← back to the document

What changed

HE 147/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:55 · +94 −204 lines

Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
27.8.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 147/2026
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Sosiaaliturvasopimusneuvottelut käytiin Uruguayn aloitteesta. Sosiaaliturvasopimuksen tekemisen perusteena oli henkilöiden liikkuvuus ja maiden väliset taloudelliset suhteet. Suomi ja Uruguay jakavat samankaltaisen, hyvinvointivaltiota ja avoimen talouden periaatteita vaalivan arvopohjan. Suomen ja Uruguayn väliset kaupalliset suhteet ovat merkittävät. Suomalaisten yritysten huomattavat sellutehdasinvestoinnit ovat tehneet Uruguaysta Suomelle tärkeän taloudellisen kumppanin. Maiden väliset taloussuhteet ovat tiiviit myös kiertotalouden ja koulutuksen sekä opetuksen aloilla.
Ilman sosiaaliturvasopimusta työnantajat ja työntekijät joutuvat maksamaan maasta toiseen lähetetyistä työntekijöistä eläkevakuutusmaksut molempiin maihin. Ilman sosiaaliturvasopimusta Uruguayssa ei välttämättä kuitenkaan muodostuisi eläkeoikeutta, koska Uruguayn lainsäädännössä eläkeoikeuden syntymiseksi edellytetään huomattavan pitkää vakuutusaikaa.
1.2
Valmistelu
1.2.1
Sopimuksen valmistelu
1.2Valmistelu
1.2.1Sopimuksen valmistelu
Sopimuksesta käytiin kaksi varsinaista neuvottelukierrosta, ensimmäinen Montevideossa 18.–21.3.2024 ja toinen Helsingissä 11.–14.11.2024. Ennen varsinaisia sopimusneuvotteluja järjestettiin alustavat tekniset tiedonvaihtokeskustelut videoyhteydellä 27.–29.11.2023. Sopimustekstiin sovittiin pienimuotoisia teknisiä korjauksia kirjallisella menettelyllä kesällä 2025. Sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin 7.10.2025 Montevideossa. Allekirjoittaminen ajoittui Suomen ja Uruguayn välisten diplomaattisuhteiden 90-vuotisjuhlavuoteen.
Suomesta neuvotteluihin osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus työeläkejärjestelmän toimeenpanon asiantuntijana. Uruguaysta neuvotteluihin osallistui Sosiaaliturvapankki Banco de Previsión Social (BPS). Lisäksi Uruguayn Suomen suurlähettiläs oli paikalla neuvotteluissa.
1.2.2
Kansallinen valmistelu
1.2.2Kansallinen valmistelu
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti neuvotteluvaltuuskunnan Uruguayn kanssa käytäviä sosiaaliturvasopimusneuvotteluita varten 23.2.2024. Tasavallan presidentti myönsi valtuudet allekirjoittaa sopimus 3.10.2025.
Ministeriöiden välisestä toimivallanjaosta valtiosopimusasioissa säädetään valtioneuvostosta annetun lain
(175/2003)
8 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu. Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.
Hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 19.5.2026–30.6.2026. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 20 taholta, minkä lisäksi kaikilla halukkailla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Lausunnot sekä esitystä koskevat asiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://stm.fi/hanke?tunnus=STM161:00/2025.
2
Sopimuksen tavoitteet
2Sopimuksen tavoitteet
Sopimuksen tavoitteena on yhtäältä varmistaa sopimusvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden työskentelyyn perustuvat eläkeoikeudet ja toisaalta välttää kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut toisen sopimusvaltion alueelle suuntautuvan ulkomaantyöskentelyn aikana. Sopimuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimeenpanevien laitosten välistä yhteistyötä, ja sopimuksella luodaan hallinnollisen yhteistyön menettelyt.
Sopimuksen perusteella Suomen työeläkejärjestelmän sekä Uruguayn toimivaltaisten laitosten hallinnoimien ylisukupolvisen solidaarisuusjärjestelmän ja pääomitusjärjestelmän mukaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet maksetaan henkilöille, jotka eivät enää asu siinä sopimusvaltiossa, jossa eläke on karttunut. Sopimus varmistaisi Suomen työeläkkeiden maksamisen, vaikka työeläke maksetaankin jo kansallisen lain perusteella ulkomaille eläkkeensaajan asuinmaasta riippumatta. Myös Uruguayn lainsäädännön mukaan vakuutusmaksuihin perustuvan eläkkeen maastavienti on mahdollista. Sopimus kuitenkin varmistaa työskentelyyn perustuvien eläkkeiden maastaviennin kansallisen lainsäädännön rajoituksista huolimatta.
3
Keskeiset ehdotukset
3Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimuksen. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lain voimaantulosta ja sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
4
Esityksen vaikutukset
4Esityksen vaikutukset
Sopimuksella on vaikutuksia maiden välillä liikkuviin henkilöihin, työnantajina toimiviin yrityksiin sekä sopimusta toimeenpaneviin laitoksiin.
Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu Eläketurvakeskukselle jonkin verran lisätyötä. Menettelyt ovat kansainvälisten käytäntöjen mukaisia ja samankaltaisia kuin muihin Suomen tekemien sosiaaliturvasopimusten toimeenpanoon liittyvät tehtävät.
5
Lausuntopalaute
5Lausuntopalaute
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuttavana Lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa 19.5.2026–30.6.2026 välisen ajan. Lausuntonsa antoivat ulkoministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, tietosuojavaltuutetun toimisto, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, STTK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (EK) sekä yksi yksityishenkilö.
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen lausunnossa todettiin, että Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
18 §:n 2 a kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta maakunnan palveluksessa olevien ja maakuntahallinnon luottamushenkilöiden sekä maakunnan peruskoulujen rehtorien, opettajien ja tuntiopettajien työeläketurvan osalta. Koska sopimuksen määräykset kuuluvat osin maakunnan lainsäädäntövaltaan, lausunnon mukaisesti voimaansaattamista koskevalle laille on hankittava maakuntapäivien hyväksyntä, jotta laki tulisi voimaan maakunnassa. Maakunnan hallituksella ei ollut hallituksen esitysluonnokseen huomautettavaa.
Yksityishenkilön antamassa lausunnossa katsottiin, että esityksen vaikutusarviota olisi syytä täydentää.
6
Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla.
Määritelmät
. Artikla koskee sitä, mitä sopimuksessa mainituilla termeillä tarkoitetaan. Tällaiset määritelmät, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten sisältöön ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp, s. 2 ja PeVL 24/2001 vp, s. 2). Lainsäädännön alaan kuuluvia määritelmä ovat muun muassa lainsäädäntö, toimivaltainen laitos, vakuutuskausi ja etuus.
2 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluva lainsäädäntö
. Artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Uruguayn osalta sopimusta sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöön, joka koskee maksuihin perustuvia toimivaltaisten laitosten hallinnoimia ylisukupolvisen solidaarisuusjärjestelmän ja pääomitusjärjestelmän mukaisia eläkkeitä. Suomen osalta sopimusta sovelletaan työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön.
6Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla.Määritelmät. Artikla koskee sitä, mitä sopimuksessa mainituilla termeillä tarkoitetaan. Tällaiset määritelmät, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten sisältöön ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp, s. 2 ja PeVL 24/2001 vp, s. 2). Lainsäädännön alaan kuuluvia määritelmä ovat muun muassa lainsäädäntö, toimivaltainen laitos, vakuutuskausi ja etuus.
2 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluva lainsäädäntö. Artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Uruguayn osalta sopimusta sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöön, joka koskee maksuihin perustuvia toimivaltaisten laitosten hallinnoimia ylisukupolvisen solidaarisuusjärjestelmän ja pääomitusjärjestelmän mukaisia eläkkeitä. Suomen osalta sopimusta sovelletaan työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön.
Sopimusta sovelletaan myös tulevaan lainsäädäntöön, jolla muutetaan, täydennetään, yhdistetään tai korvataan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa lainsäädäntöä. Sopimus ei kuitenkaan koske lainsäädäntöä, joka laajentaa sopimusvaltion olemassa olevaa lainsäädäntöä uusiin etuudensaajaryhmiin, jolleivat molempien sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toisin sovi. Sellaista uutta lainsäädäntöä, joka laajentaisi voimassa olevan lainsäädännön kokonaan uusiin etuudensaajaryhmiin, voidaan Suomen työeläkejärjestelmän näkökulmasta pitää epätodennäköisenä.
Artikla kuuluu lainsäädännön alaan. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan sopimuksen soveltamisalaa koskevat määräykset, jotka vaikuttavat välillisesti lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten sisältöön ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan.
3 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt
. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomen tai Uruguayn lainsäädännön piiriin. Lisäksi sopimusta sovelletaan tällaisten henkilöiden huollettaviin ja jälkeen eläviin, eli käytännössä leskiin ja orpoihin, joilla on eläkeoikeus Suomen tai Uruguayn lainsäädännön alaisuuteen kuuluneen henkilön jälkeen. Henkilöllinen soveltamisala on laaja ja yhdenmukainen Suomen tekemien muiden sosiaaliturvasopimusten kanssa.
3 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomen tai Uruguayn lainsäädännön piiriin. Lisäksi sopimusta sovelletaan tällaisten henkilöiden huollettaviin ja jälkeen eläviin, eli käytännössä leskiin ja orpoihin, joilla on eläkeoikeus Suomen tai Uruguayn lainsäädännön alaisuuteen kuuluneen henkilön jälkeen. Henkilöllinen soveltamisala on laaja ja yhdenmukainen Suomen tekemien muiden sosiaaliturvasopimusten kanssa.
Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan sopimuksen soveltamisalaa koskevat määräykset, jotka vaikuttavat välillisesti lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten sisältöön ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan. Henkilöllistä soveltamisalaa koskevana määräyksenä 3 artikla kuuluu lainsäädännön alaan.
4 artikla.
Yhdenvertainen kohtelu
. Artiklassa määrätään sopimusvaltion alueella asuvien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että Suomen ja Uruguayn välillä liikkuneet henkilöt, jotka asuvat sopimusvaltiossa, ovat sopimusvaltion omien kansalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan lainsäädännön soveltamisessa. Suomen työeläkelainsäädännössä ei lähtökohtaisesti ole kansalaisuuteen perustuvia säännöksiä. Määräys koskee yksilön oikeuksia ja kuuluu lainsäädännön alaan.
5 artikla.
Etuuksien maksaminen ulkomaille
. Artiklan mukaan sopimuksen tarkoittamat eläkkeet myönnetään ja maksetaan toisen sopimusvaltion alueella asuvalle henkilölle. Eläke maksetaan sopimusvaltiosta myös kolmannen valtion alueella asuvalle henkilölle, jos eläke maksettaisiin sinne oman maan kansalaiselle. Suomen työeläkelainsäädännön mukaan eläkkeet maksetaan eläkkeensaajalle hänen asuinvaltiostaan riippumatta. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta säädetään työeläkelainsäädännössä.
6 artikla.
Yleiset määräykset
. Artikla sisältää sovellettavaa lainsäädäntöä (lainvalintaa) koskevan pääsäännön. Sen mukaan työntekijänä tai yrittäjänä sopimusvaltion alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan kyseisen työn osalta ainoastaan kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöä. Eläkevakuutus sekä eläkevakuutusmaksut määräytyvät työskentelyvaltion lainsäädännön mukaisesti. Määräys vastaa kansallista eläkevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan Suomessa tehtävä työ vakuutetaan Suomessa. Lainvalintamääräyksenä se kuuluu lainsäädännön alaan.
7 artikla.
Lähetetyt työntekijät.
4 artikla.Yhdenvertainen kohtelu. Artiklassa määrätään sopimusvaltion alueella asuvien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että Suomen ja Uruguayn välillä liikkuneet henkilöt, jotka asuvat sopimusvaltiossa, ovat sopimusvaltion omien kansalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan lainsäädännön soveltamisessa. Suomen työeläkelainsäädännössä ei lähtökohtaisesti ole kansalaisuuteen perustuvia säännöksiä. Määräys koskee yksilön oikeuksia ja kuuluu lainsäädännön alaan.
5 artikla.Etuuksien maksaminen ulkomaille. Artiklan mukaan sopimuksen tarkoittamat eläkkeet myönnetään ja maksetaan toisen sopimusvaltion alueella asuvalle henkilölle. Eläke maksetaan sopimusvaltiosta myös kolmannen valtion alueella asuvalle henkilölle, jos eläke maksettaisiin sinne oman maan kansalaiselle. Suomen työeläkelainsäädännön mukaan eläkkeet maksetaan eläkkeensaajalle hänen asuinvaltiostaan riippumatta. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta säädetään työeläkelainsäädännössä.
6 artikla.Yleiset määräykset. Artikla sisältää sovellettavaa lainsäädäntöä (lainvalintaa) koskevan pääsäännön. Sen mukaan työntekijänä tai yrittäjänä sopimusvaltion alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan kyseisen työn osalta ainoastaan kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöä. Eläkevakuutus sekä eläkevakuutusmaksut määräytyvät työskentelyvaltion lainsäädännön mukaisesti. Määräys vastaa kansallista eläkevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan Suomessa tehtävä työ vakuutetaan Suomessa. Lainvalintamääräyksenä se kuuluu lainsäädännön alaan.
7 artikla.Lähetetyt työntekijät.
Artiklassa on lähetettyjä työntekijöitä ja yrittäjiä koskevat erityismääräykset, joilla poiketaan 6 artiklan pääsäännöstä. Jos työnantaja, jolla on kotipaikka sopimusvaltion alueella, lähettää sopimusvaltion lainsäädännön piiriin kuuluvan ja palveluksessaan työskentelevän henkilön työskentelemään toisen sopimusvaltion alueelle, kyseinen työntekijä kuuluu ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen ensimmäisen 24 kalenterikuukauden ajan. Sama koskee myös työntekijää, jonka sopimusvaltion alueella toimiva työnantaja on lähettänyt työskentelemään sidos- tai tytäryrityksensä palvelukseen toisen sopimusvaltion alueelle.
Artiklan 4 kohta koskee lähetetyn työntekijän tai yrittäjän todistusta, jonka sopimusvaltion viranomainen tai toimivaltainen laitos myöntää osoitukseksi siitä, että henkilö kuuluu kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin.
8 artikla.
Merenkulkijat ja lentomiehistö.
8 artikla.Merenkulkijat ja lentomiehistö.
Artiklan 1 kohdan mukaan merenkulkualuksen päällystössä tai miehistön jäsenenä työskentelevä henkilö kuuluu sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka lipun alla alus liikennöi, jos henkilöön muutoin sovellettaisiin kummankin sopimusvaltion lainsäädäntöä.
Kyse on lainvalintaa koskevista määräyksistä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan.
9 artikla.
Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet sekä virkamiehet.
9 artikla.Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet sekä virkamiehet.
Artiklassa määrätään, ettei sopimus vaikuta diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen eikä konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräysten soveltamiseen. Wienin yleissopimusten mukaan eräät edustustojen palveluksessa olevat ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet ovat vapautettuja asemamaan sosiaaliturvaa koskevista säännöksistä. Diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 33 artiklan 5 kohdan mukaan vapauttamista koskevat määräykset eivät estä tekemästä sosiaaliturvasopimuksia. Koska yleissopimuksissa ei määrätä edellä mainittujen henkilöiden kuulumisesta lähettäjävaltion sosiaaliturvaan, voidaan sosiaaliturvasopimuksen määräyksillä täydentää Wienin sopimusten määräyksiä. Artiklan 2 kohta täydentää tältä osin yleissopimusten säännöksiä.
Artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltion keskus- tai paikallishallinnon tai muun julkishallinnon palveluksessa oleva henkilö, joka lähetetään työskentelemään toisen sopimusvaltion alueelle, pysyy ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön alaisuudessa. Kysymys on lainsäädännön alaan kuuluvasta lainvalintamääräyksestä.
10 artikla.
Poikkeukset
. Artiklassa määrätään, että Uruguayn toimivaltainen viranomainen ja Suomen toimivaltainen laitos voivat sopia keskenään poikkeuksen myöntämisestä 6–9 artiklan määräyksiin yksittäisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.
11 artikla.
Vakuutuskausien yhteenlaskeminen.
10 artikla.Poikkeukset. Artiklassa määrätään, että Uruguayn toimivaltainen viranomainen ja Suomen toimivaltainen laitos voivat sopia keskenään poikkeuksen myöntämisestä 6–9 artiklan määräyksiin yksittäisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.
11 artikla.Vakuutuskausien yhteenlaskeminen.
Artiklassa on määräys vakuutuskausien laskemisesta yhteen. Silloin kun vakuutuskausia on täyttynyt kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, toimivaltaisen laitoksen on otettava tarvittaessa huomioon eläkeoikeutta varten myös toisessa sopimusvaltiossa täyttyneet vakuutuskaudet. Tällä menettelyllä henkilö voi hyötyä kummassakin sopimusvaltiossa täyttämistään vakuutuskausista. Siten esimerkiksi henkilön Suomen työeläkelainsäädännön mukaan täyttyneitä kausia lasketaan yhteen Uruguayssa täyttyneiden kausien kanssa, jotta Uruguayn lainsäädännön mukainen vakuutuskausivaatimus täyttyisi ja kyseinen henkilö saisi oikeuden eläkkeeseen Uruguaysta.
Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska siinä määrätään eläke-etuuden saamisen edellytyksenä olevista vakuutuskausista.
12 artikla.
Etuuksien laskeminen.
12 artikla.Etuuksien laskeminen.
Artikla on informatiivinen. Sen mukaan etuuksien laskeminen määritellään kunkin sopimusvaltion sovellettavassa lainsäädännössä, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.
13 artikla.
Uruguayta koskevat erityismääräykset.
13 artikla.Uruguayta koskevat erityismääräykset.
Artiklassa on Uruguayta koskevia erityismääräyksiä. Uruguayn lainsäädäntö edellyttää vähintään 15:n ja jopa 30 vuoden vakuutuskautta eläkeoikeuden syntymiseksi. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi otetaan huomioon myös henkilön Suomessa tai 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kolmannessa valtiossa kertyneet vakuutuskaudet. Tällöin Uruguayn eläkkeen määrä lasketaan ns. pro rata temporis -periaatteen mukaisena vakuutuskauden pituuteen suhteutettuna eläkkeenä. Toimivaltainen laitos Uruguayssa määrittää ensin niin sanotun teoreettisen eläkkeen eli etuuden määrän, johon henkilö olisi oikeutettu, jos kaikki hyväksi luettavat vakuutuskaudet olisivat täyttyneen Uruguayssa. Pro rata temporis -periaatteen mukainen eläke vastaa Uruguayssa täyttyneiden vakuutuskausien pituuteen suhteutettua osuutta teoreettisesta eläkkeestä.
14 artikla.
Suomea koskevat erityismääräykset
. Artiklassa on Suomen etuuksia koskevia erityismääräyksiä. Artiklan 1 kohdan mukaan Suomen toimivaltainen laitos ottaa tarvittaessa huomioon Uruguayn ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen valtion lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska siinä määrätään etuuden saamisen edellytyksenä olevista vakuutuskausista.
14 artikla.Suomea koskevat erityismääräykset. Artiklassa on Suomen etuuksia koskevia erityismääräyksiä. Artiklan 1 kohdan mukaan Suomen toimivaltainen laitos ottaa tarvittaessa huomioon Uruguayn ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen valtion lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska siinä määrätään etuuden saamisen edellytyksenä olevista vakuutuskausista.
Suomessa oikeus työuraeläkkeeseen edellyttää vähintään 38 vuoden työskentelyä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Tähän aikaan voidaan sopimuksen perusteella ottaa huomioon Uruguayssa täytetyt vakuutuskaudet työuraeläkkeen edellytysten mukaisessa työssä. Kausien huomioon ottamisella voi olla merkitystä myös työkyvyttömyyseläkkeen niin sanotun tulevan ajan eläkeosan edellytysten täyttymisen kannalta.
Artiklan 2 kohdan mukaan etuuden määrä lasketaan yksinomaan Suomen lainsäädännön mukaan ja artiklan 3 kohdan mukaan etuuden määrää laskettaessa huomioon otetaan vain henkilön Suomen alueella saamat ansiotulot. Jälkimmäiset määräykset ovat informatiivisia.
15 artikla.
Toimeenpanosopimus
. Artiklan mukaan sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät toimeenpanosopimuksen, jossa määrätään sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kyse on kansainvälisestä hallintosopimuksesta, jolla sovitaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyvistä teknisluonteisista seikoista. Toimeenpanosopimuksessa on määräyksiä muun muassa sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien todistusten ja eläkehakemuslomakkeiden laatimisesta, hakemusten käsittelyä koskevista menettelyistä ja tilastotietojen vaihdosta.
16 artikla.
Tietojen vaihto ja keskinäinen avunanto
. Artiklan mukaan toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen oman lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa tiedot, jotka ovat tarpeen sopimuksen soveltamiseksi. Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset avustavat toisiaan etuuden määrittämistä tai maksamista koskevissa asioissa ja antavat toisilleen tietoa lainsäädäntömuutoksista, jotka voivat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen. Avunanto on maksutonta, ellei toimeenpanosopimuksissa toisin sovita.
15 artikla.Toimeenpanosopimus. Artiklan mukaan sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät toimeenpanosopimuksen, jossa määrätään sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kyse on kansainvälisestä hallintosopimuksesta, jolla sovitaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyvistä teknisluonteisista seikoista. Toimeenpanosopimuksessa on määräyksiä muun muassa sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien todistusten ja eläkehakemuslomakkeiden laatimisesta, hakemusten käsittelyä koskevista menettelyistä ja tilastotietojen vaihdosta.
16 artikla.Tietojen vaihto ja keskinäinen avunanto. Artiklan mukaan toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen oman lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa tiedot, jotka ovat tarpeen sopimuksen soveltamiseksi. Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset avustavat toisiaan etuuden määrittämistä tai maksamista koskevissa asioissa ja antavat toisilleen tietoa lainsäädäntömuutoksista, jotka voivat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen. Avunanto on maksutonta, ellei toimeenpanosopimuksissa toisin sovita.
Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, sillä sopimuksen soveltamiseksi tarpeelliset tiedot voivat olla muun muassa henkilötietoja, joiden suojasta on säädettävä lailla. Henkilötietojen suojaa koskevat sopimusmääräykset sisältyvät artiklaan 17.
17 artikla.
Tietojen salassapito
. Artikla koskee henkilötietojen käsittelyä ja kuuluu lainsäädännön alaan.
17 artikla.Tietojen salassapito. Artikla koskee henkilötietojen käsittelyä ja kuuluu lainsäädännön alaan.
Artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos tai yhteyselin välittää sopimusvaltion lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle henkilötietoja sopimuksen toimeenpanemiseksi siltä osin kuin kyseiset tiedot ovat tarpeen yksittäisen tapauksen käsittelemiseksi.
Euroopan komissio on antanut Uruguayta koskevan vastaavuuspäätöksen.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla annettu komission täytäntöönpanopäätös Uruguayn itäisen tasavallan tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyydestä automaattisessa henkilötietojen käsittelyssä, muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2295:
EUR-Lex - 02012D0484-20161217 - EN - EUR-Lex
.
[1]
Sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanossa henkilötietoja voitaisiin siirtää Uruguayhin vastaavuuspäätöksen perusteella.
Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan komissio seuraa jatkuvasti kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä tapahtuvaa kehitystä, joka saattaa vaikuttaa vastaavuuspäätöksen toimivuuteen. Viimeisin Uruguayta koskeva määräaikaistarkastelu on vuodelta 2024.
Komission arviointi on saatavilla osoitteessa
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:52024SC0003
[2]
Sopimuksen 17 artiklan 3 kohdan määräyksessä mainituista tietoryhmistä työkykyä koskevat tiedot ja sairaskertomukset ovat yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia terveydentilaa koskevia tietoja, joissa on kyse erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista henkilötiedoista. Kyseisten tietojen käsittely voisi sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanossa tulla kyseeseen esimerkiksi, kun kyse on työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelystä.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanossa peruste terveydentilaa koskevien tietojen käsittelylle olisi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta, jota täydentää tietosuojalain
(1050/2018)
6 pykälä. Mainitun yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksen mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai rekisteröidyn velvoitteiden ja erityisten oikeuksien noudattamiseksi työoikeuden, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun alalla, siltä osin kuin se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisessa työehtosopimuksessa, jossa säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1
kohtaa ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Erityisten henkilötietoryhmien tietojen käsittelyn suojatoimista säädetään tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa.
Sopimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat määräykset ovat yhteensopivia yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn kanssa.
18 artikla.
Vapautus maksuista ja asiakirjojen oikeaksi todistamisesta.
18 artikla.Vapautus maksuista ja asiakirjojen oikeaksi todistamisesta.
Artiklassa määrätään, että sopimusvaltion lainsäädännön mukaiset vapautukset ja alennukset asiakirjoista perittävistä hallinnollisista tai konsulipalvelujen maksuista ulotetaan koskemaan asiakirjoja, jotka annetaan sopimuksen tai sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi. Tällaisista maksuista säädetään lailla, joten määräys kuuluu lainsäädännön alaan.
Artiklan 2 kohdan mukaan asiakirjat eivät edellytä laillistamista tai muita vastaavia diplomaattisten tai konsuliviranomaisten suorittamia muodollisuuksia. Artiklan 3 kohdan mukaan sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen tai toimivaltainen laitos hyväksyy toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisen laitoksen oikeaksi todistamat jäljennökset ilman muuta todistamista.
19 artikla.
Yhteydenpidon kieli.
19 artikla.Yhteydenpidon kieli.
Artiklan mukaan sopimusta tai sen soveltamisalaan kuuluvaa kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat olla yhteydessä toisiinsa tai kehen tahansa henkilöön suomen, ruotsin, espanjan tai englannin kieltä. Sopimusvaltion toimivaltainen laitos voi tarvittaessa pyytää apua toisen sopimusvaltion toimivaltaiselta laitokselta tai yhteyselimeltä sen virallisella kielellä laaditun asiakirjan tulkitaan. Artiklan 2 kohdan mukaan hakemuksia tai muita asiakirjoja ei saa hylätä sillä perusteella, että ne on kirjoitettu toisen sopimusvaltion virallisella kielellä. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.
20 artikla.
Hakemusten, ilmoitusten tai muutoksenhakukirjelmien jättäminen.
20 artikla.Hakemusten, ilmoitusten tai muutoksenhakukirjelmien jättäminen.
Artiklan 1 kohdan mukaan hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä, joka tulee jättää tietyn määräajan kuluessa sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaiselle laitokselle, katsotaan jätetyksi ajallaan, jos se on jätetty määräajan kuluessa toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaiselle laitokselle.
Artiklan 4 kohdan mukaan Suomen työeläkelainsäädännön mukainen viivästyskorotus lasketaan päivästä, jona Suomen toimivaltainen laitos tai yhteyselin on vastaanottanut kirjallisen etuushakemuksen. Myös tämä määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska viivästyskorotuksesta säädetään työeläkelainsäädännössä. Uruguayn lainsäädännössä ei ole viivästyskorkoa koskevia säännöksiä.
21 artikla.
Etuuksien maksaminen
. Artiklan 1 kohdan perusteella sopimuksen mukaiset etuudet voidaan maksaa sopimusvaltion omassa valuutassa. Artiklan 2 kohdan tarkoituksena on varmistaa etuuksien maksaminen sopimusvaltion ulkopuolella oleville henkilöille myös mahdollisten valuuttasäännöstelyjen ja vastaavien toimenpiteiden aikana. Jos sopimuksen mukaisten eläkkeiden maksaminen estyy tällaisten rajoitusten vuoksi, sopimusvaltion on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan eläkkeiden maksaminen sopimuksen mukaisesti.
22 artikla.
Erimielisyyksien ratkaiseminen
. Sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan artiklan 1 kohdan mukaan ensivaiheessa toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät saa erimielisyyttä ratkaistua kahdentoista kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisten neuvotteluiden alkamisesta, sopimusvaltio voi pyytää ratkaisua diplomaattiteitse. Tällaisessa tilanteessa sopimusvaltiot pyrkivät ratkaisemaan riidan tällaisien kanavien kautta.
23 artikla.
Siirtymämääräykset
. Artiklan 1 kohdan mukaan ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet ja muut oikeudellisesti merkitykselliset tapahtumat otetaan huomioon sopimuksen soveltamisessa. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska kyse on etuuden saamisen edellytyksenä olevista seikoista.
21 artikla.Etuuksien maksaminen. Artiklan 1 kohdan perusteella sopimuksen mukaiset etuudet voidaan maksaa sopimusvaltion omassa valuutassa. Artiklan 2 kohdan tarkoituksena on varmistaa etuuksien maksaminen sopimusvaltion ulkopuolella oleville henkilöille myös mahdollisten valuuttasäännöstelyjen ja vastaavien toimenpiteiden aikana. Jos sopimuksen mukaisten eläkkeiden maksaminen estyy tällaisten rajoitusten vuoksi, sopimusvaltion on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan eläkkeiden maksaminen sopimuksen mukaisesti.
22 artikla.Erimielisyyksien ratkaiseminen. Sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan artiklan 1 kohdan mukaan ensivaiheessa toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät saa erimielisyyttä ratkaistua kahdentoista kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisten neuvotteluiden alkamisesta, sopimusvaltio voi pyytää ratkaisua diplomaattiteitse. Tällaisessa tilanteessa sopimusvaltiot pyrkivät ratkaisemaan riidan tällaisien kanavien kautta.
23 artikla.Siirtymämääräykset. Artiklan 1 kohdan mukaan ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet ja muut oikeudellisesti merkitykselliset tapahtumat otetaan huomioon sopimuksen soveltamisessa. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska kyse on etuuden saamisen edellytyksenä olevista seikoista.
Artiklan 2 kohdan mukaan henkilölle ei voi syntyä sopimuksen perusteella oikeutta etuuteen ajanjaksolta ennen sopimuksen voimaantuloa. Artiklan 3 kohdan mukaan ennen sopimuksen voimaantuloa tehdyt päätökset oikeudesta etuuksiin eivät vaikuta sopimuksen nojalla syntyviin oikeuksiin. Artiklan 4 kohdan mukaan ennen sopimuksen voimaantuloa määritetyt etuudet voidaan määrittää hakemuksesta uudelleen, jos muutos etuuksissa johtuu ainoastaan sopimuksen määräyksistä. Sopimuksen soveltaminen ei vähennä niiden etuuksien määrää, joihin oikeus on syntynyt ennen sopimuksen voimaantuloa.
Artiklan 6 kohdan mukaan sopimuksen III osan määräyksiä sovelletaan vain etuuksiin, joita koskeva hakemus on jätetty sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Sopimuksen III osa sisältää etuuksien määräytymistä koskevat säännöt.
24 artikla.
Voimaantulo
. Määräys on tavanomainen sopimuksen voimaantulomääräys. Sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen diplomaattisella noottienvaihdolla täyttäneensä valtiosääntönsä edellyttämät vaatimukset sopimuksen voimaantulolle. Sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen kuukauden jälkeen, jonka aikana noottienvaihto on tehty.
25 artikla.
Voimassaolo ja irtisanominen
. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimus on voimassa kahdennentoista kuukauden viimeiseen päivään sen kuukauden jälkeen, jolloin jompikumpi sopimusvaltio on kirjallisesti ilmoittanut sen irtisanomisesta toiselle sopimusvaltiolle. Artiklan 2 kohdan mukaan oikeudet etuuksien saamiseen ja niiden maksamiseen säilyvät, jos sopimus irtisanotaan.
7
Lakiehdotuksen säännöskohtaiset perustelut
24 artikla.Voimaantulo. Määräys on tavanomainen sopimuksen voimaantulomääräys. Sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen diplomaattisella noottienvaihdolla täyttäneensä valtiosääntönsä edellyttämät vaatimukset sopimuksen voimaantulolle. Sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen kuukauden jälkeen, jonka aikana noottienvaihto on tehty.
25 artikla.Voimassaolo ja irtisanominen. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimus on voimassa kahdennentoista kuukauden viimeiseen päivään sen kuukauden jälkeen, jolloin jompikumpi sopimusvaltio on kirjallisesti ilmoittanut sen irtisanomisesta toiselle sopimusvaltiolle. Artiklan 2 kohdan mukaan oikeudet etuuksien saamiseen ja niiden maksamiseen säilyvät, jos sopimus irtisanotaan.
7Lakiehdotuksen säännöskohtaiset perustelut
1 §.
Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty edellä sopimuksen määräyksiä koskevassa jaksossa 6 sekä jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa 11.
2 §.
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
3 §.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
8
Voimaantulo
8Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan sen 24 artiklan mukaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen kuukauden jälkeen, jonka aikana sopimusvaltiot ovat saattaneet päätökseen diplomaattisen noottienvaihdon, jolla ne ilmoittavat toisilleen, että niiden valtiosäännön mukaiset vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on täytetty.
Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
9
Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
9Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
Sosiaaliturvasopimusta sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 2 a kohdan mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu maakunnan palveluksessa olevien ja maakuntahallinnon luottamushenkilöiden sekä maakunnassa toimivien peruskoulujen rehtorien, opettajien ja tuntiopettajien työeläketurva.
Edellä mainittujen henkilöryhmien oikeudesta työeläkkeeseen säädetään maakuntalaeissa 2007:29 (landskapslag om tillämpning i landskapet Åland av vissa riksförfattningar om pension för arbetstagare) ja 2016:76 (landskapslag om tillämpning i landskapet Åland av vissa riksförfattningar om pension för den offentliga sektorn). Maakuntalain 2007:29 mukaan kyseisessä laissa säädetyin poikkeuksin aikaisintaan 1.1.2008 palveluksensa aloittaneilla henkilöillä on oikeus työeläkkeeseen siten kuin työntekijän eläkelaissa
(395/2006)
säädetään.
Maakuntalain 2016:76 mukaan palvelussuhteensa ennen 1.1.2008 aloittaneisiin työntekijöihin sekä maakunnassa toimivien peruskoulujen rehtoreihin, opettajiin ja tuntiopettajiin sovelletaan julkisten alojen eläkelakia
(81/2016)
.
(81/2016).
Jotta maakunnan toimivaltaa kuuluvat määräykset tulisivat voimaan maakunnassa, itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan maakuntapäivien on hyväksyttävä säädös, jolla määräykset saatetaan voimaan.
10
Toimeenpano ja seuranta
10Toimeenpano ja seuranta
Eläketurvakeskus ja työeläkelaitokset vastaavat lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Uruguayn työ- ja sosiaaliturvaministeriön välillä on tehty 7.10.2025 toimeenpanosopimus sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanemiseksi. Toimeenpanosopimuksessa on määräykset sopimusvaltioiden toimivaltaisten laitosten ja yhteyselinten väliseen yhteistyöhön liittyvistä teknisistä kysymyksistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa sopimuksen voimaantulosta.
11
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
11.1
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
11Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
11.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräys on luettava lainsäädännön alaan, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista. Sopimuksen määräys on luettava lainsäädännön alaan myös, jos se muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita taikka jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä taikka jos siitä on Suomessa
huomioon ottamisesta ja kyseisen artiklan määräykset lähettämisajan laskemisesta sopimuksen voimaantullessa toisessa sopimusvaltiossa lähetettyinä työntekijöinä ja yrittäjinä työskentelevien osalta. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selostettu edellä 6 jaksossa kunkin artiklan osalta erikseen. Eduskunnan hyväksyminen on tältä osin tarpeellinen.
11.2
Käsittelyjärjestys
11.2Käsittelyjärjestys
Perustuslain 95 §:n 2 momentin mukaan lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotus
1
Laki sosiaaliturvasta Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdystä sopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Helsingissä
27.8.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina Partanen
PääministeriPetteri OrpoSosiaaliturvaministeriKaroliina Partanen
Sopimusteksti
DONE in duplicate at Montevideo, on this 7th day of October 2025, in the Finnish, Spanish, and English languages, each text being equally authentic. In case of any divergence of interpretation, the English text shall prevail.
Alaviitteet
1.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla annettu komission täytäntöönpanopäätös Uruguayn itäisen tasavallan tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyydestä automaattisessa henkilötietojen käsittelyssä, muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2295:
EUR-Lex - 02012D0484-20161217 - EN - EUR-Lex.
2.
Komission arviointi on saatavilla osoitteessa
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:52024SC0003