← back to the document

What changed

HE 276/2026 · Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisen ja konsulihenkilökunnan huollettavien työskentelystä Australian kanssa... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-08 02:18 · +175 −62 lines

Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisen ja konsulihenkilökunnan huollettavien työskentelystä Australian kanssa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallinnonala
Ulkoministeriö
Antopäivä
29.10.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 276/2026
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
1.1.1Perhe- ja puolisosopimukset
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1.1.1
Perhe- ja puolisosopimukset
Kahdenvälisillä sopimuksilla diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston sekä kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten ansiotyön tekemisestä, jäljempänä perhe- ja puolisosopimus tai sopimus, on tarkoitus helpottaa perheenjäsenten työskentelyä asemamaassa ja mahdollistaa työskentely ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan niissä tapauksissa, joissa diplomaattistatuksesta luopuminen vastaanottajavaltion noudattaman käytännön mukaan muutoin olisi työskentelyn edellytyksenä. Diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 3 ja 4/1970), jäljempänä Wienin diplomaattisopimus, ja konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 49 ja 50/1980), jäljempänä Wienin konsulisopimus, perusteella myönnettävät erioikeudet ja -vapaudet soveltuvat tietyin osin myös diplomaattisten edustustojen henkilöstön talouteen kuuluviin perheenjäseniin.
Uusien perhe- ja puolisosopimusten tekemiselle on edelleen tarvetta. Useissa maissa edustustojen henkilökunnan puolisoiden työskentely on periaatteessa mahdollista, mutta työllistymisen edellytyksenä on diplomaattistatuksesta ja immuniteetista luopuminen, ellei sopimusta tehdä. Ulkomaanedustustossa työskentelevien puolisoiden työllistyminen on haaste, johon ulkoministeriö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan. Puolison työskentelymahdollisuus ulkomaankierroksen aikana koetaan merkittäväksi kannustimeksi, joka vaikuttaa virkamiehen edellytyksiin siirtyä ulkomaanedustukseen.
1.1.2Diplomaattisten ja konsuliedustustojen henkilöstön sekä kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön oleskelu ja työnteko Suomessa
1.1.2
Diplomaattisten ja konsuliedustustojen henkilöstön sekä kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön oleskelu ja työnteko Suomessa
Ulkomaalaisen työskentely Suomessa edellyttää ulkomaalaislain
(301/2004)
nojalla työntekijän oleskelulupaa (3 §:n 1 momentin 6 kohta, 70–74 §), ellei kyse ole työstä, jota on mahdollista tehdä muulla oleskeluluvalla (74 §) tai ilman oleskelulupaa (81 b §). Ulkomaalaisen on myös mahdollista harjoittaa yritystoimintaa harkintaan perustuvalla yrittäjän oleskeluluvalla, joka muun muassa edellyttää elinvoimakeskuksen osapäätöksen (79 ja 79 a §).
Ulkoministeriö myöntää ulkomaalaislain 69 §:n 3 momentin mukaan tilapäisen oleskeluluvan lähettäjävaltiota Suomessa edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston henkilökuntaan kuuluvalle, hänen perheenjäsenelleen ja 18–19-vuotiaalle jälkeläiselle suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen puolisonsa vastaavalle jälkeläiselle. Ulkoministeriö myöntää tilapäisen oleskeluluvan kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen henkilökuntaan kuuluvalle ja hänen perheenjäsenelleen. Ulkoministeriön myöntämän oleskeluluvan osoitukseksi annetaan ulkomaalaislain 33 a §:n 4 momentin mukainen erityinen henkilökortti. Oleskelulupa voidaan peruuttaa ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin ja 69 §:n 4 momentin mukaisesti, kun luvan edellytykset eivät enää täyty.
Virallisten työntekijöiden huollettavien ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisen yhteydessä (HE 155/2025 vp), ulkomaalaislakia muutettiin siten, että sellaisten valtioiden, joiden kanssa Suomella on perhe-ja puolisosopimus, tällaisissa perhe- ja puolisosopimuksissa tarkoitetut huollettavat tai perheenjäsenet saavat työskennellä Suomessa sen oleskeluluvan turvin, joka heillä jo on hakematta työntekoa varten myönnettävää oleskelulupaa. Lisäksi maassa laillisesti oleskelevat perhe- ja puolisosopimuksissa tarkoitetut huollettavat tai perheenjäsenet, jotka eivät tarvitse oleskelulupaa, saivat saman oikeuden. Asiasta säädetään ulkomaalaislain 81 a ja 81 b §:ssä.
1.2Valmistelu
1.2.1Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelu
Virallisten työntekijöiden huollettavien ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisen yhteydessä (
HE 155/2025 vp
), ulkomaalaislakia muutettiin siten, että sellaisten valtioiden, joiden kanssa Suomella on perhe-ja puolisosopimus, tällaisissa perhe- ja puolisosopimuksissa tarkoitetut huollettavat tai perheenjäsenet saavat työskennellä Suomessa sen oleskeluluvan turvin, joka heillä jo on hakematta työntekoa varten myönnettävää oleskelulupaa. Lisäksi maassa laillisesti oleskelevat perhe- ja puolisosopimuksissa tarkoitetut huollettavat tai perheenjäsenet, jotka eivät tarvitse oleskelulupaa, saivat saman oikeuden. Asiasta säädetään ulkomaalaislain 81 a ja 81 b §:ssä.
1.2
Valmistelu
1.2.1
Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelu
Suomen Canberran-suurlähetystö on Suomen virallinen edustaja toimialueellaan, joka kattaa Australian lisäksi Uuden-Seelannin, Fidžin, Papua-Uusi-Guinean, Samoan, Tongan, Vanuatun ja Salomon-saaret. Koska se on samalla Suomen ainoa suurlähetystö eteläisen Tyynenmeren (Oseanian) alueella, se hoitaa käytännössä Suomen suhteita myös alueen muihin valtioihin (Nauru, Tuvalu sekä Cook-saaret, Niue ja Tokelau). Australialla ei ole Suomessa suurlähetystöä, vaan Australian suurlähetystö Ruotsissa on akkreditoitu Suomeen.
Yhteisymmärryspöytäkirjan neuvotteluista vastasi ulkoministeriön EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikkö. Neuvottelut saatiin päätökseen elokuussa 2026 ja yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin Canberrassa 14.10.2026.
1.2.2Kansallinen valmistelu
1.2.2
Kansallinen valmistelu
Australian kanssa neuvotellusta luonnoksesta pyydettiin lausunnot sisäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Maahanmuuttovirastolta. Tasavallan presidentti myönsi allekirjoitusvaltuudet 15.9.2026.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoministeriössä. Esityksestä pyydettiin lausuntoja Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta. Lausuntojen sisältöä selvitetään jäljempänä jaksossa 5.
2Yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteet
2
Yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteet
Yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteena on mahdollistaa diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston sekä kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten työnteko Australiassa ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan niissä tapauksissa, joissa diplomaattistatuksesta luopuminen vastaanottajavaltion noudattaman käytännön mukaan muutoin olisi työskentelyn edellytyksenä. Vastaavasti Suomi takaa sopimuksessa työnteon edellytykset Australian vastaavassa asemassa oleville perheenjäsenille Suomessa.
3Keskeiset ehdotukset
3
Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Australian hallituksen kanssa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan yhteisymmärryspöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
4Esityksen vaikutukset
4.1Taloudelliset vaikutukset
4
Esityksen vaikutukset
4.1
Taloudelliset vaikutukset
Esityksellä ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia.
4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Yhteisymmärryspöytäkirjalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan.
Yleisesti perhe- ja puolisosopimuksilla poistetaan ennakolta esteitä diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston tai kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten työnteolta niissä vastaanottajavaltioissa, joissa työnteon edellytyksenä on valtiosopimus. Sopimukset helpottavat myös Suomessa olevien vieraiden valtioiden edustustojen henkilökunnan perheenjäsenten työskentelyä. Lisäksi sopimukset selkeyttävät mahdollisissa tulkintatilanteissa henkilön työskentelyyn liittyvää lainkäytöllistä koskemattomuutta. Toisaalta sopimusten arvioidaan helpottavan Suomen ulkomailla olevien edustustojen henkilöstön tarvetta selvittää yksittäistapauksissa työnteon edellytyksiä.
4.3Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
4.3
Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
Perhe- ja puolisosopimuksilla edistetään osaltaan Suomen ulkomailla olevan diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston tai kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten työntekoa asemamaassa sekä vastavuoroisesti Suomessa toimivien edustustojen lähetetyn henkilöstön perheenjäsenten työntekoa Suomessa. Sopimuksilla on myönteinen vaikutus myös Suomen edustustoissa työskentelevien virkamiesten perheenjäsenten työllistymiseen.
Sopimuksilla on merkitystä yksittäisen henkilön oikeussuojan kannalta, koska täydellistä luopumista diplomaattistatuksesta ei ole pidettävä suositeltavana edustuston henkilöstön puolisoiden työllistymisen mahdollistamiseksi. Täydellinen luopuminen voisi johtaa siihen, että diplomaattistatuksestaan luopuneeseen perheenjäseneen kohdistuvia vastaanottajavaltion toimia voitaisiin käyttää Wienin diplomaattisopimuksen tai Wienin konsulisopimuksen tarkoituksen ja päämäärän sivuuttamiseksi. Sopimuksen myötä työtätekevä puoliso ei luovu diplomaattistatuksestaan, mutta häntä ei ole vapautettu siviilioikeudellisesta ja hallinnollisesta lainkäyttövallasta kyseiseen ansiotyöhön liittyvissä kysymyksissä, minkä voidaan katsoa palvelevan työnantajan etua sekä yhteiskunnan kokonaisetua. Rikosoikeudellisesta koskemattomuudesta luopuminen tapahtuisi tapauskohtaisesti ansiotyöhön liittyvissä tapauksissa ulkoministeriön harkinnan mukaan.
4.4Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon
4.4
Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon
Perhe- ja puolisosopimusten tekeminen edistää osaltaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain
(609/1986)
ja yhdenvertaisuuslain
(1325/2014)
tavoitteiden ja ulkoministeriön perhepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Perheen kokonaistilanteen vaikuttaessa yhä selvemmin siirtymishalukkuuteen, tavoitteena on löytää lisää siirtohalukkuutta ja sukupuolten tasa-arvoa tukevia käytäntöjä.
5Lausuntopalaute
5
Lausuntopalaute
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuttavana Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 18.9.-13.10.2026. Lausuntoja pyydettiin valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Maahanmuuttovirastolta ja Verohallinnolta. Myös muilla tahoilla oli mahdollisuus lausua esitysluonnoksesta. Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat saatavilla valtioneuvoston hankesivuilla hankenumerolla UM018:00/2025.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ilmoittivat, että niillä ei ole lausuttavaa esityksestä.
6Yhteisymmärryspöytäkirjan määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
6
Yhteisymmärryspöytäkirjan määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
1 kappale. Määritelmät ja tulkinta.
Kappaleessa määritellään yhteisymmärryspöytäkirjan keskeinen termistö ja sen tulkinta.
1 kappaleen 4 kohdan mukaan ”diplomaattisia suhteita koskevalla yleissopimuksella” tarkoitetaan 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehtyä
diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta
sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna.
1 kappaleen 5 kohdan mukaan “konsulisuhteita koskeva sopimus” tarkoittaa 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehtyä
konsulisuhteita koskevaa Wienin yleissopimusta
sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna.
2 kappale. Tämän pöytäkirjan soveltamisala.
Kappaleessa määritellään pöytäkirjan soveltamisala.
Valtion virkamieslain
(750/1994)
7 §:ssä luetellaan virat, joihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen, ja jotka siten muodostavat niiden tehtävien rungon, joihin ei myönnetä työlupaa sopimusten kansallisen turvallisuuden perusteella rajoitettuja tehtäviä koskevien määräysten perusteella. Tällaisia virkoja ovat muun muassa ministeriöiden kansliapäälliköiden, valtiosihteerien ja osastopäälliköiden virat, ulkoasiainhallinnon virat, tuomarin virat, virastojen päälliköiden virat, poliisimiehen virat, puolustusvoimien, puolustusministeriön sekä rajavartiolaitoksen virat sekä suojelupoliisin virat. Valtion virkamieslaissa lueteltujen virkojen lisäksi on katsottava, että myös yksityissektorin työt voivat kuulua sopimusten rajoittavien määräysten piiriin silloin, kun niihin sisältyy kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavien tehtävien hoitoa.
3 kappale. Ilmoitusmenettelyt.
Kappaleessa määrätään työntekoon liittyvistä ilmoitusmenettelyistä.
Ulkoministeriö vastaa 3 kappleen 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen nootitse selvitettyään henkilön aseman. Suomessa ei myönnettäisi erillistä oleskelulupaa tai oikeutta työntekoon vaan oikeus työntekoon tulisi suoraan ulkomaalaislain 81 a §:n 1 momentin 7 kohdasta. Ulkoministeriö ei siis toimisi hallintolain
(434/2003)
tarkoittamina lupaviranomaisena eikä näin ollen tekisi ulkomaalaislain mukaista työlupaharkintaa tai hallintopäätöstä asiassa. Ulkoministeriö toimeenpanisi yhteisymmärryspöytäkirjan 3 kappaleessa tarkoitettua menettelyä. Mahdolliset ristiriidat ratkaistaisiin yhteisymmärryspöytäkirjan 8 kappaleen menettelyä noudattaen. Tällainen mahdollinen ristiriita voisi syntyä käytännössä esimerkiksi silloin, kun henkilön asemaa ei voitaisi todeta puutteellisen pyynnön vuoksi.
Kappale liittyy perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityiselämän suojaan ja henkilötietojen suojaan. Henkilötietojen suojasta on säädetty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta) ja tietosuojalaissa
(1050/2018).
(1050/2018)
.
Yhteisymmärryspöytäkirjan 3 kappale muodostaa lakisääteisen velvoitteen ottaa vastaan ja käsitellä ilmoitus työnteko-oikeuden saamiseksi. Tätä tehtävää suorittaessa ulkoministeriö käsittelisi henkilötietoja ja toimisi rekisterinpitäjänä. Henkilötietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Arkaluonteisiin henkilötietoihin kuuluvat muun muassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitetut erityiset henkilötietoryhmät. Niitä ei pääsääntöisesti ole tarpeen käsitellä yhteisymmärryspöytäkirjan 3 kappaleessa tarkoitetussa menettelyissä. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisten henkilötietoryhmien käsittelyä on sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä
4 kappale. Luvan voimassaolon päättyminen.
Kappaleessa määrätään ansiotyöluvan päättymisestä.
5 kappale. Siviili- ja hallinto-oikeudellinen lainkäyttövalta.
Kappaleessa määrätään siviili- ja hallinto-oikeudellisesta lainkäyttövallasta.
Lainkäytöstä säädetään useassa eri kansallisessa säädöksessä ja etsinnästä, takavarikosta, menettämisseuraamuksesta ja muista pakkotoimenpiteistä säädetään Suomessa pääsääntöisesti pakkokeinolaissa
(806/2011). Lainkäytöllinen koskemattomuus merkitsee vapautusta tuomiovallasta. Omaisuuden vapautus pakkotoimista koskee erilaisia hallinnollisia ja prosessuaalisia pakkokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä.
(806/2011)
. Lainkäytöllinen koskemattomuus merkitsee vapautusta tuomiovallasta. Omaisuuden vapautus pakkotoimista koskee erilaisia hallinnollisia ja prosessuaalisia pakkokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä.
Sopimuksen siviili- ja hallinto-oikeudellista koskemattomuutta käsittelevät määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
6 kappale. Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta.
Kappaleessa määrätään rikosoikeudellisesta lainkäyttövallasta.
Rikosoikeudellista lainkäyttöä säännellään Suomessa rikoslailla
(39/1889)
ja rikosprosessilainsäädännöllä. Määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.
7 kappale. Verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmät.
Kappaleessa määrätään yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla tehtävään ansiotyöhön Wienin diplomaattisopimuksen ja Wienin konsulisopimuksen mukaisesti ja jollei muussa sovellettavassa kansainvälisessä asiakirjassa toisin määrätä, perheenjäseneen sovelletaan vastaanottajavaltion verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kaikissa asioissa, jotka liittyvät hänen tekemäänsä ansiotyöhön vastaanottajavaltiossa ja perheenjäsenellä on velvollisuus maksaa vastaanottajavaltiossa tuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja siellä tekemästään ansiotyöstä saadusta tulosta kansainvälisten sopimusten ja vastaanottajavaltion kansallisen lainsäädännön mukaisessa määrin.
Verovelvollisuuden perusteista säädetään perustuslain 81 §:n mukaan lailla. Ansiotulojen verotuksen osalta erityisesti tuloverolaki
(1535/1992)
on keskeinen. Tuloverolain 9 §:n mukaan Suomessa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista. Henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoitetusti verovelvollinen) on velvollinen suorittamaan veroa Suomesta saamastaan tulosta. Tuloverolain 11 §:ssä määritellään, milloin henkilön katsotaan asuvan Suomessa tuloverotuksen näkökulmasta.
Sosiaaliturvaa koskevat säädökset ovat yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavina laintasoisia (perustuslain 80 §). Velvollisuudesta maksaa työeläkevakuutusmaksua säädetään työeläkelaeissa, joista keskeisimmät ovat työntekijän eläkelaki
(395/2006), yrittäjän eläkelaki
(395/2006)
, yrittäjän eläkelaki
(1272/2006)
ja julkisten alojen eläkelaki
(81/2016). Muista työntekijän tai yrittäjän pakollisista sosiaaliturvamaksuista säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa
(81/2016)
. Muista työntekijän tai yrittäjän pakollisista sosiaaliturvamaksuista säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa
(555/1998)
sekä sairausvakuutuslaissa
(1224/2004). Suomen ja Australian välillä on tehty myös vuonna 2008 sosiaaliturvasopimus (SopS 35 ja 36/2009), joka vaikuttaa kansallisen lainsäädännön ohella maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvan määräytymiseen.
(1224/2004)
. Suomen ja Australian välillä on tehty myös vuonna 2008 sosiaaliturvasopimus (SopS 35 ja 36/2009), joka vaikuttaa kansallisen lainsäädännön ohella maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvan määräytymiseen.
Määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
8 kappale. Riitojen ratkaiseminen.
Kappaleessa määrätään riitojen ratkaisemisesta. Erimielisyydet ratkaistaan sovinnollisesti diplomaattiteitse ystävällismielisin neuvotteluin osapuolten kesken, eikä niitä saateta kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen eikä kolmannen osapuolen ratkaistaviksi.
9 kappale. Muuttaminen.
Pöytäkirjaa voidaan muuttaa kirjallisesti valtioiden yhteisellä päätöksellä.
10 kappale. Voimaantulopäivämäärä, kesto, päättyminen ja tarkastelu.
Kappale sisältää sopimuksen loppumääräykset koskien sopimuksen voimaantuloa ja irtisanomista.
Kappaleen 5 kohdan mukaan valtiot tapaavat tarkastellakseen yhteisymmärryspöytäkirjan toimivuutta viiden vuoden kuluessa yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta. Sillä, että tarkastelua ei tehtäisi viiden vuoden kuluessa, ei kuitenkaan ole vaikutusta yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisen jatkumiseen.
7Voimaantulo
7
Voimaantulo
Yhteisymmärryspöytäkirja tulee voimaan sen 10 kappaleen 1 kohdan mukaan toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun Suomen tasavallan hallitus on kirjallisesti ilmoittanut Australian hallitukselle diplomaattiteitse saattaneensa päätökseen yhteisymmärryspöytäkirjan voimaan tulemiseksi tarvittavat kansalliset menettelynsä.
Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun yhteisymmärryspöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan.
8Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
8
Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
Yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
mukaan määräyksiä maakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa, eikä sopimuksen voimaansaattamislaille ole siten tarpeen hankkia Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n mukaisesti.
9Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
9.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
9
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
9.1
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Eduskunta hyväksyy perustuslain 94 §:n mukaan sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.
Australialle on neuvotteluiden aikana kerrottu, että yhteisymmärryspöytäkirjaa käsitellään Suomessa oman valtiosääntömme lähtökohdista, kuten valtiosopimusta. Sinänsä ei ole erityisen epätavallista, että valtiot saattavat keskenään käsitellä tiettyä tekemäänsä sopimusta tai asiakirjaa jossain määrin eriluonteisina omien valtiosääntöjensä mukaisesti. Ulkoministeriön EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikön ylläpitämässä valtiosopimusoppaassa
[1]
Valtiosopimusopas, jakso 2.6 Yhteisymmärryspöytäkirjat ja muut oikeudellisesti sitomattomat instrumentit. Ulkoministeriö.
todetaan myös, että asiakirjan nimike ei ole ratkaisevaa arvioitaessa sen luonnetta ja vaikka oikeudellisesti sitomattomat instrumentit eivät luo oikeudellisesti sitovia oikeuksia ja velvollisuuksia, osapuolten tulisi kuitenkin ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita instrumenttien täytäntöön paneminen edellyttää. Suomessa kyseessä olevan yhteisymmärryspöytäkirjan
täytäntöönpaneminen edellyttää sen käsittelemistä, kuten aineelliselta sisällöltään sitä vastaavat muut perhe- ja puolisosopimukset ja näin ollen se on voimaansaatettava sitovana velvoitteena. Jos Australia ei enää noudattaisi yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisia sitoumuksiaan, Suomi voisi irtisanoa yhteisymmärryspöytäkirjan.
Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyn yhteisymmärryspöytäkirjan 2–7 kappaleet kuuluvat lainsäädännön alaan edellä jaksossa 6 esitetyin perustein. Myös yhteisymmärryspöytäkirjan keskeiset määritelmät sisältävän 1 kappaleen on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan, koska määritelmät vaikuttavat välillisesti yhteisymmärryspöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp ja PeVL 24/2001 vp).
9.2Käsittelyjärjestys
9.2
Käsittelyjärjestys
Koska yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, yhteisymmärryspöytäkirja voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotus
1
Laki diplomaattisen ja konsulihenkilökunnan huollettavien työskentelystä Australian kanssa tehdystä yhteisymmärryspöytäkirjasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Helsingissä
29.10.2026
PääministeriPetteri OrpoUlkoministeriElina Valtonen
Pääministeri
Petteri Orpo
Ulkoministeri
Elina Valtonen
Sopimusteksti
Suomen tasavallan hallitus edustajanaan ulkoministeriö ja Australian hallitus edustajanaan ulko- ja kauppaministeriö (kumpikin erikseen ”
valtio
” ja yhdessä ”
valtiot
”) ovat yhdessä päättäneet seuraavaa:
1. ”
edustuston työntekijä
” tarkoittaa lähettäjävaltion työntekijää,
2. ”
perheenjäsen
” tarkoittaa edustuston työntekijän perheen jäsentä,
3. ”
Ulkoministeriö
” tarkoittaa
4.
“Diplomaattisia suhteita koskeva yleissopimus”
tarkoittaa 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehtyä
diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta
sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna.
5.
“Konsulisuhteita koskeva sopimus”
tarkoittaa 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehtyä
konsulisuhteita koskevaa Wienin yleissopimusta
sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna.
The Government of Australia as represented by the Department of Foreign Affairs and Trade and the Government of the Republic of Finland as represented by the Ministry for Foreign Affairs of Finland (each a “
State
”, together the “
States
”) have mutually determined the following:
1.“
Mission Employee
” means any employee of the sending State:
2.“
Family Member
” means any member of the family of a Mission Employee:
3.“
Ministry for Foreign Affairs
” means:
4.
“Diplomatic Relations Convention”
means the
Vienna Convention on Diplomatic Relations
of 18 April 1961 as amended from time to time.
5.
“Consular Relations Convention”
means the
Vienna Convention on Consular Relations
of 24 April 1963 as amended from time to time.
5. The States will meet to review the operation of the Memorandum within five (5) years after it enters into effect. However, a failure to review the operation of the Memorandum within five (5) years will not affect the ongoing operation of the Memorandum.
Alaviitteet
1.
Valtiosopimusopas, jakso 2.6 Yhteisymmärryspöytäkirjat ja muut oikeudellisesti sitomattomat instrumentit. Ulkoministeriö.