Что изменилось
HE 146/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:54 · +209 −591 строк
Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
27.8.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 146/2026
… 10 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
… 1 строк без изменений …
Esityksen ensisijaisena tarkoituksena on laajentaa työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen menettelyä Ahvenanmaan maakuntalain piirissä olevien eläketurvaan ja Suomen Pankin eläketurvan piirissä olevien henkilöiden eläketurvaan. Finanssivalvonnan ollessa osa Suomen Pankkia, Suomen Pankin eläketurvaan liittyvät muutokset koskevat siten myös Finanssivalvonnan palveluksessa olevaa henkilöstöä.
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteella (vilma) tarkoitetaan, että viimeinen eläkelaitos toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena eli antaa yhden yhteisen päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä. Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen koskee tilannetta, jossa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn ulkopuolella on eräitä eläkejärjestelmiä ja muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella myönnettäviä eläkkeitä, joita toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Viimeisen eläkelaitoksen menettelyä ei nykyisin noudateta, kun kyseessä on Suomen Pankin julkisten alojen eläkelain (JuEL, 81/2016) 1 §:n mukainen eläketurva,
Ahvenanmaan maakuntalain (2016:76)
Nykyisin Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan työeläkkeistä huolehtii pääosin maakunnan hallituksen finanssiosaston eläketoimisto. Eläketoimisto hoitaa ennen 1.1.2008 palvelukseen tulleiden maakuntahallituksen työntekijöiden eläketurvaa. Näiden henkilöiden eläketurvaan sovelletaan Eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettua maakuntalakia (Ålands författningssamling 2016:76).
[1]
mukainen eläketurva, ortodoksisesta kirkosta annetun lain
(985/2006)
mukainen eläketurva ja ns. erityiseläkkeet.
Lähivuosina tapahtuvien eläköitymisten vuoksi Ahvenanmaan maakuntahallitus on ehdottanut eläkelaitostehtäviensä siirtämistä julkisten alojen eläkelaitos Kevalle. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on samassa yhteydessä ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle, että Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva siirrettäisiin viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (454/2020,
HE 28/2020 vp
) julkisten alojen eläkelaitos Kevan tehtäväksi ja aiemmin eläkelaitoksena toiminut Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Vuoden 2021 alussa tapahtuneen toimeenpanon siirtämisen yhteydessä aikataulusyistä ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä järjestelmämuutoksia vilmaan liittymiseksi, joten työeläkelakeihin säädettiin poikkeus ja Suomen Pankin eläketurva jäi viimeisen eläkelaitoksen menettelyn ulkopuolelle.
HE 28/2020 vp) julkisten alojen eläkelaitos Kevan tehtäväksi ja aiemmin eläkelaitoksena toiminut Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Vuoden 2021 alussa tapahtuneen toimeenpanon siirtämisen yhteydessä aikataulusyistä ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä järjestelmämuutoksia vilmaan liittymiseksi, joten työeläkelakeihin säädettiin poikkeus ja Suomen Pankin eläketurva jäi viimeisen eläkelaitoksen menettelyn ulkopuolelle.
… 1 строк без изменений …
Esityksessä olisi tarkoituksenmukaista muuttaa myös tietojen saantia koskevaa säännöstä, sillä työeläkejärjestelmä siirtyy vastaanottamaan eläke- ja etuusasian toimeenpanossa tarpeelliset terveydentilaa koskevat tiedot sähköisesti 1.1.2027 Kelan Kanta-palvelun kysely- ja välityspalvelun kautta.
Lisäksi on todettu eräitä kehitystarpeita maatalousyrittäjän eläkelakiin ja merimieseläkelakiin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos on voinut käyttää nimestään lyhennettä Mela vuodesta 2009 alkaen. Ehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen viralliseksi nimeksi muutettaisiin Mela, sillä nykyinen nimi ei kuvaa kattavalla tavalla eläkelaitoksen tehtäviä, joihin kuuluu myös apurahansaajien eläketurva. Lisäksi ehdotetaan, että Merimieseläkekassa voisi käyttää nimestään jo vakiintunutta lyhennettä MEK. Lisäksi Merimieseläkekassan valtuuskunnan kokouskutsun lähettämistä koskevaa säännöstä nykyaikaistettaisiin.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
… 1 строк без изменений …
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluun ovat osallistuneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Pankki, Keva, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, Merimieseläkekassa MEK, Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ry ja Finanssiala ry.
Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi lausunnoille 6 toukokuuta 2026. Lausuntoja pyydettiin muun muassa valtiovarainministeriöltä, muilta esityksen kannalta keskeisiltä viranomaisilta, keskeisiltä työmarkkinakeskusjärjestöiltä ja työeläkealan toimijoilta. Lausuntoja tuli yhteensä 18 kappaletta.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Viimeisen eläkelaitoksen periaate
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Viimeisen eläkelaitoksen periaate
… 11 строк без изменений …
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteella tarkoitetaan, että viimeinen eläkelaitos (jäljempänä vilma-laitos) toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena eli antaa yhden yhteisen päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä (jäljempänä ns. vilma-menettely). Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen koskee tilannetta, jossa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa.
Työeläkealan eläke-etuuksien toimeenpanossa eläkekäsittely tehdään pääasiallisesti vilma-käsittelynä, mutta lisäksi eläkelaitosten prosesseissa ja yhteisissä tietojärjestelmissä ylläpidetään ja mahdollistetaan ns. ei-vilma-käsittely niiden tilanteiden osalta, joissa vilma-käsittelyä ei voida lain mukaan soveltaa. Tämä lisää huomattavasti tietojärjestelmien monimutkaisuutta ja ylläpidettävän sovelluslogiikan kokoa ja kustannuksia.
2.1.1
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen ulkopuolella nykyisin olevat eläketurvat
2.1.1Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen ulkopuolella nykyisin olevat eläketurvat
… 2 строк без изменений …
Vilma-järjestelyn ulkopuolella on eräitä eläkejärjestelmiä ja muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella myönnettäviä eläkkeitä, joita toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Vilma-menettelyä ei nykyisin noudateta, kun kyseessä on Suomen Pankin julkisten alojen eläkelain 1 §:n mukainen eläketurva, Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva, ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukainen eläketurva ja ns. erityiseläkkeet.
Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain eläketurva ei juurikaan sisällöllisesti eroa muiden julkisten lakien eläkeasioiden käsittelystä (nykyisin suurimpana erona on käsin laskettava ns. normeeraus ja Ahvenanmaan maakunnan eläketurvan osalta erilainen muutoksenhakutie) ja näiden eläkkeiden eläkekäsittelyn toimeenpano hoidetaan työeläkealan yhteisissä tietojärjestelmissä ja Kevan tietojärjestelmissä. Ainoa ero toimeenpanossa on nykyisin se, että näiden lakien perusteella myönnettävät eläkkeet ovat poikkeuksellisesti ns. vilma-säännösten ulkopuolella eli vakuutettu saa erillisen eläkepäätöksen useammalta eläkevakuuttajalta ja joutuu näin ollen odottamaan kaikkien työeläkepäätösten saamista. Mikäli vakuutetulla on oikeus myös kansaneläkkeeseen, ei Kela voi antaa omaa päätöstään ennen kuin kaikki työeläkkeet on myönnetty.
2.1.2
Perhe-eläke ja viimeisen eläkelaitoksen menettelyä koskeva poikkeus
2.1.2Perhe-eläke ja viimeisen eläkelaitoksen menettelyä koskeva poikkeus
Työntekijän eläkelain voimaanpanolain
(396/2006)
7 §:n mukaan, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu edellä mainittuja työntekijän eläkelain viimeistä eläkelaitosta koskevia säännöksiä, niitä ei sovelleta myöskään hänen jälkeensä myönnettävään perhe-eläkkeeseen. Jos edunjättäjän eläke on myönnetty ei-vilmana, hänen jälkeensä myönnettävä perhe-eläke myönnetään nykyään ei-vilmana.
Säännös otettiin alun perin lainsäädäntöön vuonna 2004. Vuoden 2004 alusta viimeistä eläkelaitosta koskeva järjestely otettiin käyttöön myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmässä (
HE 85/2003 vp
). Tätä aiemmin viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä koskevissa säännöksissä ei ollut erikseen säännelty järjestelyn soveltamisesta esimerkiksi perhe-eläketilanteissa. Nämä tilanteet kuuluivat siten lähtökohtaisesti viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn piiriin. Säännöksiä kuitenkin tarkistettiin vuoden 2004 alusta lukien, koska perhe-eläkkeisiin ei katsottu olevan tarkoituksenmukaista soveltaa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä.
Säännös otettiin alun perin lainsäädäntöön vuonna 2004. Vuoden 2004 alusta viimeistä eläkelaitosta koskeva järjestely otettiin käyttöön myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmässä (HE 85/2003 vp). Tätä aiemmin viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä koskevissa säännöksissä ei ollut erikseen säännelty järjestelyn soveltamisesta esimerkiksi perhe-eläketilanteissa. Nämä tilanteet kuuluivat siten lähtökohtaisesti viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn piiriin. Säännöksiä kuitenkin tarkistettiin vuoden 2004 alusta lukien, koska perhe-eläkkeisiin ei katsottu olevan tarkoituksenmukaista soveltaa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä.
Syynä tämän taustalla oli, että yksityisten alojen eläkejärjestelmää koskeva laaja eläkeuudistus oli tulossa voimaan vuoden 2005 alusta ja eläkeuudistuksessa muun muassa työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä tulevan ajan oikeus muuttui siten, että tuleva aika oli eläketapahtumasta lukien aiemmin 65 vuoden sijasta 63 vuoden iän saavuttamiseen saakka. Tältä tulevalta ajalta laskettava eläkeosuus määräytyi eläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden työansioiden perusteella. Tulevan ajan oikeus liittyi kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeisiin ja tietyin edellytyksin myös perhe-eläke määräytyi samalla tavoin kuin työkyvyttömyyseläke. Eläkeuudistukseen sisältyvän työntekijäin eläkelain muuttamista koskevan lain
(634/2003)
voimaantulosäännöksen mukaan sellaiseen työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuonna 2005, sovelletaan kuitenkin ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Kun viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä koskevat säännökset vahvistettiin vuonna 2001, vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus ei vielä ollut tiedossa. Sen vuoksi vuonna 2001 vahvistetuissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä koskevissa säännöksissä säädettiin, että viimeinen eläkelaitos pääsääntöisesti määräytyy sen mukaan, missä eläkkeenhakijan tulevaa aikaa koskeva tai sitä vastaava eläketurva on järjestetty. Koska tulevan ajan määräytymistä koskevat säännökset muuttuivat 2005 lukien, eläkehakemuksen käsittelevää viimeistä eläkelaitosta ei voitu enää vuoden 2006 alusta lukien määritellä sen mukaan, minkä laitoksen myöntämään eläkkeeseen tulee liitettäväksi tuleva aika. Tämän vuoksi lakiin otettiin poikkeussäännös, jonka mukaan, mikäli edunjättäjän eläke on myönnetty ei-vilmana, hänen jälkeensä myönnettävä perhe-eläke myönnetään ei-vilmana, eli viimeisen eläkelaitoksen menettelyä ei noudateta. Nykyään asiasta säädetään TyEL:n voimaanpanolain
(396/2006)
7 §:n viimeisessä virkkeessä.
2.1.3
Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan eläketurva
2.1.3Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan eläketurva
Nykyisin Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan työeläkkeistä huolehtii pääosin maakunnan hallituksen finanssiosaston eläketoimisto. Eläketoimisto hoitaa ennen 1.1.2008 palvelukseen tulleiden maakuntahallituksen työntekijöiden eläketurvaa. Näiden henkilöiden eläketurvaan sovelletaan Eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettua maakuntalakia (Ålands författningssamling 2016:76). Ahvenanmaan maakuntalain mukaiset etuudet ovat julkisten alojen eläkelain kaltaisia. Myöhemmin (1.1.2008 alkaen) Ahvenanmaan maakuntahallituksen palvelukseen tulleet työntekijät on vakuutettu työntekijän eläkelain
(395/2006)
mukaan ja he kuuluvat jo viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Heidän eläketurvaansa hoitaa tällä hetkellä yksityisten alojen työeläkelaitos Veritas.
Lähivuosina tapahtuvien eläköitymisten vuoksi Ahvenanmaan maakuntahallitus on ehdottanut eläkelaitos-tehtäviensä siirtämistä julkisten alojen eläkelaitos Kevalle. Keva hoitaa palvelusopimuksen perusteella jo nykyisin esimerkiksi Ahvenanmaan maakuntalain mukaisten eläkkeiden laskentaa ja muita tehtäviä. Ahvenanmaan itsehallinnon vuoksi Ahvenanmaalle kuuluvien tehtävien siirrosta tulee säätää Ahvenanmaan itsehallinnosta annetun lain
(1144/1991)
… 3 строк без изменений …
mukaisesti Tasavallan Presidentin ns. sopimusasetuksella. Kyseinen sopimusasetus (Tasavallan Presidentin asetus eräiden Ahvenanmaan maakunnan palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamisesta, 206/2026) tulee voimaan 1.1.2027.
4 §:n 3 momentti).
2.1.4
Suomen Pankin eläketurva
2.1.4Suomen Pankin eläketurva
Valtiokonttori hoiti Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa vuosina 2005-2010. Vuodesta 2011 alkaen Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon hoito siirto siirtyi yksityiselle palveluntuottajalle, joka ilmoitti keväällä 2019, ettei se voi ottaa eläkepalveluita nykyisellä palvelu- ja toimintamallilla Suomen Pankille enää vuoden 2020 jälkeen. Suomen Pankki arvioi pitkän aikavälin vaihtoehdot henkilöstönsä eläketurvan järjestämiseksi eläkkeet turvaavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Selvityksen perusteella asetettiin tavoitteeksi Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan siirtäminen julkisten alojen eläkelain piiriin ja toimeenpanon siirtäminen Kevan hoidettavaksi eläketurvan rahoituksen jäädessä Suomen Pankin vastuulle. Tämän takia vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (454/2020,
HE 28/2020 vp
) julkisten alojen eläkelaitos Kevan tehtäväksi ja aiemmin eläkelaitoksena toiminut Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena.
HE 28/2020 vp) julkisten alojen eläkelaitos Kevan tehtäväksi ja aiemmin eläkelaitoksena toiminut Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena.
Suomen Pankin eläketurvan säännökset sisältyivät Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain
(1166/1998)
58 § sekä 58 a ja b §:ään, sekä eduskunnan pankkivaltuuston (pankkivaltuutettujen) vahvistamaan eläkesääntöön. Finanssivalvonnan ollessa osa Suomen Pankkia, edellä mainitut säännökset koskivat sekä Suomen Pankin että Finanssivalvonnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Toimeenpanon Kevalle siirtymisen yhteydessä aiemmat eläketurvaa koskevat säännökset kumottiin samalla, kun Suomen Pankin eläketurva siirtyi julkisten alojen eläkelain (81/2016; JuEL) piiriin lain muutoksella
(453/2020). Suomen Pankista annetun lain 11 § 2 momentin 6 kohtaa muutettiin niin, että pankkivaltuuston tehtävänä ei ole enää Suomen Pankin eläke- ja perhe-eläkesäännösten vahvistaminen, koska Suomen Pankin eläkkeistä säädetään julkisten alojen eläkelaissa. Pankkivaltuusto ei JuEliin siirtymisen jälkeen ole enää voinut vahvistaa uusia eläkesääntöjä eikä säännökselle ollut siten enää tarvetta.
(247/2021,
HE 171/2020.)
JuEL:n piiriin siirtyminen oli tarkoituksenmukaista, koska Suomen Pankin henkilöstön eläketurva oli lähes vastaava kuin julkisten alojen eläkelain mukainen eläketurva. Eläkesäännössä viitattiin JuEL:iin ja ennen JuEL:a sittemmin kumottuun valtion eläkelakiin
(1295/2006). Erot julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläketurvaan olivat suhteellisen vähäisiä ja koskivat lähinnä vanhoja eri eläkeuudistusten yhteydessä suojattuja palvelussuhteita. Vuoden 2021 alussa tapahtuneen toimeenpanon siirtämisen yhteydessä aikataulusyistä ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä järjestelmämuutoksia vilmaan liittymiseksi, joten työeläkelakeihin säädettiin poikkeus ja Suomen Pankin eläketurva jäi vilma-menettelyn ulkopuolelle.
Vuoden 2020 loppuun saakka Suomen Pankki toimi omana eläkelaitoksenaan ja sen palveluksessa olleiden henkilöiden eläketurvaan sovellettiin Suomen Pankista annetun lain
(214/1998)
11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettua eläkesääntöä. Vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (HE 28/2020 vp) Kevan tehtäväksi ja Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Samassa yhteydessä Suomen Pankin eläketurva siirtyi JuEL:n piiriin lain muutoksella
(453/2020)
. Suomen Pankista annetun lain 11 § 2 momentin 6 kohtaa muutettiin niin, että pankkivaltuuston tehtävänä ei ole enää Suomen Pankin eläke- ja perhe-eläkesäännösten vahvistaminen, koska Suomen Pankin eläkkeistä säädetään julkisten alojen eläkelaissa. Pankkivaltuusto ei JuEliin siirtymisen jälkeen ole enää voinut vahvistaa uusia eläkesääntöjä eikä säännökselle ollut siten enää tarvetta.
(247/2021,
HE 171/2020
.)
JuEL:n piiriin siirtyminen oli tarkoituksenmukaista, koska Suomen Pankin henkilöstön eläketurva oli lähes vastaava kuin julkisten alojen eläkelain mukainen eläketurva. Eläkesäännössä viitattiin JuEL:iin ja ennen JuEL:a sittemmin kumottuun valtion eläkelakiin
(1295/2006)
. Erot julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläketurvaan olivat suhteellisen vähäisiä ja koskivat lähinnä vanhoja eri eläkeuudistusten yhteydessä suojattuja palvelussuhteita. Vuoden 2021 alussa tapahtuneen toimeenpanon siirtämisen yhteydessä aikataulusyistä ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä järjestelmämuutoksia vilmaan liittymiseksi, joten työeläkelakeihin säädettiin poikkeus ja Suomen Pankin eläketurva jäi vilma-menettelyn ulkopuolelle.
Vuoden 2020 loppuun saakka Suomen Pankki toimi omana eläkelaitoksenaan ja sen palveluksessa olleiden henkilöiden eläketurvaan sovellettiin Suomen Pankista annetun lain
(214/1998)
11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettua eläkesääntöä. Vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (
HE 28/2020 vp
) Kevan tehtäväksi ja Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Samassa yhteydessä Suomen Pankin eläketurva siirtyi JuEL:n piiriin lain muutoksella
(453/2020)
… 2 строк без изменений …
ja eläkesääntö lakkautettiin. Keva siten toimeenpanee nykyään lain nojalla Suomen Pankin henkilöstön eläketurvaa eli muun muassa antaa eläkkeitä koskevat päätökset, laskee ja maksaa etuudet, sekä hoitaa aktuaaripalvelut. Suomen Pankki maksaa Kevalle eläketurvan hoidosta omakustannushintaisen korvauksen. Säännökset Suomen Pankin eläketurvasta koskevat myös Finanssivalvonnan henkilöstön eläketurvaa.
Toimeenpanon siirtämisen yhteydessä ei tietojärjestelmämuutoksien tekemiselle jäänyt riittävästi aikaa, minkä vuoksi Suomen Pankin eläketurva ei tullut tässä yhteydessä vilma-menettelyn piiriin kuten muut JuEL:n piiriin kuuluvat eläketurvat, vaan eläkelakeihin säädettiin erikseen poikkeus asiasta (esimerkiksi JuEL 117 § 2 mom. ja TyEL 107 § 2 mom.).
2.1.5
Tietojärjestelmät ja viimeinen eläkelaitos
2.1.5Tietojärjestelmät ja viimeinen eläkelaitos
Työeläkealan toimeenpanossa käytettävät yhteiset tietojärjestelmät on pääsääntöisesti rakennettu ennen vilma-säännösten voimaantuloa 1.1.2004. Viimeisen laitoksen periaatteen mukaiset toiminnallisuudet lisättiin voimaantulon yhteydessä tietojärjestelmiin vilma-käsittelyn mahdollistamiseksi. Kahdenkymmenen vuoden aikana eläkekäsittely ja siihen liittyvät prosessit ovat muuttuneet pääasiallisesti vilma-käsittelyyn pohjautuviksi. Koska Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva ja Suomen Pankin eläketurva ovat vilma-menettelyn ulkopuolella, työeläkealan eläke-etuuksien toimeenpanossa joudutaan tällä hetkellä käsittelemään eläkkeitä kahdella eri tavalla. Prosesseissa ja yhteisissä tietojärjestelmissä pitää nykyisin mahdollistaa ei-vilma-käsittely niiden tilanteiden osalta, joissa vilma-käsittelyä ei voida soveltaa.
Siten ei-vilma-käsittely lisää monimutkaisuutta eläkeratkaisussa. Lisäksi sen mahdollistaminen yhteisissä tietojärjestelmissä aiheuttaa monimutkaisuutta ja lisätoiminnallisuuksien huomioimista työeläkealalle, josta syntyy työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kehittämistyössä lisätyötä ja -kustannuksia, kuten myös muutosvaikutuksia työeläkealan toimeenpanijoiden omiin tietojärjestelmiin ja prosesseihin.
2.1.6
Tilastomääriä (Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisesti vakuutetut)
2.1.6Tilastomääriä (Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisesti vakuutetut)
… 2 строк без изменений …
Huhtikuussa 2025 Suomen Pankin jatkuvassa palvelussuhteessa oli noin 770 henkilöä. Tämän lisäksi vakuutettuja henkilöitä, joilla on Suomen Pankin eläketurvaa työhistoriassaan (ns. vapaakirjaoikeus) on 3000 henkilöä.
Siten yhteensä kummankin eläketurvan piiriin kuuluvia tällä hetkellä palvelusuhteessa olevia vakuutettuja on noin 1430 henkilöä ja vapaakirjaoikeus on noin 7 500 vakuutetulla.
2.2
Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
2.2Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
Työeläkejärjestelmän on tarkoitus siirtyä vastaanottamaan eläke- ja etuusasian toimeenpanossa tarpeelliset terveydentilaa koskevat tiedot sähköisesti 1.1.2027 Kelan Kanta-palvelun kysely- ja välityspalvelun kautta. Tämä edellyttää, että tiedot olisivat saatavissa ilman rekisterinpitäjän harkintaa. Voimassa oleva lainsäädäntö ei tätä mahdollista, vaan tietojen tarkoituksenmukainen vastaanottaminen edellyttäisi lainmuutoksia työeläkelakeihin.
Euroopan parlamentin neuvoston ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (
yleisen tietosuoja-asetuksen
) 5 artiklan minimointiperiaatteen mukaan rekisterinpitäjän tulee harkita, mitä tietoja voidaan luovuttaa. Tietoja vastaanottavaa toimijaa koskevassa lainsäädännössä tiedon saantia koskevan säännöksen tulee olla täsmällinen ja velvoittava, jotta rekisterinpitäjä voisi luovuttaa tiedot ilman harkintaa. Perustuslakivaliokunta on arvioinut tarpeellisia ja välttämättömiä tietoja lausunnoissaan (mm. PeVL 15/2018, PeVL 62/2018, PeVL 73/2018). Perustuslakivaliokunta on todennut mm., että: ”Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut
Euroopan parlamentin neuvoston ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleisen tietosuoja-asetuksen) 5 artiklan minimointiperiaatteen mukaan rekisterinpitäjän tulee harkita, mitä tietoja voidaan luovuttaa. Tietoja vastaanottavaa toimijaa koskevassa lainsäädännössä tiedon saantia koskevan säännöksen tulee olla täsmällinen ja velvoittava, jotta rekisterinpitäjä voisi luovuttaa tiedot ilman harkintaa. Perustuslakivaliokunta on arvioinut tarpeellisia ja välttämättömiä tietoja lausunnoissaan (mm. PeVL 15/2018, PeVL 62/2018, PeVL 73/2018). Perustuslakivaliokunta on todennut mm., että: ”Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut
… 3 строк без изменений …
tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta.”
Jotta TyEL 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a ja b alakohdassa luetellut tiedot voitaisiin saada Kelan Kanta-palvelun kysely- ja välityspalvelun kautta, tulisi tiedot voida luovuttaa ilman rekisterinpitäjän harkintaa. Tämä edellyttää, että laissa on yksityiskohtaisesti säädetty tiedot, jotka ovat tarpeellisia eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi. Nykyisin tiedot on säädetty yksityiskohtaisesti edellä todetussa TyEL:n 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a ja b alakohdassa, mutta säännöksessä käytetään kuitenkin termiä välttämättömät tiedot, mikä edellyttää tietoja luovuttavan rekisterinpitäjän harkintaa.
2.3
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimenmuutos
2.3Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimenmuutos
Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) on perustettu vuonna 1969 toimeenpanemaan maatalousyrittäjien eläketurvaa. Vuodesta 2009 lukien Maatalousyrittäjien eläkelaitos on vakuuttanut maatalousyrittäjien lisäksi myös tieteen ja taiteen apurahaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävistä on säädetty maatalousyrittäjän eläkelain
(1280/2006)
114 §:ssä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos toimeenpanee työeläkejärjestelmän lisäksi maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmää, huolehtii maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä sekä maatalousyrittäjien varhaisen välittämisen palveluista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos toimeenpanee myös maatalousyrittäjille ja apurahansaajille sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta maksettavaa nk. Mela-päiväraha-järjestelmää. Lisäksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos toimeenpanee maatalousyrittäjien, poronhoitajien ja turkistuottajien lomitusjärjestelmiä ja huolehtii maatalousyrittäjien
erilaisiin luopumisjärjestelmiin liittyneiden etuuksien maksatuksesta.
Maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n 5 momentissa todetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi käyttää nimestään lyhennettä Mela. Säännös on tullut voimaan 1.1.2009. Poronhoitajien sijaisavusta annetussa laissa
(1238/2014)
sekä turkistuottajien lomituspalveluista annetussa laissa
(1264/2009)
… 3 строк без изменений …
on käytetty Melan nimen lyhennettä myös säännöksissä (lain alussa todetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä Mela).
kielellä Mela.
2.4
Merimieseläkekassan oikeus käyttää nimestään lyhennettä
2.4Merimieseläkekassan oikeus käyttää nimestään lyhennettä
Merimieseläkelain
(1290/2006)
1 §:n mukaan merimieseläkelaissa säädetään merenkulkijan oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja työuraeläkkeeseen sekä merenkulkijan edunsaajan oikeudesta perhe-eläkkeeseen. Työnantaja on 1 §:n pykälän 2 momentin mukaan velvollinen järjestämään merenkulkijalle tämän lain mukaisen eläketurvan sekä kustantamaan sen yhdessä merenkulkijan ja valtion kanssa siten kuin tässä laissa säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan tämän lain mukaisen työeläkevakuutustoiminnan harjoittaminen kuuluu Merimieseläkekassalle, jonka kotipaikkana on Helsinki. Merimieseläkekassan toiminnassa sen nimen lyhenne MEK (ruotsiksi SPK) on vuosien aikana vakiintunut epävirallisessa käytössä. Merimieseläkekassa on ehdottanut, että merimieseläkelakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaisi lyhenteen käyttämisen.
2.5
Merimieseläkekassan valtuuskunnan koolle kutsuminen
2.5Merimieseläkekassan valtuuskunnan koolle kutsuminen
Merimieseläkelaki
(72/1956)
tuli voimaan 1.6.1956. Valtuuskunnan koolle kutsumisesta säädettiin lain 46 §:ssä. Säännös siirrettiin nykyiseen voimassa olevaan merimieseläkelain
(1290/2006)
172 §:ään samansisältöisenä. Merimieseläkelain 172 §:n 2 momentin mukaan kutsu valtuuskunnan kokoukseen on toimitettava jokaiselle valtuuskunnan jäsenelle ja varajäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella lähetettävällä kirjatulla kirjeellä, joka on annettava postin kuljetettavaksi varsinaisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään kahta viikkoa ja ylimääräisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään viikkoa ennen kokousta. Kutsun kirjattuna kirjeenä lähettäminen on koettu vanhanaikaiseksi aiheuttaen ylimääräistä työtä ja kustannuksia.
Merimieseläkekassassa valtuuskunnan kutsut on nykyisin kirjatun kirjeen lisäksi lähetetty osallistujille myös sähköpostilla ja kirjatut kirjeet ovat tämän takia usein jääneet noutamatta. Kutsun lähettäminen sähköisenä viestinä tai tavallisena kirjeenä voisi helpottaa kutsun lähettämistä ja vastaanottamista. Kutsun kirjattuna kirjeenä lähettämisen on koettu hankaloittavan kutsun vastaanottamista. Kutsun lähettäminen sähköisenä viestinä tai tavallisena kirjeenä voisi helpottaa kutsun lähettämistä ja vastaanottamista.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
… 5 строк без изменений …
Esityksen ensisijaisena tavoitteena on Ahvenanmaan maakuntalain mukaisen eläketurvan ja Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan saaminen osaksi työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen menettelyä ja siten parantaa eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan työeläkeasioiden hoitamista. Eläkkeenhakija saisi samanaikaisesti eläkepäätöksen kaikkien järjestelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä ja hänen tulisi olla yhteydessä vain yhteen eläkelaitokseen, joka huolehtii muidenkin eläkejärjestelmien eläkkeiden maksamisesta ja muista eläkelaitokselle kuuluvista tehtävistä. Tavoitteena on myös, että jatkossa edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke, vaikka edunjättäjä olisi saanut ei-vilmana myönnettyä eläkettä, myönnettäisiin viimeisen eläkelaitoksen menettelyä noudattaen.
Esityksessä ehdotetaan myös, että Merimieseläkekassa saisi käyttää nimestään lyhennettä MEK. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa jo vakiintuneen lyhenteen käyttäminen. Merimieseläkekassan valtuuskunnan koollekutsumissäännöksen muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa kutsun lähettämistä ja vastaanottamista.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4.1.1
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
4.1.1Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen
… 6 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan työeläkelakien muuttamista siten, että jatkossa Ahvenanmaan maakuntalain mukaan vakuutettavien henkilöiden eläketurva sekä Suomen Pankin palveluksessa olevien ja olleiden eläketurva tulisivat viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Muutoksella ei olisi vaikutuksia Ahvenanmaan maakuntalain mukaisen eläketurvan ja Suomen Pankin eläketurvan rahoitukseen tai etuuksiin.
Kuitenkin, jos kyseessä olisi työeläkelakien mukaista kuntoutusetuutta koskeva hakemus, ehdotetaan, että hakemuksen käsittelevä vilma-laitos määräytyisi normaalien viimeisen eläkelaitoksen säännösten mukaisesti vakuutettujen työansioiden perusteella sille eläkelaitokselle, joka on vakuuttanut määrältään eniten työntekijän työansioita viimeisen kahden kalenterivuoden aikana ennen hakemuksen vireilletuloa (TyEL 106 §, 107 a §) ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(1551/2019)
… 5 строк без изменений …
4 §:n mukaisesti. Kuntoutusetuuksilla tarkoitettaisiin tilanteessa mm. ammatillista kuntoutusta, kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa ja kuntoutusavustusta, mutta ei kuntoutuskorotusta. Edellä mainitut kuntoutusetuudet myönnettäisiin viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn mukaisena.
Esityksen mukaan Keva ei myöskään toimisi vilma-laitoksena tilanteessa, jossa eläkkeenhakijalla olisi oikeus merimieseläkelain mukaiseen alennettuun eläkeikään, vaan tällöin vilma-laitoksena toimisi aina Merimieseläkekassa. Samoin Keva toimisi vilma-laitoksena aina, jos henkilö on merimieseläkelain mukaan vakuutetussa työsuhteessa eläketapahtumahetkellä. Näin ollen tilanteessa, jossa eläkkeenhakijalla olisi esimerkiksi oikeus Suomen Pankin eläkkeeseen (esimerkiksi päättyneestä työskentelystä syntynyt oikeus eläkkeeseen ns. vapaakirja) ja jatkuva merimieseläkelain mukaan vakuutettu työsuhde, hakemus ohjautuisi aina Merimieseläkekassalle ratkaistavaksi.
4.1.2
Perhe-eläkettä koskeva poikkeus viimeisen laitoksen menettelyssä
4.1.2Perhe-eläkettä koskeva poikkeus viimeisen laitoksen menettelyssä
Työntekijän eläkelain voimaanpanolain
(396/2006)
7§:n mukaan, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu edellä mainittuja työntekijän eläkelain säännöksiä, niitä ei sovelleta myöskään hänen jälkeensä myönnettävään perhe-eläkkeeseen. Siten, mikäli edunjättäjän eläke on myönnetty ei-vilmana, hänen jälkeensä myönnettävä perhe-eläkekin myönnetään nykyään aina ei-vilmana. Säännös otettiin vuonna 2004 sittemmin kumottuun työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain
(375/2001)
… 1 строк без изменений …
voimaantulosäännökseen, kun vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa tulevan ajan pääteikä oli laskemassa 65 vuodesta 63 vuoteen, jolla olisi ollut vaikutusta vilma-laitoksen määräytymiseen perhe-eläkkeen osalta. Nykyään työeläkelainsäädäntö ja etuuksien määräytymisen perusteet ovat muuttuneet, eikä perhe-eläkkeeseen nykyisin esimerkiksi sisälly tulevaa aikaa, joten vilma-menettelyä koskeva säännös ei ole enää tarpeellinen ja säännöksestä luopuminen mahdollistaisi
vilma-menettelyn laajentamisen.
Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi eri työeläkelakien voimaanpanolaeista säännökset, joiden mukaan, mikäli edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu edellä mainittuja työntekijän eläkelain säännöksiä, niitä ei sovelleta myöskään hänen jälkeensä myönnettävään perhe-eläkkeeseen. Muutoksen vuoksi edunjättäjän ei-vilma-eläkkeen jälkeinen perhe-eläke myönnettäisiin jatkossa vilmana. Tämä ehdotettava muutos koski kaikkia eläketurvia ja eläkelaitoksia, ei vain Suomeen Pankkia tai Ahvenanmaan maakuntalain mukaista eläketurvaa. Muutoksesta syntyvät kustannukset kohdistusivat myös yksityisten alojen eläkevakuuttajille.
4.1.3
Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
4.1.3Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
… 6 строк без изменений …
Työeläkealalla on tarkoitus ottaa käyttöön Kelan Kanta-palveluista sähköisesti välitettävät lääkärinlausunnot 1.1.2027 alkaen. Lääkärinlausuntojen vastaanottaminen Kanta-palveluiden kysely- ja välityspalvelun kautta edellyttää työeläkelakien muutosta, jotta säännökset mahdollistavat terveydentilaa koskevien tietojen vastaanottamisen ilman tiedon luovuttajan (rekisterinpitäjä) harkintaa siinä vaiheessa, kun asiaa koskeva asiakastietolain muutos tulee voimaan.
Myös Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 §:ssä on viittaus TyEL:n 198 §:n 1 momentin 2 kohtaan. Säännös oikeuttaa Eläketurvakeskuksen saamaan kyseisessä lainkohdassa tarkoitettuja tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Myös tämä säännösviittaus ehdotetaan muutettavaksi TyEL:n 198 §:n muutoksen mukaisesti.
4.1.4
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimenmuutos
4.1.4Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimenmuutos
Esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi.
4.1.5
Merimieseläkekassan oikeus käyttää nimestään lyhennettä
4.1.5Merimieseläkekassan oikeus käyttää nimestään lyhennettä
Esityksessä ehdotetaan, että Merimieseläkekassalla olisi jatkossa oikeus käyttää nimestään lyhennettä MEK.
4.1.6
Merimieseläkekassan valtuuskunnan koollekutsumissäännöksen muuttaminen
4.1.6Merimieseläkekassan valtuuskunnan koollekutsumissäännöksen muuttaminen
Merimieseläkelain 172 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaatimus kutsun toimittamisesta kirjattuna kirjeenä poistetaan. Kutsu valtuuskunnan kokoukseen voitaisiin toimittaa sähköisesti tai postitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja ylimääräisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään viikkoa ennen kokousta. Säännöksessä muutettaisiin kokouskutsun toimittamisen aikarajaa siten, että kutsu kokoukseen tulisi toimittaa viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Ehdotuksen mukaan säilytettäisiin mahdollisuus lähettää kutsu postitse. Lakimuutoksen tavoitteena on nykyaikaistaa Merimieseläkekassan valtuuskunnan koolle kutsumista koskevaa säännöstä. Esimerkiksi Kevasta annetussa laissa
(66/2016)
tai Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa
(397/2006)
ei ole kokouskutsun toimittamista koskevia säännöksiä tai vaatimuksia kutsun toimittamisesta kirjattuna kirjeenä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ohjesäännöstä annettua valtioneuvoston asetusta
(1404/2006)
muutettiin 1.4.2023 siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen valtuuskunnan kokouskutsun toimittamisesta kirjattuna kirjeenä luovuttiin ja toimittamisen aikaraja muutettiin yhdestä viikosta kahteen viikkoon.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen
… 11 строк без изменений …
Esitys ei vaikuta Suomen Pankin henkilöstön tai Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisiin eläke-etuihin eikä eläkemenoon. Vaikutukset kohdistuvat pelkästään työeläketurvan toimeenpanon yksinkertaistumiseen Kevassa.
Viimeistä eläkelaitosta koskevan järjestelyn laajentaminen vähentäisi eri eläkelaitoksissa tehtävää päällekkäistä työtä, kun eri eläkejärjestelmissä tehtävät samaa etuudenhakijaa koskevat päätösten antamiset ja hakemusten moninkertaiset käsittelyt vähenisivät. Samoin vähenisivät eläkkeiden päällekkäiset maksatuskustannukset ja muun muassa päällekkäiset valvontatoimet. Esityksellä ei olisi vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen eikä eläke-etuuksiin.
4.2.1.2
Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
4.2.1.2Tietojen saamista koskevien säännösten täsmentäminen
Kanta-palveluiden kysely- ja välityspalvelun käyttöönotolla mahdollistetaan työeläkealan tarvitsemien terveydentilatietojen viivytyksetön saaminen työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuden ratkaisemiseksi, mikä nopeuttaa työeläkealalla etuusasian ratkaisemista ja näin parantaa etuudenhakijan asemaa.
Kannan Kysely- ja välityspalvelun käyttöönotto aiheuttaa muutoksia työeläkealan yhteisiin tietojärjestelmiin. Järjestelmäkustannukset ovat arviolta noin 250 000 euroa. Ehdotetut lakimuutokset mahdollistavat osaltaan Kelan Kanta-palvelun Kysely- ja Välitys-palvelun tarkoituksenmukaisen käytön työeläkealalla.
4.2.1.3
Vaikutukset etuudensaajiin
4.2.1.3Vaikutukset etuudensaajiin
Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen parantaisi eläkkeenhakijan ja -saajan oikeusturvaa. Eläkkeenhakija saisi samanaikaisesti päätöksen eri eläkejärjestelmien eläkkeistä. Ehdotuksen mukaan Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisen eläketurvan piirissä olevan eläkkeenhakijan työeläkeasioiden hoitaminen yksinkertaistuisi. Eläkkeenhakija saisi samanaikaisesti päätöksen kaikkien viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä. Eläkkeenhakijan tarvitsisi olla yhteydessä vain yhteen eläkelaitokseen eli Kevaan, joka huolehtisi muidenkin järjestelyn piiriin kuuluvien eläkelaitosten puolesta eläkkeen maksamisesta ja muista eläkelaitosten tehtävistä. Sama koskisi myös edunjättäjän jälkeen myönnettävän perhe-eläkkeen osalta ehdotettavaksi tehtävää muutosta.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Valmistelussa ei noussut esille muita toteuttamisvaihtoehtoja kuin pysyminen nykytilassa tai ehdotuksen mukainen viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentaminen. Jos viimeisten eläkelaitoksen menettelyä ei laajennettaisi, ns. vilma-käsittelyn lisäksi eläkelaitosten prosesseissa ja yhteisissä tietojärjestelmissä ylläpidettäisiin ja mahdollistettaisiin edelleen ei-vilma-käsittely niiden tilanteiden osalta, joissa vilma-käsittelyä ei voida lain mukaan soveltaa. Tämä lisäisi huomattavasti tietojärjestelmien monimutkaisuutta ja ylläpidettävän sovelluslogiikan kokoa ja kustannuksia. Tällä vaihtoehdolla ei myöskään saavutettaisi etuudensaajien asemaa parantavia vaikutuksia.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
Luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 6.5.2026 sähköisessä lausuntopalvelussa. Vastausaikaa oli 17.6.2026 asti. Lausuntoja saatiin 18 kappaletta. Lausunnon antoivat Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Akava ry, Finanssiala ry, Finanssivalvonta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Eläkesäätiöyhdistys ESY ry, Keva, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Merimieseläkekassa, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Suomen Pankki, Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Lisäksi lausunnot saatiin kahdelta yksityishenkilöltä. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa. Lausuntoyhteenveto on julkaistu valtioneuvoston
Hankeikkunassa
… 21 строк без изменений …
asianumerolla STM183:00/2025.
Neuvottelukuntaa koskeva ehdotus poistettiin esityksestä säätämisjärjestysperusteluihin liittyvien täydennystarpeiden vuoksi.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Työntekijän eläkelaki
107 §
.
Työskentelyä sekä yksityisen että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla
. Pykälässä säädetään toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa. Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta, vaan kukin eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisee eläkeasian omalta osaltaan erikseen. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta niissä tilanteissa, joissa työtekijän työansioita on tarkasteltavien kahden viimeisen kalenterivuoden aikana vakuutettu määrältään eniten sellaisessa eläkejärjestelmässä, joka ei ole
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Työntekijän eläkelaki
107 §.
Työskentelyä sekä yksityisen että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla. Pykälässä säädetään toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa. Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta, vaan kukin eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisee eläkeasian omalta osaltaan erikseen. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta niissä tilanteissa, joissa työtekijän työansioita on tarkasteltavien kahden viimeisen kalenterivuoden aikana vakuutettu määrältään eniten sellaisessa eläkejärjestelmässä, joka ei ole
mukana viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä, kuten Suomen Pankin tai Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininta Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain eläketurvasta poistettaisiin, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä sovellettaisiin myös Kevan hoitaessa Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisia eläkeasioita. Myös säännökset päätösyhdistelmästä soveltuisivat jatkossa Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain palveluksessa olevien eläkkeisiin. Pykälässä säädettäisiin Suomen Pankista, mutta se samalla kattaisi myös Finanssivalvonnan henkilöstön, koska Finanssivalvontaan sovelletaan Suomen Pankin henkilöstöä koskevia säännöksiä Finanssivalvonnasta annetun lain 2 §:n mukaan.
107 a §
.
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien ja julkisten alojen eläkelain mukaisilla aloilla
. Pykälän 1 momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan viimeinen eläkelaitos määräytyy eläkejärjestelmäkohtaisesti siten, että viimeinen eläkelaitos on sen eläkejärjestelmän mukainen eläkelaitos, jossa työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten viimeisen kahden kalenterivuoden aikana. Pykälän 4–5 momentissa säädetään poikkeustilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä viimeinen eläkelaitos ei määräydy vakuutettujen työansioiden perusteella, vaan eläkeasian käsittelee aina julkisten alojen eläkelaitos Keva.
107 a §.
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien ja julkisten alojen eläkelain mukaisilla aloilla. Pykälän 1 momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan viimeinen eläkelaitos määräytyy eläkejärjestelmäkohtaisesti siten, että viimeinen eläkelaitos on sen eläkejärjestelmän mukainen eläkelaitos, jossa työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten viimeisen kahden kalenterivuoden aikana. Pykälän 4–5 momentissa säädetään poikkeustilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä viimeinen eläkelaitos ei määräydy vakuutettujen työansioiden perusteella, vaan eläkeasian käsittelee aina julkisten alojen eläkelaitos Keva.
… 6 строк без изменений …
Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättävän uusi 3 kohta, jossa säädettäisiin, että vanhuus-, osittainen varhennettu vanhuus-, työura- tai perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä viimeinen eläkelaitos on vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta aina Keva, jos työntekijällä tai edunjättäjällä olisi eläketapahtumahetkellä oikeus Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvaan tai Ahvenanmaan maakuntalain mukaiseen eläketurvaan. Pykälässä säädettäisiin Suomen Pankista, mutta se samalla kattaisi myös Finanssivalvonnan henkilöstön, koska Finanssivalvontaan sovelletaan Suomen Pankin henkilöstöä koskevia säännöksiä Finanssivalvonnasta annetun lain 2 §:n mukaan.
Pykälän 6 momentissa säädetään tilanteesta, jossa työntekijä voi olla oikeutettu alempaan eläkeikään ja erityisiin karttumaprosentteihin merimieseläkelain mukaisen työskentelyn perusteella, minkä takia momentissa säädetään, että tällaisissa tilanteissa viimeiseksi eläkelaitokseksi määräytyy Merimieseläkekassa, ellei viimeiseksi eläkelaitokseksi määräydy 4 tai 5 momentin perusteella julkisten alojen eläkelaitos Keva. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta Merimieseläkekassa olisi aina viimeinen eläkelaitos, jos työntekijällä, jolla on oikeus Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvaan tai Ahvenanmaan maakuntalain mukaiseen eläketurvaan, olisi oikeus jäädä vanhuuseläkkeellä merimieseläkelain mukaisessa alennetussa eläkeiässä tai työntekijä on eläketapahtumahetkellä merimieseläkelain mukaan vakuutetussa työsuhteessa, eikä Keva ole 4 tai 5 momentin perusteella viimeinen eläkelaitos.
107 b §
.
Työansioihin luettavat ansiot
. Pykälässä määritellään selvyyden vuoksi, mitä yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetuilla työansioilla tarkoitetaan yksityisten alojen ratkaisevaa eläkelaitosta tai viimeistä eläkelaitosta määriteltäessä. Voimassa olevan 1 momentin viimeisen lauseen mukaan, vaikka Suomen Pankin henkilöstön eläketurva vakuutetaan julkisten alojen eläkelain mukaan, Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon sovellettaessa 107 ja 107 a §:ssä olevia säännöksiä viimeisen eläkelaitoksen määräytymisestä. Koska esityksessä ehdotetaan, että Suomen Pankin eläketurva tulisi mukaan viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn piiriin, ehdotetaan 1 momenttia muutettavaksi siten, että Suomen Pankkia koskenut lause poistetaan kokonaan. Muutoksen jälkeen Suomen Pankin eläketurvan piirissä vakuutetut työansiot otettaisiin huomioon määriteltäessä
107 b §.
Työansioihin luettavat ansiot. Pykälässä määritellään selvyyden vuoksi, mitä yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetuilla työansioilla tarkoitetaan yksityisten alojen ratkaisevaa eläkelaitosta tai viimeistä eläkelaitosta määriteltäessä. Voimassa olevan 1 momentin viimeisen lauseen mukaan, vaikka Suomen Pankin henkilöstön eläketurva vakuutetaan julkisten alojen eläkelain mukaan, Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon sovellettaessa 107 ja 107 a §:ssä olevia säännöksiä viimeisen eläkelaitoksen määräytymisestä. Koska esityksessä ehdotetaan, että Suomen Pankin eläketurva tulisi mukaan viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn piiriin, ehdotetaan 1 momenttia muutettavaksi siten, että Suomen Pankkia koskenut lause poistetaan kokonaan. Muutoksen jälkeen Suomen Pankin eläketurvan piirissä vakuutetut työansiot otettaisiin huomioon määriteltäessä
viimeistä eläkelaitosta. Käytännössä tämä koskisi vain kuntoutusetuuksia siten kuin 107 a §:n 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi. Myös Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisesti vakuutetut työansiot otettaisiin vastaavalla tavalla huomioon.
183 §
.
Kustannusten selvittely
. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisen eläketurvan viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin siirtymisestä johtuvat teknisluontoiset muutokset, joiden perusteella Eläketurvakeskus selvittäisi työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäisen vastuun momentissa tarkoitetuista kustannuksista. Nykyisin voimassa olevan momentin mukaan Suomen Pankin vastuu on sisältynyt momentin viimeiseen erilliseen lauseeseen, koska siitäkin huolimatta, että Keva toimeenpanee Suomen Pankin eläketurvaa, Suomen Pankki on ollut muista Kevan toimeenpantavista eläketurvista eroava juuri siksi, ettei se ole kuulunut viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Nyt sen siirtyessä viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin, säädettäisiin Suomen Pankista samassa virkkeessä, missä säädetään
183 §.
Kustannusten selvittely. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisen eläketurvan viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin siirtymisestä johtuvat teknisluontoiset muutokset, joiden perusteella Eläketurvakeskus selvittäisi työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäisen vastuun momentissa tarkoitetuista kustannuksista. Nykyisin voimassa olevan momentin mukaan Suomen Pankin vastuu on sisältynyt momentin viimeiseen erilliseen lauseeseen, koska siitäkin huolimatta, että Keva toimeenpanee Suomen Pankin eläketurvaa, Suomen Pankki on ollut muista Kevan toimeenpantavista eläketurvista eroava juuri siksi, ettei se ole kuulunut viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Nyt sen siirtyessä viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin, säädettäisiin Suomen Pankista samassa virkkeessä, missä säädetään
muistakin työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivista eläkelaitoksista. Momentin loppuun ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Kevan osalta Eläketurvakeskuksen tekemässä kustannusten selvittelyssä otettaisiin huomioon myös ne kustannukset, joilla Ahvenanmaan maakunta vastaa tämän lain 3 §:ssä säädetyn 2 momentin 4 kohdassa mainitun maakuntalain (Eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (Ålands författningssamling 2016:76) perusteella henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta.
184 §
.
Päätös kustannusten jakamisesta
. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisen eläketurvan siirtymisestä viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn piiriin. Ahvenanmaan maakunnan osalta toimittaisiin kustannustenjakoa koskevan päätöksen osalta samalla lailla kuin mitä voimassa olevassa momentissa on säädetty muiden Kevan toimeenpanon piiriin kuuluvien toimijoiden (esim. Suomen Pankki, valtio, Kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos) osalta.
184 §.
Päätös kustannusten jakamisesta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisen eläketurvan siirtymisestä viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn piiriin. Ahvenanmaan maakunnan osalta toimittaisiin kustannustenjakoa koskevan päätöksen osalta samalla lailla kuin mitä voimassa olevassa momentissa on säädetty muiden Kevan toimeenpanon piiriin kuuluvien toimijoiden (esim. Suomen Pankki, valtio, Kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos) osalta.
Eläketurvakeskus antaisi kustannustenjakoa koskevan päätöksen Kevalle eriteltynä niin, että päätöksessä näkyvät eri toimijoiden, myös Ahvenanmaan maakuntalain mukaisesta eläketurvasta Ahvenanmaan vastuulle tulevat kustannukset, kullekin niistä erikseen säädetyn rahoitusvastuun mukaisessa suhteessa. Suomen Pankin osalta ei ole tarvetta tehdä muutosta, koska Suomen Pankista säädetään pykälässä jo nykyisinkin.
198 §
.
Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
. Pykälässä säädetään eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja tämän lain mukaisen muutoksenhakuelimen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden rajoitusten estämättä eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Voimassa olevan työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja työntekijän eläkelain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
198 §.
Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi. Pykälässä säädetään eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja tämän lain mukaisen muutoksenhakuelimen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden rajoitusten estämättä eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Voimassa olevan työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja työntekijän eläkelain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
(785/1992)
… 4 строк без изменений …
2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon
toimintayksiköltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta ja hoitolaitokselta seuraavat käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot, jollei hakija niitä itse toimita: a) lausunnot ja muut asiakirjat, jotka on laadittu työeläke- ja kuntoutusasiaa varten; b) B-lääkärinlausunnot, jotka on laadittu tietopyyntöä edeltäneiltä kahdelta vuodelta sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahaa, kuntoutustukea, osakuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä, työuraeläkettä, työssä jatkamismahdollisuuksia tai ammatillista kuntoutusta varten sekä työkykyä koskevat laajat B-lääkärinlausunnot, jotka on laadittu tietopyyntöä edeltäneiltä kahdelta vuodelta, c) muut kuin a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä.
Työntekijän eläkelain 198 §:n mukaisesti käsiteltävien henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, jonka mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi. Eläke- ja etuusasian ratkaiseminen on työeläkealan lakisääteinen velvoite. Lähtökohtana työeläkeasioissa on, että etuudenhakija toimittaa tiedot itse. Työeläke-etuuksia koskevat asiat tulevat vireille etuudenhakijan hakemuksella, johon hänen tulisi liittää asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Käytännössä esim. eläkkeenhakijan voi olla hankala tietää, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkeasian ratkaisemiseksi. Eläkelaitos, Eläketurvakeskus ja muutoksenhakuelin tarvitsevatkin usein lisäselvityksiä, jotta asia saadaan asianmukaisesti ratkaistua. Kun henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaiseen oikeusperusteeseen,
unionin jäsenvaltiot voivat yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen sääntelyliikkumavaran puitteissa pitää voimassa tai antaa yksityiskohtaisempia säännöksiä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi, mikä mahdollistaa asetusta täsmentävän kansallisen sääntelyn. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa edellytetään lisäksi, että kun henkilötietojen käsittely perustuu tähän oikeusperusteeseen, käsittelystä on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Tarkoitetun käsittelyn perustasta säädetään jo nykyisin työntekijän eläkelain 198 §:ssä, johon ehdotetaan muutoksia tietojen saamiseksi Kansaneläkelaitoksen Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on jo nykyisen säännöksen asettamissa rajoissa sallittua. Oikeutta käsitellä terveystietoja on käsitelty työntekijän eläkelain aiemmissa esitöissä (
HE 64/2019
)
unionin jäsenvaltiot voivat yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen sääntelyliikkumavaran puitteissa pitää voimassa tai antaa yksityiskohtaisempia säännöksiä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi, mikä mahdollistaa asetusta täsmentävän kansallisen sääntelyn. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa edellytetään lisäksi, että kun henkilötietojen käsittely perustuu tähän oikeusperusteeseen, käsittelystä on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Tarkoitetun käsittelyn perustasta säädetään jo nykyisin työntekijän eläkelain 198 §:ssä, johon ehdotetaan muutoksia tietojen saamiseksi Kansaneläkelaitoksen Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on jo nykyisen säännöksen asettamissa rajoissa sallittua. Oikeutta käsitellä terveystietoja on käsitelty työntekijän eläkelain aiemmissa esitöissä (HE 64/2019)
tietosuojasääntelyn näkökulmasta. Ehdotuksessa on tarkoitus muuttaa voimassa olevaa työntekijän eläkelain 198 §:ää mahdollistaen jo nykyisin voimassa olevien tiedonsaantioikeuksien mukaisten tietojen saaminen tietyiltä osin ilman rekisterinpitäjän harkintaa.
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten terveydentilaa koskevien henkilötietojen käsittely eläkeasioiden käsittelyssä perustuu tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja sitä täydentävän kansallisen tietosuojalain
(1050/2018)
… 17 строк без изменений …
sääntelyyn. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on kielletty, ellei käsittelylle ole 9 artiklan mukaista perustetta. Artiklan 2 kohdan b-alakohdan mukaan käsittely on sallittu, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän tai rekisteröidyn velvoitteiden ja erityisten oikeuksien noudattamiseksi työoikeuden, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun alalla, siltä osin kuin se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisessa työehtosopimuksessa, jossa säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Tietosuojalain 6 §:ssä on kansallisesti säädetty erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta
käsittelystä. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka on välttämätöntä rekisterinpitäjälle laissa säädetyn yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. (Lailla 380/2026 muutettu 1 ja 2 kohta tulevat voimaan 1.9.2026.) Nämä säännökset oikeuttavat käsittelemään erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanossa.
ovat välttämättömiä mm. työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemisessa ja terveydentilatietoja tarvitaan usein pidemmältä ajalta, jotta pystytään arvioimaan hakijan jäljellä oleva työkyky riittävän kattavasti. Tietojen antajan harkinta voi merkitä sitä, että riittävän kattavan terveydentilaa koskevan selvityksen saamiseksi usean eri rekisterinpitäjän tulee harkita tietojen tarpeellisuutta tiedonsaajan toiminnassa. Tämä voi tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeen hakijan asian käsittelyn viivästymistä. Jotta hakijan asia saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti, työeläkealan toimijoiden olisi saatava tiedot sähköisen asiakirjaliikenteen kautta ilman rekisterinpitäjän harkintaa. Siten ehdotettuja säännöksiä voidaan pitää demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömänä ja oikeasuhtaisena toimenpiteenä sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi.
7.2
Laki Eläketurvakeskuksesta
4 §
.
Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan
. Pykälässä säädetään Eläketurvakeskuksen oikeudesta saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Säännöksen 1 momentin 1 kohdan d alakohdassa viitataan työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a-c alakohtaan siten, että Eläketurvakeskuksella on oikeus saada tilasto- tutkimus- ja kehittämistoimintaansa lainkohdassa tarkoitetut tiedot. Säännöksen d alakohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä siinä viitattaisiin a-c alakohdan sijasta a ja b alakohtaan sekä 3 momenttiin sen mukaisesti kuin työntekijän eläkelain 198 §:ää ehdotetaan muutettavaksi.
7.3
Työntekijän eläkelain voimaanpanolaki
7 §
. Pykälässä säädetään viimeisen eläkelaitoksen periaatetta koskevien lainkohtien soveltamista koskevista rajoituksista. Viimeisen eläkelaitoksen periaate tuli voimaan vuoden 2004 alusta ja sen soveltamiseen tehtiin sen voimaantullessa tiettyjä rajoituksia. Työntekijän eläkelain voimaantulleessa 1.1.2007 säädettiin, että edellä mainitut rajoitukset viimeisen eläkelaitoksen periaatteen soveltamisesta koskevat myös sellaisia eläkehakemuksia, jotka ovat tulleet vireille työntekijän eläkelain voimaantulon jälkeen. Pykälän viimeisen virkkeen mukaan perhe-eläkettä myönnettäessä viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei sovelleta, jos perhe-eläke perustuu edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä
7.2Laki Eläketurvakeskuksesta
4 §.
Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Pykälässä säädetään Eläketurvakeskuksen oikeudesta saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Säännöksen 1 momentin 1 kohdan d alakohdassa viitataan työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a-c alakohtaan siten, että Eläketurvakeskuksella on oikeus saada tilasto- tutkimus- ja kehittämistoimintaansa lainkohdassa tarkoitetut tiedot. Säännöksen d alakohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä siinä viitattaisiin a-c alakohdan sijasta a ja b alakohtaan sekä 3 momenttiin sen mukaisesti kuin työntekijän eläkelain 198 §:ää ehdotetaan muutettavaksi.
7.3Työntekijän eläkelain voimaanpanolaki
7 §. Pykälässä säädetään viimeisen eläkelaitoksen periaatetta koskevien lainkohtien soveltamista koskevista rajoituksista. Viimeisen eläkelaitoksen periaate tuli voimaan vuoden 2004 alusta ja sen soveltamiseen tehtiin sen voimaantullessa tiettyjä rajoituksia. Työntekijän eläkelain voimaantulleessa 1.1.2007 säädettiin, että edellä mainitut rajoitukset viimeisen eläkelaitoksen periaatteen soveltamisesta koskevat myös sellaisia eläkehakemuksia, jotka ovat tulleet vireille työntekijän eläkelain voimaantulon jälkeen. Pykälän viimeisen virkkeen mukaan perhe-eläkettä myönnettäessä viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei sovelleta, jos perhe-eläke perustuu edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä
perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.4
Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta
10 §
. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän eläkelain voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälän viimeisen virkkeen mukaan perhe-eläkettä myönnettäessä viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei sovelleta, jos perhe-eläke perustuu edunjättäjän kuolleessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.5
Maatalousyrittäjän eläkelaki
IV osa
.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
. Ehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimeksi muutettaisiin Mela. Näin ollen lain neljännen osan otsikon nimi muutettaisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melaksi. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi olisi jatkossa myös ruotsin kielellä Mela.
114 §
.
7.4Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta
10 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän eläkelain voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälän viimeisen virkkeen mukaan perhe-eläkettä myönnettäessä viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei sovelleta, jos perhe-eläke perustuu edunjättäjän kuolleessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.5Maatalousyrittäjän eläkelaki
IV osa.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Ehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimeksi muutettaisiin Mela. Näin ollen lain neljännen osan otsikon nimi muutettaisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melaksi. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi olisi jatkossa myös ruotsin kielellä Mela.
114 §.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät.
Pykälässä säädetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävistä. Esitetään, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimeksi muutettaisiin Mela. Näin ollen pykälän otsikko muutettaisiin Melaksi ja pykälän 1–4 momentissa olevat maininnat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta muutettaisiin Melaksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa täsmennettäisiin, että Mela on eläkelaitos. Tällä tarkoitetaan, että Mela olisi edelleen juridiselta luonteeltaan lailla säädetty eläkelaitos, eikä nimenmuutos aiheuttaisi muutosta tähän. Melan muut lakisääteiset tehtävät pohjautuvat Melan eläkelaitoksena maatalousyrittäjälle tai apurahansaajalle myöntämään työeläkevakuutukseen. Pykälän 5 momentissa säädetään, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi käyttää nimestään lyhennettä Mela, ruotsiksi LPA. Pykälän 5 momentti kumottaisiin.
7.6
Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta
9 §
. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.7
Merimieseläkelaki
1 §
.
Lain tarkoitus
. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa todettaisiin Merimieseläkekassan voivan käyttää nimestään nykyisin jo vakiintuneesti käytössä olevaa lyhennettä MEK. Vastaavasti ruotsinkielisessä laissa todettaisiin, että Merimieseläkelassa voi käyttää nimestään nykyisin jo vakiintuneesti käytössä olevaa lyhennettä SPK.
172 §
.
Valtuuskunnan koolle kutsuminen
. Pykälän 2 momentin mukaan kutsu kokoukseen on toimitettava jokaiselle valtuuskunnan jäsenelle ja varajäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella lähetettävällä kirjatulla kirjeellä, joka on annettava postin kuljetettavaksi varsinaisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään kahta viikkoa ja ylimääräisen kokouksen ollessa kyseessä vähintään viikkoa ennen kokousta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kutsu kokoukseen olisi toimitettava sähköisesti tai postitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Näin ollen vaatimus kutsun toimittamisesta kirjattuna kirjeenä poistetaan, ja kokouskutsun toimittamisen aikaraja yhtenäistettäisiin.
7.8
Laki merimieseläkelain voimaanpanosta
3 §
. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.9
Julkisten alojen eläkelaki
117 §
.
Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät
. Pykälän 2 momentissa säädetään nykyään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta, vaan kukin eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisee eläkeasian kukin omalta osaltaan erikseen. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta niissä tilanteissa, joissa työtekijän työansioita on tarkasteltavien kahden viimeisen kalenterivuoden aikana vakuutettu määrältään eniten sellaisessa eläkejärjestelmässä, joka ei ole mukana viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä, kuten Suomen Pankin tai Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininta Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain eläketurvasta poistettaisiin, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä sovellettaisiin myös Kevan hoitaessa Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisia eläkeasioita. Pykälässä
7.6Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta
9 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.7Merimieseläkelaki
1 §.
Lain tarkoitus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa todettaisiin Merimieseläkekassan voivan käyttää nimestään nykyisin jo vakiintuneesti käytössä olevaa lyhennettä MEK. Vastaavasti ruotsinkielisessä laissa todettaisiin, että Merimieseläkelassa voi käyttää nimestään nykyisin jo vakiintuneesti käytössä olevaa lyhennettä SPK.
172 §.
Valtuuskunnan koolle kutsuminen. Pykälän 2 momentin mukaan kutsu kokoukseen on toimitettava jokaiselle valtuuskunnan jäsenelle ja varajäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella lähetettävällä kirjatulla kirjeellä, joka on annettava postin kuljetettavaksi varsinaisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään kahta viikkoa ja ylimääräisen kokouksen ollessa kyseessä vähintään viikkoa ennen kokousta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kutsu kokoukseen olisi toimitettava sähköisesti tai postitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Näin ollen vaatimus kutsun toimittamisesta kirjattuna kirjeenä poistetaan, ja kokouskutsun toimittamisen aikaraja yhtenäistettäisiin.
7.8Laki merimieseläkelain voimaanpanosta
3 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin mitä ehdotetaan työntekijän voimaanpanolain 7 §:ään. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän viimeinen virke poistetaan, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovellettaisiin myönnettäessä perhe-eläkettä, vaikka perhe-eläke perustuisikin edunjättäjän kuollessaan saamaan sellaiseen eläkkeeseen, johon viimeisen eläkelaitoksen periaatetta ei ollut sovellettu.
7.9Julkisten alojen eläkelaki
117 §.
Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät. Pykälän 2 momentissa säädetään nykyään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta, vaan kukin eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisee eläkeasian kukin omalta osaltaan erikseen. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta niissä tilanteissa, joissa työtekijän työansioita on tarkasteltavien kahden viimeisen kalenterivuoden aikana vakuutettu määrältään eniten sellaisessa eläkejärjestelmässä, joka ei ole mukana viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä, kuten Suomen Pankin tai Ahvenanmaan maakuntalain mukainen eläketurva. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininta Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain eläketurvasta poistettaisiin, jonka jälkeen viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä sovellettaisiin myös Kevan hoitaessa Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakuntalain mukaisia eläkeasioita. Pykälässä
säädettäisiin Suomen Pankista, mutta se samalla kattaisi myös Finanssivalvonnan henkilöstön, koska Finanssivalvontaan sovelletaan Suomen Pankin henkilöstöä koskevia säännöksiä Finanssivalvonnasta annetun lain 2 §:n mukaan.
Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Momentissa säädetään poikkeuksesta, jonka mukaan, vaikka Suomen Pankin henkilöstön eläketurva vakuutetaan julkisten alojen eläkelain mukaan, Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon sovellettaessa säännöksiä viimeisen eläkelaitoksen määräytymisestä. Koska esityksessä ehdotetaan, että Suomen Pankin eläketurva tulisi mukaan viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn piiriin, ehdotetaan, että momentti kumottaisiin. Muutoksen jälkeen Suomen Pankin eläketurvan piirissä vakuutetut työansiot otettaisiin huomioon määriteltäessä viimeistä eläkelaitosta. Käytännössä tämä koskisi vain kuntoutusetuuksia siten kuin 118 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi. Myös Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisesti vakuutetut työansiot otettaisiin vastaavalla tavalla huomioon. Muutos vastaisi sisällöllisesti työntekijän eläkelain 107 b §:ään ehdotettua muutosta.
118 §
.
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä julkisten ja yksityisten alojen työeläkelakien piirissä
. Pykälän 1 momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan viimeinen eläkelaitos on aina joko Keva tai yksityisten alojen eläkelaitos, ja 2 momentin mukaan Keva on viimeinen eläkelaitos, jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten viimeisen kahden kalenterivuoden aikana julkisten alojen eläkelaissa.
118 §.
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä julkisten ja yksityisten alojen työeläkelakien piirissä. Pykälän 1 momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan viimeinen eläkelaitos on aina joko Keva tai yksityisten alojen eläkelaitos, ja 2 momentin mukaan Keva on viimeinen eläkelaitos, jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten viimeisen kahden kalenterivuoden aikana julkisten alojen eläkelaissa.
… 5 строк без изменений …
Pykälän 3–4 momentissa säädetään poikkeustilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyssä viimeinen eläkelaitos ei määräydy vakuutettujen työansioiden perusteella, vaan eläkeasian käsittelee aina julkisten alojen eläkelaitos Keva. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättävän uusi 3 kohta, jossa säädettäisiin, että vanhuus-, osittainen varhennettu vanhuus-, työura- tai perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä viimeinen eläkelaitos on vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta aina Keva, jos työntekijällä tai edunjättäjällä olisi eläketapahtumahetkellä oikeus Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvaan tai Ahvenanmaan maakuntalain (eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki; Ålands författningssamling 2016:76) mukaiseen eläketurvaan. Pykälässä säädettäisiin Suomen Pankista, mutta se samalla kattaisi myös Finanssivalvonnan henkilöstön, koska Finanssivalvontaan
Poikkeuksena tähän olisi kuitenkin kuntoutuskorotusta koskeva hakemus, jolloin asian ratkaisisi aina Keva, koska kuntoutuskorotus pohjautuu jo aiemmin myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen, ja ehdotettavan pääsäännön mukaan työkyvyttömyyseläkkeen aiemmin ratkaissut ja sittemmin etuutta maksava eläkelaitos on aina Keva. Samoin kuin vanhuus- ja perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä, Keva olisi viimeinen eläkelaitos myös työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä silloin, vaikka työntekijä olisi säilyttänyt oikeutensa yksityisten puolen lisäeläketurvaan. Muutos vastaisi työntekijän eläkelain 107 §:ään ehdotettua muutosta.
122 §
.
Viimeisen eläkelaitoksen kustannukset
. Pykälän 1 momentissa säädetään Kevan oikeudesta periä muilta eläkelaitoksilta eläkekustannukset, jotka sille on aiheutunut, kun se on viimeisenä eläkelaitoksena maksanut eläkkeitä muiden eläkelaitosten puolesta. Lisäksi Kevalla on voimassa olevan pykälän mukaan oikeus periä valtiolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta ja Kansaneläkelaitokselta ne eläkekustannukset, jotka ovat aiheutuneet niiden palveluksesta karttuneen eläkkeen maksamisesta. Jos joku toinen eläkelaitos on toiminut viimeisenä eläkelaitoksena, Keva korvaisi sille kuuluvan eläketurvan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.
122 §.
Viimeisen eläkelaitoksen kustannukset. Pykälän 1 momentissa säädetään Kevan oikeudesta periä muilta eläkelaitoksilta eläkekustannukset, jotka sille on aiheutunut, kun se on viimeisenä eläkelaitoksena maksanut eläkkeitä muiden eläkelaitosten puolesta. Lisäksi Kevalla on voimassa olevan pykälän mukaan oikeus periä valtiolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta ja Kansaneläkelaitokselta ne eläkekustannukset, jotka ovat aiheutuneet niiden palveluksesta karttuneen eläkkeen maksamisesta. Jos joku toinen eläkelaitos on toiminut viimeisenä eläkelaitoksena, Keva korvaisi sille kuuluvan eläketurvan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.
Esityksessä ehdotetaan, että Suomen Pankin eläketurva ja Ahvenanmaa maakunnan eläketurva liittyisivät viimeisen eläkelaitoksen menettelyyn, jonka vuoksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankki, sekä Ahvenanmaan maakunta siltä osin kuin se vastaa eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 2016:76) mukaisesta eläketurvasta.
151 §
.
Kevan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin työntekijän 198 §:ään. Julkisten alojen eläkelain 151 §:ssä säädetään Kevan ja tämän lain mukaisen muutoksenhakuelimen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden rajoitusten estämättä eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Tietojen antaminen ilman rekisterinpitäjän harkintaa edellyttää, että laissa on yksityiskohtaisesti säädetty tiedot, jotka ovat tarpeellisia eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi. Koska tarpeelliset tiedot on jo nykyisin lueteltu yksityiskohtaisesti pykälän 1 momentin 2 kohdan a ja b alakohdassa, kohdan 2 alkuosan määritelmä välttämättömistä tiedoista ehdotetaan muutettavaksi tarpeellisiksi tiedoiksi. Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohdan a alakohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että
151 §.
Kevan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin työntekijän 198 §:ään. Julkisten alojen eläkelain 151 §:ssä säädetään Kevan ja tämän lain mukaisen muutoksenhakuelimen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden rajoitusten estämättä eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Tietojen antaminen ilman rekisterinpitäjän harkintaa edellyttää, että laissa on yksityiskohtaisesti säädetty tiedot, jotka ovat tarpeellisia eläke- ja etuusasian ratkaisemiseksi. Koska tarpeelliset tiedot on jo nykyisin lueteltu yksityiskohtaisesti pykälän 1 momentin 2 kohdan a ja b alakohdassa, kohdan 2 alkuosan määritelmä välttämättömistä tiedoista ehdotetaan muutettavaksi tarpeellisiksi tiedoiksi. Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohdan a alakohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että
… 3 строк без изменений …
siitä poistetaan sanat ”ja muut asiakirjat”. Nykyisessä a alakohdassa tarkoitetut muut välttämättömät asiakirjat voi muutoksen jälkeen saada uuden 3 momentin nojalla. Lisäksi a alakohtaan lisättäisiin kahden vuoden aikaraja. Muutoksen jälkeen a alakohdan sanamuoto olisi ”lausunnot, jotka on laadittu työeläke- tai kuntoutusasiaa varten tietopyyntöä edeltäneiltä kahdelta vuodelta”.
momentin tietojen osalta rekisterinpitäjän tulisi jatkossakin harkita momentissa lueteltujen välttämättömien tietojen luovuttaminen.
167 §
.
Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen
. Pykälässä säädetään, miten julkisten alojen eläkelain 83 ja 84 §:ssä säädetyt tulevan ajan kustannukset jakautuvat eri julkisten toimijoiden välillä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Ahvenanmaan maakunta, joka vastaa Ahvenanmaan eläkkeitä koskevan maakuntalain (eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta maakunnassa annettu maakuntalaki, ÅFS 2016:76) mukaan vakuutetusta eläketurvasta.
7.10
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
10 §
.
Toimeenpano
. Pykälän mukaan lain toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, jonka tehtävät hoitaa maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Ehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos muutettaisiin muotoon Mela.
8
Voimaantulo
167 §.
Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen. Pykälässä säädetään, miten julkisten alojen eläkelain 83 ja 84 §:ssä säädetyt tulevan ajan kustannukset jakautuvat eri julkisten toimijoiden välillä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Ahvenanmaan maakunta, joka vastaa Ahvenanmaan eläkkeitä koskevan maakuntalain (eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta maakunnassa annettu maakuntalaki, ÅFS 2016:76) mukaan vakuutetusta eläketurvasta.
7.1Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
10 §.
Toimeenpano. Pykälän mukaan lain toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, jonka tehtävät hoitaa maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Ehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos muutettaisiin muotoon Mela.
8Voimaantulo
… 1 строк без изменений …
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2027. Viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn laajentaminen edellyttäisi muutosten tekemistä eläkelaitosten automaattisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja Eläketurvakeskuksen ilmoitusliikenteeseen, jonka vuoksi teknisten muutosten saavuttamiseksi olisi varattava riittävästi aikaa. Samasta ajankohdasta on tulossa voimaan myös Tasavallan presidentin asetus, jolla Ahvenanmaan maakunnan eläketoimisto lopettaa eläkelaitoksena toimimisen ja toimeenpanotehtävät siirtyvät Kevalle.
Lait koskisivat niitä eläkkeitä, joita koskeva eläkehakemus tulee vireille lakien tultua voimaan.
9
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
9.1
Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja
9Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
9.1Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja
Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja työeläkelan muutoksenhakuelinten tiedonsaantioikeutta koskeviin säännöksiin ehdotettavia muutoksia
Työntekijän eläkelain 198 § ja vastaavat julkisten alojen eläkelain 151 §:iin ehdotetut muutokset
[2]
… 20 строк без изменений …
tulee tarkastella perustuslain 10 §:n 1 momentissa ja Euroopan perusoikeuskirjan 8 artiklassa turvatun henkilötietojen suojan näkökulmasta. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä arvioidessaan perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että sääntelyä on tarkasteltava perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta.
Rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen toteutumista turvaisivat ehdotetussa käsittelyssä tietosuojaa koskevat, kansallisessa ja EU-sääntelyssä asetetut velvoitteet. Eläkelaitoksilla rekisterinpitäjänä olisi vastuu näiden velvoitteiden toteuttamisesta. Ottaen huomioon tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn hyväksyttävä tavoite – eläkelaitosten ja muutoksenhakuelinten lakisääteisten tehtävien toteuttamisen mahdollistaminen –, ehdotetun tiedonsaannin ala sekä muu rekisteröityä suojaava lainsäädäntö, ehdotuksen mukaista muutosta on pidettävä perustuslain turvaaman yksityiselämän suojan ja siihen osana sisältyvän henkilötietojen suojan sekä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävänä ja oikeasuhtaisena.
9.2
Suhde Ahvenanmaan itsehallintoon ja lainsäädäntövaltaan
9.2Suhde Ahvenanmaan itsehallintoon ja lainsäädäntövaltaan
Ahvenanmaan asemaa koskevan vuoden 1921 sopimuksen ja Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
… 1 строк без изменений …
1 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto siten kuin niissä säädetään. Ahvenanmaan itsehallinnosta säädetään myös perustuslain 120 §:ssä. Koska esitykseen sisältyy Ahvenanmaahan ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin liittyviä näkökohtia, on arvioitava esityksen suhdetta perustuslain 120 §:ään ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin (PeVL 41/2026 vp).
Työeläketurva kuuluu näin ollen pääsääntöisesti valtakunnan lainsäädäntövaltaan, ja poikkeuksista tämän osalta säädetään itsehallintolain 18 §:n 2 a kohdassa. Ahvenanmaan maakunta on toiminut eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain perustuvan eläketurvan osalta eläkelaitoksena, mutta 1.1.2027 alkaen ko. eläketurvan toimeenpano siirtyy Kevan hoidettavaksi siten kuin eräiden Ahvenanmaan maakunnan palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamista koskevassa asetuksessa
(206/2026)
… 17 строк без изменений …
säädetään. Maakuntalain nojalla itsehallintolain 18 §:n 2 a kohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien työeläkkeiden toimeenpanoon sovelletaan pääsääntöisesti julkisten alojen eläkelain säännöksiä, mistä maakuntalaissa kuitenkin on säädetty eräitä poikkeuksia. Näihin poikkeuksiin kuuluu muun muassa se, että julkisten alojen eläkelain 7 luvun viimeistä eläkelaitosta koskevia säännöksiä
ei sovelleta. Mainittu maakuntalaki on ns. blankettilaki eli Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntötoimivallan käyttämiseksi on näin ollen valittu se sääntelytapa, että sääntely tosiasiassa – maakuntalaissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta – saa sisältönsä valtakunnallisesta laista. Maakuntalakiin sisältyvän sääntelyn muuttaminen kuuluu Ahvenanmaan toimivaltaan, joten maakuntalakia muuttamalla Ahvenanmaan maakunnan on mahdollista luopua myös siitä säännöksestä, jonka mukaan julkisten alojen eläkelain viimeistä eläkelaitosta koskevia säännöksiä ei sovelleta Ahvenanmaan lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvan työeläketurvan osalta. Se, että maakuntalaki sisällöllisesti pääosin rakentuu julkisten alojen eläkelain varaan, joka on valtakunnallista lainsäädäntöä, ei toisaalta luonnollisestikaan estä eduskuntaa muuttamasta julkisten alojen eläkelain sisältöä, kunhan muutokset eivät loukkaa Ahvenanmaan lainsäädäntötoimivaltaa.
Ahvenanmaan maakunnan eläketurvan toimeenpanon siirtymisestä Kevalle, eläkemenojen maksusta ja Kevan kustannusten korvauksesta säädetään Tasavallan presidentin Ahvenanmaan itsehallintolain 32 §:n nojalla sekä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksella antamassa, eräiden Ahvenanmaan maakunnan palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamista koskevassa asetuksessa
(206/2026)
.
9.3
Julkinen hallintotehtävä ja julkisen vallan käyttö
(206/2026).
9.3Julkinen hallintotehtävä ja julkisen vallan käyttö
Työeläkejärjestelmä on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Julkisen vallan käsitteelle ei löydy laista tarkkaa määritelmää. Hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta
HE 30/1998 vp
. todetaan muun muassa seuraavaa: ”Julkisen vallan käsitettä ei ehdoteta laissa määriteltäväksi. Käsitteelle ei olekaan annettavissa yleistä määritelmää. Sen keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä tai tutkintotodistuksen antamista.” Työeläkejärjestelmä on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työeläkevakuutusyhtiöille kuuluu myös julkisia hallintotehtäviä ja ne käyttävät samalla julkista valtaa. (PeVL 45/1996 vp., s. 3)
HE 30/1998 vp. todetaan muun muassa seuraavaa: ”Julkisen vallan käsitettä ei ehdoteta laissa määriteltäväksi. Käsitteelle ei olekaan annettavissa yleistä määritelmää. Sen keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä tai tutkintotodistuksen antamista.” Työeläkejärjestelmä on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työeläkevakuutusyhtiöille kuuluu myös julkisia hallintotehtäviä ja ne käyttävät samalla julkista valtaa. (PeVL 45/1996 vp., s. 3)
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisella hallintotehtävällä lainkohdassa viitataan laajaan joukkoon hallinnollisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.
Hallintolain
(434/2003)
2 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan muun muassa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Lain perustelujen mukaan itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ovat oikeushenkilöitä, joiden järjestysmuodosta, toimielimistä ja tehtävistä säädetään niitä koskevissa säädöksissä. Ne suorittavat niin sanotun välillisen julkisen hallinnon tehtäviä. Itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ovat muun muassa Suomen Pankki ja Keva.
Kevasta annetun lain
(66/2016)
1 §:n mukaan Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos. Käsiteltäessä sitä edeltävää lakia, kunnallista eläkelakia, perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa eläkelaitoksen asemaan julkisten hallintotehtävien hoitajana. Valiokunnan kannanoton (PeVL 55/2002 vp, s. 2–3) mukaan: ”Perustuslain 124 §:n tarkoituksena on rajoittaa julkisten hallintotehtävien osoittamista varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle (
HE 1/1998 vp
, s. 178/II). Varsinaiseen viranomaiskoneistoon perustuslain merkityksessä luetaan valiokunnan käsityksen mukaan valtion ja itsehallintoyhdyskuntien normaaliin organisaatioon kuuluvat viranomaiset sekä sellaiset itsenäiset laitokset kuin Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos, myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen (aiempi sopimusvaltuuskunta) ja kunnallisen eläkelaitoksen tapaiset, lähtökohtaisesti kaikkien kuntien yhteiset erityistoimielimet. Valiokunta näin ollen päätyy siihen, että
1 §:n mukaan Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos. Käsiteltäessä sitä edeltävää lakia, kunnallista eläkelakia, perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa eläkelaitoksen asemaan julkisten hallintotehtävien hoitajana. Valiokunnan kannanoton (PeVL 55/2002 vp, s. 2–3) mukaan: ”Perustuslain 124 §:n tarkoituksena on rajoittaa julkisten hallintotehtävien osoittamista varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle (HE 1/1998 vp, s. 178/II). Varsinaiseen viranomaiskoneistoon perustuslain merkityksessä luetaan valiokunnan käsityksen mukaan valtion ja itsehallintoyhdyskuntien normaaliin organisaatioon kuuluvat viranomaiset sekä sellaiset itsenäiset laitokset kuin Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos, myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen (aiempi sopimusvaltuuskunta) ja kunnallisen eläkelaitoksen tapaiset, lähtökohtaisesti kaikkien kuntien yhteiset erityistoimielimet. Valiokunta näin ollen päätyy siihen, että
kunnalliseen eläkelaitokseen kohdistuvat suoraan perustuslain 21 §:n johdosta vaatimukset käsittelyn asianmukaisuudesta ja viivytyksettömyydestä sekä hyvän hallinnon takeiden turvaamisesta lailla.” Keva hoitaa palvelusopimuksen perusteella jo nykyisin esimerkiksi Ahvenanmaan maakuntalain mukaisten eläkkeiden laskentaa ja muita tehtäviä. Ahvenanmaan maakunnan eläketurvan toimeenpanon siirtymisestä Kevalle, eläkemenojen maksusta ja Kevan kustannusten korvauksesta säädetään Tasavallan presidentin Ahvenanmaan itsehallintolain 32 §:n nojalla sekä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksella antamassa, eräiden Ahvenanmaan maakunnan palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamista koskevassa asetuksessa
(206/2026)
. Vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (
HE 28/2020 vp
) Kevan tehtäväksi ja Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Mainitussa hallituksen esityksessä (
HE 28/2020
) on käsitelty esityksen perustuslainmukaisuutta.
(206/2026). Vuoden 2021 alusta lukien Suomen Pankin eläketurvan hoitaminen siirrettiin lailla (HE 28/2020 vp) Kevan tehtäväksi ja Suomen Pankki lakkasi toimimasta eläkelaitoksena. Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 28/2020) on käsitelty esityksen perustuslainmukaisuutta.
… 1 строк без изменений …
Esityksen voidaan katsoa täyttävän perustuslain 124 §:n edellytykset.
Hallituksen esitys on eläketekninen siltä osin kuin se koskee viimeisen eläkelaitoksen käsittelyn laajentumista ja sitä määräytymistä koskevia muutoksia. Esityksellä ei ole siten vaikutuksia Suomen Pankin tai Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisen eläketurvan eläke-etuuksiin tai rahoitukseen. Viimeisen eläkelaitoksen määräytymistä koskevilla muutoksilla ei puututa kenenkään maksussa olevaan eläkkeeseen, etuuksiin tai korvauksiin, eikä myöskään pienennetä kenenkään tulevaa eläkettä. Esityksessä ei muuteta maksussa olevia ja ansaittuja eläkkeitä, etuuksia tai korvauksia, joten esitystä ei ole tarpeen arvioida perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasäännösten kannalta.
9.4
Johtopäätökset
9.4Johtopäätökset
… 2 строк без изменений …
Hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotukset
1
Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
työntekijän eläkelain
(395/2006)
… 1 строк без изменений …
107 §:n 2 momentti, 107 a §:n 4–6 momentti, 107 b §, 183 §:n 1 momentti, 184 §:n 1 momentti ja 198 §:n 1 momentin 2 kohta,
lisätään
198 §:ään siitä lailla 1089/2023 kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti seuraavasti:
107 §
Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla
107 §Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla
Jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana ortodoksisesta kirkosta annetun lain tai sellaisen muun eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta 1 momentissa tarkoitettua viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä, yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos, Keva ja tässä momentissa tarkoitettua eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisevat kukin omalta osaltaan eläkeasian erikseen.
107 a §
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien ja julkisten alojen eläkelain mukaisilla aloilla
107 a §Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien ja julkisten alojen eläkelain mukaisilla aloilla
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta viimeinen eläkelaitos on vanhuus-, osittainen varhennettu vanhuus-, työura- tai perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä Keva, jos:
1) työntekijän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva on eläkehakemuksen vireille tullessa järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan tai työntekijä on säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain
(82/2016)
… 14 строк без изменений …
1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen taikka julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään;
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta Merimieseläkekassa on viimeinen eläkelaitos vanhuus-, osittainen varhennettu vanhuus-, työkyvyttömyys-, työura- tai perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä, jos työntekijällä on tai edunjättäjällä olisi ollut oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle merimieseläkelain mukaisessa alennetussa eläkeiässä eikä Keva ole 4 tai 5 momentin perusteella viimeinen eläkelaitos. Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta Merimieseläkekassa on viimeinen eläkelaitos, jos työntekijällä, jolla on oikeus Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvaan tai Ahvenanmaan maakuntalain mukaiseen eläketurvaan, on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle merimieseläkelain mukaisessa alennetussa eläkeiässä tai työntekijä on eläketapahtumahetkellä merimieseläkelain mukaan vakuutetussa työsuhteessa, eikä Keva ole 4 tai 5 momentin perusteella viimeinen eläkelaitos.
107 b §
Työansioihin luettavat ansiot
107 b §Työansioihin luettavat ansiot
Määriteltäessä 106 §:n mukaista yksityisten alojen ratkaisevaa eläkelaitosta ja 107 a §:n mukaista viimeistä eläkelaitosta yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutettuihin työansioihin luetaan myös yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo.
183 §
Kustannusten selvittely
183 §Kustannusten selvittely
Eläketurvakeskus selvittää kalenterivuosittain, miten työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäinen vastuu 174–176 ja 178–181 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista ja 182 §:ssä tarkoitetusta Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuudesta edellisen kalenterivuoden ajalta jakautuu ottaen huomioon myös, mitä yksityisten alojen eläkelaitokset ja Keva ovat viimeisenä eläkelaitoksena toimiessaan maksaneet toisen eläkelaitoksen vastuulla olevaa eläkettä tai muuta etuutta. Tällöin viimeisenä eläkelaitoksena toimineen Kevan osalta selvittelyssä otetaan huomioon, mitä julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan rahoituksesta säädetään Kevasta annetussa laissa, valtion eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa, evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa, Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:ssä ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain
(1166/1998)
58 §:ssä. Lisäksi Kevan osalta selvittelyssä otetaan huomioon
se osuus Kevan maksamista kustannuksista, jolla Ahvenanmaan maakunta vastaa 3 §:n 2 momentin 4 kohdassa mainitun lain perusteella henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta.
184 §
Päätös kustannusten jakamisesta
184 §Päätös kustannusten jakamisesta
Eläketurvakeskus antaa 183 §:n 1 momentissa tarkoitetuille eläkelaitoksille päätöksen mainitussa pykälässä tarkoitettujen kustannusten jakamisesta, kuitenkin siten, että Kevalle annettavassa päätöksessä kyseiset kustannukset jaetaan Kevan, valtion, kirkon eläkerahaston, Suomen Pankin, Ahvenanmaan maakunnan ja Kansaneläkelaitoksen kesken niille säädetyn rahoitusvastuun mukaisessa suhteessa. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 9 luvussa säädetään.
198 §
Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
198 §Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
Eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:
2) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
(785/1992)
… 6 строк без изменений …
2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta ja hoitolaitokselta seuraavat käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tarpeelliset tiedot, jollei hakija itse niitä toimita:
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eläketurvakeskuksesta annetun lain
(397/2006)
4 §:n 1 momentin 1 kohdan d alakohta, sellaisena kuin se on laissa 1094/2023, seuraavasti:
4 §
Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan
4 §Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan
… 4 строк без изменений …
Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada 2 §:n 1 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten tietoja seuraavasti:
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3
Laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
työntekijän eläkelain voimaanpanolain
(396/2006)
… 1 строк без изменений …
7 §, sellaisena kuin se on laissa 1248/2016, seuraavasti:
Mitä työntekijän eläkelain 37, 107, 107 a, 107 b ja 108–111 §:ssä säädetään viimeisen eläkelaitoksen järjestelystä, ei sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä taikka maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
(1317/1990)
mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain
(1330/1992)
mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
(1293/1994)
mukaista luopumistukea ja hän hakee uutta eläkettä tai hänelle aikaisemmin myönnetyn eläkkeen jatkamista. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, kun ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain
(1273/2006)
… 1 строк без изменений …
10 §, sellaisena kuin se on laissa 1251/2016, seuraavasti:
Mitä työntekijän eläkelain 37 §:ssä ja 107–111 §:ssä säädetään viimeisen eläkelaitoksen järjestelystä, ei sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virka-suhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä taikka maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
(1317/1990)
mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain
(1330/1992)
mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
(1293/1994)
mukaista luopumistukea ja hän hakee uutta eläkettä tai hänelle aikaisemmin myönnetyn eläkkeen jatkamista. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, kun ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
5
Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
maatalousyrittäjän eläkelain
(1280/2006)
114 §:n 5 momentti sekä
muutetaan
IV osan otsikko sekä 114 §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale ja 2–4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 114 §:n 2 momentti laissa 665/2024 ja 4 momentti laissa 912/2008, seuraavasti:
IV OSA
MELA
114 §
---------------------------
IV OSAMELA
114 §---------------------------
… 9 строк без изменений …
Melan tehtävät
Tässä tai muussa laissa sekä tämän tai muun lain nojalla annetussa asetuksessa oleva viittaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen tarkoittaa tämän lain tultua voimaan Melaa. Mitä edellä säädetään koskee myös tämän lain 11 §:ssä tarkoitettuja ryhmähenkivakuutuksen vakuutusehtoja ja 13 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen vakuutusehtoja.
6
Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain
(1281/2006)
… 1 строк без изменений …
9 §, sellaisena kuin se on laissa 1254/2016, seuraavasti:
Mitä työntekijän eläkelain 37, 107, 107 a, 107 b ja 108–111 §:ssä säädetään viimeisen eläkelaitoksen järjestelystä, ei sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka maatalousyrittäjätoimintaan tai yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä taikka maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
(1317/1990)
mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain
(1330/1992)
mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
(1293/1994)
mukaista luopumistukea ja hän hakee uutta eläkettä tai hänelle aikaisemmin myönnetyn eläkkeen jatkamista. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, kun ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
7
Laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
merimieseläkelain voimaanpanosta annetun
(1291/2006)
… 1 строк без изменений …
lain 3 § seuraavasti:
Mitä uuden lain 37 ja 108 §:ssä säädetään viimeisen eläkelaitoksen järjestelystä, ei sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1 päivänä tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä taikka maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
(1317/1990)
mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain
(1330/1992)
mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
(1293/1994)
mukaista luopumistukea ja hän hakee uutta eläkettä tai hänelle aikaisemmin myönnetyn eläkkeen jatkamista. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, kun ennen 1 päivänä tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
8
Laki merimieseläkelain 1 ja 172 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
merimieseläkelain
(1290/2006)
172 §:n 2 momentti sekä
lisätään
1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 78/2016, uusi 4 momentti seuraavasti:
1 §
Lain tarkoitus
1 §Lain tarkoitus
Merimieseläkekassa voi käyttää nimestään lyhennettä MEK.
172 §
Valtuuskunnan koolle kutsuminen
172 §Valtuuskunnan koolle kutsuminen
Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on toimitettava sähköisesti tai postitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
9
Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
julkisten alojen eläkelain
(81/2016)
117 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 453/2020,
muutetaan
… 1 строк без изменений …
117 §:n 2 momentti, 118 §:n 3 ja 4 momentti, 122 §:n 1 momentti, 151 §:n 1 momentin 2 kohta ja 167 §,
lisätään
151 §:ään siitä lailla 1093/2023 kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti seuraavasti:
117 §
Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät
117 §Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät
Jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana ortodoksisesta kirkosta annetun lain
(985/2006)
tai sellaisen muun eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta 1 momentissa tarkoitettua viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä, Keva ratkaisee tämän lain osalta eläkeasian erikseen.
118 §
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä julkisten ja yksityisten alojen työeläkelakien piirissä
118 §Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen, kun työskentelyä julkisten ja yksityisten alojen työeläkelakien piirissä
Työansioiden määrästä riippumatta Keva on viimeinen eläkelaitos vanhuus-, osittainen varhennettu vanhuus-, työura- tai perhe-eläkeasiaa käsiteltäessä, jos:
1) työntekijän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva on eläkehakemuksen vireille tullessa järjestetty vain tämän lain mukaan tai työntekijä on säilyttänyt oikeutensa aikaisemmin voimassa olleen kunnallisen eläkelain
(549/2003)
, valtion eläkelain
(549/2003), valtion eläkelain
(1295/2006)
tai evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain
(261/2008)
mukaiseen lisäeläkeosuuteen taikka julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain
(82/2016)
… 5 строк без изменений …
mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään;
mukainen kuntoutusetuus, lukuun ottamatta kuntoutuskorotusta, viimeinen eläkelaitos määräytyy 117-120 §:n mukaisesti.
122 §
Viimeisen eläkelaitoksen kustannukset
122 §Viimeisen eläkelaitoksen kustannukset
Jos Keva on viimeinen eläkelaitos ja jos se on viimeisenä eläkelaitoksena maksanut muiden työeläkelakien mukaista eläkettä taikka jos muu eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena tai Keva viimeisenä eläkelaitoksena toimiessaan muun kuin Kevan jäsenyhteisön tämän lain alaisen palveluksen perusteella maksanut eläkettä, Keva perii nämä eläkekustannukset korkoineen muulta eläkelaitokselta, valtiolta, Kirkon keskusrahastolta, Kansaneläkelaitokselta, Suomen Pankilta tai Ahvenanmaan maakunnalta taikka hyvittää ne muulle eläkelaitokselle, valtiolle, Kirkon keskusrahastolle, Kansaneläkelaitokselle, Suomen Pankille tai Ahvenanmaan maakunnalle viimeistään maksuvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.
151 §
Kevan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
151 §Kevan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi
Kevalla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:
2) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
(785/1992)
… 5 строк без изменений …
2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta ja hoitolaitokselta seuraavat käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tarpeelliset tiedot, jollei hakija itse niitä toimita:
Kevalla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada muut kuin 1 momentin 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jos ne ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten, jollei hakija niitä itse toimita.
167 §
Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen
167 §Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen
Edellä 83 ja 84 §:n mukaiset tulevan ajan kustannukset jakautuvat Kevan jäsenyhteisöjen, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakunnan kesken siten, että kukin taho vastaa siitä osasta kustannuksia kuin työntekijän sen palveluksesta saama ansio on tulevan ajan ansioiden yhteismäärästä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
10
Laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain
(873/2015)
10 § seuraavasti:
10 §
Toimeenpano
10 §Toimeenpano
… 4 строк без изменений …
Lain toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, jonka tehtävät hoitaa maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Mela.
Helsingissä
27.8.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina Partanen
PääministeriPetteri OrpoSosiaaliturvaministeriKaroliina Partanen
Alaviitteet
1.
Nykyisin Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan työeläkkeistä huolehtii pääosin maakunnan hallituksen finanssiosaston eläketoimisto. Eläketoimisto hoitaa ennen 1.1.2008 palvelukseen tulleiden maakuntahallituksen työntekijöiden eläketurvaa. Näiden henkilöiden eläketurvaan sovelletaan Eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettua maakuntalakia (Ålands författningssamling 2016:76).
2.
Työntekijän eläkelain 198 § ja vastaavat julkisten alojen eläkelain 151 §:iin ehdotetut muutokset