What changed
HE 198/2025 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain... · редакция 2 → 3 · зафиксировано 2026-11-04 02:59 · +235 −546 lines
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallinnonala
Oikeusministeriö
Antopäivä
15.1.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Käsitelty
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 198/2025
… 13 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma, Vahva ja välittävä Suomi, 2023, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
[1]
… 2 строк без изменений …
sisältää useita viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja sen sujuvoittamista rikoksentorjunnan ja rikosten ehkäisemisen tehostamiseksi koskevia kirjauksia. Kirjaukset koskevat useiden ministeriöiden hallinnonaloja, ja ne liittyvät esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden, jengirikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseen sekä kansallisen turvallisuuden parantamiseen.
Ulosottokaareen, lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta, sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin osaltaan hallituksen ohjelman kirjauksia (s. 205) työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
… 1 строк без изменений …
Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Verohallinnon, Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien ehdotusten osalta on lisäksi valmistelun aikana käyty keskustelua sisäministeriön, Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin kanssa.
Lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ehdotettavan muutoksen tavoitteita on lisäksi käsitelty työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa 12.6.2025 ja 17.9.2025.
Esityksen valmistelussa on hyödynnetty myös oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (
OM068:00/2024
).
Esityksen valmistelussa on hyödynnetty myös oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (OM068:00/2024).
Viranomaisten välistä oma-aloitteista turvallisuus- ja rikostorjuntaperusteista tietojenvaihtoa sekä sen yhteydessä esiintyviä ongelmia, tulkintakäytäntöjä ja sääntelyn kehittämistarpeita selvittänyt VN TEAS –tutkimushanke Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto)
Oma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9
[2]
… 4 строк без изменений …
valmistui 8.6.2023. Hankkeessa tarkasteltiin muun muassa vankilaturvallisuuden parantamiseen sekä talousrikollisuuden ehkäisyyn liittyvän tietojenvaihtosääntelyn nykytilaa.
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla hankeikkunassa hankkeen tunnuksella
OM063:00/2023
.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Viranomaisten välinen tiedonvaihto rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi
OM063:00/2023.
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Viranomaisten välinen tiedonvaihto rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi
Viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta säädetään sekä yleislaeissa että viranomaiskohtaisesti erityislainsäädännössä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
(621/1999)
, jäljempänä
julkisuuslaki
, on yleislaki, joka sääntelee muun muassa viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa. Viranomaisten tiedonhallinnasta ja teknisten rajapintojen avulla tapahtuvasta tietojen vaihtamisesta säädetään puolestaan laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta
(906/2019)
, jäljempänä
tiedonhallintalaki
. Viranomaisten välinen tietojenvaihto muiden kuin julkisesti saatavilla olevien tietojen osalta perustuu kuitenkin keskeisiltä osin viranomaisten toimintaa tai henkilötietojen käsittelyä koskevaan, viranomaiskohtaiseen, erityislainsäädäntöön. Erityislainsäädännössä voidaan säätää esimerkiksi tietyn viranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä tietoa toiselta viranomaiselta
(621/1999), jäljempänä
julkisuuslaki, on yleislaki, joka sääntelee muun muassa viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa. Viranomaisten tiedonhallinnasta ja teknisten rajapintojen avulla tapahtuvasta tietojen vaihtamisesta säädetään puolestaan laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta
(906/2019), jäljempänä
tiedonhallintalaki. Viranomaisten välinen tietojenvaihto muiden kuin julkisesti saatavilla olevien tietojen osalta perustuu kuitenkin keskeisiltä osin viranomaisten toimintaa tai henkilötietojen käsittelyä koskevaan, viranomaiskohtaiseen, erityislainsäädäntöön. Erityislainsäädännössä voidaan säätää esimerkiksi tietyn viranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä tietoa toiselta viranomaiselta
pyydettäessä. Nykytilanteessa lailla on voitu säätää myös tietyn viranomaisen, joko samanaikaisesti toisessa laissa säädetyn toista viranomaista koskevan pyyntöön perustuvan oikeuden kanssa rinnakkain, taikka itsenäisesti, oikeudesta luovuttaa tieto toisen viranomaisen pyynnön perusteella. Viranomaisen oma-aloitteisesta tietojen antamisesta on puolestaan kyse silloin, kun laissa nimenomaisesti säädetään viranomaisen oikeudesta tai velvollisuudesta antaa, ilmoittaa taikka luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä ilman, että tietojen saaja on esittänyt tätä koskien erillistä pyyntöä.
Esimerkiksi tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraporttiin saaduissa lausunnoissa nousi esiin viranomaisia koskevaan erityissääntelyyn liittyviä epäselvyyksiä ja haasteita, joiden on havaittu joko estävän tai vaikeuttavan viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Saadun lausuntopalautteen perusteella haasteita aiheutuu sekä epäselvästä sääntelystä että erilaisista tulkintakäytännöistä.
Lausuntotiivistelmä, Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraportti. Oikeusministeriön julkaisuja 2024:38. Saatavilla: sivu 19
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-178-6
[3]
Viranomaisten välisen tiedonvaihdon haasteita, erityisesti ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, on edellä mainittujen lisäksi selvitetty muun muassa seuraavissa selvityksissä: Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille –hanke
Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille, hanke 2021–2022. Hankkeen materiaalit saatavilla:
https://polamk.fi/moniviranomaistoiminnan-suunnitelmallista-johtamista-tukevien-toimintamallien-luominen-poliisille
, Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä eri maissa
Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä
eri maissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:55. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163536
, sekä Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:2. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163728
.
[4], Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä eri maissa
[5], sekä Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet
[6].
Selvityksissä tiedonvaihtoa koskevat säännökset on nähty epäselvinä ja tulkinnanvaraisina ja ne voivat siten olla esteenä tehokkaalle yhteistyölle eri viranomaisten välillä. Tulkintavaikeuksia on ilmennyt etenkin sen osalta, onko, ja millaisin edellytyksin, oma-aloitteinen tietojen antaminen toiselle viranomaiselle tämän lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi mahdollista.
2.2
Viranomaisten välinen tiedonvaihto vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi
2.2Viranomaisten välinen tiedonvaihto vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi
Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen
Rikosseuraamuslaitos teetti vuonna 2021 selvityksen
Selvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2021. Saatavilla:
https://rikosseuraamus.fi/material/collections/20210510163527/7QCW6DgVd/2021-03_Selvitys_Risen_kyvysta_vastata_jarjestaytyneen_rikollisuuden_aiheuttamiin_haasteisiin_web.pdf
[7]
… 1 строк без изменений …
järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta vankiloissa. Vankilaolosuhteissa järjestäytynyt rikollisryhmä pyrkii vaikuttamaan vankien ja henkilökunnan käyttäytymiseen sekä vankilan toimintojen järjestämiseen monin tavoin. Ensisijaisena tavoitteena on käyttää väkivallan uhkaan perustuvaa
valta-asemaa taloudellisen hyödyn tai muiden etuisuuksien hankkimiseen. Selvityksessä todetaan, että henkilökunnan havaintojen perusteella muiden vankien painostus, käskyttäminen ja kiristys ovat järjestäytyneen rikollisryhmän tavanomaisia toimintatapoja vankilaolosuhteissa. Rikollisryhmien johtohenkilöt pyrkivät myös ohjaamaan vankilan ulkopuolella tapahtuvaa rikollista toimintaa vankilasta käsin.
Vankilaturvallisuuden ylläpitämistä koskevan viranomaisten välisen tietojenvaihdon keskeisiä viranomaisia ovat erityisesti Rikosseuraamuslaitos ja poliisi.
Poliisia koskevan tietojenvaihtosääntelyn osalta on käynnissä lainsäädäntöhanke (
SM046:00/2023
), jossa tarkoituksena on arvioida poliisilain 4 ja 7 luvun ja poliisin henkilötietolain 3 ja 4 luvun kansallista tiedonvaihtoa koskevien säännösten muutostarpeet suhteessa voimassa olevaan yleislainsäädäntöön ja poliisin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksiin ja valmistella arvion pohjalta ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Hallituksen esitys
Poliisia koskevan tietojenvaihtosääntelyn osalta on käynnissä lainsäädäntöhanke (SM046:00/2023), jossa tarkoituksena on arvioida poliisilain 4 ja 7 luvun ja poliisin henkilötietolain 3 ja 4 luvun kansallista tiedonvaihtoa koskevien säännösten muutostarpeet suhteessa voimassa olevaan yleislainsäädäntöön ja poliisin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksiin ja valmistella arvion pohjalta ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Hallituksen esitys
HE 182/2025 vp
annettiin eduskunnalle 4.12.2025.
Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä koskevia toimenpiteitä sisältyy myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030
Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-069-7
. Strategia sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet:
[J]ärjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisen torjunnan ja siihen liittyvän tietojenvaihdon tehostaminen lainsäädäntöteitse
,
[Y]hteisen tilannekuvan ja tietoisuuden muodostaminen sekä analysoidun tiedon hyödyntäminen eri toimijoiden kesken
,
[8]. Strategia sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet:
[J]ärjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisen torjunnan ja siihen liittyvän tietojenvaihdon tehostaminen lainsäädäntöteitse,
[Y]hteisen tilannekuvan ja tietoisuuden muodostaminen sekä analysoidun tiedon hyödyntäminen eri toimijoiden kesken,
sekä
[T]orjutaan viranomaisiin kohdistuvaa korruption uhkaa
.
Sisäministeriössä on lisäksi käynnissä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva lainsäädäntöhanke (
SM008:00/2025
), jonka tavoitteena on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa tietojenvaihtoa ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisella torjunnalla tarkoitetaan keinoja, joilla heikennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä esimerkiksi erilaisissa lupaprosesseissa taikka julkisissa hankinnoissa.
[T]orjutaan viranomaisiin kohdistuvaa korruption uhkaa.
Sisäministeriössä on lisäksi käynnissä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva lainsäädäntöhanke (SM008:00/2025), jonka tavoitteena on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa tietojenvaihtoa ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisella torjunnalla tarkoitetaan keinoja, joilla heikennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä esimerkiksi erilaisissa lupaprosesseissa taikka julkisissa hankinnoissa.
Vankilaturvallisuuden, ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan vankiloissa, osalta on lisäksi oikeusministeriössä käynnissä lainsäädäntöhankkeet vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämisestä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta
HE 53/2025 vp
annettiin eduskunnalle 22.5.2025 (
OM039:00/2021
). Vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämisen toinen vaihe on parhaillaan käynnissä (
OM085:00/2024
).
annettiin eduskunnalle 22.5.2025 (OM039:00/2021). Vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämisen toinen vaihe on parhaillaan käynnissä (OM085:00/2024).
Rikosseuraamuslaitosta koskeva tietojenvaihtosääntely
Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelystä, tiedonsaantioikeuksista ja tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille säädetään vuonna 2022 voimaan tulleella lailla henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
(1301/2021)
, jäljempänä myös
Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki
. Sääntelyn uudistaminen oli yhteydessä Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon. Voimassa oleva Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki on varsin uutta sääntelyä ja sen valmistelussa pyrittiin huomioimaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän ja menettelytapojen uudistaminen. Uudistettu sääntely on ollut voimassa vasta vähän aikaa, eikä siinä ole havaittu merkittäviä puutteita tai korjaustarpeita viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskeviin säännöksiin tänä aikana. Myös oma-aloitteisesta tiedonluovuttamisesta on säädetty kattavasti niin, että Rikosseuraamuslaitos voi esimerkiksi luovuttaa oma-aloitteisesti
(1301/2021), jäljempänä myös
Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki. Sääntelyn uudistaminen oli yhteydessä Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon. Voimassa oleva Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki on varsin uutta sääntelyä ja sen valmistelussa pyrittiin huomioimaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän ja menettelytapojen uudistaminen. Uudistettu sääntely on ollut voimassa vasta vähän aikaa, eikä siinä ole havaittu merkittäviä puutteita tai korjaustarpeita viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskeviin säännöksiin tänä aikana. Myös oma-aloitteisesta tiedonluovuttamisesta on säädetty kattavasti niin, että Rikosseuraamuslaitos voi esimerkiksi luovuttaa oma-aloitteisesti
… 1 строк без изменений …
välttämättömiä tietoja poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, Oikeusrekisterikeskukselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle (Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki 19 §). Lisäksi Rikosseuraamuslaitos voi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja myös esimerkiksi Maahanmuuttovirastolle sekä ulosottoviranomaiselle (21 § ja 23 §).
Tiedonvaihdon sujuvoittamistarpeita vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä nuoriso- ja jengirikollisuuteen liittyvien henkilöiden tietojen osalta on tunnistettu Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välillä tapahtuvassa tietojen vaihdossa. Rikosseuraamuslaitoksen oma-aloitteinen tiedonluovuttaminen poliisille (19 §) on rajattu koskemaan toiselle viranomaiselle välttämättömiä tietoja. Sen arvioiminen, mitkä tiedot yksittäisessä tapauksessa ovat poliisille välttämättömiä, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneen henkilön osalta, voi Rikosseuraamuslaitoksen havaintojen mukaan joissakin tilanteissa joko estää tietojen luovuttamista taikka tarpeettomasti hidastaa sitä. Esimerkiksi VN TEAS -selvitykseen
Oma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9
[9]
sisältyneissä viranomaisten haastatteluissa, Rikosseuraamuslaitoksen haastateltavat totesivat seuraavaa:
oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen liittyvän ”välttämättömyyden” harkinta on ollut hankala kysymys, josta on käyty runsaasti keskustelua. Välttämättömyyteen on suhtauduttu sitä kautta, että jokin tieto on välttämätön, mikäli jokin selkeä virkatehtävä on mahdoton tehdä ilman tätä tietoa. Välttämättömyys on aina yhteydessä johonkin, esimerkiksi vankilaturvallisuuden kannalta välttämättömät tiedot eivät aina ole myös poliisille välttämätöntä, mutta toisaalta vankilaturvallisuuden tiedot voivat olla merkityksellisiä vangin vapautumisen jälkeisen turvallisuusriskin arvioinnin kohdalla
.
oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen liittyvän ”välttämättömyyden” harkinta on ollut hankala kysymys, josta on käyty runsaasti keskustelua. Välttämättömyyteen on suhtauduttu sitä kautta, että jokin tieto on välttämätön, mikäli jokin selkeä virkatehtävä on mahdoton tehdä ilman tätä tietoa. Välttämättömyys on aina yhteydessä johonkin, esimerkiksi vankilaturvallisuuden kannalta välttämättömät tiedot eivät aina ole myös poliisille välttämätöntä, mutta toisaalta vankilaturvallisuuden tiedot voivat olla merkityksellisiä vangin vapautumisen jälkeisen turvallisuusriskin arvioinnin kohdalla.
… 2 строк без изменений …
Oma-aloitteisessa tietojen luovuttamisessa tietoja luovuttava viranomainen joutuu arvioimaan tietojen luovuttamisen edellytyksiä myös tietoja vastaanottavan viranomaisen puolesta ja sen lakisääteisen tehtävän näkökulmasta. Julkisuuslaissa omaksutun viranomaisten erillisyyden periaatteen mukaisesti jokainen viranomainen vastaa omista tiedoistaan ja niiden antamisesta laissa säädetyin edellytyksin.
Tietojenvaihdon haasteita on arvioitu myös toimenpideohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
Toimenpide ohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:13, saatavilla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-847-1
[10]
vuosille 2024–2027. Toimenpiteen 5.4 Parannetaan viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä, alatoimenpiteessä 5.4.1 Tietojen vaihdon parantaminen vankilaturvallisuuden edistämiseksi, on arvioitu tietojenvaihdon haasteista seuraavaa:
[K]uitenkaan esimerkiksi vangin katujengiin kuulumisesta tai hänen tapaajiensa rikollisista yhteyksistä ei välttämättä ole tietoa heti vangin tultua vankilaan. Tällöin vankilassa ei
voida ryhtyä tarpeellisiin rajoitustoimiin. Rikosseuraamuslaitoksessa olisi välttämätöntä tietää heti asiakkuuden tai vankeuden alussa, ketkä kuuluvat katujengeihin. Tietoa tarvitaan vankien sijoittelun ja erillään pitämisen vuoksi. Katujengiläisten aiheuttama väkivallan uhka vankiloissa on kasvanut huomattavasti. Vankilat eivät saa muilta viranomaisilta etukäteen tietoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden henkilöistä ennen kuin he ovat vankeusvankeja
. Oikeudesta saada vankia koskevia tietoja vankeuden alkaessa on nykyisellään säädetty Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain 16 §:ssä. Rikosseuraamuslaitoksella on sen mukaan oikeus saada poliisilta tiedot
voida ryhtyä tarpeellisiin rajoitustoimiin. Rikosseuraamuslaitoksessa olisi välttämätöntä tietää heti asiakkuuden tai vankeuden alussa, ketkä kuuluvat katujengeihin. Tietoa tarvitaan vankien sijoittelun ja erillään pitämisen vuoksi. Katujengiläisten aiheuttama väkivallan uhka vankiloissa on kasvanut huomattavasti. Vankilat eivät saa muilta viranomaisilta etukäteen tietoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden henkilöistä ennen kuin he ovat vankeusvankeja. Oikeudesta saada vankia koskevia tietoja vankeuden alkaessa on nykyisellään säädetty Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain 16 §:ssä. Rikosseuraamuslaitoksella on sen mukaan oikeus saada poliisilta tiedot
ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen, tutkintavankien ja vankien sijoittamista sekä kansainvälistä täytäntöönpanon siirtoa, tutkintavankeusaikaisen tai vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä
varten. Tästä huolimatta käytännössä tietojen vaihtamista
voivat sääntelyn lisäksi hankaloittaa kuitenkin myös esimerkiksi eri viranomaisten sisäiset prosessit taikka puuttuvat yhteiset toimintamallit ja määritelmät.
Katujengeihin kuulumisen osalta on lisäksi 1.7.2025 tullut voimaan rikoslain
(38/1889)
muutos (Laki rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta
(178/2025)
, jossa säädetään rikoksen tekemisestä osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteena.
(178/2025), jossa säädetään rikoksen tekemisestä osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteena.
Voimassa olevassa laissa ei myöskään ole säädetty Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta selvittää vangin siviilityön tai valvotun koevapauden työpaikkojen soveltuvuutta työnantajiksi. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä on sekä estää rikosten tekeminen vankeusaikana että turvata vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten turvallinen ja lainmukainen täytäntöönpano. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on myös vähentää tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Työpaikkojen ja muiden toimintavelvollisuuspaikkojen osalta tulisikin voida riittävällä tavalla varmistua siitä, ettei niillä ole kytköksiä esimerkiksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai harmaaseen talouteen. Vankien asema työmarkkinoilla voi myös olla sellainen, että riski joutua hyväksikäytön kohteeksi on kohonnut. Esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikkö teki selvityksen järjestäytyneestä rikollisuudesta yritysmaailmassa
Järjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa
yrityskentässä. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö, 10.12.2024, saatavilla
https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2024_14-j%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt-rikollisuus-suomalaisessa-yrityskent%C3%A4ss%C3%A4.pdf
. Selvityksessä hyödynnettiin keskusrikospoliisin keräämiä tietoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhteyksissä olevista henkilöistä. Selvityksen mukaan vuonna 2022 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä oli 2 407, joista suurin osa oli osakeyhtiöitä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä yrityksiä oli erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla, jotka ovat samalla myös niin sanottuja perinteisiä harmaan
[11]. Selvityksessä hyödynnettiin keskusrikospoliisin keräämiä tietoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhteyksissä olevista henkilöistä. Selvityksen mukaan vuonna 2022 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä oli 2 407, joista suurin osa oli osakeyhtiöitä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä yrityksiä oli erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla, jotka ovat samalla myös niin sanottuja perinteisiä harmaan
talouden ongelmatoimialoja, joilla esiintyy paljon myös pimeää työtä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneillä yrityksillä havaittiin lisäksi olevan paljon enemmän ilmoituspuutteita ja verovelkaa kuin verrokkiyrityksillä. Selvityksessä arvioitiin lisäksi, että Suomessa toimisi noin 1 600 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyttä yritystä, joita ei tunnistettu keskusrikospoliisin tietojen avulla. Selvityksen löydösten perusteella suomalaisella järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä.
2.3
Viranomaisten välinen tiedonvaihto ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi
2.3Viranomaisten välinen tiedonvaihto ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi
… 3 строк без изменений …
Tietojenvaihto ja moniviranomaisyhteistyö
Poliisiammattikorkeakoulun raportissa
Kimmo M. Kuukasjärvi, Saana Rikkilä & Terhi Kankaanranta, ”Matalat kynnykset on helpointa ylittää” Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta moniviranomaistoiminnassa. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 142, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere, 2022. Saatavilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/754541/POLAMK_Raportteja_142_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[12]
… 8 строк без изменений …
on tarkasteltu moniviranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon nykytilaa. Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan osallistuu useita viranomaisia, keskeisinä viranomaisina voidaan mainita poliisi, työsuojeluviranomaiset, Rajavartiolaitos, Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto. Myös
muut viranomaiset voivat tehdä tärkeitä havaintoja ja kerätä omien tehtäviensä hoitamiseen liittyen tietoja, joita voidaan hyödyntää moniviranomaistoiminnassa. Nykyisellään tietoa kerätään ja analysoidaan eri järjestelmistä, esimerkiksi verohallinnon tulorekisteristä, vinkkien perusteella sekä tietoja vaihdetaan eri viranomaisten kesken. Poliisilaitokset ja sidosryhmät voivat toimittaa ihmiskauppaa koskevia tietoja keskusrikospoliisille, joka tuottaa tietoa koskevaa analyysipalvelua.
Korkein oikeus arvioi ratkaisussaan
KKO 2023:24
oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Asiassa oli kyse poliisin oma-aloitteisesti ulosotolle luovuttamista tiedoista. Ratkaisussa todetaan, ettei laissa ollut riittävällä tavalla säädetty poliisin toimivallasta luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. KKO:n ratkaisun perusteella tulisikin viranomaisen oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta säätää riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Eri viranomaisten mahdollisuuksia nykyisen sääntelyn mukaan oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi on tarkasteltu myös osana oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (
OM068:00/2024
). Tunnistettujen mahdollisten tietojenvaihdon sujuvoittamistarpeiden osalta keskustelua on käyty erityisesti työsuojeluviranomaista, maahanmuuttohallintoa, Verohallintoa ja Ulosottolaitosta koskevien säännösten osalta.
Eri viranomaisten mahdollisuuksia nykyisen sääntelyn mukaan oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi on tarkasteltu myös osana oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (OM068:00/2024). Tunnistettujen mahdollisten tietojenvaihdon sujuvoittamistarpeiden osalta keskustelua on käyty erityisesti työsuojeluviranomaista, maahanmuuttohallintoa, Verohallintoa ja Ulosottolaitosta koskevien säännösten osalta.
Ulosottoviranomaisen oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskeva sääntely
Ulosottokaaressa on säädetty ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja omasta-aloitteesta muille viranomaisille. Ulosottomies saa ulosottokaaren 3 luvun 72 §:n mukaan oma-aloitteisesti luovuttaa välttämättömiä tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle, mikäli on syytä epäillä, että vastaaja tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen alaiseen ulosottomenettelyssä tehtyyn rikokseen, täytäntöönpanon tuloksen olennaisesti vaarantavaan rikokseen, kirjanpitorikokseen, tai muuhun rikokseen, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta. Siten voimassa oleva sääntely mahdollistaa tietojen luovuttamisen silloin, kun on syytä epäillä ihmiskauppaa. Muiden työperäistä hyväksikäyttöä koskevien rikosepäiltyjen osalta oma-aloitteinen luovuttaminen ei ole mahdollista, sillä ulosottokaaressa asetettu luovuttamiskynnys,
josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin 4 kuukautta vankeutta
,
josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin 4 kuukautta vankeutta,
… 3 строк без изменений …
ei ylity.
Verohallinnon oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta säädetään laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
(1346/1999)
, jäljempänä myös
verotietolaki
, 18 §:ssä. Verotustiedot ovat pääasiassa salassa pidettäviä ja Verohallinnon oma-aloitteisesta tietojen antamisesta säädetään tyhjentävästi verotietolain 18 §:ssä. Säännös ei velvoita tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen, eli se antaa mahdollisuuden luovuttaa tietoja. Muiden viranomaisten tietojensaantioikeus voi perustua verotietolain lisäksi viranomaisen omaan lainsäädäntöön, mutta tietojensaantiin voi liittyä verotietolakiin tai kansainväliseen sääntelyyn liittyviä rajoituksia.
(1346/1999), jäljempänä myös
verotietolaki, 18 §:ssä. Verotustiedot ovat pääasiassa salassa pidettäviä ja Verohallinnon oma-aloitteisesta tietojen antamisesta säädetään tyhjentävästi verotietolain 18 §:ssä. Säännös ei velvoita tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen, eli se antaa mahdollisuuden luovuttaa tietoja. Muiden viranomaisten tietojensaantioikeus voi perustua verotietolain lisäksi viranomaisen omaan lainsäädäntöön, mutta tietojensaantiin voi liittyä verotietolakiin tai kansainväliseen sääntelyyn liittyviä rajoituksia.
Verotietolain 18.1 §:n 2 kohdan mukaan Verohallinto voi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja muille viranomaisille silloin, kun kyse on
niiden laissa tai asetuksessa säädettyyn tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden täyttämisestä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta ja jonka selvittämiseksi tietojen antaminen saattaa olla tarpeen
. Kyseisen kohdan soveltaminen ei ole kuitenkaan käytännön tasolla ongelmatonta, sillä se edellyttää Verohallinnolta laaja-alaista ymmärrystä eri viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yhteisöjen lakisääteisistä tehtävistä, valvonnasta ja tietotarpeesta, sekä eri rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen edellytyksistä ja rangaistusasteista.
niiden laissa tai asetuksessa säädettyyn tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden täyttämisestä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta ja jonka selvittämiseksi tietojen antaminen saattaa olla tarpeen. Kyseisen kohdan soveltaminen ei ole kuitenkaan käytännön tasolla ongelmatonta, sillä se edellyttää Verohallinnolta laaja-alaista ymmärrystä eri viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yhteisöjen lakisääteisistä tehtävistä, valvonnasta ja tietotarpeesta, sekä eri rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen edellytyksistä ja rangaistusasteista.
Verohallinto voi kyseisen 2 kohdan ehtojen täyttyessä luovuttaa tietoja myös työsuojeluviranomaiselle. Muissa, kuin 2 kohdan tarkoittamissa epäillyissä rikostapauksissa, Verohallinto voi luovuttaa työsuojeluviranomaiselle tietoja vain verotietolain 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun työsuojeluviranomaisen tehtävään valvoa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamista
(1233/2006)
.
(1233/2006).
Verohallinto voi tehtävässään kuitenkin tehdä havaintoja, joilla on merkitystä työsuojeluviranomaisen muidenkin valvontatehtävien hoitamisessa. Esimerkiksi lain veronumerosta ja veronumerorekisteristä
(473/2021)
… 1 строк без изменений …
mukaisesti Verohallinto myös rekisteröi ulkomaalaisia, pääsääntöisesti Suomeen työskentelemään tulevia henkilöitä. Rekisteröinnissä voidaan tehdä sellaisia havaintoja, jotka liittyvät työsuojeluviranomaisen tehtävään. Rekisteröinnissä tehtävien havaintojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle ei kuitenkaan tällä hetkellä ole säädetty, eikä Verohallinto siten voi tietoja luovuttaa.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain
(44/2006)
, jäljempänä
työsuojelun valvontalaki
, 4 c pykälässä säädetään työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietyt tietojoukot Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain
(1233/2006)
, jäljempänä
tilaajavastuulaki
, noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.
(44/2006), jäljempänä
työsuojelun valvontalaki, 4 c pykälässä säädetään työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietyt tietojoukot Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain
(1233/2006), jäljempänä
tilaajavastuulaki, noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.
Pykälä on osa työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuksia, joita laajennettiin erityisesti vuonna 2017 harmaan talouden torjunnan vuoksi. Valvontaan käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi työsuojeluviranomaisen on tärkeää saada tietoa, jonka avulla voidaan löytää osuvia valvontakohteita.
Tiedonsaantioikeuksien laajentamista koskevassa hallituksen esityksessä
HE 114/2016 vp
. ei erikseen määritellä, mitä käsitteellä tietojoukko tarkoitetaan. Hallituksen esityksestä käy kui-tenkin ilmi (s. 10), että ”…4 c §:n nojalla saataisiin kerralla suurempi tietomäärä…”. Käsite tietojoukko tarkoittaa käytännössä samaa kuin tiedon saaminen esimerkiksi julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti”. (Ks. tiedon luovuttamisesta julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti” kumotun henkilötietolain
HE 114/2016 vp. ei erikseen määritellä, mitä käsitteellä tietojoukko tarkoitetaan. Hallituksen esityksestä käy kui-tenkin ilmi (s. 10), että ”…4 c §:n nojalla saataisiin kerralla suurempi tietomäärä…”. Käsite tietojoukko tarkoittaa käytännössä samaa kuin tiedon saaminen esimerkiksi julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti”. (Ks. tiedon luovuttamisesta julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti” kumotun henkilötietolain
(523/1999)
hallituksen esitys
HE 96/1998 vp
. s. 41 ja julkisuuslain hallituksen esitys
HE 30/1998 vp
. s. 74 sekä oikeusasiamiehen ratkaisu 18.9.2017 EOAK/1473/2016.)
HE 96/1998 vp. s. 41 ja julkisuuslain hallituksen esitys
HE 30/1998 vp. s. 74 sekä oikeusasiamiehen ratkaisu 18.9.2017 EOAK/1473/2016.)
Työsuojeluviranomainen saa 4 c pykälän nojalla tietojoukon, joka on käytännössä lista tietyillä hakukriteereillä etukäteen määritellyistä keskenään samantyyppisistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä. Hallituksen esityksen
HE 114/2016 vp
. (s. 32) mukaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävillä yksiköillä tarkoitetaan yritys- ja yhteisötietolain
HE 114/2016 vp. (s. 32) mukaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävillä yksiköillä tarkoitetaan yritys- ja yhteisötietolain
(244/2001)
… 7 строк без изменений …
3 §:ssä tarkoitettuja yksiköitä. Työsuojeluviranomainen ei tietopyynnössä yksilöi yksiköitä niiden yksilöintitiedoilla, vaan muilla yksiköitä yhdistävillä ominaisuuksilla. Yksilöintitiedot saadaan vasta tietopyyntöön annetussa vastauksessa. Vastauksena saatu tietojoukko tai lista auttaa työsuojeluviranomaista kohdentamaan tilaajavastuulain noudattamisen valvontaa osuviin kohteisiin. (Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi jatkaa edelleen tiedon pyytämistä saamaansa tietojoukkoon/listalle kuuluvasta yhdestä yksilöidystä yksiköstä työsuojelun valvontalain 4 b §:n nojalla.)
Voimassa olevan 4 c pykälän mukaan valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot on hävitettävä välittömästi. Tilaajavastuulain noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu tilaajaan. Työsuojeluviranomainen valvoo, että tilaaja on pyytänyt sopimuskumppaniltaan tilaajavastuulaissa tarkoitetut selvitykset ennen sopimuksen tekemistä (5 ja 5 a §). Työsuojeluviranomainen valvoo myös sitä, ettei tilaaja ole tehnyt sopimusta yrityksen kanssa, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa (9 §). Vastaavasti valvotaan, ettei tilaaja ole tehnyt sopimusta yrityksen kanssa, vaikka tilaajan on täytynyt tietää, että yrityksellä ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan (9 §).
Työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu työnantajaan. Työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa valvotaan, että työnantaja noudattaa toiminnassaan työlainsäädäntöä, kuten esimerkiksi työsopimuslakia
(55/2001)
, työaikalakia
(55/2001), työaikalakia
(872/2019)
ja vuosilomalakia
(162/2005)
, sekä alan yleissitovaa työehtosopimusta. Lisäksi valvotaan yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Valvonnan tarkoituksena on turvata työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso, tasapuolinen kohtelu ja työsuhdeturva. Työsuojeluviranomaisen suorittamassa ajo- ja lepoaikavalvonnassa on myös kyse työajan valvonnasta, joten ajo- ja lepoaikavalvonta määritellään perinteisesti osaksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaa.
(162/2005), sekä alan yleissitovaa työehtosopimusta. Lisäksi valvotaan yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Valvonnan tarkoituksena on turvata työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso, tasapuolinen kohtelu ja työsuhdeturva. Työsuojeluviranomaisen suorittamassa ajo- ja lepoaikavalvonnassa on myös kyse työajan valvonnasta, joten ajo- ja lepoaikavalvonta määritellään perinteisesti osaksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaa.
… 2 строк без изменений …
Ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa valvontaa kannattaa kohdistaa sellaiseen työnantajaan, joka on laiminlyönyt työsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin kuuluvien säännösten noudattamista.
Työsuojeluviranomainen voi hyödyntää tilaajavastuulain, ulkomaalaisen työvoiman käytön ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontansa kohdentamisessa Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa
(1207/2010)
… 5 строк без изменений …
tarkoitettua ilmiöselvitystä ja velvoitteidenhoitoselvitystä. Näitä palveluja hyödyntämällä työsuojeluviranomainen voi jo nykyään saada tietoa useammasta yrityksestä kerralla, eli käytännössä tietojoukon, eli tietoa ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti”. Kyseessä ei kuitenkaan tällöin ole työsuojelun valvontalain 4 c pykälässä tarkoitettua tietojoukko.
Harmaan talouden selvitysyksikön palvelut tukevat tehokkaasti työsuojeluviranomaisen tilaa-javastuulain, ulkomaalaisen työvoiman käytön ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnan kohdentamista. Palvelut vaikuttavat myönteisesti harmaan talouden, työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan. Työsuojeluviranomainen kohdentaa valvontaa myös muilla perinteisemmillä keinoilla, kuten eri toimialoja ja työelämän eri ilmiöitä koskevan kokemuksensa perusteella sekä vihjetietojen avulla. Valvonnan kohdentamisessa käytettyjen erilaisten keinojen valikoimaa voitaisiin kuitenkin lisätä laajentamalla työsuojelun valvontalain 4 c §:ssä tarkoitettua työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
… 5 строк без изменений …
Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Viranomaisten välinen tietojenvaihto luo edellytyksiä myös viranomaisten tehokkaammalle ja oikea-aikaisemmalle valvonnalle ja varhaiselle puuttumiselle.
Työsuojeluviranomaista koskevan työsuojelun valvontalain 4 c pykälän muuttamisen tavoitteena on tehostaa työsuojeluviranomaisen toimenpitein tehtävää työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaa.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
… 23 строк без изменений …
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
Esityksellä laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten. Työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten säilyisi ennallaan. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamista varten koskisi Verohallinnolta saatavia tietojoukkoja.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
… 5 строк без изменений …
Esityksellä ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia viranomaisiin. Esityksellä olisi kuitenkin vaikutusta erityisesti keskusrikospoliisin resursseihin.
Ehdotus Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa työnantajan tai muun toimintavelvollisuuspaikan mahdollisista kytköksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen olisi kokonaan uutta sääntelyä ja sillä olisi vaikutusta keskusrikospoliisin resursseihin. Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että keskusrikospoliisille tehtävien työnantajia koskevien lausuntopyyntöjen määrä voisi vuositasolla olla noin 400–500 kappaletta. Keskusrikospoliisi on arvioinut lausuntopyynnöistä johtuvaa mahdollista resurssitarvetta suhteessa keskusrikospoliisilla jo nykyisin oleviin vastaaviin tehtäviin. Esityksestä johtuva arvioitu lausuntojen määrä vaikuttaisi kuitenkin olevan merkittävästi suurempi, kuin mitä esimerkiksi turvallisuusselvityslain
(726/2014)
… 3 строк без изменений …
mukaiset lausuntomäärät. Esityksessä ehdotettu lausuntojen antaminen vaatisi tiedonkeruuta. Lisäksi tiedonkeruuta tulisi tehdä myös lausuntopyynnössä yksilöityyn yritykseen tai yhteisöön
liittyviin henkilöihin kohdistuvina rekisteritarkastuksina. Keskusrikospoliisi on arvioinut, että jo pelkästään arvioidun lausuntopyyntöjen määrän perusteella ehdotus edellyttäisi keskusrikospoliisilta huomattavaa resurssien suuntaamista. Vaikka yhden lausuntopyynnön käsitteleminen voisi suppeillaan viedä työaikaa noin tunnin verran, voisi kuitenkin yksittäisen lausuntopyynnön käsittely edellyttää myös huomattavaa jatkoselvittelyä ja lisätiedon keräämistä, jolloin käsittelylle on varattava merkittävästi enemmän aikaa. Keskusrikospoliisi onkin arvioinut, että lausuntoasian käsittely voisi laajemmissa tapauksissa vaatia jopa useampia työpäiviä. Viranomaisilla ei myöskään ole olemassa tietojärjestelmää, jolla lausuntopyynnön käsittelyä voitaisi nopeuttaa esimerkiksi rekisteritarkastuksien tekemiseen eri järjestelmien välillä.
Keskusrikospoliisin resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta olisi keskeistä, että lausuntojen käsittelyyn olisi saatavilla sitä tukevat tietojärjestelmät. Esimerkiksi turvallisuusselvitysten osalta turvallisuusrekisterin ja poliisin tietojärjestelmän tiedot vertautuvat tietyissä määrin suoraan toisiinsa, ja vain ne, joissa on osumia, tulevat keskusrikospoliisille lausuttaviksi. Esityksessä tarkoitetun lausuntopyynnön käsittelemiseksi keskusrikospoliisi on katsonut, että sillä voisi olla esimerkiksi rajattu näkymä Rikosseuraamuslaitoksen järjestelmään siltä osin, kuin kyse olisi lausuntopyynnön käsittelemiseksi tarvittavien rekisteritietojen tarkastamisesta.
4.2.2
Vaikutukset yrityksiin
4.2.2Vaikutukset yrityksiin
Ehdotus työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamisesta vaikuttaisi välillisesti myönteisesti lakisääteisiä velvollisuuksiaan noudattavien yritysten toimintaan. Työsuojeluviranomainen voisi kohdentaa valvontaa aiempaa osuvammin lakisääteisiä velvollisuuksiaan laiminlyöviin yrityksiin, jolloin tällaisten yritysten kiinnijäämisriski kasvaisi. Työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaa tehostamalla lakisääteisiä velvoitteita noudattavien yritysten kilpailuasetelma paranisi verrattuna niihin yrityksiin, jotka ovat saaneet perusteetonta taloudellista hyötyä eri velvoitteiden laiminlyönnillä.
Samalla työsuojeluviranomaisen valvontaresursseja käytettäisiin vähemmän lainsäädäntöä noudattavien yritysten valvontaan, mikä vapauttaisi näissä yrityksissä tarkastuksiin kuluvia resursseja ja työaikaa. Kun työsuojeluviranomainen kuitenkin jatkossakin tarkastaisi myös lainsäädäntöä noudattavia yrityksiä, nämä yritykset hyötyisivät edelleen tarkastuksiin liittyvistä eduista, kuten työnantajan ja työntekijöiden yhteistyön vahvistamisesta, tiedon lisäämisestä ja laiminlyöntien ja epäkohtien ennaltaehkäisystä.
4.2.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.3.1
Vaikutukset viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon ja rikoksentorjuntaan
4.2.3Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.3.1Vaikutukset viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon ja rikoksentorjuntaan
… 17 строк без изменений …
Ehdotettu muutos täsmentää Rikosseuraamuslaitoksen oma-aloitteista tietojen luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi, ei arvioiden mukaan merkittävällä tavalla lisäisi Rikosseuraamuslaitoksen poliisille luovuttamien tietojen määrää. Sääntelyn täsmentämisellä arvioitaisi kuitenkin olevan vaikutusta siihen, että Rikosseuraamuslaitos luovuttaisi tarvittavat tiedot jatkossa oikea-aikaisemmin ilman, että tietojen luovuttaminen tapahtuisi vasta poliisin tietopyynnön perusteella. Muutoksen arvioidaan myös lisäävän Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välistä yhteistyötä.
Oikea-aikaisella ja oma-aloitteisella tietojen luovuttamiselle voitaisi tehostaa rikoksentorjuntaa ja sitä tekevien viranomaisten tehtävien hoitamista, sekä edistää viranomaisen resurssien tehokkaampaa suuntaamista.
4.2.3.2
Vaikutukset viranomaisten tiedonhallintaan, tiedonvaihdon yhteentoimivuuteen ja tietosuojaan
4.2.3.2Vaikutukset viranomaisten tiedonhallintaan, tiedonvaihdon yhteentoimivuuteen ja tietosuojaan
… 9 строк без изменений …
Esityksellä ei ehdoteta muutoksia viranomaisten nykyisiin tehtäviin. Ehdotukset koskevat sellaisia tietolajeja, joita kyseessä olevat viranomaiset voivat käsitellä jo voimassa olevan sääntelyn puitteissa.
Julkisuuslaissa säädetään viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta ja salassa pidosta sekä viranomaisen tietojen luovuttamisesta. Ehdotuksissa on kyse sellaisten salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, joiden luovuttamisesta tulee erikseen säätää lailla.
4.2.4
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä ihmisryhmiin
4.2.4.1
Vaikutukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan
4.2.4Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä ihmisryhmiin
4.2.4.1Vaikutukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan
… 6 строк без изменений …
Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevilla ehdotuksilla olisi vaikutusta rekisteröityjä koskevien tietojen käsittelyyn. Ehdotukset eivät sisällä uusia henkilötietolajeja suhteessa nykyiseen, vaan ehdotusten vaikutukset rajoittuisivat koskemaan sitä, milloin ja kenen osalta Rikosseuraamuslaitos olisi oikeutettu kyseisiä tietoja käsittelemään.
olisi ehdotuksen mukaisesti velvollinen rajaamaan tietojoukkoa yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Työsuojeluviranomaisen tulee siten tietojoukkoa rajaamalla varmistaa, ettei tietojoukkoon sisälly henkilötietoja enempää, kuin kyseisessä tapauksessa valvonnan kohdentamiseksi on välttämätöntä.
4.2.4.2
Vaikutukset muihin perusoikeuksiin
4.2.4.2Vaikutukset muihin perusoikeuksiin
Työsuojelun valvontalain 4 c pykälän muutoksen tavoitteena on, että se vaikuttaisi myönteisesti perustuslain 18 §:ssä tarkoitettuun työvoiman suojeluun ja 7 §:ssä tarkoitettuun jokaisen oikeuteen henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Muutoksen voi nähdä tukevan välillisesti myös perustuslain 18 §:ssä tarkoitettua elinkeinonvapautta, kun lakisääteisiä velvoitteita noudattavien yritysten kilpailuasetelma paranisi verrattuna niihin yrityksiin, jotka ovat saaneet perusteetonta taloudellista hyötyä eri velvoitteiden laiminlyönnillä.
4.2.4.3
Ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset
4.2.4.3Ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset
Rikosseuraamuslaitosta koskevilla ehdotuksilla olisi vaikutusta vankeihin, tuomittuihin ja tutkintavankeihin. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2023, Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja -sarja. Saatavilla
https://www.rikosseuraamus.fi/material/sites/rise_ja_rskk_yhteiset/dokumentit/qgn6jsfk2/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2023.pdf
[13]
… 13 строк без изменений …
mukaan vangeista suurin osa on miehiä, naisia oli vuonna 2023 vain noin 8 prosenttia vangeista. Vuonna 2023 vankeusvankien keski-ikä oli 37,5 vuotta ja tutkintavankien 35,4 vuotta. Vankeusvangeista 10 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 14 prosenttia 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tutkintavangeista alle 25-vuotiaita oli 19 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus
vangeista on noin 18 prosenttia.
Ehdotuksilla laajentaa esitutkintaviranomaisille oma-aloitteisesti luovutettavat tiedot kattamaan myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevia rikosepäilyjä parannettaisi niin ikään mahdollisen rikoksen uhriksi joutuneen asemaa ja oikeuksien toteutumista saattamalla epäily mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esitutkintaviranomaisen tietoon. Työperäinen hyväksikäyttö, myös sen lievemmät muodot, voivat liittyä ihmiskauppaan ja toisaalta hyväksikäytön eri muotoja voi esiintyä myös yhtä aikaa ja päällekkäin. Uhrin näkökulmasta on siten merkityksellistä, että viranomainen voi ilmoittaa epäilemästään rikoksesta kaikkien työperäistä hyväksikäyttöä osoittavien rikosten osalta, koska hyväksikäyttöön voi liittyä myös vakavampia muotoja, joita viranomainen ei välttämättä pysty omassa tehtävässään havaitsemaan tai tunnistamaan.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
… 7 строк без изменений …
Esityksen valmistelussa on selvitetty muita toteutusvaihtoehtoja, joilla voitaisi sujuvoittaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.
Esityksen valmistelun aikana sosiaali- ja terveysministeriö kysyi aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilta, miltä eri viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta työsuojeluviranomainen tarvitsisi tietojoukkoja valvonnan kohdentamiseen. Verohallinnon lisäksi tuli esiin tarve saada tietojoukkoja myös eräiltä muilta viranomaisilta. Esityksen valmisteluaikataulun puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta näiden tietotarpeiden selvittämiseen ja asiaan on mahdollista palata myöhemmin. Valmistelun aikana kuitenkin todettiin, että työsuojeluviranomainen voi saada tietojoukon jo ainakin Oikeusrekisterikeskukselta konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun lain
(137/2004)
9 §:n nojalla. Voimassa oleva lainsäädäntökin voi siten joskus riittää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämiseen. Tämä edellyttää toisten viranomaisten lakisääteisten tehtävien ja olemassa olevien tiedonsaantioikeuksien entistä parempaa tuntemista.
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittaminen muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla olisi mahdollista niiden viranomaisten ja tietojen osalta, joista on jo riittävällä tasolla säädetty. Tämän vuoksi ainakin uusista salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevista toimivaltuuksista on säädettävä nimenomaisesti lailla.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
… 42 строк без изменений …
Lausunnon antoivat seuraavat tahot: Akava ry, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Insinööriliitto IL ry, keskusrikospoliisi, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, oikeuskansleri, Poliisihallitus, Rikosseuraamuslaitos, sisäministeriö, STTK ry, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Yrittäjät ry, Syyttäjälaitos, tietosuojavaltuutetun toimisto, Ulosottolaitos, Vaasan yliopisto, valtiovarainministeriö ja Verohallinto.
Ulosottokaaren 3 luvun 72 §:n 1 momentin (2. lakiehdotus) ehdotusta oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta epäillyn rikoksen johdosta on ulosottolaitoksen ja syyttäjälaitoksen lausunnoissa nostettujen huomioiden perusteella korjattu niin, että 1 momentti koskisi jatkossakin voimassa olevan lain mukaisesti tietojen luovuttamisen 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle
siinä mainittua tarkoitusta varten
. Lisäksi pykälää on muokattu siten, että siinä on paremmin huomioitu tietojen luovuttaminen 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti myös syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten, ei pelkästään rikosta koskevan epäilyn johdosta esitutkintaviranomaisille.
siinä mainittua tarkoitusta varten. Lisäksi pykälää on muokattu siten, että siinä on paremmin huomioitu tietojen luovuttaminen 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti myös syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten, ei pelkästään rikosta koskevan epäilyn johdosta esitutkintaviranomaisille.
… 6 строк без изменений …
Lausunnolla ollut esitysluonnos sisälsi ehdotuksen ulosottokaaren 3 luvun 72 §:n uudeksi 4 momentiksi niin sanottujen havaintotietojen luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle. Sekä Ulosottolaitos että työsuojeluviranomainen pitivät ehdotusta havaintotietojen luovuttamisesta haastavana soveltaa käytännön viranomaistyössä. Ulosottomiehen mahdollisuutta tehdä työsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin liittyviä havaintoja ulosottomenettelyssä sekä luovuttaa näitä havaintoja omasta aloitteestaan työsuojeluviranomaiselle on jatkovalmistelussa tarkasteltu yhteistyössä Ulosottolaitoksen kanssa. Jatkovalmistelussa on arvioitu myös mahdollisuutta sitoa ulosottomiehen oma-aloitteinen tietojen luovutus välttämättömyyteen taikka luovutettavien tietojen tarpeellisuuteen, jolloin mahdollisesti voitaisi poistaa joitakin niitä lausunnoissa todettuja haasteita, joita esitysluonnoksessa olleeseen havaintotietojen luovuttamista koskevaan ehdotukseen sisältyi. Käytännössä kuitenkin
Lisäksi esityksen vaikutusarviointia sekä säännöskohtaisia perusteluita on täydennetty valtiovarainministeriön lausunnon mukaisesti tiedonhallintavaikutusten ja erityisesti tietojen luovuttamistavan osalta.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
4 §.
Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
4 §. Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit.
Pykälän 4 momenttia täydennettäisi siten, että rikosseuraamusrekisteriin voisi sisältyä myös vangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaa koskevia henkilötietoja. Näillä tarkoitettaisi erityisesti työantajan yhteyshenkilönä toimivan nimeä ja yhteystietoa. Mikäli työnantajana toimisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, silloin myös työnantajan toiminimi ja y-tunnus olisivat henkilötietoja, jotka voitaisi tallentaa rekisteriin. Työpaikkana toimivan yrityksen tai muun yhteisön vastuu- ja yhteyshenkilöiden henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisi yleislakina yleistä tietosuoja-asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) sekä tietosuojalakia
(50/2018)
. Pykälässä tarkoitettuja työnantajan ja työnantajan yhteyshenkilön tietoja on lähtökohtaisesti tarpeen käsitellä jokaisen työnantajan osalta, jotta
(50/2018). Pykälässä tarkoitettuja työnantajan ja työnantajan yhteyshenkilön tietoja on lähtökohtaisesti tarpeen käsitellä jokaisen työnantajan osalta, jotta
tarvittava yhteydenpito on mahdollista. Tämä eroaisi siten työnantajan tietojen käsittelystä ehdotetussa 16 a §:n tarkoituksessa.
7 §.
Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.
7 §. Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.
Pykälän 5 momenttia täsmennettäisi siten, että tietoihin saisi sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.
8 §.
Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä
. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisi vastaavasti kuten 7 §:ää. Tietoihin saisi sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.
16 §
.
8 §.Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisi vastaavasti kuten 7 §:ää. Tietoihin saisi sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.
16 §.
Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.
Pykälän 1 momentin 6 kohtaa täydennettäisi siten, että se kattaisi myös tuomittua, vankia ja tutkintavankia koskevat tiedot. Kyse on tiedoista ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmään rekisteröidyn maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevasta asiasta, maasta poistamista koskevan asian päätöksen toimeenpanosta sekä maahantulokiellosta ja sen pituudesta. Tiedot ovat tarpeen esimerkiksi kansainvälisen pidätysmääräyksen taikka kansainvälisen siirtoasian käsittelemiseksi. Voimassa olevan sääntelyn mukaan Rikosseuraamuslaitos voi saada tiedon esimerkiksi henkilölle annetusta maasta poistamista koskevasta päätöksestä silloin, kun se koskee rikoksesta epäiltyä, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa tai valvottuun koevapauteen sijoitettua. Tieto olisi kuitenkin tarpeen saada myös silloin, kun kyse on tuomittua,
vankia tai tutkintavankia koskevasta asiasta. Esimerkiksi vankeusrangaistuksen siirtäminen vangin kotimaassa suoritettavaksi voi olla mahdollista tapauksissa, joissa henkilö on päätetty käännyttää taikka karkottaa kyseiseen maahan. Rikosseuraamuslaitoksen oikeus saada tietoja myös tuomitun, vangin ja tutkintavangin osalta tarkoittaisi käytännössä sitä, että jatkossa Rikosseuraamuslaitoksella olisi mahdollista saada tieto esimerkiksi henkilön oleskelulupaa koskevan asian vireillä olosta myös tilanteissa, joissa henkilön tullessa vankilaan oleskelulupa-asian käsittely on vielä kesken. Tällä voisi olla erityisesti merkitystä tilanteissa, joissa kyse olisi vankilassa olevasta nuoresta tai alaikäisestä turvapaikanhakijasta. Rikosseuraamuslaitoksen kannalta merkitystä olisi erityisesti sillä, mikäli henkilölle tehtäisi ulkomaalaislaissa
(301/2004)
… 4 строк без изменений …
tarkoitettu iän selvittäminen ja selvityksen johdosta henkilön syntymävuosi muuttuisi turvapaikkaprosessin aikana niin, että sillä olisi vaikutusta
myös esimerkiksi siihen voidaanko henkilö sijoittaa vankilassa aikuisten osastolle. Siten tilanteissa, joissa Rikosseuraamuslaitos jatkossa saisi tiedon, että vankilassa olevan henkilön oleskelulupa-asia on kesken, tulisi Rikosseuraamuslaitoksen pyytää tietoja riittävän usein niin, että se voisi varmistua saavansa tiedon oleskelulupaa koskevasta päätöksestä, ja siihen mahdollisesti sisältyvästä iän selvittämisestä, riittävän oikea-aikaisesti.
olla merkitystä myös vankilasijoittelun kannalta. Ehdotuksella ei siten muutettaisi Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen salassapitoa suhteessa tällä hetkellä voimassa olevaan sääntelyyn. Ehdotus koskisi vain sellaisia tietolajeja, jotka Rikosseuraamuslaitoksella on jo voimassa olevan 2 momentin 3 kohdan mukaan oikeus saada. Ehdotuksella ei myöskään laajennettaisi tai muutettaisi tietojen käyttötarkoitusta. Kyse olisi siten edelleen vain välttämättömistä tiedoista ja vain laissa säädettyihin tarkoituksiin.
16 a §.
Oikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta
. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisi Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta pyytää yritystä tai muuta yhteisöä koskeva lausunto keskusrikospoliisilta sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi. Työnantajan soveltuvuuden selvittämisellä tarkoitettaisi oikeutta saada lausunto työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunto olisi tarpeen Rikosseuraamuslaitokselle vankeuslaissa
16 a §.Oikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisi Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta pyytää yritystä tai muuta yhteisöä koskeva lausunto keskusrikospoliisilta sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi. Työnantajan soveltuvuuden selvittämisellä tarkoitettaisi oikeutta saada lausunto työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunto olisi tarpeen Rikosseuraamuslaitokselle vankeuslaissa
(765/2005)
ja laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta
(400/2015)
… 5 строк без изменений …
säädettyjen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Ehdotetussa pykälässä säädettäisi lausuntomenettelystä edellä mainittujen Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi. Pykälässä ei siten
olisi tarkoitus säätää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajan varsinaisesta soveltuvuuden arvioinnista tai sen edellytyksistä. Säännös olisi tarpeen, jotta Rikosseuraamuslaitos voisi varmistua riittävällä tavalla siitä, että osoitettu työpaikka tai muu toimintavelvollisuuspaikka on soveltuva rangaistuksen täytäntöönpanon ja sille asetettujen tavoitteiden, esimerkiksi rikoksettoman elämän tukemisen osalta. Vangin työskentelyllä siviilityöpaikassa voi olla myös vaikutusta vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet henkilöt voivat pyrkiä vaikuttamaan vankilan ulkopuolelta vankilassa oleviin henkilöihin.
Oikeus pyytää lausuntoa olisi rajattu koskemaan työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotettua yritystä tai yhteisöä. Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoa koskevien tehtävien näkökulmasta keskeisintä on saada tieto yleisesti lausuntopyynnössä yksilöityä yritystä taikka yhteisöä koskien, ei esimerkiksi yksittäisten vastuuhenkilöiden osalta, sillä esimerkiksi rikoksettoman elämän tukemisen näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, kenellä nimenomaisella henkilöllä kyseisessä työ- tai toimintavelvollisuuspaikassa on kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunnon rajoittaminen pelkkään työnantajaan olisi perusteltua myös keskusrikospoliisille lausuntopyynnöistä johtuvan resurssitarpeen rajaamiseksi olennaiseen. Rikosseuraamuslaitoksen tulisi lausuntoa pyytäessään yksilöidä lausunnon kohteena oleva yritys tai muu yhteisö, esimerkiksi y-tunnuksen ja toiminimen avulla. Lausuntopyyntöön ja lausuntoon voisi sisältyä henkilötietoja,
mikäli niitä sisältyisi yrityksen tai yhteisön toiminimeen tai y-tunnukseen, esimerkiksi silloin kun kyse olisi yksityisestä elinkeinoharjoittajasta. Mikäli henkilötietoja käsitellään ehdotetun 16 a §:n tarkoituksessa, sovelletaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia
(1054/2018)
, jäljempänä
rikosasioiden tietosuojalaki
.
(1054/2018), jäljempänä
rikosasioiden tietosuojalaki.
Keskusrikospoliisin oikeus käsitellä henkilötietoja lausuntopyynnön käsittelemiseksi ja lausunnon antamiseksi kuuluisi rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalalle, jota täydentää muun muassa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettu laki
(616/2019)
. Rikosseuraamuslaitoksen lausuntopyyntö ja sen johdosta annettava lausunto olisi rajattu koskemaan vain työnantajaa tai muuta toimintavelvollisuuspaikkaa. Käytännössä kuitenkin organisaation yhteyksissä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on kysymys yksittäisistä henkilöistä ja heidän mahdollisista yhteyksistään, ja lausuntopyyntöä käsitellessään ja lausuntoa antaessaan keskusrikospoliisin olisikin tarpeen käsitellä yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja. Lausunnon antamisessa olisi käytännössä kysymys henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5–8 §:ssä tarkoitetuista henkilötiedoista. Tarkoituksena olisi, että lausuntopyynnön käsittelyn yhteydessä suoritettava henkilötietojen
(616/2019). Rikosseuraamuslaitoksen lausuntopyyntö ja sen johdosta annettava lausunto olisi rajattu koskemaan vain työnantajaa tai muuta toimintavelvollisuuspaikkaa. Käytännössä kuitenkin organisaation yhteyksissä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on kysymys yksittäisistä henkilöistä ja heidän mahdollisista yhteyksistään, ja lausuntopyyntöä käsitellessään ja lausuntoa antaessaan keskusrikospoliisin olisikin tarpeen käsitellä yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja. Lausunnon antamisessa olisi käytännössä kysymys henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5–8 §:ssä tarkoitetuista henkilötiedoista. Tarkoituksena olisi, että lausuntopyynnön käsittelyn yhteydessä suoritettava henkilötietojen
… 4 строк без изменений …
käsittely perustuisi nyt ehdotetun säännöksen lisäksi edellä mainituissa säädöksissä oleviin henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin ja keskusrikospoliisin hallussa olevien henkilötietojen hyödyntämiseen. Annettava lausunto ei sisältäisi henkilötietoja.
Lausuntopyyntöihin ja lausuntojen antamiseen tulisi sovellettavaksi yleislakina tiedonhallintalaki. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä. Myös 23 §:ssä tarkoitetun katseluyhteyden avaaminen toiselle viranomaiselle voisi tulla sovellettavaksi.
19 §
.
19 §.
Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
… 5 строк без изменений …
Pykälään lisättäisi uusi 2 momentti, jossa säädettäisi, 1 momentin säännöstä täydentävänä, yksityiskohtaisemmin poliisille luovutettavista tiedoista silloin, kun kyse on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan luovutettavista tiedoista. Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että myös oma-aloitteisesti siltä osin, kuin se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten. Kyseinen 1 momentti kattaa useille eri viranomaisille luovutettavia tietoja ja siinä säädetty luovuttamisen edellytys on, että viranomainen on harkinnut luovutuksen olevan välttämätöntä. Kun tietoja luovutetaan toisen viranomaisen pyynnöstä, tulee tietoja pyytävän viranomaisen lähtökohtaisesti
arvioida pyydettävien tietojen luovuttamisen perusteet ja merkityksen oman laissa säädetyn tehtävänsä kannalta siten, että tietoja luovuttava viranomainen voi arvioida tietojenluovuttamisen lainmukaisuuden. Oma-aloitteisessa tietojen luovuttamisessa tietoja luovuttava viranomainen joutuu pyyntöperusteisesta luovuttamisesta poiketen harkitsemaan tietojen luovuttamisen perusteet ja merkityksen myös toisen, tietoja vastaanottavan, viranomaisen tehtävien kannalta. Oma-aloitteisesti luovutettavien tietojen osalta Rikosseuraamuslaitos joutuu siten 1 momentissa tarkoitetussa tilanteissa harkitsemaan tietojen välttämättömyyttä toisen viranomaisen tehtävien kannalta. Ehdotettu tarkennus poliisille oma-aloitteisesti luovutettavien tietojen osalta olisi tarpeen siksi, että Rikosseuraamuslaitoksella ei ole oman tehtävänsä puitteissa mahdollista kattavasti arvioida esimerkiksi sitä, mitä tietoja poliisilla jo on hallussaan, ja mitkä tiedot siten poliisin näkökulmasta olisi välttämättömiä luovuttaa
Tietojen luovuttamistapaan sovellettaisiin yleislakina tiedonhallintalakia. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä.
36 §
.
36 §.
Tarkastusoikeuden rajoitukset.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisi rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoituksen piiriin 16 a §:ssä tarkoitetut lausuntopyynnön tai lausunnon tiedot. Voimassa olevassa 36 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa välttämättömistä erityisistä tarkastusoikeuden rajoituksista. Kyse on rikosasioiden tietosuojalakia täsmentävästä säännöksestä. Keskusrikospoliisin antamaan lausuntoon sovellettaisi julkisuuslakia, jonka 24 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella lausunto olisi salassa pidettävä. Lausuntopyynnöstä ja sitä koskevasta lausunnosta voi kuitenkin käydä ilmi sellaisia vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja, joiden antaminen rekisteröidylle voisi vaarantaa vankilaturvallisuutta taikka henkilöiden turvallisuutta.
7.2
Ulosottokaari
7.2Ulosottokaari
1 luku
Yleiset säännökset
26 §
.
26 §.
Rekisterin tietosisältö.
Pykälän 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin muilta viranomaisilta saatavat tiedot. Lisäyksen tarkoituksena olisi selventää voimassa olevaa sääntelyä, jonka mukaan ulosottorekisteriin saa kerätä ja tallentaa erityistietoina ulosottoasian asianosaisilta ja sivullisilta saatuja tietoja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja. Ulosottoviranomainen voi ulosottokaaren 3 luvun 48–68 §:ssä tarkemmin säädetyillä tavoilla hankkia ulosottoasiaan liittyviä tietoja ulosoton asianosaisilta, sivullisilta ja muilta viranomaisilta, ja näitä tietoja käsitellään ulosottorekisterissä ulosottoasiaan liittyvinä erityistietoina. Toisilta viranomaisilta tiedonsaantioikeuksien puitteissa hankitut tiedot, kuten verotustiedot ja tiedot viranomaisten rekistereihin rekisteröidystä omaisuudesta, ovat vakiintunut osa tätä tiedonhankintaa ja
tiedonkäsittelyä. Lisäksi muutoksella olisi tarkoitus mahdollistaa muiden viranomaisten oma-aloitteisesti luovuttamien tietojen tallentaminen ja käsittely ulosottorekisterissä. Esimerkiksi sisäministeriössä käynnissä olevassa poliisin tietojenvaihtoa koskevassa säädöshankkeessa (
SM046:00/2023
) tavoitteena on parantaa poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja ja varmistaa, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukisivat viranomaisyhteistyötä. Lisäksi kyseisen hankkeen tavoitteena on, että Rajavartiolaitosta, Tullia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn esitettäisi tarvittavat muutokset, jotka tukisivat niin ikään mainittuja tavoitteita Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston toiminnan näkökulmasta. Muutoksilla ei olisi kuitenkaan vaikutusta sen osalta,
tiedonkäsittelyä. Lisäksi muutoksella olisi tarkoitus mahdollistaa muiden viranomaisten oma-aloitteisesti luovuttamien tietojen tallentaminen ja käsittely ulosottorekisterissä. Esimerkiksi sisäministeriössä käynnissä olevassa poliisin tietojenvaihtoa koskevassa säädöshankkeessa (SM046:00/2023) tavoitteena on parantaa poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja ja varmistaa, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukisivat viranomaisyhteistyötä. Lisäksi kyseisen hankkeen tavoitteena on, että Rajavartiolaitosta, Tullia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn esitettäisi tarvittavat muutokset, jotka tukisivat niin ikään mainittuja tavoitteita Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston toiminnan näkökulmasta. Muutoksilla ei olisi kuitenkaan vaikutusta sen osalta,
että ulosottorekisteriin tallennettaisiin jatkossakin vain vireillä olevien ulosottoasioiden käsittelyn kannalta tarpeellisia tietoja. Jos toiselta viranomaisen oma-aloitteisesti luovuttama tieto ei liity vireillä olevaan ulosottoasiaan, ulosottoviranomaisen tulee poistaa vastaanottamansa tieto, eikä sitä tallennettaisi ulosottorekisteriin.
3 luku
Yleiset menettelysäännökset
72 §
.
Oma-aloitteinen tietojen antaminen
. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin ja lisäksi momenttiin lisättäisiin uusi 4 kohta, jonka mukaan tietoja voisi luovuttaa oma-aloitteisesti myös silloin, kun kyse olisi työsyrjinnästä, kiskonnasta työelämässä, törkeästä kiskonnasta työelämässä, kiskonnasta tai ihmiskaupasta.
72 §.
Oma-aloitteinen tietojen antaminen. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin ja lisäksi momenttiin lisättäisiin uusi 4 kohta, jonka mukaan tietoja voisi luovuttaa oma-aloitteisesti myös silloin, kun kyse olisi työsyrjinnästä, kiskonnasta työelämässä, törkeästä kiskonnasta työelämässä, kiskonnasta tai ihmiskaupasta.
Sääntelyn selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi 1 momentin sanamuoto olisi jatkossa ”luovuttaa” sijaan ”antaa”, vastaavasti kuten voimassa olevissa 2 ja 3 momenteissa on käytetty. Pykälässä säädettyä ulosottomiehen oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskevien aiempien esitöiden
HE 216/2001
mukaan
kyseessä olisi vasta rikosepäily, ulosottomieheltä ei voitaisi edellyttää perinpohjaista rikosoikeudellista arviota rikoksen todennäköisyydestä, tunnusmerkistön törkeysasteesta taikka osallisuuskysymyksistä. Ulosottomiehen virheenä ei voitaisi yleensä pitää sitäkään, että henkilöä lopulta syytetään tai hänet tuomitaan teosta, joka ei ole virallisen syytteen alainen.
… 2 строк без изменений …
Nyt ehdotetulla muutoksella selkeytettäisiin pykälätekstiä siltä osin, että luovutettavien
tietojen tulisi olla välttämättömiä käsillä olevan asian saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon. Nyt ehdotettu muutos vastaisi paremmin myös aiemmissa esitöissä todettua seikkaa, ettei ulosottomieheltä voida vaatia rikosoikeudellista arviota asiassa. Tietoja voidaan luovuttaa saman luvun 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten. Kyseisessä kohdassa tarkoitettuja viranomaisia ovat syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiset, joille tietoja voidaan antaa rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten sekä törkeiden rikosten ennalta estämistä varten ja suojelupoliisille valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten ennalta estämistä varten.
esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisille rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuikäsittelyä varten.
7.3
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
18 §.
Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen
. Pykälän 1 momenttiin lisättäisi uusi 16 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi luovuttaa tietoja työsuojeluviranomaiselle työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi. Lisäksi momenttiin lisättäisi uusi 17 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi oma-aloitteisesti luovuttaa esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työperäiseen hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin.
7.3Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
18 §.Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisi uusi 16 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi luovuttaa tietoja työsuojeluviranomaiselle työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi. Lisäksi momenttiin lisättäisi uusi 17 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi oma-aloitteisesti luovuttaa esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työperäiseen hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin.
Pykälän 1 momentin uudessa 16 kohdassa säädettäisi siitä, että verovalvonnassa havaittuja tietoja voisi oma-aloitteisesti luovuttaa työsuojeluviranomaiselle myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi. Ehdotetussa 16 kohdassa täydennettäisi voimassa olevassa 4 kohdassa säädettyä työsuojeluviranomaisen tilaajavastuulain valvontaa koskevaa tehtävää siten, että uusi 16 kohta kattaisi myös muut työsuojeluviranomaisen valvontatehtävät, joiden hoitamiseksi työsuojeluviranomaiselle on lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta
(44/2006)
4 b §:ssä säädetty oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta ja julkista tehtävä hoitavalta. Työsuojeluviranomaisen tekemässä työolosuhteiden valvonnassa on työsuojelun valvontalain 4 b §:ää koskevien esitöiden (
HE 94/2021 vp
) mukaan kyse esimerkiksi työpaikan ja työympäristön rakenteiden turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien säännösten
4 b §:ssä säädetty oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta ja julkista tehtävä hoitavalta. Työsuojeluviranomaisen tekemässä työolosuhteiden valvonnassa on työsuojelun valvontalain 4 b §:ää koskevien esitöiden (HE 94/2021 vp) mukaan kyse esimerkiksi työpaikan ja työympäristön rakenteiden turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien säännösten
… 5 строк без изменений …
sekä koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuutta koskevien säännösten noudattamista työpaikoilla, sekä esimerkiksi työnteon fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden valvonnasta. Ehdotetulla muutoksella ei muutettaisi Verohallinnon tehtäviä taikka verovalvonnan sisältöä, vaan kysymys olisi siitä, että Verohallinnolla olisi mahdollisuus luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. Verovalvonnan yhteydessä voidaan tehdä havaintoja, joiden oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi olisi perusteltua. Verohallinto voi omassa tehtävässään tehdä havaintoja esimerkiksi toimialasta poikkeavasta palkanmaksusta, tai ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintien yhteydessä voidaan havaita työnteko-oikeudettomia henkilöitä. Esimerkiksi aina ei ole selvää, kuka on työntekijöiden todellinen työnantaja, mitkä työehdot ovat, tai ovatko työntekijät työsuhteessa
vai yrittäjiä. Samaan aikaan tietoisuus työperäisestä hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, pakkoyrittäjyydestä ja ihmiskaupasta on noussut. Verohallinnossa on myös enenevissä määrin tehty havaintoja siitä, miten liiketoiminnan laillisia rakenteita ja käytäntöjä käytetään hyväksikäytön piilotteluun. Esimerkiksi verotarkastuksessa saatetaan tehdä pimeiden palkkojen lisäksi havaintoja alipalkkauksesta tai toimeksiantosuhteen todellisesta luonteesta. Työsuojeluviranomainen valvoo pääasiassa työsuhteessa tapahtuvaa työtä, mutta sen lisäksi työsuojeluviranomainen voi myös arvioida tarpeen mukaan sitä, onko yrittäjäksi ilmoitettu henkilö tosiasiassa työsuhteessa. Muutos mahdollistaisi tietojen ilmoittamisen työsuojeluviranomaiselle oma-aloitteisesti. Lisäksi Verohallinto voisi jatkossa luovuttaa oma-aloitteisesti myös työturvallisuuslain noudattamista koskevia havaintoja, esimerkiksi rakentamisilmoituksia ja veronumeroita koskien. Verovalvonnassa voidaan havaita tilanteita, joissa esimerkiksi
Tietojen luovuttamistapaan sovellettaisiin yleislakina tiedonhallintalakia. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä.
7.4
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
4 c §.
Oikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muuta julkista tehtävää hoitavalta
.
7.4Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
4 c §.Oikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muuta julkista tehtävää hoitavalta.
… 12 строк без изменений …
Pykälässä säädetään työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja mui-den tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietyt tietojoukot Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.
Ehdotettavan pykälän 1 momentin 1
kohdan
mukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:
- joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä
(1 kohdan a alakohta)
,
(1 kohdan a alakohta),
- jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita
(1 kohdan b alakohta)
, tai
(1 kohdan b alakohta), tai
- joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä
(1 kohdan c alakohta).
Voimassa olevan pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on oikeus saada Verohallinnolta yksilöintitiedot ja verovelan määrää koskevat tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Ehdotettavan pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla työsuojeluviranomainen saisi edelleen tämänkin tietojoukon, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut
HE 114/2016 vp
… 5 строк без изменений …
s. 32.)
Ehdotettavan pykälän 1 momentin
2 kohdan
mukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Eläketurvakeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitä-vistä yksiköistä, joiden Eläketurvakeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin eläkevakuuttamisvelvollisuutensa. Myös voimassa olevan pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on tämä oikeus, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut
HE 114/2016 vp
s. 32 alkaen.)
Ehdotettavan pykälän 1 momentin
3 kohdan
mukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Tapaturmavakuutuskeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Tapaturmavakuutuskeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin tapaturmavakuuttamisvelvollisuutensa. Myös voimassa olevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on tämä oikeus, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut
HE 114/2016 vp
s. 32 alkaen.)
Ehdotettavan pykälän
2 momentin
mukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnan ja ulkomaalaisen työvoiman käytön kohdentamiseksi Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:
- jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita
(1 kohta)
, tai
(1 kohta), tai
- joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä
(2 kohta).
Työsuojeluviranomaisen suorittama työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonta kohdistuu työnantajaan. (Ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa valvotaan myös, että eräät muut tahot ovat noudattaneet heille säädettyjä velvoitteita, esimerkkinä ulkomaalaislain
(301/2004)
… 29 строк без изменений …
82 §.) Ehdotettavan pykälän 2 momentin nojalla työsuojeluviranomainen saisi tietää tietynlaisia yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä. Yksiköt tietoon saatuaan työsuojeluviranomainen voisi selvittää tarvittaessa vielä erikseen, onko tietty yksikkö työnantajan asemassa vai ei, ja kohdistaa valvontaa työnantajiin.
Ehdotettavan pykälän 5 momentin mukaan työsuojeluviranomaisen olisi tuhottava valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot välittömästi. 5 momentissa käytettäisiin sanaa ”tuhottava” sanan ”hävitettävä” sijasta, koska sitä käytetään myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 21.2 §:ssä. Ehdotettava 5 momentti ei merkitsisi oikeustilan muutosta verrattuna voimassa olevan pykälän 3 momenttiin.
8
Voimaantulo
8Voimaantulo
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026.
9
Toimeenpano ja seuranta
9Toimeenpano ja seuranta
Oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos seuraavat esityksen 1. lakiehdotuksen 16 a §:n vaikutuksia ja erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen keskusrikospoliisille tekemien lausuntopyyntöjen määrää. Toteutunut lausuntomäärä ja siitä johtuvat resurssivaikutukset huomioiden tarvittaessa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää nykyisiä tietojärjestelmiä niin, että ne tukisivat lausuntojen sujuvaa ja tehokasta käsittelyä.
10
Suhde muihin esityksiin
10.1
Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Ehdotetut muutokset (2. lakiehdotuksen 72 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3. lakiedotuksen 18 §:n 1 momentin 17 kohta), joissa viitataan työperäistä hyväksikäyttöä koskeviin rikosnimikkeisiin, ovat riippuvaisia työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamista koskevassa hankkeessa (
OM093:00/2023
) ehdotettavista muutoksista työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuuteen korvaamalla kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Kyseinen hallituksen esitys työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 11/2026.
10Suhde muihin esityksiin
10.1Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Ehdotetut muutokset (2. lakiehdotuksen 72 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3. lakiedotuksen 18 §:n 1 momentin 17 kohta), joissa viitataan työperäistä hyväksikäyttöä koskeviin rikosnimikkeisiin, ovat riippuvaisia työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamista koskevassa hankkeessa (OM093:00/2023) ehdotettavista muutoksista työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuuteen korvaamalla kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Kyseinen hallituksen esitys työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 11/2026.
Eduskunnassa on vireillä hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi
HE 163/2025
, jossa ehdotetaan muutetavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n 1 momentin 6 kohtaa. Ehdotukset on tarvittaessa sovitettava yhteen.
10.2
Suhde talousarvioesitykseen
HE 163/2025, jossa ehdotetaan muutetavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n 1 momentin 6 kohtaa. Ehdotukset on tarvittaessa sovitettava yhteen.
10.2Suhde talousarvioesitykseen
Esityksellä ei ole vaikutusta talousarvioon.
11
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
11Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
… 18 строк без изменений …
Esityksellä on merkitystä perustuslain 10 §:ssä turvatun henkilötietojen ja yksityiselämän suojan kannalta. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta on säädettävä tarkemmin lailla. Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös EU:n perusoikeuskirjan kannalta. EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvataan yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan.
Henkilötietojen käsittely Rikosseuraamuslaitoksessa kuuluu lain henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä
(1054/2018)
, niin sanotun
rikosasioiden tietosuojalain
, soveltamisalaan. Poikkeuksena tästä ovat tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötiedot, joihin sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679,
tietosuoja-asetus
, sekä tietosuojalakia
(1050/2018)
.
(1054/2018), niin sanotun
rikosasioiden tietosuojalain, soveltamisalaan. Poikkeuksena tästä ovat tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötiedot, joihin sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679,
tietosuoja-asetus, sekä tietosuojalakia
(1050/2018).
… 17 строк без изменений …
Esityksen 1. lakiehdotuksen 16 § ja 19 §:ää koskevissa muutoksissa olisi kyse rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä. Mikäli ehdotetun 16 a §:n johdosta olisi välttämätöntä käsitellä henkilötietoja, esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantajaksi taikka muuksi toimintapaikaksi ehdotettu olisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, olisi myös silloin kysymys rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä. Ehdotuksen 4 §, 7 § ja 8 §:ää koskevissa muutoksissa tarkoitettujen henkilötietojen osalta olisi puolestaan kyse yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä.
Ehdotuksissa tietojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle olisi asiallisesti kyse myös siitä, että työsuojeluviranomaisen tarpeet syrjäyttävät luovutettavaa tietoa koskevat salassapidolla suojattavat intressit. Työsuojeluviranomaiselle luovutettavilla tiedoilla tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaisesti työnantajana toimivan, pääsääntöisesti oikeushenkilön, elinkeinotoimintaa koskevia tietoja, jotka liittyvät työsuojeluviranomaisen laissa säädettyihin valvontatehtäviin. Viranomaisella olevien tietojen salassa pidosta on säädetty julkisuuslaissa. Yksityistä liikesalaisuutta ja elinkeinotoimintaa koskevien tietojen salassa pidosta säädetään julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa. Salassapitoperusteena on siten yksityisen liikesalaisuus sekä elinkeinonharjoittajan taloudellinen etu. Esitöissä
HE 49/2018 vp
julkisuuslaissa
tarkoitettua liikesalaisuuden alaa on avattu myös oikeuskäytännön kautta. Esitöissä todetaan muun muassa, että
yhtiöiden työntekijälleen maksaman palkan määrä ja muut yksittäisen työsopimuksen ehtoja koskevat tiedot olivat yhtiöiden liikesalaisuuksia. (KHO 8.1.2007 t. 5)
. Liikesalaisuuksia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä. Sen sijaan samassa kohdassa tarkoitetut asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista, ovat salassa pidettäviä, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinoharjoittajalle konkreettista taloudellista vahinkoa.
yhtiöiden työntekijälleen maksaman palkan määrä ja muut yksittäisen työsopimuksen ehtoja koskevat tiedot olivat yhtiöiden liikesalaisuuksia. (KHO 8.1.2007 t. 5). Liikesalaisuuksia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä. Sen sijaan samassa kohdassa tarkoitetut asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista, ovat salassa pidettäviä, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinoharjoittajalle konkreettista taloudellista vahinkoa.
Verotustietojen julkisuudesta puolestaan säädetään laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassa pidosta
(1346/1999)
. Lain esitöissä
(1346/1999). Lain esitöissä
HE 149/1999
vp mainitaan, että pääsääntönä verotustietojen julkisuudessa ja salassa pidossa olisi,
että verovelvollisen taloudellista asemaa koskevat verotusasiakirjat samoin kuin muut verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, olisivat salassa pidettäviä
. Taloudellista asemaa koskeviin tietoihin voi sisältyä esimerkiksi liikesalaisuuksia.
että verovelvollisen taloudellista asemaa koskevat verotusasiakirjat samoin kuin muut verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, olisivat salassa pidettäviä. Taloudellista asemaa koskeviin tietoihin voi sisältyä esimerkiksi liikesalaisuuksia.
… 29 строк без изменений …
Ehdotetussa sääntelyssä olisi siten asiallisesti kyse siitä, että ehdotusten mukaisesti rajatuissa tilanteissa työsuojeluviranomaiselle säädetty toimivalta, ja sillä suojattavat oikeushyvät, valvoa elinkeinoharjoittajia niille laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen osalta syrjäyttäisi elinkeinoharjoittajan taloudellista asemaa koskevien tietojen salassapidon.
Esitykseen sisältyvissä ehdotuksissa (1. lakiehdotuksen 4 §, 7 §, ja 8 §,
sekä 2., 3. ja 4. lakiehdotus
) olisi kyse tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käytöstä henkilötietojen luovuttamista ja saamista koskevan erityissääntelyn osalta.
sekä 2., 3. ja 4. lakiehdotus) olisi kyse tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käytöstä henkilötietojen luovuttamista ja saamista koskevan erityissääntelyn osalta.
… 17 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunta on todennut, että hallituksen esityksessä tulisi erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran käytöstä (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, ja peVL 44/2016 vp, s.4).
Lakiehdotukset
1
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain
(1301/2021)
4 §:n 4 momentti, 7 §:n 5 momentti, 8 §:n 3 momentti,16 §:n 1 momentin 6 kohta, 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä, 36 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 16 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 730/2023, ja
lisätään
lakiin uusi 16 a § ja 19 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1070/2024, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
seuraavasti:
4 §
Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit
4 §Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit
Rikosseuraamusrekisteriin sisältyvät myös tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden, vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajan sekä asioijien henkilötietoja sisältävät tiedot.
7 §
Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä
7 §Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä
Rikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saadaan sisällyttää 1–3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen, työnantajan tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeästä henkilön tilaa taikka olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.
8 §
Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä
8 §Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä
Vangin tai tutkintavangin tietoihin saadaan sisällyttää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen sekä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi välttämättömät tiedot muun vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävän henkilön, vangin tai tutkintavangin lähiomaisen, työnantajan taikka muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeästä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.
16 §
Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta
16 §Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta
… 5 строк без изменений …
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa, teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:
3) tuomitun, vangin, tutkintavangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja päihdehoidon palveluiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja edunvalvonta-asioista näiden seikkojen huomioon ottamiseksi vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanossa, elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamisessa sekä vapautumisen valmistelussa.
16 a §
Oikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta
16 a §Oikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta
Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi.
19 §
Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle
19 §Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tiedot, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
36 §
Tarkastusoikeuden rajoitukset
36 §Tarkastusoikeuden rajoitukset
Sen lisäksi, mitä rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa säädetään, rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tarkastusoikeuden toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata vakava uhka Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestykselle ja turvallisuudelle taikka Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tai jonkun muun turvallisuudelle. Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta rikosseuraamusrekisterin sisältämiin 7 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin kirjallista suostumusta ja mielipiteen selvittämistä koskeviin tietoihin, 16 a §:ssä tarkoitettuihin lausuntopyynnön tai lausunnon tietoihin eikä 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki ulosottokaaren 1 luvun 26 §:n ja 3 luvun 72 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
ulosottokaaren
(705/2007)
… 2 строк без изменений …
1 luvun 26 §:n 3 kohta ja 3 luvun 72 §:n 1 momentti,
seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
26 §
Rekisterin tietosisältö
1 lukuYleiset säännökset
26 §Rekisterin tietosisältö
Ulosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa:
3) asianosaiselta, viranomaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (
erityistiedot
);
3 luku
Yleiset menettelysäännökset
72 §
Oma-aloitteinen tietojen antaminen
3) asianosaiselta, viranomaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot);
3 lukuYleiset menettelysäännökset
72 §Oma-aloitteinen tietojen antaminen
… 10 строк без изменений …
Ulosottomies saa sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan antaa 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän seuraaviin rikoksiin, jos tiedot ovat välttämättömiä asian saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon:
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain
(1346/1999)
18 §:n 1 momentin 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 275/2025, sekä
lisätään
18 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1108/2006, 504/2008, 525/2009, 499/2015, 1146/2015, 529/2017, 1128/2017, 22/2018, 228/2019, 723/2019, 865/2019, 287/2021 ja 275/2025, uusi 16 ja 17 kohta
seuraavasti:
18 §
Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen
18 §Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen
… 6 строк без изменений …
Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen:
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 c §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain
(44/2006)
4 c §, sellaisena kuin se on laissa 1418/2016, seuraavasti:
4 c §
Oikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta
4 c §Oikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta
… 26 строк без изменений …
Työsuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi seuraavat tietojoukot:
Helsingissä
15.1.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Oikeusministeri
Leena Meri
PääministeriPetteri OrpoOikeusministeriLeena Meri
Alaviitteet
1.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma, Vahva ja välittävä Suomi, 2023, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
2.
Oma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9
3.
Lausuntotiivistelmä, Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraportti. Oikeusministeriön julkaisuja 2024:38. Saatavilla: sivu 19
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-178-6
4.
Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille, hanke 2021–2022. Hankkeen materiaalit saatavilla:
https://polamk.fi/moniviranomaistoiminnan-suunnitelmallista-johtamista-tukevien-toimintamallien-luominen-poliisille
5.
Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä
eri maissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:55. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163536
6.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:2. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163728
7.
Selvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2021. Saatavilla:
https://rikosseuraamus.fi/material/collections/20210510163527/7QCW6DgVd/2021-03_Selvitys_Risen_kyvysta_vastata_jarjestaytyneen_rikollisuuden_aiheuttamiin_haasteisiin_web.pdf
8.
Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-069-7
9.
Oma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9
10.
Toimenpide ohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:13, saatavilla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-847-1
11.
Järjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa
yrityskentässä. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö, 10.12.2024, saatavilla
https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2024_14-j%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt-rikollisuus-suomalaisessa-yrityskent%C3%A4ss%C3%A4.pdf
12.
Kimmo M. Kuukasjärvi, Saana Rikkilä & Terhi Kankaanranta, ”Matalat kynnykset on helpointa ylittää” Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta moniviranomaistoiminnassa. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 142, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere, 2022. Saatavilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/754541/POLAMK_Raportteja_142_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
13.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2023, Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja -sarja. Saatavilla
https://www.rikosseuraamus.fi/material/sites/rise_ja_rskk_yhteiset/dokumentit/qgn6jsfk2/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2023.pdf