Pulse · Documents · Finland · Finlex (законы и правительственные законопроекты)

Finland's Law Amending SORA Regulations in Vocational Education

HE 268/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle SORA-säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

law / bill 2026-10-22 419 890 characters Personal data
No translation Download On the source site
Current version. Last change recorded on 2026-11-02.

Hallituksen esitys eduskunnalle SORA-säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Hallinnonala

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Antopäivä

22.10.2026

Esityksen teksti

Suomi

Käsittelyn tila

Vireillä

Käsittelytiedot

Eduskunta.fi 268/2026

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, yliopistolakia, ammattikorkeakoululakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, rikosrekisterilakia sekä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annettua lakia.

Esityksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, yliopistolain ja ammattikorkeakoululain säännöksiä koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi ottamisen esteistä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, huumausainetestauksesta sekä näihin liittyvistä kurinpitotoimista täsmennettäisiin. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan asiaan liittyviä tietojensaantivelvoitteita ja -oikeuksia täsmennettäisiin erityisesti vireillä olevaan prosessiin liittyen.

Lisäksi säädettäväisiin oikeudesta evätä opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos hänet on määrätty laeissa tarkoitetulla tavalla huumausainetestaukseen. Opiskelijalta voitaisiin evätä vastaava osallistumisoikeus myös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian käsittelyn aikana enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Opiskeluoikeuden rikosperusteista peruuttamista koskevaa rikosluetteloa muutettaisiin ja ajantasaistettaisiin. Opiskelijan velvoitetta antaa pyydettäessä ote rikosrekisteristä nähtäväksi laajennettaisiin tilanteisiin, joissa koulutukseen sisältyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten parissa toimimista.

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan jatketaan SORA-hankkeen loppuraportissa todettujen kehittämistarpeiden pohjalta lainsäädännön valmistelua.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028.

PERUSTELUT

1Asian tausta ja valmistelu

Niin sanottu SORA-lainsäädäntö (SORA tarkoittaa ”soveltumattomuuteen ratkaisuja”) koskien muun muassa opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, huumausainetestausta ja kurinpitoa tuli voimaan 1.1.2012. Tällöin muutettiin ammatillista koulutusta, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevia lakeja sekä rikosrekisterilakia (770/1993). Lisäksi perustettiin opiskelijoiden oikeusturvalautakunta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 23.2.2018 (OKM/36/040/2017) hankkeen, jonka tavoitteena oli tehdä selvitys SORA-lainsäädännön soveltamista koskevista ongelmista sekä SORA-lainsäädännön uudistamista koskevista tarpeista ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Toimeksiannon mukaan hankkeen yhteydessä tuli tarkastella myös pääsy- ja soveltuvuuskokeiden roolia soveltuvuuden arvioinnissa. Asettamispäätöksessä todetaan, että selvityksen perusteella tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön sekä muut tarvittavat toimenpiteet. Asettamispäätöksen mukaan hankkeessa tuli kuulla ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja SORA-lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä ongelmista. Lisäksi tuli kuulla opiskelijoita ja opiskelijajärjestöjä, opiskelijoiden harjoittelu-, työssäoppimis- ja työpaikkoja, muita viranomaistahoja, opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon toimijoita sekä muita sidosryhmiä. SORA-selvitystä koskeva hanke ja ohjausryhmä asetettiin vuosille 2018–2020.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan jatketaan SORA-hankkeen loppuraportissa todettujen kehittämistarpeiden pohjalta lainsäädännön valmistelua.

SORA‑hankkeen valmistelun tueksi toteutettiin vuonna 2018 valtakunnallinen kysely ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ammattikorkeakouluille, yliopistoille ja opiskeluterveydenhuollolle. Kyselyllä kartoitettiin SORA‑lainsäädännön soveltamiskäytäntöjä sekä tunnistettiin sääntelyyn liittyviä kehittämistarpeita. Lisäksi keväällä 2018 järjestettiin sidosryhmille suunnattu keskustelutilaisuus, jossa kuultiin erityisesti vammaisjärjestöjen, opiskeluterveydenhuollon ja eri hallinnonalojen tutkintoja koskevan erityislainsäädännön näkökulmia SORA‑lainsäädännön soveltamisesta.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti alkuvuonna 2026 uuden valtakunnallisen kyselyn ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tiedonkeruun tavoitteena oli päivittää tietoa SORA-lainsäädännön soveltamiskäytännöistä sekä arvioida, miten sääntely on toiminut käytännössä vuoden 2018 tiedonkeruun jälkeen. Vuoden 2026 kyselyllä kerättiin ajantasaista tietoa muun muassa opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvien prosessien vireille tulon käytännöistä, prosessien lukumääristä eri koulutusasteilla, peruuttamispäätösten taustalla vaikuttavista syistä sekä siitä, miten koulutuksen järjestäjät tulkitsevat ja soveltavat SORA-lainsäädäntöä erilaisissa tilanteissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja SORA-hankkeen ohjausryhmä asetti vuonna 2019 alatyöryhmän tarkastelemaan huumausainetestausprosessia. Huumausainetestausprosessia koskevan alatyöryhmän tehtävänä oli kartoittaa huumausainetestausprosessin ongelmakohtia ja tuottaa ratkaisuehdotuksia ohjausryhmälle, kuvata SORA-hankkeen selvityksen pohjalta esiin tulleet ongelmat huumausainetestausprosessissa sekä tehdä prosessin selkiyttämiseksi tarvittavat muutos- ja muut ehdotukset ohjausryhmälle. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja SORA-hankkeen ohjausryhmä asetti vuonna 2019 alatyöryhmän, koskien opiskelijoiden terveydentilan ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämistä koulutukseen hakeutumisessa ja koulutuksen aikana. Alatyöryhmän tehtävänä oli kehittää opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn arviointia koskevaa toimintaprosessia ja tuottaa ohjausryhmälle ehdotuksia ja ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi koulutukseen hakeutumisessa ja koulutuksen aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi 30.4.2021 SORA-hankkeen loppuraportin (2021:29), joka sisältää koonnin ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163133).

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Hallituksen esityksen luonnoksesta on pyydetty lausuntoja lausuntopalvelu.fi -palvelussa 14.4.2026–27.5.2026. Hallituksen esitys on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM071:00/2025.

2Nykytila ja sen arviointi

2.1Yleistä SORA-säännöksistä

SORA-säännöksillä tarkoitetaan ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta koskevaan lainsäädäntöön sisältyviä sisällöltään pääosin yhtäläisiä säännöksiä, jotka koskevat opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, huumausainetestausta sekä näihin liittyviä kurinpitotoimia. Sääntely tuli voimaan 1.1.2012, jolloin säännökset lisättiin ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin

(630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin

(631/1998), yliopistolakiin

(558/2009)

ja ammattikorkeakoululakiin

(351/2003). Lainsäädännön uudistusten myötä SORA-säännökset on sittemmin siirretty pääosin sellaisinaan uuteen 1.1.2015 voimaan tulleeseen ammattikorkeakoululakiin

(932/2014)

sekä uuteen 1.1.2018 voimaan tulleeseen ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin

(531/2017), johon yhdistettiin aiemman lainsäädännön mukaiset ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeneet lait. Säännöksiin on niiden voimaantulon jälkeen tehty vain muun lainsäädännön muuttumiseen liittyviä teknisluonteisia tarkistuksia, mutta niihin ei muutoin ole tehty merkittäviä asiallisia muutoksia.

SORA-säännöksillä pyrittiin lisäämään koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti pyrittiin parantamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

Ammatillisessa koulutuksessa voidaan ottaa opiskelijaksi suorittamaan koko tutkintoa tai yksittäisiä tutkinnon osia. Ammatillisen koulutuksen osalta lainsäädäntöä on tulkittu siten, että SORA-säännöksiä sovelletaan myös opiskelijan hakeutuessa suorittamaan yksittäisiä SORA-tutkinnon tutkinnon osia. Lain sanamuodot eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset tältä osin. Ammatillisessa koulutuksessa yksittäinen SORA-tutkinnon osa suoraan suorittaa myös henkilökohtaistamisen perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on opiskeluoikeus muuhun kuin SORA-tutkintoon, mutta henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä mahdollistetaan yksittäisen SORA-tutkinnon osan sisällyttäminen tähän tutkintoon. Tällöin kyseessä ei ole laissa tarkoitettu opiskelijavalinta, eikä ole selvää, tulisiko opiskelijaksi ottamista koskevia SORA-säännöksiä tällöin soveltaa. Lisäksi ei ole selvää, millä edellytyksillä ja menettelyillä voidaan perua opiskeluoikeus vain tiettyyn tutkinnon osaan, jonka suorittamisesta on sovittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa SORA-säännöksiä sovelletaan valtioneuvoston asetuksella säädettyyn tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi säännöksiä sovelletaan myös psykoterapeuttikoulutukseen, sosiaalityön koulutukseen, yliopistojen opettajankoulutusopintoihin ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. Säännöksiä ei sen sijaan sovelleta SORA-tutkintojen osiin, joita voi hakeutua suorittamaan avoimena korkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina, vaikka niihin sisältyisi harjoittelua. SORA-tutkintojen osia hakeudutaan suorittamaan avoimessa korkeakoulussa erityisesti ns. väylä- tai polkuopintoina tavoitteena tutkinto-opiskelijaksi siirtyminen, jolloin avoimena korkeakouluopetuksena suoritetut tutkinnon osat hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon.

SORA-hankkeen loppuraportti (saatavilla verkossa osoitteessa https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/61ae8022-4952-4764-a483-3808d2c0cdcb/785e2b55-0b0c-4bd3-9d50-925047fb6fe7/JULKAISU_20210521103106.pdf) sisältää arvion seuraavista sääntelyyn liittyvistä ongelmakohdista sekä kehittämisehdotuksista:

- SORA-säännösten soveltaminen niissä tilanteissa, kun opiskelija suorittaa tutkinnon osaa tai osia SORA-tutkinnosta

- koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun oikeus saada tietoa myös vireillä olevasta prosessista opiskelijalta tai toiselta koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta

- SORA-prosessin vireille tulon tarkempi määrittely

- SORA-prosessin selvitysvelvollisuuteen ja kuulemiseen liittyvien säännösten arviointi suhteessa hallintolakiin

- Lupa- ja valvontavirastoon toimitettavien tietojen selkiyttäminen

- huumausainetestauksen edellytysten tarkentaminen ja koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun mahdollisuuksien pidättää opiskeluoikeus silloin, kun odotetaan huumausainetestin tuloksia tai kun opiskelija kieltäytyy toimittamasta huumausainetestaustodistusta

- koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun mahdollisuus pidättää opiskeluoikeus muutoin peruuttamisprosessin aikana

- kesken jääneen SORA-prosessin mahdollisten oikeusvaikutusten selvittäminen, vaikka opiskelija keskeyttäisi tai siirtyisi toisiin opintoihin

- jälkiohjausoikeuden määrittäminen opiskelijalle silloin, kun häneltä on peruutettu opiskeluoikeus

- oikeus pyytää rikosrekisteriotetta opiskelijalta, joka työskentelee muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa.

2.2Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:ssä, yliopistolain 37 a §:ssä ja ammattikorkeakoululain 26 §:ssä säädetään esteettömyydestä opiskelijaksi ottamisessa. Mainittujen säännösten mukaan opiskelijavalinnassa pääsääntönä on esteettömyys, eikä hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ssä, yliopistolain 43 a §:ssä tai ammattikorkeakoululain 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin, tutkintoihin tai osaamisaloihin (ns. SORA-tutkinnot) liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n 1 momentissa, yliopistolain 43 a §:ssä ja ammattikorkeakoululain 33 §:ssä säädetään, että kun opintoihin, tutkintokoulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammatillisen koulutuksen järjestäjä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu voi peruuttaa oikeuden suorittaa kyseinen tutkinto tai oikeuden suorittaa tutkinto kyseisellä osaamisalalla sekä oikeuden osallistua tutkintokoulutukseen (opiskeluoikeuden peruuttaminen), jos 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti koulutuksessa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:n, yliopistolain 37 a §:n 1 momentin tai ammattikorkeakoululain 26 §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tai 3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41 §:n 2 momentissa, yliopistolain 37 a §:n 2 momentissa tai ammattikorkeakoululain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen ottamisensa opiskelijaksi.

Käytännössä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:n 1 momentissa, yliopistolain 37 a §:n 1 momentissa ja ammattikorkeakoululain 26 §:n 1 momentissa mainituilla terveys- ja turvallisuusvaatimuksilla tarkoitetaan 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa, yliopistolain 43 a §:n 1 momentin 2 kohdassa ja ammattikorkeakoululain 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä terveydentilaa ja toimintakykyä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n 4 momentin mukaan tutkinnoista ja osaamisaloista, joihin mainittua pykälää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijavalinnan epääminen hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvillä syillä on mahdollista ainoastaan asetuksella säädetyissä tutkinnoissa ja osaamisaloilla. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017) 20 § määrittelee ne SORA-tutkinnot ja osaamisalat, joissa opiskeluoikeus voidaan peruuttaa. Samalla pykälä mahdollistaa opiskelijavalinnan epäämisen, jos hakijan terveydentila tai toimintakyky ei täytä vaatimuksia.

Nykyisen SORA-tutkintoja koskevan lainsäädännön lähtökohtana on, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Säännösten tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua koulutukseen sekä varmistaa, että opiskelijavalinnassa huomioidaan ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän velvollisuus huolehtia opiskelun esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja kohtuullisista mukautuksista. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksen (YK:n vammaissopimus) velvoitteiden mukaisesti kohtuullisten mukautusten epääminen voidaan katsoa syrjinnäksi, ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida mukautusten tarve yksilöllisesti ennen kuin opiskelijaksi ottamiseen liittyviä rajoituksia voidaan harkita. Nykyinen sääntely on tältä osin varsin selkeää eikä siihen ole ilmennyt välittömiä täsmentämistarpeita.

Osa hakijoista tai opiskelijoista saattaa kuitenkin kohdata erilaisia käytäntöjä esimerkiksi mukautusten toteuttamisesta tai siitä, arvioidaanko terveydentilaan liittyviä seikkoja lain tarkoittamalla tavalla viimesijaisesti. YK:n vammaissopimuksen 24 artikla velvoittaa turvaamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen pääsyn koulutukseen ja edellyttää, että yksilölliset kohtuulliset mukautukset toteutetaan ennen muiden rajoittavien toimenpiteiden arviointia. Artiklan mukaisesti koulutukseen pääsyn ei tule rajoittua vammaisuuden tai terveydentilan perusteella silloin, kun tarvittavat mukautukset mahdollistavat opiskelun. Säännösten tarkoituksena on siten varmistaa, että terveydentilaan liittyviä rajoituksia voidaan soveltaa vain silloin, kun esteettömyyttä ja mukautuksia koskevat velvoitteet on ensin asianmukaisesti selvitetty. Säännösten soveltaminen niiden tarkoituksen vastaisesti voi johtaa tilanteisiin, joissa hakija ei hakeudu koulutukseen tai kokee tulleensa ohjatuksi pois alalta jo ennen varsinaista hakumenettelyä. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen on huolehdittava siitä, että opiskelun esteettömyyttä, saavutettavuutta ja kohtuullisia mukautuksia koskeva arviointi tehdään asianmukaisesti ja ennen SORA-sääntelyyn tukeutuvia toimenpiteitä.

Korkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Opetushallitus määrää ammatillisen koulutuksen SORA-tutkintoja ja osaamisaloja opiskelemaan otettavien terveydentilaa koskevista vaatimuksista. Korkeakoulujen osalta terveydentilavaatimuksista päättää korkeakoulu. Korkeakoulut tekevät yhteistyötä terveydentilavaatimusten määrittelyssä.

Terveydentilavaatimusten tulee perustua asiakas- ja potilasturvallisuuden, alaikäisten sekä liikenteen turvallisuuden edellyttämiin vaatimuksiin harjoitteluissa ja käytännön opinnoissa. Voimassa olevan SORA-lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä sivistysvaliokunta (SiVM 14/2010 vp) totesi perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Tämä seikka tulee ottaa huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.

Käytännössä terveydentilavaatimusten asettaminen edellyttää harjoittelussa mahdollisesti tapahtuvien asiakas-, potilas- ja liikenteen turvallisuuden vaarantavien riskien tunnistamista ja sellaisten terveydentilan ja toimintakyvyn rajoitteiden tunnistamista, jotka ovat omiaan johtamaan asiakas-, potilas- tai liikenteen turvallisuuden vaarantumiseen. Terveydentilavaatimukset eivät voi muodostua pelkästään diagnoosiluetteloista, vaan sairauden tai vamman vakavuus ja hoitotasapaino tulee huomioida niiden asettamisessa. Hakijan tulisi pystyä arvioimaan terveydentilavaatimusten perusteella, aiheuttaisiko hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä harjoittelussa vaaraa asiakkaille, potilaille tai liikenteelle. Lääketieteen ja hoitomuotojen kehitys vaikuttaa siihen, mitä on pidettävä säännösten tarkoittamana terveydentilan ja toimintakyvyn esteenä. Tästä syystä terveydentilavaatimuksia on myös aika ajoin päivitettävä.

Lisäksi terveydentilavaatimusten asettamisessa on huomioitava, voidaanko estettä kohtuullisin toimin poistaa. Terveydentilavaatimuksia on joissain tapauksissa asetettu siitä näkökulmasta, estääkö terveydentila tai toimintakyky opiskelijan osallistumisen harjoitteluun. Tämä ei kuitenkaan ollut lainsäädännön tarkoitus. Myös terveydentilavaatimuksen asettaminen hyvin yleistasoisesti voi johtaa hakijoita tulkitsemaan omia koulutusmahdollisuuksia liian suppeasti. Koulutuksen saavutettavuutta voidaan tukea myös informoimalla hakijoita niistä keinoista, joilla opiskelijaksi ottamisen esteitä voidaan poistaa (yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset).

Voimassa olevan säännöksen mukaan opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista seuraavissa ammatillisissa perustutkinnoissa tai niihin kuuluvilla osaamisaloilla: hammastekniikan perustutkinto, kaivosalan perustutkinnon kaivostyön osaamisala, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, liikunnanohjauksen perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala, lääkealan perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, rakennusalan perustutkinnon maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, turvallisuusalan perustutkinto ja välinehuoltoalan perustutkinto.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista seuraavissa ammattitutkinnoissa tai niihin kuuluvilla osaamisaloilla: hieronnan ammattitutkinto, kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, kuljetusalan ammattitutkinnon palvelukuljetusten osaamisala, tavarakuljetusten osaamisala, metsäteollisuuden kuljetusten osaamisala ja henkilökuljetusten osaamisala, lentoasemapalvelujen ammattitutkinto, lentokonetekniikan ammattitutkinto, liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto, merenkulkualan ammattitutkinto, metsäalan ammattitutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto, sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto, terveysalan ammattitutkinto, tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon kirjastoautopalvelujen osaamisala, turvallisuusalan ammattitutkinto, vammaisalan ammattitutkinto, ympäristöalan ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljetuksen osaamisala.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista seuraavissa erikoisammattitutkinnoissa: hieronnan erikoisammattitutkinto, immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkinto, kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto, kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto, lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto, liikenneopetusalan erikoisammattitutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto, sosiaali- ja terveysalan erikoisammattitutkinto, turvallisuusalan erikoisammattitutkinto, valmennuksen erikoisammattitutkinto sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto.

Yliopistolain 43 a §:n 4 momentin ja ammattikorkeakoululain 33 §:n 4 momentin mukaan opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopistolain 43 a §:ää ja ammattikorkeakoululain 33 §:ää sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen

(770/2009)

2 a §:n

(1034/2011)

mukaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopistolain 43 a §:ää sovelletaan koulutukseen, joka johtaa johonkin seuraavista yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen

(794/2004)

mukaisista tutkinnoista: 1) farmaseutin tutkinto ja proviisorin tutkinto; 2) hammaslääketieteen kandidaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto; 3) lääketieteen kandidaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto; 4) psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinto; 5) humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto logopedian alalla. Mainitun säännöksen mukaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopistolain 43 a §:ää sovelletaan lisäksi sosiaalityön koulutukseen ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa

(564/1994)

tarkoitettuun psykoterapeuttikoulutukseen sekä yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1–5 kohdan mukaisiin opettajankoulutuksen opintoihin.

Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 11 §:n mukaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosiaali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:n 2 momentissa, yliopistolain 37 a §:n 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain 26 §:n 2 momentissa säädetään, että kun kysymyksessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala taikka yliopistolain 43 a §:ssä tai ammattikorkeakoululain 33 §:ssä tarkoitetut opinnot, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Mainittujen säännösten mukaan hakija on siis mahdollista jättää ottamatta opiskelijaksi, jos hänen opiskeluoikeutensa on aiemmissa opinnoissa peruutettu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41 §:n 2 momentin, yliopistolain 37 b §:n 1 momentin ja ammattikorkeakoululain 27 §:n 1 momentin mukaan hakijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jos kyseessä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala tai yliopistolain 43 a §:n tai ammattikorkeakoululain 33 §:n mukaiset opinnot. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41 §:n 3 momentissa, yliopistolain 37 b §:n 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain 27 §:n 2 momentissa säädetään, että koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta.

SORA-hankkeen yhteydessä tehdyssä vuoden 2018 kyselyssä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja korkeakouluista 89 prosenttia kertoi pyytävänsä SORA-tutkintoon hakeutuvilta terveydentilatietoja. Niistä, jotka tietoja pyytävät, 68 prosenttia piti tietoja luotettavina ja 90 prosenttia kertoi hyödyntävänsä saamiansa tietoja. Hakijan terveydentilatietoja kartoitetaan hakuvaiheessa useimmiten hakulomakkeella (omailmoitus). Hakijalta kysytään tarvittaessa lisätietoja tai pyydetään haastatteluun.

Vastaajat kokivat haasteina hakuvaiheen tietojen luotettavuuden. Vastaajat kokivat, että opiskelijan oma ilmoitus ei ole aina luotettava ja tietojen tarkistaminen on vaikeaa. Haasteena koettiin myös se, ettei hoitava taho tai terveydentilaa tai toimintakykyä arvioiva lääkäri ota kantaa opiskelijan edellytyksiin tai haasteet tulevat esiin vasta opintojen alettua. Vastausten mukaan haasteet liittyivät useimmiten opiskelijoiden psyykkiseen terveydentilaan ja päihdeongelmiin. Vastaajat kertoivat hyödyntävänsä hakuvaiheessa saatuja tietoja muun muassa arvioidessaan hakijan soveltuvuutta alalle, ohjatessaan hakijaa tai opiskelijaa tälle paremmin soveltuvalle alalle tai suunnitellessaan erilaisia tukitoimia ja henkilökohtaistamista sekä urasuunnittelun tukena. Kyselyn mukaan oppilaitoksissa kartoitetaan opiskelun esteitä, tarvittavia tukitoimia ja ratkaisuvaihtoehtoja jo opiskelijaksi ottamisen vaiheessa. Moni vastaaja kertoi, että käytössä on erillinen terveydentilaa kartoittava kysely tai lomake, lisäksi hakuvaiheessa hyödynnetään terveydenhoitajan haastattelua ja lisälausuntopyyntöjä. Myös erityisjärjestelypyynnöt ja -päätökset, soveltuvuuskokeet sekä valintahaastattelut voivat antaa viitteitä opintojen esteistä tai tukitoimien tarpeesta.

Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen edustajista noin 80 prosenttia kertoi, että opiskelijavalinnassa on käytetty pääsy- tai soveltuvuuskokeita SORA-tutkintoihin opiskelijaksi hakeutuville. Vastauksissa viitataan vastaushetken tilanteeseen, ja suuri osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on sittemmin luopunut pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Avovastausten sisältöanalyysin perusteella noin 50 prosenttia vastaajista järjesti kyselyn aikana pääsy- tai soveltuvuuskokeita ainakin joissakin tutkinnoissa. Näkemykset pääsy- ja soveltuvuuskokeiden hyödyistä jakaantuivat, mutta enemmistö vastaajista piti niitä tärkeinä etenkin silloin, jos niillä on karsiva vaikutus. Vastausten perusteella pääsy- ja soveltuvuuskokeiden avulla saadaan selville joitakin hakijoita, joilla on selkeitä terveydentilaan liittyviä esteitä alalle. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kuvattiin palvelevan myös hakijaa, joka saa käsityksen soveltuvuudestaan hakemalleen alalle. Selvityksen mukaan oppilaitoksilla on harvoin tilanteita, joissa ne jättävät hakijan ottamatta opiskelijaksi terveydentilan ja toimintakyvyn perusteella. Nämä tilanteet koskettavat yksittäisiä hakijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hankki osana SORA-selvitystä tutkimuksen koskien ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen soveltuvuusarviointeja. Tutkimus koostui kahdesta osasta: soveltuvuuskokeita koskevasta kirjallisuuskatsauksesta sekä oppilaitoksien opiskelijavalintoja sekä erityisesti valintavaiheessa käytettyjä soveltuvuuden arviointitapoja ja -menettelyjä koskevasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen toteuttivat Innolink ja Helsingin yliopisto vuonna 2022. Selvityksen johtopäätös oli, että soveltuvuusarvioinnin käyttäminen karsintakriteerinä tai SORA-lainsäädännön tarkoittamalla tavalla ei pääsääntöisesti ole tarkoituksenmukaista ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 2000-luvulla Suomessa käytössä ollut lähtökohta siitä, että soveltuvuusarviointia ei käytetä karsintakriteerinä, on ollut perusteltu. Alakohtainen poikkeama tästä säännöstä on mahdollista, mutta ainoastaan tilanteissa, jossa soveltuvuuden ja soveltumattomuuden kriteerit ovat määriteltävissä ja perusteet valintapäätökselle on kyettävä arviointiprosessin aikana esittämään ymmärrettävässä muodossa myös hakijoille. Ainoastaan tällöin hakijalla on tosiasiallinen mahdollisuus hakea oikaisua.

Opetushallituksen tietojen mukaan vuonna 2025 SORA-tutkintoihin oli yhteensä 12 065 ensisijaista hakijaa. SORA-tutkintoihin valittiin 11 208 hakijaa. SORA-lainsäädännön perusteella hylättyjä valintatietoja löytyi 15 kpl. SORA-perusteella tehtyjen hylättyjen valintapäätösten määrä on kuitenkin maltillisessa kasvussa.

Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa sen, että aiempi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös voi olla peruste opiskelijavalinnan epäämiselle. Hakijalla on velvollisuus ilmoittaa aiemmista peruuttamispäätöksistä, ja koulutuksen järjestäjällä sekä korkeakoululla on oikeus saada nämä tiedot myös toiselta oppilaitokselta. Käytännössä tieto aiemmasta peruuttamispäätöksestä voi kuitenkin jäädä saamatta, jos hakija ei sitä ilmoita. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään aina tiedä, onko hakija siirtymässä toisesta oppilaitoksesta, eikä nykyinen menettely takaa sitä, että tietoa systemaattisesti kysyttäisiin tai saataisiin aiemmalta koulutuksen järjestäjältä. Aiempi oppilaitos ei puolestaan yleensä tiedä, hakeutuuko opiskelija toiseen oppilaitokseen.

Nykyinen sääntely ei myöskään mahdollista tiedonsaantia vireillä olevista SORA-menettelyistä. Ammattikorkeakoululain ja yliopistolain nojalla korkeakouluilla on oikeus saada tieto toisessa korkeakoulussa vireillä olevasta SORA-prosessista, mutta tämä koskee vain siirto-opiskelijoita, ei muun opiskelijavalinnan kautta hakevia. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa vastaavaa säännöstä ei ole lainkaan.

SORA-selvityksessä keskeiseksi haasteeksi tunnistettiin opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti sekä se, että vastuu terveyteen tai toimintakykyyn liittyvien esteiden ilmoittamisesta on hakijalla. Haasteita aiheuttavat myös omailmoitukseen perustuvan tiedon luotettavuus, salassapitoon liittyvät käytännöt sekä se, ettei vireillä olevasta SORA-prosessista tarvitse ilmoittaa, mikä heikentää säännösten vaikuttavuutta.

2.3Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sekä pidättäminen

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa SORA-tutkinnon opiskelijalta vain laissa mainituilla perusteilla. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §, ammattikorkeakoululain 33 § ja yliopistolain 43 a § ovat samansisältöiset. Mainittujen säännösten mukaan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos opiskelija vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön turvallisuuden, opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tai opiskelija on hakeutuessaan koulutukseen salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen, joka olisi voinut estää hänen ottamisensa opiskelijaksi. Lisäksi koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, jos opiskelija on tuomittu tiettyihin, laissa määriteltyihin rangaistuksiin. Lain mukaan tällaisia rikoksia ovat sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, seksuaalirikokset, tietyt henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (tappo, murha, surma, törkeä pahoinpitely), törkeä ryöstö ja tietyt huumausainerikokset (perusmuotoinen tai törkeä huumausainerikos, perusmuotoinen tai törkeä huumausainerikoksen valmistelu). Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva säännös ei ole missään tilanteessa ehdoton vaan edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n 1 momentin, yliopistolain 43 b §:n 1 ja 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain 34 §:n 1 ja 2 momentin mukaan opiskelija voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalle on laissa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este. Koulutuksen järjestäjä ja korkeakoulu vastaavat määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten koulutuksen järjestäjän osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä tutkinnon suorittamisen edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta. Mainitun perusteella koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla on oikeus saada lääkäriltä laissa tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrättyä opiskelijaa koskeva lausunto, jonka perusteella koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi arvioida opiskelijan opiskeluoikeuden edellytyksiä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 83 §:ssä, yliopistolain 43 c §:ssä ja ammattikorkeakoululain 35 §:ssä säädetään mahdollisuudesta hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus riittämättömän terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos sitä hakeva osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskeluoikeuden palauttamista hakevan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Selvityksissä on havaittu ongelmaksi se, että opiskelija jää usein hyvin yksin siinä vaiheessa, kun opiskeluoikeus on jo peruutettu. Opiskelija vastaa itse opiskeluoikeuden palauttamisen hakemisesta ja tarvittavien selvitysten hankkimisesta, eikä järjestelmällistä jälkiohjausta ole. Tämä on erityisen ongelmallista tilanteissa, joissa opiskelijalla on päihdeongelmia, mielenterveyden haasteita tai muita toimintakykyä heikentäviä tekijöitä, jotka lisäävät syrjäytymisen riskiä.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan SORA-alan opiskelijan on koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun pyytäessä toimitettava nähtäväksi ote rikosrekisteristä, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluihin sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään monien muidenkin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuin alaikäisten kanssa. Koulutuksen järjestäjiltä on tullut säännöllisesti palautetta ja kysymyksiä, voisiko opiskeluoikeuden peruuttaa niissä tilanteissa, joissa opiskelijalla on rikosrekisterissä merkintä väkivalta- tai huumausainerikoksista ja koulutuksen järjestäjä pelkää opiskelijan olevan riski myös muiden kuin alaikäisten potilaiden turvallisuudelle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (valvontalaki, 741/2023) sisältää 28 §:ssä palveluntuottajan velvollisuuden sekä henkilökohtaisen avun työnantajamallissa toimivan oikeuden tarkistaa työntekijöiden rikosrekisteriote, mikäli työtehtävät sisältävät olennaista ja pysyväisluontoista vuorovaikutusta iäkkäiden tai vammaisten kanssa.

Sekä kansainväliset että kotimaiset tutkimukset osoittavat, että iäkkäät ja vammaiset henkilöt ovat merkittävästi alttiimpia väkivallalle, hyväksikäytölle ja kaltoinkohtelulle kuin muu väestö. WHO:n mukaan noin joka kuudes yli 60-vuotias kokee jonkinlaista hyväksikäyttöä, ja laitoshoidossa jopa 64 % henkilöstöstä on tunnustanut syyllistyneensä kaltoinkohteluun (WHO: Elder abuse prevalence and risk factors (2021)). Hyväksikäytön muodot vaihtelevat fyysisestä ja psyykkisestä väkivallasta seksuaaliseen häirintään ja taloudelliseen hyväksikäyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2023 toteuttamassa kyselyssä paljastui, että vanhuspalvelujen toimintayksiköistä noin puolet (47 %) oli havainnut asiakkaan kaltoinkohtelua (THL: Puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä havainneet asiakkaiden kaltoinkohtelua. Tutkimuksesta tiiviisti 45/2023).

Vammaisten henkilöiden kohdalla riski on vielä suurempi: THL:n mukaan toimintarajoitteiset kokevat lähisuhdeväkivaltaa noin kaksinkertaisesti verrattuna muuhun väestöön, ja kehitysvammaisilla naisilla seksuaalisen väkivallan riski on 4–10 kertaa suurempi (THL: Vammaisuus ja väkivalta (2023) https://thl.fi/aiheet/vakivalta/eri-ryhmat-ja-vakivalta/vammaisuus-ja-vakivalta, viitattu 11.12.2025). Nämä havainnot osoittavat, että kyse ei ole yksittäisistä poikkeuksista vaan laajasta ilmiöstä, joka liittyy haavoittuvaan asemaan ja riippuvuuteen avusta. Tämän perusteella rikosrekisteriotteen pyytämisvelvoitteen laajentamista muiden haavoittuvassa asemassa olevien (vammaiset, vanhukset) kanssa työskentelyyn tulisi arvioida.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 5 momentissa, ammattikorkeakoululain 38 §:n 3 momentissa ja yliopistolain 45 §:n 3 momentissa säädetään yhtenevästi SORA-alan opiskelijan opiskeluoikeuden pidättämisestä. Jos opiskelija kieltäytyy laeissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Vastaavasti jos opiskelija kieltäytyy laeissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Nykyään korkeakoulu tai koulutuksen järjestäjä ei lain mukaan voi rajoittaa opiskelijan opiskelua SORA-prosessin aikana muuten kuin mainituissa tilanteissa. Nykysääntely mahdollistaa siis opiskelijan jatkavan opinnoissaan, vaikka opiskelija olisi määrätty huumausainetestaukseen tai terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin taikka koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu selvittäisi edellytyksiä peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeus. Mainituissa tilanteissa voi opiskelijan osallistuminen käytännön työtehtäviin kuitenkin lisätä muiden turvallisuusriskiä.

Käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla on käytettävissään opiskelijan terveydentilaa, toimintakykyä tai muuta soveltuvuutta koskevaa selvitystä, jonka perusteella opiskelijan osallistumista käytännön tehtäviin voidaan pitää riskialttiina. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista osallistumisen rajaamista ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian ratkaisemista. Koska tällaisen asian selvittäminen voi kestää useita kuukausia, opiskelija voi tänä aikana osallistua käytännön tehtäviin, vaikka hänen soveltuvuutensa niihin on epäselvä.

Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sovellettava työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn turvallisuudesta, mutta työnantajalla ei kaikissa tilanteissa ole tosiasiallisia edellytyksiä arvioida opiskelijan aiheuttamaa riskiä. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saatu selvitys on usein koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun hallussa eikä sitä voida sellaisenaan luovuttaa työpaikalle, minkä vuoksi työnantaja ei välttämättä ole tietoinen näistä seikoista. Tämän vuoksi koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat käytännössä joutuneet rajoittamaan opiskelijan osallistumista ilman nimenomaista sääntelyperustaa, mikä on johtanut epäyhtenäisiin käytäntöihin ja epäselvyyksiin sekä toimivallan että opiskelijan oikeusturvan kannalta.

Oikeustila on nykyisin epäselvä sen suhteen, miten pitkään opiskeluoikeus voi olla pidätettynä, jos opiskelija ei suorita häneltä edellytettyjä toimenpiteitä. Käytännössä opiskeluoikeuden pidättäminen voi jatkua pitkään ilman lopullista ratkaisua, mikä jättää oppilaitoksen tai korkeakoulun epäselvään asemaan: opiskelija ei voi osallistua opetukseen, mutta hänen opiskeluoikeuttaan ei voi myöskään päättää.

Korkeakouluissa opiskeluoikeuden pidättämistä koskevan päätöksen tekee hallitus. SORA-lainsäädännön soveltamisen prosesseja pidetään korkeakouluissa raskaina. Opiskeluoikeuden pidättämisen voi nähdä eräänlaisena turvaamistoimena. Yksittäisen opiskelijan tietoja ja tilannetta ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista käsitellä hallituksessa, vaan tehtävä voitaisiin harkita siirrettäväksi rehtorin päätösvaltaan.

2.4Huumausainetestaus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 84 §:n 1 momentin, yliopistolain 43 d §:n 1 momentin ja ammattikorkeakoululain 36 §:n 1 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;

2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;

3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai

4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, yliopiston, ammattikorkeakoulun taikka harjoittelupaikan, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 §:ssä tarkoitetun työnantajan tai 71 §:ssä tarkoitetun koulutussopimustyöpaikan tarjoajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän, yliopiston tai ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava ammatillisen koulutuksen opiskelijan huoltajalle.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun tulee yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa laatia kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

Huumausainetestaukseen ja kurinpitoon liittyvät säännökset koskevat kaikkia tutkintoja, eivät pelkästään SORA-tutkintoja. SORA-hankkeen huumausainealatyöryhmän mielestä huumausainetestauksen ei pitäisi olla sidottu käytännön työtehtäviin, sillä teoriaopinnot ja käytännön työtehtävät kytkeytyvät ammatillisessa koulutuksessa toisiinsa eikä niiden erottaminen ole välttämättä helppoa. Joissakin tilanteissa opiskelijan huumausainetestaus saattaa myös olla oleellista oppilaitoksen turvallisuuden takaamiseksi. Niin ikään kysymys mahdollisuudesta tehdä huumausainetestausta asuntolatoiminnassa on noussut esille. Lisäksi huumausainetyöryhmä esitti harkittavaksi, että koulutuksen järjestäjän edustajalle myönnettäisiin oikeus saada tietoa opiskelijan sitoutumisesta päihdehuoltoon, jotta järjestäjä pystyisi arvioimaan paremmin, milloin opiskelijan päästäminen käytännön työtehtäviin on mahdollista aiheuttamatta vaaraa turvallisuudelle. Työelämässä työnantajalla on mahdollisuus käsitellä työntekijän huumausainetestiä koskevaan todistukseen kirjattuja tietoja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain

(759/2004)

8 §:n 3 momentin turvin silloin, kun työntekijä on sitoutunut positiivisen huumausainetestituloksen takia toteutettavaan hoitoon ja tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan.

SORA-hankkeen alussa tehdyssä selvityksessä huumausainetestausprosessi oli niin koulutuksen järjestäjien kuin opiskeluterveydenhuollonkin vastauksissa arvioitu heikoiten toimivaksi osaksi SORA-lainsäädäntöä. Lainsäädäntöä koskevat muutosehdotukset koskivat tiivistetysti huumausainetestauksen kriteerien selkeyttämistä, opiskelun mahdollistamista testituloksia odotettaessa, opiskeluoikeuden pidättämistä, jos opiskelija kieltäytyy esittämästä pyydettyä todistusta huumausainetestauksesta ja koulutuksen järjestäjän oikeutta saada tieto opiskelijan sitoutumisesta päihdehoitoon.

Lisäksi työryhmä nosti esiin, miten toimitaan sinä aikana, kun koulutuksen järjestäjä on määrännyt opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, ja odotetaan testauksen tulosta. Opiskeluterveydenhuolto tekee lähetteen SORA-lainsäädännön mukaiseen huumausainetestiin. Jotta lähete SORA-lainsäädännön mukaiseen testaukseen voidaan tehdä, edellyttää se turvallisuuden vaarantamista. Vastauksen saaminen saattaa kestää 3–4 viikkoa. Moni koulutuksen järjestäjä ei päästä opiskelijaa käytännön tehtäviin, kun testitulosta odotetaan. Lainsäädännöllisesti tämä on tulkinnanvaraista, sillä asiasta ei ole selkeästi säädetty laissa.

Huumausaineiden käyttöön liittyvien epäilyjen selvittäminen on keskeinen osa SORA-menettelyä, sillä huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimiminen voi vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden, liikenteen turvallisuuden sekä opiskelijan oman turvallisuuden. Nykyinen sääntely edellyttää, että huumausainetestaus toteutetaan viivytyksettä silloin, kun epäilylle on perusteltu syy. Nykytilanteessa koulutuksen järjestäjien toimintatavoissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua. Eriävät käytännöt ovat johtaneet siihen, että testauksen käynnistämisessä ja toteuttamisessa on esiintynyt viivästyksiä, jotka heikentävät menettelyn tarkoituksenmukaista toteutumista. Osa koulutuksen järjestäjistä ja korkeakouluista ei ole luonut selkeitä toimintamalleja tilanteisiin, joissa päihteiden käyttöä epäillään. Toimintatapojen puutteellisuus on johtanut siihen, että testaus on jäänyt käynnistämättä tai se on toteutettu huomattavan myöhään. Toisaalta selvityksen mukaan osa oppilaitoksista on pyytänyt testauksia tilanteissa, joissa lain edellytykset testin pyytämiselle eivät ole täyttyneet. Lisäksi on ilmennyt tilanteita, joissa opiskelija on voinut omalla toiminnallaan viivästyttää testauksen toteutumista. Opiskelija on voinut esimerkiksi jättää saapumatta testaukseen, siirtää sovittuja aikoja tai muutoin vältellä testiin osallistumista. Koska osa huumausaineista näkyy testituloksissa vain lyhyen ajan käytön jälkeen, viivästykset voivat olennaisesti heikentää testitulosten luotettavuutta ja siten vaikeuttaa SORA-menettelyn tarkoituksen toteutumista. Viivästykset voivat myös johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija jatkaa opintojaan tai harjoittelujaan ilman, että päihteiden käyttöön liittyvä riski on asianmukaisesti arvioitu.

2.5SORAprosessien määrä, luonne ja tilastot

SORA-hankkeen yhteydessä toteutettiin lainsäädännön toteuttamista ja muutostarpeita kartoittavaan kysely vuosina 2018 ja 2026 SORA-tutkintoja järjestäville koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille. Vuoden 2026 kyselyyn vastaajista 67 prosenttia (n=50) oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, 25 prosenttia (n=19) ammattikorkeakouluja ja 8 prosenttia (n=6) yliopistoja. Lähes kaikki (86 prosenttia) ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulujen edustajat järjestivät tutkintoja, joissa koulutukseen tai ammatissa toimimiseen liittyy alaikäisten turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Suuri osa vastaajista (81 prosenttia) järjesti myös tutkintoja, joissa on potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, ja 40 prosenttia vastaajista järjesti liikenteen turvallisuutta koskevia koulutuksia.

Vuonna 2026 tehdyn SORA-kyselyn perusteella SORA‑asioita tulee vuosittain valtakunnallisesti vireille arviolta 80–160 tapausta. Ammatillisessa koulutuksessa määrä on suuruusluokaltaan noin 60–120 tapausta vuodessa ja ammattikorkeakouluissa noin 15–40 tapausta vuodessa. Yliopistoissa vireille tulleita tapauksia on harvoin, yleensä 0–5 vuodessa. Absoluuttiset tapausmäärät ovat siten pieniä suhteessa SORA‑alojen opiskelijamääriin. Arvioihin sisältyy kuitenkin epävarmuutta, sillä koulutuksen järjestäjät tulkitsevat eri tavoin, missä vaiheessa SORA‑prosessi katsotaan alkaneeksi. Tämä vaikeuttaa raportoitujen lukujen vertailua.

KOSKI-tietovaranto sisältää ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeus- ja suoritustiedot vuodesta 2018 lähtien. Ammatillisesta koulutuksesta on mahdollista muodostaa tilastotietoa opiskeluoikeuden peruuttamisista KOSKI-tietovarannon tietojen perusteella silloin, kun koulutuksen järjestäjä on kirjannut opiskeluoikeuden päättymisen syyksi “Peruutettu”. Korkeakoulutuksen osalta valtakunnallinen VIRTA-opintotietopalvelu sisältää opiskeluoikeus- ja suoritustietoja, mutta se ei tuota valmiina julkista, KOSKI-tietovarannon verrannollista tilastoa SORA-peruutusten määristä. Sen vuoksi vuoden 2026 alussa toteutetun tiedonkeruun yhteydessä pyrittiin vahvistamaan tietopohjaa korkeakoulujen SORA-peruutusten määristä. Tiedonkeruun perusteella korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti arviolta vain muutamia opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksiä vuodessa, tyypillisesti 0–5 päätöstä. Tämä on hyvin pieni määrä suhteessa korkeakoulujen opiskelijamääriin. Ammatillisessa koulutuksessa KOSKI-tiedot mahdollistavat nykyisin paremman määrällisen seurannan.

KOSKI-tietovarannon tilastojen mukaan vuosina 2018–2025 on kirjattu tutkintojen opiskeluoikeuksien peruutuksia yhteensä 69 kpl, ja tutkinnon osien peruutuksia 13 kpl. Keskimäärin opiskeluoikeuksia on täten peruutettu noin 8 vuodessa ja tutkinnon osissa kerran vuodessa. Peruutukset kohdistuvat selvästi eri tavoin eri aloille.

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksistä vuosina 2018–2025 selvästi suurin osa kohdistuu sosiaali‑ ja terveysalan perustutkintoon, johon liittyy noin 35 tapausta (noin 43 % kaikista peruutuksista). Seuraavaksi yleisin on logistiikan perustutkinto, jonka osuus on noin 27 tapausta (noin 33 %). Muiden alojen peruutusmäärät jäävät selvästi vähäisemmiksi: kasvatus‑ ja ohjausalan perustutkinnossa, ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnossa sekä koulunkäynnin ja aamu‑ ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnossa peruutuksia on kussakin tehty alle 10 kappaletta. Muissa tutkintotyypeissä peruutuksia esiintyy vain yksittäisiä tapauksia (1–4), eikä niissä muodostu tilastollisesti merkittäviä alakohtaisia keskittymiä. Tapausten vuosivaihtelu on suurta pienten lukumäärien takia. Tilastosta ilmenee, että peruutusten määrässä ei ole havaittavissa tilastollisesti merkitsevää kasvavaa trendiä, mutta vuosina 2023–2025 on havaittavissa maltillista kasvua. Koulutuksen järjestäjien kirjaamiskäytäntöjen eroavaisuudet voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka kattavasti peruutukset tallentuvat järjestelmään. Tämä voi osaltaan selittää havaittavaa vuosittaista vaihtelua.

Myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnassa käsittelyyn tulevat pienet määrät kertovat, että SORA-tapaukset ovat harvinaisia tai sitten asioita ei tuoda vireille tai ne keskeytyvät opiskelijan kadottua.

Vuoden 2026 SORA-kyselyn perusteella opiskeluoikeuden peruuttamispäätökset kohdistuvat ennen kaikkea tilanteisiin, joissa opiskelijan toiminta tai terveydentila on aiheuttanut merkittävän turvallisuusriskin koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä. Yleisimmin päätökset perustuvat toistuvaan tai vakavaan potilas-, asiakas-, alaikäisten tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä tästä ilmenevään soveltumattomuuteen, jotka muodostavat useimmissa vastauksissa noin puolet tai jopa valtaosan kaikista päätöksistä. Seuraavaksi yleisin peruste on se, että opiskelijan terveydentila tai toimintakyky ei täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, johon sisältyvät erityisesti vakavat mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä muut toimintakyvyn rajoitteet. Sen sijaan rikosperusteiset peruuttamiset ja tapaukset, joissa opiskelija on salannut aiemman peruuttamispäätöksen, ovat kyselyn mukaan selvästi harvinaisempia ja esiintyvät vain yksittäisissä organisaatioissa. Kokonaisuutena peruuttamisen perusteet painottuvat selvästi konkreettisiin ja vakaviin turvallisuustilanteisiin, kun taas muut lainsäädännössä mainitut perusteet ovat käytännössä marginaalisia.

2.6SORAprosessien eteneminen ja käytännön haasteet

Jos opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan SORA-lainsäädäntöön kytkeytyvän syyn takia, koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla on lain nojalla velvollisuus selvittää, onko opiskelijalla mahdollisuus siirtyä tai hakeutua toiseen koulutukseen. Korkeakoulu voi lisäksi siirtää opiskelijan muuhun koulutuksen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Käytännössä opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi raukeaa opiskelijan siirtyessä toiseen koulutukseen. Tämä on ongelmallista ensinnäkin siitä syystä, että opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua toiseen oppilaitokseen myös SORA-alalle. Kun peruuttamispäätöstä ei ole tehty, ei opiskelijalla ole velvollisuutta antaa tietoja aiemmasta prosessista. Toinen syy ongelmallisuuteen on se, että opiskelijan valitessa peruuttamisprosessin loppuun viemisen, on hänellä riski jäädä kokonaan vaille opiskelupaikkaa. Jos taas opiskelija valitsee siirron toiseen koulutukseen, hänellä ei ole mahdollisuutta saada tutkittavaksi peruuttamisen edellytyksiä. Sekä siirrossa toisiin opintoihin että peruuttamisprosessin loppuun viemisessä opiskelijan oikeusturva on heikko.

Saatavilla olevan kyselyaineiston perusteella opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat prosessit johtavat harvoin varsinaiseen opiskeluoikeuden peruuttamispäätökseen. Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut pyrkivät SORA‑tilanteissa ensisijaisesti ratkaisemaan opiskelijan tilanteen ohjauksen, tukitoimien, terveydenhuollon ja kohtuullisten mukautusten avulla ennen opiskeluoikeuden peruuttamista. Mukautuksia suunnitellaan usein yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa, ja varsinaiseen peruuttamismenettelyyn edetään vasta, kun muut keinot eivät riitä. Koulutuksen järjestäjät kokevat SORA‑prosessin muodollisen käynnistämisen vaativaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Epäselvä ohjeistus ja pitkät selvittelyvaiheet nostavat päätöksenteon kynnystä, mikä voi johtaa siihen, ettei peruuttamispäätöstä tehdä, vaikka opiskelijan soveltuvuudesta olisi perusteltuja epäilyjä. Tämän vuoksi organisaatiot pyrkivät ensisijaisesti ratkaisuihin, jotka eivät edellytä SORA‑prosessin jatkamista, kuten ohjaukseen, tukitoimiin ja vaihtoehtoisiin koulutuspolkuihin.

Valtaosa vireille tulleista SORA‑prosesseista päättyy ennen toimivaltaisen toimielimen päätöksentekoa. Prosessien keskeytyminen liittyy useimmiten opiskelijan omiin ratkaisuihin. Kyselyn perusteella yleisin syy prosessin päättymiselle on se, että opiskelija keskeyttää opintonsa. Toiseksi yleisin syy on opiskelijan siirtyminen toiseen koulutukseen, usein tilanteissa, joissa opiskelija ohjautuu tai häntä ohjataan vaihtoehtoiselle koulutuspolulle ennen kuin SORA‑prosessi on edennyt.

SORA-ohjausryhmä piti hankkeessa tärkeänä, että selvitetään mahdolliset keinot puuttua tilanteeseen, jossa opiskelija katoaa, kun SORA-prosessi laitetaan vireille. Opiskelija saattaa hakea toiseen koulutusorganisaation samalle tai toiselle SORA-alalle, eikä alkuperäinen koulutusorganisaatio voi voimassa olevan lainsäädännön nojalla antaa mahdolliselle uudelle koulutusorganisaatiolle tietoa ilmenneistä ongelmista. Vireillä olevaan ja kesken jääneeseen prosessiin kohdistuvat oikeusvaikutukset ovat haasteellisia, koska asiaa ei ole oikeudellisesti ratkaistu.

Niin ikään koulutuksen järjestäjille ei ole ollut selvää, milloin vireillä olevasta prosessista pitäisi tehdä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle, ja mitkä ovat viraston toimivaltuudet asian suhteen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle sen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta käsittelystä koskien opiskeluoikeuden peruuttamista sekä tiedot peruuttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen. Oikeudellisen ratkaisun puuttuessa vireillä olevaan ja kesken jääneeseen prosessiin kohdistuvat oikeusvaikutukset ovat haasteellisia.

Voimassa oleva SORA-lainsäädäntö jättää ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille laajasti harkintavaltaa sen suhteen, milloin opiskeluoikeuden peruuttamiseen tähtäävä prosessi käynnistetään. Käytännössä menettelyjen soveltamisessa on havaittu merkittävää vaihtelua eri koulutuksen järjestäjien välillä. Joissakin tilanteissa prosessia ei ole aloitettu, vaikka lain edellyttämät perusteet olisivat täyttyneet selvästi. Menettelyn käynnistämistä on saatettu lykätä tai siitä on kokonaan luovuttu esimerkiksi silloin, kun opiskelija on lähellä valmistumista, tämä on ilmoittanut keskeyttävänsä opinnot tai kun koulutuksen järjestäjällä ei ole ollut selkeää toimintamallia SORA-tilanteiden käsittelyyn. Tämä on johtanut siihen, että opiskeluoikeuden arviointi ei ole toteutunut yhdenvertaisesti eikä sääntelyn tavoitteiden mukaisesti.

Lisäksi on ilmennyt tapauksia, joissa opiskelijan on annettu viivästyttää prosessin etenemistä ilman, että koulutuksen järjestäjä puuttuu tilanteeseen. Tämä heikentää menettelyn vaikuttavuutta sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumista. Opiskelija on voinut esimerkiksi jättää saapumatta sovittuihin tapaamisiin, kieltäytyä terveydentilan arviointiin liittyvistä tutkimuksista tai muutoin olla yhteistyöhaluton, minkä seurauksena prosessi ei ole edennyt kohtuullisessa ajassa. Joissakin tapauksissa opiskelija on voinut jatkaa opintojaan tai suorittaa harjoitteluja, vaikka menettely olisi edellyttänyt opiskeluoikeuden arviointia ennen opintojen jatkamista. Käytännön soveltamistilanteissa on siten syntynyt tilanteita, joissa opiskeluoikeuden arviointi ei ole toteutunut sääntelyn tarkoituksen mukaisesti.

3Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa SORA‑sääntelyn soveltamista eri koulutusasteilla ja koulutuksen järjestäjien välillä. Tavoitteena on vähentää sääntelyn tulkinnanvaraisuutta ja varmistaa, että SORA‑menettelyt toteutuvat yhdenvertaisesti kaikissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Esityksen tavoitteena on parantaa alaikäisten turvallisuutta, potilas‑ ja asiakasturvallisuutta sekä liikenteen turvallisuutta selkeyttämällä ja täydentämällä voimassa olevaa sääntelyä SORA‑loppuraportin ehdotusten mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on parantaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden turvallisuutta, koulutusympäristön turvallisuutta ja vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa SORA‑prosessin eri vaiheissa.

Tavoitteena on myös parantaa Lupa‑ ja valvontaviraston valvonnan vaikuttavuutta ja riskienhallintaa täsmentämällä virastolle annettavia tietoja ja varmistamalla, että valvontaviranomaisilla on ajantasainen tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevien asioiden vireilläolosta ja päättymisestä. Esityksen tavoitteena on tukea sosiaali‑ ja terveysalan sekä muiden SORA‑alojen työvoimapoliittisia tavoitteita varmistamalla, että myös tutkintoa lyhyemmät koulutuspolut, kuten hoiva‑avustajakoulutus, ovat turvallisia ja laadukkaita ja että soveltuvuusvaatimuksia ei voida kiertää suorittamalla yksittäisiä tutkinnon osia. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää menettelyä koskevia säännöksiä niin, että koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen on helpompi soveltaa SORA‑sääntelyä käytännössä ja että menettelyt ovat johdonmukaisia ja ennakoitavia.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1Keskeiset ehdotukset

Tietojenantovelvoite vireille tulleesta SORA-prosessista. Velvoitetta antaa Lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta täsmennettäisiin. Lupa- ja valvontavirastolle olisi annettava jatkossa asian vireilläolon lisäksi tieto vireilläolon päättymisestä. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla olisi oikeus pyytää opiskelijalta ote rikosrekisteristä myös silloin, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireille tulo ja vireilläolon päättyminen ehdotetaan määriteltäväksi laissa.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opiskelijan opiskeluoikeus olisi mahdollista peruuttaa voimassa olevan alaikäisten parissa työskentelyä koskevan sääntelyn lisäksi myös silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, jos se on tarpeen mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvien henkilöiden suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa tarkoitetusta rikoksesta. Rikosperusteisen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa myös ihmiskauppaan ja naisen sukuelinten silpomiseen syyllistymisen perusteella.

Opiskelijan siirtäminen korkeakoulussa toiseen koulutukseen olisi jatkossa mahdollista vain opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen yhteydessä. Muutoksella turvattaisiin opiskelijan oikeus saada SORA-prosessin päätteeksi valituskelpoinen päätös. Opiskelijalla olisi lisäksi oikeus saada opiskeluoikeuden peruuttamisen jälkeen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä ja korkeakoululta ns. jälkiohjausta muuhun koulutukseen tai muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin hakeutumisessa.

Osallistumisoikeuden epääminen ja opiskeluoikeuden pidättäminen. Jos opiskelija on määrätty laissa tarkoitetulla tavalla huumausainetestiin, opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun voitaisiin evätä, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi. Lisäksi opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun voitaisiin evätä enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian käsittelyn ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan, jos opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Ehdotetuista epäämistoimista päättäisi rehtori. Samassa yhteydessä täsmennettäisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain menettelysäännöstä siitä, kuka on toimivaltainen päättämään opiskelijan määräämisestä poistumaan ja osallistumisoikeuden epäämisestä. Muutos vastaisi tältä osin lukiolain voimassa olevaa sääntelyä.

Korkeakouluissa opiskeluoikeuden pidättämistä koskeva päätösvalta siirrettäisiin korkeakoulun hallitukselta rehtorille. Lisäksi ehdotetaan, että opiskelijalta voitaisiin peruuttaa opiskeluoikeus, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut.

Opiskelijavalinta ja SORA-sääntelyn soveltamisala. SORA-säännösten soveltamista täsmennettäisiin siten, että opiskelijan oikeus suorittaa SORA-tutkinnon osia arvioitaisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:ssä ja 81 §:ssä säädettyjen edellytysten myös silloin, kun opiskelija suorittaisi yksittäisen tutkinnon osia.

4.2Pääasialliset vaikutukset

4.2.1Taloudelliset vaikutukset Ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille, yliopistoille eikä ammattikorkeakouluille.

Rikosrekisteriotteiden myöntämisestä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleville opiskelijoille aiheutuisi Oikeusrekisterikeskukselle kustannuksia, joiden suuruus riippuu myönnettyjen otteiden lukumäärästä. Vuonna 2025 Oikeusrekisterikeskus myönsi 45 996 otetta opiskelijoille, joiden opintoihin sisältyvät harjoittelut edellyttävät työskentelyä lasten kanssa. Kolmansien maiden kansalaisista tulisi rikosrekisteriotetta pyydettäessä tehdä ECRIS-TCN-kysely, mikä lisäisi Oikeusrekisterikeskuksen työmäärää. Jaksossa 4.2.2. on tarkemmin arvioitu uudistuksen myötä oikeusrekisterikeskukselta pyydettävien opiskelijoiden otteiden kokonaismäärää.

Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuisi kehityskustannuksia siitä, että rikosrekisteritietojen vaihto EU maiden välillä laajenisi koskemaan myös iäkkäiden ja vammaisten kanssa toimivien opiskelijoiden otteita. Tämä edellyttää sähköisten palvelujen ja ECRIS järjestelmäintegraatioiden tiedonvaihtoon liittyvien järjestelmien kehittämistä. Ehdotetut muutokset edellyttäisivät uutta otetyyppiä rikosrekisteriin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelevälle opiskelijalle. Lisäksi lasten parissa työskentelevän opiskelijan ote ei jatkossa enää vastaisi otteen sisältämien rikosnimikkeiden osalta lasten kanssa työskentelevän tai vapaaehtoisena toimivan otetta, mikä edellyttäisi muutoksia tällä hetkellä opiskelijoille myönnettävään rikosrekisteriotteeseen. Rikosrekisteriotteelle poimittavien rikosnimikkeiden muutokset tulisi huomioida myös rikosrekisteriotteiden ECRIS-tiedonvaihdossa sekä sakkorekisterin puolella. Tästä aiheutuisi Oikeusrekisterikeskukselle alustavan arvion mukaan noin 12 000 euron kustannus. Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteriotteiden luovuttamiseen liittyvää työtä on mahdollista vähentää automatisoinnin keinoin, mutta harkintaa edellyttävien rikosrekisteriotteiden kohdalla automatisointi ei ole kokonaan mahdollista. Uusi rikosrekisteriotetyyppi vietäisiin myös Oikeusrekisterikeskuksen sähköiseen asiointiin, mistä aiheutuisi alustavan arvion mukaan tietojärjestelmäkustannuksia 15 000 euroa. Näin ollen uudistuksen kertaluonteinen kokonaiskustannusmäärä Oikeusrekisterikeskukselle olisi arviolta noin 27 000 euroa.

Mikäli rikosrekisteriotteita pyydettäisiin pääosin sähköisen asioinnin kautta, Oikeusrekisterikeskuksen manuaalityön osuus otteiden luovuttamisessa on pienempi. Manuaalityön määrään vaikuttavat otehakemusten lukumäärä sekä otteiden myöntämisen edellyttämä harkinta. Otteiden myöntämisen lisäksi tulee huomioida asiakkaiden neuvonnan ja ohjeistuksen merkittävä tarve, kun kyse olisi uuden sääntelyn ja menettelyn käyttöönotosta. Myönnettävien otteiden lukumäärän arvioidaan kasvavan vuosittain yhteensä noin 55 000–65 000 otteeseen kaikilla koulutusasteilla. Otemäärien kasvaessa lähes 30 prosentilla, pitkälti manuaalisen ECRIS-tiedonvaihdon lisääntyessä todennäköisesti vastaavasti sekä ECRIS-TCN-järjestelmää myös uuteen otetyyppiin käytettäessä, esitys lisäisi viraston pysyviä toimintamenoja henkilöstötarpeen kasvamisen myötä 35 000 euron verran vuodessa. Esitys voi lisäksi vaikuttaa työmäärien kasvuun Oikeusrekisterikeskuksessa sen johdosta, että lasten kanssa työskentelevien ja vapaaehtoisten otetta ei voisi jatkossa käyttää enää rikosrekisterilain 7 §:n 3 momentissa säädetysti ristiin opiskelijan otteen kanssa. Esitys saattaa siten lisätä rikosrekisteriotepyyntöjä myös lasten kanssa työskentelyä tai vapaaehtoistehtävää varten. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot ovat nettobudjetoituja otepyyntöihin vastaamisen osalta. Opiskelijoille annettavat rikosrekisteriotteet ovat kuitenkin maksuttomia, eikä niistä synny tuloja, joita voitaisiin hyödyntää kustannusten vähentämiseksi. Tämän vuoksi maksuttomien otteiden käsittely ja niihin liittyvät järjestelmämuutokset lisäisivät Oikeusrekisterikeskuksen nettomenoja täysimääräisesti.

4.2.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut

Esityksessä ehdotetaan rajattavan koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulujen tietojensaantioikeutta, kun niillä ei olisi oikeutta saada tietoa hakijaa tai opiskelijaa koskevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jos hakijan tai opiskelijan opiskeluoikeus on myöhemmin palautettu. Nykylainsäädäntö mahdollistaa tiedonsaannin myös tällaisesta päätöksestä, joka on käytännössä menettänyt merkityksensä sen jälkeen, kun opiskeluoikeus on palautettu. Koulutuksen järjestäjällä ja korkeakouluilla ei voida katsoa olevan perustetta saada tietoa tällaisesta päätöksestä. Säännöksellä ei siten heikennetä koulutuksen järjestäjien tai korkeakoulujen oikeutta saada opiskelijavalintaa tai opiskeluoikeutta koskevassa arvioinnissa tarvittavia tietoja.

Ammatillisessa koulutuksessa selkeytettäisiin poistumaan määräämistä ja osallistumisoikeuden epäämistä koskevia säännöksiä siitä, kuka on toimivaltainen päättämään mainituista toimista. Muutos vastaisi lukiolain voimassa olevaa sääntelyä. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ei ole ollut vastaava sääntelyä eikä sääntelyn puuttumiselle ole perusteita. Esityksessä ehdotettu sääntely varmistaisi sen, että koulutuksen järjestäjälle olisi selkeää, kuka mainituista toimista voi järjestäjän puolesta päättää.

Esityksessä ehdotetaan uutena turvaamistoimena mahdollisuutta evätä opiskelijan osallistuminen koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Toimista päättäisi rehtori. Tämä turvaisi koulutuksen järjestäjälle ja korkeakoululle mahdollisuuden ryhtyä viivytyksettä muiden henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta parantaviin toimiin. Ehdotettu uusi epäämistoimi kasvattaisi koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen hallinnollista ja ohjauksellista työmäärää. Hallinnollisen työn lisäys riippuisi kuitenkin olennaisesti epäämistoimien tosiasiallisesta määrästä ja käytön yleisyydestä. Epäämistoimen käyttö edellyttäisi käytännössä tapauskohtaista harkintaa ja riskinarviointia, toimenpiteen kirjaamista ja opiskelijan tilanteen seurantaa ja uudelleenarviointia. Koska epäämistoimi voi kestää opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian yhteydessä kuukauden ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa, koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun olisi arvioitava säännöllisesti toimenpiteen tarpeellisuutta. Tämä lisää hallinnollista työkuormaa erityisesti tilanteissa, joissa opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia on vireillä pidemmän ajan. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa epäämistilanteet edellyttäisivät sen selvittämistä, miten opiskelijan opintopolku voidaan järjestellä uudelleen.

Ehdotettu muutos, jossa opiskeluoikeuden pidättämistä koskeva päätösvalta siirrettäisiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun hallitukselta rehtorille, keventäisi päätöksentekomenettelyä ja selkeyttäisi vastuujakoa yliopiston sisäisessä hallinnossa. Nykyinen järjestely, jossa hallitus tekee pidättämispäätökset, on menettelyllisesti raskas suhteessa pidättämispäätösten luonteeseen. Muutos voi siten sujuvoittaa prosesseja ja parantaa mahdollisuuksia reagoida nopeasti turvallisuutta koskeviin tilanteisiin. Päätösvallan siirtämisellä rehtorille voi olla vaikutuksia myös hallituksen työmäärään ja toiminnan strategiseen painopisteeseen. Hallituksen tehtäviin kuuluu yliopiston toiminnan ja talouden strateginen ohjaus. Koska pidättämispäätökset perustuvat selkeästi todettavissa oleviin edellytyksiin kuten terveydentilaa koskevan lausunnon toimittamatta jättämiseen, niiden ratkaiseminen ei edellytä hallituksen kollektiivista harkintaa. Rehtorin toimivaltaan siirtäminen vapauttaisi hallituksen työpanosta sen ydintehtäviin ja vähentäisi vähäisissä määrin hallinnollista kuormitusta. Toiminnallisesti muutos voi edellyttää yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta sisäisten ohjeiden päivittämistä.

Esityksessä ehdotetaan, että opiskelijan opiskeluoikeus olisi mahdollista peruuttaa ammatillisessa koulutuksessa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, mikäli opiskeluoikeuden pidättämisestä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen perusteena ollut peruste olisi tuossa ajassa lakannut. Koska muutokset mahdollistaisivat opiskeluoikeuden peruuttamisen uudella perusteella, voisi se vähäisissä määrin kasvattaa opiskeluoikeuden peruuttamisesta vastaavan toimielimen työmäärää. Ehdotettu säännös kuitenkin vahvistaisi korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia varmistaa, että opiskelijat täyttävät opiskelijaksi ottamisen edellytykset myös opintojen aikana. Uusi peruuttamissäännös antaisi korkeakouluille ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksille selkeämmän keinon puuttua tällaisiin tilanteisiin, joissa opiskelijan soveltuvuutta koskevat epäilyt eivät ratkea kohtuullisessa ajassa.

Koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla olisi mahdollisuus pyytää opiskelijalta rikosrekisteriote myös silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät tai harjoittelut edellyttävät olennaisesti työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa. Muutos merkitsisi sitä, että rikosrekisteriotteiden tarkastaminen laajenisi koskemaan nykyistä useampia opiskelijoita erityisesti sosiaali‑ ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutuksissa. Rikosrekisteriotteiden erillisyyden vuoksi koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen olisi jatkossa tarkastettava opiskelijalta erillinen ote alaikäisten kanssa työskentelyä varten sekä erillinen ote iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyä varten. Tämä lisää hallinnollista työtä erityisesti niissä tilanteissa, joissa opiskelijan opintoihin sisältyy työskentelyä molempien asiakasryhmien parissa, koska tällöin samalta opiskelijalta on tarkastettava kaksi eri rikosrekisteriotetta. Koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on jo nykyisin käytössä menettelyt rikosrekisteriotteen pyytämiseksi ja tarkistamiseksi niissä koulutuksissa, joissa opiskelijoiden käytännön tehtäviin sisältyy olennaisesti työskentelyä alaikäisten kanssa. Ehdotettu muutos edellyttäisi näiden olemassa olevien ohjeiden ja prosessien päivittämistä sekä henkilöstön perehdyttämistä laajentuneeseen soveltamisalaan, mutta ei loisi kokonaan uusia menettelyjä. Toisaalta hallinnollista taakkaa vähentää se, että kumpikin rikosrekisteriote pyydettäisiin pääsääntöisesti vain kerran ennen ensimmäistä siirtymistä kyseisen asiakasryhmän parissa tapahtuvaan käytännön tehtävään tai harjoitteluun. Tämä vähentää tarvetta toistuviin tarkastuksiin verrattuna nykytilaan, jossa rikosrekisteriote voidaan pyytää useita kertoja opintojen aikana.

Esityksessä ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen olisi opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Velvoitteen toteuttaminen lisäisi jonkin verran opinto-ohjauksen ja opiskelijapalveluiden työmäärää, mutta kyse olisi luonteeltaan rajatusta ohjaus- ja neuvontatehtävästä. Velvoite ei edellyttäisi palveluiden järjestämistä eikä opiskelijan sijoittumisen varmistamista, ja ohjaus toteutettaisiin ensisijaisesti opinto-ohjauksen kautta, tarvittaessa opiskeluhuollon tuella. Ohjauksen kesto olisi lähtökohtaisesti rajattu enintään noin puoleen vuoteen, mikä rajoittaa tehtävästä aiheutuvaa resurssitarvetta. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat tapaukset ovat käytännössä harvinaisia, minkä vuoksi jälkiohjauksesta aiheutuva kokonaiskuormitus arvioidaan jäävän suhteellisen vähäiseksi. Ohjauksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin toimivia yhteistyöverkostoja esimerkiksi muiden koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, TE‑palveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Esityksessä esitettävät muutokset tarkoittavat toteutuessaan, että korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten on järjestettävä henkilöstölleen sisäistä koulutusta SORA‑menettelyistä ja niiden soveltamisesta. Koulutustarve kohdistuu erityisesti opiskeluoikeuden peruuttamista ja pidättämistä koskeviin menettelyihin, rikosrekisteriotteiden käsittelyyn sekä opiskelijan oikeusturvaan ja tietosuojaan liittyviin kysymyksiin. Muutokset lisäävät jossain määrin opinto‑ohjaukseen ja hallinnolliseen valmisteluun kohdistuvaa työmäärää. Toimeenpanon kannalta keskeistä on valtakunnallisen ohjeistuksen ja päivitettävän SORA‑oppaan rooli, joiden avulla pyritään tukemaan sääntelyn yhdenmukaista soveltamista ja vähentämään tulkintaeroja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välillä. Koulutusten, ohjeistuksen ja oppaan päivittämisen arvioidaan mahdollistavan sääntelyn hallitun käyttöönoton ennen lain voimaantuloa.

Oikeusrekisterikeskus

Esityksessä ehdotetaan, että opiskelijan tulisi koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi ote rikosrekisteristä, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä. Muutosten seurauksena Oikeusrekisterikeskukselle tulisi opiskelijan otteisiin kaksi eri otetyyppiä myönnettäväksi: alaikäisten kanssa työskentelyä varten sekä erikseen vammaisten ja iäkkäiden kanssa työskentelyä varten. Oikeusrekisterikeskuksen tulisi varmistaa, että sillä on tarvittavat palvelut rikosrekisteriotteen luovuttamiseen iäkkäiden ja vammaisten kanssa toimiville opiskelijoille työharjoittelua varten.

Ammatillisessa koulutuksessa merkittävimmät iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyä sisältävät osaamisalat ovat sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinnon ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen, vammaistyön sekä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalat. Arvio vuosittain rikosrekisteriotteen tarkastamisen piiriin tulevien opiskelijoiden määrästä perustuu aloittajamääriin, koska esityksen mukaan rikosrekisteriote esitettäisiin jatkossa vain kerran ennen ensimmäisten käytännön tehtävien tai harjoittelujen aloittamista.

Näiden osaamisalojen aloittajamäärien kolmen edellisvuoden keskiarvo on ollut noin 5 200 opiskelijaa vuodessa. Lisäksi vammaisalan ammattitutkinnossa ja vanhustyön erikoisammattitutkinnossa aloittaa vuosittain yhteensä noin 600 opiskelijaa, ja tutkinnon osien suorittajista arviolta noin 500 aloittajaa osallistuu opintoihin, jotka sisältävät työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten kanssa. Näin ollen rikosrekisteriotteen tarkastamisen piiriin tulisi iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyn perusteella vuosittain arviolta noin 5 800–6 300 opiskelijaa.

Alaikäisten kanssa työskentelyä sisältyy erityisesti kasvatus‑ ja ohjausalan perustutkinnon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan, nuoriso‑ ja yhteisöohjauksen sekä kasvatuksen osaamisaloihin sekä koulunkäynnin ja aamu‑ ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon. Lisäksi alaikäisten kanssa työskentely kuuluu sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinnon lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaan. Näillä aloilla aloittaa vuosittain noin 5 300 opiskelijaa, ja tutkinnon osien suorittajista arviolta noin 300 opiskelijaa kuuluu alaikäisten kanssa työskentelyn piiriin. Näin ollen rikosrekisteriotteen tarkastamisen piiriin tulisi alaikäisten kanssa työskentelyn perusteella arviolta noin 5 600 opiskelijaa vuodessa. Sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinnon tutkinnon perusteiden muutos 1.8.2024 vähentää jossain määrin alaikäisten kanssa työskentelyä sisältäviä tutkinnon osia.

Yhteensä ammatillisessa koulutuksessa rikosrekisteriotteen tarkastamisen piiriin arvioidaan tulevan vuosittain noin 11 000–11 500 opiskelijaa. Koska rikosrekisteriotteet alaikäisten sekä iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyä varten olisivat käyttötarkoitukseltaan erillisiä eikä niitä voisi käyttää ristiin, osa opiskelijoista joutuisi esittämään opintojensa aikana kaksi eri rikosrekisteriotetta. Tämä koskee erityisesti sosiaali‑ ja terveysalan opiskelijoita, joiden opinnot sisältävät usein työskentelyä useiden asiakasryhmien kanssa. Arvion mukaan noin 40–60 prosenttia opiskelijoista työskentelee opintojensa aikana sekä alaikäisten että iäkkäiden tai vammaisten parissa. Näin ollen rikosrekisteriotteita arvioidaan pyydettävän ammatillisessa koulutuksessa yhteensä noin 15 000–18 000 vuodessa.

Yliopistoissa rikosrekisteriote alaikäisten kanssa työskentelyn perusteella pyydetään nykyisin erityisesti opettajankoulutuksessa sekä lääketieteen, hammaslääketieteen, psykologian, logopedian ja sosiaalityön koulutuksissa. Ammattikorkeakouluissa otetta pyydetään lähes kaikissa sosiaali‑ ja terveysalan koulutuksissa sekä muun muassa tulkki‑, yhteisöpedagogi‑ ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Joissakin koulutuksissa tutkinto on kuitenkin mahdollista suorittaa ilman alaikäisten parissa tapahtuvaa harjoittelua.

Esityksen myötä rikosrekisteriotteen esittämisvelvoite laajenisi koskemaan myös iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyä, ja sosiaali‑ ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutuksia olisi yhä harvemmin mahdollista suorittaa ilman työskentelyä haavoittuvien ryhmien parissa. Näin ollen suurin osa näiden alojen opiskelijoista esittäisi rikosrekisteriotteen opintojensa aikana joko toisen tai molempien käyttötarkoitusten perusteella.

Sosiaali‑ ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa rikosrekisteriotteen esittämisvelvoite koskisi käytännössä lähes kaikkia opiskelijoita, koska opintoihin sisältyy tyypillisesti työskentelyä joko alaikäisten taikka iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa. Näin ollen valtaosalta näistä opiskelijoista edellytettäisiin vähintään yhden rikosrekisteriotteen esittämistä, ja merkittävältä osalta myös kahden erillisen otteen esittämistä. Kasvatusalan ja muiden korkeakoulutuksen alojen osalta tilanne on vaihtelevampi, koska osassa koulutuksia tutkinto on edelleen mahdollista suorittaa ilman sellaista harjoittelua, jossa työskennellään haavoittuvien ryhmien parissa. Näillä aloilla rikosrekisteriotteen esittämisvelvoite kohdistuisi siten suppeampaan osaan opiskelijoista.

Kun otetaan huomioon alakohtainen vaihtelu sekä se, että erityisesti sosiaali‑ ja terveysalalla merkittävä osa opiskelijoista työskentelee opintojensa aikana sekä alaikäisten että iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa, kahden eri rikosrekisteriotteen esittämistä edellytettäisiin arviolta noin 50–90 prosentilta korkeakouluopiskelijoista. Sosiaali‑ ja terveysalan koulutuksissa osuus voisi olla lähellä 90 prosenttia, kun taas kasvatusalan ja muiden koulutusalojen osalta osuus olisi tätä pienempi. Tämän perusteella rikosrekisteriotteita arvioidaan pyydettävän korkeakouluissa yhteensä noin 48 000–54 000 vuodessa.

Kokonaisuutena rikosrekisteriotteen tarkastamisen piirissä olisi vuosittain noin 34 000–35 000 opiskelijaa eri koulutusasteilla. Rikosrekisteriote pyydettäisiin jatkossa pääsääntöisesti vain kerran ennen ensimmäistä siirtymistä käytännön tehtäviin kyseisen asiakasryhmän parissa, mikä vähentää yksittäiseltä opiskelijalta pyydettävien otteiden määrää nykytilaan verrattuna. Samanaikaisesti kahden erillisen otteen käyttöönotto lisää otteiden kokonaismäärää tilanteissa, joissa opiskelijan opintoihin kuuluvat harjoittelut sisältävät toimimista useamman asiakasryhmän kanssa. Näiden tekijöiden perusteella rikosrekisteriotteita arvioidaan pyydettävän vuosittain yhteensä noin 55 000–65 000 otetta kaikilla koulutusasteilla.

Rikosrekisteriotteiden määrän arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Arvioihin vaikuttavat erityisesti tutkinto‑ ja harjoittelurakenteiden muutokset, opiskelijamäärien vuosittainen vaihtelu sekä koulutuksen järjestäjien tulkinnat siitä, milloin työskentely alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa katsotaan olennaiseksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että olennaisen työskentelyn käsite määriteltäisiin laissa, mikä voi tarkentaa soveltamiskäytäntöä ja siten vaikuttaa siihen, kuinka laajasti rikosrekisteriotteita tosiasiallisesti ryhdytään pyytämään.

Oikeusrekisterikeskus arvioi otteiden määrien lisäyksen vaikuttavan viraston työmäärään ja resurssitarpeisiin. Oikeusrekisterikeskus pyrkii ohjaamaan asiakkaita sähköiseen asiointiin, mikä vähentää manuaalisen käsittelyn tarvetta ja mahdollistaa kasvaneen kysynnän hallinnan ilman merkittävää henkilöstöresurssien lisäystä. Rikosrekisteriotteiden käsittely on pitkälti automatisoitua, ja muutokset vaikuttavat siten ensisijaisesti asiointivolyymiin, eivät yksittäisen otteen käsittelyn kustannukseen.

Vaikutukset Oikeusrekisterikeskuksen toimintaan riippuvat useista tekijöistä. Keskeisiä epävarmuustekijöitä ovat erityisesti se, missä määrin opiskelijat siirtyvät sähköiseen asiointiin verrattuna paperihakemuksiin, kuinka suuri osa opiskelijoista tarvitsee yhden tai kaksi rikosrekisteriotetta opintojensa aikana sekä se, aiheuttaako sääntelyn muutos lisää neuvonnan, asiakasohjauksen tai muun manuaalisen käsittelyn tarvetta. Lisäksi vaikutuksiin vaikuttaa se, missä määrin uudistus lisää EU‑rikosrekisterijärjestelmän (ECRIS) kautta tehtäviä tietopyyntöjä.

Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuviin resurssitarpeisiin voi vaikuttaa se, että uudistukseen voi alkuvaiheessa liittyä epävarmuutta ja asiakkaille suunnatun ohjeistuksen tarvetta, mikä voi lisätä neuvontaan ja ohjaukseen liittyvää työmäärää erityisesti siirtymävaiheessa. Pidemmällä aikavälillä vaikutus riippuu siitä, kuinka vakiintuneiksi uudet käytännöt muodostuvat ja kuinka yhdenmukaisesti koulutuksen järjestäjät soveltavat säännöksiä.

Kokonaisuutena arvioidaan, että esityksen vaikutukset Oikeusrekisterikeskuksen toimintaan ovat hallittavissa nykyisillä järjestelmillä ja toimintatavoilla, eikä muutos edellytä merkittäviä lisäresursseja. Vaikutusten suuruus tarkentuu kuitenkin vasta sääntelyn voimaantulon jälkeen, kun sen käytännön soveltamisesta kertyy kokemusta.

Muut viranomaiset

Opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat ammatillisen koulutuksen SORA-oppaiden ylläpitämisestä. Esityksessä ehdotettujen muutosten seurauksena Opetushallitus ja STM päivittäisivät kyseisiä oppaita. Korkeakoulujen SORA-opasta ylläpitää Suomen yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto (OHA). Esitettyjen muutosten seurauksena verkosto päivittäisi SORA-opasta.

Vaikutukset tiedonhallintaan

Esityksellä on vaikutuksia sekä Oikeusrekisterikeskuksen että koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen tiedonhallintaan.

Oikeusrekisterikeskuksen osalta esitetyt muutokset edellyttävät uuden opiskelijoille tarkoitetun rikosrekisteriotetyypin käyttöönottoa tilanteisiin, joissa koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät tai harjoittelu sisältävät työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa. Muutos edellyttää kehittämistoimia rikosrekisterijärjestelmään, sähköiseen asiointipalveluun (ORKSA) sekä asianhallintaan. Lisäksi muutoksia tarvitaan hakemuslomakkeisiin, asiakirjapohjiin ja asianhallintaan tallennettaviin tietoihin.

Tietoaineistojen osalta uusi opiskelijaote muodostetaan pääosin samoista tietovarannoista kuin nykyinen opiskelijoille myönnettävä rikosrekisteriote. Esitys ei muuta rikosrekisterin, sakkorekisterin tai säilytysrekisterin säilytysaikoja tai salassapitoa koskevia perusratkaisuja. Uudessa rikosrekisteriotteessa käytettäisiin kuitenkin osittain eri rikosluetteloa kuin nykyisessä opiskelijaotteessa, mikä edellyttää muutoksia otteen muodostamiseen liittyvään järjestelmälogiikkaan.

Esitys edellyttää koulutuksen järjestäjiltä ja korkeakouluilta muutoksia rikosrekisteriotteiden käsittelyä koskeviin toimintatapoihin. Erityisesti sähköisessä muodossa toimitettujen rikosrekisteriotteiden poistamista koskeva sääntely voi edellyttää asianhallintaa, sähköpostien käsittelyä ja henkilöstön ohjeistusta koskevien käytäntöjen tarkistamista. Esityksellä olisi lisäksi vähäisiä vaikutuksia koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen asianhallintaan. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian raukeamisesta tulisi tehdä merkintä asianhallintajärjestelmään.

Vaikutusten arvioidaan olevan tiedonhallinnan näkökulmasta vähäisiä eikä niiden arvioida edellyttävän merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia.

4.3Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset

4.3.1Vaikutukset hakijan ja opiskelijan asemaan Esityksessä ehdotettavat muutokset selkeyttäisivät monilta osin nykyistä sääntelyä ja siten turvaisivat opiskelijoiden oikeusturvaa. Tietojensaantivelvoitetta rajattaisiin siten, ettei hakijalla olisi velvoitetta antaa tietoa sellaisesta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jonka jälkeen hänen opiskeluoikeutensa olisi myöhemmin palautettu. Vastaavasti koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla ei olisi oikeutta saada tietoa päätöksestä ja sen perusteluista, jos opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Mikäli opiskeluoikeus on palautettu opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen, on peruuttamispäätöksen katsottava menettäneen sen merkityksen, mikä sillä on muutoin opiskelijaksi ottamisen esteenä eikä hakijalle voida asettaa velvoitetta tällaisen päätöksen antamiseen. Opiskelijoiden oikeusturvaa vahvistaisi myös se, että lakiehdotusten mukaan koulutuksen järjestäjän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun olisi ilmoitettava Lupaja valvontavirastolle vireille tulleen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian lisäksi myös vireilläolon päättymisestä. Vireilläolon päättymistä koskeva ilmoitusvelvollisuus ehkäisee viranomaisten rekistereihin jäämästä puutteellisia tai opiskelijan kannalta tarpeettoman leimaavia tietoja, joilla voisi olla merkitystä opiskelijan asemaan esimerkiksi opiskelijan työskennellessä tilapäisesti ammattihenkilönä työ- tai virkasuhteessa tai tämän hakiessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia valmistumisen jälkeen.

Esitykseen sisältyy monia säännöksiä, joilla on vaikutusta sivistyksellisiin oikeuksiin. Opiskelijan opiskeluoikeus olisi esityksen mukaan mahdollista peruuttaa myös silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät edellyttävät olennaisesti työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa ja opiskelija on tuomittu laissa tarkoitetusta rikoksesta. Muutos laajentaisi nykyistä sääntelyä, joka koskee alaikäisten parissa työskentelyä, ja siten laajentaisi tilanteita, joissa opiskeluoikeuden rajoittaminen peruuttamalla voi tulla arvioitavaksi. Opiskeluoikeuden peruuttaminen merkitsisi opiskelijan sivistyksellisten oikeuksien rajoittamista. Näissä tilanteissa on kyse muiden perusoikeuksien turvaamisesta. Sääntely ei kuitenkaan estäisi opiskelijaa hakeutumasta tai siirtymästä muihin koulutuksiin, joissa näiden henkilöryhmien kanssa työskentelyä ei edellytettäisi. Lisäksi rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuuden vaikutukset opiskelijan sivistyksellisiin oikeuksiin ovat ajallisesti rajattuja. Rikosrekisteriin merkityillä rikoksilla on laissa säädetyt poistumisajat, ja tiedot poistuvat rekisteristä määräajan kuluttua rikoksen laadusta riippuen. Tämä turvaa opiskelijan mahdollisuuden hakeutua koulutukseen ja suorittaa tutkintoja sen jälkeen, kun rikokseen syyllistymistä koskevat tiedot on poistettu rekisteristä.

Koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun olisi jatkossa mahdollista evätä opiskelijan pääsy koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos hänet on määrätty huumausainetestaukseen tai jos häntä kohtaan on vireillä opiskelijaoikeuden peruuttamista koskeva asia ja on perusteltua syytä epäillä, että henkilö vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. Ehdotetut turvaamistoimet rajaisivat opiskelijan mahdollisuutta edistää opintojaan epäämisen aikana, mutta eivät estäisi opintojen jatkamista kokonaan. Opiskelijan oikeutta turvattaisiin ammatillisessa koulutuksessa vielä säätämällä velvoite koulutuksen järjestäjälle päivittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma opiskelijan opintojen etenemisen turvaamiseksi. Tällä tavalla voitaisiin turvata opiskelijan mahdollisuus hankkia osaamista muutoin kuin käytännön tehtävissä. Opintojensa loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle käytännön tehtäviin osallistumisen epäämisellä voisi kuitenkin olla valmistumista viivästyttävä vaikutus, mikäli osallistuminen käytännön tehtäviin tai harjoitteluun olisi edellytys tutkinnon suorittamiselle loppuun. Tässä tapauksessa muiden henkilöiden terveyden ja turvallisuuden turvaamisen on katsottava olevan kuitenkin painavampi peruste evätä opiskelijalta mainittu oikeus kuin turvata opiskelijan opintojen loppuunsaattaminen viivytyksettä.

Mahdollisuus evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin tai harjoitteluun olisi turvaamistoimena lievempi toimenpide kuin opiskeluoikeuden pidättäminen tai määräaikainen erottaminen, joten ne vahvistaisivat opiskelijan oikeusturvaa suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Ne rajoittaisivat opiskelijan oikeutta osallistua käytännön tehtäviin, mutta eivät katkaisisi koko opiskeluoikeutta. Lievempi turvaamistoimi, jossa opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin voidaan evätä enintään kuukaudeksi, kohdistuisi vain rajattuun osaan opiskelijan opintoja eikä katkaisisi koko opiskeluoikeutta. Toimenpide rajoittaisi opiskelijan oikeuksia vain siltä osin kuin on välttämätöntä koulutusympäristön turvallisuuden varmistamiseksi, ja rajoitus kohdistuisi vain rajattuun osaan opiskelijan opintoja. Samalla opiskelijalle jäisi mahdollisuus jatkaa muita opintoja. Opiskelijan oikeusturvan kannalta merkittävää on myös se, että toimenpiteen enimmäiskesto olisi rajattu ja sen tarvetta olisi arvioitava uudelleen määräajan päättyessä. Näin varmistetaan, ettei opiskelija jää epämääräiseen tai kohtuuttoman pitkään epävarmuuden tilaan. Ehdotettu sääntely lisäisi opiskelijalle kannustimen toimittaa koulutuksen järjestäjälle huumausainetestausta koskevan todistuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että opiskelijan opiskeluoikeus olisi mahdollista peruuttaa ammatillisessa koulutuksessa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, mikäli opiskeluoikeuden pidättämisestä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen perusteena ollut peruste olisi tuossa ajassa lakannut. Opiskeluoikeuden peruuttamista on pidettävä oikeasuhteisena seuraamuksena opiskelijan pidättämisen perusteena olevasta laiminlyönnistä. Opiskeluoikeuden peruuttaminen pitkään jatkuneen pidättämisen seurauksena johtaisi opiskelijan koulutuspolun katkeamiseen. Opiskelijan oikeusturvaa turvaisi se, että opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksenä olisi, että pidättämistä koskevan päätös on lainvoimainen sekä se, että peruuttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta. Muutos voisi lisätä opiskelijoiden motivaatiota toimittaa vaadittavat selvitykset, mikä tukee koulutusympäristön turvallisuutta.

Opiskelijan oikeusturvaa parantavana ehdotuksena esityksessä ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun olisi opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Opiskelijalla olisi näin ollen saatavilla koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun tuki, jota opiskelija voisi hyödyntää haluamassaan laajuudessa. Ohjaus muuhun koulutukseen saattaisi auttaa opiskelijaa löytämään vaihtoehtoisia opintopolkuja, jotka vastaavat hänen terveydellisiä tai elämäntilanteen edellytyksiä. Tämä voisi auttaa opiskelijaa jatkamaan opintojaan toisella alalla tai koulutusmuodossa ilman, että koko koulutuspolku katkeaa. Jos opiskelijan tilanne liittyy esimerkiksi terveydellisiin, kuten päihteiden- tai mielenterveyden ongelmiin, ohjaus muiden palveluiden piiriin voi tarjota hänelle apua ja tukea, jota hän muuten ei välttämättä osaisi hakea.

Korkeakouluilla olisi edelleen mahdollisuus myös siirtää opiskelija tämän suostumuksella korkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan oikeusturvan parantamiseksi siirtämistä koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siirtäminen olisi mahdollista vain opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä. Voimassa oleva säännös on ohjannut korkeakoulujen käytäntöjä siten, että peruuttamispäätös ja opiskelijan siirtäminen on nähty toistensa vaihtoehdoiksi. Opiskelijan oikeusturva on kuitenkin tällaisessa valintatilanteessa heikko. Kun opiskelijalle esitetään vaihtoehdoiksi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös tai siirto, hänellä on riski jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa, jos hän valitsee peruuttamispäätöksen. Jos hän sen sijaan valitsee siirron voidakseen jatkaa opiskelua edes jollain alalla, hänellä ei ole mahdollisuutta saada peruuttamisen edellytyksiä riippumattoman lainkäyttöelimen tutkittavaksi, jos peruuttamisesta ei tehdä päätöstä.

Esityksessä ehdotetaan, että opiskelijan tulisi koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi ote rikosrekisteristä, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten parissa työskentelyä. Velvollisuus esittää rikosrekisteriote laajentaisi opiskelijoiden velvollisuuksia niissä koulutuksissa, joissa opintoihin sisältyy käytännön tehtäviä tai harjoitteluja, joissa työskentely alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa on olennainen osa osaamisen saavuttamista. Muutos lisäisi opiskelijoiden hallinnollista asiointia, mutta otteiden maksuttomuuden vuoksi esitys ei aiheuttaisi heille taloudellisia kustannuksia. Velvollisuus toimittaa rikosrekisteriote laajenisi niihin opiskelijoihin, joiden opintoihin sisältyvät käytännön tehtävät edellyttävät työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa. Alaikäisten kanssa työskentelevien opiskelijoiden osalta muutosta ei syntyisi, koska heidän on pyydettäessä esitettävä rikosrekisteriote jo voimassa olevan sääntelyn perusteella.

Esityksessä tarkennettaisiin SORA-sääntelyn soveltamista ammatillisen koulutuksen tutkinnon osiin siten, että myös ammatillisia tutkinnon osia suorittavat opiskelijat tulisivat rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuuden piiriin silloin, kun he siirtyvät käytännön tehtäviin, joihin sisältyisi työskentelyä mainittujen henkilöryhmien kanssa. Esityksellä on vaikutuksia erityisesti niiden koulutuspolkujen opiskelijoihin, joissa opiskelija suorittaa vain osia SORA‑sääntelyn piiriin kuuluvista tutkinnoista, kuten hoiva-avustajakoulutuksen opiskelijoihin. Arvion mukaan rikosrekisteriotteen esittämisen piiriin tulisi noin 700 tutkinnon osan suorittajaa vuodessa. Esityksellä voi olla vaikutuksia hoiva‑avustajakoulutukseen hakeutuvien opiskelijamääriin, koska osa hakijoista ei välttämättä täyttäisi SORA‑edellytyksiä ja voisi siten karsiutua koulutuksesta jo alkuvaiheessa. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan rajallinen, koska valtaosa hoiva‑avustajina toimivista etenee nykyisin sosiaali‑ ja terveysalan perustutkintoon, joka kuuluu SORA‑sääntelyn piiriin jo nykytilassa. Näin ollen suurin osa kohderyhmästä tulisi joka tapauksessa säännösten piiriin myöhemmässä vaiheessa, eikä nyt ehdotettu muutos muuttaisi heidän koulutuspolkuaan merkittävästi.

Muutoksen arvioidaan parantavan opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, koska rikosrekisteriotetta koskevia menettelyjä sovellettaisiin nykyistä selkeämmin samalla tavoin riippumatta siitä, suorittaako henkilö koko tutkintoa vai yksittäisiä tutkinnon osia. Ehdotettu sääntely yhdenmukaistaisi tilanteen siten, että sääntelyn soveltaminen määräytyisi nykyistä paremmin opiskelijan suorittamien käytännön tehtävien perusteella.

4.3.2Sukupuolivaikutukset Rikosrekisteriotteen tarkistamista koskevalla ehdotuksella voi olla epäsuoria sukupuolivaikutuksia, koska SORA‑sääntelyn piirissä olevien koulutusalojen opiskelijaprofiilit ovat sukupuolittuneita. Rikosrekisteriotteen tarkastamisen laajentaminen koskisi aloja, joilla opiskelijaprofiili on selvästi naisvaltainen. Tämän vuoksi sääntelyllä olisi epäsuoria sukupuolivaikutuksia, jotka kohdistuvat suhteellisesti enemmän naisiin. Ammatillisessa koulutuksessa velvoite kohdistuu ensisijaisesti sosiaali‑ ja terveysalan sekä kasvatus‑ ja ohjausalan osaamisaloihin. Näillä aloilla opiskelijakunta on voimakkaasti naisvaltaista, joten otteen pyytämisen laajentaminen koskemaan myös iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelyä vaikuttaisi suhteellisesti enemmän naisiin.

Korkeakouluissa vastaava ilmiö toistuu. Rikosrekisteriotetta pyydettäisiin yleisimmin opettajakoulutuksissa, sosiaalityössä, psykologiassa, logopediassa sekä sosiaali‑ ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnoissa, jotka ovat kaikki selvästi naisvaltaisia aloja. Näin ollen velvoitteen laajentaminen johtaisi siihen, että tarkastamisvelvollisuus kohdistuisi korkeakoulusektorilla suhteellisesti eniten naisiin.

Sääntely kohdistuu siten käytännössä enemmän niihin sukupuoliin, jotka ovat yliedustettuina kyseisillä aloilla. Vaikutukset eivät kuitenkaan johdu sääntelyn sisällöstä, vaan koulutusalojen rakenteellisesta sukupuolijakaumasta. Toisaalta rikosrekisteriotteista opintojen etenemiseen kohdistuvat vaikutukset voivat heijastua sukupuoliin eri tavoin, koska rikostilastot eivät jakaudu tasaisesti sukupuolten välillä. Tämä voi tarkoittaa, että vaikka velvoitteen kohteena olevat opiskelijat ovat pääosin naisia, mahdolliset kielteiset seuraamukset rikostaustan löytyessä kohdistuvat tilastollisesti useammin miesopiskelijoihin.

4.3.3Vaikutukset lapsiin ja nuoriin Ehdotettu sääntely koskisi alaikäisiä opiskelijoita samalla tavalla kuin täysi‑ikäisiä, eikä se sisältäisi ikään perustuvia eroja oikeuksissa tai velvollisuuksissa. SORA‑sääntelyä sovelletaan ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, mutta alaikäisiä opiskelijoita on käytännössä pääasiassa ammatillisessa koulutuksessa. Tämän vuoksi sääntelyn merkityksellisimmät vaikutukset lapsiin ja nuoriin kohdistuvat nimenomaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin. Lasten ja nuorten turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia käsitellään tarkemmin luvussa 4.2.3.5.

4.3.4Vaikutukset vammaisiin Esitykseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan SORA-sääntelyn soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös tutkinnon osien suorittajia. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa turvallisuuteen liittyvien vaatimusten huomioon ottaminen nykyistä rajatummin ja oikeasuhtaisemmin niissä tilanteissa, joissa riskit kohdistuvat yksittäisiin opintokokonaisuuksiin eivätkä koko tutkinnon suorittamiseen.

Sääntelyn laajentaminen tutkinnon osiin voi kuitenkin vaikuttaa myös vammaisten opiskelijoiden asemaan. Erityisesti riskinä on, että terveydentilaa ja toimintakykyä koskevaa arviointia sovelletaan ennakoivasti tavalla, joka voi rajoittaa koulutukseen hakeutumista tai opintojen etenemistä ilman riittävää yksilöllistä harkintaa.

Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi perustuisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:ssä ja 81 §:ssä säädettyihin edellytyksiin ja menettelyihin. Näin terveydentilaa ja toimintakykyä koskeva arviointi tapahtuu selkeästi oikeudellisessa menettelyssä, joka perustuu laissa säädettyihin kriteereihin, yksilölliseen harkintaan ja opiskelijan oikeusturvaa turvaaviin menettelyihin. Tällainen sääntely tukee sitä, että opiskelijan mahdollisuutta osallistua koulutukseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja että mahdolliset rajoitukset perustuvat nimenomaisiin ja perusteltuihin edellytyksiin.

Ehdotuksen mukainen sääntely ei muuta yhdenvertaisuuslain mukaista velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia. Koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun tulee edelleen arvioida opiskelijan yksilölliset tarpeet sekä mahdollisuus toteuttaa opiskelu kohtuullisin mukautuksin ennen rajoittavien toimenpiteiden käyttämistä. SORA-sääntelyä sovelletaan siten viimesijaisena keinona tilanteissa, joissa turvallisuusvaatimuksia ei voida muutoin turvata. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että vamma ei sellaisenaan osoita opiskelijan soveltumattomuutta koulutukseen, vaan arvioinnin tulee kohdistua opiskelijan tosiasiallisiin mahdollisuuksiin suoriutua opinnoista tarvittavien tukitoimien ja mukautusten avulla.

Kokonaisuutena arvioiden esityksen vaikutukset vammaisiin henkilöihin riippuvat keskeisesti sääntelyn soveltamiskäytännöistä. Ehdotetut täsmennykset tukevat osaltaan sitä, että sääntelyä sovelletaan yhdenvertaisesti ja vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että yksilöllinen arviointi, kohtuullisten mukautusten ensisijaisuus sekä rajoittavien toimenpiteiden viimesijaisuus huomioidaan.

4.3.5Vaikutukset turvallisuuteen Ehdotetuilla muutoksilla olisi kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien turvallisuuteen.

Esityksessä ehdotetaan, että opiskeluoikeuden peruuttaminen olisi mahdollista myös silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, jos opiskelija olisi tuomittu tietystä laissa säädetystä rikoksesta. Näiden henkilöryhmien parissa työskenteleviltä on katsottava voitavan edellytettävän vastaavaa nuhteettomuutta kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Muutos turvaisi iäkkäiden ja vammaisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta yhdenmukaisesti SOTE-valvontalain työelämää koskevan sääntelyn kanssa. Ehdotus vahvistaisi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden oikeutta turvalliseen, luotettavaan ja asianmukaiseen palveluun myös tilanteissa, joissa palvelua tuottavat vasta opintojaan suorittavat opiskelijat.

Kun opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa tilanteissa, joissa opiskelijan rikostausta osoittaa ilmeistä soveltumattomuutta työskentelyyn iäkkäiden tai vammaisten parissa, vähenee riski, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt joutuvat hyväksikäytön, väkivallan tai muun haitan kohteeksi. Peruuttamismahdollisuuden laajentaminen ei vaikuttaisi siihen, minkälaisiin tutkintoihin SORA-säännökset tulisivat sovellettavaksi eikä se laajentaisi SORA-säännösten soveltamisalaa nykyisestä. Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskenteleviltä opiskelijoilta olisi siten mahdollista peruuttaa opiskeluoikeus esityksessä ehdotettavalla tavalla, mikäli kyse on voimassa olevassa sääntelyssä tarkoitetusta SORA-alasta. Lisäksi opiskelijan rikostaustan tarkistaminen esityksessä ehdotetulla tavalla tukisi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden potilas‑ ja asiakasturvallisuutta samalla tavoin kuin rikostausta varmistetaan sosiaali‑ ja terveyspalveluihin palvelussuhteeseen otettavilta henkilöiltä.

Ehdotus rikosperusteisesta opiskeluoikeuden peruuttamisesta tukisi ennakoivaa turvallisuustyötä. Koulutuksen järjestäjällä olisi mahdollisuus puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen varhaisessa vaiheessa, ennen kuin mahdollinen vaaratilanne ehtii toteutua. Tämä vahvistaa järjestelmän kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja tukee oppilaitosten vastuuta turvallisista oppimis- ja harjoitteluympäristöistä.

Tässä esityksessä ehdotettavat mahdollisuudet evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön työtehtäviin tai harjoitteluun parantaisivat oppilaitosten, työpaikkojen ja asiakas- ja potilastilanteiden turvallisuutta, kun käytännön tehtävissä ei voisi toimia sellainen opiskelija, jota kohtaan kohdistuu epäily huumausaineiden käytöstä tai jota kohtaan on käynnissä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva menettely. Turvallisuutta parantaisi myös se, että epäämistoimen käyttö ei edellyttäisi aikaisemmin tapahtunutta vaarantamistilannetta. Koulutuksen järjestäjä voisi toimia ennakoivasti esimerkiksi silloin, kun ilmenneet seikat viittaavat siihen, että opiskelija ei välttämättä kykene toimimaan turvallisesti käytännön tehtävissä.

Ehdotetuilla toimilla olisi erityisen tärkeä merkitys sellaisissa oppimis- ja työympäristöissä, joissa opiskelija on vuorovaikutuksessa alaikäisten, vammaisten tai iäkkäiden asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Nämä ryhmät ovat usein riippuvaisia opiskelijan antamasta hoidosta, ohjauksesta tai valvonnasta, ja heidän turvallisuutensa voi heikentyä nopeasti tilanteissa, joissa opiskelijan toimintakyky tai päihteettömyys on epäselvä. Ennakoiva mahdollisuus estää opiskelijan osallistuminen käytännön tehtäviin jo epäilytilanteissa vähentää riskiä sille, että haavoittuvassa asemassa oleva henkilö altistuu virheille, laiminlyönneille tai vaarallisille tilanteille.

Epäämistoimen kertaluonteisen enimmäisajan rajaaminen varmistaisi, että toimenpiteen tarve arvioidaan säännöllisesti uudelleen ja että se on käytössä vain niin kauan kuin on välttämätöntä turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä tukee sekä alaikäisten että vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden turvallisuutta, mutta samalla turvaa opiskelijan oikeusturvaa ja toimenpiteen oikeasuhtaisuutta.

Haavoittuvien ryhmien turvallisuutta parantaisi myös se esitykseen sisältyvä ehdotus, jonka mukaan ammatillisessa koulutuksessa yksittäisten SORA-tutkintojen osien suorittaminen tulisi SORA-sääntelyn piiriin. Sääntelyn laajentaminen tutkinnon osien suorittajiin varmistaa, että kaikilta haavoittuvien asiakasryhmien kanssa työskenteleviltä opiskelijoilta voidaan edellyttää rikosrekisteriotetta jo ennen käytännön tehtäviin siirtymistä. Muutos vähentää riskiä siitä, että asiakasryhmien pariin päätyy henkilöitä, joilla on taustallaan rikoksia, jotka voisivat vaarantaa asiakkaiden fyysisen tai henkisen turvallisuuden.

4.3.6Vaikutukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla olisi oikeus pyytää opiskelijalta ote rikosrekisteristä myös silloin, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä. Rikostuomioita koskevat tiedot ovat yksityiselämään kuuluvia henkilötietoja. Otteen pyytämisen piiriin tulisi suurempi joukko opiskelijoita, mikä lisäisi tilanteita, joissa opiskelijan yksityiselämää koskevia tietoja käsitellään ja arvioidaan. Rikosrekisteriotteen pyytämisen soveltamisalan laajentaminen kohdistuisi erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoihin, mikä lisäisi heidän henkilötietojensa käsittelyä. Sääntelyllä voi olla vaikutuksia opiskelijoiden kokemukseen yksityisyydestään ja yhdenvertaisesta kohtelustaan, koska menettely koskee rajatusti niitä opintoja, joihin sisältyy toimimista haavoittuvien henkilöryhmien kanssa. Rikosrekisteriotteen käsittelyyn liittyy lähtökohtaisesti riski arkaluonteisten henkilötietojen leviämisestä tai väärinkäytöstä. Ehdotetun sääntelyn vaikutusta tietojen käsittelyn laajenemiseen kuitenkin pienentää se, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa on jo nykyisin säädetty terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien tietojen käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä, säilyttämisen periaatteista ja säilytysajoista. Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia ehdotetaan tältä osin täydennettäväksi. Voimassa olevissa laeissa säädetyt suojatoimet turvaisivat luonnollisten henkilöiden henkilötietojen asianmukaista käsittelyä.

Yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta merkityksellinen on säännös, jonka mukaan Lupa- ja valvontavirastolle olisi toimitettava tieto vireille tulleen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian lisäksi vireillä olon päättymisestä. Ehdotetuilla muutoksilla on vaikutuksia opiskelijoiden yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, koska säännös koskee viranomaisen tiedonsaantioikeutta ja toimitettavat tiedot voivat sisältää myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Muutosten tarkoituksena on kuitenkin selkeyttää voimassa olevaa sääntelyä ja rajata virastolle toimitettavat tiedot entistä täsmällisemmin vain välttämättömään. Vireilläolon päättymistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden lisääminen vahvistaa osaltaan opiskelijoiden tietosuojaa. Ilmoitus siitä, että asian käsittely on päättynyt ilman opiskeluoikeuden peruuttamista, varmistaa, ettei Lupa- ja valvontaviraston rekistereihin jää yksipuolista tietoa keskeneräisestä menettelystä, joka ei johtanut opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Ehdotetut muutokset parantavat henkilötietojen suojaa selkeyttämällä tiedonsaannin rajoja ja opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä.

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen

Esityksessä ehdotetaan säädettävän oikeudesta evätä opiskelijalta oikeus osallistua käytännön tehtäviin ja harjoitteluun esityksessä ehdotettavalla tavalla. Kyseisillä epäämistoimilla voitaisiin turvata muiden henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta. Vaihtoehtona ehdotetuille epäämistoimille on valmistelun aikana pohdittu opiskeluoikeuden pidättämisoikeuden laajentamista. Opiskeluoikeuden pidättäminen on kuitenkin niin merkittävä ja syvälle opiskelijan oikeuksiin puuttuva toimi, ettei sen laajentamiseen ole katsottu olevan perusteita. Myöskään voimassa olevan sääntelyn mukaisen opintoihin osallistumisen epäämisen ja määräaikaisen erottamisen ei ole arvioitu soveltuvan vastaavaan muiden henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta turvaavaan tarkoitukseen.

Tietojensaantioikeus vireille tulleista SORA-asioista

Valmistelun aikana tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa olisi kehitetty koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeutta vireille tulleista opiskeluoikeuden peruuttamista koskevista SORA-asioista. Tavoitteena oli arvioida, voisiko vireilläolotieto parantaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia ennakoida turvallisuusriskit opiskelijaksi ottamisen ja opintojen aikana opiskeluoikeuden arvioinnin yhteydessä. Tarkastelun tuloksena päädyttiin kuitenkin siihen, ettei sääntelyä vireille tulleiden asioiden tiedonsiirron osalta ole tarkoituksenmukaista edistää siten, että se koskisi myös muita kuin korkeakoulujen siirto-opiskelijoita.

Ensinnäkin vireille tulo ei ole hallintopäätös eikä sillä ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Tiedon hyödyntäminen toisen koulutuksen järjestäjän harkinnassa olisi ongelmallista perustuslain 10 §:n yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa sekä hallintolain tarkoitussidonnaisuuden periaatetta vasten. Vireille tulo ei myöskään ole valituskelpoinen päätös. Jos tieto vireillä olevasta asiasta vaikuttaisi toisen koulutuksen järjestäjän peruuttamisharkintaan tai opiskelijavalintaan, opiskelija voisi tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan ilman mahdollisuutta saattaa alkuperäistä asiaa muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi. Tällainen tilanne olisi omiaan heikentämään opiskelijan oikeusturvaa.

Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös vireilläoloa koskevan tiedon epävarmuuteen ja siihen liittyviin käytännön ongelmiin. Pelkkä vireilläolo ei osoita, että opiskelija olisi tosiasiallisesti soveltumaton tai että opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset täyttyisivät. Lisäksi koulutuksen järjestäjien välillä on eroja siinä, millä perusteella ja kuinka herkästi ne käynnistävät opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan prosessin, mikä voi johtaa vireilläolotiedon sisällölliseen epätasaisuuteen. Tämän vuoksi vireilläoloon perustuva tieto voisi olla tarpeettoman leimaavaa ja johtaa tilanteisiin, joissa eri koulutuksen järjestäjien opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.

Koulutuksen järjestäjillä on opiskelun ja harjoittelun aikana käytössään ajantasaiset ja konkreettiset havainnot opiskelijan toiminnasta, joiden perusteella opiskeluoikeutta voidaan luotettavasti arvioida. Myös terveydentilaa ja toimintakykyä koskevat lausunnot sekä harjoittelujaksojen arvioinnit tarjoavat vireilläolotietoa täsmällisempää ja oikeusturvaa paremmin turvaavaa tietoa. Vireilläolotiedon lisäarvo arvioitiin näihin verrattuna vähäiseksi suhteessa yksityisyyden suojaan kohdistuvaan rajoitukseen.

Valmistelussa tunnistettiin myös näkökulma, joka puoltaisi vireilläolotiedon hyödyntämisen kehittämistä. Valmistelussa ongelmalliseksi arvioitiin tilanne, joissa opiskelija keskeyttää opintonsa tai siirtyy toiseen koulutusorganisaatioon silloin, kun SORA-prosessi on käynnistymässä. Tällöin vastaanottava oppilaitos ei saa tietoa aiemmassa oppilaitoksessa ilmenneistä vakavista soveltuvuusongelmista, mikä voi vaikeuttaa turvallisuusriskien tunnistamista ja haitata potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumista SORA-aloilla. Vaikka vireilläolotiedon siirrolle on joissakin rajatuissa tilanteissa (kuten korkeakoulujen siirto-opiskelussa) olemassa lainsäädännöllinen peruste, näiden tapausten katsottiin olevan luonteeltaan erilaisia eikä riittäviä osoittamaan välttämätöntä tarvetta laajemmalle tiedonsaantioikeudelle tässä yhteydessä.

Vireille tulleiden SORA-asioiden tiedonsaantioikeuden kehittäminen edellyttäisi myös tiedonsiirtoa koskevien ratkaisujen kehittämistä. Valmistelussa tarkasteltiin myös vaihtoehtoa kehittää koulutuksen järjestäjien välistä tiedonvaihtoa siten, että vireille tulleita SORA-asioita koskeva tieto olisi voitu välittää valtakunnallisesti esimerkiksi KOSKI‑palvelun tai Opintopolun palvelukokonaisuuden kautta. Tällaisen ratkaisun toteuttaminen olisi kuitenkin edellyttänyt laajamittaista teknistä kehitystyötä ja uusien tietojärjestelmäratkaisujen rakentamista. KOSKI-palvelussa olisi tullut rakentaa uusia tietorakenteita ja mahdollistaa nykyistä laajempi opiskeluoikeus- ja suoritustietojen yhdistäminen sekä tallentaminen. Opintopolun palvelukokonaisuuden kehittäminen vireillä olevien SORA-asioiden tiedonvaihdon välineeksi olisi edellyttänyt sekä merkittäviä muutoksia sen palveluarkkitehtuuriin ja tietomalleihin että useiden eri järjestelmien – kuten KOSKI‑palvelun, VIRTA‑tietovarannon ja opiskelijavalintapalveluiden – samanaikaista integraatio- ja tietojärjestelmäkehitystä. Tällainen kehittämistyö edellyttäisi myös erillistä rahoitusta, eikä sen toteuttaminen olisi mahdollista pelkällä ylläpitorahoituksella.

Edellä mainittujen syiden vuoksi valmistelussa päädyttiin siihen, että vireille tulleiden SORA-asioiden tiedonsiirron laajentamisesta luovutaan tämän esityksen yhteydessä. Vaihtoehdon toteuttamista eivät puolla siihen sisältyvät oikeudelliset ja yhdenvertaisuuteen liittyvät riskit, tietosuojaan kohdistuvat rajoitukset sekä ehdotuksen merkittävä rajoittavuus suhteessa vireilläolotiedon rajalliseen lisäarvoon.

Rikosrekisteriotteiden tarkastamisen laajentaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettävän rikosrekisteriotteen tarkastamisen laajentamisesta silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät edellyttäisivät vammaisten tai iäkkäiden parissa työskentelyä. Koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla olisi mahdollisuus peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeus tietyin edellytyksin voimassa olevan sääntelyn lisäksi myös silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät edellyttävät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä.

Valmistelussa tarkasteltiin myös vaihtoehtoa, jossa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden turvallisuuden vahvistaminen toteutettaisiin kohdistamalla sääntelyn muutos yksinomaan työelämän puolelle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussuhteita koskevien rikostaustavaatimusten laajentamisella, ilman että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan sääntelyyn tehtäisiin muutoksia. Tässä vaihtoehdossa turvallisuus nojautuisi siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat soveltaisivat rikostaustan selvittämistä koskevia velvollisuuksiaan nykyistä laajemmin myös opiskelijoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 28 §:n mukaan palveluntuottajalla on velvollisuus tarkistaa rikosrekisteriote henkilöltä, joka työskentelee olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa, ja henkilökohtaisen avun työnantajalla on vastaavasti oikeus tarkistaa rikosrekisteriote työntekijältä. Vaihtoehdossa tämä toimivalta perustuisi palveluntuottajien harkintaan myös silloin, kun opiskelija rinnastuu työntekijään todellisessa asiakas- tai potilastyössä. Koulutuksen järjestäjälle ei syntyisi tässä mallissa uutta toimivaltaa rikostaustan selvittämiseen eikä opiskeluoikeuden peruuttamiseen turvallisuusperustein.

Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan tarjoaisi kattavaa eikä yhdenmukaista sääntelypohjaa opiskelijoiden rikostaustan selvittämiseen, sillä 28 §:ää voidaan soveltaa opiskelijoihin vain rajatusti. Pykälä koskee ainoastaan luvanvaraista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaa, eikä sitä voida soveltaa muun muassa oppilaitosten omissa oppimisympäristöissä tai työpaikoissa, jotka eivät ole sote-palveluntuottajia. Koska koulutuksen järjestäjällä ei olisi oikeutta selvittää rikostaustaa eikä puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen opiskeluoikeutta koskevilla toimilla, vastuu asiakkaiden ja potilaiden turvallisuudesta siirtyisi käytännössä palveluntuottajille. Tämä saattaisi johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija ei voisi suorittaa tutkintoon kuuluvia käytännön tehtäviä harjoittelupaikkojen kieltäytyessä ottamasta häntä, mutta opiskeluoikeuden peruuttamiseen ei olisi lainmukaista perustetta. Vaihtoehto ei näin ollen turvaisi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden turvallisuutta yhdenvertaisesti eri oppimisympäristöissä eikä loisi selkeää ja ennakoitavaa menettelyä opiskelijoiden soveltuvuuden arviointiin.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen pidättämisen seurauksena

Valmistelun alkuvaiheessa tarkasteltiin mallia, jossa opiskelija katsottaisiin ammatillisessa koulutuksessa eronneeksi ja korkeakouluissa opiskeluoikeutensa menettäneeksi, mikäli opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kuusi kuukautta eikä pidättämisen peruste olisi tuossa ajassa poistunut. Arvioinnissa kuitenkin todettiin, että automaattinen seuraamus ilman erillistä hallintopäätöstä olisi ongelmallinen opiskelijan oikeusturvan ja hyvän hallinnon periaatteiden kannalta. Se voisi johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija ei saa selkeää tietoa opinto-oikeutensa päättymisestä eikä valituskelpoista päätöstä, josta muutoksenhaku voisi alkaa.

Automaattinen seuraamusmalli jättäisi epäselväksi myös sen, milloin opiskeluoikeus tarkalleen ottaen päättyy, koska pidättämistä koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tuleminen ja määräajan laskeminen riippuvat käytännössä tiedoksiannon ajankohdasta ja mahdollisesta muutoksenhausta. Sen vuoksi opiskelija ei voisi ennalta tietää määräajan viimeistä sitovaa päivää, mikä heikentäisi oikeusvarmuutta. Lisäksi automaattinen päättymismekanismi ei mahdollistaisi sen arvioimista, ovatko pidättämisen edellytykset edelleen olemassa, vaan seuraamus perustuisi yksinomaisesti määräajan kulumiseen ilman tapauskohtaista harkintaa. Edellä mainittujen syiden vuoksi automaattista eronneeksi katsomista ja opiskeluoikeuden menettämistä ei pidetty tarkoituksenmukaisena toteuttamistapana. Valmistelussa katsottiin, että opiskeluoikeuden päättymisen tulee perustua nimenomaiseen, muutoksenhakukelpoiseen hallintopäätökseen, jossa pidättämisen jatkuminen ja sen perusteiden olemassaolo arvioidaan erikseen.

SORA-hankkeen loppuraportin ehdotukset

SORA-hankeen loppuraportissa on ehdotettu selvitettävän mahdollisuutta ehdolliseen opiskelijavalintaan. Tältä osin esityksessä ei ehdoteta muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn. Nykysääntelyn ei voida katsoa estävän mahdollisuutta ehdolliseen opiskelijavalintaan, silloin kuin sille on olemassa hyväksyttävät perusteet.

Työryhmä ehdotti lisäksi, että lainsäädäntöön lisättäisiin koulutuksen järjestäjän ja opiskeluterveydenhuollon välinen yhteistyövelvoite SORA-asioihin liittyen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Lainsäädännössä on siten jo säädetty koulutuksen järjestäjän ja opiskeluterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä, eikä sääntelyä ole tarpeen tältä osin täsmentää. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen järjestäjille antama määräys opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta ammatillisessa koulutuksessa sisältää määräyksiä yhteistyöstä opiskeluhuollossa. Mahdolliset täsmennykset tulisikin tehdä kyseiseen Opetushallituksen määräykseen.

SORA-selvityksessä ehdotettiin selvitettäväksi mahdollisuutta tallentaa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat päätökset rekisteriin. Rekisterin valmisteluun ja perustamiseen liittyvää yksityiskohtaista arviointia ei ole ollut mahdollisuutta tehdä tämän hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Rekisterin perustamisella olisi myös taloudellisia vaikutuksia, joita tulisi selvittää erikseen.

Rekisterivaihtoehto edellyttäisi huomattavasti laajempaa oikeudellista, tietosuojaa koskevaa, taloudellista ja teknistä valmistelua kuin mitä on ollut mahdollista toteuttaa tämän esityksen valmistelussa. Rekisterin perustamiseen liittyy useita huomioitavia kysymyksiä, jotka edellyttäisivät erillistä ja perusteellista jatkoselvitystä. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat päätökset sisältävät usein tietoja, jotka voivat viitata opiskelijan terveydentilaan, päihde‑ tai mielenterveyteen, toimintakykyyn tai rikosepäilyihin. Tällaiset tiedot kuuluvat lähtökohtaisesti erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely edellyttää tarkkarajaista kansallista sääntelyä, välttämättömyyden arviointia sekä erityisiä suojatoimia. Rekisterin tulisi palvella vain rajattua ja täsmällisesti määriteltyä käyttötarkoitusta, kuten opiskelijaksi ottamiseen liittyvää terveydentilan ja toimintakyvyn arviointia.

Rekisterin tulisi perustua täsmälliseen ja tarkkarajaiseen oikeusperustaan, joka rajoittaisi sekä rekisteriin tallennettavan tiedon sisältöä että niiden tahojen joukkoa, joilla olisi oikeus saada tietoja. Lisäksi olisi arvioitava, missä laajuudessa tietoja olisi mahdollista käsitellä ilman riskiä siitä, että rekisterimerkintä johtaisi opiskelijan perusteettomaan leimautumiseen tai rajoittaisi hänen oikeuksiaan suhteettomalla tavalla. Rekisterin perustaminen ja integroiminen nykyiseen koulutuksen tietoinfrastruktuuriin (esimerkiksi KOSKI‑ ja VIRTA‑tietovarantoon) edellyttäisi laajaa teknistä selvitystä. Rekisterin ylläpitoon liittyisi kustannuksia järjestelmäkehityksen ja jatkuvan ylläpidon osalta. Näiden taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttäisi erillistä valmistelua. Rekisterin tarvetta arvioitaisiin tässä esityksessä ehdotettavien muutosten voimaantulon jälkeen tehtävän arvioinnin yhteydessä. Huumausainealatyöryhmässä ja SORA-selvityksessä esitettiin mahdollisuutta selkeyttää huumausainetestauksen prosessia ja testauksen kriteerejä. SORA-lainsäädännön huumausainetestausta koskevat voimassa olevat säännökset vastaavat yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain huumausainetestaussäännöksiä. Mahdolliset säädösmuutokset edellyttäisivät merkittävää poikkihallinnollista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta testaukseen määräämisen edellytysten on oltava täsmälliset ja riittävän painavat, eikä sääntelyn yksinkertaistamiselle ole osoitettavissa sellaisia perusteita, jotka voisivat oikeuttaa menettelyjen olennaisen keventämisen ilman kattavaa kokonaisarviointia. Esityksessä ei siksi ehdoteta huumausainetestauksen menettelyyn laajempia muutoksia, vaan ainoastaan sellaisia turvallisuutta koskevia täsmennyksiä, jotka ovat välttämättömiä koulutuksen järjestäjän vastuiden toteutumiseksi ja jotka voidaan toimeenpanna ilman muutoksia terveydenhuollon testausrakenteisiin. Sääntelyyn mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä tulisi selkeyttää ensi sijassa ohjeistuksen keinoin. Huumausainetestausprosessin selkeyttämistä tulee jatkossa valmistella poikkihallinnollisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, koska opiskelijaterveydenhuollon rooli ohjauksessa on tärkeä koulutusorganisaatioiden rinnalla.

5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Yleistä soveltuvuutta koskevasta sääntelystä ulkomailla

Ulkomaiden lainsäädäntöä ja käytäntöjä koskeva laaja selvitys on esitetty hallituksen esityksessä HE 164/2010 vp. Selvityksen päälinjat ovat edelleen ajantasaisia, eikä vertailumaiden sääntelyyn ole vuoden 2011 jälkeen tullut rakenteellisesti merkittäviä muutoksia. Useissa maissa menettelyjä on kuitenkin täsmennetty ja ohjeistusta lisätty, erityisesti opiskelijoiden jatkuvan soveltuvuuden arvioinnin ja oppilaitosten ilmoitusvelvollisuuksien osalta.

Useissa Euroopan maissa on käytössä sääntelyä, joka vastaa Suomen SORA‑järjestelmän tavoitteita ja keskeisiä elementtejä. Sääntely kohdistuu erityisesti koulutuksiin, joihin liittyy potilas‑, asiakas‑ tai alaikäisten turvallisuuden varmistaminen. Sääntely sisältää tyypillisesti rikostaustan selvittämistä, terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia vaatimuksia sekä menettelyjä opiskeluoikeuden rajoittamiseksi tai poistamiseksi.

Useissa maissa sääntely perustuu sekä yleiseen turvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön että alakohtaisiin määräyksiin, jotka koskevat esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalialan ja opetusalan koulutuksia. Anglosaksisissa maissa keskeinen käsite on fitness to practise, joka kattaa opiskelijan terveydentilan, toimintakyvyn, nuhteettomuuden ja ammatillisen käyttäytymisen. Näissä maissa oppilaitoksilla on velvollisuus arvioida opiskelijan soveltuvuutta koko opintojen ajan ja ryhtyä toimenpiteisiin, jos opiskelijan toiminta osoittaa puutteita, jotka voivat vaarantaa potilas‑ tai asiakasturvallisuuden. Menettelyihin kuuluu tyypillisesti vaiheittainen puuttuminen, mahdollisuus antaa varoituksia sekä vakavissa tapauksissa opiskeluoikeuden väliaikaisesti poistettavaksi tai rajoitettavaksi.

Pohjoismaissa ja muissa Euroopan maissa sääntely on rakenteeltaan samansuuntaista, vaikka terminologia ja menettelyjen yksityiskohdat vaihtelevat. Yleisesti käytössä ovat rikostaustan tarkastaminen lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä aloilla, terveydentilaa koskevat vaatimukset sekä mahdollisuus rajoittaa tai peruuttaa opiskeluoikeus, jos opiskelijan katsotaan vaarantavan turvallisuuden tai olevan muutoin ilmeisen soveltumaton koulutukseen. Useissa anglosaksisissa maissa oppilaitoksilla on myös velvollisuus ilmoittaa vakavista soveltuvuusongelmista toimivaltaiselle ammattirekisteriviranomaiselle, jotta tieto voidaan ottaa huomioon myöhemmässä ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisessä.

Vuoden 2011 jälkeen sääntelyä on useissa maissa täsmennetty ja menettelytapoja on yhdenmukaistettu, mutta rakenteellisia muutoksia ei ole tehty. Useissa Euroopan maissa on viime vuosikymmenen aikana täsmennetty menettelyjä, jotka liittyvät opiskelijan oikeusturvaan tilanteissa, joissa opiskelijan soveltuvuutta arvioidaan turvallisuuteen liittyvillä aloilla. Lisäksi joissakin Euroopan maissa (Norja, Ruotsi) on korostettu velvollisuutta tarjota opiskelijalle tukea ja mahdollisuus korjata toimintaansa ennen ankarampiin seuraamuksiin ryhtymistä.

Pohjoismaissa, kuten Norjassa, soveltuvuuslautakuntien (skikkethetsnemnd) menettelyjä on tarkennettu siten, että opiskelijan kuuleminen ja päätösten perusteleminen on selkeästi säädetty. Ruotsissa ja Tanskassa korkeakoulut ovat täsmentäneet omia ohjeitaan, joissa korostetaan opiskelijan oikeutta tulla kuulluksi ja saada tieto häntä koskevien päätösten perusteista. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Euroopan maissa on viime vuosina korostettu opiskelijan oikeutta tulla kuulluksi, saada tietoa häntä koskevien päätösten perusteista sekä mahdollisuutta hakea muutosta. Samalla on vahvistettu velvollisuutta tarjota opiskelijalle tukea ja mahdollisuus korjata toimintaansa ennen opiskeluoikeuden rajoittamista tai poistamista.

Opiskelijan rikostaustan selvittäminen ulkomailla

Joissain Euroopan maissa sekä anglosaksisissa oikeusjärjestelmissä on käytössä sääntelyä, joka edellyttää rikostaustan selvittämistä silloin, kun opiskelijat tai harjoittelijat työskentelevät alaikäisten lisäksi myös muiden haavoittuvien ryhmien, kuten iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden, kanssa. Muiden Pohjoismaiden sääntely keskittyy pääasiassa lasten kanssa työskentelyn turvallisuuden varmistamiseen, eikä opiskelijoiden rikostaustan tarkistamista iäkkäisiin tai vammaisiin kohdistuvissa sosiaali‑ ja terveydenhuollon harjoitteluissa ole säännelty. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa taustaselvitykset liittyvät tyypillisesti tilanteisiin, joissa opiskelijat työskentelevät alaikäisten parissa.

Iso‑Britanniassa rikostaustan selvittäminen perustuu Disclosure and Barring Service (DBS) ‑järjestelmään, joka kattaa sekä lasten että niin sanottujen haavoittuvien aikuisten kanssa työskentelevät henkilöt. Haavoittuviksi aikuisiksi luetaan muun muassa iäkkäät, vammaiset ja muut henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt. DBS‑tarkistus vaaditaan myös opiskelijoilta, jos heidän opintoihinsa sisältyy harjoittelua sosiaali‑ ja terveydenhuollon yksiköissä tai muissa tehtävissä, joissa he ovat vastuussa haavoittuvien henkilöiden hoidosta tai avustamisesta.

Alankomaissa rikostaustan selvittäminen perustuu niin sanottuun VOG‑järjestelmään (Verklaring Omtrent het Gedrag), joka on luonteeltaan tehtäväkohtainen ja laajasti eri aloille sovellettava menettely. VOG todistaa, ettei hakijan aiempi käyttäytyminen muodosta estettä kyseessä olevien työ‑ tai opiskeluun sisältyvien tehtävien hoitamiselle. Järjestelmää sovelletaan monilla aloilla, mutta erityisen keskeistä se on tehtävissä, joissa työskennellään haavoittuvien henkilöiden, kuten iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden, kanssa sekä muissa luottamusta edellyttävissä tehtävissä, kuten terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja opetusalalla. VOG voidaan vaatia myös opiskelijoilta ja harjoittelijoilta, jos heidän opintoihinsa sisältyy käytännön työtehtäviä, joissa edellytetään työskentelyä haavoittuvien henkilöiden kanssa tai käsitellään arkaluonteisia tietoja tai muuta luottamuksellista aineistoa. Menettely on tehtäväperusteinen, sillä rikostaustaa arvioidaan sen mukaan, liittyykö opiskelijan tulevaan harjoittelutehtävään riskejä, joita mahdolliset aiemmat rikokset voisivat heikentää.

6Lausuntopalaute

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 14.4.2026–27.5.2026. Lausuntoja pyydettiin ministeriöiltä, viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta sekä keskeisiltä sidosryhmiltä. Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 76 lausuntoa. Esitysluonnoksesta annettiin 76 lausuntoa, joista 73 oli organisaatioiden ja viranomaisten antamia ja 3 yksityishenkilön antamia lausuntoja. Lausunnoista on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriössä tiivistelmä (https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM071:00/2025).

Lausunnonantajat suhtautuivat esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti ja pitivät SORA‑sääntelyn selkeyttämistä sekä yhdenmukaistamista tarpeellisena. Erityisesti kannatettiin tiedonsaantioikeuksien ja tiedonvaihdon täsmentämistä sekä pyrkimystä vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa ja haavoittuvien ryhmien turvallisuutta.

Lausunnoissa kiinnitettiin keskeisesti huomiota SORA‑menettelyn vireilletulon määrittelyyn. Sääntelyä pidettiin tältä osin epäselvänä, ja erityisesti korostettiin tarvetta erottaa selkeästi toisistaan opiskelijan tukemiseen liittyvä toiminta ja varsinainen hallintomenettely. Lausuntopalautteen perusteella vireilletuloa koskevaa sääntelyä on täsmennetty, mutta vireilletulon ajankohtaa ei ole aikaistettu. Vireilletulo on edelleen sidottu terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksiin ja tutkimuksen määräämiseen tai kuulemistilaisuuteen kutsumisen ajankohtaan.

Rikosrekisteriotteen käyttöä koskevan sääntelyn laajentamista iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyyn pidettiin pääosin perusteltuna. Lausunnonantajat esittivät kuitenkin näkemyksiä rikosrekisteriotteen pyytämisen ajankohdasta ja siitä, kuinka usein ote tulisi pyytää. Lisäksi kiinnitettiin huomiota eri käyttötarkoituksiin tarkoitettujen otteiden erotteluun sekä sääntelyn täsmällisyyteen. Lausuntopalautteen perusteella sääntelyä on täsmennetty muun muassa rikosrekisteriotteiden käyttötarkoitusta, otteen esittämisen ajankohtaa siten, että lähtökohtana säilyy otteen pyytäminen kerran ennen käytännön tehtäviin siirtymistä. Jatkovalmistelussa on täsmennetty myös niitä käytännön tehtäviä ja harjoitteluun sisältyviä tehtäviä, joiden perusteella rikosrekisteriotteen esittämistä voidaan edellyttää opiskelijalta alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyyn liittyvissä tilanteissa.

Lausuntopalautteen johdosta jatkovalmistelussa arvioitiin lisäksi mahdollisuutta säätää koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun oikeudesta pyytää opiskelijalta uusi rikosrekisteriote tilanteessa, jossa olisi perusteltu syy epäillä opiskelijan syyllistyneen rikokseen aikaisemman rikosrekisteriotteen esittämisen jälkeen. Jatkovalmistelussa katsottiin kuitenkin, että tällainen sääntely olisi käytännössä tulkinnanvaraista sekä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen että Oikeusrekisterikeskuksen näkökulmasta. Sääntelyn soveltaminen edellyttäisi tapauskohtaista arviointia siitä, milloin epäilyä voidaan pitää riittävän perusteltuna sekä millä perusteella uuden rikosrekisteriotteen pyytämisen edellytysten voitaisiin katsoa täyttyvän. Lisäksi rikosrekisteriotteen luovuttamista koskevien edellytysten tulisi olla Oikeusrekisterikeskuksen kannalta objektiivisesti arvioitavissa. Tämän vuoksi esityksessä on päädytty säilyttämään lähtökohta, jonka mukaan rikosrekisteriote esitetään ennen ensimmäistä siirtymistä laissa tarkoitettuihin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Ratkaisua tukee myös sääntelyn yhdenmukaisuus lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevan sääntelyn kanssa, jossa rikosrekisteriotteen tarkastaminen kytkeytyy lähtökohtaisesti tehtävien aloittamiseen eikä mahdollisuudesta rikostaustan myöhempään seurantaan ole säädetty. Samalla sääntelyä on täsmennetty siten, että rikosrekisteriotteen esittämistä voidaan tietyissä tilanteissa edellyttää uudelleen opiskelijan siirtyessä uuteen tutkintoon, koulutukselliseen kokonaisuuteen tai toisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamista vähintään kuuden kuukauden ajan kestäneen opiskeluoikeuden pidättämiseen liittyen lausunnoissa korostettiin yksilöllisen harkinnan merkitystä sekä tarvetta välttää automaattisia seuraamuksia. Lausuntopalautteen perusteella peruuttamisen määräaikaa on pidennetty kahteentoista kuukauteen, mutta peruuttamisen perusteita koskevaa sääntelyn rakennetta ei ole muutettu. Lakeihin on kuitenkin lisätty koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille opiskeluoikeuden pidättämisen yhteyteen informointivelvoite opiskeluoikeuden peruuttamisen mahdollisuudesta.

Ehdotus siitä, että korkeakouluopiskelijan siirtäminen toiseen koulutukseen olisi mahdollista vasta opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä, herätti lausuntokierroksella keskustelua. Jatkovalmistelussa sääntelyä ei kuitenkaan muutettu, koska ratkaisun katsottiin turvaavan opiskelijan oikeusturvan paremmin.

Käytännön tehtäviin osallistumisoikeuden epäämistä pidettiin lausunnoissa lähtökohtaisesti tarpeellisena turvallisuusriskeihin reagoimiseksi. Samalla korostettiin sääntelyn täsmällisyyden ja oikeasuhtaisuuden merkitystä. Näiltä osin sääntelyä on täsmennetty erityisesti toimenpiteen ajallisen rajauksen ja oikeudellisen luonteen osalta. Lausuntopalautteessa kiinnitettiin lisäksi huomiota ehdotusten oikeusturvavaikutuksiin. Erityisesti lausunnoissa arvioitiin käytännön tehtäviin osallistumisoikeuden epäämiseen ja huumausainetestaukseen liittyvien päätösten oikeudellista luonnetta sekä niihin liittyvien muutoksenhakukeinojen riittävyyttä. Jatkovalmistelussa ehdotuksesta poistaa ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikaisumahdollisuus huumausainetestauksesta annettuun päätökseen on luovuttu.

Ammatillisten tutkinnon osien aseman kytkeminen SORA‑sääntelyyn herätti lausunnoissa merkittävää keskustelua, erityisesti siltä osin, että soveltuvuuden arviointi olisi kytketty henkilökohtaistamiseen (HOKS). Lausunnonantajat pitivät ongelmallisena sitä, että tällainen ratkaisu voisi hämärtää pedagogisten ratkaisujen ja opiskelijan oikeudellista asemaa koskevan harkinnan välistä rajaa sekä johtaa tilanteisiin, joissa opiskelijan soveltuvuutta arvioidaan ilman selkeää hallintomenettelyä ja muutoksenhakumahdollisuutta. Lausuntopalautteen perusteella sääntelyä on täsmennetty siten, että tutkinnon osiin liittyvä soveltuvuuden arviointi ei enää kytkeydy henkilökohtaistamiseen, vaan se sidotaan laissa säädettyihin edellytyksiin ja menettelyihin.

Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät jälkiohjausvelvoitteen säätämistä tarpeellisena ja opiskelijan hyvinvointia tukevana, mutta sen toteutukseen liittyi huolia erityisesti vastuunjaosta, resursoinnista ja sisällön täsmällisyydestä. Lausunnonantajat korostivat, että jälkiohjauksen tulee olla luonteeltaan ohjaavaa eikä se saa muodostaa laajaa velvoitetta koulutuksen järjestäjille tai korkeakouluille. Lausuntopalautteen perusteella sääntelyä on täsmennetty siten, että jälkiohjauksen sisältö, tarkoitus ja rajaus käyvät selkeämmin ilmi.

7Säännöskohtaiset perustelut

7.1Laki ammatillisesta koulutuksesta

40 §.Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa. Pykälän sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi sisällöllisesti siten, että siinä otetaan tutkintojen ja osaamisalojen lisäksi huomioon myös tutkinnon osat sekä tilanne, jossa opiskelijan opiskeluoikeus on palautettu opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin tutkintojen ja osaamisalojen lisäksi myös tutkinnon osiin. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvien edellytysten huomioon ottaminen myös tilanteissa, joissa opiskelija hakeutuu suorittamaan yksittäisiä tutkinnon osia.

Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan, kun kysymyksessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös mainitun pykälän, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Momenttia ehdotetaan täsmennettävän siten, että esteenä ei voisi olla kuitenkaan sellainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jonka jälkeen opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen on katsottava tällöin menettäneen sille momentissa tarkoitetun merkityksensä, eikä se voisi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle.

41 §.Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä tiedonsaanti.

Pykälässä säädettyjä tietojenantovelvoitteita ja tietojensaantioikeuksia ehdotetaan täsmennettävän. Voimassa olevan pykälän mukaan hakijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jos kyseessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala. Momenttia ehdotetaan selkeytettävän ja täsmennettävän. Annettavat tiedot vastaisivat voimassa olevaa momenttia sillä täsmennyksellä, ettei velvoitetta tiedon antamiseen päätöksestä ja sen perusteluista olisi siinä tapauksessa, jos opiskelijan opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Jos opiskeluoikeus on palautettu peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen, ei peruuttamista koskevalla päätöksellä voida katsoa olevan merkitystä opiskelijaksi ottamista koskevassa arvioinnissa eikä tällainen päätös estäisi 40 §:n 2 momenttiin ehdotetun mukaisesti opiskelijaksi ottamista. Tämän vuoksi hakijaa ei voitaisi velvoittaa tiedon antamiseen mainitun kaltaisesta päätöksestä.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavan 2 momenttia vastaavalla tavalla. Koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot momentin 1 kohdan mukaan hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

75 §.Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkaminen sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytyminen. Pykälän 7 momenttia muutettaisiin siten, että oppisopimuskoulutus keskeytyisi myös siksi ajaksi, kun opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin on evätty. Koska oppisopimuskoulutuksessa on lain 70 §:n 1 momentin mukaisesti kyse pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutusta, on kyseisen epäämistoimen tarkoitus huomioon ottaen perusteltua, että myös oppisopimuskoulutus keskeytyisi toimen ajaksi.

76 §.Koulutussopimuksen purkaminen ja koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen keskeytyminen.

Pykälän muutettaisiin 75 §:n 7 momenttia vastaavasti siten, että koulutussopimukseen perustuva koulutus keskeytyisi siksi ajaksi, kun opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin on evätty. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa on kyse oppisopimuskoulutusta vastaavalla tavalla osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jolloin myös koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen keskeytyminen olisi epäämistoimen ajaksi perusteltua.

80 §.Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ruotsinkielisen pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

81 §.Opiskeluoikeuden peruuttaminen.

Pykälän johtolausetta ehdotetaan muutettavaksi sisällöllisesti. Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään koulutuksen järjestäjän oikeudesta peruuttaa tietyin edellytyksin oikeuden suorittaa tutkinto tai oikeuden suorittaa tutkinto kyseisellä osaamisalalla sekä oikeuden osallistua tutkintokoulutukseen. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että koulutuksen järjestäjä voisi peruuttaa opiskelijan oikeuden suorittaa tutkinnon osan. Tutkinnon osan lisäämisellä pykälään ei ole tarkoitus muuttaa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan sääntelyn soveltamisedellytyksiä, vaan mahdollistaa niiden soveltaminen myös tutkinnon osatasolla silloin, kun se on perusteltua.

Voimassa olevan pykälän mukaan koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain

(39/1889)

17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Momenttiin lisättäisiin, että järjestäjä voisi peruuttaa opiskeluoikeuden myös silloin, kun kyse olisi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelystä ja jos se olisi tarpeen näiden suojelemiseksi. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

(980/2012)

iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan niitä vammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Esityksen mukaan opiskelija pyytäisi rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta, jos koulutuksen järjestäjä pyytäisi opiskelijalta rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Myös vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden parissa työskenteleviltä tulisi voida edellyttää vastaavaa nuhteettomuutta kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Esitettyjen muutosten tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa vastaavalla tavalla suojella iäkkäiden ja vammaisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta. Rikostausta voi lisätä riskiä hyväksikäytölle, väkivallalle tai muulle vahingolle, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin näille haavoittuville ryhmille. Tämä luo painavan yhteiskunnallisen tarpeen vahvistaa suojakeinoja, joilla turvataan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden fyysinen koskemattomuus ja potilasturvallisuus.

Momenttiin sisältyviä rikoslain kohtia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin ihmiskauppaa koskevat rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a § sekä naisten sukuelinten silpomista koskeva rikoslain 21 luvun 6 b §. Kyseisiin rikoksiin syyllistyneellä ei voida katsoa olevan edellytyksiä työskennellä momentissa tarkoitettujen henkilöryhmien parissa. Ihmiskauppaa koskevat rikokset sekä naisen sukuelinten silpominen sisältyvät jo nykyisin rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lasten kanssa työskentelyä varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Näiden rikosten sisällyttäminen opiskelijoiden rikosrekisteriotteelta tarkastettaviin rikoksiin edistää sääntelyn johdonmukaisuutta ja yhdenmukaistaa rikosrekisteriotteiden sisältöä eri käyttötarkoituksissa.

Momenttia täsmennettäisiin lisäksi siten, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa paitsi momentissa tarkoitetuista rikoksista myös niitä vastaavista rikoksista sekä ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomituista vastaavista rikoksista. Tarkoituksena on varmistaa, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös sellaiset toisessa valtiossa annetut tuomiot ja aikaisempaan rikoslainsäädäntöön perustuvat tuomiot, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Momentissa tarkoitetulla vastaavalla rikoksella tarkoitetaan erityisesti sellaisia toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa annettuja tuomioita, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen ja jotka rikosrekisterilain mukaisessa arvioinnissa katsotaan momentissa tarkoitettuja rikoksia vastaaviksi. Muutoksella yhdenmukaistetaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva sääntely rikosrekisteriotteiden sisältöä koskevan rikosrekisterilain sääntelyn kanssa ja varmistetaan, että rikosrekisteriotteelle merkityillä tiedoilla voi olla merkitystä myös opiskeluoikeuden arvioinnissa.

Voimassa olevan pykälän mukainen sääntely siirrettäisiin pykälän 5 momenttiin ja 3 momentissa säädettäisiin opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena. Opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste olisi lakannut. Opiskeluoikeuden pidättämisen perusteista säädettäisiin 85 b §:ssä. Säännöksen tarkoituksena olisi ratkaista voimassa oleva oikeudellisesti epäselvä tilanne, jossa opiskelijan opiskeluoikeus voi olla pidätettynä pitkäänkin. Tällöin opiskelija ei voi osallistua koulutukseen, mutta hänen opiskeluoikeuteensa ei voida muutoin puuttua. Säännöksessä tarkoitetut tarkastukset ja selvitykset ovat opiskelijan lakisääteisiä velvollisuuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa opiskelijan soveltuvuus. Koulutuksen järjestäjällä on oltava laissa säädetty peruste opiskelijan määräämiseen kyseisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä rikosrekisteriotteen pyytämiseen. Jos opiskelija kieltäytyy näistä velvollisuuksista pitkäaikaisesti ilman hyväksyttävää perustetta, on perusteltua, että tällä voi olla vaikutusta opiskelijan opiskeluoikeuteen.

Lisäksi 3 momentissa säädettäisiin koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta ilmoittaa opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa momentissa säädetyssä määräajassa. Käytännössä koulutuksen järjestäjän tulisi informoida opiskelijaa opiskeluoikeuden pidättämistä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Tällä turvattaisiin opiskelijan oikeusturvaa varmistamalla, että opiskelija on tietoinen lainvoimaisen pidättämispäätöksen mahdollisista vaikutuksista opiskeluoikeuteensa sekä siitä, että pidättämisen pitkittyminen voi johtaa opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Jos opiskelija on oppivelvollinen, tieto olisi annettava myös hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen. Tällä varmistettaisiin, että myös oppivelvollisen opiskelijan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on mahdollisuus saada tieto opiskelijan opiskeluoikeuteen mahdollisesti kohdistuvista vaikutuksista.

Voimassa olevan pykälän mukainen sääntely asetuksenantovaltuudesta siirrettäisiin pykälän 6 momenttiin. 4 momentissa määriteltäisiin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireille tulon ja asian vireillä olon päättymisen ajankohdat. Momentin mukaan kyseinen asia tulisi vireille, kun opiskelija on määrätty 82 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Vireilletulon ajankohta määräytyisi sen mukaan, kumpi momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä toteutuu ensin. Ehdotettu sääntely vireille tulon määrittelystä olisi tarpeen, koska esityksessä ehdotetaan vireille tuloon liittyviä oikeusvaikutuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevalla kuulemisella tarkoitettaisiin hallintolain 34 §:n mukaista kuulemista, jonka mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuuleminen tulisi yksilöidä koskemaan nimenomaisesti opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa asiaa, jottei kuulemisen merkitys jää epäselväksi. Muut opiskelijan kanssa käytävät vapaamuotoiset keskustelut, ohjaus- ja huolenilmaisutilanteet tai muut asian alustavaan selvittämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole tällaisessa säännöksessä tarkoitettua kuulemista eivätkä merkitse opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilletuloa.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo ehdotetaan päättyväksi, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa. Vireillä olon päättymisen täsmällinen määrittely on tarpeen, koska vireilläolon päättymisellä olisi esityksen mukaan välitön vaikutus koulutuksen järjestäjän tiedonantovelvollisuuteen Lupa‑ ja valvontavirastolle esityksen 82 §:n nojalla. Vireilläolo päättyisi ensinnäkin silloin, kun asia ratkaistaan tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös. Lisäksi vireilläolo päättyisi silloin, kun asia raukeaa. Raukeamisella tarkoitettaisiin sekä tilanteita, joissa toimivaltainen koulutuksen järjestäjä toteaisi asian selvittämisen jälkeen, ettei opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan menettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä ja päättää siten jättää asian sillensä, että tilanteita, joissa opiskeluoikeuden arviointia koskeva oikeussuhde päättyy muulla perusteella, kuten opiskelijan omasta erosta tai opiskeluoikeuden lakkaamisesta muun säännöksen nojalla. Asian raukeaminen ei edellyttäisi erillisen hallintopäätöksen tekemistä. Jos opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia päättyy ilman asiaratkaisua, koulutuksen järjestäjän tulisi kuitenkin tehdä asianhallintajärjestelmään merkintä asian raukeamisesta ja sen perusteesta. Hyvän hallinnon näkökulmasta opiskelijalle tulisi lisäksi antaa tieto asian käsittelyn päättymisestä ja sen lopputuloksesta.

Ehdotettavan 5 momentin ensimmäinen virke vastaisi voimassa olevaa 3 momenttia. Lisäksi momentissa säädettäisiin, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen koulutuksen järjestäjän olisi ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tällä turvattaisiin, että opiskelijalla olisi saatavilla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen tukea myös koulutuksen järjestäjältä.

Jälkiohjaus olisi luonteeltaan ohjausta ja neuvontaa, eikä se merkitsisi koulutuksen järjestäjälle velvollisuutta järjestää palveluja tai varmistaa opiskelijan sijoittumista koulutukseen tai muihin palveluihin. Jälkiohjauksen keskeisenä sisältönä olisi keskustelu opiskelijan tilanteesta, tiedon antaminen erilaisista koulutus- ja palveluvaihtoehdoista sekä opiskelijan ohjaaminen hänen tilanteeseensa soveltuvien tahojen, kuten työllisyyspalveluiden tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa jälkiohjaus voisi sisältää myös rajatun määrän jatko-ohjausta opiskelijan tilanteen edistymisen tukemiseksi. Käytännössä jälkiohjaus toteutettaisiin ensisijaisesti osana koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun opinto-ohjausta. Tarvittaessa jälkiohjaukseen voisi osallistua myös opiskeluhuollon toimijoita opiskelijan yksilöllisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

Jälkiohjauksen kesto määräytyisi opiskelijan tilanteen mukaan, mutta lähtökohtaisesti ohjausta olisi tarkoituksenmukaista tarjota enintään noin puolen vuoden ajan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen. Tavoitteena olisi varmistaa, että opiskelija ohjautuu tarkoituksenmukaisen tuen tai palveluiden piiriin ilman, että ohjaus muodostuu pitkäkestoiseksi tai jatkuvaluonteiseksi prosessiksi.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin mukainen sääntely asetuksenantovaltuudesta siirrettäisiin pykälän 6 momenttiin. Pykälän 6 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden ja vastaisi voimassa olevaa 4 momenttia.

82 §.Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettävän nykytilaa vastaavasti opiskelijalle määrättävistä terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksista ja tutkimuksista. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettävän nykytilaa vastaavasti opiskeluoikeuden arviointia varten laadittavasta lääkärin kirjallisesta lausunnosta.

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin 41 §:n 3 momenttia vastaava rajaus siitä, että koulutuksen järjestäjällä olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu. Koulutuksen järjestäjällä ei siten olisi oikeutta saada tietoa sellaisesta päätöksestä, jonka voidaan katsoa menettäneen merkityksensä opiskeluoikeuden palauttamisen myötä.

Voimassa olevan pykälän mukaan opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 81 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain

(770/1993)

6 §:n 5 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ote olisi annettava opiskelijan siirtyessä ensimmäistä kertaa tällaisiin tehtäviin. Lisäksi säännöksessä täsmennettäisiin olennaisen työskentelyn käsitettä. Opiskelijan olisi annettava ote nähtäväksi silloin, kun tehtäviin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä alaikäisen kanssa. Määritelmä vastaisi pitkälti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

(504/2002)

2 §:ssä tarkoitettua työskentelyä. Tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus tehtäviin, joissa opiskelija toimii alaikäisten kanssa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy säännöllistä tai muutoin olennaista henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa.

5 momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi uudesta velvollisuudesta esittää rikosrekisteriote tilanteissa, joissa koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät kohdistuvat iäkkäisiin tai vammaisiin henkilöihin. Opiskelijan tulisi koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa nähtäväksi rikosrekisterilain 6 d §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun hän on ensimmäistä kertaa siirtymässä tällaisiin tehtäviin. Edellytyksenä olisi, että tehtäviin sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Määritelmä vastaisi pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 28 §:ssä säädettyä.

Säännöksen tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus sellaisiin käytännön tehtäviin, joissa opiskelija toimii välittömässä vuorovaikutuksessa iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa ja joissa tehtävien luonne liittyy heidän avustamiseensa, tukemiseensa, hoitoonsa tai muuhun huolenpitoonsa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista ja satunnaista vuorovaikutusta.

Järjestäjällä tulisi olla mainittu oikeus, koska esityksessä ehdotetaan, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa 81 §:n 2 momentissa ehdotetulla tavalla myös iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelevältä, joka on tuomittu rangaistukseen kyseisessä lainkohdassa tarkoitetusta rikoksesta. Esityksessä ehdotetaan myös rikosrekisterilain muuttamista vastaamaan momentissa esitettyä muutosta. Momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote olisi käyttötarkoitukseltaan erillinen alaikäisten kanssa työskentelyä varten esitettävästä rikosrekisteriotteesta.

4 ja 5 momentissa tarkoitettu ensimmäinen siirtyminen koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin arvioitaisiin kunkin tutkinnon tai muun koulutuksellisen kokonaisuuden puitteissa. Koulutuksellisella kokonaisuudella tarkoitettaisiin tässä yhteydessä tutkintokoulutusta, tutkinnon osien suorittamista varten muodostettua opintokokonaisuutta tai muuta vastaavaa koulutuksen järjestäjän järjestämää kokonaisuutta, johon opiskelija on hakeutunut. Rikosrekisteriote olisi esitettävä silloin, kun opiskelija siirtyy ensimmäistä kertaa 4 ja 5 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin kyseisessä koulutuksessa tai koulutuksellisessa kokonaisuudessa.

Jos opiskelija suorittaa saman koulutuksellisen kokonaisuuden puitteissa useita tutkinnon osia, rikosrekisteriotteen esittämistä ei lähtökohtaisesti edellytettäisi uudelleen yksittäisten tutkinnon osien välillä siirryttäessä. Arviointia ei tehtäisi sen perusteella, kuinka monta tutkinnon osaa opiskelija suorittaa, vaan sen perusteella, onko kyse samasta vai uudesta koulutuksellisesta kokonaisuudesta.

Rikosrekisteriotteen esittämistä voitaisiin kuitenkin edellyttää uudelleen, jos opiskelija myöhemmin siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi tai hakeutuu uuteen tutkintoon, tutkinnon osakokonaisuuteen, koulutusalaan taikka muuhun erilliseen koulutukselliseen kokonaisuuteen, johon sisältyy säännöksessä tarkoitettua työskentelyä alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa. Pelkästään saman tutkinnon tai muun koulutuksellisen kokonaisuuden sisällä tapahtuvaa osaamisalan tai tutkinnon osien valinnan muuttumista ei lähtökohtaisesti pidettäisi uutena koulutuksellisena kokonaisuutena.

Rikosrekisteriotteen tarkastaminen vammaisten ja iäkkäiden parissa toimivilta opiskelijoilta on keskeinen keino ehkäistä vakavia väärinkäytöksiä ja turvata iäkkäiden ja vammaisten perustuslain 7 §:ssä säädettyä oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Ote olisi siten haettava ja esitettävä siinä vaiheessa, kun opiskelijan ensimmäinen harjoittelu tai muu vastaava käytännön tehtävä tulisi ajankohtaiseksi. Muutos yhtenäistäisi voimassa olevaa sääntelyä ja vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalainsäädäntöön sisältyvää sääntelyratkaisua siitä, että rikostaustan selvittämiseksi esitettävä ote pyydettäisiin vain kerran ennen opintoihin kuuluvien käytännön tehtävien aloittamista. Lisäksi muutos parantaisi opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja lisäisi sääntelyn ennakoitavuutta.

Neuvoston puitepäätöksellä 2009/315/YOS jäsenvaltioiden välisestä rikosrekisteritietojen vaihdosta sekä neuvoston päätöksellä 2009/316/YOS (ECRIS‑päätös) on perustettu eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS), jonka tarkoituksena on tehostaa EU‑maiden välistä rikosrekisteritietojen vaihtoa erityisesti rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Suomessa ECRIS‑sääntely on pantu täytäntöön muun muassa säätämällä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta EU‑jäsenvaltioiden välillä annettu laki (214/2012, EU‑rikosrekisterilaki) ja muuttamalla rikosrekisterilakia.

EU‑rikosrekisterilaki sisältää menettelyn, jonka mukaisesti rikosrekisterin tietoja toimitetaan tuomitun kansalaisuusjäsenvaltioon sekä säilytetään Suomeen muista jäsenvaltioista toimitettuja Suomen kansalaisia koskevia tietoja. Lakia sovelletaan myös yksityisen henkilön itseään koskeviin rikosrekisteriotepyyntöihin rikosrekisterilain 6 §:n 1–5 momentin mukaisesti sekä alaikäisten kanssa työskentelyä koskeviin pyyntöihin (15, 15 a, 20 ja 20 a §).

Oikeusrekisterikeskuksella on ennestään kokemusta yhteistyöstä alaikäisten, iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskentelevien rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta EU-maiden välillä. Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa toimimista varten opiskelija pyytäisi rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta, kun koulutuksen järjestäjä pyytäisi nähdä opiskelijan rikosrekisteriotteen. Menettely olisi samanlainen kuin vastaavana käytäntönä on alaikäisten kanssa toimivien opiskelijoiden osalta. Kun yksityinen henkilö pyytäisi rikosrekisteriotetta, Oikeusrekisterikeskus voisi pyytää rikosrekisteritietoja myös muilta Euroopan unionin jäsenvaltioilta EU-rikosrekisterilain mukaisesti. Mikäli toinen jäsenvaltio toimittaisi henkilön rikostaustaa koskevia tietoja, ne merkittäisiin rikosrekisteriotteelle voimassa olevan sääntelyn mukaisesti. Esimerkiksi vuonna 2025 lasten kanssa toimimista varten toimitettiin muihin jäsenvaltioihin 3 481 kyselyä. Määrät olisivat mahdollisesti vastaavia myös iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa toimivien opiskelijoiden osalta.

6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rikosrekisteriotteen voimassaoloaika. Rikostaustan selvittämiseksi esitetty rikosrekisteriote ei saisi olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote olisi maksuton, mikä vastaisi nykytilaa.

7 momentissa säädettäisiin pääosin voimassa olevaa 5 momenttia vastaavasti koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa salassapitosäännösten estämättä Lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta. Sääntelyä täsmennettäisiin siten, että tietojenantovelvollisuus koskisi myös asian vireilläolon päättymistä. Muutoksen tavoitteena on varmistaa, että Lupa- ja valvontaviraston käytössä olevat tiedot ovat ajantasaisia ja kattavia koko asian käsittelyn ajan. Pelkkä tieto asian vireilletulosta voi jäädä luonteeltaan keskeneräiseksi eikä se välttämättä johda opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan päätökseen. Ilmoittamalla myös asian vireilläolon päättymisestä varmistetaan, että viranomaisella on tieto asian lopputuloksesta eikä vireilletuloa koskeva tieto jää erillisenä tai tulkinnallisesti epäselvänä viranomaisen käyttöön. Tämä edistää opiskelijan oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua.

Käytännössä on ollut epäselvää, milloin asia on tullut vireille siten, että siitä tulisi antaa tieto momentissa tarkoitetulla tavalla. Lain 81 §:ssä ehdotetaan määriteltäväksi kyseisen asian vireille tulo ja vireilläolon päättyminen, mikä selkeyttää tietojenantovelvoitetta. Lupa- ja valvontavirastolle toimitettavilla välttämättömillä tiedoilla vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta tarkoitettaisiin esimerkiksi opiskelijan nimeä ja henkilötunnusta sekä niitä koulutuksen järjestäjän tiedossa olevia syitä, joiden johdosta asia on tullut vireille. Kun huomioidaan, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia on vielä kesken ja se voi vireilletulon jälkeen päättyä aiheettomana, tulee tietojen toimittamisessa kiinnittää erityistä huomiota tietojen minimointiin ja siihen, että annettavat tiedot rajoittuvat kulloinkin käsiteltävän asian kannalta välttämättömään.

Toimitettaviin tietoihin ei tulisi sisällyttää sellaisia tietoja, jotka eivät ole tarpeen vireillä olevan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian yksilöimiseksi tai arvioimiseksi. Tällaisia tietoja voisi olla esimerkiksi opiskelijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvät tiedot siltä osin kuin niillä ei ole merkitystä kyseessä olevan asian kannalta. Arvio siitä, mitkä tiedot ovat välttämättömiä, tulisi tehdä tapauskohtaisesti ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian peruste ja siihen liittyvä selvitys.

Välttämättömillä tiedoilla vireilläolon päättymisestä tarkoitettaisiin sitä syytä tai perustetta, jonka johdosta vireillä ollut asia on päättynyt. Jos vireilläolo päättyisi tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, koulutuksen järjestäjän olisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti toimitettava virastolle myös päätös ja sen perustelut. Jos taas asia päättyisi ilman opiskeluoikeuden peruuttamista, esimerkiksi sen johdosta, ettei menettelyn jatkamiselle katsota olevan edellytyksiä tai asia olisi muutoin rauennut, virastolle olisi ilmoitettava tästä ja syystä, joka on johtanut menettelyn päättymiseen.

Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantitarvetta on perusteltu voimassa olevaa sääntelyä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 164/2010 vp) sillä, että virasto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta. Myös alan opiskelijat kuuluvat valvonnan piiriin tilanteissa, joissa he toimivat tilapäisesti ammattihenkilön tehtävissä. Virasto voi saamansa tiedon perusteella avustaa asian selvittämisessä ja ryhtyä tarvittaviin valvontatoimenpiteisiin.

Tiedonsaantioikeus tukee lisäksi viraston toimivaltaa arvioida ammattioikeutta hakevan henkilön edellytyksiä toimia ammatissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) mukaisesti. Opiskeluaikana esiin tulevat tiedot voivat olla merkityksellisiä tämän arvioinnin kannalta, ja niiden perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä selvittämään myös henkilön muita ammattioikeuksia.

83 §.Opiskeluoikeuden palauttaminen. Pykälän 2 momentin viittaus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta muutettaisiin Lupa- valvontavirastoksi.

84 §.Huumausainetestaus.

Voimassa olevan pykälän säädetään edellytyksistä opiskelijan määräämiseksi huumausainetestaukseen. Edellytyksenä on muun ohessa se, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Pykälän johdantokappaletta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että edellytys täyttyisi myös siinä tilanteessa, kun opiskelija on siirtymässä toimimaan sellaisissa käytännön tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Olisi tarkoituksenmukaista, että opiskelija voitaisiin määrätä testaukseen jo siinä vaiheessa, kun opiskelijan tiedetään siirtyvän momentissa tarkoitettuihin tehtäviin ja muut testaukseen säädetyt edellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon jäljempänä 85 a §:n 3 momenttiin ehdotettavan säännöksen käytännön tehtäviin osallistumisen epäämisestä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämiseen saakka säännöksen täsmentämisellä vältettäisiin epätarkoituksenmukaiset katkokset opintojen etenemisessä, kun testin tulos olisi saatavilla jo käytännön tehtäviin siirryttäessä.

85 §.Kurinpito. Pykälän 3–5 momentti ehdotetaan kumottavan. Pykälän 2 momentissa säädetään poistumaan määräämisestä ja 3 momentissa opetukseen osallistumiseen epäämisestä. Mainittujen momenttien mukainen sääntely ehdotetaan siirrettävän sellaisenaan uuteen 85 a §:ään. Pykälän 5 momentissa säädetään opiskeluoikeuden pidättämisestä ja sitä koskeva sääntely ehdotetaan siirrettävän uuteen 85 b §:ään.

85 a §.Opetukseen ja käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jonka 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 85 §:n 3 momenttia vastaavasti poistumaan määräämisestä ja 2 momentissa voimassa olevaa 85 §:n 4 momenttia vastaavasti opetukseen osallistumisen epäämisestä. Muutoksella selkeytettäisiin sääntelyä säätämällä kurinpitoon liittyvistä turvaamistoimista omassa pykälässään.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin uudesta turvaamistoimesta evätä opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa evätä opiskelijan oikeuden osallistua opetukseen kolmen työpäivän ajaksi sekä erottaa opiskelijan määräajaksi. Mainitut toimenpiteet kohdistuvat opiskelijan opiskeluoikeuteen ja merkitsevät voimakasta puuttumista opiskelijan oikeuksiin. Käytännössä on ilmennyt tarve mainittuja toimia kevyemmälle turvaamistoimelle tilanteessa, jossa on kyse huumausaineiden käytöstä epäillystä opiskelijasta. Tämän perusteella ehdotetaan, että opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin olisi mahdollista evätä siihen saakka, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi.

Edellytyksenä olisi, että opiskelija olisi määrätty 84 §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin. Huumausainetestiä koskevan todistuksen voi vaatia, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä taikka liikenteen turvallisuutta tai salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 70 §:ssä tarkoitetun työnantajan tai 71 §:ssä tarkoitetun koulutussopimustyöpaikan tarjoajan hallussa olevien huumausainelain

(373/2008)

3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisen perusteena olevat edellytykset ovat sellaisia, joiden perusteella koulutuksen järjestäjällä olisi katsottava olevan oikeus turvaamistoimena evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin, kunnes opiskelija esittää mainitun todistuksen. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin, joissa opiskelijan toimintakykyä ja luotettavuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on turvallisuuden kannalta keskeistä. Epäämistä ei siten olisi tarkoitus kohdentaa kaikkiin käytännön tehtäviin yleisesti, vaan toimenpide rajautuisi sellaisiin oppimisympäristöihin ja tehtäviin, joissa 84 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttyvät ja joissa huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimimisesta voi aiheutua merkittävä vaara.

Toimenpiteen tarkoituksena olisi varmistaa koulutusympäristön turvallisuus sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen tilanteessa, jossa opiskelijan toimintakykyyn liittyy epävarmuutta. Kyse ei olisi kurinpidollisesta seuraamuksesta, vaan käytännön tehtävien turvalliseen järjestämiseen liittyvästä tilapäisestä turvaamistoimesta. Koska huumausainetestaukseen ja sitä koskevan todistuksen saamiseen kuluu noin 3–4 viikkoa, ehdotetaan, että enimmäisaika kyseisen osallistumisoikeuden epäämiseen voisi olla kuukausi. Näin turvattaisiin tilanne, jossa opiskelija ei saisi todistusta, vaikka olisi muutoin suostuvainen testiin.

Jos opiskelija kieltäytyy testiin menemisestä tai hän on huumausainetestauksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt, voi koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle 85 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla kirjallisen varoituksen tai mainitun pykälän 2 momentissa säädetyillä edellytyksin erottaa opiskelijan määräajaksi. Jos opiskelijan opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. SORA-tutkinnot), opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestistä voi aiheuttaa epätietoisuutta opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä ja johtaa tarpeeseen määrätä opiskelija 82 §:n 1 momentin mukaisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy näistäkin tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan 3 momentin kaltaista uutta turvaamistoimea, jolla opiskelijalta voitaisiin evätä oikeus osallistua käytännön tehtäviin, jos koulutuksen järjestäjällä olisi 81 §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Tämä kattaisi laajasti eri tilanteet, joissa SORA-alaa opiskeleva voisi käytännön tehtäviin osallistuessaan aiheuttaa mainittua vaaraa. Epääminen olisi mahdollista enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian käsittelyn ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi epäämistoimen kokonaiskesto olisi rajattu siten, että se ei voisi ylittää kolmea kuukautta.

Voimassa olevan sääntelyn mukainen opetukseen osallistumisen epääminen on mahdollista vain kolmen työpäivän ajaksi ja se edellyttää opiskelijan väkivaltaista tai uhkaavaa taikka häiritsevää käyttäytymistä. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa voi olla kyse myös muusta kuin käytännössä ilmenneestä muita vaarantavasta käyttäytymisestä, jolloin opetukseen osallistumisen epäämisen edellytykset eivät täyty. Opiskeluoikeuden pidättäminen on puolestaan mahdollista vain siinä tilanteessa, kun opiskelija kieltäytyy 82 §:ssä tarkoitetuista tutkimuksista ja tarkastuksista tai rikosrekisteriotteen toimittamisesta. Tämän vuoksi on perusteltua, että koulutuksen järjestäjällä olisi mahdollisuus mainittuja toimia kevyempään turvaamistoimeen, jolla se voisi evätä kyseisessä tilanteessa opiskelijan oikeuden osallistua käytännön tehtäviin.

Momentissa ei edellytettäisi tosiasiallista vaarantamistilannetta, vaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saatu selvitys voisi muodostaa perustellun aiheen epäillä momentissa tarkoitetun vaarantamisedellytyksen täyttymistä. Tällaisena selvityksenä voisi toimia esimerkiksi rikosrekisteriotteen tiedot, koulutuksen järjestäjän oma havainto tai muu asiassa saatu luotettava ja yksilöity tieto, kuten harjoittelupaikasta saatu tieto. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin, joissa opiskelijan terveydentilalla ja toimintakyvyllä on keskeinen merkitys toisten henkilöiden turvallisuuden kannalta. Epääminen ei koskisi kaikkia käytännön opintoja yleisesti, vaan se olisi mahdollisuuksien mukaan rajattava sellaisiin oppimisympäristöihin ja tehtäviin, joissa opiskelijan soveltuvuus voi tulla arvioitavaksi 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tällaisia ovat erityisesti tilanteet, joissa opiskelija toimii alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten kanssa taikka muissa tehtävissä, joissa opiskelijan terveydentilan rajoitteet tai toimintakyvyn puutteet voivat vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Osallistumisoikeus voitaisiin evätä siihen saakka, kunnes tehtäisiin päätös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei myöskään saisi ylittää kolmea kuukautta. Epäämistoimen kertaluonteinen enimmäisaika ja kokonaiskesto on tarpeen rajata opiskelijan oikeusturvan turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei toimenpide muodostu pitkäkestoiseksi opiskeluoikeuden rajoittamiseksi. Kyse olisi turvaamistoimesta, jonka tarvetta olisi arvioitava uudelleen säännöllisesti, vaikka peruuttamista koskevan asian käsittely olisi kesken. Epäämistoimi tulisi päättää, mikäli asiassa ilmenisi epäämistoimen aikana uutta selvitystä, jonka perusteella ei enää olisi perusteltua aihetta epäillä opiskelijan vaarantavan muiden terveyttä tai turvallisuutta. Epäämistoimi raukeaisi, jos peruuttamista koskevan asian käsittely päättyisi epäämistoimen käytön aikana.

Pykälässä tarkoitettu opetukseen ja käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen on turvaamistoimena tosiasiallista hallintotoimintaa, eikä siitä tehdä hallintopäätöstä, jonka johdosta opiskelijaa tulisi kuulla tai josta olisi erillinen valitusoikeus. Opiskelijan oikeussuoja ei vaatisi muutoksenhakuoikeutta, sillä toimenpiteessä olisi kyse turvaamistoimista, jotka pantaisiin asian kiireellisen luonteen vuoksi täytäntöön välittömästi, eikä oikeutta voitaisi jälkeenpäin muutoksenhaulla palauttaa.

Toimenpiteet tulisi kirjata, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Ammatillisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja osaamisen osoittaminen ovat keskeinen osa tutkinnon suorittamista, mutta epääminen ei saisi johtaa tarpeeseen järjestää laajamittaista yksilöllistä opetusta. Opiskelijalle tulisi kuitenkin turvata mahdollisuus edistää opintoja epäämisen aikana muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla silloin, kun se on mahdollista. Tämän vuoksi 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan tarvitsemasta tuesta sekä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämisestä tilanteissa, joissa osallistumisoikeus käytännön tehtäviin on evätty.

Pykälän 5 momentissa ehdotetaan säädettävän, että 2–4 momentissa tarkoitetuissa epäämistilanteissa opiskelijalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa oppilas‑ ja opiskelijahuoltolain mukaisena opiskelijahuoltona. Lisäksi opiskelijalle olisi järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja hänen palatessaan opetukseen tai käytännön tehtäviin. Opetukseen osallistumisen epäämistä koskevassa 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vastaava oikeus opiskeluhuollon palveluihin ja muuhun tukeen sisältyy jo voimassa olevaan lakiin. Ehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykyinen sääntely tältä osin ennallaan sekä laajentaa vastaavat tukitoimet koskemaan myös uusia 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja käytännön tehtäviin osallistumisoikeuden epäämistilanteita.

Tällä varmistettaisiin opiskelijan oikeus saada tarvitsemansa ohjaus, tuki ja opiskeluhuollon palvelut myös tilanteissa, joissa osallistumisoikeuden epääminen perustuu huumausainetestaukseen tai opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan asiaan. Koska tällaiset tilanteet voivat kestää pidempään kuin opetukseen osallistumisen lyhytaikainen epääminen ja niillä voi olla vaikutuksia opiskelijan opintojen etenemiseen, on tärkeää turvata opiskelijan mahdollisuus saada tukea sekä epäämisen aikana että hänen palatessaan opetukseen tai käytännön tehtäviin.

Momentissa ehdotetaan lisäksi säädettävän, että evättäessä opiskelijan osallistumisoikeus 3 tai 4 momentissa tarkoitettuihin käytännön tehtäviin, olisi opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma päivitettävä 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla opiskelijan opintojen etenemisen turvaamiseksi. Säännöksellä varmistettaisiin, että opiskelijan mahdollisuudet jatkaa ja edistää opintojaan olisivat mahdollisimman hyvin turvattuja myös sinä aikana, kun häneltä on evätty osallistuminen koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin. Suunnitelman päivittämisellä voidaan sovittaa yhteen opiskelijan yksilöllinen tilanne ja turvallisuusvaatimukset sekä määritellä opintojen osat ja suoritustavat, joiden avulla opiskelija voisi mahdollisuuksien mukaan jatkaa opintojaan epäämisen aikana ilman aiheetonta viivytystä.

85 b §.Opiskeluoikeuden pidättäminen.

Pykälän

1 ja 2 momentissa säädettäisiin aiemmin 85 §:n 5 momentissa säädetystä opiskeluoikeuden pidättämisestä. Opiskeluoikeuden pidättämisen ajalliseen kestoon ehdotetaan muutoksia, joiden seurauksena pidättäminen voisi jatkua todistuksen tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen saakka. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että opiskelijan kieltäytyessä 82 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta. Pykälässä tarkoitetulla todistuksella viitattaisiin terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan kirjalliseen lausuntoon opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä.

Pykälän ehdotetaan säädettävän, että opiskelijan kieltäytyessä 82 §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Ehdotetut muutokset tarkoittaisivat sitä, että opiskeluoikeuden pidättämisen mahdollisuus liitettäisiin terveydentilan tarkastuksia ja tutkimuksia koskevan todistuksen toimittamiseen ja rikosrekisteriotteen toimittamiseen, eikä pidättämisen ajallinen kesto olisi riippuvainen siitä, milloin opiskelija suostuu terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksiin tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen. Pykälän 3 momentissa olisi informatiivinen viittaus lain 81 §:n 3 momenttiin. Mainittuun lainkohtaan ehdotetaan lisättävän uusi 3 momentti, jonka mukaan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut.

93 §.Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä.

Pykälän ehdotetaan lisättävän voimassa olevaa lukiolain 43 §:n 5 momenttia vastaava säännös. Mainitun säännöksen mukaan opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja ja opetuksen epäämisestä päättää rehtori. Mainittua sääntelyä ei ole ollut ammatillisessa koulutuksesta annetussa laissa, vaikka säännökset poistumaan määräämisestä ja opetuksesta osallistumiseen epäämisestä vastaavat sisällöltään lukiolain sääntelyä. Siltä osin kuin aineellinen sääntely on lukiolain kanssa vastaavaa, on tarkoituksenmukaista, että myös menettelysääntely on yhdenmukaista. Myös opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että laissa on säädetty selvästi siitä, kuka on toimivaltainen päättämään kyseisistä toimista. Poikkeuksena lukiolain sääntelyyn olisi, että epäämisestä päättämistä koskeva säännös (osallistumisoikeuden epääminen) kattaisi myös esityksessä ehdotetut koulutukseen liittyvät käytännön tehtäviä koskevat epäämistoimet, joista päättäisi myös rehtori. Mainituissa epäämistoimissa on kyse opetukseen osallistumisen epäämiseen vertautuvista turvaamistoimista, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaisinta, että myös niistä voisi päättää rehtori. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muutettavan pykälän sisältöä.

Voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään, että ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi. Sääntelyä täsmennettäisiin siten, että siihen lisättäisiin informatiivinen viittaus hallintolakiin. Käytännössä on ollut epäselvää rajoittaako sääntely hallintolain soveltamista asiassa. Voimassa olevalla säännöksellä ei ole kuitenkaan tarkoitettu poikettavan hallintolain mukaisesta sääntelystä, minkä vuoksi sääntelyä ehdotetaan selkeytettävän.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että 85 a §:n mukaiset epäämiseen liittyvät toimet on kirjattava. Kyse olisi voimassa olevan lain mukaisista 85 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyistä toimista. Lisäksi kirjaamisvelvoite koskisi 85 a §:ään ehdotettua käytännön tehtävistä epäämistä.

107 §.Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien tietojen käsittely. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa säädettäisiin rikosrekisteriotteen käsittelyyn liittyvistä rajoituksista. Momentin mukaan rikosrekisteriotetta ei saisi tallentaa tai säilyttää eikä siitä saisi ottaa jäljennöstä. Otteesta saataisiin tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Jos ote on toimitettu sähköisessä muodossa, se olisi poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen.

Sääntely täsmentäisi rikosrekisteriotetta koskevien tietojen käsittelyä ja täydentäisi pykälän 2 momentissa säädettyä käsittelyoikeuksien rajaamista. Voimassa olevassa sääntelyssä säädetään siitä, ketkä voivat käsitellä rikosrekisteriotetta koskevia tietoja, mutta ei nimenomaisesti siitä, miten itse rikosrekisteriotetta saadaan käsitellä sen esittämisen yhteydessä. Ehdotettu momentti täsmentäisi näitä käsittelytapoja. Sääntelyllä toteutetaan myös yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta. Rikosrekisteriotteen sisältämät tiedot ovat arkaluonteisia rikostuomioita koskevia tietoja, joiden käsittely tulee rajata välttämättömään. Momentti ei vaikuttaisi koulutuksen järjestäjän velvollisuuteen käsitellä tietoja 1–4 momentissa säädetyllä tavalla eikä muuta tietojen käsittelyyn oikeutettujen henkilöiden piiriä. Säännös täydentäisi näitä rajoituksia kohdistumalla nimenomaisesti rikosrekisteriotteen käsittelytapaan.

109 §.Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa. Pykälän 3 momentin viittaus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta muutettaisiin viittaukseksi Lupa- ja valvontavirastoksi.

116 §.Valituskiellot. Pykälää muutettaisiin teknisesti siten, että siinä oleva viittaus 85 §:n 3 ja 4 momenttiin päivitettäisiin. Lain 85 §:n 3 ja 4 momentin mukainen sääntely poistumaan määräämisestä sekä opetukseen osallistumisesta ehdotetaan siirrettävän 85 a §:ään, jossa säädettäisiin kurinpitoon liittyvistä turvaamistoimista. Voimassa olevan sääntelyn mukaan mainitut toimet kirjataan eikä niistä tehdä hallintopäätöstä. 85 a §:n 3 ja 4 momenteissa säädettäisiin mahdollista evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin. Myös nämä toimenpiteet ehdotetaan säädettäväksi pykälän valituskiellon alaan 3 ja 4 momentissa. Pykälässä ehdotetut toimet olisivat tosiasiallista hallintotoimintaa, jotka pannaan täytäntöön välittömästi. Näin ollen muutoksenhakukelpoisen päätöksen muodollinen antaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeen opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta. Valituskiellon ilmaiseminen lain tasolla palvelee lainkäyttäjiä ja parantaa sääntelyn selkeyttä, vaikka oikeudellisesti kyse on turvaamistoimenpiteistä, joiden osalta valitusoikeutta ei muutoin syntyisi.

7.2Yliopistolaki

37 a §.Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset.

Voimassa olevan pykälän mukaan, kun kysymys on 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai tämän lain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että opiskelijaksi ottamisen esteenä ei voisi olla kuitenkaan sellainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jonka jälkeen opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen on katsottava tällöin menettäneen sille momentissa tarkoitetun merkityksensä, eikä se voisi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Muilta osin pykälä säilyisi entisellään.

37 b §.Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti.

Pykälän mukaan, kun on kysymys 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi pyrkivän tulee yliopiston pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Momenttia ehdotetaan selkeytettäväksi ja täsmennettäväksi siten, että momentissa olisi johdantokappale, jossa todettaisiin voimassa olevan momentin mukaisesti, että kun kysymys on 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, hakijan tulee antaa 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot. Ehdotettava 1 kohta vastaisi voimassa olevan momentin säännöstä. Ehdotettava 2 kohta vastaisi voimassa olevan momentin säännöstä, mutta sitä täsmennettäisiin siten, ettei velvoitetta tiedon antamiseen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista olisi siinä tapauksessa, jos opiskelijan opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Jos opiskeluoikeus on palautettu peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen, ei peruuttamista koskevalla päätöksellä voida katsoa olevan merkitystä opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa eikä tällainen päätös estäisi 37 a §:n 2 momenttiin ehdotetun mukaisesti opiskelijaksi ottamista. Tämän vuoksi hakijaa ei myöskään voitaisi velvoittaa tiedon antamiseen mainitun kaltaisesta päätöksestä.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 1 momenttia vastaavalla tavalla siten, että yliopistolla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu. Säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä, mutta sitä rajattaisiin 1 momenttia vastaavasti.

43 a §.Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksistä, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Voimassa olevan pykälän mukaan, kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Mainittua säännöstä täsmennettäisiin siten, että yliopisto voisi peruuttaa opiskeluoikeuden myös silloin, kun kyse on iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelystä ja se olisi tarpeen näiden suojelemiseksi. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

(980/2012)

iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan niitä vammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.

Myös vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden parissa työskenteleviltä tulisi voida edellyttää vastaavaa nuhteettomuutta kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Esitettyjen muutosten tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa vastaavalla tavalla suojella iäkkäiden ja vammaisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta. Rikostausta voi lisätä riskiä hyväksikäytölle, väkivallalle tai muulle vahingolle, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin näille haavoittuville ryhmille. Tämä luo painavan yhteiskunnallisen tarpeen vahvistaa suojakeinoja, joilla turvataan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden fyysinen koskemattomuus ja potilasturvallisuus.

Lisäksi momenttiin sisältyviä rikoslain kohtia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin ihmiskauppaa koskevat rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a § sekä naisten sukuelinten silpomista koskeva rikoslain 21 luvun 6 b §. Kyseisiin rikoksiin syyllistyneellä ei voida katsoa olevan edellytyksiä työskennellä momentissa tarkoitettujen henkilöryhmien parissa. Ihmiskauppaa koskevat rikokset sekä naisen sukuelinten silpominen sisältyvät jo nykyisin rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lasten kanssa työskentelyä varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Näiden rikosten sisällyttäminen opiskelijoiden rikosrekisteriotteelta tarkastettaviin rikoksiin edistää sääntelyn johdonmukaisuutta ja yhdenmukaistaa rikosrekisteriotteiden sisältöä eri käyttötarkoituksissa.

Momenttia täsmennettäisiin lisäksi siten, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa paitsi momentissa tarkoitetuista rikoksista myös niitä vastaavista rikoksista sekä ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomituista vastaavista rikoksista. Tarkoituksena on varmistaa, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös sellaiset toisessa valtiossa annetut tuomiot ja aikaisempaan rikoslainsäädäntöön perustuvat tuomiot, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Momentissa tarkoitetulla vastaavalla rikoksella tarkoitetaan erityisesti sellaisia toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa annettuja tuomioita, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen ja jotka rikosrekisterilain mukaisessa arvioinnissa katsotaan momentissa tarkoitettuja rikoksia vastaaviksi. Muutoksella yhdenmukaistetaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva sääntely rikosrekisteriotteiden sisältöä koskevan rikosrekisterilain sääntelyn kanssa ja varmistetaan, että rikosrekisteriotteelle merkityillä tiedoilla voi olla merkitystä myös opiskeluoikeuden arvioinnissa.

Pykälän säädettäisiin opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena. Opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste olisi lakannut. Opiskeluoikeuden pidättämisen perusteista säädettäisiin 45 b §:ssä. Säännöksen tarkoituksena olisi ratkaista voimassa oleva oikeudellisesti epäselvä tilanne, jossa opiskelijan opiskeluoikeus voi olla pidätettynä pitkäänkin. Tällöin opiskelija ei voi osallistua koulutukseen, mutta hänen opiskeluoikeuteensa ei voida muutoin puuttua. Säännöksessä tarkoitetut tarkastukset ja selvitykset ovat opiskelijan lakisääteisiä velvollisuuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa koulutusympäristön turvallisuus ja opiskelijan soveltuvuus. Koulutuksen järjestäjällä on oltava laissa säädetty peruste opiskelijan määräämiseen kyseisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä rikosrekisteriotteen pyytämiseen. Jos opiskelija kieltäytyy näistä velvollisuuksista pitkäaikaisesti ilman hyväksyttävää perustetta, on perusteltua, että tällä voi olla vaikutusta opiskelijan opiskeluoikeuteen. Kaksitoista kuukautta olisi katsottava kohtuulliseksi ajaksi noudattaa järjestäjän hänelle esittämää pyyntöä lainvoimaisen päätöksen jälkeen.

Lisäksi 3 momentissa säädettäisiin, että ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston tulisi ilmoittaa opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa momentissa säädetyssä määräajassa. Käytännössä yliopiston tulisi informoida opiskelijaa opiskeluoikeuden pidättämistä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Säännöksen tarkoituksena on turvata opiskelijan oikeusturva varmistamalla, että opiskelija on tietoinen pidättämispäätöksen mahdollisista vaikutuksista hänen opiskeluoikeuteensa.

Pykälän määriteltäisiin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireille tulon ajankohta ja asian vireillä olon päättyminen. Momentin mukaan asia tulisi vireille, kun opiskelija on määrätty 43 b §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Vireilletulon ajankohta määräytyisi sen mukaan, kumpi momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä toteutuu ensin. Ehdotettu sääntely vireille tulon määrittelystä olisi tarpeen, koska esityksessä ehdotetaan vireille tuloon liittyviä oikeusvaikutuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevalla kuulemisella tarkoitettaisiin hallintolain 34 §:n mukaista kuulemista, jonka mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuuleminen tulisi yksilöidä koskemaan nimenomaisesti opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa asiaa, jottei kuulemisen merkitys jää opiskelijalle epäselväksi. Muut opiskelijan kanssa käytävät vapaamuotoiset keskustelut, ohjaus- ja huolenilmaisutilanteet tai muut asian alustavaan selvittämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole tällaisessa säännöksessä tarkoitettua kuulemista eivätkä merkitse opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilletuloa.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo ehdotetaan päättyväksi, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa. Vireillä olon päättymisen täsmällinen määrittely on tarpeen, koska vireilläolon päättymisellä on esityksen mukaan välitön vaikutus yliopiston tiedonantovelvollisuuteen Lupa‑ ja valvontavirastolle esityksen 43 b §:n nojalla. Vireilläolo päättyisi ensinnäkin silloin, kun asia ratkaistaisiin tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös. Lisäksi vireilläolo päättyisi silloin, kun asia raukeaa. Raukeamisella tarkoitettaisiin sekä tilanteita, joissa toimivaltainen yliopisto toteaisi asian selvittämisen jälkeen, ettei opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan menettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä ja päättää siten jättää asian sillensä, että tilanteita, joissa opiskeluoikeuden arviointia koskeva oikeussuhde päättyisi muulla perusteella, kuten opiskelijan omasta erosta tai opiskeluoikeuden lakkaamisesta muun säännöksen nojalla. Raukeaminen ei edellyttäisi erillisen hallintopäätöksen tekemistä. Jos opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia päättyy ilman asiaratkaisua, yliopiston tulisi tehdä asianhallintajärjestelmään merkintä asian raukeamisesta ja sen perusteesta. Hyvän hallinnon näkökulmasta opiskelijalle tulisi lisäksi antaa tieto asian käsittelyn päättymisestä ja sen lopputuloksesta.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin mukainen sääntely siirrettäisiin pykälän 5 momenttiin. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston tulisi jatkossakin yhdessä opiskelijan kanssa selvittää tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Yliopistolla olisi edelleen mahdollisuus myös siirtää opiskelija tämän suostumuksella yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Voimassa oleva säännös on ohjannut yliopistojen käytäntöjä siten, että peruuttamispäätös ja opiskelijan siirtäminen on nähty toistensa vaihtoehdoiksi. Opiskelijan oikeusturva on kuitenkin tällaisessa tilanteessa heikko. Kun opiskelijalle esitetään vaihtoehdoiksi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös tai siirto, hänellä on riski jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa, jos hän valitsee peruuttamispäätöksen. Jos hän valitsee siirron voidakseen jatkaa opiskelua edes jollain alalla, hänellä ei ole mahdollisuutta saada peruuttamisen edellytyksiä riippumattoman lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Tämän vuoksi opiskelijan siirtämistä koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siirtäminen olisi mahdollista vain opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä, joten opiskelija saisi aina opiskeluoikeuden peruuttamisesta valituskelpoisen päätöksen.

Pykälän 5 momenttiin lisättäisiin uusi säännös opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä jälkiohjauksesta. Säännöksen mukaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen yliopiston olisi ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tällä turvattaisiin opiskelijan oikeus saada yliopistolta tukea ja ohjausta myös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen. Tarkoituksenmukaisilla palveluilla tarkoitettaisiin ensisijaisesti erilaisia työllisyyspalveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Jälkiohjauksen kesto määräytyisi opiskelijan tilanteen mukaan, mutta lähtökohtaisesti ohjausta olisi tarkoituksenmukaista tarjota enintään noin vuoden ajan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin mukainen sääntely asetuksenantovaltuudesta siirrettäisiin pykälän 6 momenttiin. Pykälän 6 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden ja vastaisi pykälän voimassa olevaa 4 momenttia.

43 b §.Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettävän nykytilaa vastaavasti opiskelijalle määrättävistä terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksista ja tutkimuksista. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettävän nykytilaa vastaavasti opiskeluoikeuden arviointia varten laadittavasta lääkärin kirjallisesta lausunnosta.

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin 37 b §:n 2 momenttia vastaava rajaus siitä, että yliopistolla olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu. Yliopistolla ei siten olisi oikeutta saada tietoa sellaisesta päätöksestä, jonka voidaan katsoa menettäneen merkityksensä opiskeluoikeuden palauttamisen myötä.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin mukaan opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus rikosrekisterilakiin korvattaisiin viittauksella lain 6 d §:n 1 momenttiin.

Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ote voitaisiin pyytää nähtäväksi silloin, kun opiskelijalle annettaisiin ensimmäistä kertaa tällaisia tehtäviä. Lisäksi säännöksessä täsmennettäisiin olennaisen työskentelyn käsitettä. Opiskelijan olisi annettava ote nähtäväksi silloin, kun tehtäviin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä. Määritelmä vastaisi pitkälti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua työskentelyä. Tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus tehtäviin, joissa opiskelija toimii alaikäisten kanssa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy säännöllistä tai muutoin olennaista henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa.

Lisäksi säädettäisiin uutena

5 momenttina velvollisuudesta esittää rikosrekisteriote tilanteissa, joissa opiskelijalle annetaan ensimmäistä kertaa opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä. Edellytyksenä olisi, että tehtäviin sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Säännöksen soveltaminen rajautuisi tilanteisiin, joissa vammaisen tai iäkkään asema suhteessa opiskelijaan on sellainen, että hän on tämän toiminnan aikana riippuvainen opiskelijan toiminnasta esimerkiksi avun, hoidon tai muun huolenpidon osalta. Määritelmä vastaisi pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 28 §:ssä säädettyä. Säännöksen tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus sellaisiin käytännön tehtäviin, joissa opiskelija toimii välittömässä vuorovaikutuksessa iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa ja joissa tehtävien luonne liittyy heidän avustamiseensa, tukemiseensa, hoitoonsa tai muuhun huolenpitoonsa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista ja satunnaista vuorovaikutusta.

Yliopistolla olisi vastaava oikeus pyytää rikosrekisteriote kuin alaikäisten kanssa työskentelyn osalta, koska opiskeluoikeus voitaisiin 43 a §:n 2 momentin perusteella peruuttaa myös iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelevältä opiskelijalta, joka on tuomittu mainitussa säännöksessä tarkoitetusta rikoksesta. Momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote olisi käyttötarkoitukseltaan erillinen alaikäisten kanssa työskentelyä varten esitettävästä rikosrekisteriotteesta.

4 ja 5 momentissa tarkoitettu ensimmäinen tehtävien antaminen arvioitaisiin kunkin tutkinnon tai muun koulutuksellisen kokonaisuuden puitteissa. Jos opiskelijan opintopolku muuttuu olennaisesti, esimerkiksi hänen siirtyessään toisen korkeakoulun opiskelijaksi tai uuteen tutkintoon, jatkokoulutukseen taikka muuhun sellaiseen koulutukseen, jossa opinnot sisältävät näissä momenteissa tarkoitettua työskentelyä, rikosrekisteriotteen esittämistä voitaisiin edellyttää uudelleen kyseisen koulutuksen yhteydessä.

Rikosrekisteriotteen tarkastaminen opiskelijoilta, joiden opintoihin kuuluvat tehtävät sisältävät olennaista työskentelyä näiden henkilöryhmien parissa, olisi keskeinen keino ehkäistä vakavia väärinkäytöksiä ja turvata perustuslain 7 §:ssä säädettyä oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Ote tulisi siten esittää siinä vaiheessa, kun opiskelijan ensimmäinen tällainen harjoittelu tai muu vastaava käytännön tehtävä tulee ajankohtaiseksi. Muutos yhtenäistäisi voimassa olevaa sääntelyä ja vastaisi sosiaali‑ ja terveydenhuollon valvontalainsäädännössä omaksuttua ratkaisua, jonka mukaan rikostaustan selvittämiseksi esitettävä ote pyydettäisiin pääsääntöisesti vain kerran ennen tällaisten tehtävien aloittamista. Lisäksi muutos parantaisi opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja lisäisi sääntelyn ennakoitavuutta.

Rikosrekisteriotteiden myöntämiseen, Oikeusrekisterikeskuksen menettelyihin sekä rikosrekisteritietojen Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen vaihtoon (ECRIS) liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n perusteluissa. Koska ehdotettu sääntely vastaa tältä osin sisällöllisesti ammatillista koulutusta koskevaa sääntelyä, soveltuvat kyseiset perustelut myös yliopisto-opiskelijoiden rikosrekisteriotteisiin.

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin rikosrekisteriotteen voimassaoloajasta. Esitettävä rikosrekisteriote ei saisi olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote olisi maksuton, mikä vastaisi nykytilaa.

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin yliopiston oikeudesta saada siirto-opiskelijaksi hakevaa opiskelijaa koskevia tietoja vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä. Säännös vastaisi pääosin voimassa olevaa 5 momenttia, mutta säännöstä täsmennettäisiin korvaamalla viittaus käsittelyyn viittauksella vireillä olevaan asiaan. Muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa sääntelyn terminologiaa sekä selkeyttää tiedonsaantioikeuden kohdetta.

Pykälän 8 momentissa säädettäisiin pääosin voimassa olevaa 6 momenttia vastaavasti opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta yliopiston tietojenantovelvoitteesta. Sääntelyä täsmennettäisiin kuitenkin siten, että tietojenantovelvollisuus koskisi myös tiedon toimittamista asian vireilläolon päättymisestä. Yliopistolla olisi siten salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa‑ ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta, vireilläolon päättymisestä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Lain 43 a §:ään ehdotetaan lisättäväksi asian vireille tulon ja päättymisen määritelmät, mikä selkeyttää tietojenantovelvoitetta.

Tietojenantovelvollisuuden täsmentämisen tavoitteena olisi varmistaa, että viraston käytössä olevat tiedot ovat ajantasaisia ja kattavat koko asian käsittelyn kulun. Lupa‑ ja valvontaviraston tiedonsaantitarvetta on perusteltu voimassa olevaa sääntelyä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 164/2010 vp) sillä, että virasto vastaa asiakas‑ ja potilasturvallisuuden valvonnasta sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Opiskelijoiden osalta tiedot voivat olla merkityksellisiä muun muassa arvioitaessa edellytyksiä toimia sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sekä myöhemmin myönnettävien ammattioikeuksien näkökulmasta.

Lupa- ja valvontavirastolle toimitettavilla välttämättömillä tiedoilla vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta tarkoitettaisiin esimerkiksi opiskelijan nimeä ja henkilötunnusta sekä niitä yliopiston tiedossa olevia syitä, joiden johdosta asia on tullut vireille. Kun huomioidaan, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia on vielä kesken ja se voi vireilletulon jälkeen päättyä aiheettomana, tulee tietojen toimittamisessa kiinnittää erityistä huomiota tietojen minimointiin ja siihen, että annettavat tiedot rajoittuvat kulloinkin käsiteltävän asian kannalta välttämättömään.

Toimitettaviin tietoihin ei tulisi sisällyttää sellaisia tietoja, jotka eivät ole tarpeen vireillä olevan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian yksilöimiseksi tai arvioimiseksi. Tällaisia tietoja voisi olla esimerkiksi opiskelijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvät tiedot siltä osin kuin niillä ei ole merkitystä kyseessä olevan asian kannalta. Arvio siitä, mitkä tiedot ovat välttämättömiä, tulisi tehdä tapauskohtaisesti ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian peruste ja siihen liittyvä selvitys.

Välttämättömillä tiedoilla vireilläolon päättymisestä tarkoitettaisiin sitä syytä tai perustetta, jonka johdosta vireillä ollut asia on päättynyt. Jos vireilläolo päättyisi tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, yliopiston olisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti toimitettava virastolle myös päätös ja sen perustelut. Jos taas asia päättyisi ilman opiskeluoikeuden peruuttamista, esimerkiksi sen johdosta, ettei menettelyn jatkamiselle katsota olevan edellytyksiä tai asia olisi muutoin rauennut, virastolle olisi ilmoitettava tästä ja syystä, joka on johtanut menettelyn päättymiseen.

43 d §.Huumausainetestaus.

Voimassa olevan pykälän säädetään edellytyksistä opiskelijan määräämiseksi huumausainetestaukseen. Edellytyksenä on muun ohessa se, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että edellytys täyttyisi myös siinä tilanteessa, kun opiskelija on siirtymässä toimimaan tällaisissa tehtävissä. Opiskelija voitaisiin siten määrätä huumausainetestaukseen jo siinä vaiheessa, kun opiskelijan tiedetään siirtyvän momentissa tarkoitettuihin tehtäviin ja muut testaukseen säädetyt edellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon jäljempänä 45 a §:n 2 momenttiin ehdotettavan säännöksen harjoitteluun ja käytännön tehtäviin osallistumisen epäämisestä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämiseen saakka säännöksen täsmentämisellä vältettäisiin epätarkoituksenmukaiset katkokset opintojen etenemisessä, kun testin tulos olisi saatavilla jo harjoitteluun siirryttäessä.

45 §.Kurinpito.

Pykälän

3 ja 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän 3 momentissa säädetään poistumaan määräämisestä ja opetukseen osallistumisen epäämisestä tilanteessa, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti taikka vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Mainittu momentti ehdotetaan siirrettäväksi sellaisenaan uuteen 45 a §:ään. Pykälän 4 momentissa säädetään opiskeluoikeuden pidättämisestä tilanteessa, jossa opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista tai rikosrekisteriotteen antamisesta, ja sitä koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 45 b §:ään.

45 a §.Opetukseen, käytännön tehtäviin tai harjoitteluun osallistumisen epääminen. Voimassa olevan lain 45 a §:n säännökset, jotka koskevat menettelyä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa, ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 45 c §:ään.

Ehdotettavan 45 a §:n 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 45 §:n 3 momenttia vastaavasti opiskelijan poistumaan määräämisestä ja opetukseen osallistumisen epäämisestä tilanteessa, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti taikka vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Muutoksella selkeytettäisiin sääntelyä säätämällä kurinpitoon liittyvistä puhtaista turvaamistoimista omassa pykälässään.

Pykälän säädettäisiin uudesta turvaamistoimesta. Voimassa oleva sääntely antaa mahdollisuuden evätä opiskelijan oikeus osallistua opetukseen kolmen työpäivän ajaksi sekä erottaa opiskelija määräajaksi. Mainitut toimenpiteet kohdistuvat opiskelijan opiskeluoikeuteen ja merkitsevät voimakasta puuttumista opiskelijan oikeuksiin. Käytännössä on ilmennyt tarve mainittuja toimia kevyemmälle turvaamistoimelle tilanteessa, jossa on kyse huumausaineiden käytöstä epäillystä opiskelijasta. Tämän perusteella ehdotetaan, että opiskelijan oikeus osallistua opintoihin kuuluvaan harjoitteluun tai käytännön tehtäviin olisi mahdollista evätä siihen saakka, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi. Edellytyksenä olisi, että opiskelija olisi määrätty 43 d §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin. Huumausainetestiä koskevan todistuksen voi vaatia, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain

(373/2008)

3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisen perusteena olevat edellytykset ovat sellaisia, joiden perusteella yliopistolla olisi katsottava olevan oikeus turvaamistoimena evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin, kunnes opiskelija esittää mainitun todistuksen. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, joissa opiskelijan toimintakykyä ja luotettavuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on turvallisuuden kannalta keskeistä. Epäämistä ei siten olisi tarkoitus kohdentaa kaikkiin käytännön opintoja yleisesti, vaan toimenpide rajautuisi tehtäviin, joissa 43 d §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttyvät ja joissa huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimimisesta voi aiheutua merkittävä vaara.

Toimenpiteen tarkoituksena olisi varmistaa harjoitteluympäristön turvallisuus sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen tilanteessa, jossa opiskelijan toimintakykyyn liittyy epävarmuutta. Kyse ei olisi kurinpidollisesta seuraamuksesta, vaan käytännön tehtävien turvalliseen järjestämiseen liittyvästä tilapäisestä turvaamistoimesta. Koska huumausainetestaukseen ja sitä koskevan todistuksen saamiseen kuluu noin 3–4 viikkoa, ehdotetaan, että enimmäisaika kyseisen osallistumisoikeuden epäämiseen voisi olla kuukausi. Näin turvattaisiin tilanne, jossa opiskelija ei saisi todistusta, vaikka olisi muutoin suostuvainen testiin.

Jos opiskelija kieltäytyy testiin menemisestä tai hän on huumausainetestauksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt, voi yliopisto antaa opiskelijalle 45 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla kirjallisen varoituksen tai mainitun pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyksin erottaa opiskelijan määräajaksi. Jos opiskelijan opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. SORA-tutkinnot), opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestistä voi aiheuttaa epätietoisuutta opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä ja johtaa tarpeeseen määrätä opiskelija 43 b §:n 1 momentin mukaisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy näistäkin tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan 2 momentin kaltaista uutta turvaamistoimea, jolla opiskelijalta voitaisiin evätä oikeus osallistua harjoitteluun tai käytännön tehtäviin, jos yliopistolla olisi 43 a §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Tämä kattaisi laajasti eri tilanteet, joissa SORA-alaa opiskeleva voisi harjoitteluun tai käytännön tehtäviin osallistuessaan aiheuttaa mainittua vaaraa. Epääminen olisi mahdollista enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian käsittelyn ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi epäämistoimen kokonaiskesto olisi rajattu siten, että se ei voisi ylittää kolmea kuukautta.

Voimassa olevan sääntelyn mukainen opiskeluun osallistumisen epääminen on mahdollista vain kolmen työpäivän ajaksi ja se edellyttää opiskelijan väkivaltaista tai uhkaavaa taikka häiritsevää käyttäytymistä. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta koskevassa asiassa voi olla kyse myös muusta kuin käytännössä ilmenneestä muita vaarantavasta käyttäytymisestä, jolloin opiskeluun osallistumisen epäämisen edellytykset eivät täyty. Opiskeluoikeuden pidättäminen on puolestaan mahdollista vain siinä tilanteessa, kun opiskelija kieltäytyy 43 b §:ssä tarkoitetuista tutkimuksista ja tarkastuksista tai rikosrekisteriotteen toimittamisesta. Tämän vuoksi on perusteltua, että yliopistolla olisi mahdollisuus mainittuja toimia kevyempään turvaamistoimeen, jolla se voisi evätä kyseisessä tilanteessa opiskelijan oikeuden osallistua käytännön tehtäviin.

Momentissa ei edellytettäisi tosiasiallista vaarantamistilannetta, vaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saatu selvitys voisi muodostaa perustellun aiheen epäillä momentissa tarkoitetun vaarantamisedellytyksen täyttymistä. Tällaisena selvityksenä voisi toimia esimerkiksi rikosrekisteriotteen tiedot, koulutuksen järjestäjän tai yliopiston oma havainto tai muu asiassa saatu luotettava ja yksilöity tieto, kuten harjoittelupaikasta saatu tieto. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin, joissa opiskelijan terveydentilalla ja toimintakyvyllä on keskeinen merkitys toisten henkilöiden turvallisuuden kannalta. Epäämistä ei siten olisi tarkoitus kohdentaa kaikkiin käytännön opintoihin yleisesti, vaan se olisi mahdollisuuksien mukaan rajattava sellaisiin oppimisympäristöihin ja tehtäviin, joissa opiskelijan soveltuvuus voi tulla arvioitavaksi 43 a §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tällaisia ovat erityisesti tilanteet, joissa opiskelija toimii alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten kanssa taikka muissa tehtävissä, joissa opiskelijan terveydentilan rajoitteet tai toimintakyvyn puutteet voivat vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Osallistumisoikeus voitaisiin evätä siihen saakka, kunnes tehtäisiin päätös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei myöskään saisi ylittää kolmea kuukautta. Epäämistoimen kertaluonteinen enimmäisaika ja kokonaiskesto on tarpeen rajata opiskelijan oikeusturvan turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei toimenpide muodostu pitkäkestoiseksi opiskeluoikeuden rajoittamiseksi. Kyse olisi turvaamistoimesta, jonka tarvetta olisi arvioitava säännöllisin väliajoin, vaikka edellytykset sen käyttämiseen olisivat olemassa. Epäämistoimi tulisi päättää, mikäli asiassa ilmenisi epäämisen aikana uutta selvitystä, jonka perusteella ei enää olisi perusteltua aihetta epäillä opiskelijan vaarantavan muiden terveyttä tai turvallisuutta. Epäämistoimi raukeaisi, jos peruuttamista koskevan asian käsittely päättyisi epäämistoimen käytön aikana.

Pykälässä tarkoitettu opetukseen, harjoitteluun tai käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen, samoin kuin 43 d §:n mukainen huumausainetestaukseen määrääminen, ovat turvaamistoimina tosiasiallista hallintotoimintaa, eikä niistä tehdä hallintopäätöksiä, joiden johdosta opiskelijaa tulisi kuulla tai josta olisi erillinen valitusoikeus. Tämän jälkeen opiskelijalle mahdollisesti määrättävistä kurinpitoseuraamuksista opiskelijalla on yliopistolain mukainen valitusoikeus.

45 b §.Opiskeluoikeuden pidättäminen. Voimassa olevan lain 45 b §:n säännökset, jotka koskevat arkaluonteisten tietojen käsittelyä, ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 45 d §:ään.

Ehdotettavaan 45 b §:ään siirrettäisiin voimassa olevan lain 45 §:n 4 momentin säännökset opiskeluoikeuden pidättämisestä. Opiskeluoikeuden pidättämisen ajalliseen kestoon ehdotetaan muutoksia, joiden seurauksena pidättäminen voisi jatkua todistuksen tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen saakka. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että opiskelijan kieltäytyessä 43 b §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta. Pykälässä tarkoitetulla todistuksella viitattaisiin terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan kirjalliseen lausuntoon opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä.

Pykälän ehdotetaan säädettäväksi, että opiskelijan kieltäytyessä 43 b §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Ehdotetut muutokset tarkoittaisivat sitä, että opiskeluoikeuden pidättämisen mahdollisuus liitettäisiin terveydentilan tarkastuksia ja tutkimuksia koskevan todistuksen toimittamiseen ja rikosrekisteriotteeseen toimittamiseen, eikä pidättämisen ajallinen kesto olisi riippuvainen siitä, milloin opiskelija suostuu terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksiin tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen. Pykälän ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus lain 43 a §:n 3 momenttiin. Mainitussa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämisen peruste ei ole lakannut kahdentoista kuukauden kuluessa pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä.

45 c §.Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 45 c §, johon siirrettäisiin voimassa olevan lain 45 a §:n säännökset menettelystä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Pykälän

1 momentti vastaisi pääosin voimassa olevan lain 45 a §:n 1 momenttia. Momentista poistettaisiin opiskelijan kuulemista koskeva sääntely, josta säädettäisiin yhteisesti pykälän 3 momentissa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä olisi edelleen hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys.

Pykälän 2 momentti vastaisi pääosin voimassa olevan lain 45 a §:n 2 momenttia. Myös tästä momentista poistettaisiin opiskelijan kuulemista koskeva sääntely, josta säädettäisiin pykälän 3 momentissa. Ennen asian ratkaisemista kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti olisi yksilöitävä ja asiassa olisi hankittava tarpeellinen selvitys.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan koottavaksi opiskelijan kuulemista koskevat säännökset opiskeluoikeuden peruuttamista koskevissa asioissa sekä kurinpitoasioissa. Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista opiskelijalle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa. Momentin tarkoituksena on selkeyttää hallintolain soveltumista näissä asioissa. Voimassa olevilla säännöksillä ei ole tarkoitettu poiketa hallintolain mukaisesta kuulemismenettelystä, mutta sääntelyn rakennetta ehdotetaan selkeytettäväksi kokoamalla kuulemista koskevat säännökset yhteen momenttiin ja lisäämällä informatiivinen viittaus hallintolakiin.

Pykälän ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan 45 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä päättäisi rehtori. Harjoitteluun ja käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen on luonteeltaan turvaamistoimi, joka soveltuu suhteellisen nopeita toimia vaativana yliopiston rehtorin päätettäväksi. Epäämistä koskevat toimenpiteet tulisi kirjata vastaavasti kuin 45 a §:n 1 momentissa tarkoitettu poistumismääräys ja opetukseen osallistumisen epääminen. Momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että opiskeluoikeuden pidättämisestä päättäisi yliopiston hallituksen sijaan rehtori. Opiskeluoikeuden pidättämiseen liittyvää hallituksen päätöksentekoa voidaan pitää kohtuullisen raskaana. Yksittäisen opiskelijan tietoja ja tilannetta ei ole välttämätöntä käsitellä hallituksessa, vaan päätöksen voisi tehdä rehtori ottaen huomioon, että päätöksen perusteet ovat helposti osoitettavissa toteen ja että päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Pykälän 5 momentti vastaisi voimassa olevan lain 45 a §:n 4 momenttia.

45 d §.Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 45 d §, johon siirrettäisiin voimassa olevan lain 45 b §:n säännökset arkaluonteisten tietojen käsittelystä opiskelijaksi ottamisessa, opiskeluoikeuden peruuttamisessa, opiskeluoikeuden palauttamisessa, kurinpidossa sekä lausuntojen antamisessa. Pykälä määrittelee sen, kuka saa käsitellä arkaluontoisia tietoja ja mitä edellytyksiä tietojen käsittelylle asetetaan.

Voimassa olevan 45 b §:n 1 momentin mukaan opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 37 b ja 43 b–43 d §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 43 a §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan yliopiston tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Pykälän 4 momentin mukaan yliopiston on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Pykälän 5 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Pykälän sääntely on täydentänyt kumotun henkilötietolain säännöksiä. Viimeksi mainittu laki sisälsi luettelon arkaluonteisista henkilötiedoista, joita myös voimassa olevassa 45 b §:ssä tarkoitetut tiedot ovat. Tietosuoja-asetuksessa ei käytetä arkaluonteisten henkilötietojen käsitettä, vaan puhutaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tiedoista. Ehdotettavan 45 d §:n otsikoksi ehdotetaan tämän vuoksi” Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely”, joka vastaa voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 107 §:n ja ehdotettavan ammattikorkeakoululain 40 §:n otsikkoa. Pykälän 3 ja 4 momentin sanamuotoja täsmennettäisiin, jotta olisi selvää, etteivät ne koske muita kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tietoja. Voimassa olevan lain 45 b §:n 5 momentti sisältää informatiivisen viittauksen henkilötietolakiin. Kumotun henkilötietolain ovat korvanneet tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, joita sovelletaan niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta, joten viittausäännös ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana.

Pykälän ehdotetaan säädettäväksi rikosrekisteriotteen käsittelyyn liittyvistä rajoituksista. Momentin mukaan rikosrekisteriotetta ei saisi tallentaa tai säilyttää eikä siitä saisi ottaa jäljennöstä. Otteesta saataisiin tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Jos ote on toimitettu sähköisessä muodossa, se olisi poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen. Sääntely täsmentäisi rikosrekisteriotetta koskevien tietojen käsittelyä ja täydentäisi pykälän 2 momenttiin ehdotettua sääntelyä. Voimassa olevassa laissa ei säädellä sitä, miten rikosrekisteriotetta saadaan käsitellä sen esittämisen yhteydessä. Ehdotettu momentti täsmentäisi näitä käsittelytapoja. Sääntelyllä toteutetaan myös yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta. Rikosrekisteriotteen sisältämät tiedot ovat arkaluonteisia rikostuomioita koskevia tietoja, joiden käsittely tulee rajata välttämättömään. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Myös tietosuoja-asetuksen 10 artikla edellyttää suojatoimenpiteistä säätämistä kansallisessa lainsäädännössä. Sen vuoksi ei ole estettä sille, että lisäsuojatoimenpiteistä säädetään erityislainsäädännössä.

Pykälässä käytetään tietosuoja-asetuksen (GDPR) mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c-alakohdan perusteella. Kansallisen liikkumavaran käytön tarve perustuu siihen, että yliopistojen tehtävät opiskeluoikeuden peruuttamisen ja opiskeluoikeuden palauttamisen osalta edellyttävät sellaisten arkaluonteisten tietojen käsittelyä, joiden käsittely ei olisi toteutettavissa pelkästään tietosuojalain yleisten säännösten nojalla. Henkilötietojen käsittely on näissä tilanteissa tarpeen rekisterinpitäjälle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi (GDPR 6 artiklan 1 kohdan c alakohta), ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta käsittely perustuu 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaiseen tärkeää yleistä etua koskevaan syyhyn.

Asetuksen mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa laissa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien turvaamiseksi. Pykälän 3–5 momentissa näitä suojatoimia täsmennetään rajaamalla tietojen käsittely vain välttämättömiin tilanteisiin, määrittelemällä käsittelyyn oikeutetut tahot sekä säätämällä tietojen säilyttämisestä erillään muista henkilötiedoista ja niiden poistamisesta käsittelyperusteen lakattua. Tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä edellytetyt asianmukaiset ja erityiset suojatoimet konkretisoituvat siten näissä säännöksissä. Sääntelyllä varmistetaan, että erityisiin henkilötietoryhmiin ja rikostuomioihin liittyvien tietojen käsittely on rajattua, tarkoituksenmukaista ja kohdennettua. Sääntely toteuttaa tietosuojan keskeiset periaatteet rajaamalla käsittelyn välttämättömään, sitomalla sen selkeästi määriteltyyn käyttötarkoitukseen sekä rajoittamalla tietojen säilytysaikaa. Ottaen huomioon käsiteltävien tietojen arkaluonteisuus, voidaan ehdotettuja suojatoimia pitää riittävinä rekisteröidyn oikeuksien turvaamiseksi.

83 §.Valitus opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin korvattaisiin viittauksella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019).

83 a §.Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 83 §:ää vastaavasti siten, että siinä oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin korvattaisiin viittauksella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019). Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 45 §:n tarkoitettuun varoitukseen viittaamisen sijasta viitattaisiin kirjalliseen varoitukseen. Lisäksi opiskelusta pidättämistä koskeva termi muutettaisiin opiskeluoikeuden pidättämiseksi.

85 §.Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Pykälää täsmennettäisiin terminologisesti siten, että opiskelusta pidättämisen sijaan siinä säädettäisiin opiskeluoikeuden pidättämisestä.

7.3Ammattikorkeakoululaki

26 §.Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset.

Voimassa olevan pykälän mukaan opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n, tämän lain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että opiskelijaksi ottamisen esteenä ei voisi olla kuitenkaan sellainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jonka jälkeen opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen on katsottava tällöin menettäneen sille momentissa tarkoitetun merkityksensä, eikä se voisi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Muilta osin pykälä säilyisi entisellään.

27 §.Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti.

Pykälän mukaan jäljempänä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi hakevan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Momenttia ehdotetaan selkeytettäväksi ja täsmennettäväksi siten, että momentissa olisi johdantokappale, jossa todettaisiin voimassa olevan momentin mukaisesti, että 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi hakevan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot. Ehdotettava 1 kohta vastaisi voimassa olevan momentin säännöstä. Ehdotettava 2 kohta vastaisi voimassa olevan momentin säännöstä, mutta sitä täsmennettäisiin siten, ettei velvoitetta tiedon antamiseen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista olisi siinä tapauksessa, jos opiskelijan opiskeluoikeus olisi myöhemmin palautettu. Jos opiskeluoikeus on palautettu peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen, ei peruuttamista koskevalla päätöksellä voida katsoa olevan merkitystä opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa eikä tällainen päätös estäisi 26 §:n 2 momenttiin ehdotetun mukaisesti opiskelijaksi ottamista. Tämän vuoksi hakijaa ei myöskään voitaisi velvoittaa tiedon antamiseen mainitun kaltaisesta päätöksestä.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 1 momenttia vastaavalla tavalla siten, että ammattikorkeakoululla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu. Säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä, mutta sitä rajattaisiin 1 momenttia vastaavasti.

33 §.Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksistä, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Voimassa olevan pykälän mukaan, kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Mainittua säännöstä täsmennettäisiin siten, että ammattikorkeakoulu voisi peruuttaa opiskeluoikeuden myös silloin, kun kyse on iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelystä ja se olisi tarpeen näiden suojelemiseksi. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

(980/2012)

iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n 2 momentin mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan niitä vammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.

Myös vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden parissa työskenteleviltä tulisi voida edellyttää vastaavaa nuhteettomuutta kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Esitettyjen muutosten tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa vastaavalla tavalla suojella iäkkäiden ja vammaisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta. Rikostausta voi lisätä riskiä hyväksikäytölle, väkivallalle tai muulle vahingolle, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin näille haavoittuville ryhmille. Tämä luo painavan yhteiskunnallisen tarpeen vahvistaa suojakeinoja, joilla turvataan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden fyysinen koskemattomuus, potilasturvallisuus ja taloudellinen turvallisuus.

Lisäksi momenttiin sisältyviä rikoslain kohtia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin ihmiskauppaa koskevat rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a § sekä naisten sukuelinten silpomista koskeva rikoslain 21 luvun 6 b §. Kyseisiin rikoksiin syyllistyneellä ei voida katsoa olevan edellytyksiä työskennellä momentissa tarkoitettujen henkilöryhmien parissa. Ihmiskauppaa koskevat rikokset sekä naisen sukuelinten silpominen sisältyvät jo nykyisin rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lasten kanssa työskentelyä varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Näiden rikosten sisällyttäminen opiskelijoiden rikosrekisteriotteelta tarkastettaviin rikoksiin edistää sääntelyn johdonmukaisuutta ja yhdenmukaistaa rikosrekisteriotteiden sisältöä eri käyttötarkoituksissa.

Momenttia täsmennettäisiin lisäksi siten, että opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa paitsi momentissa tarkoitetuista rikoksista myös niitä vastaavista rikoksista sekä ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomituista vastaavista rikoksista. Tarkoituksena on varmistaa, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös sellaiset toisessa valtiossa annetut tuomiot ja aikaisempaan rikoslainsäädäntöön perustuvat tuomiot, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Momentissa tarkoitetulla vastaavalla rikoksella tarkoitetaan erityisesti sellaisia toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa annettuja tuomioita, jotka rikosrekisterilain nojalla merkitään opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen ja jotka rikosrekisterilain mukaisessa arvioinnissa katsotaan momentissa tarkoitettuja rikoksia vastaaviksi. Muutoksella yhdenmukaistetaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva sääntely rikosrekisteriotteiden sisältöä koskevan rikosrekisterilain sääntelyn kanssa ja varmistetaan, että rikosrekisteriotteelle merkityillä tiedoilla voi olla merkitystä myös opiskeluoikeuden arvioinnissa.

Pykälän ehdotetaan säädettäväksi opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena. Opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä olisi kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Opiskeluoikeuden pidättämisen perusteista säädettäisiin 38 b §:ssä. Säännöksen tarkoituksena on ratkaista voimassa oleva oikeudellisesti epäselvä tilanne, jossa opiskelijan opiskeluoikeus voi olla pidätettynä pitkäänkin. Tällöin opiskelija ei voi osallistua koulutukseen, mutta hänen opiskeluoikeuteensa ei voida muutoin puuttua. Säännöksessä tarkoitetut tarkastukset ja selvitykset ovat opiskelijan lakisääteisiä velvollisuuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa koulutusympäristön turvallisuus ja opiskelijan soveltuvuus. Koulutuksen järjestäjällä on oltava laissa säädetty peruste opiskelijan määräämiseen kyseisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä rikosrekisteriotteen pyytämiseen. Jos opiskelija kieltäytyy näistä velvollisuuksista pitkäaikaisesti ilman hyväksyttävää perustetta, on perusteltua, että tällä on vaikutusta opiskelijan opiskeluoikeuteen. Kahtatoista kuukautta voidaan pitää kohtuullisena aikana noudattaa järjestäjän hänelle esittämää pyyntöä lainvoimaisen päätöksen jälkeen.

Lisäksi 3 momentissa säädettäisiin, että ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun tulisi ilmoittaa opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa momentissa säädetyssä määräajassa. Käytännössä ammattikorkeakoulun tulisi informoida opiskelijaa opiskeluoikeuden pidättämistä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Säännöksen tarkoituksena on turvata opiskelijan oikeusturva ja varmistaa, että opiskelija on tietoinen pidättämispäätöksen mahdollisista vaikutuksista hänen opiskeluoikeuteensa.

Pykälän määriteltäisiin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireille tulon ajankohta ja vireillä olon päättyminen. Momentin mukaan asia tulisi vireille, kun opiskelija on määrätty 34 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Vireilletulon ajankohta määräytyisi sen mukaan, kumpi momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä toteutuu ensin. Ehdotettu sääntely vireille tulon määrittelystä olisi tarpeen, koska esityksessä ehdotetaan vireille tuloon liittyviä oikeusvaikutuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevalla kuulemisella tarkoitettaisiin hallintolain 34 §:n mukaista kuulemista, jonka mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuuleminen tulisi yksilöidä koskemaan nimenomaisesti opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa asiaa, jottei kuulemisen merkitys jää opiskelijalle epäselväksi. Muut opiskelijan kanssa käytävät vapaamuotoiset keskustelut, ohjaus- ja huolenilmaisutilanteet tai muut asian alustavaan selvittämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole tällaisessa säännöksessä tarkoitettua kuulemista eivätkä merkitse opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilletuloa.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo ehdotetaan päättyväksi, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa. Vireillä olon päättymisen täsmällinen määrittely on tarpeen, koska vireilläolon päättymisellä olisi esityksen mukaan välitön vaikutus ammattikorkeakoulun tiedonantovelvollisuuteen Lupa‑ ja valvontavirastolle esityksen 34 §:n nojalla. Vireilläolo päättyisi ensinnäkin silloin, kun asia ratkaistaisiin tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös. Lisäksi vireilläolo päättyisi silloin, kun asia raukeaa. Raukeamisella tarkoitettaisiin sekä tilanteita, joissa ammattikorkeakoulu toteaisi asian selvittämisen jälkeen, ettei opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan menettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä ja päättää siten jättää asian sillensä, että tilanteita, joissa opiskeluoikeuden arviointia koskeva oikeussuhde päättyisi muulla perusteella, kuten opiskelijan omasta erosta tai opiskeluoikeuden lakkaamisesta muun säännöksen nojalla. Raukeaminen ei edellyttäisi erillisen hallintopäätöksen tekemistä. Jos opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia päättyy ilman asiaratkaisua, korkeakoulun tulisi tehdä asianhallintajärjestelmään merkintä asian raukeamisesta ja sen perusteesta. Hyvän hallinnon näkökulmasta opiskelijalle tulisi lisäksi antaa tieto asian käsittelyn päättymisestä ja sen lopputuloksesta.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin mukainen sääntely siirrettäisiin pykälän 5 momenttiin. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun tulisi jatkossakin yhdessä opiskelijan kanssa selvittää tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Ammattikorkeakoululla olisi edelleen mahdollisuus myös siirtää opiskelija tämän suostumuksella ammattikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Voimassa oleva säännös on ohjannut käytäntöjä siten, että peruuttamispäätös ja opiskelijan siirtäminen on nähty toistensa vaihtoehdoiksi. Opiskelijan oikeusturva on kuitenkin tällaisessa tilanteessa heikko. Kun opiskelijalle esitetään vaihtoehdoiksi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös tai siirto, hänellä on riski jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa, jos hän valitsee peruuttamispäätöksen. Jos hän valitsee siirron voidakseen jatkaa opiskelua edes jollain alalla, hänellä ei ole mahdollisuutta saada peruuttamisen edellytyksiä riippumattoman lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Tämän vuoksi opiskelijan siirtämistä koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siirtäminen olisi mahdollista vain opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä, joten opiskelija saisi aina opiskeluoikeuden peruuttamisesta valituskelpoisen päätöksen.

Pykälän 5 momenttiin lisättäisiin uusi säännös opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä jälkiohjauksesta. Säännöksen mukaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen ammattikorkeakoulun olisi ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tällä turvattaisiin opiskelijan oikeus saada ammattikorkeakoululta tukea ja ohjausta myös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen. Tarkoituksenmukaisilla palveluilla tarkoitettaisiin ensisijaisesti erilaisia työllisyyspalveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Jälkiohjauksen kesto määräytyisi opiskelijan tilanteen mukaan, mutta lähtökohtaisesti ohjausta olisi tarkoituksenmukaista tarjota enintään noin vuoden ajan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin mukainen sääntely asetuksenantovaltuudesta siirrettäisiin pykälän 6 momenttiin.

34 §.Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti opiskelijan määräämisestä terveydentilan ja toimintakyvyn arvioimiseksi tehtäviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä ammattikorkeakoulun oikeudesta saada opiskeluoikeuden arviointia varten lääkärin kirjallinen lausunto.

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin 27 §:n 2 momenttia vastaava rajaus siitä, että ammattikorkeakoululla olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu. Ammattikorkeakoululla ei siten olisi oikeutta saada tietoa sellaisesta päätöksestä, jonka voidaan katsoa menettäneen merkityksensä opiskeluoikeuden palauttamisen myötä.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin mukaan opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus rikosrekisterilakiin korvattaisiin viittauksella lain 6 d §:n 1 momenttiin.

Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ote voitaisiin pyytää nähtäväksi silloin, kun opiskelijalle annettaisiin ensimmäistä kertaa tällaisia tehtäviä. Lisäksi säännöksessä täsmennettäisiin olennaisen työskentelyn käsitettä. Opiskelijan olisi annettava ote nähtäväksi silloin, kun tehtäviin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä. Määritelmä vastaisi pitkälti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

(504/2002)

2 §:ssä tarkoitettua työskentelyä. Tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus tehtäviin, joissa opiskelija toimii alaikäisten kanssa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy säännöllistä tai muutoin olennaista henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa.

Lisäksi säädettäisiin uutena

5 momenttina velvollisuudesta esittää rikosrekisteriote tilanteissa, joissa opiskelijalle annetaan ensimmäistä kertaa opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä. Edellytyksenä olisi, että tehtäviin sisältyy olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Määritelmä vastaisi pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 28 §:ssä säädettyä. Säännöksen tarkoituksena on kohdistaa rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus sellaisiin käytännön tehtäviin, joissa opiskelija toimii välittömässä vuorovaikutuksessa iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa ja joissa tehtävien luonne liittyy heidän avustamiseensa, tukemiseensa, hoitoonsa tai muuhun huolenpitoonsa. Säännöksessä tarkoitettu työskentely ei kattaisi tavanomaisia asiakaspalvelutilanteita tai muuta lyhytaikaista ja satunnaista vuorovaikutusta.

Ammattikorkeakoululla olisi vastaava oikeus pyytää rikosrekisteriote kuin alaikäisten kanssa työskentelyn osalta, koska opiskeluoikeus voitaisiin 33 §:n 2 momentin perusteella peruuttaa myös iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden parissa työskentelevältä opiskelijalta, joka on tuomittu mainitussa säännöksessä tarkoitetusta rikoksesta. Momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote olisi käyttötarkoitukseltaan erillinen alaikäisten kanssa työskentelyä varten esitettävästä rikosrekisteriotteesta.

Rikosrekisteriotteen tarkastaminen opiskelijoilta, joiden opintoihin kuuluvat tehtävät sisältävät olennaista työskentelyä näiden henkilöryhmien parissa, olisi keskeinen keino ehkäistä vakavia väärinkäytöksiä ja turvata perustuslain 7 §:ssä säädettyä oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Ote tulisi siten esittää siinä vaiheessa, kun opiskelijan ensimmäinen harjoittelu tai muu vastaava käytännön tehtävä tulee ajankohtaiseksi. Muutos yhtenäistäisi voimassa olevaa sääntelyä ja vastaisi sosiaali‑ ja terveydenhuollon valvontalainsäädännössä omaksuttua sääntelyratkaisua siitä, että rikostaustan selvittämiseksi esitettävä ote pyydettäisiin pääsääntöisesti vain kerran ennen tällaisten tehtävien aloittamista. Lisäksi muutos parantaisi opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja lisäisi sääntelyn ennakoitavuutta.

Rikosrekisteriotteiden myöntämiseen, Oikeusrekisterikeskuksen menettelyihin sekä rikosrekisteritietojen Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen vaihtoon (ECRIS) liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n perusteluissa. Koska ehdotettu sääntely vastaa tältä osin sisällöllisesti ammatillista koulutusta koskevaa sääntelyä, soveltuvat kyseiset perustelut myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden rikosrekisteriotteisiin.

4 ja 5 momentissa tarkoitettu ensimmäinen tehtävien antaminen arvioitaisiin kunkin tutkinnon tai muun koulutuksellisen kokonaisuuden puitteissa. Jos opiskelijan opintopolku muuttuu olennaisesti, esimerkiksi hänen siirtyessään toisen korkeakoulun opiskelijaksi tai uuteen tutkintoon, jatkokoulutukseen taikka muuhun sellaiseen koulutukseen, jossa opinnot sisältävät näissä momenteissa tarkoitettua työskentelyä, rikosrekisteriotteen esittämistä voitaisiin edellyttää uudelleen kyseisen koulutuksen yhteydessä.

Pykälän 6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rikosrekisteriotteen voimassaoloajasta. Rikostaustan selvittämiseksi esitetty rikosrekisteriote ei saisi olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote olisi maksuton, mikä vastaisi nykytilaa.

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin ammattikorkeakoulun oikeudesta saada siirto‑opiskelijaksi hakevaa opiskelijaa koskevia tietoja opiskeluoikeuden arvioimiseksi. Säännös vastaisi pääosin voimassa olevaa 5 momenttia, mutta sitä täsmennettäisiin siten, että tiedonsaantioikeus kohdistuisi vireillä olevaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan asiaan. Muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa sääntelyn terminologiaa ja selkeyttää säännöksen soveltamista.

Pykälän 8 momentissa säädettäisiin tietojenantovelvollisuudesta Lupa‑ ja valvontavirastolle. Säännös vastaisi pääosin voimassa olevaa 6 momenttia, mutta sitä täsmennettäisiin siten, että tietojenantovelvollisuus koskisi vireillä olevan asian lisäksi myös tietoa vireilläolon päättymisestä. Ammattikorkeakoululla olisi siten salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa‑ ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta, vireilläolon päättymisestä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Lain 33 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi asian vireille tulon ja päättymisen määritelmät, mikä selkeyttää tietojenantovelvoitetta.

Tietojenantovelvollisuuden täsmentämisen tavoitteena olisi varmistaa, että viraston käytössä olevat tiedot ovat ajantasaisia ja kattavat koko asian käsittelyn kulun. Lupa‑ ja valvontaviraston tiedonsaantitarvetta on perusteltu voimassa olevaa sääntelyä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 164/2010 vp) sillä, että virasto vastaa asiakas‑ ja potilasturvallisuuden valvonnasta sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Opiskelijoiden osalta tiedot voivat olla merkityksellisiä muun muassa arvioitaessa edellytyksiä toimia sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sekä myöhemmin myönnettävien ammattioikeuksien näkökulmasta.

Lupa- ja valvontavirastolle toimitettavilla välttämättömillä tiedoilla vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta tarkoitettaisiin esimerkiksi opiskelijan nimeä ja henkilötunnusta sekä niitä ammattikorkeakoulun tiedossa olevia syitä, joiden johdosta asia on tullut vireille. Kun huomioidaan, että opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia on vielä kesken ja se voi vireilletulon jälkeen päättyä aiheettomana, tulee tietojen toimittamisessa kiinnittää erityistä huomiota tietojen minimointiin ja siihen, että annettavat tiedot rajoittuvat kulloinkin käsiteltävän asian kannalta välttämättömään.

Toimitettaviin tietoihin ei tulisi sisällyttää sellaisia tietoja, jotka eivät ole tarpeen vireillä olevan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian yksilöimiseksi tai arvioimiseksi. Tällaisia tietoja voisi olla esimerkiksi opiskelijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvät tiedot siltä osin kuin niillä ei ole merkitystä kyseessä olevan asian kannalta. Arvio siitä, mitkä tiedot ovat välttämättömiä, tulisi tehdä tapauskohtaisesti ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian peruste ja siihen liittyvä selvitys.

Välttämättömillä tiedoilla vireilläolon päättymisestä tarkoitettaisiin esimerkiksi sitä syytä tai perustetta, jonka johdosta vireillä ollut asia on päättynyt. Jos vireilläolo päättyisi tekemällä opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, ammattikorkeakoulun olisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti toimitettava virastolle myös päätös ja sen perustelut. Jos taas asia päättyisi ilman opiskeluoikeuden peruuttamista, esimerkiksi sen johdosta, ettei menettelyn jatkamiselle katsota olevan edellytyksiä tai asia olisi muutoin rauennut, virastolle olisi ilmoitettava tästä ja syystä, joka on johtanut menettelyn päättymiseen.

36 §.Huumausainetestaus.

Voimassa olevan pykälän säädetään edellytyksistä opiskelijan määräämiseksi huumausainetestaukseen. Edellytyksenä on muun ohessa se, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että edellytys täyttyisi myös siinä tilanteessa, kun opiskelija on siirtymässä toimimaan tällaisissa tehtävissä. Opiskelija voitaisiin siten määrätä huumausainetestaukseen jo siinä vaiheessa, kun opiskelijan tiedetään siirtyvän momentissa tarkoitettuihin tehtäviin ja muut testaukseen säädetyt edellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon jäljempänä 38 a §:n 2 momenttiin ehdotettavan säännöksen harjoitteluun ja käytännön tehtäviin osallistumisen epäämisestä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämiseen saakka säännöksen täsmentämisellä vältettäisiin epätarkoituksenmukaiset katkokset opintojen etenemisessä, kun testin tulos olisi saatavilla jo harjoitteluun siirryttäessä. Pykälästä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi vanhentunut maininta ammattikorkeakoulun ylläpitäjästä.

38 §.Kurinpito.

Pykälän

3 ja 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän 3 momentissa säädetään poistumaan määräämisestä ja opetukseen osallistumisen epäämisestä tilanteessa, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti taikka vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Mainittu momentti ehdotetaan siirrettäväksi sellaisenaan uuteen 38 a §:ään. Pykälän 4 momentissa säädetään opiskeluoikeuden pidättämisestä tilanteessa, jossa opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista tai rikosrekisteriotteen antamisesta, ja sitä koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 38 b §:ään.

38 a §.Opetukseen, käytännön tehtäviin tai harjoitteluun osallistumisen epääminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jonka 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 38 §:n 3 momenttia vastaavasti opiskelijan poistumaan määräämisestä ja opetukseen osallistumisen epäämisestä tilanteessa, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti taikka vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Muutoksella selkeytettäisiin sääntelyä säätämällä kurinpitoon liittyvistä puhtaista turvaamistoimista omassa pykälässään.

Pykälän säädettäisiin uudesta turvaamistoimesta. Voimassa oleva sääntely antaa mahdollisuuden evätä opiskelijan oikeus osallistua opetukseen kolmen työpäivän ajaksi sekä erottaa opiskelija määräajaksi. Mainitut toimenpiteet kohdistuvat opiskelijan opiskeluoikeuteen ja merkitsevät voimakasta puuttumista opiskelijan oikeuksiin. Käytännössä on ilmennyt tarve mainittuja toimia kevyemmälle turvaamistoimelle tilanteessa, jossa on kyse huumausaineiden käytöstä epäillystä opiskelijasta. Tämän perusteella ehdotetaan, että opiskelijan oikeus osallistua opintoihin kuuluvaan harjoitteluun tai käytännön tehtäviin olisi mahdollista evätä siihen saakka, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen. Edellytyksenä olisi, että opiskelija olisi määrätty 36 §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin. Huumausainetestiä koskevan todistuksen voi vaatia, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 4) merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain

(373/2008)

3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisen perusteena olevat edellytykset ovat sellaisia, joiden perusteella ammattikorkeakoululla olisi katsottava olevan oikeus turvaamistoimena evätä opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin, kunnes opiskelija esittää mainitun todistuksen. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, joissa opiskelijan toimintakykyä ja luotettavuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on turvallisuuden kannalta keskeistä. Epäämistä ei siten olisi tarkoitus kohdentaa kaikkiin käytännön opintoja yleisesti, vaan toimenpide rajautuisi tehtäviin, joissa 36 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttyvät ja joissa huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimimisesta voi aiheutua merkittävä vaara.

Toimenpiteen tarkoituksena olisi varmistaa harjoitteluympäristön turvallisuus sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen tilanteessa, jossa opiskelijan toimintakykyyn liittyy epävarmuutta. Kyse ei olisi kurinpidollisesta seuraamuksesta, vaan käytännön tehtävien tai harjoittelun turvalliseen järjestämiseen liittyvästä tilapäisestä turvaamistoimesta. Koska huumausainetestaukseen ja sitä koskevan todistuksen saamiseen kuluu noin 3–4 viikkoa, ehdotetaan, että enimmäisaika kyseisen osallistumisoikeuden epäämiseen voisi olla kuukausi. Näin turvattaisiin tilanne, jossa opiskelija ei saisi todistusta, vaikka olisi muutoin suostuvainen testiin.

Jos opiskelija kieltäytyy testiin menemisestä tai hän on huumausainetestauksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt, voi ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle 38 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla kirjallisen varoituksen tai mainitun pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyksin erottaa opiskelijan määräajaksi. Jos opiskelijan opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. SORA-tutkinnot), opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestistä voi aiheuttaa epätietoisuutta opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä ja johtaa tarpeeseen määrätä opiskelija 34 §:n 1 momentin mukaisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy näistäkin tutkimuksista, häneltä voidaan 38 b §:n nojalla pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan 2 momentin kaltaista uutta turvaamistoimea, jolla opiskelijalta voitaisiin evätä oikeus osallistua harjoitteluun tai käytännön tehtäviin, jos ammattikorkeakoululla olisi 33 §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Tämä kattaisi laajasti eri tilanteet, joissa SORA-alaa opiskeleva voisi harjoitteluun tai käytännön tehtäviin osallistuessaan aiheuttaa mainittua vaaraa. Epääminen olisi mahdollista enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolon ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi epäämistoimen kokonaiskesto olisi rajattu siten, että se ei voisi ylittää kolmea kuukautta.

Voimassa olevan sääntelyn mukainen opiskeluun osallistumisen epääminen on mahdollista vain kolmen työpäivän ajaksi ja se edellyttää opiskelijan väkivaltaista tai uhkaavaa taikka häiritsevää käyttäytymistä. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta koskevassa asiassa voi olla kyse myös muusta kuin käytännössä ilmenneestä muita vaarantavasta käyttäytymisestä, jolloin opiskeluun osallistumisen epäämisen edellytykset eivät täyty. Opiskeluoikeuden pidättäminen on puolestaan mahdollista vain siinä tilanteessa, kun opiskelija kieltäytyy 34 §:ssä tarkoitetuista tutkimuksista ja tarkastuksista tai rikosrekisteriotteen toimittamisesta. Tämän vuoksi on perusteltua, että ammattikorkeakoululla olisi mahdollisuus mainittuja toimia kevyempään turvaamistoimeen, jolla se voisi evätä kyseisessä tilanteessa opiskelijan oikeuden osallistua käytännön tehtäviin.

Momentissa ei edellytettäisi tosiasiallista vaarantamistilannetta, vaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saatu selvitys voisi muodostaa perustellun aiheen epäillä momentissa tarkoitetun vaarantamisedellytyksen täyttymistä. Tällaisena selvityksenä voisi toimia esimerkiksi rikosrekisteriotteen tiedot, ammattikorkeakoulun oma havainto tai muu asiassa saatu luotettava ja yksilöity tieto, kuten harjoittelupaikasta saatu tieto. Osallistumisoikeuden epääminen kohdistuisi tällöin niihin käytännön tehtäviin, joissa opiskelijan terveydentilalla ja toimintakyvyllä on keskeinen merkitys toisten henkilöiden turvallisuuden kannalta. Epäämistä ei siten olisi tarkoitus kohdentaa kaikkiin käytännön opintoihin yleisesti, vaan se olisi mahdollisuuksien mukaan rajattava sellaisiin oppimisympäristöihin ja tehtäviin, joissa opiskelijan soveltuvuus voi tulla arvioitavaksi 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tällaisia ovat erityisesti tilanteet, joissa opiskelija toimii alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten kanssa taikka muissa tehtävissä, joissa opiskelijan terveydentilan rajoitteet tai toimintakyvyn puutteet voivat vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Osallistumisoikeus voitaisiin evätä siihen saakka, kunnes tehtäisiin päätös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei myöskään saisi ylittää kolmea kuukautta. Epäämistoimen kertaluonteinen enimmäisaika ja kokonaiskesto on tarpeen rajata opiskelijan oikeusturvan turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei toimenpide muodostu pitkäkestoiseksi opiskeluoikeuden rajoittamiseksi. Kyse olisi turvaamistoimesta, jonka tarvetta olisi arvioitava säännöllisin väliajoin, vaikka edellytykset sen käyttämiseen olisivat olemassa. Epäämistoimi tulisi päättää, mikäli asiassa ilmenisi epäämistoimen aikana uutta selvitystä, jonka perusteella ei enää olisi perusteltua aihetta epäillä opiskelijan vaarantavan muiden terveyttä tai turvallisuutta.

Pykälässä tarkoitettu opetukseen, harjoitteluun tai käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen, samoin kuin 36 §:n mukainen huumausainetestaukseen määrääminen, ovat turvaamistoimina tosiasiallista hallintotoimintaa, eikä niistä tehdä hallintopäätöksiä, joiden johdosta opiskelijaa tulisi kuulla tai josta olisi erillinen valitusoikeus. Tämän jälkeen opiskelijalle mahdollisesti määrättävistä kurinpitoseuraamuksista opiskelijalla on ammattikorkeakoululain mukainen valitusoikeus.

38 b §.Opiskeluoikeuden pidättäminen.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 38 b §, johon siirrettäisiin voimassa olevan lain 38 §:n 4 momentin säännökset opiskeluoikeuden pidättämisestä. Opiskeluoikeuden pidättämisen ajalliseen kestoon ehdotetaan muutoksia, joiden seurauksena pidättäminen voisi jatkua todistuksen tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen saakka. Pykälän säädettäisiin, että opiskelijan kieltäytyessä 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta. Pykälässä tarkoitetulla todistuksella viitattaisiin terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan kirjalliseen lausuntoon opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä.

Pykälän ehdotetaan säädettäväksi, että opiskelijan kieltäytyessä 34 §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Ehdotetut muutokset tarkoittaisivat sitä, että opiskeluoikeuden pidättämisen mahdollisuus liitettäisiin terveydentilan tarkastuksia ja tutkimuksia koskevan todistuksen toimittamiseen ja rikosrekisteriotteeseen toimittamiseen, eikä pidättämisen ajallinen kesto olisi riippuvainen siitä, milloin opiskelija suostuu terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastuksiin tai rikosrekisteriotteen toimittamiseen. Pykälän ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus lain 33 §:n 3 momenttiin. Mainitussa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut.

39 §.Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan pykälän sisältöä. Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin voimassa olevaa 1 momenttia. Momentista poistettaisiin opiskelijan kuulemista koskeva sääntely, josta säädettäisiin yhteisesti pykälän 3 momentissa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä olisi edelleen hankittava tarpeellinen selvitys.

Pykälän 2 momentti vastaisi pääosin voimassa olevaa 2 momenttia. Myös tästä momentista poistettaisiin opiskelijan kuulemista koskeva sääntely, josta säädettäisiin pykälän 3 momentissa. Ennen asian ratkaisemista kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti olisi yksilöitävä sekä asiassa olisi hankittava tarpeellinen selvitys.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan koottavaksi opiskelijan kuulemista koskevat säännökset opiskeluoikeuden peruuttamista koskevissa asioissa sekä kurinpitoasioissa. Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista opiskelijalle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa. Momentin tarkoituksena on selkeyttää hallintolain soveltumista näissä asioissa. Voimassa olevilla säännöksillä ei ole tarkoitettu poiketa hallintolain mukaisesta kuulemismenettelystä, mutta sääntelyn rakennetta ehdotetaan selkeytettäväksi kokoamalla kuulemista koskevat säännökset yhteen momenttiin ja lisäämällä informatiivinen viittaus hallintolakiin.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin sääntely siirtyisi ehdotettuun

4 momenttiin. Momenttia ehdotetaan lisäksi täydennettäväksi siten, että 38 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä päättäisi ammattikorkeakoulun rehtori. Harjoitteluun ja käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen on luonteeltaan turvaamistoimi, joka soveltuu suhteellisen nopeita toimia vaativana rehtorin päätettäväksi. Epäämistä koskevat toimenpiteet tulisi kirjata vastaavasti kuin 38 a §:n 1 momentissa tarkoitettu poistumismääräys ja opetukseen osallistumisen epääminen. Momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että 38 b §:n mukaisesta opiskeluoikeuden pidättämisestä päättäisi ammattikorkeakoulun hallituksen sijaan rehtori. Opiskeluoikeuden pidättämiseen liittyvää hallituksen päätöksentekoa voidaan pitää kohtuullisen raskaana. Yksittäisen opiskelijan tietoja ja tilannetta ei ole välttämätöntä käsitellä hallituksessa, vaan päätöksen voisi tehdä rehtori ottaen huomioon, että päätöksen perusteet ovat helposti osoitettavissa toteen ja että päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Voimassa olevan pykälän 4 momentin sääntely siirtyisi sellaisenaan pykälän

5 momentiksi.

40 §.Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely. Voimassa olevassa pykälässä säädetään arkaluonteisten tietojen käsittelystä opiskelijaksi ottamisessa, opiskeluoikeuden peruuttamisessa, opiskeluoikeuden palauttamisessa, kurinpidossa sekä lausuntojen antamisessa. Pykälä määrittelee sen, kuka saa käsitellä arkaluontoisia tietoja ja mitä edellytyksiä tietojen käsittelylle asetetaan.

Voimassa olevan 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 ja 34–36 §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Pykälän 4 momentin mukaan ammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Pykälän 5 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Pykälän sääntely on täydentänyt kumotun henkilötietolain säännöksiä. Viimeksi mainittu laki sisälsi luettelon arkaluonteisista henkilötiedoista, joita myös voimassa olevassa 40 §:ssä tarkoitetut tiedot ovat. Tietosuoja-asetuksessa ei käytetä arkaluonteisten henkilötietojen käsitettä, vaan puhutaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tiedoista. Ehdotettavan 40 §:n otsikko ehdotetaan tämän vuoksi muutettavaksi muotoon ”Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely”, joka vastaa voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 107 §:n ja ehdotettavan yliopistolain 45 d §:n otsikkoa. Pykälän

3 ja 4 momentin sanamuotoja täsmennettäisiin, jotta olisi selvää, etteivät ne koske muita kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tietoja. Voimassa olevan lain 40 §:n 5 momentti sisältää informatiivisen viittauksen henkilötietolakiin. Kumotun henkilötietolain ovat korvanneet tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, joita sovelletaan niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta, joten viittausäännös ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana.

Pykälän säädettäisiin rikosrekisteriotteen käsittelyyn liittyvistä rajoituksista. Momentin mukaan rikosrekisteriotetta ei saisi tallentaa tai säilyttää eikä siitä saisi ottaa jäljennöstä. Otteesta saataisiin tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Jos ote on toimitettu sähköisessä muodossa, se olisi poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen. Sääntely täsmentäisi rikosrekisteriotetta koskevien tietojen käsittelyä ja täydentäisi pykälän ehdotettua sääntelyä. Voimassa olevassa laissa ei säädellä sitä, miten rikosrekisteriotetta saadaan käsitellä sen esittämisen yhteydessä. Ehdotettu momentti täsmentäisi näitä käsittelytapoja. Sääntelyllä toteutetaan myös yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta. Rikosrekisteriotteen sisältämät tiedot ovat arkaluonteisia rikostuomioita koskevia tietoja, joiden käsittely tulee rajata välttämättömään.

Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Myös tietosuoja-asetuksen 10 artikla edellyttää suojatoimenpiteistä säätämistä kansallisessa lainsäädännössä. Sen vuoksi ei ole estettä sille, että lisäsuojatoimenpiteistä säädetään erityislainsäädännössä.

Pykälässä käytetään tietosuoja-asetuksen (GDPR) mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c-alakohdan perusteella. Kansallisen liikkumavaran käytön tarve perustuu siihen, että ammattikorkeakoulujen tehtävät opiskeluoikeuden peruuttamisen ja opiskeluoikeuden palauttamisen osalta edellyttävät sellaisten arkaluonteisten tietojen käsittelyä, joiden käsittely ei olisi toteutettavissa pelkästään tietosuojalain yleisten säännösten nojalla. Henkilötietojen käsittely on näissä tilanteissa tarpeen rekisterinpitäjälle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi (GDPR 6 artiklan 1 kohdan c alakohta), ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta käsittely perustuu 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaiseen tärkeää yleistä etua koskevaan syyhyn.

Asetuksen mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa laissa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien turvaamiseksi. Pykälän 3–5 momentissa näitä suojatoimia täsmennetään rajaamalla tietojen käsittely vain välttämättömiin tilanteisiin, määrittelemällä käsittelyyn oikeutetut tahot sekä säätämällä tietojen säilyttämisestä erillään muista henkilötiedoista ja niiden poistamisesta käsittelyperusteen lakattua. Tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä edellytetyt asianmukaiset ja erityiset suojatoimet konkretisoituvat siten näissä säännöksissä. Sääntelyllä varmistetaan, että erityisiin henkilötietoryhmiin ja rikostuomioihin liittyvien tietojen käsittely on rajattua, tarkoituksenmukaista ja kohdennettua. Sääntely toteuttaa tietosuojan keskeiset periaatteet rajaamalla käsittelyn välttämättömään, sitomalla sen selkeästi määriteltyyn käyttötarkoitukseen sekä rajoittamalla tietojen säilytysaikaa. Ottaen huomioon käsiteltävien tietojen arkaluonteisuus, voidaan ehdotettuja suojatoimia pitää riittävinä rekisteröidyn oikeuksien turvaamiseksi.

41 §.Opiskelijakunta. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettaviksi siten, että niissä olevat viittaukset hallintolainkäyttölakiin korvattaisiin viittauksilla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019).

58 §.Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen.

Pykälän

1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi siten, että niissä olevat viittaukset hallintolainkäyttölakiin korvattaisiin viittauksilla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Hallintolainkäyttölaki

(586/1996)

on kumottu, ja uusi laki muodostaa yleisen menettelylain hallintotuomioistuimissa käsiteltäville asioille. Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 38 §:n tarkoitettuun varoitukseen viittaamisen sijasta viitattaisiin kirjalliseen varoitukseen. Lisäksi termi opiskelusta pidättäminen muutettaisiin opiskeluoikeuden pidättämiseksi.

60 §.Valituskiellot. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan teknisiä ja terminologisia muutoksia liittyen opiskeluoikeuden pidättämistä koskevien säännösten siirtämiseen 38 §:stä 38 b §:ään.

7.4Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta

26 §.Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltaminen. Pykälän sisältämää viittausta ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin täsmennettäisiin siten, että se sisältäisi myös mainittuun lakiin ehdotettavan uuden 85 a §:n.

7.5Rikosrekisterilaki

6 §. Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja momentin sääntely ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 6 d §:ään. Pykälän 6 momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus 1–5 momenttiin muutetaan viittaukseksi 1–4 momenttiin. Pykälän 7 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös 6 d §:ssä tarkoitettua rikosrekisteriotetta pyydettäessä olisi ilmoitettava sen käyttötarkoitus ja että ote toimitettaisiin vain sille henkilölle, jota se koskee. Muutos on tekninen ja johtuu opiskelijoita koskevan sääntelyn siirtämisestä uuteen 6 d §:ään.

6 d §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 d §, jossa säädetään opiskelijalle annettavista rikosrekisteriotteista koulutukseen liittyviä käytännön tehtäviä varten. Pykälä korvaisi nykyisin rikosrekisterilain 6 §:n 5 momenttiin sisältyvän opiskelijoita koskevan sääntelyn, jota ehdotetaan kumottavaksi. Pykälässä säädettäisiin jatkossa kahdesta erillisestä rikosrekisteriotteen käyttötarkoituksesta: alaikäisten kanssa työskentelyä varten myönnettävästä otteesta sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyä varten myönnettävästä otteesta. Otteiden käyttötarkoitusten erottelu on tarpeen sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi erottelu on merkityksellinen rikosrekisteritietojen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon (ECRIS) kannalta, koska tiedonvaihto perustuu käyttötarkoitusta koskevien tietojen yksilöintiin. Tämän vuoksi eri otteet voivat käytännössä poiketa toisistaan myös sisällöltään.

Pykälässä ei kuvattaisi yksityiskohtaisesti niitä tehtäviä, joissa rikosrekisteriotteen esittäminen on tarpeen, vaan nämä edellytykset määräytyvät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain ja yliopistolain säännösten perusteella. Ratkaisulla vältetään päällekkäinen sääntely ja varmistetaan, että rikosrekisteriotteen pyytämistä ja esittämistä koskevat edellytykset ovat yhdenmukaiset koulutussektorin lainsäädännön kanssa. Kyseisissä säännöksissä määritellään tarkemmin ne edellytykset, joiden täyttyessä opiskelija voidaan velvoittaa esittämään rikosrekisteriote.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin opiskelijan oikeudesta saada rikosrekisteriote alaikäisten kanssa työskentelyä koskevia tehtäviä varten. Oikeus rikosrekisteriotteeseen liittyisi tilanteisiin, joissa opiskelijalle annetaan koulutusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuja alaikäisten kanssa työskentelyä sisältäviä tehtäviä. Ote olisi esitettävä koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n 4 momentin, ammattikorkeakoululain 34 §:n 4 momentin tai yliopistolain 43 b §:n 4 momentin mukaisesti.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opiskelijan oikeudesta saada rikosrekisteriote iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyä koskevia tehtäviä varten. Säännös laajentaisi opiskelijoita koskevaa rikosrekisteriotteen käyttöalaa vastaamaan koulutusta koskevassa lainsäädännössä ehdotettuja muutoksia. Myös tässä tapauksessa rikosrekisteriote olisi esitettävä koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle erityislainsäädännössä säädetyllä tavalla. Ote olisi esitettävä koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n 5 momentin, ammattikorkeakoululain 34 §:n 5 momentin tai yliopistolain 43 b §:n 5 momentin mukaisesti.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin rikosrekisteriotteisiin merkittävistä tiedoista. Rikosten luettelo perustuisi pääosin voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lasten kanssa työskentelyä varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen, mutta sitä tarkistettaisiin siten, että luettelo vastaisi opiskeluoikeuden peruuttamista koskevissa säännöksissä huomioon otettavia rikoksia. Otteisiin merkittäisiin tiedot momentissa tarkoitetuista rikoksista annetuista tuomioista sekä erikseen määritellyissä tapauksissa sakkorekisteriin merkityistä rikoksista.

Voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna viittaus rikoslain 50 luvussa tarkoitettuihin huumausainerikoksiin täsmennettäisiin koskemaan rikoslain 50 luvun 1, 2, 3, 4 ja 4 a §:ssä tarkoitettuja huumausainerikoksia. Tämän seurauksena opiskelijalle annettavaan rikosrekisteriotteeseen ei enää merkittäisi tietoa rikoslain 50 luvun 2 a §:ssä tarkoitetusta huumausaineen käyttörikoksesta, jota ei sisälly opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteisiin. Momentissa säädettäisiin lisäksi sakkorekisteriin merkittyjen rikosten huomioon ottamisesta sekä siitä, että otteeseen merkitään myös tiedot sellaisista ennen mainittujen säännösten voimaantuloa annetuista tuomioista, jotka vastaavat momentissa tarkoitettuja rikoksia. Tältä osin sääntely vastaisi pääpiirteittäin voimassa olevaa sääntelyä.

Muutoksella varmistetaan, että opiskelijoille annettaville rikosrekisteriotteille merkitään opiskeluoikeuden arvioinnin kannalta merkitykselliset rikokset riippumatta siitä, onko kyse alaikäisten taikka iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyä koskevista tehtävistä. Samalla toteutettaisiin henkilötietojen käsittelyyn sovellettavaa tietojen minimoinnin periaatetta rajaamalla otteelle merkittävät tiedot rikoksiin, joilla voi olla merkitystä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa harkinnassa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa rikosrekisteriotteiden muodostamiseen liittyvää nykykäytäntöä tilanteissa, joissa samaan tuomioon sisältyy sekä tässä momentissa tarkoitettuja että muita rikoksia. Näiltä osin sääntelyä on tarkoitus soveltaa nykytilaa vastaavasti.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rikosrekisteriotteiden täydentävistä tiedoista. Momentti perustuisi pääosin voimassa olevan lain 6 §:n 3 momentin 1–3 kohtaan. Otteisiin merkittäisiin tiedot sellaisista rikosrekisteriin tai EU-rikosrekisterilaissa tarkoitettuun säilytysrekisteriin merkityistä päätöksistä, jotka koskevat 3 momentissa tarkoitettuja rikoksia tai niitä vastaavia ulkomaisia rikoksia. Momentilla varmistettaisiin, että opiskelijoille annettaville rikosrekisteriotteille merkitään jatkossakin opiskeluoikeuden arvioinnin kannalta merkitykselliset EU-jäsenvaltioista saadut rikostiedot. Voimassa olevasta sääntelystä poiketen opiskelijan rikosrekisteriotteelle ei kuitenkaan merkittäisi tietoa toisessa jäsenvaltiossa asetetusta kiellosta työskennellä tai muuten toimia alaikäisten parissa.

7 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus opiskelijoille annettavaan rikosrekisteriotteeseen poistettaisiin momentista. Jatkossa rikosrekisteriotteen käyttötarkoituksesta riippumatta ristiinkäyttö olisi mahdollista ainoastaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun lasten kanssa työskentelyä varten annetun rikosrekisteriotteen sekä 6 a §:ssä tarkoitetun vapaaehtoistoimintaa varten annetun rikosrekisteriotteen välillä.

Voimassa olevan sääntelyn aikana opiskelijoille annettavan rikosrekisteriotteen ja lasten kanssa työskentelyä varten annettavan rikosrekisteriotteen sisältö on ollut pääosin yhtenevä, minkä vuoksi otteiden ristiinkäyttöä on pidetty perusteltuna. Ehdotetussa sääntelyssä opiskelijoille annettavista rikosrekisteriotteista säädettäisiin erikseen uudessa 6 d §:ssä. Opiskelijoille voitaisiin antaa rikosrekisteriote joko alaikäisten taikka iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa toimimista koskevia tehtäviä varten. Samalla opiskelijoille annettavien rikosrekisteriotteiden sisältöä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että otteille merkittävät rikokset määräytyisivät opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteina huomioitavien rikosten perusteella.

Opiskelijoille annettavien rikosrekisteriotteiden käyttötarkoitus ja sisältö poikkeaisivat 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lasten kanssa työskentelyä varten annettavasta rikosrekisteriotteesta. Tämän vuoksi opiskelijoille annettavan rikosrekisteriotteen säilyttämistä ristiinkäyttöä koskevan sääntelyn piirissä ei pidetä jatkossa perusteltuna.

7.6Laki rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

11 §.Tietojen luovuttaminen säilytysrekisteristä.

Pykälän

4 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon opiskelijoita koskevan rikosrekisteriotesääntelyn siirtäminen rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään. Muutoksen johdosta Oikeusrekisterikeskus voisi luovuttaa sakkorangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia tietoja myös rikosrekisterilain 6 d §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Muutos on tekninen ja varmistaa, että opiskelijoille annettavia rikosrekisteriotteita varten voidaan luovuttaa vastaavat säilytysrekisteriin merkityt tiedot kuin voimassa olevan sääntelyn mukaan.

13 e §.ECRIS-TCN-järjestelmän käyttäminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon opiskelijoita koskevan rikosrekisteriotesääntelyn siirtäminen rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään. Muutoksen jälkeen Oikeusrekisterikeskus käyttäisi ECRIS-TCN-järjestelmää myös silloin, kun yksityinen henkilö pyytää itseään koskevaa rikosrekisteriotetta rikosrekisterilain 6 d §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti.

15 §.Pyyntöön vastaaminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella.

Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon opiskelijoita koskevan rikosrekisteriotesääntelyn siirtäminen rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään. Jatkossa Oikeusrekisterikeskus käyttäisi ECRIS-TCN-järjestelmää myös silloin, kun yksityinen henkilö pyytää itseään koskevaa rikosrekisteriotetta rikosrekisterilain 6 d §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti. Muutoksen tarkoituksena on säilyttää opiskelijoille annettaviin rikosrekisteriotteisiin liittyvä tietojenvaihto nykyistä oikeustilaa vastaavana. Muutos on luonteeltaan tekninen ja johtuu opiskelijoita koskevan sääntelyn siirtämisestä rikosrekisterilain 6 §:stä uuteen 6 d §:ään.

15 a §.Pyyntöön vastaaminen alaikäisten kanssa työskentelyä tai toimimista varten.

Pykälän ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon opiskelijoita koskevan rikosrekisteriotesääntelyn siirtäminen rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään. Muutos on tekninen ja sen tarkoituksena on säilyttää opiskelijoita koskeva tietojenvaihto sisällöllisesti ennallaan. Pyyntöjen käyttötarkoitusta koskevat tiedot eivät kaikissa tilanteissa mahdollista työntekijöitä, vapaaehtoisia ja opiskelijoita koskevien pyyntöjen erottamista toisistaan. Jos pyynnöstä kuitenkin ilmenee, että kyse on opiskelijaa koskevasta pyynnöstä, tiedot luovutetaan vastaavasti kuin ne merkitään rikosrekisterilain 6 d §:ssä tarkoitettuun opiskelijan rikosrekisteriotteeseen. Pykälän 2 momentti säilyisi muuttamattomana.

20 §.Pyynnön esittäminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä otetaan huomioon opiskelijoita koskevan rikosrekisteriotesääntelyn siirtäminen rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään. Muutos on tekninen ja sen tarkoituksena on säilyttää opiskelijoiden rikosrekisteriotteisiin liittyvä tietojenvaihto nykytilaa vastaavana. Pykälän 3 momentti säilyisi muuttamattomana.

7.7Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

9 §.Vapaaehtoisen esittämä rikosrekisteriote. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus rikosrekisterilain 6 §:n 5 momentissa tarkoitettuun opiskelijoille annettavaan rikosrekisteriotteeseen poistetaan. Muutos johtuu opiskelijoita koskevan sääntelyn siirtämisestä rikosrekisterilain uuteen 6 d §:ään.

Voimassa olevan sääntelyn aikana opiskelijalle annettavan rikosrekisteriotteen sisältö on ollut pääosin yhtenevä lasten kanssa työskentelyä varten annettavan rikosrekisteriotteen kanssa, minkä vuoksi rikosrekisteriotteiden ristiinkäyttöä on pidetty perusteltuna. Ehdotetussa sääntelyssä opiskelijoille annettavien rikosrekisteriotteiden sisältö määräytyisi opiskeluoikeuden arvioinnin kannalta merkityksellisten rikosten perusteella, eikä niiden sisältö enää kaikilta osin vastaisi lasten kanssa työskentelyä varten annettavan rikosrekisteriotteen sisältöä.

Tämän vuoksi opiskelijoille annettavien rikosrekisteriotteiden sisällyttämistä vapaaehtoistoimintaa koskevaan ristiinkäytön järjestelmään ei ole pidetty perusteltuna. Muutoksella ei ole vaikutusta lasten kanssa työskentelyä varten annettavan rikosrekisteriotteen ja vapaaehtoistoimintaa varten annettavan rikosrekisteriotteen väliseen ristiinkäyttömahdollisuuteen.

8Lakia alemman asteinen sääntely

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n 4 momentin mukaan tutkinnoista ja osaamisaloista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa pykälää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Vastaavasti yliopistolain 43 a §:n 4 momentin ja ammattikorkeakoululain 33 §:n 4 momentin mukaan opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa pykälää sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 a §:ää ja ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ää on tarkoitus tarkastella erikseen sen suhteen, tulisiko ainakin joiltakin osin mahdollistaa SORA-säännösten soveltaminen myös SORA-tutkinnon osia esimerkiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suorittaviin opiskelijoihin ja mainittuihin opintoihin hakeutuviin henkilöihin. Lisäksi mainittuja säännöksiä on tarkoitus tarkastella myös sen suhteen, tulisiko SORA-tutkintoja olla muitakin kuin mainituissa asetuksissa luetellut tutkinnot. Esimerkiksi yliopistossa suoritettavan ravitsemusterapeutin koulutuksen osalta on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan koulutukseen tulisi soveltaa SORA-säännöksiä. Asetusmuutosten valmistelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2027 aikana.

9Voimaantulo

Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2028.

10Toimeenpano ja seuranta

Ehdotettujen lakien toimeenpanoa tuetaan informaatio-ohjauksella vuoden 2027 aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat ohjeistusta koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille sekä järjestävät koulutustilaisuuksia vuoden 2027 aikana.

Opetushallitus valmistelee SORA-oppaan uudistamista keväällä 2027. Uudistetussa oppaassa otetaan huomioon ehdotetut lainsäädäntömuutokset ja SORA-säännösten soveltamisessa havaitut ongelmakohdat.

11Suhde muihin esityksiin

11.1Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Eduskunnan käsiteltävänä on samanaikaisesti hallituksen esitys (HE 212/2026 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 116 §:ää. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi samaa pykälää lakiteknisesti.

11.2Suhde talousarvioesitykseen

Esityksestä aiheutuu Oikeusrekisterikeskukselle arviolta 27 000 euron kertaluonteinen kustannus vuonna 2027 (ks. jakso 4.2.1). Kustannukset liittyvät uuden rikosrekisteriotetyypin käyttöönottoon sekä tarvittaviin tietojärjestelmämuutoksiin. Kustannusten kattamiseen tarvittava määräraha on tarkoitus osoittaa vuoden 2027 lisätalousarviossa momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot. Lisäksi esityksestä aiheutuu Oikeusrekisterikeskukselle arviolta noin 35 000 euron vuotuinen lisämäärärahatarve esityksen voimaantulosta alkaen, mutta näihin määrärahatarpeisiin liittyy epävarmuutta.

12Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

12.1Johdanto

Ammatillisen koulutuksen, yliopistolain ja ammattikorkeakoululain näkökulmasta keskeisiä perusoikeuksia ovat perustuslain 16 §:n mukaiset sivistykselliset oikeudet. Ehdotettua sääntelyä voidaan pitää lähtökohtaisesti perusoikeuksien näkökulmasta hyväksyttävänä ja perusoikeusmyönteisenä. Ehdotetut säännökset ovat pääasiassa voimassa olevia lakeja täsmentäviä. Voimassa olevat SORA-säännökset on säädetty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 60/2010 vp). Ammatillisen koulutuksen reformia koskevan hallituksen esityksen käsittelyssä perustuslakivaliokunta katsoi (PeVL 22/2017 vp), että lakiehdotusten opiskeluympäristön turvallisuutta koskevat säännökset vastasivat pääasiallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä (PeVL 60/2010 vp, s. 5/II). Ehdotetut muutokset lakeihin ovat pääasiallisesti tarkentavia. Perustuslakivaliokunta on katsonut lausunnossaan (PeVL 60/2010 vp, s. 4.), että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa sääntelyä tulee arvioida 16 §:n 2 momentin sivistyksellisten oikeuksien näkökulmasta. Opiskeluoikeuden peruuttamisella on välillisesti perustuslakivaliokunnan mukaan vaikutusta myös perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapauden kannalta niissä tapauksissa, joissa ammatissa toiminen tai elinkeinon harjoittaminen edellyttävät opintojen suorittamista.

Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) tuli voimaan 1.8.2021. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan linjannut, että koulutukset, joissa oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan, kuuluvat perusoikeuden näkökulmasta perustuslain 16 §:n 1 momentin alaan (PeVL 43/2020 vp, s. 3). Ehdotettua sääntelyä arvioitaessa tuleekin tunnistaa, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös ammatillisessa koulutuksessa. Perustuslakivaliokunta toteaa oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa lausunnossaan (s. 8), että opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa voimassa olevaa sääntelyä on osin arvioitu perustuslakivaliokunnassa perustuslain 16 §:n 2 momentin soveltamisalalla (PeVL 60/2010 vp, s. 4/I, PeVL 22/2017 vp). Perustuslakivaliokunta ei oppivelvollisuuden laajentamisen käsittelyn yhteydessä pitänyt ongelmallisena, että myös oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa voimassa olleilla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevilla perusteilla.

Tarkempi perustuslaillinen arviointi keskittyy esityksessä ehdotettavaan opiskeluoikeuden peruuttamista, käytännön tehtävistä epäämistä sekä henkilötietojen suojaa koskevaan sääntelyyn. Mainituilta osin esitykseen sisältyy perusoikeusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä lainkohtia.

12.2Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikosrekisteriotteen tarkastamisen laajentaminen

Voimassa olevan sääntelyn mukaan opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista aloilla, joilla opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Tällöin opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen jostakin säännöksessä mainitusta rikoksesta. Esityksessä ehdotetaan, että opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden parissa työskenteleviltä vastaavilla perusteilla kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Ehdotusta on arvioitava etenkin perustuslain 7 §:n ja 10 §:n näkökulmasta, jotka koskevat oikeutta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaa. Ehdotusta on tarkasteltava lisäksi suhteessa sivistyksellisiin oikeuksiin ja elinkeinovapauteen.

Perustuslain 7 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Julkisen vallan on itse pidättäydyttävä loukkaamasta näitä oikeuksia, mutta sen on myös luotava olosuhteet, joissa kyseiset perusoikeudet nauttivat suojaa yksityisiä loukkauksia vastaan. Yksilön oikeus elämään on perusoikeuksista tärkein. Säännös kattaa tietyissä tilanteissa myös erityisvelvollisuuden suojan antamiseen. Perustuslain 7 §:n 2 momentin sisältämä ehdottomaan muotoon kirjoitettu ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot.

Henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa henkilöön käyviä tarkastuksia ja pakolla toteutettavia lääketieteellisiä tai vastaavia toimenpiteitä vastaan. Oikeudella henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on läheinen yhteys perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan. Ruumiillisen koskemattomuuden lisäksi henkilökohtaisen koskemattomuuden suojan piiriin kuuluu myös merkittävä puuttuminen yksilön henkiseen koskemattomuuteen silloinkin, kun tällaista puuttumista ei voida katsoa samassa pykälässä kielletyksi ihmisarvon vastaiseksi kohteluksi. Perusoikeuksia koskevan hallituksen esityksen (HE 309/1993 vp) perustelujen mukaan henkilökohtaisen koskemattomuuden asema perusoikeutena asettaa siihen puuttumiselle korkean kynnyksen. Rajoitusten tulee perustua lakiin ja täyttää tulkintakäytännössä täsmentyvät hyväksyttävyys- ja välttämättömyysvaatimukset. Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut itsemääräämisoikeuden kiinnittyvän useisiin perusoikeuksiin, erityisesti perustuslain 7 §:n säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta sekä perustuslain 10 §:n säännöksiin yksityiselämän suojasta. Perustuslailla suojatun yksityiselämän piiriin kuuluu muun muassa yksilön oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan (ks. esim. PeVL 15/2015 vp, s. 3 ja PeVL 12/2016 vp, s. 2) Henkilökohtaista turvallisuutta koskeva säännös turvaa kyseistä oikeushyvää julkisen vallan tekemiltä loukkauksilta, mutta edellyttää myös valtiolta säädössuojaa oikeuksien turvaamiseksi ulkopuolisia loukkauksia vastaan. Erityisesti henkilökohtainen turvallisuus korostaa julkisen vallan positiivisia toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi heihin kohdistuvilta oikeudenvastaisilta teoilta. Viranomaisen laiminlyönti toteuttaa vaaran torjumiseksi siltä olosuhteiden valossa edellytettäviä toimenpiteitä voi merkitä mainitun oikeuden loukkausta.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (SopS 26–27/2016, vammaisyleissopimus) tuli Suomessa voimaan 1.1.2016. Sopimuksen 16 artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee toteuttaa kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja koulutukselliset toimet suojellakseen vammaisia henkilöitä kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, väkivallalta ja pahoinpitelyltä. Artikla korostaa erityisesti sellaisten ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä, joilla estetään väärinkäytösten tapahtumista tilanteissa, joissa vammaiset henkilöt ovat riippuvuussuhteessa toisiin henkilöihin tai muutoin haavoittuvassa asemassa. Sopimuksen 17 artikla turvaa vammaisten henkilöiden oikeuden fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näiden määräysten on katsottu edellyttävän, että valtiolla on myös positiivinen velvoite huolehtia siitä, että vammaiset henkilöt ovat suojattuja väkivallan ja hyväksikäytön riskiltä erityisesti tilanteissa, joissa he ovat toisten henkilöiden hoidon, avun tai ohjauksen piirissä.

Ehdotettu sääntely, joka mahdollistaa rikosrekisteriotteen tarkastamisen myös vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä opiskelijoilta, toteuttaa osaltaan näitä sopimusvelvoitteita ennalta ehkäisemällä tilanteita, joissa vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voisi toimia läheisessä vuorovaikutuksessa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kanssa. Sääntely tukee siten vammaisyleissopimuksen mukaista velvoitetta suojella vammaisia henkilöitä väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan perusoikeuksien rajoittaminen ratkaistaan yleisten rajoitusedellytysten mukaisesti (PeVM 25/1994 vp). Rajoitusten on täytettävä tarkkarajaisuuden ja riittävän täsmällisyyden sekä suhteellisuuden ja hyväksyttävyyden vaatimukset. Perusoikeuden rajoituksen täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden varmistaa se, että rikosrekisteriotteen tarkastamisen mahdollisuus on liitetty tehtäviin, joihin olennaisesti sisältyy työskentelyä vammaisten ja iäkkäiden kanssa.

Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden suojaaminen väkivallalta tai hyväksikäytöltä toteutetaan siten, että opiskelijan yksityisyyden suojaan ei puututa enempää kuin on välttämätöntä esityksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi rikokset, joista tieto on esitettävä, rajataan vastaamaan niitä rikoksia, joista opiskelijan on nykyisin esitettävä rikosrekisteriote ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, yliopistolle tai ammattikorkeakoululle. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa sääntelyä on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan arvioitava perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslakivaliokunta (PeVL 60/2010 vp, s. 4.) on katsonut opiskeluoikeuden peruuttamista koskevalle lainsäädännölle olevan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita, jotka liittyvät toisten henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan opiskeluoikeuteen melko syvällekin kohdistuvia rajoituksia puoltavat varsinkin alaikäisten henkilöiden suojaamiseen kytkeytyvät painavat perusteet. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin huomauttanut, että oikeasuhtaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskeluoikeuden peruuttamisen tarkoittavan opiskelijan näkökulmasta voimakasta puuttumista hänen oikeuksiinsa. Perustuslakivaliokunnan mielestä tältä kannalta opiskeluoikeuden peruuttamisen onkin tärkeää liittyä jo tapahtuneeseen toimintaan sekä toisten ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantamisen toistuvuuteen tai vakavuuteen. Perustuslakivaliokunta on painottanut suhteellisuusperiaatteella olevan tärkeä merkitys opiskeluoikeuden menettämisessä, sillä oikeus opiskella ja saada opetusta kiinnittyvät perustuslain 16 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiin sivistyksellisistä oikeuksista (PeVL 74/2002 vp, s. 6).

Rikosrekisteriotteen tarkistamista koskevien säännösten avulla suojeltaisiin iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden oikeutta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Iäkkäiden ja vammaisten on katsottava olevan alaikäisiä vastaavasti ja tilastojen valossa muita henkilöryhmiä haavoittuvammassa asemassa, mikä puoltaa näiden henkilöiden suojaamiseen liittyviä toimia. Rikostaustan selvittäminen on keino ehkäistä vakavampaa vahingoittamista ja siten turvata PL 7 §:n ydinintressit. On perusteltua ulottaa opiskeluoikeuden peruuttamisen mahdollisuus myös tilanteisiin, joissa opiskelijan rikosrekisteristä ilmenevä rikos osoittaa, että hän voi olla riski iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden koskemattomuudelle ja turvallisuudelle. Rikosrekisteriotteen tarkastamisen laajentamisella vammaisiin ja iäkkäisiin sekä mahdollisuudella peruuttaa opiskeluoikeus rikokseen syyllistymisen perusteella on siten pidettävä oikeasuhteisena toimena sillä tavoiteltavaan päämäärään nähden.

Ehdotettua sääntelyä on arvioitava myös oppivelvollisten perusoikeuksien kannalta. Perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perustuslakivaliokunta on todennut oppivelvollisuuden laajentamiseen antamassaan lausunnossa, että oppivelvollisuuteen kuuluva opetus on perustuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta (PeVL 43/2020 vp, s. 4, ks. myös PeVL 48/2021 vp, s. 2). Muutoin opiskeluoikeuden peruuttamista arvioidaan perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta perustuslakivaliokunnan aiemman lausuntokäytännön (PeVL 60/2010 vp, s. 4) mukaisesti. Opiskeluoikeuden peruuttaminen voi siten merkitä puuttumista oppivelvollisen tosiasialliseen mahdollisuuteen suorittaa hänelle perustuslain tasolla turvattu velvoite ja oikeus. Opiskeluoikeuteen kohdistuvien rajoitusten on oltava viimesijaisia ja niiden rinnalla tulee olla turvattuna mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus muulla tavoin, esimerkiksi siirtymällä toisen koulutuksen järjestäjän järjestämään toisen alan koulutukseen. Opiskeluoikeuden peruuttaminen ei estäisi oppivelvollisuuden suorittamista, koska opiskelijalla olisi mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen tai suorittaa oppivelvollisuus muulla lainmukaisella tavalla. Näin ollen sääntelyä voidaan pitää oikeasuhtaisena ja perustuslain 16 §:n 1 momentin kanssa yhteensopivana.

Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a §:ssä säädetyt ihmiskaupparikokset sekä rikoslain 21 luvun 6 b §:ssä tarkoitettu naisen sukuelinten silpominen lisättäisiin opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteisiin. Ihmiskaupparikokset kohdistuvat tyypillisesti erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja sisältävät heidän alisteisen asemansa hyväksikäyttöä, pakottamista ja kontrollointia. Naisen sukuelinten silpominen puolestaan merkitsee vakavaa henkilön fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa väkivaltarikosta, joka kohdistuu käytännössä erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin. Tällainen toiminta on selvästi ristiriidassa niiden turvallisuusvaatimusten kanssa, joita edellytetään koulutuksissa, joissa opiskelija toimii alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden kanssa.

Sääntelyä voidaan pitää oikeasuhtaisena ja välttämättömänä, koska ihmiskaupparikokset ja naisen sukuelinten silpominen ovat vakavia tekoja. Tällaisilla rikoksilla voi olla erityistä merkitystä arvioitaessa opiskelijan mahdollisuuksia toimia tehtävissä, joissa edellytetään erityistä luotettavuutta, toisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä kykyä turvata alaikäisten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden turvallisuus, terveys ja henkilökohtainen koskemattomuus.

Esityksessä ehdotetun sääntelyn mukaan opiskelijan opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Opiskeluoikeuden pidättämisen perusteena on se, että opiskelija kieltäytyy häneltä laissa edellytetyistä terveydellisistä tutkimuksista tai tarkastuksista taikka rikosrekisteriotteen toimittamisesta nähtäville. Nykyisen sääntelyn mukaan opiskeluoikeus voidaan pidättää siihen saakka, kunnes opiskelija on suostunut tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka toimittanut rikosrekisteriotteen. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä säännöksiä pidättämisen päättymisestä tilanteissa, joissa pidättämisen peruste ei poistu, minkä vuoksi opiskeluoikeus voi jäädä tosiasiallisesti määräajaksi ratkaisemattomaan tilaan.

Terveydentilaa koskevien tarkastusten ja selvitysten sekä rikosrekisteriotteen merkitys opiskelijan soveltuvuuden arvioinnissa on olennainen. Näin ollen pidättämisen perusteena olevaa kieltäytymistä voidaan pitää opiskelijalle säädetyn merkittävän velvollisuuden laiminlyöntinä. Vaikka opiskeluoikeuden peruuttaminen on kytketty perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä jo tapahtuneeseen ihmisten terveyden ja turvallisuuden vaarantamiseen, on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 82 §:n 1 ja 4 momentissa, yliopistolain 43 b §:n 1 ja 4 momentissa ja ammattikorkeakoululain 34 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyissä terveydentilan tarkastuksissa ja tutkimuksissa sekä mahdollisuudessa tarkastaa rikosrekisteriote kyse opiskelijan soveltuvuutta koskevista välttämättömistä riskinarvioinnin välineistä.

Jos opiskelija kieltäytyy opintojen aikana näistä selvityksistä, koulutuksen järjestäjä ei voi lainkaan arvioida, onko opiskelijalla sellaisia terveydentilan, toimintakyvyn tai rikostaustan esteitä, jotka voisivat vaarantaa muiden terveyden tai turvallisuuden. Tällöin kieltäytyminen estää koulutuksen järjestäjää täyttämästä lakisääteistä velvollisuuttaan varmistaa koulutusympäristön turvallisuus, mikä muodostaa itsessään hyväksyttävän riskiperusteen puuttua opiskeluoikeuteen.

Opiskeluoikeuden peruuttamista kahdentoista kuukauden kuluttua lainvoimaisesta pidättämispäätöksestä on pidettävä oikeasuhtaisena seurauksena, koska opiskeluoikeuden peruuttaminen perustuisi opiskelijan omaan pitkäaikaiseen ja olennaiseen laiminlyöntiin. Opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus poistaa pidättämisen peruste noudattamalla hänelle laissa säädettyjä velvollisuuksia. Lisäksi opiskeluoikeuden peruuttaminen ei estä hakeutumista muuhun koulutukseen, eikä sääntely näin ollen rajoita kohtuuttomasti opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa koulutusta. Opiskeluoikeuden peruuttamisen oikeasuhtaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että peruuttaminen tulisi kyseeseen vasta sen jälkeen, kun opiskeluoikeuden pidättämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja opiskelijalla on ollut mahdollisuus saattaa asia muutoksenhaussa arvioitavaksi. Tämä menettely varmistaa opiskelijan oikeusturvan ja varmistaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttaminen perustu virheelliseen pidättämispäätökseen. Kahdentoista kuukauden määräaika lainvoimaisesta pidättämispäätöksestä antaa opiskelijalle riittävän ajan täyttää hänelle laissa säädetyt velvollisuudet ja poistaa pidättämisen peruste, mutta samalla estäisi tilanteet, joissa opiskeluoikeus jäisi määräämättömäksi ajaksi pidätetyksi ilman ratkaisua. Määräaikaa voidaan pitää tasapainoisena keinona turvata sekä opiskelijan oikeudet että koulutuksen järjestäjän velvollisuus varmistaa turvallinen opiskeluympäristö.

Lievemmät keinot, kuten kirjallinen varoitus, eivät olisi omiaan ratkaisemaan tilannetta, jossa opiskelija kieltäytyy toistuvasti toimittamasta terveydentilaa koskevia selvityksiä tai otetta rikosrekisteristä. Näillä keinoilla ei voida varmistaa, että koulutuksen järjestäjä ja korkeakoulussa käyttöönsä opiskelijan soveltuvuuden arvioinnin kannalta välttämättömät tiedot.

Opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteiden laajentamisella on merkitystä myös perustuslain 18 §:ssä säädetyn elinkeinovapauden kannalta, jos opintojen suorittaminen on edellytyksenä tietyssä ammatissa toimimiselle tai elinkeinon harjoittamiselle. Esityksen mahdollistama elinkeinonharjoittamisen rajoitus on vähäinen ottaen huomioon, että se koskee rajattua määrää ammatteja ja että henkilö voi edelleen hakeutua opiskelijaksi muulle alalle.

12.3SORA-sääntelyn soveltaminen tutkinnon osiin

Vammaisyleissopimus velvoittaa Suomea edistämään vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Sopimuksen mukaan Suomi on sitoutunut siihen, että vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan. Perustuslain 6 §:n 2 momentti sisältää laaja-alaisen syrjintäkiellon. Säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.

Koulutusta koskevassa yleissopimuksen 24 artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisia henkilöitä ei saa sulkea yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuutensa perusteella. kattavaan, laadukkaaseen ja maksuttomaan ensimmäisen asteen sekä toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa he elävät. Vammaisia henkilöitä varten tulee tehdä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Heidän tulee saada yleisessä koulutusjärjestelmässä tarvitsemansa tuki.

Ehdotetulla sääntelyllä laajennettaisiin SORA-säännösten soveltamisalaa tutkinnon osiin, mikä merkitsee mahdollisuutta rajoittaa opiskelijan oikeutta suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia turvallisuusperustein. Sääntelyllä on siten liityntä vammaisten henkilöiden oikeuteen saada koulutusta. Ehdotetun sääntelyn soveltaminen edellyttää kuitenkin yksilöllistä ja tapauskohtaista harkintaa, eikä pelkkä terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka oikeuta rajoittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää koskee velvollisuus arvioida tarvittavat tukitoimet ja kohtuulliset mukautukset ennen rajoittavien toimenpiteiden käyttämistä. SORA-sääntelyä sovelletaan siten viimesijaisena keinona tilanteissa, joissa koulutukseen osallistumisen turvallisuutta ei voida muutoin varmistaa. Näin ollen ehdotettu sääntely voidaan yhteensovittaa vammaisyleissopimuksen edellytysten kanssa.

12.4Käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen

Esityksessä ehdotetaan säädettävän koulutuksen järjestäjälle mahdollisuudesta evätä huumausainetestiin määrätyltä opiskelijalta oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin siihen asti, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kahdeksi kuukaudeksi. Lisäksi ehdotetaan, että opiskelijalta voitaisiin evätä oikeus osallistua opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian käsittelyn ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan, jos opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Perustuslain 21 §:n kannalta on arvioitava, edellyttääkö opiskelijan oikeusturva muutoksenhakuoikeuden säätämistä tällaisiin toimiin. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan valituskielto on mahdollinen tilanteissa, joissa kyse on tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, päätöksellä ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia eikä muutoksenhaulle ole tosiasiallista tarvetta. Säännös ei estä säätämästä vähäisiä poikkeuksia esimerkiksi muutoksenhakuoikeuteen tai oikeuteen saada perusteltu päätös, kunhan poikkeukset eivät muuta oikeuden asemaa pääsääntönä eivätkä yksittäistapauksessa vaaranna yksilön oikeusturvaa (ks. esim. PeVL 40/2010 vp, s. 5/II, PeVL 10/2006 vp, s. 3/I).

Ehdotettu osallistumisoikeuden epääminen perustuu tilannekohtaiseen, opetuksen ja käytännön työtehtävien turvalliseen järjestämiseen liittyvään välittömään riski- ja toimintakykyarvioon. Toimenpiteessä olisi kyse koulutuksen järjestämiseen liittyvistä turvaamistoimista, joilla suojattaisiin ensi sijassa toisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta eikä niillä olisi laajaa vaikutusta opiskelijan oikeuteen suorittaa opintoja. Epäämistoimet olisivat mahdollisia vain siinä tapauksessa, kun edellytykset huumausainetestaukseen määräämisen ovat olemassa taikka opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadusta selvityksestä ilmenee sellaisia seikkoja, joiden nojalla on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Toimenpiteen oikeasuhtaisuutta tukisi se, että epääminen olisi kohdistettava niihin käytännön tehtäviin, joissa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevien vaatimusten täyttyminen on turvallisuuden kannalta keskeistä. Osallistumisoikeuden epääminen ei myöskään kohdistuisi opiskelijan oikeuteen suorittaa opintoja kokonaisuudessaan, vaan opiskelijalla säilyisi oikeus osallistua muihin opintoihin. Toimenpide olisi lisäksi ajallisesti rajattu. Lisäksi sen edellytyksiä olisi arvioitava kuukausittain uudelleen silloin, kun kyse olisi opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan käsittelystä. Näin ollen toimenpiteellä ei ole sellaisia itsenäisiä ja pysyviä oikeusvaikutuksia, jotka edellyttäisivät muutoksenhakuoikeutta perustuslain 21 §:n nojalla.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut ammatillisessa koulutuksessa opiskeluun kohdistuvien kurinpitotoimenpiteiden ja muiden rajoitusten merkitystä perusoikeuksien näkökulmasta muun muassa lausunnossaan PeVL 48/2021 vp. Valiokunta kiinnitti tuolloin huomiota erityisesti määräaikaisen erottamisen ankaruuteen perustuslain 16 §:ssä turvatun oikeuden kannalta ja katsoi, että tällaisella toimenpiteellä on merkittäviä vaikutuksia opiskelijan oikeusasemaan. Valiokunta korosti, että opiskeluoikeuteen voimakkaasti puuttuvat toimenpiteet edellyttävät asianmukaisia menettelyllisiä takeita, kuten päätöksentekoa monijäsenisessä toimielimessä.

Nyt ehdotettu käytännön tehtäviin osallistumisoikeuden epääminen poikkeaa vaikutuksiltaan ja luonteeltaan merkittävästi määräaikaisesta erottamisesta. Epääminen kohdistuu rajatusti opiskelijan osallistumiseen tiettyihin käytännön tehtäviin eikä se merkitse opiskeluoikeuden menettämistä tai opiskelun keskeytymistä kokonaisuudessaan. Opiskelijalla säilyy oikeus osallistua muuhun opetukseen ja edistää opintojaan. Toimenpide on lisäksi ajallisesti tarkkarajainen, sillä se voidaan määrätä enintään kuukaudeksi kerrallaan ja sen kokonaiskesto ei voi ylittää opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian yhteydessä kolmea kuukautta. Näin ollen kyse ei olisi pitkäkestoisesta opiskeluoikeuden rajoittamisesta.

Ehdotettua osallistumisoikeuden epäämistä on pidettävä ensisijaisesti opetuksen ja siihen liittyvien käytännön tehtävien turvalliseen järjestämiseen liittyvänä tilapäisenä turvaamistoimena. Toimenpiteen tarkoituksena ei ole määrätä seuraamusta opiskelijalle, vaan varmistaa muiden henkilöiden terveydelle ja turvallisuudelle asetettujen vaatimusten toteutuminen tilanteessa, jossa opiskelijan soveltuvuudesta on epävarmuutta. Näistä syistä toimenpide ei ole rinnastettavissa perustuslakivaliokunnan lausunnossa tarkoitettuihin opiskeluoikeuteen voimakkaasti puuttuviin kurinpitoseuraamuksiin.

Ehdotettujen toimien on katsottava olevan oikeasuhteisia niillä tavoiteltavaan päämäärään nähden, kun otetaan huomioon, että epääminen koskisi ainoastaan käytännön tehtäviin osallistumista ja opiskelijan opiskeluoikeus ja mahdollisuus osallistua muuhun opetukseen olisi mahdollista. Epäämiselle tulee olla esityksessä kerrotulla tavalla hyväksyttävä peruste, ja epäämisen kesto olisi määritelty kummassakin ehdotettavassa tilanteessa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Toimenpiteet eivät siten muodostuisi kohtuuttomaksi rajoitukseksi opiskelijan oikeudelle saada koulutusta, vaan ne olisivat välttämättömiä ja lievimmän puuttumisen periaatteen mukaisia keinoja turvata koulutusympäristön turvallisuus.

12.5Huumausainetestaus

Huumausainetestausta koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se soveltuisi myös tapauksiin, joissa opiskelija on siirtymässä toimimaan sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Huumausainetestaus merkitsee puuttumista perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan. Huumausainetestauksen perustuslainmukaisuutta on arvioitu SORA-säännöksiä koskevassa aiemmassa hallituksen esityksessä 164/2010 vp, jossa sääntelylle on todettu olevan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan tällainen puuttuminen henkilön yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan on mahdollista, jos sääntelylle on hyväksyttävät ja painavat perusteet. Sääntelyn tulee myös täyttää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset (ks. esim. PeVL 10/2004 vp, s. 2–3, PeVL 12/2006 vp, s. 2 ja PeVL 25/2022 vp s. 3).

Valiokunta on lausunnoissaan korostanut, että huumausainetestauksen käyttö tulee rajata tilanteisiin, joissa huumausaineiden käyttö voi aiheuttaa merkittävää vaaraa omalle tai muiden turvallisuudelle ja joissa testaamiselle on olemassa yksilöllisesti arvioitava syy. Ehdotettu lisäys ei laajentaisi testausvelvoitteen aineellista soveltamisalaa, sillä testauksen edellytyksenä säilyisi edelleen perusteltu epäily siitä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai hänellä on riippuvuus huumeista sekä että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi. Myös testausvelvoitteen kynnys sidottaisiin edelleen tehtäviin, joissa huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimiminen vakavasti vaarantaa henkeä ja terveyttä, liikenneturvallisuutta, salassa pidettäviä tietoja tai huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen estämistä. Muutoksen tarkoituksena on täsmentää tilannetta, jossa opiskelija ei vielä toimi, mutta on siirtymässä toimimaan tehtävissä, joihin liittyvät riskit ja turvallisuusvaatimukset ovat jo etukäteen arvioitavissa.

Ehdotettu täsmennys vahvistaa sääntelyn täsmällisyyttä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijan siirtyminen käytännön työtehtäviin ei aina ole selvärajainen. Säännöksen soveltamisala on rajattu tehtäviin, joissa huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimiminen voi aiheuttaa perustuslakivaliokunnan käytännössä tarkoitettuja vakavia vaaroja muiden henkilöiden hengelle ja terveydelle, liikenneturvallisuudelle, salassa pidettävien tietojen suojalle tai huumausaineiden leviämisen torjunnalle. Testaus edellyttää lisäksi aina yksilöllistä, perusteltua epäilyä huumausaineiden käytöstä ja on siten sidottu konkreettiseen riskiperusteeseen. Näiden edellytysten vuoksi voimassa oleva sääntely ja esitettävä täsmennys täyttää valiokunnan edellyttämän välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset (ks. PeVL 25/2022 vp). Muutoksella täsmennettäisiin voimassa olevaa oikeustilaa ja sääntelylle on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Sen tavoitteena on ehkäistä ennakolta huumausaineiden käytöstä aiheutuvia haitallisia seurauksia sekä suojata muiden henkilöiden turvallisuutta ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia etuja.

12.6Henkilötietojen käsittely ja yksityiselämän suoja

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan kansallinen lainsäädäntö voi sisältää erityisiä säännöksiä (kansallinen liikkumavara), joilla mukautetaan tietosuoja-asetuksen säännösten soveltamista, jos käsittelyperusteena on 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohta. Tällaiset erityiset säännökset voivat koskea muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, tietojen tyyppiä sekä tahoja ja käyttötarkoituksia, joille tietoja voidaan luovuttaa. Esityksessä ehdotettavilla muutoksilla ehdotetaan käytettäväksi tietosuoja-asetuksen mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa säätämällä vireillä olevan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian tietojenantovelvoitteesta sekä tietojensaantioikeudesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennyksiä nykyiseen tietojenantovelvoitteeseen ja tietojensaantioikeuteen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista sekä täsmennystä tietojensaantioikeuteen rikosrekisteriotteesta.

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c) alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Ehdotetussa pykälässä säädetyissä tilanteissa käsittelyperusteena olisi rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, yliopistolaissa sekä ammattikorkeakoululaissa säädetään, ettei opiskelijaksi voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos laissa tarkoitettuihin tutkintoihin tai osaamisaloihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluiden aikana opiskelijan opiskeluoikeuden edellytyksiä SORA-aloilla.

Terveyttä koskevat tiedot ovat tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan erityisiä henkilötietoja, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaan erityisiä henkilötietoja voidaan kuitenkin käsitellä, jos käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Lisäksi edellytetään, että käsittely on oikeasuhtaista tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Tietosuoja-asetuksen 10 artiklan mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Tietosuojalain 6 §:n 2 momentti sisältää luettelon asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä, joita rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi käsiteltäessä henkilötietoja 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Tietosuojalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 9/2018 vp) on katsottu, että mainittu 2 momentti jättäisi rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän arvioitavaksi ensivaiheessa, millaiset suojatoimenpiteet ovat käsittelytoimiin nähden asianmukaiset. Tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä, jos tietoja käsitellään mainitun lain 6 §:n 1 momentin 1, 2 tai 7 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa. Rikostuomioita ja rikoksia koskeva tiedon käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 §:n 2 kohdan laissa säädettyyn käsittelyyn ja lakisääteiseen velvoitteeseen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, yliopistolain ja ammattikorkeakoululain nojalla tapahtuvassa opiskelijavalinnassa ja opiskeluoikeuden arvioinnissa käsiteltäviin erityisiin henkilötietoihin liittyvässä käsittelyssä tulisi tietosuojalain nojalla noudattaa siinä säädettyjä suojatoimenpiteitä. Tietosuojalain mukaiset suojatoimet katsottaisiin riittäviksi, eikä suojatoimista säädettäisi muutoin erikseen.

Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyn edellytykseksi lailla säätämisen ohella myös se, että käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä ja oikeasuhtaista tavoitteeseen nähden. Hallintovaliokunta on mietinnössään (HaVM 13/2018 vp, s. 35) korostanut, että säätämisen tarve tärkeää yleistä etua koskevasta syystä ja käsittelyn oikeasuhtaisuus tavoitteeseen nähden tulee arvioida ja perustella kunkin erityislain säätämisen yhteydessä. Oikeus erityisten henkilötietojen käsittelyyn tilanteissa olisi tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä, koska oikeudella turvattaisiin alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Lisäksi rikosrekisteriotteen tietojensaantioikeudella turvattaisiin iäkkäiden ja vammaisten turvallisuutta, kun lakiin ehdotetaan säädettävän järjestäjälle ja korkeakoululle oikeus peruuttaa opiskeluoikeus silloin, kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttäisivät olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, jos se olisi tarpeen mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvien henkilöiden suojelemiseksi ja jos opiskelija olisi tuomittu laissa tarkoitettuun rangaistukseen.

Ehdotetussa Lupa- ja valvontaviraston tietojensaantioikeutta koskevan sääntelyn täsmentämisessä on kyse arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä, minkä vuoksi perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan kohdistuvat rajoitukset edellyttävät arviointia. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn liittyy erityisiä riskejä, jotka voivat ulottua henkilön yksityiselämään ja viime kädessä hänen identiteettiinsä kohdistuviin uhkiin. Valiokunta on korostanut, että tällaisiin tietoihin liittyvät mahdolliset väärinkäytökset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia ja että laajoihin arkaluonteisia tietoja sisältäviin tietokantoihin liittyvät tietoturvauhat on otettava sääntelyn arvioinnissa huomioon. Näistä syistä valiokunta on johdonmukaisesti edellyttänyt, että arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisin ja tarkkarajaisin säännöksin vain siihen, mikä on välttämätöntä kyseisen viranomaistehtävän hoitamiseksi, ja että sääntelyn tulee EU:n tietosuojalainsäädännön puitteissa olla yksityiskohtaista ja kattavaa, jotta käsittelyn oikeasuhtaisuus ja rekisteröityjen oikeusturva voidaan turvata (PeVL 3/2017 vp, s. 5, PeVL 15/2018 vp, s. 37 ja PeVL 7/2019 vp, s. 4).

Lakiehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa- ja valvontavirastolle sen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot sekä vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta että vireilläolon päättymisestä. Sääntelyä täsmennettäisiin siten, että välttämättöminä tietoina vireillä olevasta asiasta pidettäisiin esimerkiksi opiskelijan nimeä ja henkilötunnusta sekä niitä koulutuksen järjestäjän tiedossa olevia syitä, joiden vuoksi asia on tullut vireille. Näihin voi sisältyä esimerkiksi rikokseen syyllistymistä koskevia tietoja, turvallisuutta koskevia havaintoja sekä toimintakykyyn tai terveydentilaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat muodostaa tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Lupa- ja valvontaviraston oikeutus käsitellä näitä tietoja perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan c‑kohtaan, jonka mukaan käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle kuuluvan lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.

Ehdotettu sääntely puuttuu perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, mutta perustuslakivaliokunnan edellyttämä tietojen välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimus täyttyy. Tiedonsaantioikeus on rajattu koskemaan vain Lupa- ja valvontaviraston valvontatehtävien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja, ja tietosisältö on rajoitettu vireilläolon vaiheessa suppeaksi. Laajempia selvityksiä tai arkaluonteisia tietoja ei luovutettaisi, ellei opiskeluoikeutta peruutettaisi. Sääntely on kytketty painavaan yhteiskunnalliseen tavoitteeseen eli asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden varmistamiseen, ja se on asianmukaisesti suhteutettu Lupa- ja valvontaviraston lakisääteisiin valvontatehtäviin. Näin ollen ehdotettua tiedonsaantioikeutta ja sen rajauksia voidaan pitää perustuslain 10 §:n näkökulmasta hyväksyttävinä ja oikeasuhtaisina.

12.7Yliopistolain 45 b §:n ja ammattikorkeakoululain 40 §:n yhteensopivuus tietosuoja-asetuksen kanssa

Esityksessä arvioidaan lisäksi tietosuoja-asetuksen näkökulmasta voimassa olevia yliopistolain 45 b §:n ja ammattikorkealain 40 §:n säännöksiä arkaluonteisten tietojen käsittelystä opiskelijaksi ottamisessa, opiskeluoikeuden peruuttamisessa, opiskeluoikeuden palauttamisessa, kurinpidossa sekä lausuntojen antamisessa. Vastaava arviointi on tehty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 107 §:n osalta hallituksen esityksen 174/2020 vp yhteydessä. Yliopistolain 45 b §:n sääntely siirtyisi uuteen 45 d §:ään, minkä lisäksi pykäliä ehdotetaan täsmennettäväksi säännöskohtaisissa perusteluista ilmenevällä tavalla.

Sääntelyssä tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on pykälissä viitatuissa lainkohdissa säädetyt tehtävät, jotka varmistavat oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön sekä alaikäisten turvallisuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä liikenteen turvallisuutta, kun näitä koskevia vaatimuksia sisältyy tutkintokoulutukseen tai ammatissa toimimiseen. Voimassa olevassa sääntelyssä on käytetty kansallista liikkumavaraa määrittelemällä tietosuoja-asetusta yksityiskohtaisemmin se, kenellä on oikeus tietojen käsittelyyn, sekä säätämällä tarkemmin tietojen säilytyksestä ja poistamisesta. Sääntely täyttää yleisen edun mukaisen tavoitteen, koska sillä turvataan pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen asianmukainen käsittely. Lisäksi sääntely on oikeasuhteisuusperiaatteen mukaisesti rajoitettu siihen, mikä on välttämätöntä.

Sääntelyssä tarkoitetut terveydentilaa koskevat tiedot kuuluvat tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviin henkilötietoihin, joiden käsittelystä säädetään asetuksen 9 artiklassa. Käsiteltäessä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja, tulee tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteen lisäksi jonkin 9 artiklan 2 kohdan edellytyksistä täyttyä. Asetuksen artiklan 9 kohdan 2 alakohdan g mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on sallittua, jos käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.

Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Mainitun lain 6 §:n 2 momentti sisältää luettelon asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä, joita rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi käsiteltäessä henkilötietoja 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Rikosrekisteriotetta koskevaan käsittelyyn sovelletaan yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklaa, jonka mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely on mahdollista yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan perusteella silloin, kun se sallitaan jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista. Tietosuojalain 7 §:n mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvä käsittely on sallittua, jos tietoja käsitellään 6 §:n 1 momentin 1, 2 tai 7 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa.

Oikeus pykälissä tarkoitettujen erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä, jotta korkeakoulujen on mahdollista toteuttaa käsittelyn oikeusperusteena olevat laissa säädetyt tehtävät. Käsittelyn oikeasuhtaisuus on huomioitu säätämällä tiedonsaantioikeus vain välttämättömiin tietoihin ja määrittelemällä erikseen tietoa saavat tahot ja niiden saamat tiedot. Pykälissä tarkoitettuja henkilötietoja käsiteltäessä tulevat sovellettavaksi tietosuojalain 6 §:n 2 momentin mukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi. Sääntely täydentää mainittua sääntelyä suojatoimien osalta, mikä on perusteltua, sillä pykälissä tarkoitetuissa henkilötiedoissa on kysymys erityisen arkaluonteisesta henkilötiedosta. Näin sääntely noudattaa keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.

Perustuslain 10 § turvaa yksityiselämän suojan perusoikeutena jokaiselle. Pykälän 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Esityksen tiedonsaantia koskeviin säännösehdotuksiin sisältyy henkilötietojen käsittelyyn liittyviä säännöksiä. Kyseiset opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat tiedot ovat arkaluonteisia tietoja eli tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 14/2018 vp katsonut lähtökohtaisesti riittävää olevan, että henkilötietojen suojaa ja käsittelyä koskeva sääntely on yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa. Henkilötietojen suojan toteuttaminen tulisi valiokunnan mukaan jatkossa ensisijaisesti taata yleisen tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislain nojalla. Tähän liittyen tulisi välttää kansallisen erityislainsäädännön säätämistä sekä varata sellaisen säätäminen vain tilanteisiin, joissa se on yhtäältä sallittua tietosuoja-asetuksen kannalta ja toisaalta välttämätöntä henkilötietojen suojan toteuttamiseksi (ks. myös PeVL 2/2018 vp, s. 5, PeVL 1/2020 vp, s. 2, PeVL 4/2020 vp, s. 8).

Perustuslakivaliokunnan mukaan (ks. esim. PeVL 20/2020 vp) on selvää, että kansallisen erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksen edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 5). Valiokunta korostaa, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. esim. PeVL 1/2018 vp, PeVL 25/2005 vp). Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4).

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että yksityiselämän suojaan kohdistuvia rajoituksia on arvioitava kulloisessakin sääntely-yhteydessä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa (PeVL 14/2018 vp, s. 5 ja siinä viitatut lausunnot). Merkityksellistä on ollut, että valiokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa henkilötietojen käsittelystä säädettäessä erityisesti se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy perustuslain 10 §:n samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Valiokunta on tämän vuoksi arvioinut erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I). Perustuslakivaliokunnan mukaan terveydentilatiedot ovat valtiosääntöisesti arkaluonteisiksi arvioitavia henkilötietoja (ks. esim. PeVL 20/2020 vp, PeVL 15/2018 vp, s. 35–43, PeVL 1/2018 vp). Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 38/2016 vp, s. 3). Perustuslakivaliokunnan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mahdollistamissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa (PeVL 20/2020 vp, s. 4, PeVL 65/2018 vp, s. 45, PeVL 15/2018 vp, s. 40).

Salassa pidettävän tiedon luovuttamisen osalta perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (esim. PeVL 4/2017 vp). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 46/2016 vp, s. 5–6 ja siinä viitatut lausunnot). Valiokunta ei toisaalta ole pitänyt hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin (ks. esim. PeVL 71/2014 vp, s. 3/I, PeVL 62/2010 vp, s. 4/I ja PeVL 59/2010 vp, s. 4/I). Arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään ja sääntelyn on oltava EU:n tietosuojalainsäädännön mahdollistamissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa (PeVL 65/2018 vp ja PeVL 15/2018 vp). Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään arvioinut myös sitä, että säännösten tarkkarajaisuus edistää myös tietojen luovuttamisen lainmukaisuuden arviointia (PeVL 17/2016 vp, s. 6).

Esityksessä lähdetään siitä, että henkilötietojen osalta EU:n tietosuoja-asetusta täydentäviä säännöksiä on mahdollista säätää, koska kyseessä on asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan tarkoittama käsittelyperuste, eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaan kansallisen liikkumavaran käytön on lisäksi oltava yleisen edun mukaista ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Kansallisen liikkumavaran käyttöä on selostettu ja perusteltu tarkemmin lakiesitysten säännöskohtaisia perusteluja koskevassa osiossa, joissa esitetyillä perusteilla katsotaan, että esityksessä henkilötietojen ehdotettu erityissääntely on yleisen edun mukaista ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.

Kansallinen erityissääntely katsottaisiin välttämättömäksi myös riskiperustaisen lähestymistavan näkökulmasta, koska kyse on osin arkaluontoisten tietojen käsittelystä, ja siksi on olemassa riski rekisteröidyn kannalta, mikäli yksityiskohtaista sääntelyä ei olisi. Sääntelyn oikeasuhtaisuus on huomioitu säätämällä tiedonsaantioikeus vain välttämättömiin tietoihin ja määrittelemällä erikseen tietoa saavat tahot sekä mahdollisimman täsmällisesti ja tarkkarajaisesti luovutettavat tiedot.

Esityksen arkaluonteisia tietoja koskevissa säännöksissä otettaisiin huomioon tietosuoja-asetuksen vaatimukset erityisten henkilötietojen käsittelystä sekä perustuslakivaliokunnan arkaluonteisia tietoja koskeva tulkintakäytäntö. Henkilön terveydentilaan liittyviä ja vastaavia arkaluonteisia tietoja voitaisiin lakiesityksiin sisältyvien säännösten mukaan luovuttaa vain silloin, kun se on välttämätöntä. Tietojen luovutusmahdollisuus rajoittaisi henkilön yksityisyyden suojaa, mutta toisaalta varmistaisi laissa säädetyllä tavalla alaikäisten sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden ja liikenteen turvallisuuden toteuttamista. Tämän vuoksi esityksessä katsotaan perusteeksi säätää arkaluonteisten tietojen luovutusmahdollisuudesta. Tietojensaantiin oikeutetut tahot ja annettavat tiedot määriteltäisiin mahdollisimman täsmällisesti ja tarkkarajaisesti esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa.

12.8Oikeusturva ja julkisen vallan käyttö

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18–19/1990) asettaa velvoitteita oikeusturvajärjestelmän kehittämiselle. Sopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt. Tehokkaaseen oikeussuojakeinoon voidaan katsoa kuuluvan myös menettelyn yksinkertaisuus.

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä on pidettävä esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (HE 1/1998 vp, s. 179/II, ks. myös PeVL 28/ 2001 vp, s. 5–6). Valiokunta on pitänyt nimenomaisesti kurinpitorangaistuksen määräämistä merkittävänä julkisen vallan käyttönä (PeVL 18/2007 vp, s. 7/I).

Esityksessä ehdotetaan, että käytännön tehtäviin osallistumisen epäämistä koskevan päätöksen tekisi rehtori. Ehdotettuun epäämistä koskevaan päätöksentekoon ei voida katsoa liittyvän sellaista merkittävää julkisen vallan käyttöä, etteikö tehtävää voitaisi antaa muullekin kuin viranomaiselle. Koska kyse olisi koulutuksen järjestämiseen liittyvästä turvaamistoimesta, menettelyksi riittäisi, että epäämistoimi kirjataan. Tämä vastaisi nykyistä sääntelyä, jossa myös opetukseen osallistumisen epäämistä koskevat toimet kirjataan, mutta niistä ei tehdä erillistä hallintopäätöstä.

Ehdotetut turvaamistoimet eivät ratkaise opiskelijan oikeutta opintoihin pysyvästi, eikä niillä ole itsenäisiä tai pysyviä oikeusvaikutuksia. Näin ollen niihin ei liity perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen kaltaista oikeusturvatarvetta. Voimassa olevassa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 116 §:ssä on jo säädetty valituskiellosta 85 §:ssä tarkoitettujen turvaamistoimien eli oppitunnilta poistamisen ja opetukseen osallistumisen epäämisen osalta. Ehdotuksessa valituskielto laajennettaisiin koskemaan myös lakiin ehdotettavaa 85 a §:n 3 ja 4 momenteissa tarkoitettua käytännön tehtäviin liittyvää osallistumisoikeuden epäämistä. Valituskieltoa voidaan pitää hyväksyttävänä, koska kyse on rajatusta, lyhytaikaisesta ja luonteensa vuoksi ei‑palautettavissa olevasta turvaamistoimesta, joka pannaan täytäntöön välittömästi oppimisympäristön turvallisuuden turvaamiseksi.

Käytännön tehtäviin liittyvässä osallistumisoikeuden epäämisessä on kyse päätöksenteosta, joka perustuu arvioihin, jotka eivät luontevasti sovi muutoksenhaussa oikeudelliseen harkintaan osoitettavaksi. Arviointi liittyy välittömiin turvallisuus- ja toimintakykyhavaintoihin, jotka edellyttävät koulutuksen järjestäjältä tilannesidonnaista ja ammatillista riskinarviota, eikä tällaisia arvioita voida jälkikäteen rekonstruoida muutoksenhaussa. Näin ollen muutoksenhaun kohdistaminen toimenpiteeseen ei olisi tarkoituksenmukaista eikä vastaisi perustuslain 21 §:n edellyttämää oikeussuojatarpeen kohdistumista varsinaisiin, pysyviä oikeusvaikutuksia tuottaviin päätöksiin.

Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi epäämistoimen kesto olisi rajattu huumausainetestaukseen määräämisen tapauksessa enintään yhdeksi kuukaudeksi ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolon perusteella enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen aikana opiskelijalla säilyisi mahdollisuus osallistua muihin opintoihin, kuten teoriaopetukseen ja oppilaitoksen muihin opetustilaisuuksiin. Toimenpide ei siten estäisi opintojen etenemistä muilta osin eikä vaikuttaisi opiskeluoikeuteen pysyvästi.

Esityksessä ehdotetaan, että opiskeluoikeuden pidättämistä koskeva päätösvalta siirrettäisiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa hallitukselta rehtorille. Muutosta voidaan arvioida perustuslain 16 §:ssä turvattujen sivistyksellisten oikeuksien sekä perustuslain 21 §:ssä turvatun oikeusturvan kannalta, koska opiskeluoikeuden pidättäminen merkitsee puuttumista opiskelijan oikeudelliseen asemaan ja koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksiin. Opiskeluoikeuden pidättäminen perustuu kuitenkin yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti säädettyihin edellytyksiin, eikä ehdotettu muutos vaikuta pidättämisen aineellisiin edellytyksiin tai opiskelijan oikeusturvaa koskeviin takeisiin, kuten kuulemisvelvollisuuteen, päätöksen perustelemisvelvollisuuteen, muutoksenhakuoikeuteen tai hallinnon yleislakien soveltamiseen. Kyse on lisäksi luonteeltaan väliaikaisesta oikeudellisesta seuraamuksesta, jonka päättyminen on opiskelijan omassa vaikutuspiirissä.

Päätösvalta osoitettaisiin rehtorille korkeakoulun operatiivisesta toiminnasta vastaavana viranomaisena, eikä kyse ole julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle, vaan korkeakoulun sisäisestä toimivallan järjestämisestä. Muutosta voidaan pitää perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti oikeasuhtaisena sekä toimivaltasääntelyn täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskevat vaatimukset täyttävänä (PeVM 25/1994 vp). Perustuslakivaliokunta on SORA-sääntelyä koskevassa lausuntokäytännössään (PeVL 60/2010 vp) korostanut sääntelyn täsmällisyyttä ja opiskelijan oikeusturvan turvaamista, jotka toteutuvat myös ehdotetussa sääntelyssä. Päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, mikä turvaa opiskelijan oikeusturvan perustuslain 21 §:n edellyttämällä tavalla.

Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen toimivaltasäännöksiä täsmennettäisiin siten, että opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta päättäisi opetustilaisuutta pitävä opettaja, oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta poistamisesta rehtori tai opettaja sekä osallistumisoikeuden epäämisestä rehtori. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 48/2021 vp) katsonut, että opiskelijan määrääminen poistumaan opetustilanteesta merkitsee puuttumista perustuslain 16 §:ssä turvattuun oikeuteen saada opetusta, ja että vakavammat toimenpiteet, kuten määräaikainen erottaminen, edellyttävät korostettuja oikeusturvajärjestelyjä ja päätöksentekoa monijäsenisessä toimielimessä.

Ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin luonteeltaan tilapäisiä ja rajattuja ja niiden tarkoituksena on turvata opetuksen häiriötön toteutuminen sekä oppilaitosyhteisön turvallisuus. Poistumaan määrääminen koskee yksittäistä tilannetta ja osallistumisoikeuden epääminen on väliaikainen turvaamistoimi, eikä niitä voida rinnastaa määräaikaiseen erottamiseen. Vaikka epäämistoimi voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian selvittämisen yhteydessä, sen käyttö edellyttäisi tapauskohtaista ja säännöllistä uudelleenarviointia. Toimenpiteen tarkoituksena ei ole muodostua pitkäkestoiseksi opiskeluoikeuden rajoittamiseksi, vaan turvata turvallisuus siihen saakka, kunnes asiassa saadaan tarvittava selvitys tai ratkaisu.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset 1 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 85 §:n 3–5 momentti, sellaisina kuin niistä on 85 §:n 4 momentti laissa 164/2022, muutetaan 40 §:n 1 ja 2 momentti, 41 §:n 2 ja 3 momentti, 75 §:n 7 momentti, 76 §:n 7 momentti, 80 §:n 3 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, 81 ja 82 §, 83 §:n 2 momentti, 84 §:n 1 momentin johdantokappale, 93 §:n otsikko sekä 1, 3 ja 5 momentti, 109 §:n 3 momentti ja 116 §, sellaisina kuin niistä ovat 40 §:n 1 ja 2 momentti ja 41 §:n 2 momentti laissa 547/2018, 81 § osaksi laeissa 547/2018 ja 737/2022, 93 §:n 1 ja 5 momentti laissa 164/2022 sekä 116 § laissa 1118/2021, sekä lisätään lakiin uusi 85 a ja 85 b § sekä 107 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1048/2020, siitä lailla 1048/2020 kumotun 5 momentin tilalle uusi 5 momentti seuraavasti:

40 §Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin, osaamisaloihin tai tutkinnon osiin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Kun kysymyksessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös mainitun pykälän, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

41 §Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä tiedonsaanti

Jos kyseessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala, hakijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

75 §Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkaminen sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytyminen

Jos opiskelija erotetaan määräajaksi oppilaitoksesta, opiskelijan oikeus opiskeluun pidätetään, opiskelijan opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään 96 §:n 3 momentin nojalla tai opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin evätään, keskeytyy oppisopimuskoulutus vastaavaksi ajaksi.

76 §Koulutussopimuksen purkaminen ja koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen keskeytyminen

Jos opiskelija erotetaan määräajaksi oppilaitoksesta, opiskelijan oikeus opiskeluun pidätetään, opiskelijan opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään 96 §:n 3 momentin nojalla tai opiskelijan oikeus osallistua käytännön tehtäviin evätään, keskeytyy koulutussopimukseen perustuva koulutus vastaavaksi ajaksi.

81 §Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Kun tutkintokoulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa oikeuden suorittaa kyseinen tutkinto tai tutkinnon osa taikka oikeuden suorittaa tutkinto kyseisellä osaamisalalla sekä oikeuden osallistua tutkintokoulutukseen (opiskeluoikeuden peruuttaminen), jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti koulutuksessa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä 40 §:n mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai

3) opiskelija on tutkintoa suorittamaan hakeutuessaan salannut sellaisen 41 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen ottamisensa opiskelijaksi.

Kun koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä edellyttävät olennaisesti alaikäisten, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain

(980/2012)

3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden tai vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvien henkilöiden suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain

(39/1889)

17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3, 6 tai 6 b §:ssä, 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, näitä rikoksia vastaavasta rikoksesta taikka ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomitusta vastaavasta rikoksesta.

Opiskeluoikeus voidaan myös peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Jos opiskeluoikeus on pidätetty 85 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa tässä momentissa säädetyssä määräajassa. Jos opiskelija on oppivelvollinen, tieto on annettava myös hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia tulee vireille, kun opiskelija on määrätty 82 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo päättyy, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua suorittamaan muuta tutkintoa tai koulutusta. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jälkeen koulutuksen järjestäjän on ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Tutkinnoista ja osaamisaloista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

82 §Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalle on 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten koulutuksen järjestäjän osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä tutkinnon suorittamisen edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 81 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 d §:n 1 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun hän on ensimmäistä kertaa siirtymässä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tehtäviin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Lisäksi opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa nähtäväksi rikosrekisterilain 6 d §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun hän on ensimmäistä kertaa siirtymässä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tehtäviin sisältyy olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden henkilöiden tai vammaispalvelulain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Rikostaustan selvittämiseksi esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote on maksuton.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta ja vireilläolon päättymisestä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

83 §Opiskeluoikeuden palauttaminen

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

84 §Huumausainetestaus

Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tai on siirtymässä toimimaan sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

85 a §Opetukseen ja käytännön tehtäviin osallistumisen epääminen

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opiskelijalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.

Jos opiskelija on määrätty 84 §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin, häneltä voidaan evätä oikeus osallistua opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin siihen asti, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi.

Jos koulutuksen järjestäjällä on 81 §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että henkilö voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, opiskelijalta voidaan evätä oikeus osallistua opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireillä olon ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei saa ylittää kolmea kuukautta.

Edellä 2–4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa opiskelijalle on järjestettävä 99 §:ssä tarkoitettuna opiskelijahuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi opiskelijalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opiskelijan palatessa opetukseen tai koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin. Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa on päivitettävä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla opiskelijan opintojen etenemisen turvaamiseksi.

Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta.

Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena säädetään 81 §:n 3 momentissa.

93 §Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä

Opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja osallistumisoikeuden epäämisestä päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön tässä laissa järjestämässä koulutuksessa olevan oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää kuitenkin kyseisen koulutuksen järjestäjän kotipaikan mukaisen kunnan asettama monijäseninen toimielin rehtorin esityksestä. Kunnan monijäsenisen toimielimen on annettava kyseinen päätös tiedoksi koulutuksen järjestäjälle. Muiden kuin oppivelvollisuuslaissa tarkoitettujen oppivelvollisten osalta korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää rehtori.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Kurinpitotoimesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskeluoikeuden pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös, ja 85 a §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

107 §Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien tietojen käsittely

Rikosrekisteriotetta ei saa tallentaa tai säilyttää eikä siitä saa ottaa jäljennöstä. Otteesta saadaan tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Sähköisessä muodossa toimitettu ote on poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen.

109 §Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus viipymättä ilmoittaa Lupa- ja valvontavirastolle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä edellytetyt tiedot suoritetuista tutkinnoista.

116 §Valituskiellot

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 a §:n 1–4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun työelämätoimikunnan tai rehtorin päätökseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Tämän lain 81 §:n 3 momentissa säädettyä ei sovelleta opiskeluoikeuden pidättämistä koskeviin päätöksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. 2 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yliopistolain (558/2009) 45 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 954/2011, muutetaan 37 a §:n 2 momentti, 37 b §, 43 a ja 43 b §, 43 d §:n 1 momentti, 45 a, 45 b, 83 §:n 1 momentti ja 83 a § ja 85 §, sellaisina kuin ne ovat, 37 a §:n 2 momentti laissa 536/2017, 37 b §, 43 d §:n 1 momentti, 45 a, 45 b ja 85 § laissa 954/2011, 43 a § laeissa 954/2011 ja 735/2022, 43 b § laeissa 954/2011 ja 627/2025 sekä 83 §:n 1 momentti ja 83 a § laissa 960/2015, sekä lisätään lakiin uusi 45 c ja 45 d § seuraavasti:

37 a §Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Kun kysymys on 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai tämän lain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

37 b §Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti

Kun on kysymys 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, hakijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa:

1) opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot; ja

2) tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

43 a §Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai

3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain

(980/2012)

3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden tai vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvien henkilöiden suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3, 6 tai 6 b §:ssä, 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, näitä rikoksia vastaavasta rikoksesta taikka ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomitusta vastaavasta rikoksesta.

Opiskeluoikeus voidaan myös peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Jos opiskeluoikeus on pidätetty 45 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, yliopiston on ilmoitettava opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa tässä momentissa säädetyssä määräajassa.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia tulee vireille, kun opiskelija on määrätty 43 b §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo päättyy, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä opiskelija voidaan hänen suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskeluoikeuden peruuttamisen jälkeen yliopiston on ohjattava opiskelija hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Tarkemmat säännökset opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, annetaan valtioneuvoston asetuksella.

43 b §Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 43 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Yliopisto vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten yliopiston osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 d §:n 1 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä silloin, kun opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ensimmäistä kertaa tehtäviä, joihin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Lisäksi opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa nähtäväksi rikosrekisterilain 6 d §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä silloin, kun opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ensimmäistä kertaa tehtäviä, joihin sisältyy olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden henkilöiden tai vammaispalvelulain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Rikostaustan selvittämiseksi esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote on maksuton.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 43 a §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta, jos opiskelija on hakenut yliopistoon siirto-opiskelijana.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa‑ ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta ja vireilläolon päättymisestä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

43 d §Huumausainetestaus

Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä tai on siirtymässä sellaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;

2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai

3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

45 a §Opetukseen, käytännön tehtäviin tai harjoitteluun osallistumisen epääminen

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija on määrätty 43 d §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin, häneltä voidaan evätä oikeus osallistua käytännön tehtäviin tai harjoitteluun siihen asti, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi.

Jos yliopistolla on 43 a §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, opiskelijalta voidaan evätä oikeus osallistua käytännön tehtäviin tai harjoitteluun enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolon ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei saa ylittää kolmea kuukautta.

Jos opiskelija kieltäytyy 43 b §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta.

Jos opiskelija kieltäytyy 43 b §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena säädetään 43 a §:n 3 momentissa.

45 c §Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää yliopiston hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä sekä hankittava tarpeellinen selvitys.

Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa.

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen, ja 45 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä päättää rehtori. Toimenpiteet tulee kirjata. Opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää rehtori.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta tai opiskeluoikeuden pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisajankohdasta.

45 d §Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely

Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 37 b ja 43 b–43 d §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 43 a §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Yliopiston tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen käsittelyä.

Yliopiston on säilytettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot erillään muista henkilötiedoista. Mainitut tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Rikosrekisteriotetta ei saa tallentaa tai säilyttää eikä siitä saa ottaa jäljennöstä. Otteesta saadaan tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Sähköisessä muodossa toimitettu ote on poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen.

83 §Valitus opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan

Päätökseen, joka koskee 43 a §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 43 c §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin valituksen tekemiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

83 a §Valitus hallinto-oikeuteen

Muuhun kuin 82 ja 83 §:ssä tarkoitettuun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, jollei muualla laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista, kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskeluoikeuden pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

85 §Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano

Opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikaista erottamista ja opiskeluoikeuden pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin määrää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Tämän lain 43 a §:n 3 momentissa säädettyä ei sovelleta opiskeluoikeuden pidättämistä koskeviin päätöksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. 3 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 38 §:n 3 ja 4 momentti, muutetaan 26 §:n 2 momentti, 27, 33 ja 34 §, 36 §:n 1 momentti, 39 ja 40 §, 41 §:n 5 momentti, 58 § sekä 60 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 26 §:n 2 momentti laissa 537/2017, 33 § osaksi laissa 736/2022 ja 34 § osaksi laissa 604/2025, sekä lisätään lakiin uusi 38 a ja 38 b § seuraavasti:

26 §Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n, tämän lain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu, jos toisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

27 §Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti

Jäljempänä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi hakevan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa:

1) opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot; ja

2) tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

33 §Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 26 §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai

3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain

(980/2012)

3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden tai vammaispalvelulain

(675/2023)

2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden parissa työskentelyä, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvien henkilöiden suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain

(39/1889)

17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3, 6 tai 6 b §:ssä, 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, näitä rikoksia vastaavasta rikoksesta taikka ennen mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomitusta vastaavasta rikoksesta.

Opiskeluoikeus voidaan myös peruuttaa, jos opiskeluoikeuden pidättämistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut kaksitoista kuukautta eikä pidättämisen peruste ole lakannut. Jos opiskeluoikeus on pidätetty 38 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, ammattikorkeakoulun on ilmoitettava opiskelijalle, että opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos pidättämisen peruste ei lakkaa tässä momentissa säädetyssä määräajassa.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva asia tulee vireille, kun opiskelija on määrätty 34 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka kun opiskelijalle on varattu tilaisuus tulla opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa kuulluksi. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolo päättyy, kun asia ratkaistaan taikka kun se raukeaa.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskeluoikeuden peruuttamisen yhteydessä opiskelija voidaan hänen suostumuksellaan siirtää ammattikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskeluoikeuden peruuttamisen jälkeen ammattikorkeakoulun on ohjattava opiskelija hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Tarkemmat säännökset opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, annetaan valtioneuvoston asetuksella.

34 §Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Ammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten ammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot hakijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista, jollei opiskeluoikeutta ole myöhemmin palautettu.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 d §:n 1 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä silloin, kun opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ensimmäistä kertaa tehtäviä, joihin sisältyy olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Lisäksi opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa nähtäväksi rikosrekisterilain 6 d §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä silloin, kun opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ensimmäistä kertaa tehtäviä, joihin sisältyy olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen iäkkäiden henkilöiden tai vammaispalvelulain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Rikostaustan selvittämiseksi esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Ote on maksuton.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta, jos opiskelija on hakenut ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijana.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta ja vireilläolon päättymisestä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

36 §Huumausainetestaus

Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä tai on siirtymässä sellaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;

2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;

3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai

4) merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

38 a §Opetukseen, käytännön tehtäviin tai harjoitteluun osallistumisen epääminen

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija on määrätty 36 §:ssä tarkoitettuun huumausainetestiin, häneltä voidaan evätä oikeus osallistua käytännön tehtäviin tai harjoitteluun siihen asti, kunnes hän esittää huumausainetestiä koskevan todistuksen, kuitenkin enintään kuukaudeksi.

Jos ammattikorkeakoululla on 33 §:ssä tarkoitetussa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saadun selvityksen nojalla perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija voi vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, opiskelijalta voidaan evätä oikeus osallistua käytännön tehtäviin tai harjoitteluun enintään opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilläolon ajaksi, kuitenkin enintään kuukaudeksi kerrallaan. Epäämistoimen kokonaiskesto ei saa ylittää kolmea kuukautta.

Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa todistuksen mainittuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta.

Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4–5 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen asti, kunnes hän toimittaa rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskeluoikeuden pidättämisen seurauksena säädetään 33 §:n 3 momentissa.

39 §Menettely opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, kurinpitoasioissa sekä opiskelijan osallistumisen epäämistä koskevissa toimenpiteissä

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä ja hankittava tarpeellinen selvitys.

Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolaissa.

Rehtori ja opettaja sekä harjoittelupaikan ohjaaja voivat 38 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen, ja rehtori päättää 38 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä. Toimenpiteet tulee kirjata. Opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää rehtori.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskeluoikeuden pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

40 §Terveydentilaa ja rikostuomioita koskevien asioiden käsittely

Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 ja 34–36 §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen käsittelyä.

Ammattikorkeakoulun on säilytettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot erillään muista henkilötiedoista. Mainitut tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Rikosrekisteriotetta ei saa tallentaa tai säilyttää eikä siitä saa ottaa jäljennöstä. Otteesta saadaan tehdä ainoastaan merkintä sen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Sähköisessä muodossa toimitettu ote on poistettava viipymättä sen tarkastamisen jälkeen.

41 §Opiskelijakunta

Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

58 §Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen

Päätökseen, joka koskee 33 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 35 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhaussa opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).

Ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, jollei muualla laissa toisin säädetä. Muutoin muutoksenhaussa hallinto-oikeuteen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista, kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskeluoikeuden pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

60 §Valituskiellot

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 28 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 32 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä, 38 §:ssä tarkoitettua kurinpitoa tai 38 b §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden pidättämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Tämän lain 33 §:n 3 momentissa säädettyä ei sovelleta opiskeluoikeuden pidättämistä koskeviin päätöksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. 4 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215/2020) 26 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 166/2022, seuraavasti:

26 §Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltaminen

Koulutuksen järjestämisessä sovelletaan, mitä asianomaisen järjestäjän osalta perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään opetuksen julkisuudesta, kokeilusta, erityisopetuksen tai erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, oppilas- ja opiskeluhuollosta, henkilöstöstä, yhteistyöstä opiskelijoiden huoltajien kanssa, oppilas- tai opiskelijakunnasta, koulutuksen arvioinnista sekä tietojensaannista ja henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä, jollei laissa toisin säädetä. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaisen koulutuksen järjestäjän osalta kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään perusopetuslain 36, 36 a, 36 b ja 36 d–36 g §:ssä lukuun ottamatta jälki-istuntoa koskevaa sääntelyä, lukiolain 40–43 ja 45–48 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80, 85, 85 a, 86, 87, 89–93 ja 115 §:ssä sekä mitä kurinpitotoimien muutoksenhausta säädetään mainituissa laeissa. Jos kunta järjestää koulutusta ilman järjestämislupaa, sovelletaan tässä momentissa tarkoitetun osalta, mitä mainituista asioista perusopetuslaissa säädetään. Poiketen siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, opetukseen osallistumisen epäämiseen sovelletaan, mitä epäämisestä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 5 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 6 momentin johdantokappale ja 7 momentti sekä 7 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 7 §:n 3 momentti laissa 149/2014 sekä 6 §:n 6 momentin johdantokappale ja 7 momentti laissa 183/2024, kumotaan rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 555/2017, sekä lisätään lakiin uusi 6 d §, seuraavasti:

6 §

Sen lisäksi, mitä 1–4 momentissa säädetään, henkilö saa itseään koskevan otteen rikosrekisteristä yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua hyvämaineisuuden arviointia varten. Otteeseen merkitään tiedot päätöksestä, jolla hänet on tuomittu:

Edellä 6 momentissa tarkoitettuun otteeseen merkitään myös tiedot päätöksestä, jolla henkilö on ennen siinä mainittujen lainkohtien voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomittu siinä mainittua tekoa vastaavasta rikoksesta. Edellä 1–6 momentissa ja 6 d §:ssä tarkoitettua otetta pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon sitä tarvitaan. Edellä 2–6 momentissa ja 6 d §:ssä tarkoitettu ote toimitetaan vain sille, jota se koskee.

6 d §

Opiskelija saa itseään koskevan rikosrekisteriotteen esitettäväksi koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 82 §:ssä, ammattikorkeakoululain (932/2014) 34 §:ssä tai yliopistolain (558/2009) 43 b §:ssä tarkoitettuja alaikäisten kanssa työskentelyä koskevia tehtäviä varten.

Lisäksi opiskelija saa itseään koskevan rikosrekisteriotteen esitettäväksi koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle 1 momentissa mainituissa lainkohdissa tarkoitettuja iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyä koskevia tehtäviä varten.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin otteisiin merkitään tiedot päätöksestä, jolla henkilö on tuomittu rikoslain 17 luvun 18 §:n nojalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä, 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta, 21 luvun 1–3, 6 tai 6 b §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitetusta ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta, 31 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä ryöstöstä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta huumausainerikoksesta. Otteisiin merkitään lisäksi tiedot rikoslain 17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa sekä 25 luvun 3 ja 3 a §:ssä tarkoitetuista rikoksista tuomituista sakoista, jotka on rekisteröity sakon täytäntöönpanosta annetun lain

(672/2002)

46 §:n 1 momentissa tarkoitettuun sakkorekisteriin. Otteeseen merkitään myös tiedot päätöksestä, jolla hänet on ennen edellä mainittujen lainkohtien voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomittu edellä mainittua rikosta vastaavasta rikoksesta.

Otteisiin merkitään lisäksi tiedot:

1) päätöksestä, joka on 2 §:n 2 momentin nojalla merkitty rikosrekisteriin ja jolla henkilö on tuomittu tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettua rikosta vastaavasta rikoksesta;

2) päätöksestä, joka on merkitty EU-rikosrekisterilaissa tarkoitettuun säilytysrekisteriin ja jolla Suomen kansalainen on toisessa jäsenvaltiossa tuomittu rikoslain 17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa taikka 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitettua rikosta vastaavasta rikoksesta sakkorangaistukseen;

3) päätöksestä, joka on saatu EU-rikosrekisterilain 20 tai 20 a §:n nojalla ja jolla henkilö on tuomittu toisessa jäsenvaltiossa tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettua rikosta vastaavasta rikoksesta tämän lain 2 §:n 1 momentissa mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen tai rikoslain 17 luvun 18 §:ssä, 20 luvussa taikka 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitettua rikosta vastaavasta rikoksesta sakkorangaistukseen.

7 §

Rikosrekisteriotteeseen merkitystä käyttötarkoituksesta riippumatta yksityinen henkilö voi esittää hallussaan olevan 6 §:n 2 taikka 6 a §:n nojalla annetun rikosrekisteriotteen, kun häntä ollaan valitsemassa mihin tahansa mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tehtäviin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 6 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (214/2012) 11 §:n 4 momentti, 13 e §, 15 §:n 1 momentti, 15 a ja 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentti ja 15 a § laissa 150/2014 sekä 13 e ja 20 § laissa 73/2023, seuraavasti:

11 §Tietojen luovuttaminen säilytysrekisteristä

Oikeusrekisterikeskus saa myös luovuttaa sakkorangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia vastaavia kuin sakkorekisterin otteelle merkittäviä tietoja:

1) esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten, jos esitutkintaviranomaisella on vastaava oikeus saada sakkorangaistusta koskeva tieto sakkorekisteristä;

2) rikosrekisterilain 6 §:n 3 momentin 2 kohdan sekä 6 d §:n 4 momentin 2 kohdan mukaisesti.

13 e §ECRIS-TCN-järjestelmän käyttäminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella

Oikeusrekisterikeskus käyttää ECRIS-TCN-järjestelmää asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti ennen 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun pyynnön esittämistä, kun yksityinen henkilö, joka on asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu kolmannen maan kansalainen taikka jäsenvaltion kansalainen, jolla on myös kolmannen maan kansalaisuus, pyytää Oikeusrekisterikeskukselta itseään koskevan rikosrekisteriotteen rikosrekisterilain 6 §:n 1–4 momentin tai 6 d §:n 1–2 momentin mukaisesti.

15 §Pyyntöön vastaaminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella

Oikeusrekisterikeskus luovuttaa toisen jäsenvaltion rekisteritietoja pyytäneelle keskusviranomaiselle yksityiselle henkilölle toimitettaviksi tämän pyytämät rikosrekisterin, sakkorekisterin ja säilytysrekisterin 3 §:ssä tarkoitetut tiedot vastaavasti kuin yksityinen henkilö saisi itseään koskevat tiedot rikosrekisterilain 6 §:n 1–4 momentin tai 6 d §:n 1–2 momentin mukaisesti vastaavassa tilanteessa. Tiedot voidaan luovuttaa yksityiselle henkilölle toimitettaviksi myös sellaisen vapaaehtoistehtävän hoitamista varten, johon kuuluu toimimista alaikäisten parissa, vastaavasti kuin tiedot merkitään rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun otteeseen.

15 a §Pyyntöön vastaaminen alaikäisten kanssa työskentelyä tai toimimista varten

Oikeusrekisterikeskus luovuttaa toisen jäsenvaltion rekisteritietoja pyytäneelle keskusviranomaiselle asianomaisen henkilön suostumuksella pyydetyt rikosrekisterin, sakkorekisterin ja säilytysrekisterin 3 §:ssä tarkoitetut tiedot sellaisen tehtävän hoitamista varten, johon kuuluu työskentelyä tai muuta toimimista alaikäisten parissa, vastaavasti kuin tiedot merkitään rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tai 6 d §:n 1 momentissa tarkoitettuun otteeseen.

Jos rikosrekisterissä on säilytysrekisteriin merkittyjä tietoja, pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle toimitetaan ainoastaan säilytysrekisteriin merkityt tiedot.

20 §Pyynnön esittäminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella

Kun yksityinen henkilö, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, pyytää itseään koskevan rikosrekisteriotteen rikosrekisterilain 6 §:n 1–4 momentin tai 6 d §:n 1–2 momentin mukaisesti, Oikeusrekisterikeskus esittää rekisteritietojen luovuttamista ja niihin liittyviä tietoja koskevan pyynnön sille toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jonka kansalainen henkilö on.

Kun yksityinen henkilö, joka on asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu kolmannen maan kansalainen taikka jäsenvaltion kansalainen, jolla on myös kolmannen maan kansalaisuus, pyytää itseään koskevan rikosrekisteriotteen rikosrekisterilain 6 §:n 1–4 momentin tai 6 d §:n 1–2 momentin mukaisesti, Oikeusrekisterikeskus esittää rekisteritietojen luovuttamista ja niihin liittyviä tietoja koskevan pyynnön sille toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jolla 13 e §:n nojalla tehdyn haun perusteella on kyseisen henkilön rekisteritietoja.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitetun pyynnön esittää yksityinen henkilö, jonka osalta on tiedossa, että hän on ollut täysi-ikäisenä toisen jäsenvaltion asukas, eivätkä häntä koskevat rekisteritiedot ole tältä osin muutoin saatavilla, Oikeusrekisterikeskus esittää rekisteritietojen luovuttamista ja niihin liittyviä tietoja koskevan pyynnön sille toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jonka asukas henkilö on ollut.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 7 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetun lain (148/2014) 9 §, seuraavasti:

9 §Vapaaehtoisen esittämä rikosrekisteriote

Jos vapaaehtoisella on hallussaan itseään koskeva rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tai 6 a §:ssä tarkoitettu rikosrekisteriote, vapaaehtoistehtävän järjestäjä voi pyytää vapaaehtoista esittämään otteen nähtäväksi edellyttäen, että tämän lain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät ja vapaaehtoinen on antanut ilmoituksen, josta käy ilmi, että vapaaehtoinen on saanut tiedon tämän lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista seikoista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Helsingissä 22.10.2026

PääministeriPetteri OrpoOpetusministeriAnders Adlercreutz