Пульс · Документы · Финляндия · Finlex (законы и правительственные законопроекты)
Закон Финляндии об изменении законодательства о церкви относительно цифрового управления данными умерших
HE 234/2026 · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain 3 ja 8 luvun sekä ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:n muuttamisesta
Lakiehdotukset
1
Laki kirkkolain 3 ja 8 luvun muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain
(652/2023)
3 luvun 24 §:n 3 momentti, 8 luvun 6 §, 9 §:n 2 momentti sekä 13 §:n otsikko ja 2 momentti seuraavasti:
3 luku
Seurakunta ja seurakuntayhtymä
24 §
Kirkollisen rakennuksen suojelun lakkaaminen
Kirkkohallituksen päätöksestä tulee viipymättä ilmoittaa Lupa- ja valvontavirastolle sekä kirkollisen rakennuksen sijaintikunnalle.
8 luku
Henkilötietojen käsittely ja kirkonkirjojen pito
6 §
Keskusrekisterin ja keskusrekisterin johtajan tehtävät
Keskusrekisterin tehtävänä on siihen kuuluvien seurakuntien osalta, jollei tässä laissa toisin säädetä:
1) ylläpitää jäsenrekisterin tietoja seurakuntien jäsenistä;
2) antaa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 48 §:ssä tarkoitettuja todistuksia, otteita tai näitä vastaavia muita yksittäisiä kirjallisia selvityksiä sekä yksittäisiä tietoja henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi;
3) luovuttaa kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain (/) 6 §:ssä tarkoitettuja tietoja Digi- ja väestötietovirastolle;
4) suorittaa avioliittolain
(234/1929)
10 §:ssä tarkoitettu avioliiton esteiden tutkinta sekä huolehtia kirkollisen toimituksen yhteydessä etu- ja sukunimilain
(946/2017)
22 ja 23 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta;
5) pitää kirkonkirjojen tiedot seurakunnan ja seurakuntayhtymän käytettävissä 8 §:n 1 ja 2 momentin mukaisessa tarkoituksessa.
Keskusrekisterin johtajan tehtävänä on:
1) päättää kirkonkirjojen pitämistä koskevista asioista;
2) päättää kirkon jäsentä koskevien tietojen käsittelystä;
3) huolehtia rekisteritietojen virheettömyydestä;
4) ratkaista tarvittaessa tietopyyntö kirkonkirjaan tallennettujen kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta;
5) päättää työtehtävän edellyttämän käyttöoikeuden myöntämisestä keskusrekisteriin kuuluvien seurakuntien jäseniä koskevien tietojen käsittelyyn, jollei hän ole antanut tehtävää keskusrekisterin muulle viranhaltijalle.
9 §
Jäsenrekisterin tietojen tallettaminen, luovuttaminen ja korjaaminen
Keskusrekisteri voi luovuttaa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 48 §:ssä tarkoitettuja todistuksia, otteita tai näitä vastaavia muita yksittäisiä kirjallisia selvityksiä sekä kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuja tietoja muun keskusrekisterin kirkollisista väestökirjoista ja niihin liittyvistä asiakirjoista, jos tiedot ovat osa jäsenrekisteriä. Edellä 7 §:n 3 momentista poiketen keskusrekisteri voi luovuttaa Digi- ja väestötietovirastolle teknisen rajapinnan avulla seuraavia tietoja:
1) tiedon kirkkoon liittymisestä ja kirkosta eroamisesta;
2) kirkollisen toimituksen yhteydessä vastaanotetun tiedon henkilön etu- ja sukunimestä;
3) tiedon kirkollisesta avioliiton vihkimisestä;
4) kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetut tiedot.
13 §
Kirkkohallituksen määräykset ja maksut
Kirkkohallitus määrää kirkonkirjojen tietojen luovuttamisesta perittävistä maksuista. Kirkkohallitus voi sopia Digi- ja väestötietoviraston kanssa Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta vastaanottaa kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista perittävät maksut sekä maksujen ja maksutietojen välittämisestä tiedot luovuttaneelle keskusrekisterille.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ortodoksisesta kirkosta annetun lain
(985/2006)
74 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1183/2019, uusi 3 momentti seuraavasti:
74 §
Tietojen luovuttaminen
Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta saada tietoja kuolinpesän osakasrekisteriä varten säädetään kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain (/) 6 §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Helsingissä
8.10.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Opetusministeri
Anders Adlercreutz
Перевод на русский: GigaChat-2, 04.11.2026. Машинный перевод, вычитывается редакцией.
Пояснительная записка авторов — не текст закона. Она вынесена сюда из документа, чтобы не смешиваться с нормами; перевод машинный, редакцией не вычитывается.
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa koskevaa kirkkolakia ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia siten, että säädöksissä otettaisiin huomioon kuolinpesän sähköistä asiointia koskeva lainsäädäntöhanke.
Kirkkolaissa säädettäisiin kirkon yhteisestä jäsenrekisteristä kuolinpesään tietoja luovuttaviksi viranomaisiksi alueelliset keskusrekisterit, jotka toimisivat tietoja luovuttaessaan valtakunnallisesti. Samalla ehdotetaan selkeytettäväksi keskusrekisterin johtajan päätösvaltaa suhteessa jäsenrekisteriin kohdistunutta yksittäistä jäsentä koskeviin tietopyyntöihin. Esityksessä ehdotetaan myös täsmentävää säännöstä siitä, milloin keskusrekisteri voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla Digi- ja väestötietovirastolle, joka tulisi toimimaan uuden kuolinpesän osakasrekisterin rekisterinpitäjänä. Kirkkohallitus voisi tehdä sopimuksen Digi- ja väestötietoviraston kanssa Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta vastaanottaa kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista perittävät asiakasmaksut sekä maksujen ja maksutietojen välittämisestä tiedot luovuttaneelle keskusrekisterille. Lisäksi esityksessä ehdotetaan ajantasaistettavaksi kirkkolakia siten, että säännöksissä huomioidaan yleisen rakennusperinnön suojelupäätösten siirtyminen valtion aluehallintouudistuksessa lakkautetuilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Ehdotetut muutokset ovat kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisia.
Ortodoksisesta kirkosta annettuun lakiin lisättäisiin informatiivinen viittaus, jonka mukaan Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta saada tietoja kuolinpesän osakasrekisteriä varten säädetään kuolinpesän osakasrekisteristä annetussa laissa.
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa evankelis-luterilaisen kirkon osalta kuolinpesän sähköinen asiointi, selkeyttää ortodoksisen kirkon osalta kuolinpesän osakasrekisteriä varten luovutettavia tietoja koskevaa sääntelyä sekä sujuvoittaa kuolinpesän läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamista.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2027 tai samaan aikaan kuin kuolinpesän sähköistä asiointia koskeva muu lainsäädäntö.
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan hallituskauden aikana toteutettavan hankkeita, joilla digitalisoidaan elämäntapahtumien tai yritystapahtumien ympärille kiinnittyvät julkiset ja yksityiset palvelut niin, että ne toimivat saumattomasti yhteen. Yhtenä tällaisena kokonaisuutena turvataan edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan vahvistettavan ihmisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan sekä helpotettavan kuolleen omaisen asioiden hoitamista.
Hallitusohjelman mukaisesti valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2024 lainsäädäntötyöryhmän valmistelemaan Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman tavoitteiden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia. Kirkkohallituksen viranhaltija on ollut asiantuntijana mukana työryhmässä. Lainsäädäntötyöryhmä sai lokakuussa 2025 valmiiksi hallituksen esityksen muotoon laaditun työryhmämietinnön kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi. Mietinnön pohjalta ehdotetaan muun muassa uutta lakia kuolinpesän osakasrekisteristä, jonka tarkoituksena on varmistaa tietyn kuolinpesän henkilöpiiriä koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus. Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuussa 2027.
Lisäksi tässä esityksessä on otettu huomioon valtion aluehallinnon uudistus, jossa on koottu valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, josta säädetään Lupa- ja valvontavirastosta annetussa laissa
(530/2025) . Uudistuksen myötä rakennussuojelua koskevat lupa- ja valvontatehtävät siirtyvät pääosin Lupa- ja valvontavirastolle, joka on käynnistänyt toimintansa vuoden 2026 alussa.
1.2
Valmistelu
1.2.1
Evankelis-luterilainen kirkko
Kirkkolain muuttamista koskevilta osin esitystä on valmisteltu evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksessa virkatyönä. Valmistelun yhteydessä on kuultu keskusrekisterien johtajia. Kirkkohallituksen edustaja toimi myös pysyvänä asiantuntijana valtiovarainministeriön asettamassa Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -lainsäädäntötyöryhmässä (VN/7901/2024-VM-11). Kirkkohallitus antoi 20.1.2026 lausuntonsa kyseisen työryhmän mietinnöstä (DKIR/855/00.05.00/2025).
Kirkkohallitus antoi 14.4.2026 asiasta esityksen (DKIR/181/00.08.00/2026) kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokouksen lakivaliokunta antoi asiasta mietinnön
(2/2026)
6.5.2026, ja kirkolliskokous hyväksyi mietintöön sisältyneen esityksen 8.5.2026 (kirkolliskokouksen pöytäkirja 8.5.2026 klo 11.20, s. 78). Kirkolliskokous toimitti 25.5.2026 valtioneuvostolle ehdotuksen kirkkolain muuttamiseksi.
1.2.2
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamista koskevilta osin asiaa on valmisteltu ensin ortodoksisessa kirkossa yhteistyössä valtiovarainministeriön sekä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Valmisteluvaiheen jälkeen kirkollishallitus esitti 20.10.2025 kirkolliskokoukselle, että mainitun lain 74 §:n 1 momenttiin lisätään maininta siitä, että tietojen luovuttaminen tapahtuu perunkirjoitusta ja pesänselvitystä varten tarvittavien tietojen osalta kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain mukaan (kirkollishallituksen pöytäkirja nro 7/2025, kohta §115). Kirkolliskokouksen lakivaliokunta esitti 24.11.2025 kirkolliskokoukselle kirkollishallituksen esityksen hyväksymistä, ja kirkolliskokous hyväksyi esityksen 25.11.2025 (kirkolliskokouksen pöytäkirja 25.11.2025, asia 9). Kirkolliskokouksen ehdotus lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymiseksi toimitettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 18.12.2025. Ortodoksinen kirkko antoi kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaa lainsäädäntöä koskevasta työryhmämietinnöstä lausuntonsa 6.2.2026 (lausunto Lausuntopalvelu.fi:ssä, hanke VN/7901/2024).
1.2.3
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriössä laadittiin virkatyönä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon ehdotusten perusteella luonnos hallituksen esitykseksi. Luonnos oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi:ssä 27.8.–14.9.2026. Lausunto pyydettiin valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitukselta, Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitukselta sekä Digi- ja väestötietovirastolta. Myös muilla oli mahdollisuus jättää lausunto. Lausunnoista on julkaistu lausuntoyhteenveto valtioneuvoston Hankeikkunassa (OKM023:00/2026). Lausuntopalaute ja sen vaikutukset esityksen sisältöön selostetaan jaksossa 5.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Nykytila
2.1.1
Evankelis-luterilainen kirkko
Kirkon väestökirjanpidon tehtävät
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien kirkonkirjat olivat osa väestökirjanpitojärjestelmää aina lokakuuhun 1999 saakka, mistä syystä seurakunnilla on yhä edelleen väestökirjanpitoon liittyviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Vuoden 2012 aikana seurakunnissa otettiin käyttöön kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä, Kirjuri, johon on talletettu aiemmin seurakunnissa erikseen pidettyjen jäsenrekisterien tiedot. Yhteisen jäsentietojärjestelmän yhteyteen on talletettu digitoituna suurin osa myös manuaalisesti pidetyistä kirkonkirjoista vuodesta 1860 lukien sähköiseksi arkistoksi.
Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain
(661/2009)
48 §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisten on pyydettäessä annettava todistuksia, otteita tai näitä vastaavia muita yksittäisiä kirjallisia selvityksiä hallussaan olevista, ennen uskontokuntien jäsenrekistereistä annetun lain
(614/1998)
voimaantuloa pidetyistä kirkollisista väestörekistereistä ja niihin kuuluvista asiakirjoista. Jos edellä mainittujen kirkollisten viranomaisten jäsenrekisteriä pidetään säännöllisesti ajan tasalla väestötietojärjestelmän tiedoilla, on näillä viranomaisilla oikeus luovuttaa kirjallisesti jäsenistään yksittäisiä tietoja henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. Kirkkolain
(652/2023)
8 luvun 6 §:n mukaan tämä tehtävä kuuluu kirkon viranomaisorganisaatiossa seurakuntien muodostamille alueellisille keskusrekistereille, joille kirkolliseen väestökirjanpitoon liittyvät viranomaistehtävät on muutoinkin keskitetty.
Henkilön kuoltua keskusrekisterit luovuttavat tietoja perunkirjoitusta sekä kuolinpesän muuta asiointia varten jäsenrekisterin sekä sen yhteyteen digitoitujen kirkonkirjojen tietoihin perustuvilla sukuselvityksillä. Palvelu toimii valtakunnallisesti siten, että kuolleesta henkilöstä tilataan tiedot perunkirjoitukseen, jolloin toimeksianto ohjautuu edesmenneen henkilön viimeisen jäsenseurakunnan alueelliseen keskusrekisteriin. Keskusrekisteri etsii perintökaaren määrittelemät kirkon yhteisen jäsenrekisterin ja tarvittaessa digitoidun aineiston tiedoista löytyvät perilliset. Siten yhdellä tietopyynnöllä saadaan koottua kaikki kirkon hallussa oleva tieto kerralla valmiiksi. Tiedot luovutetaan paperisella virkatodistuksella.
Kirkkolain 8 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan kirkkohallitus määrää tietojen luovutuksista perittävistä maksuista. Siten maksuperusteet ovat yhtenevät kaikissa keskusrekistereissä ja kaikille tietopyynnön tehneille uskontokunnasta riippumatta.
Kirkollisen rakennussuojelun lakkaaminen
Kirkkolain 3 luvussa on säännöksiä kirkollisten rakennusten suojelusta. Mainitun luvun 22 §:n 2 ja 3 momentin mukaan kirkollinen rakennus, joka on rakennettu ennen vuotta 1917, on lain nojalla suojeltu. Kirkkohallitus voi määrätä tätä myöhemmin käyttöön otetun kirkollisen rakennuksen suojeltavaksi joko omasta, seurakunnan, tuomiokapitulin tai Museoviraston aloitteesta. Kirkollisia rakennuksia ovat luvun 21 §:n mukaan kirkko, kellotapuli, siunaus- ja hautakappeli sekä hautausmaalla oleva niihin rinnastettava rakennus. Lisäksi kirkkopihaan, sen ja hautausmaan aitaan ja porttiin sekä sankarihautausmaahan sovelletaan, mitä kirkollisesta rakennuksesta säädetään.
Kirkkohallitus voi myös kirkkolain 3 luvun 24 §:n mukaan päättää kirkollisen rakennuksen kirkkolakiin perustuvan suojelun lakkaamisesta, jos rakennus on sillä tavoin vahingoittunut, ettei sitä voida saattaa ennalleen tai seurakunnalla on useita kirkollisia rakennuksia eikä sillä ole tarvetta toiminnassaan enää käyttää omistamaansa suojeltua kirkollista rakennusta taikka rakennuksen suojeleminen ei ole muusta erityisestä syystä enää perusteltua. Ennen päätöksentekoa kirkkohallituksen on kuultava Museovirastoa ja lisäksi tarvittaessa rakennuksen sijainnin perusteella Ahvenanmaan maakunnan hallitusta tai saamelaiskäräjiä. Voimassa olevan säännöksen mukaan kirkollisen rakennuksen suojelun lakkaamista koskevasta kirkkohallituksen päätöksestä tulee viipymättä ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, koska rakennuksen suojelulle saattaa olla tarve rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, rakennusperintölaki) perusteella, vaikka rakennusta ei enää suojeltaisi kirkkolain mukaan. Lisäksi päätöksestä tulee ilmoittaa kirkollisen rakennuksen sijaintikunnalle, koska kirkollinen rakennus voi olla suojeltu myös asemakaavassa ja suojelun lakkaaminen voi edellyttää kaavavarauksen muuttamista.
2.1.2
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksinen kirkko hoitaa väestökirjanpidossa vastaavia tehtäviä kuin evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat. Lokakuuhun 1999 saakka pidetyt kirkolliset väestörekisterit ovat osa kirkonkirjoja, joiden pitämisestä säädetään ortodoksisesta kirkosta annetun lain 73 §:ssä. Pykälään sisältyvän valtuutuksen nojalla kirkollishallituksen tehtäväksi on annettu keskitetysti kaikkien seurakuntien kirkonkirjojen pitäminen.
2.2
Nykytilan arviointi
2.2.1
Evankelis-luterilainen kirkko
Kirkolliset väestökirjanpidon tehtävät ja kuolinpesän osakasrekisteri
Vaikka kirkko toimii sukuselvitysten laadinnassa nykyään valtakunnallisesti eli niin sanotusti yhden luukun periaatteella, saattavat kuolinpesän osakkaat joutua tilamaan sukuselvityksiä eri lähteistä riippuen siitä, missä ja milloin perittävä on ollut kirjoilla. Sukuselvityksen voi tilata keskusrekisterien lisäksi Digi- ja väestötietovirastosta, ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä ja Kansallisarkistosta. Ahvenanmaalla sukuselvitys on saatavissa kirkkojen lisäksi Ahvenanmaan valtionvirastolta. Digi- ja väestötietovirasto antaa sukuselvityksen ajalta, jolloin perittävä on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Virasto voi antaa sukuselvityksen 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta myös kirkkoon kuuluneesta henkilöstä. Sukuselvityksen voi tilata Kansallisarkistosta, jos perittävä on ollut ennen 31.12.1949 kirjoilla Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla.
Alueellisilta keskusrekistereiltä tilattiin vuonna 2025 yhteensä 78 718 sukuselvitystä perunkirjoitusta varten. Luku kattaa myös niin sanotut lisätilaukset esimerkiksi vakuutusyhtiötä tai pankkia varten. Keskusrekisterit pystyvät vastaamaan tilauspyyntöihin keskimäärin 11 arkipäivässä.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 107/2026 vp ) ehdotetaan säädettäväksi laki kuolinpesän palvelualustasta ja laki kuolinpesän osakasrekisteristä. Sähköinen kuolinpesän osakasrekisteri korvaisi nykyiset paperiset sukuselvitykset. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alkupuolella.
Kuolinpesän osakasrekisterin käyttötarkoituksena olisi ehdotetun lain 2 §:n mukaan varmistaa kuolinpesän henkilöpiiriä koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus osakkaiden ja kolmansien etujen ja oikeuksien turvaamista sekä viranomaistoimintaa varten. Kuolinpesän osakasrekisterin tietosisältö koostuisi kolmenlaisista tiedoista: 1) automaattisesti muodostuvista perustiedoista, 2) kuolinpesän ilmoittajan ilmoittamista täydennettävistä tiedoista ja 3) rekisterinpitäjän ilmoittamista rekisterin käyttöä ja viranomaismenettelyä koskevista tiedoista. Rekisterin perustiedot ja niitä koskevat tietopyynnöt muodostuisivat automaattisesti tilanteessa, jossa väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto sellaisen henkilön kuolemasta, jolla on kuolinhetkellään suomalainen henkilötunnus. Rekisterin perustiedot muodostettaisiin ennen kaikkea väestötietojärjestelmään sekä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenrekistereihin ja Kansallisarkistoon sisältyvistä väestörekisteritiedoista. Yhteisrekisterinpitäjinä toimisivat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Kuolinpesän osakasrekisteri ei olisi kaikille avoin rekisteri, vaan pääsy rekisterin tietoihin määräytyisi lähtökohtaisesti samoilla perusteilla kuin pääsy väestötietojärjestelmän tietoihin.
Ehdotetussa kuolinpesän osakasrekisteristä annettavassa laissa säädettäisiin Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeudesta muilta viranomaisilta. Digi- ja väestötietovirastolla olisi salassapitosäännösten estämättä muun muassa tiedonsaantioikeus evankelis-luterilaisen kirkon jäsenrekisteritietoihin, koska ennen 1.10.1999 kirkon seurakunnat toimivat myös väestökirjanpitäjinä. Kirkonkirjoista luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä perittävän kuolinpesän osakkaita koskevien tietojen kokoamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Käytännössä alueelliset keskusrekisterit eivät siten enää toimittaisi virkatodistuksia perunkirjoituksia varten, vaan niitä vastaavat osakastiedot toimitettaisiin kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston tietopyynnön perusteella teknistä rajapintaa hyödyntäen. Kuolinpesän osakasrekisterin tietoja ei kuitenkaan tarvitsisi täydentää kirkollisten väestörekisterien tiedoilla 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta. Lainsäädäntö sallisi jatkossakin paperisen asioinnin, mutta tällöin kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista tulostettava ote korvaisi nykyiset sukuselvitykset. Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 48 §:n mukaiset todistukset palvelisivat jatkossakin niitä kuolinpesiä, joiden päähenkilön tiedot eivät ole väestötietojärjestelmässä. Lisäksi valtio huolehtisi asiaan liittyvästä neuvonta- ja asiakaspalvelutyöstä, joka poistuisi kirkolta.
Kirkkolain 8 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan kirkkohallitus päättää jäsenrekisterin tietojen teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla tapahtuvasta luovuttamisesta ja muusta kuin kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta. Koska kirkolla on lakisääteisiä väestökirjanpitoon liittyviä tehtäviä, on jäsentietojärjestelmästä tälläkin hetkellä tekninen rajapinta väestötietojärjestelmään, johon keskusrekisterit välittävät tietoja muun muassa kirkon jäsenyydestä, avioliiton solmimisesta sekä vastaanotetuista tiedoista henkilön etu- ja sukunimestä. Jatkossa keskusrekisterit täydentäisivät kuolinpesän osakasrekisterin tietoja erillisen rajapintaratkaisun kautta, mistä syystä tietojen luovutustapaa koskevaa sääntelyä on keskusrekistereitä koskevan säännöksen osalta täsmennettävä.
Ehdotetun kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 35 §:n mukaan evankelis-luterilainen kirkko voisi periä maksun kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietovirastolle lisätieto- tai selvityspyynnön perusteella luovuttamistaan tiedoista. Digi- ja väestötietoviraston kirkolle osoittama lisätieto- tai selvityspyyntö ja siihen annettava vastaus muodostaisivat kirkolle oikeuden periä palvelustaan maksu, josta vastaisi viime kädessä Digi- ja väestötietovirasto, jos kuolinpesä ei ottaisi kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja käyttöönsä. Muutoin maksuista vastaisi kuolinpesä tai sen puolesta toimiva.
Tietojen ilmoittamisesta kuolinpesän osakasrekisteriin perittävät maksut saisivat olla enintään palvelun tuottamisesta kirkolle aiheutuvien kustannusten suuruiset. Tietojen luovuttamisesta voitaisiin siis periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia eli omakustannusarvoa vastaava maksu. Lisäksi maksujen perusteiden tulisi olla samat kaikille niille kuolinpesille, joiden tietoja kirkko luovuttaisi kuolinpesän osakasrekisteriin. Kirkkolain 8 luvun 13 §:n 2 momentin mukaisesti kirkkohallitus määrää tietojen luovuttamisesta perittävistä maksuista, eikä sääntelyä ole tältä osin tarpeen muuttaa.
Ehdotetun kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 35 §:n 2 momentin mukaan Digi- ja väestötietoviraston toimivallassa olisi sopia kirkon kanssa maksujen perimiseen ja tilittämiseen liittyvien avustavien tehtävien hoitamisesta. Digi- ja väestötietovirasto voisi vastaanottaa kirkon kuolinpesän osakasrekisteriin luovuttamien tietojen maksut ja välittää maksut tietoineen kirkolle, jos siitä on kirkon kanssa erikseen sovittu. Jotta kirkkohallitus voisi toimia asiassa sopimuskumppanina, on tätä koskeva delegointisäännös otettava kirkkolakiin.
Maksujen perimiseen ja tilittämiseen liittyvät tehtävät eivät pitäisi sisällään julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Siten oikaisuvaatimus keskusrekisterin kirkkohallituksen maksumääräyksen perusteella määräämästä maksusta osoitettaisiin jatkossakin kirkkoneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle kirkkolain 12 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.
Kuolinpesän rekisterin käyttötarkoitukseen perustuen ehdotetun kuolinpesän osakasrekisteriä koskevan lain 3 luvussa säädettäisiin osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta. Ehdotetun sääntelyn mukaan kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja voisi luovuttaa vain, jos kyseisessä laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa. Tällöinkin on varmistettava, että vastaanottajalla on oikeus käsitellä tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/679 henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) tai muun henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön perusteella. Näiden tietojen luovuttamisen yleisten edellytysten lisäksi laissa säädetään erikseen millä edellytyksillä tietoja voidaan luovuttaa kuolinpesän osakkaalle, pesän ilmoittajalle ja kuolinpesän yhteyshenkilölle, viranomaiselle viranomaistehtävän hoitamiseen, historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen, rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä asiakkuuden hoitoon ja markkinointiin. Kuolinpesän osakasrekisterin käyttötarkoitus sekä ehdotetut säännökset huomioon ottaen rekisteriin tallennetuilla tiedoilla ei siten voida täydentää väestötietojärjestelmän tietoja.
Kirkollisen rakennussuojelun lakkaaminen
Valtion aluehallinnon uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistettiin Lupa- ja valvontaviraston tehtäviksi. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät koottiin kymmeneen maakunnalliseen elinvoimakeskukseen. Rakennusperintölain 4 §:n 2 momentin mukaan rakennusperinnön säilyttämistä edistävät elinvoimakeskukset ja Museovirasto sekä valvovat Lupa- ja valvontavirasto ja Museovirasto. Lain 5 §:n mukaan rakennuksen suojelua koskeva asia tulee Lupa- ja valvontavirastossa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta ja rakennuksen suojelusta päättää lain 9 §:n mukaan Lupa- ja valvontavirasto. Kirkkolaissa oleva viittaus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin kirkkolain mukaisen rakennussuojelun lakkauttamista koskevan päätöksen yhteydessä on vanhentunut, ja viittaussäännös on syytä saattaa voimassa olevan sääntelyn mukaiseksi.
2.2.2
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksisessa kirkossa kirkonkirjojen pito on keskitetty kirkollishallituksen tehtäväksi. Asiaa koskeva sääntely on yleispiirteisempää kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa, minkä vuoksi kuolinpesän osakasrekisteriä koskeva sääntely ei aiheuta sisällöllisiä muutostarpeita ortodoksisesta kirkosta annettuun lakiin.
3
Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon osalta kuolinpesän sähköinen asiointi ja siten keventää sekä sujuvoittaa kuolinpesän läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamista. Evankelis-luterilaisen kirkon osalta tavoitteena on myös selkeyttää alueellisten keskusrekisterien toimivaltaa ja vastuita kuolinpesän osakasrekisteriä koskevien tehtävien hoidossa sekä täsmentää, millä tavoin tietoja voidaan luovuttaa kirkon yhteisestä jäsenrekisteristä.
Lisäksi tavoitteena on evankelis-luterilaisen kirkon osalta ajantasaistaa kirkollisen rakennussuojelun lakkauttamista koskevan säännöksen viittaussäännös voimassa olevan sääntelyn mukaiseksi.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4.1.1
Evankelis-luterilainen kirkko
Esityksessä ehdotetaan ajantasaistettavaksi kirkkolain 3 luvun 24 §:n viittaussäännöstä siten, että säännöksessä huomioidaan yleisen rakennusperinnön suojelupäätösten siirtyminen valtion aluehallintouudistuksessa lakkautetuilta elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksilta valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon.
Kirkkolain 8 luvun säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksissä otetaan huomioon kuolinpesän sähköistä asiointia koskeva lainsäädäntö, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alkupuolella. Kuolinpesän osakasrekisterin myötä evankelis-luterilaiselle kirkolle tulee uusi yhteiskunnallinen tehtävä, mistä syystä on säädettävä siitä kirkollisesta viranomaisesta, jolle kyseisen tehtävän hoitaminen kuuluu. Siten luvun 6 §:ään ehdotetaan muutosta, jonka mukaan seurakuntien muodostamien keskusrekisterien tehtävänä on luovuttaa tarvittavia kirkollisia väestötietoja kuolinpesän osakasrekisteriin. Samalla pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä täsmennetään keskusrekisterin johtavan viranhaltijan, keskusrekisterin johtajan toimivaltaa suhteessa yksittäistä jäsentä koskeviin tietopyyntöihin.
Myös 8 luvun 9 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä huomioidaan kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston tietopyyntöjen perusteella luovutettavat tiedot. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi keskusrekistereille toimivalta luovuttaa erikseen mainittuja, yksittäistä kirkon jäsentä koskevia tietoja teknisen rajapintaratkaisun avulla. Säännöksellä selkeytetään vallitsevaa sääntelyä, sillä voimassa olevan luvun 7 §:n 3 momentin mukaan Kirkkohallitus päättää jäsenrekisterin tietojen teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla tapahtuvasta luovuttamisesta. Myös luvun 13 §:ään ehdotetaan muutosta, jolla delegoidaan kirkkohallitukselle toimivalta tehdä sopimus Digi- ja väestötietoviraston kanssa Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta vastaanottaa kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista perittävät maksut sekä maksujen ja maksutietojen välittämisestä tiedot luovuttaneelle keskusrekisterille. Tältä osin sääntely vastaisi kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 35 §:ää.
4.1.2
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:ään lisättäisiin sääntelyn selkeyttämiseksi informatiivinen viittaus kuolinpesän osakasrekisteristä annetussa laissa säädettyyn Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeuteen.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Kuolinpesän sähköistä asiointia koskevan palvelukokonaisuuden vaikutuksia on arvioitu laajemmin hallituksen esityksessä kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 107/2026 vp , 4.2 Pääasialliset vaikutukset).
4.2.1
Evankelis-luterilainen kirkko
4.2.1.1
Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset
Kuolinpesän osakasrekisterin käyttöönotolla arvioidaan olevan jonkin verran sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että Digi- ja väestötietovirasto tekisi lisätieto- ja selvityspyynnöt keskusrekisterille teknisen rajapinnan avulla ja keskusrekisterit välittäisivät tarvittavat tiedot kuolinpesän osakasrekisteriin vastaavasti teknisen rajapinnan avulla. Kirkkohallitus on arvioinut, että kirkon osuus rajapintojen suunnittelusta ja toteutuksesta tulee maksamaan yhteensä noin 1 miljoonaa euroa. Muutosten kustannuksia katetaan kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän vuosibudjetista niiltä osin, kun kyse on jäsentietojärjestelmän teknisen ympäristön muutoksista tai muutoksia tullaan hyödyntämään täysimääräisesti muiden jäsentietojärjestelmän toimintojen kehittämisessä. Muilta osin kirkko saa Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman kautta hankeavustusta järjestelmäkehitystyöhön. Ohjelmassa tehtävän kehittämisen kustannuksiin on varattu rahoitus valtiovarainministeriön momentilta 28.70.01 Toimintatapojen ja digitalisaation kehittäminen. Rahoitus koskee vuosien 2024–2027 aikana toteutettavia kehittämisen toimenpiteitä. Tämän vuoksi esityksen valmistelussa ei ole tunnistettu tarvetta viranomaisten lisämäärärahaesityksille valtion vuoden 2027 talousarvioon.
Kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista peritään maksu, jonka suuruuden määrittäisi jatkossakin kirkkohallitus kirkkolain 8 luvun 13 §:n perusteella. Maksu olisi oikeus periä kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston tietopyynnön perusteella luovutetuista tiedoista. Ensisijaisesti velvoite maksaa maksu kuuluu kuolinpesälle tai sen puolesta toimivalle. Jos kuolinpesä ei ottaisi kuolinpesästä osakasrekisteriin tallennettuja tietoja käyttöönsä, vastaisi Digi- ja väestötietovirasto kirkolle suoritettavista maksuista, kun tiedot osakasrekisteriin on luovutettu Digi- ja väestötietoviraston pyynnöstä.
Kuolinpesän osakasrekisterin käyttöönoton toiminnallisten vaikutusten ei arvioida kohdistuvan niinkään sukuselvitysprosessiin vaan enemmänkin siihen, miten tilaukset otetaan vastaan keskusrekisterissä ja miten tietopyyntöihin vastataan. Nämä toimenpiteet suoritettaisiin edellä mainitun teknisen rajapinnan välityksellä. Rajapinnan kautta välitetty tilaus kuvaisi, mitä asioita väestötietojärjestelmässä on jo kyseisen tilauksen osalta tiedossa ja mitä tietoja kirkon väestötietoaineistosta tulisi vielä täydentää. Myös täydentävät tiedot kuolinpesän osakasrekisteriin ilmoitettaisiin yksinomaan rajapintaratkaisun välityksellä. Sinänsä sukuselvitysten laadintaprosessiin tai keskusrekisterien väliseen työnjakoon ehdotuksen vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Perunkirjoitukseen tarvittavien sukuselvitysten tilaamiseen liittyvä asiakasneuvonta siirtyy kirkolta Digi- ja väestötietoviraston sekä Verohallinnon neuvontakanaviin.
Voimassa olevan kirkkolain 3 luvun 24 §:n 3 momentin sanamuodon mukaan kirkkohallituksen päätöksestä tulee viipymättä ilmoittaa asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kirkollisen rakennuksen sijaintikunnalle. Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain tultua voimaan 1.1.2026 ilmoitus on tullut tehdä Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain voimaantulosäännöksen (31 §) perusteella Lupa- ja valvontavirastolle. Ehdotetulla kirkkolain 3 luvun 24 §:n 3 momentin muutoksella ei olisi tarkoitus antaa Lupa- ja valvontavirastolle uusia tehtäviä, vaan ainoastaan selkeyttää kirkkolain sääntelyä. Muutoksella ei olisi siten vaikutuksia Lupa- ja valvontaviraston toimintaan.
Esityksellä ole vaikutuksia myöskään Ahvenanmaan valtionviraston toimintaan, vaikka virastoa esitetäänkin kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 1 luvun 3 §:ssä osakasrekisterin yhteisrekisterinpitäjiksi yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa.
4.2.1.2
Vaikutukset keskusrekistereihin
Alueelliset keskusrekisterit, joita tällä hetkellä on 14, ovat yksittäisten seurakuntatalouksien isännöimiä, itsenäisiä viranomaisia. Isäntäseurakunnan lisäksi niihin kuuluu sopijaseurakuntia, joiden puolesta keskusrekisteri vastaa jäsentietojen ylläpitämisestä ja jäsentietoihin perustuvista viranomaistehtävistä. Jäsentietojen keskittämisen tarkoituksena on ylläpitää tarvittavaa asiantuntemusta käsiteltävien tietojen ylläpitämisessä ja luovuttamisessa sekä huolehtia tietosuojan ja -turvan toteutumisesta korkealla tasolla yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyssä. Työntekijöitä keskusrekistereissä on noin 230.
Vaikka sukuselvitysten laadintaprosessi pyritään pitämään mahdollisimman lähellä nykyistä toimintatapaa, tietojen luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla Digi- ja väestötietovirastolle edellyttää uuden toimintatavan omaksumista. Tämän arvioidaan pidentävän jonkin verran tietojen luovutusaikoja osakasrekisterin käyttöönoton yhteydessä. Muutos on kuitenkin väliaikainen, ja se on riippuvainen rajapintaratkaisun käyttäjäystävällisyydestä.
Sukuselvitystilauksiin liittyvän neuvonnan siirtymisen Digi- ja väestötietovirastolle sekä Verohallinnolle voidaan arvioida vähentävän jonkin verran keskusrekisterien henkilöstöresurssien tarvetta. Tältä osin vähennyksen tarpeen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Pidemmällä aikavälillä, kun kuolinpesän osakasrekisteriin tarvittavien kirkollisten väestötietojen tarve vähenee, on arvioitavissa keskusrekisterien henkilöresurssien määrän vähentymistä.
4.2.2
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisen osalta sääntelyn arvioidaan selkeyttävän kuolinpesän sähköistä asiointia koskevan sääntelyn ymmärrettävyyttä ja ennakoitavuutta ortodoksisen kirkon osalta.
Myös ortodoksinen kirkko saa Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman kautta hankeavustusta järjestelmäkehitystyöhön (ks. kohta 4.2.1.1).
5
Lausuntopalaute
Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 27.8.–14.9.2026. Lausuntoajan tavanomaista lyhyempään kestoon vaikuttivat seuraavat seikat: lausuntoa pyydettiin tahoilta, jotka olivat osallistuneet asian valmisteluun jo ennen lausuntokierrosta. Evankelis-luterilaisen kirkon osalta kirkolliskokouksen ehdotukseen ei voida kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä johtuen tehdä valtioneuvoston käsittelyvaiheessa sisällöllisiä muutoksia, ja ortodoksisen kirkon osalta kyse on informatiivisesta sääntelystä, jolla ei ole oikeuksia tai velvollisuuksia luovia vaikutuksia. Lisäksi esitys on tarpeen saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kiireellisesti kuolinpesän sähköistä asiointia koskevan lainsäädäntöuudistuksen voimaantulon edellyttämässä aikataulussa.
Lausunto saatiin kuudelta taholta. Lausuntopalautteesta laadittu yhteenveto on julkaistu valtioneuvoston Hankeikkunassa (OKM023:00/2026).
Valtiovarainministeriö toteaa, että lausuttavana olevan esityksen tavoitteet tukevat Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman tavoitetta sujuvoittaa läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamista raskaassa elämäntilanteessa. Ministeriö ehdottaa esityksen vaikutusarviointeja täydennettäväksi sen osalta, ettei esityksellä ole vaikutuksia Ahvenanmaan valtionviraston toimintaan, sekä sen osalta, onko esityksellä vaikutuksia Lupa- ja valvontaviraston toimintaan. Esityksen perusteluihin sisältyviä vaikutusarviointeja on täydennetty näiltä osin.
Oikeusministeriö kiinnittää lausunnossaan huomiota henkilötietojen käsittelyä sekä keskusrekisterin johtajan tehtävien määrittelyn täsmällisyyteen. Henkilötietojen käsittelyn osalta ministeriö toteaa, ettei esityksessä ole tuotu esiin sen tyyppisiä käsittelytoimia, joihin vaikuttaisi soveltuvan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaaminen. Lisäksi ministeriö toteaa jäävän epäselväksi, minkä lain mukaisiin tietopyyntöihin ehdotetun kirkkolain 6 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa tietopyynnöissä viitataan sekä missä tilanteissa ja minkä tyyppisissä tietopyynnöissä rekisterinjohtajan olisi tarpeen ratkaista tietopyyntö hallintopäätöksellä. Ministeriö katsoo, että esityksen perusteluja olisi edellä todetuilta osin syytä tarkistaa ja selkeyttää. Esityksen perusteluja on täydennetty henkilötietojen käsittelyperustetta ja tietopyyntöjä koskevaa sääntelyä koskevilta osin.
Digi- ja väestötietovirasto kannattaa ehdotettavaa lainsäädäntökokonaisuutta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksella ja Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole huomautettavaa esityksestä.
Yksityishenkilö katsoo lausunnossaan, että maksujen perintään liittyvän sääntelyn osalta tulisi varmistaa, ettei järjestely ole ristiriidassa valtion maksuperustelain
(150/1992)
tai valtion talousarviolain
(423/1988)
kanssa. Hän viittaa myös keskusrekisterin johtajan mahdollisuuteen ratkaista tietopyyntöasia ”tarvittaessa” hallinnollisella päätöksellä ja toteaa, että sääntely jättää epäselväksi sen, milloin automaattisesta tietojen luovutuksesta muodostuu valituskelpoinen ratkaisu. Lisäksi hän toteaa, että lainsäädännön tulisi olla samantasoista molempien ehdotuksen kohteena olevien kirkkojen osalta ja että ehdotettu sääntely jättää epäselväksi, millä perusteella Digi- ja väestötietovirasto voi periä tai välittää ortodoksisen kirkon määräämiä asiakasmaksuja. Esityksen perusteluja on täydennetty tietopyyntöjä koskevilta osin. Muilta osin lausunnossa esitetyt huomiot eivät ole antaneet aihetta muutoksiin.
6
Säännöskohtaiset perustelut
6.1
Kirkkolaki
3 luku.
Seurakunta ja seurakuntayhtymä
24 § .
Kirkollisen rakennuksen suojelun lakkaaminen . Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyinen viittaussäännös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen muutetaan viittaukseksi Lupa- ja valvontavirastoon. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleessa valtion aluehallintouudistuksessa päätöksenteko rakennusperintölain mukaisesta rakennussuojelusta siirtyi Lupa- ja valvontavirastolle. Kirkkolain mukaisen kirkollisen rakennuksen suojelun lakkauttamista koskevan päätöksen ilmoittamisella Lupa- ja valvontavirastolle halutaan varmistaa kulttuuriperinnön säilyttämistä, sillä rakennuksen suojelulle saattaa olla riittävät perusteet rakennusperintölain perusteella. Lisäksi päätöksestä tulee ilmoittaa kirkollisen rakennuksen sijaintikunnalle, koska kirkollinen rakennus voi olla suojeltu myös asemakaavassa ja suojelun lakkaaminen voi edellyttää kaavavarauksen muuttamista.
8 luku.
Henkilötietojen käsittely ja kirkonkirjojen pito
6 § .
Keskusrekisterin ja keskusrekisterin johtajan tehtävät . Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että keskusrekisterien tehtäviin lisätään kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain mukainen tietojen luovuttaminen. Myös pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi, mistä syystä lakiteknisistä syistä koko pykälä ehdotetaan muutettavaksi.
Pykälän 1 momentissa säädetään keskusrekisterin tehtävistä. Keskusrekisterin pääasiallisena tehtävänä on momentin 1 kohdan mukaan ylläpitää jäsenrekisterin tietoja keskusrekisteriin kuuluvien seurakuntien jäsenten osalta. Ylläpito tarkoittaa muun muassa jäsentietojen tallentamista, niiden järjestämistä, muokkaamista tai muuttamista taikka poistamista. Keskusrekisterit hoitavat väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa, avioliittolaissa ja etu- ja sukunimilaissa säädettyjä väestökirjanpitoon liittyviä viranomaistehtäviä seurakuntien puolesta. Säännökseen kuten myöskään momentin 2 kohtaan ei ehdoteta muutoksia. Keskusrekisterit antavat 2 kohdan mukaan siihen kuuluvien seurakuntien jäsenistä väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 48 §:ssä tarkoitettuja todistuksia, otteita ja näitä vastaavia selvityksiä ja yksittäisiä tietoja henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. Tämä tehtävä säilyy edelleen keskusrekisterillä, vaikka kuolleen henkilön perillisiä koskevien sukuselvitysten antaminen keskusrekisteristä lakkaa suurelta osin siirryttäessä tietojen luovutuksiin kuolinpesän osakasrekisteriin.
Momentin 3 kohta olisi uusi, ja siinä säädettäisiin keskusrekisterin tehtävästä luovuttaa kuolinpesän osakasrekisteriin osakasrekisteristä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuja tietoja Digi- ja väestötietovirastolle, joka toimii osakasrekisterin rekisterinpitäjänä. Luovutettavien tietojen tulisi olla välttämättömiä kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 5 §:ssä tarkoitettujen perittävän kuolinpesän osakkaita koskevien tietojen kokoamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tietoja luovutettaisiin osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston lisätieto- ja selvityspyyntöjen perusteella. Tiedon luovutustavasta säädettäisiin luvun 9 §:ssä.
Momentin 4 ja 5 kohta vastaisivat voimassa olevan lain 3 ja 4 kohtia. Keskusrekisterit toteuttavat avioliittolain
(234/1929)
10 §:ssä tarkoitetun avioliiton esteiden tutkinnan seurakuntien puolesta. Avioliittolain mukaan avioliiton esteet voi tutkia evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka jäseniä kihlakumppanit ovat tai toinen heistä on. Avioliiton esteet tutkii siten se keskusrekisteri, johon kihlakumppanien tai toisen heistä jäsenseurakunta kuuluu. Keskusrekisteri myös huolehtii etu- ja sukunimilaissa säädetystä kasteen tai avioliittoon vihkimisen yhteydessä vastaanotetun etu- ja sukunimeä koskevan ilmoituksen välittämisestä väestötietojärjestelmään. Keskusrekisterin tehtäviin kuuluu huolehtia myös siitä, että jäsenrekisterin tiedot ovat kirkkolain luvun 8 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen tietojen käyttötarkoituksien mukaisesti seurakuntien käytettävissä niiden hallinnossa ja toiminnassa.
Pykälän
2 momentissa säädetään kootusti keskusrekisterin johtajan tehtävistä ja päätöstoimivallasta. Keskusrekisterit ovat rinnastettavissa päällikkövirastoihin, joissa viraston johtavalla viranhaltijalla on omalta osaltaan kokonaisvastuu kyseisen viranomaisen toiminnasta, mutta rekisterinpitäjän vastuu on keskusrekisterillä. Voimassa olevaan säännökseen ehdotetaan vastuita selkeyttävää muutosta 4 kohtaan.
Momentin 1 kohdan mukaan keskusrekisterin johtaja päättää kirkonkirjojen pitämistä koskevista asioista, mikä tarkoittaa kirkonkirjojenpidon operatiivista organisointia, esimerkiksi työtehtävien jakamista työntekijöiden kesken. Momentin 2 kohdan perusteella rekisterinjohtaja päättää myös kirkon jäsentä koskevien tietojen käsittelystä. Tietojen käsittelyllä tarkoitetaan muun muassa tietojen tallentamista, järjestämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista sekä tietojen luovuttamista. Momentin 3 kohdan mukaan rekisterinjohtaja huolehtii tietojen virheettömyydestä. Vastuu rekisteriin talletettujen tietojen täsmällisyydestä eli virheettömyydestä kuuluu kuitenkin rekisterinpitäjälle yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
Momentin 4 kohtaan ehdotetaan muutosta voimassa olevaan sääntelyyn. Voimassa olevan säännöksen mukaan keskusrekisterin johtaja päättää kirkonkirjaan talletettujen kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta todistuksena, otteena tai jäljennöksenä. Tietojen luovuttamisena voidaan kuitenkin pitää myös muulla tapaa tapahtuvaa tietojen luovuttamista, kuten esimerkiksi tietojen antamista suullisesti, katseluoikeuden antamista tietoihin tai antamalla tiedoista tuloste.
Kirkollisia väestörekisterejä koskevasta kirkollisen viranomaisen luovutustoimivallasta säädetään väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 48 §:ssä ja tietojen luovuttamista koskevasta menettelystä 50 §:ssä. Laki on erillislaki suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999, julkisuuslaki ), joten väestötietojärjestelmän tietojen julkisuuteen ja salassapitoon sovelletaan julkisuuslakia vain, jos väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa ei toisin säädetä. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta säädettäisiin kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi annettuun hallituksen esitykseen ( HE 107/2026 vp ) sisältyvän, kuolinpesän osakasrekisteriä koskevan lakiehdotuksen mukaan 3 luvussa.
Kun tietoja luovutetaan väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain taikka kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain perusteella, ei yleensä ole tarpeen tehdä tietopyynnöstä hallinnollista päätöstä. Jäsentietoihin voidaan kuitenkin kohdistaa tietopyyntöjä, joissa on harkittava, voidaanko tieto luovuttaa.
Kirkon jäsentiedot ovat yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, joita voidaan luovuttaa vain yleisen tietosuoja-asetuksen 6 ja 9 artiklan sekä tietosuojalaissa
(1050/2018)
säädettyjen edellytysten täyttyessä. Ehdotuksen mukaan rekisterinjohtaja ratkaisisi tarvittaessa tietopyynnön kirkonkirjaan talletettujen kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta. Tämä tarkoittaisi hallinnollisen päätöksen tekemistä tilanteissa, joissa tietojen luovuttamisesta kieltäydytään. Päätökseen olisi mahdollisuus hakea oikaisua kirkkolain 12 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella joko kirkkoneuvostolta tai yhteiseltä kirkkoneuvostolta riippuen siitä, toimiiko keskusrekisteri yksittäisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteydessä.
Momentin 5 kohdan mukaan keskusrekisterin johtaja tai hänen valtuuttamansa viranhaltija päättää jäsenrekisterin käyttöoikeuksien myöntämisestä siltä osin kuin käyttöoikeus koskee keskusrekisteriin kuuluvien seurakuntien jäsentietoja. Käyttöoikeuksia voisi myöntää vain työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Siten käyttöoikeuksien myöntämisen perusteena toimii viranhaltijan tai työntekijän tehtävänkuva. Tätä laajemmista eli valtakunnallisista käyttöoikeuksista päättää luvun 7 §:n 2 momentin nojalla kirkkohallitus.
9 § .
Jäsenrekisterin tietojen tallettaminen, luovuttaminen ja korjaaminen . Pykälän
2 momentissa säädetään keskusrekisterin oikeudesta luovuttaa kirkonkirjoihin sisältyviä väestötietoja valtakunnallisesti. Tarkoituksena on, että Digi- ja väestötietoviraston kuolinpesän osakasrekisteriä koskeva tietopyyntö ohjautuu perittävän viimeisen asuinpaikan mukaiselle keskusrekisterille. Tällöin kyseinen keskusrekisteri luovuttaisi kattavasti kuolinpesän osakkaita koskevat tarvittavat tiedot, vaikka perittävä olisi elinaikanaan asunut usean keskusrekisterin alueella. Tästä syystä momenttiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan keskusrekisteri vastaisi tietopyyntöön valtakunnallisesti käyttäen myös muun keskusrekisterin kirkollisista väestökirjoista ja niihin liittyvistä asiakirjoista saatuja tietoja, jos tiedot ovat osa jäsenrekisteriä tai sen yhteydessä olevaa digitaalista arkistoa.
Lisäksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi oikeus luovuttaa erikseen säädettyjä tietoja Digi- ja väestötietovirastolle teknisen rajapinnan avulla poiketen siitä, mitä luvun 7 §:n 3 momentissa säädetään. Jälkimmäisen lainkohdan mukaan kirkkohallitus päättää jäsenrekisterin tietojen teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla tapahtuvasta luovuttamisesta ja muusta kuin kirkon jäsenten yksittäisten tietojen luovuttamisesta. Sinänsä kirkkohallitus on päättänyt kaikkia keskusrekistereitä koskien tiettyjen, väestökirjanpitoon liittyvien tietojen välittämisen jo nyt teknisen rajapinnan avulla väestötietojärjestelmään. Kun tietojen luovutus kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston lisätieto- ja selvityspyynnön perusteella tapahtuisi myös teknisen rajapinnan avulla, on säännöstä keskusrekisterien mahdollisuudesta tietojen luovuttamiseen mainitulla tavalla syytä tarkentaa ja täsmentää. Kirkkohallituksen 7 §:n 3 momentin nojalla tekemät päätökset koskevat yleisemmin määriteltävissä olevia tietoja eivätkä yksittäisiä jäsentä koskevia tietoja. Muutoksella säädettäisiin keskusrekisterin oikeudesta luovuttaa tiettyjä yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja nykyisestä poikkeavalla luovutustavalla eli teknisen rajapinnan avulla. Tästä on syytä säätää keskusrekisterin tehtäviä koskevassa momentissa, koska keskusrekisterin tehtävistä yleisesti säädetään suoraan laissa.
Momentin 1 kohdan mukaan keskusrekisteri voisi välittää Digi- ja väestötietovirastolle tiedon teknisen rajapinnan avulla henkilön liittymisestä kirkkoon sekä kirkosta eroamisesta. Uskonnonvapauslain
(453/2003)
4 §:n mukaan Digi- ja väestötietoviraston on viipymättä talletettava väestötietojärjestelmään tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä tai siitä eroamisesta. Momentin 2 kohdan mukaan keskusrekisteri voi luovuttaa teknisen rajapinnan avulla tiedon Digi- ja väestötietovirastolle kirkollisen toimituksen yhteydessä vastaanotetusta etu- tai sukunimitiedosta. Etu- ja sukunimilain
(946/2017)
22 ja 23 §:n mukaan lapsen huoltaja voi ilmoittaa lapsen etu- ja sukunimen sille evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Tämä tapahtuu lapsen kasteen yhteydessä. Sukunimen muuttamisesta vihkimisen yhteydessä säädetään puolestaan etu- ja sukunimilain 34 §:ssä. Keskusrekisterin tehtävänä on ehdotetun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan huolehtia ilmoituksen vastaanottamisesta lapsen kasteen tai kirkollisen avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Ehdotetun 3 kohdan mukaan myös tieto kirkollisesta vihkimisestä voidaan välittää teknisen rajapinnan avulla Digi- ja väestötietovirastolle. Momentin ehdotetun 4 kohdan mukaan keskusrekisteri voisi luovuttaa Digi- ja väestötietovirastolle myös kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetut tiedot teknisen rajapinnan avulla.
Tietojen luovuttamiseen jäsenrekisteristä teknisen rajapinnan avulla sovelletaan lisäksi kirkkolain 10 luvun 8 §:ssä omaksuttuja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain
(906/2019)
säännöksiä.
13 § .
Kirkkohallituksen määräykset ja maksut . Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä delegoidaan sopimustoimivaltaa kirkkohallitukselle. Samalla pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi pykälän sisällön mukaiseksi.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevan sääntelyn mukaisesti kirkkohallituksen toimivallasta määrätä kirkonkirjojen tietojen luovuttamisesta perittävistä maksuista. Kirkonkirjoja ovat sekä kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä että manuaaliset kirkonkirjat. Tältä osin säännökseen ehdotetaan tarkennusta. Uutta olisi, että kirkkohallitus voisi sopia Digi- ja väestötietoviraston kanssa siitä, että Digi- ja väestötietoviraston voisi vastanottaa keskusrekisterien puolesta kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista perittävät asiakasmaksut. Lisäksi sopimuksella määriteltäisiin maksujen ja maksutietojen välittämisestä tiedot luovuttaneelle keskusrekisterille. Vastaava säännös Digi- ja väestötietoviraston sopimusoikeudesta asiassa sisältyy ehdotettuun kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 35 §:ään.
6.2
Laki ortodoksisesta kirkosta
74 §.
Tietojen luovuttaminen . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi
3 momentti , joka sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 6 §:ään. Säännöksen mukaan Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta saada tietoja kuolinpesän osakasrekisteriä varten säädettäisiin kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain (/) 6 §:ssä. Mainitun pykälän mukaan Digi- ja väestötietovirastolla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muun muassa Suomen ortodoksiselta kirkolta tietoja, jotka ovat välttämättömiä lain 5 §:ssä tarkoitettujen perittävän kuolinpesän osakkaita ja muita kuolinpesään liittyviä henkilöitä koskevien tietojen kokoamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain 10 §:n mukaan 6 §:ssä tarkoitetun viranomaisen olisi ilmoitettava tiedot Digi- ja väestötietoviraston tähän tarkoitukseen osoittamalla luotettavalla ja turvallisella tavalla. Käytännössä tietojen luovuttaminen tapahtuisi teknisen rajapinnan avulla.
Uuden 3 momentin säätämisellä ei olisi tarkoitus muuttaa pykälän 2 momentin tulkintaa kirkollishallituksen oikeudesta määrätä kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävät maksut. Kirkollishallitus määräisi siten myös kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettavista tiedoista perittävät maksut.
7
Lakia alemman asteinen sääntely
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen
(657/2023)
3 luvussa on joitakin säännöksiä, jotka täsmentävät kirkkolain 8 luvun säännöksiä kirkonkirjojen pitämisestä. Kirkolliskokouksen mukaan kyseisiin säännöksiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia nyt ehdotettujen kirkkolain muutosten perusteella. Ortodoksisessa kirkossa mahdollisia kirkkojärjestyksen muutostarpeita tarkastellaan erikseen ja tuodaan tarvittaessa vuoden 2026 kirkolliskokouksen päätettäväksi.
8
Voimaantulo
Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan 1.2.2027 tai samaan aikaan kuin kuolinpesän sähköistä asiointia koskeva muu lainsäädäntö ( HE 107/2026 vp ).
9
Toimeenpano ja seuranta
Evankelis-luterilaisen kirkon osalta tavoitteena on seurata kuolinpesän osakasrekisterin käyttöönoton yhteydessä tietopyyntöjen käsittelyaikojen kehitystä yhteistyössä keskusrekisterien kanssa. Samoin keskusrekistereiltä tulevan palautteen avulla voidaan tehdä arviointia ehdotettujen säännösten toimivuudesta. Lisäksi pyrkimyksenä on, että kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain myöhemmin tehtävät sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kirkkoon, valmistellaan jatkossakin yhteistyössä valtiovarainministeriön ja kirkkohallituksen kesken.
Ortodoksisen kirkon osalta lakimuutoksen toimivuutta ja toimeenpanoa on tarkoitus seurata sekä kirkon omana työnä että yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssa osana säännönmukaisia yhteistyötapaamisia.
10
Suhde muihin esityksiin
Esitys pohjautuu osittain kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaan hallituksen esitykseen ( HE 107/2026 vp ). Esitys voidaan kuitenkin käsitellä viimeksi mainitusta esityksestä erillään (ks.
HE 107/2026 vp , kohta 11.1 Esityksen riippuvuus muista esityksistä, s. 158)
11
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Perustuslain 76 §:n mukaan kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkkolain 1 luvun 5 §:n mukaan kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Kirkkolain säätäminen tulee vireille eduskunnassa hallituksen esityksellä. Valtioneuvosto tai eduskunta voi kirkkolakiehdotusta käsitellessään oikaista sellaisen lainsäädäntöteknisen virheen, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Kirkkolakiehdotuksen sisältöön vaikuttavasta lainsäädäntöteknisen virheen oikaisusta tulee pyytää 1 momentin mukainen ehdotus.
Kirkkolain säännökset järjestysmuodosta määrittävät kirkon ja sen seurakuntien päätöksenteko-organisaation ja toimivallan perusteet. Lisäksi kirkkolain alaan kuuluu kysymys siitä, mitkä tasot kirkon organisaatiossa ovat oikeussubjekteja. Ottaen huomioon eduskunnan asemaa koskevien valtiosääntöperiaatteiden painoarvon perustuslain 76 §:n ilmaisua poikkeuksen asiallisesta alasta (kirkon järjestysmuoto ja hallinto) on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välttämätöntä tulkita suppeasti. (PeVL 4/2020 vp, s. 5 ja PeVL 104/2022 vp, s. 4).
Ehdotuksen lähtökohtana on evankelis-luterilaista kirkkoa koskevilta osin säätää siitä, mikä kirkon viranomaisista luovuttaa tietoja Digi- ja väestötietovirastolle kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 6 §:n mukaisesti. Samoin ehdotuksella selkeytetään keskusrekisterin johtajan toimivaltaa sekä keskusrekisterin mahdollisuuksia luovuttaa jäsentietoja muussa lainsäädännössä säädetyissä viranomaistehtävissä teknisen rajapinnan avulla. Lisäksi ehdotetuilla säännöksillä säädettäisiin alueellisen keskusrekisterin toimivallasta vastata Digi- ja väestöviraston tietopyyntöön valtakunnallisesti käyttäen myös muun keskusrekisterin kirkollisista väestökirjoista ja niihin liittyvistä asiakirjoista saatuja tietoja, jos tiedot ovat osa jäsenrekisteriä. Esityksessä ehdotetaan myös delegointisäännöstä, jonka perusteella kirkkohallituksella olisi oikeus tehdä Digi- ja väestötietoviraston kanssa sopimus siitä, että Digi- ja väestötietovirasto voisi vastaanottaa keskusrekisterien puolesta kuolinpesän osakasrekisteriin luovutetuista tiedoista perittävät maksut. Sopimus koskisi myös maksujen ja maksutietojen välittämistä tiedot luovuttaneelle keskusrekisterille. Siten ehdotuksen on katsottava kuuluvan kirkkolain sääntelyvarauksen alaan.
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Lainsäädännöllä ei saa vaarantaa kenenkään oikeusturvaa (PeVL 5/2016 vp. s. 3). Ehdotetun kirkkolain 6 §:n 2 momentin muutoksella on tarkoitus selkeyttää keskusrekisterin johtajan hallinnollista päätösvaltaa. Keskusrekisterin johtajan päätökseen haetaan muutosta kirkkolain 12 luvun mukaisesti ensisijaisesti oikaisuvaatimuksella ja oikaisuvaatimuksen käsitelleen viranomaisen päätökseen kirkollisvalituksella.
Ehdotuksella on liityntä myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Perustuslakivaliokunnan mukaan on lähtökohtaisesti riittävää perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta, että sääntely täyttää yleisessä tietosuoja-asetuksessa asetetut vaatimukset. Valiokunnan mukaan henkilötietojen suoja tulee turvata ensisijaisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee siten suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (PeVL 4/2020 vp. s. 8, ks. myös PeVL 14/2018 vp, s. 4—5). Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksen edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (PeVL 4/2020 vp, s.8).
Kirkolliset väestötiedot ovat samalla kirkon jäsentietoja, joista voi ilmetä rekisteröidyn henkilön uskonnollinen vakaumus. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötieto, josta ilmenee uskonnollinen vakaumus, kuuluu erityisiin henkilötietoryhmiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan tällaisia tietoja on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (PeVL 4/2020 vp, s. 8 ja 9, ks. myös PeVL 3/2017 vp, s. 5).
Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan henkilötietoja on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Lisäksi henkilötietojen käsittely tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla edellyttää, että käsittelylle on jokin tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste. Kuolinpesän osakasrekisteriin tapahtuvan henkilötietojen keräämisen oikeusperustetta on käsitelty hallituksen esityksessä kuolinpesän asiointia koskevaksi lainsäädännöksi.
Henkilötietojen käsittely tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla edellyttää, että käsittelylle on jokin tietosuoja-asetuksen tarkoittama oikeusperuste. Kirkon jäsentietojen käsittelyn keskusrekistereissä ja tietojen luovuttamiseen jäsenrekisteristä voidaan katsoa perustuvan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan tietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi sekä osittain myös artiklan e alakohtaan perustuen. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvan tietojen käsittelyn keskusrekisterissä on katsottava perustuvan yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, jonka mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on sallittua, kun käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Säännöksiä täydentää tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohta.
Yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain 6 §:n 2 momentin mukaisina suojaamistoimenpiteinä voidaan pitää kirkkolain 8 luvun 2 §:n säännöstä siitä, että erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja saadaan käsitellä vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä, sekä luvun 6 §:n 2 momentin 5 kohdan säännöstä siitä, että käyttöoikeus jäsenrekisterin tietojen käsittelylle tulee rajata työtehtävien mukaisiksi. Valtakunnalliset käyttöoikeudet keskusrekisterien työntekijöille myöntää luvun 7 §:n 2 momentin nojalla kirkkohallitus. Ennen tällaisen käyttöoikeuden myöntämistä työntekijän on tullut suorittaa erillinen koulutus. Suojaamistoimenpiteinä voidaan pitää myös luvun 11 ja 12 §:ssä kirkkohallitukselle säädettyjä jäsenrekisterin tietojen käsittelyn seuranta- ja valvontatehtäviä sekä velvollisuutta pitää jäsenrekisterin käyttöoikeusrekisteriä ja lokirekisteriä. Lisäksi tietojen luovuttamiseen jäsenrekisteristä teknisen rajapinnan avulla sovelletaan kirkkolain 10 luvun 8 §:n nojalla säädetyin osin, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa säädetään. Kirkkohallituksella on myös toimivalta antaa tarkempia määräyksiä jäsenrekisterin tietoturvallisuudesta kirkkolain 8 luvun 13 §:n perusteella.
Toisin kuin evankelis-luterilaisen kirkon osalta, ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamista tai kumoamista koskevaa ehdotusta ei ole säädetty ortodoksisen kirkon yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi asiaksi. Mainitun lain käsittelyä valtioneuvostossa tai eduskunnassa eivät myöskään rajoita kirkkolain 1 luvun 5 §:n 2 momentin kaltainen sääntely esitykseen mahdollisesti sisältyvien virheiden korjaamisesta. Ortodoksista kirkkoa koskevilta osin ehdotetussa muutoksessa on kyse informatiivisesta viittauksesta kuolinpesän osakasrekisteristä ehdotettuun lakiin. Tietojen luovuttamiseen liittyviä valtiosääntöoikeudellisia liittymiä on selostettu mainittua lakiehdotusta koskevassa hallituksen esityksessä ( HE 107/2026 vp , kohta 12 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys).
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Машинный черновик — GigaChat-2, 29.10.2026. Экспертом ещё не проверен: даты, адреса норм и санкции сверяйте с текстом.
Паспорт акта
- Юрисдикция
- Финляндия
- Официальное наименование
- HE 234/2026 · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain 3 ja 8 luvun sekä ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:n muuttamisesta
- Вид и уровень акта
- законопроект
- Дата принятия
- 2026-10-08
- Вступление в силу
- 2027-02-01
- Статус
- законопроект: на рассмотрении
Предмет и цель
- Проблема
- улучшение цифрового управления процессами управления информацией о покойных, обеспечение доступности и актуальности информации о покойниках.
- Цель
- создание единого центрального реестра членов церкви, передача данных государственным органам, регулирование вопросов передачи информации из центрального реестра в государственный регистр.
- Сфера действия
- церковь, государственные органы
Субъекты
| Роль | Кто именно | Критерии отнесения | Оценка числа адресатов |
|---|---|---|---|
| церковь, госорган | церковь (евангелическо-лютеранская и православная), Digi- ja väestötietovirasto (государственный орган) | — | около 1 200 операторов (пояснительная записка) |
Нормы 1
Каждая строка — одна норма: кто что должен, через что она меняет поведение, во что обходится и чем подкреплена.
-
ст. 8 л. 6 §, ст. 13 л. 13 § обязанность церковь (евангелическо-лютеранская и православная); госорган (Digi- ja väestötietovirasto)
церковь обязана вести и хранить центральную базу данных членов церкви, передавать данные государственным органам по их запросам, обеспечивать доступ к данным через цифровые каналы.
- Механизм воздействия
- цифровой канал доступа, обязательность предоставления сведений
- Издержки: канал
- административный, содержательный
- Издержки: характер
- регулярный
- Событие-триггер
- по запросу государственных органов
- Санкция
- отсутствует в тексте
- Форма исполнения
- цифровая
- Вступление в силу
- 2027-02-01
- Российский аналог
- требует проверки
Реквизиты
| Страна | Финляндия |
| Орган | Finlex (законы и правительственные законопроекты) |
| Вид | закон / законопроект |
| Язык | fi |
| Дата документа | 2026-10-08 |
| Объём | 64 836 знаков |
| Редакций | 1 |
| Впервые увидели | 2026-10-28 |
| Проверен | 2026-11-16 03:26 |
| akn | https://opendata.finlex.fi/finlex/avoindata/v1/akn/fi/doc/government-proposal/2026/234/fin@/main.akn |
| xml | https://opendata.finlex.fi/finlex/avoindata/v1/akn/fi/doc/government-proposal/2026/234/fin@ |
| number | HE 234/2026 |
Темы
Почему документ в базе
Отбор сработал на этих совпадениях, суммарный вес 21.
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…tellä tietoja euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/679 henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/ey kumoami…
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/ey kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) tai muun henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön perusteella. näiden tietojen luovuttamisen yleisten edellyt…
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…utumisesta korkealla tasolla yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyssä. työntekijöitä keskusrekistereissä on noin 230. vaikka s…
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…viointeja on täydennetty näiltä osin. oikeusministeriö kiinnittää lausunnossaan huomiota henkilötietojen käsittelyä sekä keskusrekisterin johtajan tehtävien määrittelyn täsmällisyyteen. henkilöt…
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…tietojen käsittelyä sekä keskusrekisterin johtajan tehtävien määrittelyn täsmällisyyteen. henkilötietojen käsittelyn osalta ministeriö toteaa, ettei esityksessä ole tuotu esiin sen tyyppisiä käsi…
-
henkilötieto
текст
Персональные данные
…dellä todetuilta osin syytä tarkistaa ja selkeyttää. esityksen perusteluja on täydennetty henkilötietojen käsittelyperustetta ja tietopyyntöjä koskevaa sääntelyä koskevilta osin. digi- ja väestö…
Аннотация
Закон Финляндии изменяет законодательство о церкви с целью цифровизации процессов управления информацией о покойных. Предлагается создать единый центральный реестр членов церкви, который будет передавать данные государственным органам при запросах. Регулируются вопросы передачи информации из центрального реестра в государственный регистр, включая информацию о членстве, браках и смерти. Вводится обязанность для церковных органов предоставлять сведения о покойниках через цифровые каналы. Закон вступает в силу 1 февраля 2027 года.
Редакции документа
| Редакция | Загружена | Формат | Объём | |
|---|---|---|---|---|
| Редакция 1 открыта | 2026-10-29 03:17 | xml | 64 836 зн. | txt |