Что изменилось
HE 140/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:53 · +1404 −2585 строк
Hallituksen esitys eduskunnalle Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi
Hallinnonala
Sisäministeriö
Antopäivä
27.8.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 140/2026
… 10 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
… 14 строк без изменений …
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti ja pitkäaikaisesti. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (valtioneuvoston julkaisuja 2024:33) mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Perinteisten sotilaallisten uhkien rinnalle on tullut uhka hybridivaikuttamisesta ja laaja-alaisesta vaikuttamisesta, joita on käsitelty muun muassa valtioneuvoston puolustusselonteossa (puolustusministeriön julkaisuja 2024:5). Näillä viitataan suunnitelmalliseen toimintaan, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija hyödyntää laaja-alaisesti ei-sotilaallisia keinoja pyrkien vaikuttamaan valtion heikkouksiin ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Tarkoituksena on aiheuttaa kohdevaltiolle painetta, vahinkoa, epävarmuutta ja epävakautta sekä lamaannuttaa sen viranomaisten toimintakyky.
Rajavartiolaitoksen osalta on tunnistettu poliisia vastaava sääntelytarve Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevalle lainsäädännölle.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
Sisäministeriö asetti 18.11.2025 hankkeen Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi (SM030:00/2025,
Rajavartiolaitoksen rikostiedustelulakihanke
) ajalle 24.11.2025–30.10.2026. Hankkeen tehtävänä oli valmistella Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevat keskeiset säännökset ja siten parantaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia saada tehokkaammin tietoa Rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyvistä sisäisen turvallisuuden uhkista. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti vahvistaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia ennalta estää ja torjua laittomaan maahantuloon liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta sekä torjua vakavaa rikollisuutta, joka uhkaa rajaturvallisuutta. Asettamispäätöstä on tarkennettu 25.5.2026.
Rajavartiolaitoksen rikostiedustelulakihanke) ajalle 24.11.2025–30.10.2026. Hankkeen tehtävänä oli valmistella Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevat keskeiset säännökset ja siten parantaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia saada tehokkaammin tietoa Rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyvistä sisäisen turvallisuuden uhkista. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti vahvistaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia ennalta estää ja torjua laittomaan maahantuloon liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta sekä torjua vakavaa rikollisuutta, joka uhkaa rajaturvallisuutta. Asettamispäätöstä on tarkennettu 25.5.2026.
… 3 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen rikostiedustelulakihankkeen asettamispäätöksessä todetaan, että valmistelu voidaan tarvittaessa toteuttaa myös vaiheittain ottaen huomioon perustuslaista nykyisin johtuvat mahdolliset rajoitukset. Sisäministeriö on asettanut 2. vaiheen lainsäädäntöhankkeen Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (SM012:00/2026). Hankkeen toisessa vaiheessa valmistellaan ne muutokset, joiden toteuttaminen edellyttäisi perustuslain 10 §:n muutosta.
Lausunnon antoivat eduskunnan oikeusasiamies, Electronic Frontier Finland ry – Effi ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Helsingin hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Huoltovarmuuskeskus, Juristiliitto – Juristförbundet ry, keskusrikospoliisi, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Maahanmuuttovirasto, Medialiitto ry, oikeusministeriö, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisihallitus, puolustusministeriö, Päällystöliitto ry, Rikosseuraamuslaitos, sisäministeriön poliisiosasto, suojelupoliisi, Suomen Asianajajat, Suomen Journalistiliitto ry, Suomen tuomariliitto – Finlands domareförbundet ry, Syyttäjälaitos, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, Tulli, Tuomioistuinvirasto, Turvallisuuskomitea, ulkoministeriö, Ulosottolaitos, valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Verohallinnon Harmaan talouden yksikkö. Lisäksi lausunnon antoivat
kaksi yksityishenkilöä. Korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, Helsingin hallinto-oikeus sekä sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittivat, etteivät ne anna asiassa lausuntoa. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa
https://intermin.fi/hankkeet
osoitteessa tunnuksella SM030:00/2025.
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi esitysluonnoksesta lausunnon 17.8.2026.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Rajavartiolaitoksen rikostorjunta
2.1.1
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatehtävät
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Rajavartiolaitoksen rikostorjunta
2.1.1Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatehtävät
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettua lakia (108/2018, jäljempänä Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaki) sovelletaan Rajavartiolaitoksen tehtävänä oleviin toimiin rikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Rajavartiolaitos on esitutkintalaissa
(805/2011)
… 1 строк без изменений …
tarkoitettu esitutkintaviranomainen.
Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimialuetta rajaa rajavartiolain
(578/2005)
4 §. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos toimii siellä, missä se on rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, rajavalvonnan suorittamiseksi taikka Rajavartiolaitokselle säädettyjen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien suorittamiseksi perusteltua, sekä merialueella ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa
(1058/2004)
… 1 строк без изменений …
tarkoitetulla talousvyöhykkeellä. Muualla Rajavartiolaitos toimii vain, jos se on tarpeen sen lakisääteisen tehtävän loppuun saattamiseksi, virka-avun antamiseksi taikka tuen antamiseksi toiselle suomalaiselle viranomaiselle.
kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin nähden. Käytettävien keinojen ja niiden aiheuttamien haittojen tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Suhteellisuusperiaate ilmenee myös rajavartiolain 9 §:stä, jonka mukaan rajavartiomiehellä on oikeus luopua toimenpiteestä, jos sen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden. Vähimmän haitan periaatetta koskevan rajavartiolain 7 a §:n mukaan kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Tarkoitussidonnaisuuden periaatetta koskevan 7 b §:n mukaan toimivaltuutta saa käyttää vain säädettyyn tarkoitukseen.
2.1.2
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvä toimintaympäristö ja sen muutos
2.1.2Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvä toimintaympäristö ja sen muutos
… 14 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Uusia ilmiöitä ovat rikosten tekotapojen muuttuminen sekä maahantulon välineellistämisen ilmeisen pysyväisluonteinen jääminen osaksi valtioiden välistä vaikuttamista, mikä osaltaan liittyy myös kansalliseen turvallisuuteen.
Järjestäytyneen rikollisuuden haitallisuus yhteiskunnalle on itsestäänselvyys. Järjestäytynyt rikollisuus edustaa erityistä uhkaa oikeusjärjestyksen suojaamille eduille toiminnan tehokkuuden ja laajamuotoisuuden vuoksi.
Rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä on säädetty Suomessa jo vuonna 1976 yleiseksi rangaistusten koventamisperusteeksi. Ks. myös rikoslain yleisiä oppeja koskeva hallituksen esitys
HE 44/2002 vp
, s. 191.
[1]
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä on suuri ja pitkäaikainen rikosten tekemiseen liittyvä potentiaali. Ryhmän jäsenet tuovat ryhmään erilaisia rikosten tekemistä edistäviä resursseja. Rikosten tekeminen usean henkilön voimin on tavallista helpompaa ja ryhmän jäsenillä saattaa olla rikosten tekemiseen liittyvää erityisosaamista. Rikollisryhmässä voidaan yleensä tehdä enemmän ja vakavampia rikoksia kuin mihin yksittäinen henkilö pystyisi. Järjestäytyneen rikollisryhmän
rikoksentekopotentiaalia lisää myös tällaiseen yhteenliittymään liittyvä ryhmädynamiikka. Rikosten tekeminen ryhmässä voi heikentää rikoksen tekemiseen osallistuvan ryhmän jäsenen henkilökohtaista vastuunottoa yksittäisestä rikoksesta ja rikosten tekemisestä perääntyminen voi ryhmäpaineen vuoksi olla vaikeampaa ryhmän jäsenelle kuin yksittäiselle rikoksentekijälle. Tätä saatetaan ryhmässä myös tehostaa kurinpidollisin toimin ja rangaistuksin. Rikosten tekemisestä kieltäytyminen ja ryhmästä eroaminen voivat olla vahvasti sanktioituja. Ryhmän jäsenyys saattaakin olla ryhmästä eroon pyrkivälle suuri ongelma. Yksittäiselle ryhmän jäsenelle rikollinen yhteenliittymä voi myös olla keskeinen viiteryhmä ja rikosten tekeminen ja liittymän jäsenyys voivat tuoda arvonantoa.
HE 263/2014 vp
, s. 19.
[2]
Järjestäytyneen rikollisryhmän suureen rikoksentekopotentiaaliin voi liittyä myös suurempi potentiaali rikosten jälkien hävittämiseen. Rikokset voidaan ensinnäkin pyrkiä tekemään tavalla, jolla rikosoikeudellinen vastuu vältetään joko kokonaan tai osittain. Toiseksi ryhmällä voi olla tavallista paremmat mahdollisuudet yksittäisen rikoksen selvittämisen vaikeuttamiseen. Tähän voivat vaikuttaa muun muassa yhteenliittymän rikoksentekoa palveleva rakenne ja rikosten suunnitelmallisuus. Selvittäminen voi olla vaikeaa myös siksi, että henkilötodistelulla ei välttämättä ole samaa merkitystä kuin muissa rikosasioissa. Asianomistajat saattavat pelätä rikosten tekijöitä.
HE 263/2014 vp
, s. 19–20.
[3]
Järjestäytyneen rikollisuuden puitteissa toimimista tulee pitää rikosten vakavuutta korostavana seikkana riippumatta siitä, onko rikollisen tekemisen järjestäytyneisyys ulkoisesti havaittavissa. Järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnassa tehdyn rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta lisää se, että rikos on järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnan ”tuote”. Henkilötasolla rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ilmentää päättäväisempää asettumista oikeusjärjestyksen suojaamia oikeushyviä ja tuota suojaa toteuttavaa oikeusjärjestystä vastaan.
HE 263/2014 vp
, s. 20. Järjestäytyneen rikollisuuden yleistä haitallisuutta on kuvattu myös EU:n uhka-arviossa. Ks. tästä SOCTA 2025, s. 6 ja 11.
[4]
Arvioitaessa järjestäytyneen rikollisuuden roolia ja siinä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia voidaan havaita eräitä trendejä ja muutosajureita. Järjestäytyneen rikollisuuden yhteiskunnallisena ilmiönä voidaan sanoa muodostuneen Suomessa viimeisten noin 30–40 vuoden aikana. Kuten edellä on todettu, näiden vuosien aikana järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut, kansainvälistynyt ja rikollisorganisaatioiden toimintaa palveleva väkivalta on koventunut ja yleistynyt. Hierarkkisemmin toimineet ryhmät ovat osin korvautuneet löyhemmillä yhteisten intressien varaan rakentuvilla verkostoilla, rikollisten palvelujen kaupalla ja solumaisilla rakenteilla. Yhteiskunnan digitalisaatio on avannut uusia rikoksentekomahdollisuuksia ja kehittyvät teknologiat ovat avanneet uusia mahdollisuuksia rikosten tekemiseen ja rikollisen toiminnan suojaamiseen. Rikollista toimintaa voidaan pyrkiä suojaamaan esimerkiksi virtuaalivaluuttoja ja rikollisiin tarkoituksiin kehitettyjä
niin sanottuja kovennettuja viestijärjestelmiä käyttämällä. Järjestäytynyt rikollisuus on myös saanut selkeän jalansijan suomalaisessa elinkeinoelämässä. Laillisten rakenteiden hyödyntäminen kasvattaa rikollista toimintaa, vahvistaa rikollisten vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja lisää korruption riskejä.
Järjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa yrityskentässä. Selvitys 14/2024. (julkaisupäivä 1.12.2024). Harmaan talouden selvitysyksikkö.
[5]
Järjestäytyneen rikollisuuden muodostamaa uhkaa torjuttaessa järjestäytynyttä rikollisryhmää tai rikollisjoukkoa tärkeämpi käsite on
rikollisverkosto.
Useimmat järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytketyt yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuden uhkat ovat käsillä myös löyhemmin toimivien rikollisverkostojen ollessa kyseessä.
Rikollisverkostojen luonteesta ja haitallisuudesta ks. myös SOCTA 2025 s. 82–83. On huomattava, että vaikka rikollisverkosto rakentuu rikollisen toiminnan ympärille, voi verkoston jäsenillä olla muitakin yhteisiä verkoston koheesiota ja resilenssiä vahvistavia tekijöitä, kuten kulttuurinen tausta, kieli, kansallisuus, sukulaissuhteet. Tällaisten klaani, mafia- tai veljeskuntatyyppiset piirteet vahvistavat verkoston koheesiota ja resilienssiä.
[6]
Rikollisverkostoissa toimimisella aiheutetaan samoja haittoja kuin toimittaessa järjestäytyneempien rakenteiden puitteissa.
Rikosten tekeminen usean henkilön voimin on tavallista helpompaa. Verkoston jäsenet tuovat verkostoon erilaisia rikosten tekemistä edistäviä resursseja henkilöiden ja erityisosaamisen muodossa. Myös rikollisverkostossa toimittaessa yhteenliittymän ryhmädynamiikka voi lisätä rikoksentekopotentiaalia. Erityisesti, jos tietoisuutta kokonaisuudesta on rajoitettu toimimalla soluissa, voi rikosten tekeminen rikollisverkoston osana heikentää rikoksen tekemiseen osallistuvan ryhmän jäsenen henkilökohtaista vastuunottoa yksittäisestä rikoksesta. Verkostossa toimimiseen voi liittyä myös suurempi potentiaali rikosten jälkien hävittämiseen.
Rikollisverkostossa rikokset voidaan myös tehdä siten, että rikosoikeudellinen vastuu hämärtyy, minkä lisäksi verkostossa voi olla tavallista paremmat valmiudet rikoksen selvittämisen vaikeuttamiseen. Rikollisverkostossa toimittaessa pidäkkeitä rikoksen tekemisestä irtaantumiselle ja rikoksista kieltäytymiselle saattavat ryhmäpaineen ja väkivallan uhan sijasta olla taloudellisen hyödyn menetys ja luotettavan rikoskumppanin maineen menetys. Toisaalta verkostomaisesti eri toimijoiden osaamisen varaan rakentuva rikollinen verkosto voi myös luontevasti ostaa esimerkiksi väkivaltaiseen perintään tai uhkailuun liittyviä rikollisia palveluja.
SOCTA 2025 s. 30 ja 32.
[7]
Myös valtiollisten toimijoiden on havaittu hyödyntävän järjestäytynyttä rikollisuutta osana hybridivaikuttamistaan. Kyse on kansainvälisesti järjestäytyneestä ja osittain geopoliittisesti motivoituneesta toiminnasta, joka on osa nykypäivän sodankäyntiä.
Valtioneuvoston
periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030 s. 16.
[8]
… 4 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on järjestetyn laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunta. Rajavartiolaitoksen tutkintayksiköt ovat erikoistuneet tutkimaan laittoman maahantulon järjestämisrikollisuutta. Laittoman maahantulon järjestäminen on piilorikollisuutta, joka on paljastettava viranomaisen valvonnassa, rikostiedustelun keinoin tai paljastavalla tutkintaotteella. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyy yleisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja ammattirikollisuutta, ja esimerkiksi väärennettyjen asiakirjojen valmistaminen ja välittäminen on pääosin ulkomaisen järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Suomessa paljastuvat ihmissalakuljetustapaukset ovat tyypillisesti ulkomaisten rikollisryhmien tekoja, jotka ulottuvat Suomeen vain osin. Ihmissalakuljetukseen ja siihen liittyvään salakuljetettavien hyväksikäyttöön liittyy maailmassa kovaa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta.
olemassaolo voitaisiin päätellä yhteisön ulkopuolelta, saattaa kehenkään yksittäiseen ihmiseen olla mahdoton liittää asiaankuuluvaa tosiseikastoa niin, että perinteisen osallisuusopin mukaiset edellytykset rikosperusteiselle tiedonhankinnalle täyttyisivät. Esityksen mukaan tapauksissa, joissa voidaan olettaa rikoksen tapahtuneen tai olevan käynnissä, mutta oletettua rikoksen tekijää ei kyetä yksilöimään, voitaisiin välttämättömyys- ym. ehtojen täyttyessä kohdistaa tiedonhankintaa tiettyyn henkilöryhmään, esimerkiksi rikokseen liittyvän yrityksen edustajiin.
2.2
Rikostiedustelusta käsitteenä
2.2Rikostiedustelusta käsitteenä
Tiedustelulla yleisesti tarkoitetaan julkisiin ja ei-julkisiin lähteisiin kohdistuvaa tiedonhankintaa, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja lisätä ymmärrystä erilaisista uhkista, riskeistä, mahdollisuuksista sekä muutoksista. Tiedusteluun kuuluu kiinteänä osana tiedon analysointi, joka tarkoittaa hankitun tiedon jäsentämistä ja muuta jatkokäsittelyä myöhemmin tapahtuvaa tiedon hyödyntämisvaihetta varten. Tiedustelulla tuotetaan varhaisvaiheen tietoa, joka mahdollistaa uhkiin, riskeihin, mahdollisuuksiin ja muutoksiin vaikuttamisen sekä varautumisen.
Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö: Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, Puolustusministeriö 2015, s. 15 ja 16. Mietinnössä lisäksi määritelty rikostiedustelu seuraavasti: Rikostiedustelulla voidaan tarkoittaa lainvalvontaviranomaisen suorittamaa tiedustelua, jonka tarkoituksena on hankkia rikoksen estämisen, paljastamisen tai selvittämisen kannalta merkityksellistä tietoa rikollisista,
rikoksista ja rikoksenteko-olosuhteista.”
[9]
Tiedustelun konkreettinen sisältö määrittyy tarkemmin sen mukaan, mitä tiedustelusta ja siinä käytettävistä toimivaltuuksista lainsäädännössä säädetään. Suomen lainsäädännössä ei ole rikostiedustelun legaalimääritelmää, mutta rikostiedustelun käsitettä käytetään muun muassa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetussa laissa
(687/2009)
. Perinteisesti rikostiedustelun on ymmärretty tarkoittavan joko näytön hankkimista rikosprosessia varten tai yksittäiseen rikokseen taikka rikoskokonaisuuteen liittyvää esitutkintaa edeltävää tiedonhankintaa.
(687/2009). Perinteisesti rikostiedustelun on ymmärretty tarkoittavan joko näytön hankkimista rikosprosessia varten tai yksittäiseen rikokseen taikka rikoskokonaisuuteen liittyvää esitutkintaa edeltävää tiedonhankintaa.
Viime vuosikymmeninä tapahtuneen rikostiedustelutoiminnan kehittymisen myötä rikostiedustelulla tarkoitetaan nykyään yleisellä tasolla rikollisuutta ja rikoksia koskevaa tiedon hankintaa ja hankitun tiedon analysointia rikostorjuntaa varten. Osa rikostiedustelutoiminnan tavoitteista ei liity suoraan havaittuihin rikoslain tunnusmerkistöjen mukaisiin yksittäisiin tekoihin, vaan rikollisuuteen astetta yleisemmin. Poliisin tehtäväkentässä rikostiedustelu kytkeytyy keskeisellä tavalla rikosten ennalta estämiseen, rikollisuutta koskevan analysoidun tilannekuvan muodostamiseen sekä varhaisen vaiheen tiedon keräämiseen kokonaiskuvan saamiseksi.
Rikostorjunnan tila. Selvityshankkeen loppuraportti. Poliisihallituksen julkaisusarja 1/2018.
[10]
Laajimmillaan rikostiedustelun voidaan ymmärtää olevan toimivaltaisten esitutkinta- sekä tiedusteluviranomaisten suorittamaa, johdettua ja suunnitelmallista, rikollisuuteen liittyvää tiedonhankintaa, jonka tavoitteena on viranomaisen hallussa olevan hankitun ja saadun tiedon analyysin ja prosessoinnin sekä toiminnan- ja tiedon suojaamisen kautta tuottaa merkityksellistä tiedustelutietoa yksittäisistä rikoksista tai rikollisuudesta laajemmin. Tällaista tietoa hyödynnetään tilannekuvan ja tietojohtoisen päätöksenteon tai rikostutkinnan tukena sekä poliisin toiminnan suuntaamisessa ja ohjaamisessa. Laaja määritelmä pitää siten sisällään myös rikosten ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen.
OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeet -loppuraportti (s. 13–14). Sisäministeriön julkaisuja 2023:19.
[11]
… 4 строк без изменений …
Rikostiedustelu on keskeinen osa rikostorjuntaa, joka käsitteenä on kuitenkin paljon rikostiedustelun käsitettä laajempi kattaen laajan joukon erilaisia yhteiskunnan toimia rikosten ehkäisemiseksi ja rikollisuudesta johtuvien haittojen vähentämiseksi.
Rikosten ennalta estämiseen liittyvien edellytysten luomisen ohessa rikostiedustelulla voidaan hankkia tietoa rikollisuudesta yksittäisiä, nimettyjä rikostekoja laajemmin, muun muassa rikoksenteko-olosuhteista sekä alueellisista ilmiöistä ja trendeistä. Kattava ja ajankohtainen rikollisuuden tilannekuva palvelee Rajavartiolaitoksen suunnittelua, ohjausta, resursointia, painopisteiden valintaa ja päätöksentekoa strategisella ja taktisella tasolla. Rikostiedustelun voidaankin nähdä välillisesti hyödyttävän laajemmin yhteiskunnallista päätöksentekoa muun muassa rikollisuuteen liittyvän tilannekuvan hahmottamisen sekä toiminnan ja talouden suunnittelun tasolla.
2.3
Rajavartiolaitoksen salaiset tiedonhankintakeinot
2.3Rajavartiolaitoksen salaiset tiedonhankintakeinot
… 2 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 3 luvussa säädetään salaisista tiedonhankintakeinoista, joita Rajavartiolaitos saa käyttää tietojen hankkimiseksi toimenpiteen kohteelta salassa. Rajavartiolaitoksen käytössä olevat salaiset tiedonhankintakeinot televalvonta, televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta ja tekninen laitetarkkailu), teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, yksinomaan tietoverkossa tehtävä peitetoiminta, yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto, tietolähdetoiminta mukaan lukien tietolähteen ohjattu käyttö sekä valvottu läpilasku. Rajavartiolaitoksen käytössä ei ole niin sanottu reaalimaailman peitetoiminta eikä valeosto.
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 2 §:n 2 kohdan mukaan rikoksen estämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää rikos, sen yritys tai valmistelu, kun henkilön toiminnasta tehtyjen havaintojen tai siitä muuten saatujen tietojen vuoksi voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, taikka keskeyttää jo aloitetun rikoksen tekeminen tai rajoittaa siitä välittömästi aiheutuvaa vahinkoa tai vaaraa. Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämisestä on kysymys silloin, kun teko kyetään estämään ennen kuin tunnusmerkistön mukaiseen täytäntöönpanotoimeen on ryhdytty. Myös rangaistavan yrityksen estäminen mainitaan nimenomaisesti. Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen valmistelun estämisellä tarkoitetaan rangaistavan teon valmistelua, vaikka itse valmistelua ei ole kriminalisoitu. Lisäksi valmistelun estämiseen kuuluu myös rangaistavan valmistelun estäminen.
HE 41/2017 vp
, s. 20.
[12]
Henkilön toiminnasta tehdyillä havainnoilla tai siitä muutoin saaduilla tiedoilla tarkoitetaan välittömästi henkilön omasta toiminnasta tehtyjä havaintoja ja ulkopuolisen henkilön antamia vihjetietoja ja muuta välillistä selvitystä. Havaintoihin ja muuten saatuihin tietoihin kuuluvat myös muun muassa rikostiedustelutiedot, tarkkailuhavainnot, muut vihjetiedot ja rikosanalyysilla tiedoista tehtävät johtopäätökset. Edellytyksenä rikoksen estämiseksi säädetyn tiedonhankintakeinon käytölle on, että tällaisten tietojen perusteella on muodostunut perusteltu oletus henkilön syyllistymisestä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaan rikokseen.
HE 41/2017 vp
, s. 20.
[13]
Rikoksen estämisellä tarkoitetaan määritelmän mukaan myös aloitetun rikoksen keskeyttämistä ja vahingon tai vaaran rajoittamista. Tämän seurauksena esitutkinta ja rikoksen estämiseksi tehtävät toimenpiteet voivat limittyä, jolloin lähinnä tiedonhankinnan tavoitteet erottavat toimenpiteiden luonnetta. Esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin perustuvilla toimenpiteillä pyritään rikoksen selvittämiseen ja näytön hankintaan, kun taas Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain mukaisilla keinoilla pyritään rikoksen estämiseen, keskeyttämiseen tai vaaran ja vahingon rajoittamiseen.
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain määritelmäsäännösten mukaisesti rikoksen estämiseksi voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jos henkilön voidaan
perustellusti olettaa
syyllistyvän rikokseen.
Perustellusti olettaa
… 1 строк без изменений …
sijoittunee varsin lähelle syytä epäillä –kynnystä ja edellyttää aina perusteita tuekseen.
Paljastamisen käsitteen ”
voidaan olettaa”
… 1 строк без изменений …
on matalampi kuin esitutkintalain mukainen syytä epäillä -kynnys, jonka ylityttyä esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta. Rajavartiolaitos ei kuitenkaan voi käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja rikosten paljastamiseen.
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 14 §:n 1 momentin mukaan salaisen tiedonhankintakeinon
yleisenä edellytyksenä
… 1 строк без изменений …
on, että sillä voidaan olettaa saatavan Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi tai vaaran torjumiseksi tarvittavia tietoja. Pykälän 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä salaisten tiedonhankintakeinojen käytön erityisistä edellytyksistä jäljempänä säädetään, suunnitelmallista tarkkailua, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, henkilön teknistä seurantaa, teknistä laitetarkkailua, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa, tietolähteen ohjattua käyttöä ja valvottua läpilaskua saadaan käyttää vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiselle.
Salaisten tiedonhankintakeinojen käytön
erityisinä edellytyksinä
… 3 строк без изменений …
ovat ne yksilöidyt ja konkreettiset rikokset, joiden estämiseksi kutakin keinoa voidaan käyttää. Lisäksi eri tiedonhankintakeinoja koskevissa säännöksissä on myös voitu asettaa muita erityisiä edellytyksiä. Salaisten tiedonhankintakeinojen käytön yhtenä edellytyksenä on yleensä se, että estettävänä on tietty rikos (niin sanottu perusterikos). Tuolloin mahdollisuus käyttää tiedonhankintakeinoja rikoksen estämiseksi määräytyy kyseisestä rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen perusteella tai sillä perusteella, että rikos erikseen mainitaan rikosnimikkeeltään keinokohtaisessa säännöksessä.
Rajavartiolaitoksen käytössä olevien salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö on kytketty rikoksesta säädettyyn enimmäisrangaistukseen ja suunnitelmallisessa tarkkailussa lisäksi säännöksessä erikseen mainittuun rikostyyppiin eli kätkemisrikokseen. Tietolähdetoimintaa saa käyttää Rajavartiolaitokselle laissa tutkittavaksi säädettyjen rikosten estämiseen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen vastaanottamiseksi. Televalvontaa, peiteltyä tiedonhankintaa ja henkilön teknistä seurantaa ei kuitenkaan saa käyttää estettäessä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain
(577/2005)
30 tai 31 §:ssä tarkoitettua sotilaskurinpitomenettelyn alaisen henkilön epäiltyä syyllistymistä sotilasoikeudenkäyntilain
(326/1983)
2 §:ssä tarkoitettuun sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen tai Rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön epäiltyä syyllistymistä rikoslain 40 luvussa tarkoitettuun virkarikokseen,
rikoslain 16 luvun 1 §:ssä
tarkoitettua virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja 14 §:ssä tarkoitettua törkeää lahjuksen antamista, laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvää
rikoslain 25 luvun 4 §:ssä
tarkoitettua panttivangin ottamista ja 4 a §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamisen valmistelua tai Rajavartiolaitokseen kohdistuvia
rikoslain 34 luvussa
… 28 строк без изменений …
tarkoitettuja yleisvaarallisia rikoksia.
Uhkaperusteinen rikostiedustelu rakentuu nykytilassa siis pääosin viranomaisten hallussa olevan tiedon ja sen käsittelyn sekä analyysin varaan. Osa tästä tiedosta tulee muilta esitutkinta- ja turvallisuusviranomaisilta kuin Rajavartiolaitokselta. Yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon tehostamiseksi on luotu muun muassa niin sanottu PTR-rakenne, joka perustuu poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettuun lakiin
(687/2009)
. PTR-yhteistoiminta onkin todettu tehokkaaksi yhteistoiminnan muodoksi, joka tehostaa jossakin määrin myös viranomaisten tiedonhankintaa mahdollistaessaan rikostorjuntaan, valvontatoimintaan tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toimenpiteen suorittamisen toisen PTR-viranomaisen puolesta tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimisen yhteistyössä PTR-viranomaisten yhteisellä tehtäväalueella.
(687/2009). PTR-yhteistoiminta onkin todettu tehokkaaksi yhteistoiminnan muodoksi, joka tehostaa jossakin määrin myös viranomaisten tiedonhankintaa mahdollistaessaan rikostorjuntaan, valvontatoimintaan tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toimenpiteen suorittamisen toisen PTR-viranomaisen puolesta tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimisen yhteistyössä PTR-viranomaisten yhteisellä tehtäväalueella.
Vaikka PTR-rikostiedusteluyksiköiden tehtävänä on lain 5 §:n 2 momentin mukaan hankkia, analysoida ja välittää ajantasaista ja kattavaa rikostiedustelutietoa PTR-viranomaisten valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarkoituksiin, laki ei kuitenkaan uhkaperusteisen rikostiedustelun kannalta merkityksellisellä tavalla anna viranomaisille laajempia toimivaltuuksia tai esimerkiksi mahdollista tiedonhankintaa matalammalla kynnyksellä. Lain 1 §:n 3 momentin mukaisesti PTR-viranomaisten tehtävistä ja niihin liittyvistä toimivaltuuksista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty. Myös PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmiä sääntelevän 7 §:n 3 momentissa on todettu, että PTR-tiedonhankinta- ja tutkintaryhmässä PTR-viranomaisen edustajalla on oikeus osallistua ryhmän johtajan johdon ja tarpeellisen valvonnan alaisena sellaisten tiedonhankinta- ja tutkintatoimenpiteiden suorittamiseen, joihin kyseisen PTR-viranomaisen edustaja on toimivaltainen omalla tehtäväalueellaan
kyseiselle PTR-viranomaiselle kuuluvissa rikostorjuntatehtävissä.
2.4
Salaisten tiedonhankintakeinojen valvonta
2.4Salaisten tiedonhankintakeinojen valvonta
… 1 строк без изменений …
Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n mukaan Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitoksen esikunta kehittää, ohjaa ja valvoo Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnan järjestämistä ja se kohdistaa laillisuusvalvontaa kaikkiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin. Rajavartiolaitoksen esikunta suorittaa valvontaa esimerkiksi hallintoyksiköiden salaisten tiedonhankinta- ja pakkokeinojen käyttöön sekä hallintoyksiköiden oman valvonnan järjestämiseen ja toteutumiseen. Hallintoyksiköt suorittavat omaan toimintaansa sisäistä laillisuusvalvontaa. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisella osastolla on laillisuusvalvontayksikkö, joka vastaa laillisuusvalvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta suorittamalla esimerkiksi
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 62 §:ssä säädetään salaisten tiedonhankintakeinojen valvonnasta. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikunta sekä salaisia tiedonhankintakeinoja käyttävät Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt valvovat laissa tarkoitettua tiedonhankintaa. Pykälän 2 momentin mukaan Rajavartiolaitos antaa sisäministeriölle vuosittain selvityksen salaisten tiedonhankinta- ja pakkokeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta Rajavartiolaitoksessa. Pykälän 2 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavista salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskevista kertomuksista säädetään poliisilaissa
(872/2011)
ja pakkokeinolaissa
(806/2011)
. Poliisilain 5 luvun 63 §:n 2 momentin mukaan sisäministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
(806/2011). Poliisilain 5 luvun 63 §:n 2 momentin mukaan sisäministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
Pakkokeinolain 10 luvun 65 §:n 1 ja 2 momentissa on vastaavanlainen sääntely salaisten pakkokeinojen osalta. Pakkokeinolain 10 luvun 65 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen salaisten pakkokeinojen käyttöä valvovat Rajavartiolaitoksen esikunta sekä salaisia pakkokeinoja käyttävät Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt.
Salaisen tiedonhankinnan valvonnasta säädetään lisäksi esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen
(122/2014)
… 1 строк без изменений …
3 luvun 21 §:ssä. Pykälän mukaan Poliisihallitus asettaa salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä seuraamaan ryhmän, jonka jäseniksi voidaan määrätä Poliisihallituksen, Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja poliisilaitoksen edustajat. Ryhmän jäseneksi kutsutaan sisäministeriön edustaja, Rajavartiolaitoksen esikunnan nimeämä Rajavartiolaitoksen edustaja, pääesikunnan nimeämä puolustusvoimien edustaja ja Tullin edustaja. Saman pykälän 2 momentin mukaan ryhmän tehtävänä on toiminnan, yhteistyön ja koulutuksen seuranta, toiminnassa ja yhteistyössä havaittujen tai laillisuusvalvonnan kannalta tärkeiden seikkojen käsitteleminen ja raportoiminen Poliisihallitukselle, kehittämisehdotusten tekeminen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavien kertomusten valmistelun yhteensovittaminen.
esikunnalle. Rajavartiolaitoksen esikunta raportoi salaisen tiedonhankinnan käytöstä ja valvonnasta edelleen sisäministeriölle, joka antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen näiden toimenpiteiden käytöstä ja valvonnasta. Oikeusasiamiehelle annettavista rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi käytettyä salaista tiedonhankintakeinoa koskevista kertomuksista säädetään Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaissa.
2.5
Henkilötietojen käsittely Rajavartiolaitoksen tehtävissä
2.5Henkilötietojen käsittely Rajavartiolaitoksen tehtävissä
Rajavartiolain 3 §:ssä tarkoitettujen Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (639/2019,
Rajavartiolaitoksen henkilötietolaki
). Henkilötietojen käsittelyssä on Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 3 §:n 1 momentin mukaan noudatettava rajavartiolain 2 luvussa säädettyjä suhteellisuusperiaatetta, vähimmän haitan periaatetta, tarkoitussidonnaisuuden periaatetta ja perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimusta. Pykälän 2 momentissa on yleistä syrjintäkieltoa koskeva säännös.
Rajavartiolaitoksen henkilötietolaki). Henkilötietojen käsittelyssä on Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 3 §:n 1 momentin mukaan noudatettava rajavartiolain 2 luvussa säädettyjä suhteellisuusperiaatetta, vähimmän haitan periaatetta, tarkoitussidonnaisuuden periaatetta ja perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimusta. Pykälän 2 momentissa on yleistä syrjintäkieltoa koskeva säännös.
Rajavartiolaitoksen henkilötietolain säännökset täsmentävät ja täydentävät tietosuojan yleislainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislainsäädäntö määräytyy tietojen käyttötarkoituksen ja yleissäädösten soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen lakisääteisissä tehtävissä käsittelyyn sovelletaan käyttötarkoituksen mukaan joko yleistä tietosuoja-asetusta ja asetusta täydentävää kansallista tietosuojalakia
(1050/2018)
taikka henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia (1054/2018,
rikosasioiden tietosuojalaki
), jolla on pantu kansallisesti täytäntöön ns. rikosasioiden tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680.
rikosasioiden tietosuojalaki), jolla on pantu kansallisesti täytäntöön ns. rikosasioiden tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680.
… 14 строк без изменений …
Rikosasioiden tietosuojalakia sovelletaan Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyyn rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi sekä yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelemiseksi ja tällaisten uhkien ehkäisemiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä sotilasoikeudenhoidossa, jollei Rajavartiolaitoksen henkilötietolaissa toisin säädetä. Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 8 §:ssä säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosten selvittämiseksi sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, 10 §:ssä henkilötietojen käsittelystä rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi sekä 13 §:ssä henkilötietojen käsittelystä sotilasoikeudenhoidossa.
Lain 8 §:n perusteluissa viitataan rikosten ennalta estämisen osalta rajavartiolain 3 §:n 2 momenttiin, jossa tarkoitettu rikosten ennalta estäminen on käsitteenä laaja-alaisempi kuin rikoksen estäminen. Rikosten ennalta estämiseksi suoritettava rikosanalyysi edellyttää pohjakseen tietoa. Erilaisten uhkien tunnistaminen jo hiljaisista signaaleista ja mahdollisesti eri lähteistä tulleiden tietojen yhdistämisen kautta parantaa Rajavartiolaitoksen toiminnan tehokkuutta sekä Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia torjua rikoksia ja rikollisuutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi tapahtuvien tietojen käsittelyn intressi on tiedustelullinen. Tietoja käsitellään Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi, mutta myös laaja-alaisesti turvallisuusympäristössä tapahtuvien muutosten havainnoimiseksi, pyrkimyksenä ennalta estävyys ja turvallisuuden ylläpitäminen. Tiedustelullisen tiedonintressin keskeisenä tavoitteena on paremman
ymmärryksen saaminen turvallisuus- ja toimintaympäristöön liittyvien tilannetekijöiden havainnoimiseksi. Rikostiedustelutoiminnassa tiedonintressi kohdistuu ensisijaisesti toiminnan suuntaamiseen, kun vastaavasti tutkinnassa tiedonintressin painopiste on tiedon rikosprosessuaalisessa käyttötarkoituksessa.
HE 241/2018 vp
, s. 40.
[14]
Rajavartiolaitoksen henkilötietolaki sisältää lisäksi säännöksiä Rajavartiolaitoksen oikeudesta tietojen saamiseen (3 luku), henkilötietojen luovuttamisesta (4 luku), henkilötietojen poistamisesta ja arkistoinnista (5 luku) sekä rekisteröidyn oikeuksista (6 luku). Lakiin ei ole otettu säännöksiä asioista, joista säädetään kattavasti tietosuojan yleislainsäädännössä. Yleinen tietosuoja-asetus sisältää säännökset muun muassa henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista, käsittelyn oikeusperusteista, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuista sekä rekisteröidyn oikeuksista. Tietosuojalaissa on asetusta täydentäviä yleisesti sovellettavia säännöksiä muun muassa käsittelyn lainmukaisuudesta, erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta käsittelystä, valvontaviranomaisesta ja tämän tehtävistä ja toimivaltuuksista sekä oikeusturvasta ja seuraamuksista. Rikosasioiden tietosuojalaki sisältää vastaavasti säännökset muun muassa henkilötietojen käsittelyä
koskevista periaatteista, rekisterinpitäjästä ja henkilötietojen käsittelijästä, rekisteröidyn oikeuksista, tietoturvallisuudesta, tietosuojavastaavasta, henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille, valvontaviranomaisesta ja oikeusturvasta, vahingonkorvauksesta, rangaistuksista ja vaitiolosta.
Tietosuojan yleislainsäädännön ja Rajavartiolaitoksen henkilötietolain lisäksi Rajavartiolaitoksen henkilötietojen käsittelyyn vaikuttavat keskeisesti muun muassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999,
julkisuuslaki
) sekä laki julkisen hallinnon tietohallinnosta (906/2019,
tiedonhallintalaki
). Julkisuuslaissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista. Luovutettaessa tietoja viranomaisten henkilörekistereistä on otettava huomioon julkisuusperiaate ja salassapitosäännökset siten kuin julkisuuslaissa säädetään. Julkisuuslain nojalla määräytyy myös asianosaisen oikeus tiedonsaantiin, joka koskee usein samoja tietoja kuin henkilötietolainsäädännön takaama rekisteröidyn tarkastusoikeus. Tiedonhallintalaki
julkisuuslaki) sekä laki julkisen hallinnon tietohallinnosta (906/2019,
tiedonhallintalaki). Julkisuuslaissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista. Luovutettaessa tietoja viranomaisten henkilörekistereistä on otettava huomioon julkisuusperiaate ja salassapitosäännökset siten kuin julkisuuslaissa säädetään. Julkisuuslain nojalla määräytyy myös asianosaisen oikeus tiedonsaantiin, joka koskee usein samoja tietoja kuin henkilötietolainsäädännön takaama rekisteröidyn tarkastusoikeus. Tiedonhallintalaki
on yleislaki, jossa säädetään muun muassa julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamisesta viranomaisten tiedonhallinnassa. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten tiedonhallinnan laatua, tietoturvallisuutta sekä viranomaisten tietoaineistojen tietoturvallista ja vastuullista hyödyntämistä. Tiedonhallintalain säännökset on huomioitava myös esityksessä ehdotetussa tietojen käsittelyssä.
2.6
Tiedonhaku, tiedon tallentaminen ja tiedon kerääminen avoimista lähteistä
2.6Tiedonhaku, tiedon tallentaminen ja tiedon kerääminen avoimista lähteistä
Avointen lähteiden tiedustelu (Open source intelligence, OSINT) on yksi tiedustelulajeista. Sen on katsottu olevan sallittua tavanomaisoikeuden perusteella. Avointen lähteiden tiedonhankinnan ei katsota puuttuvan perus- ja ihmisoikeuksiin, minkä vuoksi siitä ei ole säädetty laintasolla.
Ks. Lohse – Meriniemi – Honkanen: Tiedustelumenetelmät 2019, s. 88.
[15]
Avointen lähteiden tiedonhankintaa voidaan käyttää muiden tiedonhankintakeinojen tukena tai itsenäisenä keinona hankkia tietoa esimerkiksi tilanteissa, joissa muiden tiedonhankintakeinojen käyttö ei ole mahdollista tai tehokasta.
HE 203/2017 vp
, s. 218.
[16]
Yhdistämällä avoimista lähteistä kerättyä tietoa voidaan muodostaa kokonaisuuksia ja siten saada sellaista tietoa tiedonhankinnan kohteesta, jota ei olisi muuten mahdollista saada. Avointen lähteiden tiedonhankinnan etuja on nopeus ja edullisuus sekä se, ettei se rajoitu maantieteellisesti. Avointen lähteiden tiedonhankinta mahdollistaa myös tietojen keräämisen tulevista tapahtumista.
HE 203/2017 vp
, s. 218.
[17]
Avoimia tiedonlähteitä ovat muun muassa kirjallisuus, tilastot, kartat, lehdet, yksityisten ja viranomaisten julkaisut, viranomaisten julkiset rekisterit ja tietokannat, yleisölle suunnatut televisio- ja radiolähetykset sekä tietoverkon ja sosiaalisen median sisällöt.
HE 203/2017 vp
, s. 218.
[18]
… 12 строк без изменений …
Avointen lähteiden sisältämä tieto on kaikille tarkoitettua ja se on kaikkien saatavilla.
Sitä, että tiedonhankinta avoimista lähteistä perustuu tavanomaisoikeuteen, ei voida pitää tyydyttävänä. Tämän vuoksi Rajavartiolaitoksen avoimiin lähteisiin kohdistuvasta tiedonhankinnasta tulisi säätää lain tasolla.
2.7
Nykytilan arviointi
2.7.1
Tarve rikostiedustelusääntelylle
2.7Nykytilan arviointi
2.7.1Tarve rikostiedustelusääntelylle
… 1 строк без изменений …
Rajavartiolaitos suorittaa toimenpiteitä rikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi itsenäisesti tai yhdessä muun viranomaisen kanssa noudattaen mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään. Rajavartiolaitos on esitutkintalaissa tarkoitettu esitutkintaviranomainen. Rajavartiolaitos voi käyttää laissa erikseen säädettyjä pakkokeinoja, salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja. Rajavartiolaitoksen salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöperusteiden yhteinen piirre on se, että ne on määritelty henkilö- ja rikoslähtöisesti. Niitä voidaan kohdistaa vain sellaiseen henkilöön tai käyttää hankittaessa tietoa vain sellaisen henkilön toiminnasta, jonka voidaan perustellusti olettaa tulevaisuudessa syyllistyvän tai jo syyllistyneen tietyn rangaistusuhan täyttävään rikokseen tai sellaisen valmisteluun. Jos tällaista tiettyyn henkilöön liittyvää rikostorjunnallista perustetta ei ole olemassa, ei Rajavartiolaitoksen
rikostorjuntalain mukaisen salaisen tiedonhankintakeinon käyttö ole mahdollista. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain mukaisten tiedonhankintakeinojen käyttö edellyttää siis sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan perustellusti olettaa käsillä olevan tietyn rangaistusuhan täyttävä rikos sekä tiettyyn yksilöitävissä olevaan henkilöön liittyvä rikostorjunnallinen peruste.
Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on järjestetyn laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunta. Rajavartiolaitoksen tutkintayksiköt ovat erikoistuneet tutkimaan laittoman maahantulon järjestämisrikollisuutta. Laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvä rikollisuuden estäminen kuuluu viranomaisista juuri Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan ja sillä onkin tämän toimintaympäristön eritysasiantuntemusta. Tämän vuoksi laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvän yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden on perusteltua olla myös Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteena. Laittoman maahantulon järjestäminen on piilorikollisuutta, joka on paljastettava viranomaisen valvonnassa, rikostiedustelun keinoin tai paljastavalla tutkintaotteella. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyy yleisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja ammattirikollisuutta, ja esimerkiksi väärennettyjen
asiakirjojen valmistaminen ja välittäminen on pääosin ulkomaisen järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Suomessa paljastuvat ihmissalakuljetustapaukset ovat tyypillisesti ulkomaisten rikollisryhmien tekoja, jotka ulottuvat Suomeen vain osin. Ihmissalakuljetukseen ja siihen liittyvään salakuljetettavien hyväksikäyttöön liittyy maailmassa kovaa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian järjestäytynyt rikollisuus toimii Euroopassa aktiivisesti ihmissalakuljetuksessa, ja osa laittomasti Eurooppaan tuoduista päätyy parituksen uhreiksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa alentaviin olosuhteisiin. Myös Euroopan unionin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossa vakavimpina järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvinä uhkakuvina on mainittu muun muassa ihmisten salakuljetus ja laiton maahanmuutto uusine tekotapoineen, joissa hyödynnetään uusia teknologioita.
SOCTA 2025 s. 36–37. SOCTA perustuu tuhansista Europolin vuosittain
tukemista tutkinnoista kerättyyn tietoon sekä lainvalvonta-asiantuntijoiden, muiden EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen, yksityisen sektorin, Europolin asiantuntijaryhmien ja akateemisen neuvoa-antavan ryhmän näkemyksiin (SOCTA 2025 s. 6).
[19]
… 17 строк без изменений …
Vuonna 2025 Rajavartiolaitos paljasti 72 laittoman maahantulon järjestämisrikosta, joista 32 %:ssa (23) oli syytä epäillä törkeää tekomuotoa, sillä perusteella, että teko oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Noin 7 %:ssa (5) löydettiin myös tapaukseen liittyvä epäilty ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa. Laittoman maahantulon järjestämisrikoksiin ei kaikissa tapauksissa liity hyväksikäyttöä, mutta riskejä on paljon. Salakuljetettavat maksavat salakuljetettaville huomattavia summia, jonka seurauksena voi olla velkasuhde, mikä altistaa hyväksikäytölle. Laittomasti maahan saapuneet ovat myös laittoman oleskelunsa vuoksi usein hyvin haavoittuvassa asemassa, eivätkä joko uskalla tai osaa turvautua yhteiskunnan järjestelmiin ja viranomaisiin. Joidenkin kansallisuusryhmien keskuudessa on myös syviä ennakkoluuloja viranomaisia kohtaan, mikä voi myös nostaa kynnystä kertoa asioita viranomaisille. Monen hyväksikäytön uhriksi tai velkasuhteeseen joutuvan
sukulaiset ja läheiset ovat edelleen lähtömaassa, jossa viranomaiset eivät voi suojella heitä rikollisilta. Yhteisvaikutuksena on usein hyvin tiiviisti sulkeutuneita sosiaalisia yhteisöjä, ja rikoksia, joissa edes uhrit ja asianomistajat eivät halua antaa ilmi tekijöitä.
Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden sanaston mukaan uhkalla tarkoitetaan mahdollisesti toteutuvaa haitallista tapahtumaa tai kehityskulkua.
Ks. Sisäisen turvallisuuden sanasto 2023, s. 10. Sisäisen turvallisuuden sanasto on saatavilla osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Sisaisen_turvallisuuden_sanasto.pdf/
[20]
… 10 строк без изменений …
Rikostiedustelun asiayhteydessä uhka tarkoittaa toteutuessaan rikollista tekoa. Uhkan vakavuus riippuu siitä, kuinka vakavia seurauksia sillä toteutuessaan on. Uhkan ollessa mahdollisilta seurauksiltaan hyvin vakava, tulee tiedonhankinta olla mahdollista, vaikka uhkan toteutuminen olisikin epätodennäköistä. Rikollisuuteen ja yleisemminkin Rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyvät rajaturvallisuuteen kohdistuvat uhkat voivat ilmetä eri tavoin. Vastaavasti myös uhkaperusteisen rikostiedustelun tilanteet ovat hyvin erityyppisiä vaihdellen ilmiötasoon kohdistuvasta rikostiedustelutyöstä yksittäisten
vaarallisten tapahtumien estämiseen.
Toimivaltuussääntelyn lisäksi uhkaperusteinen rikostiedustelu edellyttää muutoksia myös henkilötietojen käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Voimassa olevassa henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa on mahdollistettu henkilötietojen käsittely rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi. Säännöksiä tulisi kuitenkin täydentää siten, että Rajavartiolaitoksella olisi oikeus käsitellä tietoja myös uhkaperusteisen rikostiedustelun kannalta merkityksellisistä henkilöryhmistä. Lisäksi rekisteröidyn tarkastusoikeutta uusilla toimivaltuuksilla hankittuihin henkilötietoihin olisi tarkoituksenmukaista rajoittaa. Rekisteröidyllä ei voimassa olevan lain mukaan ole suoraa tarkastusoikeutta myöskään Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 3 luvun ja pakkokeinolain 10 luvun mukaisin toimivaltuuksin hankittuihin tietoihin. Rekisteröity voi kuitenkin käyttää tarkastusoikeuttaan tietosuojavaltuutetun välityksellä.
2.7.2
Tiedonhankinta avoimista lähteistä – yleisvalvonta tietoverkoissa
2.7.2Tiedonhankinta avoimista lähteistä – yleisvalvonta tietoverkoissa
Tiedonhankintaa esimerkiksi tietystä tietoverkon keskustelupalstasta tai muusta vastaavasta kohteesta ei pidetä tarkkailuna, vaan ennalta määräämättömään joukkoon ihmisiä kohdistuvana yleisvalvontana. Avointen lähteiden suuri tietomäärä asettaa kuitenkin haasteita tiedon keräämiselle ja sen käsittelylle. Erityisesti yleisessä tietoverkossa on valtava määrä tietoa ja siellä olevalle tiedolle on ominaista sen suuren määrän lisäksi nopea tiedon päivittyminen tai poistuminen. Laittomia esineitä ja aineita koskevat myynti-ilmoitukset ovat alustoilla nähtävissä vaihtelevasti: osa ilmoituksista poistuu lukemisen jälkeen, osa on esillä pidemmän aikaa. Osa markkinapaikoista ja -alustoista sekä viestiryhmistä ovat lyhytikäisiä teknisten jälkien häivyttämiseksi ja lainvalvontaviranomaisten toimien vaikeuttamiseksi.
Yleisvalvontaa tietoverkoissa ei ole nykyisin mahdollista suorittaa siten, että viranomainen
hakisi ja tallentaisi
valvonnan suorittamiseksi teknisen ohjelmiston avulla toistuvasti ja
automaattisesti
… 6 строк без изменений …
tietoja esimerkiksi sellaiselta sivustolta, jolla harjoitetaan viranomaisen havaintojen mukaan yksinomaan tai pääasiassa lainvastaista toimintaa. Tällaisen tietoverkossa tapahtuvan valvonnan on katsottu rinnastuvan rajavartiolain 29 §:n nojalla suoritettavaan tekniseen valvontaan ja edellyttävän siten yleisellä paikalla tai tiellä suoritettavaa teknistä valvontaa vastaavasti erillistä laintasoista toimivaltuussääntelyä.
Johtuen tietoverkoissa olevan tiedon suuresta määrästä ja sen aiheuttamista edellä kuvatuista haasteista rikostorjunnalle, olisi yhteiskunnan turvallisuuden kannalta perusteltua, että ryhmiin, joiden tarkoituksena on vakava rikollinen toiminta, kuten ihmiskauppa tai muu laittomaan maahantuloon liittyvä vapauteen kohdistuva rikos, tai uhkaverkostoihin voitaisiin kohdentaa valvontaa automaattisilla keräimillä.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
… 18 строк без изменений …
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että esitutkintaviranomaisten toimivaltuudet tukevat rikostorjuntaa riittävällä tavalla sekä vahvistaa viranomaistoimintaa ja sisäisen turvallisuuden suojaamista valmistelemalla ja ottamalla käyttöön rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö. Esityksen tavoitteena on erityisesti tehostaa Rajavartiolaitoksen vakavan rikollisuuden torjuntaa ja mahdollistaa nykyistä tehokkaampi puuttuminen uhkaperusteisesti muun muassa vakavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Esityksessä ehdotetun automaattista tiedonkeräämistä avoimista lähteistä koskevan toimivaltuuden tavoitteena on tehostaa niin sanottua kohdennettua yleisvalvontaa yleisessä tietoverkossa olevista ryhmistä, joiden tarkoituksena on vakava rikollinen toiminta.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4.1.1
Uhkaperusteinen rikostiedustelu
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
4.1.1Uhkaperusteinen rikostiedustelu
… 25 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin 3 a luku, jossa säädettäisiin Rajavartiolaitoksen rikostiedustelusta vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Luvussa säädettäisiin Rajavartiolaitoksen tiedonhankinnasta sellaisesta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan kuuluvasta vakavasta rikollisuudesta, joka vakavasti uhkaa yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta sekä sellaisen tiedon hyödyntämisestä uhkan torjumiseksi. Kyseessä ei olisi Rajavartiolaitokselle säädettävästä uudesta tehtävästä, vaan Rajavartiolaitoksen tehtäväkentässä sääntely kytkeytyisi ennen kaikkea rajavartiolain 3 §:ssä säädettyyn rikosten ennalta estämistä koskevaan tehtävään.
Luku sisältäisi lisäksi muun muassa säännökset rajavartiomiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa (57 ö §), rikoksentekokiellosta (58 a §), rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumisesta (58 b §), rikostiedustelun suojaamisesta (58 c §) sekä ilmaisukiellosta (58 e §).
4.1.2
Uhkaperusteisen rikostiedustelun valvonta ja oikeusturvaan liittyvät säännökset
4.1.2Uhkaperusteisen rikostiedustelun valvonta ja oikeusturvaan liittyvät säännökset
… 7 строк без изменений …
Rajavartiolaitokselle ehdotettujen uhkaperusteisten rikostiedustelutoimivaltuuksien katsotaan edellyttävän tehokasta valvontaa. Uhkaperusteiseen rikostiedusteluun liittyy osin samankaltainen erityisten ulkoisten valvontajärjestelyjen tarve kuin sotilas- ja siviilitiedusteluun, joita koskevan sääntelyn osalta perustuslakivaliokunta korosti valvonnan poikkeuksellista merkitystä. Kyseisen lainsäädännön säätäminen edellytyksenä oli, että samanaikaisesti turvataan tiedustelutoiminnan tehokas valvonta.
Luku sisältäisi myös säännökset tallenteiden ja asiakirjojen tarkastamisesta (58 h §) ja tutkimisesta (58 i §), tietojen säilyttämisestä (58 j §) ja rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamisesta (58 k §). Tiedustelumenetelmän käytön lopettamisen jälkeen olisi laadittava ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja (58 l §). Pöytäkirjattavista asioista voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
4.1.3
Salaiset tiedonhankintakeinot rikoksen estämiseksi
4.1.3Salaiset tiedonhankintakeinot rikoksen estämiseksi
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan 3 lukuun ehdotetaan muutoksia, jotka osaltaan vahvistaisivat rikostorjuntaa. Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 lukuun ehdotetaan muutoksia yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevaan määritelmään (34 h §) ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevan päätöksen voimassaoloaikaan (34 j §).
Rajavartiomiehen turvaamista peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi koskevaa säännöstä (35 §) ehdotetaan täydennettäväksi seurannan osalta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 36 c §, jossa säädettäisiin rajavartiomiehen turvaamisesta tietolähdetoiminnassa. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi säännökset salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavista rajoituksista (48 a §) ja salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa (48 b §).
4.1.4
Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä
4.1.4Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä
Rajavartiolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset (29 e–g §:t), jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan tiedon haussa ja tallentamisessa. Ehdotuksen mukaan keräimen käytöstä tulisi tehdä erillinen päätös, mikäli keräimen käytön yhteydessä kerättäisiin henkilötietoja. Päätöksen voisi tehdä pidättämiseen oikeutettu virkamies. Automaattisten keräinten avulla olisi mahdollista merkittävästi tehokkaammin kohdentaa valvontaa ja kerätä tietoa esimerkiksi sellaisista yleisessä tietoverkossa olevista ryhmistä, joiden tarkoituksena on vakava rikollinen toiminta.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.1.1
Rajavartiolaitos
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.1.1Rajavartiolaitos
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin 3 a luku, jossa säädettäisiin Rajavartiolaitoksen rikostiedustelusta vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Kyse ei olisi Rajavartiolaitokselle säädettävästä uudesta tehtävästä, vaan sääntely kytkeytyisi erityisesti rajavartiolain 3 §:ssä säädettyyn rikosten ennalta estämistä koskevaan tehtävään. Ehdotetut toimivaltuudet olisivat erittäin merkityksellisiä Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltuuksien tehostamisen kannalta ja parantaisivat Rajavartiolaitoksen toimintamahdollisuuksia muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Poliisin rikostiedustelutoimivaltuutta koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 121/2026 vp
) todetaan arvioitu, että uusien toimivaltuuksien vaikutus rikostorjuntaan on osin riippuvainen niiden käyttöön osoitetuista resursseista. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten torjunta. Näitä rikoksia kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 77, joista noin puolet paljastettiin tiedustelu- ja analyysitoiminnassa, ja Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 3 luvun tiedonhankintamenetelmin. Nyt esitettävät toimivaltuudet ja niiden tehokas toteuttaminen voisi mahdollistaa vuositasolla arviolta noin 5–15 tapauksen havaitsemisen ja nostamisen tutkintakynnyksen yläpuolelle. Tarkkaa lukumäärää on vaikeaa arvioida, mutta on selvää, että lukumäärä on pienempi kuin edellä kuvattu paljastettujen rikosten lukumäärä, koska rikostiedustelu kohdistuisi vain järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuden muodostamiin
Poliisin rikostiedustelutoimivaltuutta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 121/2026 vp) todetaan arvioitu, että uusien toimivaltuuksien vaikutus rikostorjuntaan on osin riippuvainen niiden käyttöön osoitetuista resursseista. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten torjunta. Näitä rikoksia kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 77, joista noin puolet paljastettiin tiedustelu- ja analyysitoiminnassa, ja Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 3 luvun tiedonhankintamenetelmin. Nyt esitettävät toimivaltuudet ja niiden tehokas toteuttaminen voisi mahdollistaa vuositasolla arviolta noin 5–15 tapauksen havaitsemisen ja nostamisen tutkintakynnyksen yläpuolelle. Tarkkaa lukumäärää on vaikeaa arvioida, mutta on selvää, että lukumäärä on pienempi kuin edellä kuvattu paljastettujen rikosten lukumäärä, koska rikostiedustelu kohdistuisi vain järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuden muodostamiin
… 1 строк без изменений …
uhkiin. Erityisesti kohdistettaessa rikostiedustelukeinoja järjestäytyneen rikollisuuden rakenteisiin on todennäköistä, että tiedonhankinnalla saataisiin tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä jonkin rikoksen tapahtuneen.
Schengen-alueen neliportaisen maahanpääsyn valvonnan mallin neljäs porras on toimenpiteet jäsenvaltioiden alueella.
EU:n ulkorajavalvonnan ydin perustuu neliportaiseen maahanpääsyn valvontamalliin. Ensimmäisellä portaalla viitataan kolmansissa maissa toteutettaviin toimenpiteisiin. Toiseen portaaseen kuuluvat naapureina olevien kolmansien maiden kanssa toteutettavat toimenpiteet. Kolmas porras kattaa ulkorajoilla toteutettavat rajavalvontatoimenpiteet ja neljäs porras Schengen-alueella toteutettavat toimenpiteet. Ks. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden tekninen ja operatiivinen strategia 2019, s. 14.
[21]
… 5 строк без изменений …
Tähän kuuluu keskeisesti rikostorjunnan toimenpiteet laittomassa maahantulossa, jota ei ole kyetty torjumaan kolmella ensimmäisellä portaalla. Tehostuva ja oikein suunnattu rikostiedustelu ja tiedonhankinta tukisivat Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan suuntaamista, ja edistävät rajaturvallisuutta myös tuottamalla kattavampaa
ilmiötasoista tietoa viranomaisille niistä tekotavoista, joilla maahanpääsyn valvontaa onnistutaan kiertämään.
keskusrikospoliisilla on erikseen nimetyllä henkilöstöllä oltava pääsy kaikkeen Rajavartiolaitoksen rikostiedustelutietoon, mikä mahdollistaa yhteensovittamisen. Tiedonvaihto, ilmoitusvelvollisuus ja siirtäminen voidaan toteuttaa olemassa olevin, vakiintunein menettelyin samoin periaattein, kuin jo tällä hetkellä menetellään esitutkinnan, salaisten pakkokeinojen, salaisten tiedonhankintakeinojen ja havaintotietojen osalta.
4.2.1.2
Tiedonhallinta
4.2.1.2Tiedonhallinta
… 8 строк без изменений …
Tiedonhallintalaissa säädetään muun muassa tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteen toimivuudesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta. Tiedonhallintalailla varmistetaan viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen hallinta ja tietoturvallinen käsittely julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia voimassa olevaan asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevaan sääntelyyn. Asianosaisen tiedonsaantioikeutta on voimassa olevassa lainsäädännössä rajoitettu, kun kyse on salaisilla pakkokeinoilla ja salaisilla tiedonhankintakeinoilla saaduista tiedoista. Asianosaisjulkisuutta ehdotetaan rajattavaksi vastaavin perustein myös ehdotetuilla uusilla rikostiedustelukeinoilla saatujen tietojen osalta.
4.2.1.3
Tuomioistuimet
4.2.1.3Tuomioistuimet
Ehdotetulla sääntelyllä olisi välittömiä vaikutuksia tuomioistuimiin. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 57 o §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että uhkaperusteisen rikostiedustelun rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevat tuomioistuinkäsittelyt keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen. Asioiden keskittäminen Helsingin käräjäoikeuteen olisi perusteltua ja tarkoituksenmukaista tietojen turvallisen käsittelyn, resurssoinnin ja osaamisen varmistamisen vuoksi. Lupa-asiassa annettuun päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla, mutta päätöksestä saisi ilman määräaikaa kannella Helsingin hovioikeudelle. Esityksen vaikutukset kohdistuisivatkin mainittuihin tuomioistuimiin.
Ehdotetun 57 g §:n mukaan tuomioistuin päättäisi teknisestä katselusta rikostiedustelussa, kun katselu kohdistuu muuhun rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan tai paikkaan taikka vapautensa menettäneeseen henkilöön. Lisäksi tuomioistuin päättäisi henkilön teknisestä seurannasta rikostiedustelussa. Ehdotetun 57 o §:n mukaan rikostiedustelukeinon käyttöä koskeva vaatimus olisi otettava viipymättä käsittelyyn ja myös kantelu olisi käsiteltävä kiireellisenä. Helsingin käräjäoikeudelle ja Helsingin hovioikeudelle tulisi näin ollen uusia kiireellisesti käsiteltäviä asiaryhmiä, jotka edellyttäisivät uusia menettelyjä ja erityistä asiantuntemusta. Alustavan arvion mukaan Rajavartiolaitos tulisi tekemään 5–10 rikostiedustelukeinoa koskevaa vaatimusta vuodessa. Asioiden määrän arvioidaan näin ollen olevan vähäinen ja siten sillä olisi myös vähäisiä vaikutuksia tuomioistuinlaitokseen.
Tuomioistuinlaitoksen edustajat ovat kuitenkin tuoneet esille, että myös muut viimeaikaiset uudistukset vievät tuomioistuinten resursseja ja että esityksen mukaisten asioiden kiireellisyys johtaa muiden asioiden käsittelyaikojen pidentymiseen. Tuomioistuinviraston mukaan tuomioistuinten toimintakyky edellyttää myös tietojärjestelmärajapintojen (Salpa-AIPA) toimivuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta muuttuneen lainsäädännön vaatimusten kanssa. Poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 121/2026 vp
) on tarkemmin arvioitu tuomioistuimille aiheutuvia vaikutuksia ja kustannuksia.
Tuomioistuinlaitoksen edustajat ovat kuitenkin tuoneet esille, että myös muut viimeaikaiset uudistukset vievät tuomioistuinten resursseja ja että esityksen mukaisten asioiden kiireellisyys johtaa muiden asioiden käsittelyaikojen pidentymiseen. Tuomioistuinviraston mukaan tuomioistuinten toimintakyky edellyttää myös tietojärjestelmärajapintojen (Salpa-AIPA) toimivuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta muuttuneen lainsäädännön vaatimusten kanssa. Poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä (HE 121/2026 vp) on tarkemmin arvioitu tuomioistuimille aiheutuvia vaikutuksia ja kustannuksia.
Sääntelykokonaisuuteen liittyy eduskunnassa vireillä oleva perustuslain 10 §:n muuttamista koskeva hallituksen esitys, jossa ehdotetaan mahdollistettavaksi kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan välttämätön rajoittaminen tiedon hankkimiseksi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjumista. Mikäli lakiehdotus hyväksyttäisiin, uhkaperusteista rikostiedustelua koskevaa sääntelyä olisi tarkoitus täydentää sellaisilla toimivaltuuksilla, joilla voitaisiin puuttua esimerkiksi luottamuksellisen viestin suojaan. Tämäntyyppisten rikostiedustelukeinojen mahdollistaminen vaikuttaisi käytettävissä olevien keinojen määrään ja oletettavasti heijastuisi siten vähäisessä määrin esimerkiksi tuomioistuimelle tehtävien vaatimusten määrään.
4.2.1.4
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
4.2.1.4Tiedusteluvalvontavaltuutettu
… 3 строк без изменений …
Esityksellä olisi vaikutuksia tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan. Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain soveltamisalaa niin, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi laillisuusvalvontaa uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Kyse ei olisi täysin uuden tyyppisestä tehtävästä, vaan valvontatehtävä ja valvontatoimivaltuudet olisivat samanlaiset kuin nykyisin siviili- ja sotilastiedustelun yhteydessä. Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäviin kuuluu lisäksi suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten rikoksia estävän ja paljastavan toiminnan ja siihen liittyvän salaisten tiedonhankintakeinojen käytön valvonta.
Kuten edellä tuomioistuinvaikutusten yhteydessä todetaan, sääntelykokonaisuuteen liittyy eduskunnassa vireillä oleva perustuslain 10 §:n muuttamista koskeva hallituksen esitys. Mikäli perustuslain 10 §:n muuttamista koskeva lakiehdotus hyväksyttäisiin, uhkaperusteista rikostiedustelua koskevaa sääntelyä olisi tarkoitus täydentää sellaisilla toimivaltuuksilla, joilla voitaisiin puuttua esimerkiksi luottamuksellisen viestin suojaan. Tämäntyyppisten rikostiedustelukeinojen mahdollistaminen vaikuttaisi oletettavasti tiedusteluvalvontavaltuutetun suorittamaan laillisuusvalvonnan tarpeen määrään
4.2.2
. Taloudelliset vaikutukset
4.2.2.1
Valtiontalous
4.2.2. Taloudelliset vaikutukset
4.2.2.1Valtiontalous
… 1 строк без изменений …
Ehdotetun lainsäädännön toimeenpano olisi alkuvaiheessa mahdollista toteuttaa Rajavartiolaitokselle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi helmikuussa 2024, että uusien EU:sta ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden myötä tulevat tehtävät resursoidaan pääsääntöisesti luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla nykyisten tehtävien hoitamista. Linjaus tarkoittaa tehtävien hoitamista nykyisten määrärahojen puitteissa. Linjaus on toistettu huhtikuussa 2024 hallituksen kehysriihen yhteydessä. Ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden myötä tulevat tehtävät resursoidaan pääsääntöisesti luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla nykyisten tehtävien hoitamista. Toimivaltaisten viranomaisten tulee kuitenkin seurata täytäntöönpanon kustannuksia ja toteumia, ja jos täytäntöönpanonvaikutukset ovat merkittävästi arvioitua suurempia,
voidaan tilannetta tarkastella myöhemmissä talousarvioissa. Rajavartiolaitos tulisi näin ollen seuraamaan ehdotetun lainsäädännön täytäntöönpanon kustannuksia ja tekisi tarvittaessa lisämäärärahoja koskevan esityksen. Mahdollisista lisämäärärahoista päätetään osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja talousarviomenettelyä.
Esityksen taloudelliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääosin epäsuoria, koska ehdotus ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisällä uusia ja kustannuksia aiheuttavia viranomaistehtäviä. Esityksen sisältämillä lakiehdotuksilla ajantasaistettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä nojautuen kuitenkin nykyisiin tehtäviin ja organisatorisiin rakenteisiin.
Kustannusvaikutusten arviointia on tarkasteltava yhdessä poliisin rikostiedustelutoimivaltuuksien uudistuksia koskevan hallituksen esityksen (
HE 121/2026 vp
) kustannusvaikutusten arvioinnin kanssa. Rajavartiolaitoksella ei ole erillisiä omia rikostorjunnan tietojärjestelmiä, vaan Rajavartiolaitoksen esitutkinnan, pakkokeinojen, salaisten pakkokeinojen ja tiedustelun rekisterit on toteutettu poliisin järjestelmien teknisenä osana. Salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmään (Salpa) on luotava oma päätöksenteon mahdollistama asian käsittely- ja hallintaprosessi sekä luotava tekninen suorakäyttöyhteys tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tietojärjestelmämuutokset kattaisivat myös Rajavartiolaitoksen tarpeet. Tietojärjestelmäkehityksen kustannukset kohdistuvat pääosin poliisille. Edellä mainitussa poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten on arvioitu olevan noin 150 000 euroa. Rajavartiolaitoksen osalta
Kustannusvaikutusten arviointia on tarkasteltava yhdessä poliisin rikostiedustelutoimivaltuuksien uudistuksia koskevan hallituksen esityksen (HE 121/2026 vp) kustannusvaikutusten arvioinnin kanssa. Rajavartiolaitoksella ei ole erillisiä omia rikostorjunnan tietojärjestelmiä, vaan Rajavartiolaitoksen esitutkinnan, pakkokeinojen, salaisten pakkokeinojen ja tiedustelun rekisterit on toteutettu poliisin järjestelmien teknisenä osana. Salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmään (Salpa) on luotava oma päätöksenteon mahdollistama asian käsittely- ja hallintaprosessi sekä luotava tekninen suorakäyttöyhteys tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tietojärjestelmämuutokset kattaisivat myös Rajavartiolaitoksen tarpeet. Tietojärjestelmäkehityksen kustannukset kohdistuvat pääosin poliisille. Edellä mainitussa poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten on arvioitu olevan noin 150 000 euroa. Rajavartiolaitoksen osalta
… 22 строк без изменений …
nähtävissä on vain poliisiin verrattuna vähäinen määrä tietoteknisiä hankintoja. Kustannusvaikutukset on arvioitu nykyisen kaltaisen mallin mukaisesti, jossa poliisi tuottaa rikostiedustelun tietojärjestelmäkehityksen ja tarjoaa sen Rajavartiolaitoksen käyttöön.
Esitetty sääntely ei edellytä keräinten hankkimista ja käyttöönottoa välittömästi sääntelyn tullessa voimaan, vaan toimivaltuuden edellyttämiä järjestelmiä voidaan ottaa käyttöön ja hyödyntää käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
4.2.2.2
Yritykset
4.2.2.2Yritykset
… 5 строк без изменений …
Esityksellä olisi välittömiä ja välillisiä vaikutuksia yrityksiin. Erityisesti vaikutukset kohdentuisivat teleyrityksiin ja muihin tiedonluovutusvelvollisiin toimijoihin. Ehdotetulla sääntelyllä voisi olla kustannusvaikutuksia eri toimialojen yrityksille. Kustannukset muodostuisivat erityisesti tietopyyntöihin vastaamisesta, mutta ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain sääntelystä voisi aiheutua myös kustannuksia, jotka kuuluisivat lain 56 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 299 §:n perusteella korvattavien kustannusten piiriin.
Uhkaperusteisella rikostiedustelulla arvioidaan vaikuttavan myönteisellä tavalla yritysten toimintaan erityisesti uhkaperusteisen rikostiedustelun yhteiskunnan turvallisuutta edistävän vaikutuksen kautta. Yksilöiden lisäksi myös yrityksiin kohdistuvia toteutusasteelle edenneitä rikoksia ja niistä seuraavia vahinkoja voidaan arvioida jatkossa olevan vähemmän. Ehdotettu sääntely voisi siten parantaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa sekä vähentää työperäiseen hyväksikäyttöön perustuvaa kilpailun vääristymistä.
4.2.3
Vaikutukset rikollisuuteen ja arjen turvallisuuteen
4.2.3Vaikutukset rikollisuuteen ja arjen turvallisuuteen
Ihmiskauppa ja laittoman maahantulon järjestäminen aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia monin eri vaikutusmekanismein. Euroopan komission tilaamassa, vuonna 2020 julkaistussa tutkimusraportissa
European Commission, Directorate-General for Migration and Home Affairs, Study on the economic, social and human costs of trafficking in human beings within the EU, Publications Office of the European Union, 2020, DOI: 10.2837/3428.
[22]
(1) ihmiskaupan aiheuttamiksi kustannuksiksi Euroopan unionin jäsenmaissa arvioitiin keskimäärin noin 313 000 euroa yhtä uhria kohden ja yhteensä noin 3,7 miljardia euroa vuositasolla. Kustannukset koostuivat menetetystä elämänlaadusta, ihmiskaupan torjuntatoimenpiteistä, uhrien tarvitsemista palveluista sekä menetetystä työpanoksesta. Laittoman maahantulon järjestäminen on usein yhteydessä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kuten terrorismiin, ihmiskauppaan, huumekauppaan
tai rahanpesuun, ja siihen liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kuolemia.
European Commission, Migrant smuggling, Migration and Home Affairs, https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/irregular-migration-and-return/migrant-smuggling_en
[23]
… 6 строк без изменений …
Uhkaperusteinen rikostiedustelu lisäisi Rajavartiolaitoksen (ja muiden viranomaisten) mahdollisuuksia reagoida viranomaisaloitteisesti nouseviin rikollisuuden muodostamiin uhkiin, jota voimassa oleva erityisesti rikosvastuun toteutumiseen keskittyvä sääntely ei mahdollista. Uhkaperusteinen rikostiedustelu on lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti edullisempaa kuin rikoksien selvittäminen ja rikosvastuun toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen uhkaperusteinen rikostiedustelu parantaisi mahdollisuuksia torjua laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää vakavan rikollisuuden muodostamia uhkia erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä tapauksissa, kuten ravintola- tai luonnonmarja-alalla. Tällaisen rikollisuuden alalla on tyypillistä se, että hyväksikäytön kohteeksi joutuvat henkilöt ovat samaa kansallisuutta kuin tekijät, ovat olleet tekijöihin nähden alisteisessa asemassa koko sen ajan, jonka he ovat olleet Suomessa, eivätkä ole tekemisissä saman yhteisön
ulkopuolella oleviin ihmisiin. Työaikasäädösten laiminlyönti ja työnantajan tiloissa majoittuminen ovat niin ikään yleisiä, ja sulkevat osaltaan hyväksikäytön uhreja irti ulkopuolisista kontakteista.
Kuten yritysvaikutuksia koskevassa jaksossa todetaan, uhkaperusteisesta rikostiedustelusta säätämisen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti arjen turvallisuuteen, koska yksilöihin kuin yrityksiinkin kohdistuvia toteutusasteelle edenneitä rikoksia ja niistä seuraavia vahinkoja voidaan arvioida jatkossa olevan vähemmän.
4.2.4
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
4.2.4Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
… 1 строк без изменений …
Ehdotetun uhkaperusteisen rikostiedustelun keskiössä on rikostiedustelukeinojen käyttö tiedon hankkimiseksi tiedonhankinnan kohteilta salaa. Rajavartiolaitoksen salaista tiedonhankintaa ja salaisen tiedonhankinnan keinoin saadun tiedon käsittelyä koskeva sääntely on ilmeisen perus- ja ihmisoikeusherkkää. Tämä seikka korostuu tehtäessä tiedonhankintaa uhkaperusteisesti konkreettisiin ja yksilöityihin rikosepäilyihin perustuvan tiedonhankinnan sijasta.
Turvallisuuden nimenomainen mainitseminen perustuslain 7 §:ssä korostaa julkisen vallan positiivisia toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi rikoksilta ja muilta heihin kohdistuvilta oikeudenvastaisilta teoilta.
HE 309/1993 vp
, s. 47.
[24]
Perus- ja ihmisoikeuksiin kajoaminen on esityksessä rajattu sääntelyllä mahdollisimman tarkasti siihen, mikä on yhteiskunnan tärkeiden, erityisesti sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntakyvykkyyteen liittyvien, intressien suojaamiseksi välttämätöntä. Toisaalta rikostiedustelukeinojen käyttö rajataan sääntelyn keinoin kohdennettavaksi niihin henkilöihin ja yksilöityihin ryhmiin, joihin kohdistettuna tiedonhankinnan voidaan arvioida olevan tehokasta ja suhteellisuusperiaatteen mukaista ja siten parhaiten edistävän yhteiskunnan ja yksilöiden turvallisuutta. Rikostiedustelukeinon käytön yhteydessä viranomaisen saamaa sivullista koskevaa
tietoa ei saisi taltioida tai se tulisi välittömästi hävittää.
Uhkaperusteisessa rikostiedustelutoiminnassa tulisi yleisten Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavien periaatteiden lisäksi noudattaa perustuslain 9 §:ssä turvattua yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa sekä niitä konkretisoivan yhdenvertaisuuslain
(1325/2014)
… 8 строк без изменений …
8 §:n mukaista syrjinnän kieltoa. Esimerkiksi rikostiedustelun asiallisessa kohdistamisessa, rikostiedustelukeinojen valinnassa tai kohdentamisessa taikka rikostiedustelukeinoilla hankittujen tietojen käsittelyssä ei saisi syrjiä ketään iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Rikostiedustelukeinoja kohdistettaisiin tyypillisesti rikollispiireissä toimiviin ja liikkuviin
henkilöihin, jotka osallistuvat tai ovat ainakin tietoisia käynnissä olevista rikollisista hankkeista. Salaista tiedonhankintaa ei kohdistettaisi henkilöihin, jotka ovat tulleet sattumalta tietoisiksi vakavan rikollisuuden uhkista. Esitykseen ei sisälly myöskään ehdotuksia massaluontoisesta tai kohdentamattomasta tiedonhankinnasta, vaan myös avointen lähteiden tiedonhankintaan ehdotetut toimivaltuudet edellyttävät tiedonhankinnan kohdentamista yksilöityyn avoimeen lähteeseen. Rikostiedustelukeinoilla saadun tiedon käyttöä tapahtuneen rikoksen paljastamiseen ja rikoksen selvittämiseen rajataan merkittävästi, mikä vaikuttaa erityisesti perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan toteutumiseen. Oikeusturvaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edistetään myös lakiin ehdotetulla 58 a §:n mukaisella rikoksentekokiellolla.
Esityksen arvioidaan vahvistavan mainittujen perusoikeuksien toteutumista yhteiskunnassa siinä määrin, että tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytoimivaltuuksiin tehtävistä muutoksista seuraavat perus- ja ihmisoikeusvaikutukset ovat perusteltuja ja oikeasuhtaisia. On myös huomattava, että paremmat varhaisen vaiheen tiedonhankintavaltuudet vähentävät tarvetta rikoksen estämis- tai selvittämisvaiheen salaisten tiedonhankinta- tai pakkokeinojen käytölle.
4.2.5
4.2.5Vaikutukset Ahvenanmaan maakunnassa
Ahvenanmaan maakunnan alue on ollut vuodesta 1856 demilitarisoitu. Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi perustuu Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen (SopS 1/1922) ja sopimukseen Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940). Ahvenanmaan maakunta on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu ja neutralisoitu alue.
Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
18 §:ssä säädetään maakunnan lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvista asioista ja 27 §:ssä säädetään valtakunnan lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvista asioista. Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 6 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta 27 §:n 27, 34 ja 35 kohdassa säädetyin poikkeuksin, samoin kuin palo- ja pelastustointa. Lain 18 §:n 10 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevissa asioissa, 11 kohdan mukaan muun muassa muinaismuistoja koskevissa asioissa, 16 kohdan mukaan muun muassa metsästystä ja kalastusta koskevissa asioissa ja 21 kohdan mukaan muun muassa tieliikennettä koskevissa asioissa. Lain 18 §:n 25 kohdan mukaan maakunta päättää teon rangaistavaksi säätämisestä ja rangaistuksen määrästä maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa.
Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 22 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat rikosoikeutta koskevat asiat 18 §:n 25 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Mainitun lainkohdan mukaan maakunta päättää teon rangaistavaksi säätämisestä ja rangaistuksen määrästä maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa. Itsehallintolain 27 §:n 23 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat lainkäyttöä, ottaen huomioon lain 25 ja 26 §:n säännökset, sekä esitutkintaa, tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa sekä rikoksentekijän luovuttamista.
Rajaturvallisuus kuuluu valtakunnan toimivaltaan 27 §:n 34 kohdan perusteella. Rajavartiolaitoksen tehtävät Ahvenanmaan maakunnassa määräytyvät rajavartiolain, meripelastuslain, Ahvenanmaan itsehallintolain sekä Rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa annetun tasavallan presidentin asetuksen (255/2024, jäljempänä sopimusasetus) mukaan. Sopimusasetuksen 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään Rajavartiolaitoksen tehtävistä ja toimivaltuuksista Ahvenanmaan maakunnan alueella ja maakunnan viranomaisten Rajavartiolaitoksella antamasta virka-avusta ottaen huomioon, mitä Ahvenanmaan itsehallintolaissa, rajavartiolaissa ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa säädetään.
Rajavartiolaitos tutkii Ahvenanmaalla sellaisia rikoksia, joiden kriminalisointi sisältyy säädöksiin, jotka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Lisäksi sopimusasetuksen 3 §:n 3 momentin perusteella Rajavartiolaitos voi Ahvenanmaan maakunnassa valvoa tie- ja vesiliikennettä, kalastusta, metsästystä, luonnonsuojelualueita, laivalöytöjä ja niitä koskevien säännösten noudattamista sekä aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen estämistä ja merensuojelua. Valvoessaan Rajavartiolaitos voi toimittaa myös esitutkintaa.
Ahvenanmaan maakunnassa säädetään poliisitoiminnasta poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa tasavallan presidentin asetuksessa
(56/2020). Sen 1 §:n 1 momentin mukaan poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa huolehtivat osaksi maakunta ja osaksi valtakunta siten kuin asetuksessa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan maakunnan poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä suorittaa muut poliisille kuuluvat tehtävät, jollei toisin erikseen säädetä laissa tai asetuksessa taikka määrätä 4 §:n nojalla. Ålands polismyndighet –niminen viranomainen on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alainen maakuntaviranomainen.
Asetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan valtakunnan poliisi vastaa maakunnassa valtion turvallisuudesta sekä hoitaa suojelupoliisille ja keskusrikospoliisille kuuluvat tehtävät. Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien kustannuksista, siltä osin kuin tehtävät kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan, vastaa valtakunta sen mukaan kuin sisäministeriö ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus sopivat.
4.2.6Yhteenveto vaikutuksista
Esityksen olennaiset vaikutukset ovat seuraavat:
Vaikutuslaji
Olennaiset vaikutukset
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ehdotetut muutokset parantaisivat Rajavartiolaitoksen toimintamahdollisuuksia muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uudet toimivaltuudet edellyttävät henkilöstön lisäkoulutusta sekä tarvittaessa Rajavartiolaitoksen antamaa tarkempaa ohjeistusta.
Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta viranomaisten välisiin toimivaltasuhteisiin tai vastuisiin.
Automaattisten tiedonkeräinten käyttöönotto edellyttää uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa.
Ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutuksia tuomioistuimiin ja erityisesti Helsingin käräjäoikeuteen, jonne olisi keskitetty rikostiedustelukeinoja koskevat tuomioistuinasiat. Asioiden määrän arvioidaan olevan vähäinen, noin 5-10 rikostiedustelukeinoa koskevaa vaatimusta vuodessa.
Esityksellä olisi vaikutuksia myös tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan, koska siinä ehdotetaan, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi uhkaperusteiseen rikostiedusteluun kohdistuvaa valvontaa. Uhkaperusteiseen rikostiedusteluun liittyvien asioiden määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, noin 5-15 tapausta vuodessa.
Taloudelliset vaikutukset
Lainsäädännön toimeenpano on mahdollista alkuvaiheessa toteuttaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Mahdollisista lisämäärärahoista päätetään osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja talousarviomenettelyä.
Esityksellä olisi välittömiä ja välillisiä vaikutuksia yrityksiin. Erityisesti vaikutukset kohdentuisivat teleyrityksiin ja muihin tiedonluovutusvelvollisiin toimijoihin.
Vaikutukset rikollisuuteen ja arjen turvallisuuteen
Ehdotetuilla muutoksilla arvioidaan olevan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta lisääviä vaikutuksia Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet ennalta estää ja torjua laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta paranisi.
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
Ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä usean perustuslaissa turvatun perusoikeuden kannalta. Näitä ovat oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §), yksityiselämän suoja (10 §) sekä oikeusturva (21 §).
Ehdotettu sääntely kohdistuisi niihin henkilöihin, joihin rikostiedustelukeino kohdennettaisiin. Sääntelyyn sisältyvien rajausten vuoksi siitä ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia edellä mainittujen perusoikeuksien toteutumiseen.
Esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, koska ehdotettu sääntely edistäisi ihmiskaupan eri muotojen torjuntaa ja vaikuttaisi yhtäläisesti eri sukupuolta olevien uhrien asemaan.
Vaikutukset Ahvenanmaan maakunnassa
Ahvenanmaan maakunnan alue on ollut vuodesta 1856 demilitarisoitu. Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi perustuu Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen (SopS 1/1922) ja sopimukseen Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940). Ahvenanmaan maakunta on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu ja neutralisoitu alue.
Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
18 §:ssä säädetään maakunnan lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvista asioista ja 27 §:ssä säädetään valtakunnan lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvista asioista. Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 6 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta 27 §:n 27, 34 ja 35 kohdassa säädetyin poikkeuksin, samoin kuin palo- ja pelastustointa. Lain 18 §:n 10 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevissa asioissa, 11 kohdan mukaan muun muassa muinaismuistoja koskevissa asioissa, 16 kohdan mukaan muun muassa metsästystä ja kalastusta koskevissa asioissa ja 21 kohdan mukaan muun muassa tieliikennettä koskevissa asioissa. Lain 18 §:n 25 kohdan mukaan maakunta päättää teon rangaistavaksi säätämisestä ja rangaistuksen määrästä maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa.
Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 22 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat rikosoikeutta koskevat asiat 18 §:n 25 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Mainitun lainkohdan mukaan maakunta päättää teon rangaistavaksi säätämisestä ja rangaistuksen määrästä maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa. Itsehallintolain 27 §:n 23 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat lainkäyttöä, ottaen huomioon lain 25 ja 26 §:n säännökset, sekä esitutkintaa, tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa sekä rikoksentekijän luovuttamista.
Rajaturvallisuus kuuluu valtakunnan toimivaltaan 27 §:n 34 kohdan perusteella. Rajavartiolaitoksen tehtävät Ahvenanmaan maakunnassa määräytyvät rajavartiolain, meripelastuslain, Ahvenanmaan itsehallintolain sekä Rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa annetun tasavallan presidentin asetuksen (255/2024, jäljempänä sopimusasetus) mukaan. Sopimusasetuksen 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään Rajavartiolaitoksen tehtävistä ja toimivaltuuksista Ahvenanmaan maakunnan alueella ja maakunnan viranomaisten Rajavartiolaitoksella antamasta virka-avusta ottaen huomioon, mitä Ahvenanmaan itsehallintolaissa, rajavartiolaissa ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa säädetään.
Rajavartiolaitos tutkii Ahvenanmaalla sellaisia rikoksia, joiden kriminalisointi sisältyy säädöksiin, jotka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Lisäksi sopimusasetuksen 3 §:n 3 momentin perusteella Rajavartiolaitos voi Ahvenanmaan maakunnassa valvoa tie- ja vesiliikennettä, kalastusta, metsästystä, luonnonsuojelualueita, laivalöytöjä ja niitä koskevien säännösten noudattamista sekä aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen estämistä ja merensuojelua. Valvoessaan Rajavartiolaitos voi toimittaa myös esitutkintaa.
Ahvenanmaan maakunnassa säädetään poliisitoiminnasta poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa tasavallan presidentin asetuksessa
(56/2020)
. Sen 1 §:n 1 momentin mukaan poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa huolehtivat osaksi maakunta ja osaksi valtakunta siten kuin asetuksessa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan maakunnan poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä suorittaa muut poliisille kuuluvat tehtävät, jollei toisin erikseen säädetä laissa tai asetuksessa taikka määrätä 4 §:n nojalla. Ålands polismyndighet –niminen viranomainen on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alainen maakuntaviranomainen.
Asetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan valtakunnan poliisi vastaa maakunnassa valtion turvallisuudesta sekä hoitaa suojelupoliisille ja keskusrikospoliisille kuuluvat tehtävät. Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien kustannuksista, siltä osin kuin tehtävät kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan, vastaa valtakunta sen mukaan kuin sisäministeriö ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus sopivat.
4.2.6
Yhteenveto vaikutuksista
Esityksen olennaiset vaikutukset ovat seuraavat:
Vaikutuslaji
Olennaiset vaikutukset
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ehdotetut muutokset parantaisivat Rajavartiolaitoksen toimintamahdollisuuksia muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uudet toimivaltuudet edellyttävät henkilöstön lisäkoulutusta sekä tarvittaessa Rajavartiolaitoksen antamaa tarkempaa ohjeistusta.
Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta viranomaisten välisiin toimivaltasuhteisiin tai vastuisiin.
Automaattisten tiedonkeräinten käyttöönotto edellyttää uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa.
Ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutuksia tuomioistuimiin ja erityisesti Helsingin käräjäoikeuteen, jonne olisi keskitetty rikostiedustelukeinoja koskevat tuomioistuinasiat. Asioiden määrän arvioidaan olevan vähäinen, noin 5-10 rikostiedustelukeinoa koskevaa vaatimusta vuodessa.
Esityksellä olisi vaikutuksia myös tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan, koska siinä ehdotetaan, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi uhkaperusteiseen rikostiedusteluun kohdistuvaa valvontaa. Uhkaperusteiseen rikostiedusteluun liittyvien asioiden määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, noin 5-15 tapausta vuodessa.
Taloudelliset vaikutukset
Lainsäädännön toimeenpano on mahdollista alkuvaiheessa toteuttaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Mahdollisista lisämäärärahoista päätetään osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja talousarviomenettelyä.
Esityksellä olisi välittömiä ja välillisiä vaikutuksia yrityksiin. Erityisesti vaikutukset kohdentuisivat teleyrityksiin ja muihin tiedonluovutusvelvollisiin toimijoihin.
Vaikutukset rikollisuuteen ja arjen turvallisuuteen
Ehdotetuilla muutoksilla arvioidaan olevan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta lisääviä vaikutuksia Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet ennalta estää ja torjua laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta paranisi.
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
Ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä usean perustuslaissa turvatun perusoikeuden kannalta. Näitä ovat oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §), yksityiselämän suoja (10 §) sekä oikeusturva (21 §).
Ehdotettu sääntely kohdistuisi niihin henkilöihin, joihin rikostiedustelukeino kohdennettaisiin. Sääntelyyn sisältyvien rajausten vuoksi siitä ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia edellä mainittujen perusoikeuksien toteutumiseen.
Esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, koska ehdotettu sääntely edistäisi ihmiskaupan eri muotojen torjuntaa ja vaikuttaisi yhtäläisesti eri sukupuolta olevien uhrien asemaan.
Vaikutukset Ahvenanmaan maakunnassa
Kaikki esityksessä ehdotetusta sääntelystä kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Osa ehdotetusta sääntelystä ei koske lainkaan Ahvenanmaan maakunnan aluetta.
Ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin Ahvenanmaan maakunnassa siltä osin kuin kyse on valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvista Rajavartiolaitoksen tehtävistä.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Hallituksen esityksessä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 121/2026 vp
) on arvioitu vaihtoehtoja uhkaperusteiselle rikostiedustelusääntelylle ja niiden vaikutuksia. Vaihtoehtoja esitettävälle lainsäädännölle on arvioitu emeritusprofessori Matti Tolvasen laatiman loppuraportin ”Poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeet” (Sisäministeriön julkaisuja 2023:19) pohjalta. Rikostiedustelulainsäädännölle esitettyjen vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten osalta viitataan edellä mainittuihin hallituksen esitykseen ja loppuraporttiin.
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Hallituksen esityksessä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 121/2026 vp) on arvioitu vaihtoehtoja uhkaperusteiselle rikostiedustelusääntelylle ja niiden vaikutuksia. Vaihtoehtoja esitettävälle lainsäädännölle on arvioitu emeritusprofessori Matti Tolvasen laatiman loppuraportin ”Poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeet” (Sisäministeriön julkaisuja 2023:19) pohjalta. Rikostiedustelulainsäädännölle esitettyjen vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten osalta viitataan edellä mainittuihin hallituksen esitykseen ja loppuraporttiin.
… 17 строк без изменений …
Poliisin rikostiedustelulakihankkeen ensimmäisen vaiheen jatkovalmistelussa päädyttiin keskittämään rikostiedustelu keskusrikospoliisille. Tämän vuoksi myös Rajavartiolaitoksen rikostiedustelulakihankkeen valmistelun aikana arvioitiin yhtenä toteuttamisvaihtoehtona myös Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun keskittämistä Keskusrikospoliisille. Rikostiedustelun keskittäminen keskusrikospoliisille olisi vastoin PTR-viranomaisten tehtäväalueesta säädettyä. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 4 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen tehtävänä on estää, paljastaa ja selvittää muun muassa laittoman maahantulon järjestämistä, ihmiskauppaa ja sen törkeää tekomuotoa. Rajavartiolaitoksen tutkintayksiköt ovat erikoistuneet tutkimaan laittoman maahantulon järjestämisrikollisuutta. Laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvä rikollisuuden estäminen, paljastaminen ja selvittäminen kuuluu viranomaisista juuri Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan ja sillä onkin tämän
Rikostiedustelu on perusteltua keskittää toteutettavaksi organisaatiossa siten, että sitä toteuttavat riittävän kokemuksen ja erityiskoulutuksen omaavat henkilöt. Keskittämisvaihtoehdoista tarkasteltiin myös vaihtoehtoista mallia, jossa Rajavartiolaitoksen esikunnan osaksi olisi koottu rikostiedustelukeinojen käytön suorittavia henkilöitä. Tällä olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, koska Rajavartiolaitoksen esikuntaan tarvittaisiin arviolta vähintään 10–12 henkilötyövuotta vastaava resurssi, jonka työ olisi suurelta osin päällekkäistä hallintoyksiköiden tutkintayksiköiden työn kanssa.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
… 1 строк без изменений …
Eri maiden rajavartioviranomaisten toisistaan poikkeavat tehtävät ja toimivaltuudet vaikeuttavat salaisia tiedonhankintamenetelmiä ja salaisia pakkokeinoja koskevien lainsäädäntöjen ja käytänteiden vertailua eri EU-maiden rajavartioviranomaisten välillä. Tarkastelun kohteeksi valituissa maissa ei ole samanlaista erillistä rajavalvontaviranomaista kuin Suomessa ja osassa maista rajatarkastus- ja rajavalvontatehtävät kuuluvat poliisille tai poliisi- ja rajavartioviranomaisten muodostamalla organisaatiolle. Osassa maista rikosten estäminen, paljastaminen ja selvittäminen on keskitetty poliisiviranomaisille. Eri maiden rajavalvontaa suorittavien viranomaisten toimivaltuuksiin käyttää salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinoja vakavien rikosten estämiseksi ja torjumiseksi sisältyy samankaltaisia piirteitä
Tarkastelun kohteeksi valittiin Ruotsi, Viro ja Tanska. Tarkastelun kohteeksi valituista maista vain Virolla on raja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan kanssa.
5.2.1
Ruotsi
5.2.1Ruotsi
… 49 строк без изменений …
Ruotsin rajavartioviranomaiset
Tietojentarkkailulain 7–8 b §:iä sovelletaan yhdessä ennaltaestämislain kanssa, 9 §:ää yhdessä eräiden ulkomaalaisten erityisvalvonnasta annetun lain kanssa ja 10 §:ää yhdessä tiedonhankintalain kanssa.
5.2.2
Tanska
Tanskan
rajavartioviranomaiset
5.2.2Tanska
Tanskanrajavartioviranomaiset
… 34 строк без изменений …
Tanskassa rajavalvonta, rajatarkastukset sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan. Rajavalvonnan ja rajatarkastusten suorittamisesta vastaa oikeusministeriön alainen poliisi.
Tietojärjestelmässä olevan muun kuin julkisesti saatavilla olevan tiedon lukemisesta säädetään Tanskan oikeudenhoitolain 71 luvun 791 b §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tietoja voidaan lukea, jos on syitä uskoa, että epäilty käyttää tietojärjestelmään pykälässä mainittujen rikosten tekemisen tai suunnittelun yhteydessä ja jos toimenpiteellä on todennäköisesti ratkaiseva merkitys tutkinnalle. Toimenpiteen perusteena täytyy olla rikos, josta on säädetty vähintään kuuden vuoden vankeusrangaistus ja eräät muut rikokset. Pykälän 2 momentti sisältää suhteellisuusperiaatteen, jonka mukaan toimenpidettä ei saa tehdä, jos se olisi kohtuutonta ottaen huomioon toimenpiteen tarkoitus, asian merkitys sekä loukkaus ja haitta, jota toimenpide todennäköisesti aiheuttaa sille henkilölle, johon se vaikuttaa. Toimenpiteestä päättää tuomioistuin pykälän 3 momentin nojalla.
5.2.3
Viro
5.2.3Viro
… 16 строк без изменений …
Viron rajavartioviranomaiset
Viron rikosprosessilain 3 luvussa tarkemmin säädetyt toimivaltuudet voidaan toteuttaa syyttäjäviranomaisen tai tutkintatuomarin myöntämällä luvalla. Tutkintatuomari päättää luvan myöntämisestä syyttäjäviranomaisen hakemuksesta. Jos muun muassa rakennukseen tai huoneeseen on päästävä salaa peitellyn operaation suorittamiseksi tai tätä varten tarvittavien teknisten apuvälineiden asentamiseksi ja poistamiseksi, syyttäjäviranomainen pyytää tutkintatuomarilta erillistä lupaa. Salaisten operaatioiden kesto tiettyä henkilöä vastaan samassa rikosasiassa ei saa ylittää yhtä vuotta.
6
Lausuntopalaute
6.1
Esitysluonnoksesta annetut lausunnot
6Lausuntopalaute
6.1Esitysluonnoksesta annetut lausunnot
… 68 строк без изменений …
Lausuntokierros
käytölle. Esitysluonnoksessa ei ole huomioitu tällaisia väärinkäytön mahdollisuuksia eikä konkreettisia keinoja niiden hyödyntämisen ehkäisemiseksi.
Lausuntopalautteen johdosta säännöskohtaisia perusteluja rikostiedustelukeinojen käytön edellytyksistä (57 d §) on täydennetty ja käsitteitä ”uhka” sekä ”vakavasti uhkaava” on täsmennetty säännöskohtaisissa perusteluissa (57 c §) ja suhde perustuslakiiin ja säätämisjärjestys-jaksossa. Järjestäytynyt rikollisuus on esityksessä määritelty samalla tavalla kuin poliisin rikostiedustelutoimivaltuutta koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 121/2026 vp
.). Jatkovalmistelussa tarvetta rikostiedustelusääntelylle on täsmennetty ja kuvattu tarkemmin laittoman maahantulon järjestämiseen ja ihmiskauppaan liittyvän vakavan rikollisuuden uhkia.
Lausuntopalautteen johdosta säännöskohtaisia perusteluja rikostiedustelukeinojen käytön edellytyksistä (57 d §) on täydennetty ja käsitteitä ”uhka” sekä ”vakavasti uhkaava” on täsmennetty säännöskohtaisissa perusteluissa (57 c §) ja suhde perustuslakiiin ja säätämisjärjestys-jaksossa. Järjestäytynyt rikollisuus on esityksessä määritelty samalla tavalla kuin poliisin rikostiedustelutoimivaltuutta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 121/2026 vp.). Jatkovalmistelussa tarvetta rikostiedustelusääntelylle on täsmennetty ja kuvattu tarkemmin laittoman maahantulon järjestämiseen ja ihmiskauppaan liittyvän vakavan rikollisuuden uhkia.
… 49 строк без изменений …
Lausuntopalautteen johdosta esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestysperusteluja on täydennetty. Myös säännöskohtaisia perusteluja rikostiedustelukeinon kohdistamisesta (57 e §) on täsmennetty ja kuvattu tarkemmin keneen rikostiedusteluun liittyviä salaisia tiedonhankintakeinoja voitaisiin kohdistaa. Lisäksi henkilöryhmän määritelmää laissa mainitun yhteenliittymän osalta on täsmennetty ja ryhmään kohdistettavan tiedonhankinnan edellytyksiä on täsmennetty säännöskohtaisissa perusteluissa oikeusasiamiehen edellyttämällä tavalla.
Jatkovalmistelussa päädyttiin tekemään edellä todetun mukaisesti ratkaisu Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun keskittämisestä siten, että Rajavartiolaitoksen esikunta johtaisi ja ohjaisi rikostiedustelua ja sen oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö ratkaisisi rikostiedustelukeinon käytön yleisten edellytysten olemassaolon. Tämä keskittämisratkaisu osaltaan mahdollistaisi tehokkaamman ulkoisen valvonnan ja mahdollistaisi tiedusteluvalvontavaltuutetulle kiinteän valvontasuhteen luomisen.
Ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä ei muutettu jatkovalmistelussa, koska ne mukailevat voimassa olevaa sääntelyä koskien samoja keinoja. Henkilötiedustelukeinoissa on tunnistettavissa tyypillisiä esimerkiksi hengen ja terveyden vaaraan liittyviä piirteitä, mitkä puoltavat lähtökohtaisesti poikkeavaa ratkaisua. Tietoa käytetään myös lähes poikkeuksetta toiminnan suuntaamiseen. Samasta syystä poliisin rikostiedustelua koskevan hallituksen esityksen (
HE 121/2026 vp
.) vastaavaan säännökseen ei tehty jatkovalmistelussa muutoksia. Esityksen valmistelun tavoitteena on ollut, että Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskeva sääntely olisi eräitä Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja organisaatioon liittyviä perustelluksi katsottuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhtenäistä poliisin rikostiedustelua koskevan sääntelyn kanssa.
Ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä ei muutettu jatkovalmistelussa, koska ne mukailevat voimassa olevaa sääntelyä koskien samoja keinoja. Henkilötiedustelukeinoissa on tunnistettavissa tyypillisiä esimerkiksi hengen ja terveyden vaaraan liittyviä piirteitä, mitkä puoltavat lähtökohtaisesti poikkeavaa ratkaisua. Tietoa käytetään myös lähes poikkeuksetta toiminnan suuntaamiseen. Samasta syystä poliisin rikostiedustelua koskevan hallituksen esityksen (HE 121/2026 vp.) vastaavaan säännökseen ei tehty jatkovalmistelussa muutoksia. Esityksen valmistelun tavoitteena on ollut, että Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskeva sääntely olisi eräitä Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja organisaatioon liittyviä perustelluksi katsottuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhtenäistä poliisin rikostiedustelua koskevan sääntelyn kanssa.
… 50 строк без изменений …
Lausuntopalautteen johdosta esityksen nykytilan kuvausta ja arviointia koskevia yleisperusteluja on täydennetty. Rajavartiolaitoksen sisäisen laillisuusvalvonnan järjestelyjä on kuvattu jaksossa 2.4., joten jatkovalmistelussa ei katsottu enää tarpeelliseksi yksityiskohtaisemmin kuvata niitä. Rajavartiolaitoksen sisäinen laillisuusvalvonta on jo nyt eriytetty omaksi yksikökseen ja sillä ei olisi yhteyttä rikostiedustelun operatiiviseen toimintaan. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonta toimii riippumattomasti ja itsenäisesti suorittaen valvontatehtäviään muusta oikeudellisesta osastosta ja Rajavartiolaitoksesta erillään. Rajavartiolaitoksen sisäinen laillisuusvalvonta on järjestetty samalla tavalla kuin puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluvassa Puolustusvoimien pääesikunnassa, jonka laissa säädettyyn tehtäviin kuuluu muun muassa rikostorjunnan operatiivinen toiminta.
Lausuntopalautteen perusteella vaikutustenarviointia koskevaan jaksoon lisättiin kokonaan uudet jaksot yritysvaikutuksista (4.2.2.2.) ja vaikutuksista tiedonhallintaan (4.2.1.2). Jatkovalmistelussa katsottiin, että päätöksentekotasoja ei ole tarpeen muuttaa tai yhdenmukaistaa vastaamaan esimerkiksi poliisin tai Puolustusvoimien päätöksentekotasoja, koska organisaatiorakenteet poikkeavat toisistaan. Esityksessä ei olla myöskään esittämässä uusia päätöksentekotasoja, vaan ne vastaavat voimassa olevassa laissa säädettyjä päätöksentekotasoja.
Ehdotettuun pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 4 momentin muutokseen ei ole tehty suojelupoliisin lausunnon johdosta muutoksia. Esityksessä ehdotettu sääntely vastaisi poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 121/2026 vp
) ehdotettua sääntelyä eikä vastaavaa säännöstä muutettu jatkovalmistelussa. Esityksen valmistelun tavoitteena on ollut, että Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskeva sääntely olisi eräitä Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja organisaatioon liittyviä perustelluksi katsottuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhtenäistä poliisin rikostiedustelua koskevan sääntelyn kanssa.
6.2
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto
Ehdotettuun pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 4 momentin muutokseen ei ole tehty suojelupoliisin lausunnon johdosta muutoksia. Esityksessä ehdotettu sääntely vastaisi poliisin rikostiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä (HE 121/2026 vp) ehdotettua sääntelyä eikä vastaavaa säännöstä muutettu jatkovalmistelussa. Esityksen valmistelun tavoitteena on ollut, että Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskeva sääntely olisi eräitä Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja organisaatioon liittyviä perustelluksi katsottuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhtenäistä poliisin rikostiedustelua koskevan sääntelyn kanssa.
6.2Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto
… 8 строк без изменений …
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta 17.8.2026 (VN/7453/2026-VNK-3). Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaan hallituksen esitysluonnos täyttää tyydyttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvosto on suositellut, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti.
Arviointineuvosto totesi myös lausunnossaan, että esitysluonnoksen taloudellisten vaikutusten arviointia olisi hyödyllistä täydentää tarkastelemalla ihmiskaupan, laittoman maahantulon järjestämisen ja niihin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että olisi hyödyllistä arvioida suuntaa antavasti ennaltaehkäisevän torjunnan mahdollisia taloudellisia hyötyjä. Esitystä on täydennetty viittaamalla Euroopan komission tilaamiin ja EU-tasolla laadittuihin selvityksiin ihmiskaupan taloudellisista, sosiaalisista ja inhimillisistä kustannuksista sekä maahanmuuttajien salakuljetukseen liittyvän rikollisuuden taloudellisesta mittakaavasta. Laajempaa selvitystä ehdotuksen taloudellista ja yhteiskunnallisista kustannuksista ja hyödyistä tai niiden rahamääräisestä arvioinnista ei ole ollut käytettävissä olevan valmisteluaikataulun puitteissa mahdollista tehdä.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa
34 h §.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto ja sen edellytykset.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa
34 h §.Yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto ja sen edellytykset.
Voimassa olevan pykälän
1 momentin
… 1 строк без изменений …
määritelmäsäännöksen mukaan valeostolla tarkoitetaan esitutkintaviranomaisen tekemää esineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena on rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi saada viranomaisen haltuun tai löytää rikokseen liittyvä esine tai omaisuus taikka saada haltuun tai löytää todiste rikosasiassa tai rikoksella saatu hyöty.
Pakkokeinolain 10 luvun 34 §:n 1 momentin valeoston määritelmässä on käytetty vastaavasti ilmaisua ”taikka jonka avulla voidaan muuten saada selvitystä rikosasiassa”. Pakkokeinolain uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä on todettu tällä tarkoittavan erityisesti tilanteista, joissa ostetaan palveluita, jolloin viranomaisen haltuun ei välttämättä saada konkreettista esinettä, ainetta tai omaisuutta.
HE 222/2010 vp
, s. 344.
[25]
Ilmaisu ”esine, aine, omaisuus tai palvelu” voidaan tulkita laajasti kattaen erityyppisiä omaisuuseriä. Vakiintuneesti on esimerkiksi katsottu, että datan ostaminen sisältyy jo nykyiseen valeoston määritelmään, eikä tätä tulkintaa ole tarkoitus muuttaa. Muotoilu ei kuitenkaan mahdollista ihmisen ostamista esimerkiksi ihmiskaupparikollisuuden torjumiseksi.
HE 224/2010 vp
, s. 127.
[26]
Poliisilain 5 luvun 35 §:ssä säädetään valeostosta ja sen edellytyksistä. Poliisilain pykälään ehdotetut muutokset vastaavat asiasisällöltään rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 34 h §:ään ehdotettavia muutoksia.
34 j §.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäminen.
34 j §.Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäminen.
Voimassa olevan pykälän
2 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan yksiomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskeva päätös voidaan antaa enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että päätös voitaisiin antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ehdotettu päätöksen voimassaoloaikaa koskeva muutos vastaisi poliisilain 5 luvun 36 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta.
Valeoston voimassaoloajan pidentäminen ei itsessään heikentäisi kohdehenkilöiden oikeusasemaa, koska salaisen tiedonhankintakeinon käyttö tulee lopettaa ennen päätöksessä mainitun määräajan päättymistä, jos käytön tarkoitus on saavutettu tai sen edellytyksiä ei enää ole. Valeoston osalta on lisäksi huomattava, että ennen valeoston toteuttamista siitä tulee tehdä erillinen päätös, minkä yhteydessä valeoston edellytykset tulee arvioitavaksi.
35 §.
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi.
35 §.Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi.
Pykälässä säädetään rajavartiomiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi. Poliisilain 5 luvun 39 §:ssä säädetään poliisimiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa, peitetoiminnassa ja valeostossa. Ehdotetut muutokset vastaavat asiasisällöltään poliisilain 5 luvun 39 §:ään ehdotettavia muutoksia.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuuntelun ja katselun mahdollistavien laitteiden lisäksi voitaisiin turvaamistarkoituksessa käyttää myös seurannan mahdollistavaa teknistä laitetta. Ehdotetun momentin mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa rikoksen estämiseksi toteuttava rajavartiomies varustettaisiin seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen olisi perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuuntelun ja katselun lisäksi myös seuranta saataisiin tallentaa. Ehdotetun momentin mukaan seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet oli hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvittaisi rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä olisi kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saataisiin säilyttää ja käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet olisi hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
36 c §.
Rajavartiomiehen turvaaminen tietolähdetoiminnassa rikoksen estämiseksi.
36 c §.Rajavartiomiehen turvaaminen tietolähdetoiminnassa rikoksen estämiseksi.
… 1 строк без изменений …
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rajavartiomiehen turvaamisesta tietolähdetoiminnassa rikoksen estämiseksi.
Pykälän
1 momentin
mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi päättää, että tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustettaisiin seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen olisi perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Säännöstä voitaisiin soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa rajavartiomies selvittäisi, olisiko tietolähteeksi rekrytoitava henkilö henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva tietolähteeksi. Tällaisissa tilanteissa rekrytoitavan henkilön suhtautumisessa häntä lähestyvään rajavartiomieheen ei olisi varmuutta ja turvallisuusuhkatkin olisivat mahdollisia. Lisäksi säännös voisi tulla sovellettavaksi muun muassa käsiteltäessä tietolähteitä, joiden käsittelemiseen sisältyisi erityisiä, jopa rajavartiomiehen henkeen ja terveyteen kohdistuvia turvallisuusriskejä. Ehdotettu säännös koskisi kaikkia tietolähdetoiminnan lajeja
mukaan lukien niin sanottua perusmuotoista tietolähdetoimintaa.
Pykälän
2 momentin
mukaan seuranta, kuuntelu ja katselu saataisiin tallentaa. Tallenteet olisi hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvittaisi rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä olisi kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saataisiin säilyttää ja käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet olisi hävitettävä, kun asia olisi lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
48 §.
Ylimääräisen tiedon käyttäminen.
Pykälän
48 §.Ylimääräisen tiedon käyttäminen.
Pykälän
4 momentin
… 4 строк без изменений …
mukaan ylimääräistä tietoa saa lisäksi käyttää aina Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toiminnan suuntaamiseksi ja syyttömänä tukevana selvityksenä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatua ylimääräistä tietoa saisi aina käyttää ehdotetussa 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi.
Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilain 5 lukuun ehdotettua 54 §:n sääntelyä.
48 a §.
Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset.
48 a §.Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asettavista rajoituksista. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilain 5 lukuun ehdotetun 52 a §:n sääntelyä.
Pykälän
… 7 строк без изменений …
mukaan, ellei erittäin tärkeä yleinen etu muuta vaatisi, salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä vastaava hallintoyksikkö voisi päättää, että salaisella tiedonhankintakeinolla hankittuja tietoja saisi käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se olisi tarpeen tietolähteen tai rajavartiomiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan tiedonhankintaoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saisi rajoittaa.
Poliisilain kokonaisuudistuksen perusteluissa on todettu hengen ja terveyden suojaamisen osalta käytännön osoittaneen, että tiedonhankinnan kohteet pyrkivät selvittämään tarkoin eri henkilöiden roolit ja todellisen henkilöllisyyden, kun esitutkintaviranomaisen heihin kohdistavat toimenpiteet ovat paljastuneet. Tämä puolestaan mahdollistaa kostotoimenpiteet. Mikäli samassa asiassa on esimerkiksi käytetty tietolähdettä ja peitehenkilöä, riittää jo toisen henkilön paljastuminen saattamaan molemmat henkilöt ja heidän läheisensä hengen ja terveyden vaaraan.
HE 224/2010 vp
, s. 60.
[27]
… 6 строк без изменений …
Mahdollisuus velvoittavien käyttörajoitusten asettamiseen tukee työnantajan työsuojeluvelvoitteiden toteutumista samoin kuin esitutkintaviranomaisiin kohdistuvia tietolähteiden suojaamiseen liittyvien velvoitteiden toteutumista.
Ehdotetun pykälän mukaista harkinnanvaraista käyttörajoitusta ei voitaisi kuitenkaan asettaa, jos se olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Yleisen edun liittyessä rikosvastuun toteuttamiseen harkintakriteereinä voisivat olla esimerkiksi odotettavissa oleva seuraamus, odotettavissa olevat menettämisseuraamukset, rikoksella saatu hyöty, mahdollisuus erityisen vaarallisten tekovälineiden haltuunottoon ja asianomistajan intressit.
HE 28/2013 vp
, s. 21.
[28]
Yleinen etu voisi liittyä esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen. Käyttörajoitusten asettaminen olisi kuitenkin sallittua, ellei harkinnassa huomioon otettava yleinen etu olisi erittäin tärkeä. Käyttörajoitusten asettamiseen kohdistuville rajoituksille asetettaisiin siis varsin korkea kynnys, mitä voidaan pitää perusteltuna, kun kyse ei olisi esimerkiksi päätöksestä olla toimittamatta esitutkintaa tai rajoittaa sitä, vaan ainoastaan siitä, mitä tietoja voidaan hyödyntää
rikosilmoituksen kirjaamisessa tai esitutkinnan aloittamispäätöstä tehtäessä. Luovutettava tieto olisi edelleen hyödynnettävissä eri tavoin rikoksen selvittämisen suuntaamisessa.
48 b §.
Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa.
48 b §.Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa.
Pykälän
… 1 строк без изменений …
mukaan salaisella tiedonhankintakeinolla hankittuja tietoja, jotka olisi määritelty tai luovutettu käytettäviksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saisi käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Toiminnan suuntaamisesta säädettiin turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä ensimmäisen kerran poliisi- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistuksen yhteydessä. Toiminnan suuntaamista ei ole tarkemmin määritetty laissa, mutta mainittujen lakien esitöiden mukaan poliisin toiminnan suuntaamisella tarkoitetaan tiedon välillistä hyödyntämistä niin, että tietoa ei käytetä näyttönä taikka pakkokeinon tai tiedonhankintakeinon käytön perusteena. Poliisin toiminnan suuntaaminen voi liittyä esimerkiksi rikoksen estämiseen, paljastamiseen, analyysitoimintaan, esitutkinnan aloittamiskynnyksen selvittämiseen tai esitutkinnan suuntaamiseen. Esitutkinnan suuntaamista on myös esimerkiksi tutkintalinjan valinta.
HE 222/2010 vp
, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp
, s. 134.
[29]
Lainvalvontaviranomaisen toiminnan suuntaamista on kuvattu vastaavilla esimerkeillä myös tullin rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä
HE 174/2014
vp
, s. 72.
[30]
sekä rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä
HE 41/2017 vp
, s. 55–56.
. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
HE 82/2023 vp
, s. 160.
[31]. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
[32]
Siviilitiedustelulainsäädäntöä koskevan lakiuudistuksen hallituksen esityksessä on esimerkkeinä toiminnan suuntaamisesta mainittu se, että rikostorjuntaviranomaisella jo käynnissä olevassa tutkinnassa voitaisiin useista eri tutkintalinjoista priorisoida vaihtoehtoa, johon tiedustelumenetelmän käytön avulla saatu ja luovutettu tieto antaisi aiheen kohdistaa tutkintaresursseja. Toiminnan suuntaamista olisi myös se, että poliisi tai muu säännöksessä tarkoitettu rikostorjuntaviranomainen voisi tiedon avulla suunnata operatiivisen toimintansa painopistettä ja mahdollisesti estää uuden rikoksen tai rikollisuuden ilmiön kärjistymistä. Samalla tieto voisi täydentää poliisin tai muun toimivaltaisen viranomaisen rikollisuuden tilannekuvaa ja sitä voitaisiin hyödyntää operatiivisessa ja strategisessa rikosanalyysissä esimerkiksi erilaisten rikollisuusilmiöiden muodostaman uhkan kartoittamiseksi. Suuntaaminen liittyisi yleensä rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen
tähtäävään poliisin toimintaan, mutta tiedon luovuttaminen esitutkintaviranomaisen toiminnan suuntaamiseksi voisi tapahtua myös muiden poliisilain 1 luvun 1 §:ssä säädettyjen tehtävien kuten oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen suuntaamiseksi. Mainitun hallituksen esityksen perusteella rikosta koskevan tiedon luovuttaminen Rajavartiolaitokselle voisi vastaavalla tavalla tapahtua, paitsi rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvitettäväksi harjoitettavan toiminnan suuntaamiseksi, myös rajavartiolain 3 §:n 1 momentissa Rajavartiolaitoksen tehtäväksi säädetyn rajaturvallisuuden ylläpitämisen suuntaamiseksi. Koska luovutettu tieto olisi ennen kaikkea toimintaa suuntaavaa ja tilannekuvaa rikastavaa, ei sitä saisi käyttää henkilön rikosvastuuseen saattamiseksi.
HE 29/2025 vp
, s. 26 ja 35–36.
[33]
Pykälällä pyritään osaltaan varmistamaan, että keskeisimmät tiedon käyttöön liittyvät käyttörajoitukset perustuvat lakiin.
Ks. EOAK/592/2022, s. 10.
[34]
Kuten edellä olevasta esityökatsauksesta ilmenee, tilanteet, joissa tietoja käytetään toiminnan suuntaamiseksi, ovat hyvin moninaisia kattaen poliisin toiminnan osalta lähtökohtaisesti kaikki poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaiset poliisin tehtäväalueet. Toisaalta uusia käyttötilanteita ja käyttömahdollisuuksia ilmenee toimintaympäristön muuttuessa ja poliisitoiminnan kehittyessä. Ehdotetussa pykälässä toiminnan suuntaaminen onkin määritelty käänteisesti kuvaamalla ne käyttötavat, jotka eivät ole sallittuja, kun tieto on rajattu käytettäväksi toiminnan suuntaamiseksi. Tällaista avoimempaa sääntelytapaa voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon, että voimassa olevassa poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä tietojen käyttämiseen toiminnan suuntaamiseen
on suhtauduttu varsin sallivasti. Hallintovaliokunta on jo mietinnössään todennut poliisin henkilötiedustelukeinoihin (peitetoiminta, valeosto, tietolähdetoiminta) viitaten, että syytetyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei vaarannu silloin, kun peitetoiminnalla ja valeostolla saatuja tietoja ei ole käytetty syyteharkinnan perustana eikä oikeudenkäynnissä, vaan ne ovat ainoastaan auttaneet poliisin toiminnan suuntaamisessa.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
[35]
Tietojen käyttämistä poliisin toiminnan suuntaamiseen koskevat säännökset ovat olleet myös perustuslakivaliokunnan käsittelyssä osana ylimääräisen tiedon käyttöä koskevaa sääntelyä.
PeVL 35/2018 vp, s. 21–22 ja PeVL 32/2013 vp, s. 6.
[36]
… 7 строк без изменений …
Pykälän mukaan toiminnan suuntaamista ei olisi tiedon käyttäminen tutkinnan aloittamiseksi, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena taikka näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Nämä käyttötilanteet ovat jännitteisessä suhteessa 48 a §:ssä mainittujen käyttörajoitusten perusteiden kanssa erityisesti asianosaisjulkisuuden johdosta, joka puolestaan konkretisoi erityisesti perustuslain 21 §:ssä turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kielto käyttää suuntaamiseen tarkoitettua tietoa tutkinnan aloittamiseksi perustuu erityisesti esitutkintalain 4 luvun 15 §:ssä turvattuun asianosaisen oikeuteen saada tieto esitutkintaan johtaneista seikoista. Toiminnan suuntaamiseksi luovutetun tiedon perusteella ei voida tehdä esitutkintalain 3 luvun 1 §:ssä ilmoituksen kirjaamista, joten myöskään esitutkintalain 4 luvun 15 § ei voi tulla sovellettavaksi. Käsitteellisesti kielletyt käyttötavat soveltuvat muuhunkin viranomaistoimintaan kuin
esitutkintaviranomaisten toimintaan. Vaikka luovutettua tietoa ei voitaisi käyttää hallintoviranomaisen lupapäätöksen perusteena, tietoa voitaisiin käyttää esimerkiksi hallintoviranomaisen valvontatoiminnan suuntaamiseksi.
3 a luku
Rikostiedustelu vakavan rikollisuuden torjumiseksi
57 a §:n edellä oleva väliotsikko.
… 1 строк без изменений …
3 a lukuun 57 a §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko Yleiset säännökset.
Pykälän
mukaan tässä luvussa säädettäisiin Rajavartiolaitoksen tiedonhankinnasta sellaisesta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan kuuluvasta vakavasta rikollisuudesta, joka vakavasti uhkaisi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta sekä sellaisen tiedon hyödyntämisestä uhkan torjumiseksi.
Ehdotetun luvun sääntelyllä mahdollistettaisiin Rajavartiolaitoksen tehokas tiedonhankinta vakavan rikollisuuden uhkista. Ilmaisua ”yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavat rikokset” käytetään perustuslain
(731/1999)
luottamuksellisen viestin suojaa koskevassa 10 §:n 4 momentissa. Ilmaisun piiriin kuuluvien rikosten ala on kehittynyt perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi huumausainerikokset, törkeät väkivaltarikokset, maan- ja valtiopetosrikokset sekä yleisvaarallisten rikosten törkeät tekomuodot, törkeä laittoman maahantulon järjestäminen, törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen, ihmiskauppa ja paritus. Myös sotarikosten ja rikosten ihmisyyttä vastaan sekä vahingonteon, datavahingonteon, petosrikosten ja ympäristön turmelemisen törkeiden tekomuotojen on katsottu olevan tällaisia rikoksia. Myös liike- ja ammattitoimintaa liittyvien taloudellisiin intresseihin kohdistuvien
törkeiden rikosten tutkimiseksi on katsottu olevan mahdollista säätää rajoituksia luottamuksellisen viestin salaisuuteen. On huomattava, etteivät kaikki perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavat rikokset kuuluisi ehdotetun Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun soveltamisalaan.
Ehdotetussa säännöksessä säädettäisiin sekä Rajavartiolaitoksen
tiedonhankinnasta
yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavasta rikollisuudesta sekä sellaisen
tiedon hyödyntämisestä
joko hyödyntämällä tietoa itse tai jakamalla tietoa muille uhkan torjumisen kannalta toimivaltaisille viranomaisille. Ehdotettu soveltumisalapykälä kattaisikin tiedonhankinnan sekä tiedon hyödyntämisen ja jakamisen muille toimivaltaisille viranomaisille.
Rajavartiolaitoksen tehtävistä säädetään rajavartiolain
(578/2005)
… 2 строк без изменений …
3 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos toimii rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Rajavartiolaitos vastaa yhteistyöstä Euroopan raja- ja meriviraston kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Pykälän 2 momentin mukaan Rajavartiolaitos suorittaa erikseen säädettyjä valvontatehtäviä sekä toimenpiteitä rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Pykälän 3 momentin mukaan Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajavartiolaitoksen tehtävistä meripelastustoimen alalla säädetään meripelastuslaissa.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 2 §:n määritelmäsäännöksen 1 kohdan mukaan
rikostorjunnalla
tarkoitetaan rikoksen estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Pykälän 2 kohdan mukaan
rikoksen estämisellä
tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää rikos, sen yritys tai valmistelu, kun henkilön toiminnasta tehtyjen havaintojen tai siitä muuten saatujen tietojen vuoksi voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, taikka keskeyttää jo aloitetun rikoksen tekeminen tai rajoittaa siitä välittömästi aiheutuvaa vahinkoa tai vaaraa. Pykälän 3 kohdan mukaan
rikoksen paljastamisella
tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on selvittää, onko rikoksen esitutkinnan aloittamiselle esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta, kun henkilön toiminnasta saatujen tehtyjen havaintojen
tai siitä muuten saatujen tietojen vuoksi voidaan olettaa, että rikos on tehty. Pykälän 4 kohdan mukaan
rikoksen selvittämisellä
… 3 строк без изменений …
tarkoitetaan rikoksen esitutkintaa.
Ehdotetun luvun soveltamisalaa koskevalla säännöksellä ei olisi tarkoitus rajoittaa tässä laissa tai muulla lainsäädännössä säädettyjen rikostorjuntatoimivaltuuksien käyttöä vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Ehdotetut rikostiedustelua koskevat toimivaltuudet vahvistaisivat Rajavartiolaitoksen kykyä estää rikoksia. Rikostiedustelun ohessa syntyvään yleisen tason tietoon vakavan rikollisuuden ilmiöistä olisi hyödynnettävissä rikostorjunnan suunnittelussa ja toiminnan kohdentamisessa.
57 b §.
Rikostiedustelukeinot
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevista rikostiedustelukeinoista. Ehdotettu pykälä vastaisi soveltuvin osin poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 2 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 b §.Rikostiedustelukeinot. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevista rikostiedustelukeinoista. Ehdotettu pykälä vastaisi soveltuvin osin poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 2 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 2 строк без изменений …
mukaan tässä luvussa tarkoitettuja rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, yksinomaan tietoverkossa tehtävä peitetoiminta, yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 2 §:n 1 momentin mukaan tässä luvussa tarkoitettu rikostiedustelukeinoja ovat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Rajavartiolaitokselle ja poliisille ehdotetut rikostiedustelukeinot vastaisivat toisiaan sillä erotuksella, että Rajavartiolaitokselle ehdotettaisiin rikostiedustelukeinoiksi yksinomaan tietoverkossa
tehtävää peitetoimintaa peitetoiminnan sijasta ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa valeoston sijasta.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 21 §:n 2 momentin mukaan
suunnitelmallinen tarkkailulla
tarkoitetaan muun kuin lyhytaikaisen tarkkailun kohdistamista henkilöön, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaan rikokseen. Lain 23§:n 1 momentin mukaan
peitellyllä tiedonhankinnalla
tarkoitetaan tiettyyn henkilöön kohdistuvaa lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedonhankintaa, jossa rajavartiomiehen tehtävän salaamiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. Lain 27 §:n 1 momentin mukaan
teknisellä katselulla
tarkoitetaan rikoslain 24 luvun 6 §:n estämättä tapahtuvaa tietyn henkilön taikka tilan tai muun paikan tarkkailua tai tallentamista kameralla tai muulla sellaisella paikkaan sijoitetulla teknisellä laitteella, menetelmällä tai ohjelmistolla.
Lain 29 §:n 1 momentin mukaan
teknisellä seurannalla
tarkoitetaan esineen, aineen tai omaisuuden liikkumisen seurantaan siihen erikseen sijoitettavalla tai siinä jo olevalla radiolähettimellä tai muulla sellaisella teknisellä laitteella taikka menetelmällä tai ohjelmistolla.
Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta
säädetään lain 33 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos saa sen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi hankkia teknisellä laitteella teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitiedot, jos estettävänä on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 34 a §:ssä säädetään
yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta
ja sen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan peitetoiminnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön tai tämän toimintaan kohdistuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja. Poliisilain 5 luvun 28 §:ssä säädetään peitetoiminnasta ja sen edellytyksistä. Lain 34 h §:ssä säädetään
yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta
ja sen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan valeostolla tarkoitetaan esitutkintaviranomaisen tekemää esineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena
on rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi saada viranomaisen haltuun tai löytää rikokseen liittyvä esine tai omaisuus taikka saada haltuun tai löytää todiste rikosasiassa tai rikoksella saatu hyöty. Poliisilain 5 luvun 35 §:ssä säädetään valeostosta ja sen edellytyksistä.
1. päivänä syyskuuta vuonna 2025 voimaan tulleella rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muutoksella lakiin lisättiin säännökset yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta ja yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta. Lain hallituksen esityksessä todetaan, että suuri osa Rajavartiolaitoksen estämis- ja tutkintavastuulla olevista rikosasioista on tietoverkkoavusteisia, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin osa rikoksen valmistelusta ja toteutuksesta tapahtuu tietoverkoissa tai niiden avustuksella. Esityksessä ei ehdotettu Rajavartiolaitokselle kuin yksinomaan tietoverkossa tehtävien peitetoiminnan ja valeoston toimivaltuuksia, koska tarkoituksena oli nimenomaan vastata toimintaympäristön muutokseen tehostamalla tietoverkkoja hyväksikäyttävän rikollisuuden torjuntaa.
HE 15/2025 vp
, s. 24–25.
[37]
Tämän vuoksi Rajavartiolaitoksen rikostiedustelukeinoiksi ehdotetaan yksinomaan tietoverkossa tehtäviä
peitetoimintaa ja valeostoa.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 37 §:ssä säädetään
valvotusta läpilaskusta
ja sen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos saa olla puuttumatta esineen, aineen tai omaisuuden kuljetukseen tai muuhun toimitukseen tai siirtää tällaista puuttumista, jos tämä on tarpeen tekeillä olevaan rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi taikka tekeillä olevaa rikosta vakavamman rikoksen tai laajemman rikoskokonaisuuden estämiseksi (
valvottu läpilasku
). Tietolähdetoiminnasta ja
ja sen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos saa olla puuttumatta esineen, aineen tai omaisuuden kuljetukseen tai muuhun toimitukseen tai siirtää tällaista puuttumista, jos tämä on tarpeen tekeillä olevaan rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi taikka tekeillä olevaa rikosta vakavamman rikoksen tai laajemman rikoskokonaisuuden estämiseksi (valvottu läpilasku). Tietolähdetoiminnasta ja
tietolähteen ohjatun käytön
edellytyksistä säädetään rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 36 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tietolähdetoiminnalla tarkoitetaan muuta kuin satunnaista luottamuksellista, Rajavartiolaitokselle laissa tutkittavaksi säädettyjen rikosten estämiseen ja selvittämiseen tai rajaturvallisuuden
ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen vastaanottamista rajavartio- ja muun viranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä (
tietolähde
). Pykälän 2 momentin Rajavartiolaitos saa pyytää tähän tarkoitukseen hyväksyttyä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivaa, rekisteröityä ja tiedonhankintaan suostunutta tietolähdettä hankkimaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja (
tietolähteen ohjattu käyttö
).
ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen vastaanottamista rajavartio- ja muun viranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä (tietolähde). Pykälän 2 momentin Rajavartiolaitos saa pyytää tähän tarkoitukseen hyväksyttyä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivaa, rekisteröityä ja tiedonhankintaan suostunutta tietolähdettä hankkimaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja (tietolähteen ohjattu käyttö).
… 2 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteista ehdotetaan säädettäväksi jäljempänä. Rikostiedustelun tilanteet ja kohteet olisivat hyvin erityyppisiä. Tämän vuoksi Rajavartiolaitoksen rikostiedustelukeinovalikoiman tulisi olla mahdollisimman kattava, jotta uhkan torjumiseksi välttämätöntä tietoa olisi mahdollista hankkia ja käynnistää tiedon perusteella tarvittavat vaikuttamistoimenpiteet uhkan torjumiseksi.
Pykälän
2 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan tässä luvussa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä 1 momentissa tarkoitettuja rikostiedustelukeinoja käytettäisiin rikostiedustelussa. Rikostiedustelukeinojen määritelmäsäännökset olisivat lain salaista tiedonhankintaa koskevassa luvussa, mutta niiden käyttöedellytyksistä ja niitä koskevasta päätöksenteosta säädettäisiin tässä luvussa salaisia tiedonhankintakeinoja poikkeavalla tavalla.
voitaisiin kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään 57 e §:ssä ehdotetun mukaisesti.
57 c §.
Rikostiedustelun kohteet
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteista, joista voitaisiin hankkia tietoa 57 b §:ssä ehdotettuja rikostiedustelukeinoja käyttäen. Poliisin rikostiedustelun kohteista säädettäisiin poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 3 §:ssä.
57 c §.Rikostiedustelun kohteet. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteista, joista voitaisiin hankkia tietoa 57 b §:ssä ehdotettuja rikostiedustelukeinoja käyttäen. Poliisin rikostiedustelun kohteista säädettäisiin poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 3 §:ssä.
Pykälässä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteeksi sekä yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan liittyvä
järjestäytynyt rikollisuus
että yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan liittyvä
muu vakava rikollisuus
. Sekä yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan järjestäytyneen rikollisuuden että muun vakavan rikollisuuden tulisi liittyä laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan. Pykälässä oleva rikostiedustelun kohdeluettelo olisi tyhjentävä. Poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 3 §:n 1 momentin mukaan poliisin rikostiedustelun kohteena olisi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava järjestäytynyt rikollisuus.
muu vakava rikollisuus. Sekä yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan järjestäytyneen rikollisuuden että muun vakavan rikollisuuden tulisi liittyä laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan. Pykälässä oleva rikostiedustelun kohdeluettelo olisi tyhjentävä. Poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 3 §:n 1 momentin mukaan poliisin rikostiedustelun kohteena olisi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava järjestäytynyt rikollisuus.
Ehdotetussa sääntelyssä
uhkalla
tarkoitetaan vakavasta rikollisuudesta seuraavaa haitallista tapahtumaa tai kehityskulkua, joka ei kuitenkaan välttämättä aiheuta välitöntä vaaraa yksilön tai yhteiskunnan turvallisuudelle. Uhkan käsite viittaa välitöntä vaaraa epävarmempaan kehityskulkuun ja ajallisesti etäisempään haitalliseen tapahtumaan. Edellytys
”vakavasti uhkaava”
rajaa uhkaperusteisen rikostiedustelun soveltamisalan uhkiin, joihin liittyvät vahingolliset kehityskulut olisivat rikoksiksi konkretisoituessaan seurauksiltaan poikkeuksellisen vakavia ja joiden torjumiseksi on välttämätöntä irtaantua rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvun sääntelyssä olevasta konkreettisen ja yksilöidyn rikosepäilyn edellytyksestä. Käsitteitä ”uhka” ja ”vakavasti uhkaava” käsitellään myös luvussa 12.2.2.
Rikoslain
(39/1889)
6 luvun 5 §:ssä säädetään rangaistuksen koventamisperusteita. Pykälän 1 momentin mukaan rangaistuksen koventamisperusteita ovat muun muassa (2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja (6) rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa. Pykälän 2 momentin mukaan järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia. Pykälän 3 momentin mukaan rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa (SopS 20/2024, jäljempänä
Palermon sopimus
) 2 artiklassa a alakohdan mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä tarkoittaa sellaista kolmen tai useamman henkilön muodostaa rakenteeltaan jäsentynyttä ryhmää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja jonka tarkoituksena on tehdä yksi tai useampi vakava rikos tai tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetty tekovälittömän tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn saamiseksi.
Palermon sopimus) 2 artiklassa a alakohdan mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä tarkoittaa sellaista kolmen tai useamman henkilön muodostaa rakenteeltaan jäsentynyttä ryhmää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja jonka tarkoituksena on tehdä yksi tai useampi vakava rikos tai tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetty tekovälittömän tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn saamiseksi.
Ehdotetussa säännöksessä käytetty käsite ”järjestäytynyt rikollisuus” tulee ymmärtää laajemmin kuin rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa määritelty järjestäytynyt rikollisryhmä ja Palermon sopimuksen 2 artiklassa määritelty järjestäytynyt rikollisuus. Rikoslain ja Palermon sopimuksen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät edellyttävät pysyvää rakennetta, jatkuvuutta ja yhteistuumaisuutta. Rikoslain ja Palermon sopimuksen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät eivät ota huomioon järjestäytyneen rikollisuuden muotojen ja tekotapojen moninaisuutta eikä rikollisen toiminnan hajauttamista. Euroopan unionin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossa vakavimpina järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvinä uhkakuvina on mainittu muun muassa ihmisten salakuljetus ja laiton maahanmuutto uusine tekotapoineen, joissa hyödynnetään uusia teknologioita.
SOCTA 2025 s. 36–37. SOCTA perustuu tuhansista Europolin vuosittain tukemista tutkinnoista
kerättyyn tietoon sekä lainvalvonta-asiantuntijoiden, muiden EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen, yksityisen sektorin, Europolin asiantuntijaryhmien ja akateemisen neuvoa-antavan ryhmän näkemyksiin (SOCTA 2025 s. 6).
[38]
… 14 строк без изменений …
Ehdotetun pykälän ilmaisun ”järjestäytynyt rikollisuus” olisi tarkoitettu kattavan myös rikollisverkostot, jotta epävarmuus henkilöiden rooleista ja rikollisen toiminnan rakenteista ei muodostuisi esteeksi yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi välttämättömien tietojen hankkimisessa. Rikollisverkostolla järjestäytyneen rikollisuuden osana tarkoitettaisiin tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vakavasti vaarantamaan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. Järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä kattaisi myös sellaiset yhteenliittymät, jotka eivät ole rakenteeltaan järjestäytyneitä eivätkä varsinaisesti toimi yhteistuumin rikosten tekemiseksi. Rikollisverkostoille on ominaista, että yhteenliittymän puitteissa tapahtuva rikollinen toiminta katsotaan rikollisverkoston hyväksymäksi, se tapahtuu verkoston puolesta, hyväksi tai nimissä ja on
verkoston toimintakokonaisuuden mukainen. Rikollisverkostolta ei edellytettäisi, että yhteenliittymän jäsenillä olisi tietyt tehtävät taikka verkostolla olisi johtaja tai käskyvaltasuhteita.
Muusta vakavasta rikollisuudesta olisi tärkeää säätää omana erillisenä käyttöperusteenaan myös sen vuoksi, että rikostiedustelu sijoittuu rikosperusteisen tiedonhankinnan aivan alkuvaiheeseen, ja usein konkreettinen näyttö järjestäytyneestä rikollisryhmästä saadaan selvitettyä vasta esitutkinnassa.
57 d §.
Rikostiedustelukeinojen käytön edellytykset
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinojen käytön edellytyksistä. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 4 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 d §.Rikostiedustelukeinojen käytön edellytykset. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinojen käytön edellytyksistä. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 4 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan rikostiedustelukeinon käytön yleisenä edellytyksenä rikostiedustelussa olisi, että sen käyttäminen olisi välttämätöntä tietojen saamiseksi sellaisesta 57 c §:ssä tarkoitetusta rikostiedustelun kohteesta, joka uhkaisi vakavasti yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. Rikostiedustelukeinon käytön edellytyksenä on, että sen käyttäminen on
välttämätöntä
. Välttämättömyydellä tarkoitetaan viimesijaisuutta eli sitä, että tietojen hankkiminen muulla keinolla olisi mahdotonta tai esimerkiksi vaatisi oleellisesti enemmän voimavaroja tai viivästyttäisi tiedonhankintaa kohtuuttomasti tai olisi kohtuuttoman vaikeaa.
PeVL 35/2018 vp, s. 20 ja HaVM 30/2018 vp, s. 31–32.
välttämätöntä. Välttämättömyydellä tarkoitetaan viimesijaisuutta eli sitä, että tietojen hankkiminen muulla keinolla olisi mahdotonta tai esimerkiksi vaatisi oleellisesti enemmän voimavaroja tai viivästyttäisi tiedonhankintaa kohtuuttomasti tai olisi kohtuuttoman vaikeaa.
[39]
… 5 строк без изменений …
Välttämättömyydellä viitattaisiin siihen, ettei uhkan torjumisen kannalta tärkeiden tietojen saaminen olisi rikostiedustelun kohteesta olisi mahdollista
henkilön perusoikeuksiin vähemmän puuttuvin keinoin. Välttämättömyyden asettaminen rikostiedustelukeinon käytön yleiseksi edellytykseksi ilmentää sekä rikostiedustelutoimivaltuuksien käytölle asetettuja vaatimuksia että uhkaperusteisen rikostiedustelun eriytymistä yksilöidystä ja konkreettisesta rikosepäilystä.
Pykälän
2 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan Rajavartiolaitoksen esikunta johtaisi ja ohjaisi Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua sekä määräisi rikostiedustelua toteuttavan hallintoyksikön. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö ratkaisisi kysymyksen 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto vastaa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta. Rajavartiolaitoksen esikunta on viraston johtoesikunta, jolla on kansallisesti johtosuhde Rajavartiolaitoksen muihin hallintoyksiköihin. Tämä mahdollistaa rikostiedustelukeinojen yleisten edellytysten arvioinnin yhdenmukaisesti ja riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavien virkamiesten toimesta. Rikosten estämisen ja selvittämisen toteuttaa Rajavartiolaitoksessa hallintoyksiköihin sijoitettu tutkintahenkilöstö. Rikostiedustelu on mahdollista toteuttaa Rajavartiolaitoksessa siten, että
Rajavartiolaitoksen esikunta, joka toimii samalla Sisäministeriön Rajavartio-osastona, johtaa ja ohjaa tiedonhankintaa, jonka hallintoyksiköiden salaiseen tiedonhankintaan erityiskoulutettu henkilöstö toteuttaa.
Rajavartiolain 2 §:n 7 kohdan määritelmäsäännöksen mukaan hallintoyksiköllä tarkoitetaan Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua Rajavartiolaitoksen yksikköä. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäministeriössä Rajavartiolaitoksen päällikkö alaisinaan hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue
(hallintoyksiköt)
. Rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä Vartiolentolaivueen lisäksi Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: (1) Kaakkois-Suomen rajavartiosto; (2) Pohjois-Karjalan rajavartiosto, (3) Kainuun rajavartiosto,
(hallintoyksiköt). Rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä Vartiolentolaivueen lisäksi Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: (1) Kaakkois-Suomen rajavartiosto; (2) Pohjois-Karjalan rajavartiosto, (3) Kainuun rajavartiosto,
… 1 строк без изменений …
(4) Lapin rajavartiosto, (5) Suomenlahden merivartiosto sekä (6) Länsi-Suomen merivartiosto. Rajavartiolaitoksen raja- ja merivartiostot käyttävät jo nykyisin Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 3 luvun mukaisia salaisia tiedonhankintakeinoja. Rikostiedustelukeinojen määritelmät vastaisivat salaisia tiedonhankintakeinoja, mutta niiden käyttämisen edellytykset poikkeaisivat toisistaan.
Pykälän
3 momentin
mukaan rikostiedustelukeinoa ei saisi kohdistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen kotirauha on turvattu. Pykälän 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Perustuslakivaliokunta on katsonut kotirauhan piitiin ulottuvan toimen olevan hyväksyttävä ”rikosten selvittämiseksi”, jos toimi sidotaan siihen, että on olemassa konkreettinen ja yksilöity syy epäillä lakia rikotun tai rikottavan.
Ks. esim. PeVL 39/2016 vp.
[40]
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviä tiloja koskeva rajaus on siten tarpeellinen, koska rikostiedustelukeinojen käyttöedellytyksissä ei ole kyse perustuslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rikosten selvittämisestä.
Perustuslaissa turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat.
Esim. PeVL 43/2010 vp, s. 2; PeVL 40/2010 vp, s. 4; PeVL 18/2010 vp, s. 7; PeVL 6/2010 vp, s. 4 ja PeVL 8/2006 vp.
[41]
Kotirauhan suojaama piiri määritellään eri tavoin perustuslaissa ja rikoslaissa. Rikoslain 24 luvun 11 §:n mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Rikostiedustelukeinon käyttöä ei saisi kohdistaa rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan asuntoon tai muuhun asumiseen tarkoitettuun tilaan, jollei voitaisi osoittaa paikkaa tosiasiallisesta käytettävän muuhun kuin pysyväisluonteiseen asumiseen.
Ks.
PeVL 36/1998 vp sekä KKO 2009:54 ja KKO 2025:31.
Pykälän
[42]
Pykälän
4 momentin
… 2 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeinon käyttö olisi lopetettava ennen päätöksessä mainitun määräajan päättymistä, jos käytön tarkoitus olisi saavutettu tai sen edellytyksiä ei enää olisi. On mahdollista, että yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaava toiminta osoittautuukin tiedonhankinnan saatujen tietojen analysoinnin perusteella sellaiseksi, että se ei vakavuudeltaan vastaa 57 c §:ssä edellytettyä tasoa tai ilmenee, että tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö ei liitykään kohteena olevaan uhkaavaan toimintaan. Ehdotetulla säännöksellä korostettaisiin sitä, ettei rikostiedustelukeinoja voitaisi käyttää kauempaa kuin on tarpeen, vaikka lupa olisikin vielä voimassa. Säännös edellyttäisi rikostiedustelukeinon käytön edellytysten jatkuvaa seurantaaerityisesti silloin, kun päätöksentekohetki ja tiedonhankinnan toteuttaminen eroavat ajallisesti paljon toisistaan. Rikostiedustelukeinon käyttö olisi lopettava
viimeistään silloin, kun luvan voimassaolo päättyisi.
Pykälän
5 momentti
sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan rikostiedustelukeinojen käytön järjestämisestä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
57 e §.
Rikostiedustelukeinon kohdistaminen
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin niistä edellytyksistä, joiden nojalla rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdistaa henkilöihin. Ehdotettu säännös vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b lukuun 5 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 e §.Rikostiedustelukeinon kohdistaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin niistä edellytyksistä, joiden nojalla rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdistaa henkilöihin. Ehdotettu säännös vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b lukuun 5 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 4 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeino voitaisiin kohdistaa henkilöön, jonka voidaan henkilön lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen taikka olosuhteiden perusteella olettaa osallistuvan 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.
Pykälän
2 momentin
mukaan, jos tiettyä henkilöä ei voitaisi yksilöidä, voitaisiin suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä katselua, teknistä seurantaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa, valvottua läpilaskua ja tietolähteen ohjattua käyttöä kohdistaa henkilöryhmään. Henkilöryhmällä tässä luvussa tarkoitettaisiin vähintään kolmen henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka voitaisiin olettaa osallistuvan 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaan toimintaan.
Tiedonhankinta tulisi ensisijaisesti kohdistaa henkilöön ja vasta toissijaisesti henkilöryhmään. Tiedonhankinta voitaisiin kohdistaa ryhmään esimerkiksi tilanteissa, joissa tunnistettuun ryhmään kuuluvien henkilöiden roolista uhkaavassa toiminnassa ei olisi 1 momentissa tarkoitettua selvyyttä, mutta yksilöitävissä olevan ryhmän voitaisiin kuitenkin arvioida osallistuvan uhkaavaan toimintaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Kun arvioitaisiin rikostiedustelukeinon perusteita tämän momentin nojalla, tulisi olla riittävä selvyys olemassa olevasta ryhmästä sekä siitä, että ryhmän voitaisiin olettaa osallistuvan uhkaavaan toimintaan. Lainkohdassa käytettävällä ilmaisulla ”yhteenliittymä” viitattaisiin siihen, että ryhmällä olisi yhteisen tarkoituksen tai päämäärän lisäksi myös jossakin määrin jäsentynyttä toimintaa, kuten esimerkiksi yhteinen yritys tai muu vastaavanlainen yhteistyömuoto taikka verkon rajattu keskusteluryhmä. Vastaavasti kuin poliisilain 5 a luvun ryhmämääritelmässä
myös ehdotetun momentin mukaisen ryhmän toiminnassa kysymys olisi eräänlaisesta organisaatiokulttuurista, jota saattaa ilmentää havaittavissa olevat näkyvät rakenteet, kuten käskyvaltasuhteet henkilöryhmän jäsenten välillä, tietyt arvot ja normit sekä perusoletukset, kuten käsitykset ja uskomukset.
Ks.
HE 202/2017 vp
, s. 186.
[43]
Kun rikostiedustelukeino kohdistettaisiin ryhmään, olisi sallittua kohdistaa tiedonhankintaa myös sellaisiin henkilöihin, jotka liittyvät ryhmään sen jälkeen, kun päätös rikostiedustelukeinon käyttämisestä on tehty. Vastaavasti tiedonhankinta olisi lopettava, jos ryhmään aiemmin kuuluneen henkilön havaitaan pysyvästi irtautuneen ryhmästä. Ehdotetun sääntelyn on arvioitu olevan tarpeellinen erityisesti verkkoympäristössä toimiviin ryhmiin ja järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kohdistuvassa tiedonhankinnassa.
Pykälän
3 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeino voitaisiin kohdistaa myös muuhun henkilöön, jos sitä ei olisi mahdollista kohdistaa häneen tai henkilöryhmään ja keinon käytöllä voitaisiin henkilön lausumien, käyttäytymisen tai erityisten olosuhteiden johdosta erittäin pätevin perustein olettaa saatavan 57 c §:ssä tarkoitettua yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa tärkeää tietoa.
Pykälän 1 momentin mukaan rikostiedustelukeino voidaan kohdistaa henkilöön, jonka
voidaan
muun muassa henkilön lausumien perusteella
olettaa
osallistuvan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Pykälän 3 momentin mukaan rikostiedustelukeino voidaan kohdistaa myös muuhun henkilöön, jos sitä ei ole mahdollista kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään ja keinon käytöllä voidaan
erittäin pätevin perustein olettaa
… 2 строк без изменений …
saatavan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa tärkeää tietoa. Momentin edellyttämä erittäin päteviin perusteisiin nojaava olettama voisi perustua henkilön lausumiin, käyttäytymiseen tai erityisiin olosuhteisiin. Ilmaisua erittäin pätevin perustein on käytetty esimerkiksi pakkokeinolain 8 luvussa sellaisten kotietsintöjen edellytyksenä, jotka kohdistuvat paikkaan,
joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa.
kohdistaa henkilöön, joka on satunnaisesti saanut tietoonsa yksittäisen uhkaan liittyvän tiedon, koska tällaisissa tilanteissa rikostiedustelukeinon käytöllä ei voitaisi riittävällä varmuudella olettaa saatavan tietoja myös tulevaisuudessa.
57 f §.
Tiedonhankinnan jatkaminen eräiden rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla toteutettavan tiedonhankinnan jatkamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa rikostiedustelukeinon uhkaperuste lakkaisi olemasta, mutta tiedonhankinnan katkeamaton jatkuvuus olisi turvattava rikoksen estämiseksi, paljastamiskesi ja selvittämiseksi. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 6 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 f §.Tiedonhankinnan jatkaminen eräiden rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla toteutettavan tiedonhankinnan jatkamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa rikostiedustelukeinon uhkaperuste lakkaisi olemasta, mutta tiedonhankinnan katkeamaton jatkuvuus olisi turvattava rikoksen estämiseksi, paljastamiskesi ja selvittämiseksi. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 6 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 6 строк без изменений …
mukaan, jos rikostiedustelukeinon käytön aikana ilmenisi, että henkilön voitaisiin perustellusti olettaa syyllistyvän 3 luvussa tarkoitettuun kyseisen tiedonhankintakeinon käytön edellytyksenä olevaan perusterikokseen taikka voitaisiin olettaa, että sellainen rikos olisi tehty eikä rikostiedustelukeinon käytöllä enää voitaisi olettaa saatavan tietoja luvan tai päätöksen perusteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, Rajavartiolaitos saisi jatkaa rikostiedustelukeinon käyttöä salaisena tiedonhankintana rikoksen estämiseksi paljastamiseksi tämän luvun nojalla annetun luvan voimassaolon ajan, enintään kuitenkin kuukauden ajan. Asia olisi tällöin saatettava mainitun ajan kuluessa sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka olisi toimivaltainen päättämään kysymyksessä olevan tiedonhankintakeinon käyttämisestä.
Pykälän
2 momentin
mukaan, jos rikostiedustelukeinon käytön aikana ilmenisi, että henkilön olisi syytä epäillä syyllistyneen törkeän laittoman maahantulon järjestämiseen, ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan, törkeään kätkemisrikokseen, ammattimaiseen kätkemisrikokseen tai törkeän rahanpesuun eikä rikostiedustelukeinon käytöllä enää voitaisi olettaa saatavan tietoja luvan tai päätöksen perusteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, Rajavartiolaitos saisi jatkaa rikostiedustelukeinon käyttöä rikoksen selvittämiseksi tämän luvun nojalla annetun luvan voimassaolon ajan, enintään kuitenkin kolmen vuorokauden ajan. Ehdottava säännös mahdollistaisi salaisen tiedonhankintakeinon käytön jatkamisen silloin, kun tämän luvun mukainen peruste rikostiedustelukeinon käytölle poistuisi, mutta olisi kuitenkin tarve jatkaa tiedonhankintaa pakkokeinolain nojalla. Mikäli tietoa olisi edelleen
tarpeen hankkia rikoksen selvittämiseksi, olisi Rajavartiolaitoksella enintään kolme vuorokautta aikaa hakea pakkokeinolain mukainen lupa tai päätös. Mikäli Rajavartiolaitos ei hakisi lupaa eikä päätöstä, olisi tiedonhankinta lopetettava mainitun aikarajan puitteissa. Sen vuoksi, että tiedonhankintaa tehtäisiin näissä tilanteissa rikoksen selvittämiseksi, sääntelyn mahdollistaman kolmen vuorokauden aikana hankitun tiedon käyttöön rikoksen selvittämiseksi sovellettaisi ehdotetuista 14 ja 15 §:stä ilmeneviä rajoituksia.
57 g §:n edellä oleva väliotsikko.
3 a lukuun 57 g §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Päätöksenteko
.
57 g §.
Tuomioistuimen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tuomioistuimen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Tuomioistuimen päätöksentekovaltaan ehdotetaan kuuluvan päättäminen sellaisten rikostiedustelukeinojen käytöstä, jotka puuttuisivat voimakkaimmin yksityisyyden suojaan. Vaatimuksen käsittelystä tuomioistuimessa ja käsittelyn keskittämisestä Helsingin käräjäoikeuteen säädettäisiin jäljempänä 57 o §:ssä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 7 §:n sääntelyä. Kiiretilanteita koskevasta päätöksenteosta säädettäisiin ehdotetussa 57 k §:ssä.
Pykälän
Päätöksenteko.
57 g §.Tuomioistuimen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tuomioistuimen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Tuomioistuimen päätöksentekovaltaan ehdotetaan kuuluvan päättäminen sellaisten rikostiedustelukeinojen käytöstä, jotka puuttuisivat voimakkaimmin yksityisyyden suojaan. Vaatimuksen käsittelystä tuomioistuimessa ja käsittelyn keskittämisestä Helsingin käräjäoikeuteen säädettäisiin jäljempänä 57 o §:ssä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 7 §:n sääntelyä. Kiiretilanteita koskevasta päätöksenteosta säädettäisiin ehdotetussa 57 k §:ssä.
Pykälän
1 momentin
… 7 строк без изменений …
mukaan tuomioistuin päättäisi teknisestä katselusta rikostiedustelussa, kun katselu kohdistuisi muuhun rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan tai paikkaan taikka vapautensa menettäneeseen henkilöön. Teknistä katselua ei saisi kohdistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan. Rikoslain 24 luvun 11 §:n määritelmäsäännöksen mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Pykälän
2 momentin
mukaan tuomioistuin päättäisi henkilön teknisestä seurannasta rikostiedustelussa. Lain 30 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin päättää salaisena tiedonhankintakeinona käytettävästä teknisestä seurannasta.
57 h §.
Rikostiedustelukeinoa koskevan vaatimuksen sisältö.
57 h §.Rikostiedustelukeinoa koskevan vaatimuksen sisältö.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinoa koskevan vaatimuksen sisällöstä. Ehdotettu sääntely vastaisi soveltuvin osin poliisilain 5 b lukuun ehdotetun 8 §:n sääntelyä.
Pykälän
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies tekisi 57 g §:ssä tarkoitetussa asiassa vaatimuksen tuomioistuimelle. Vaatimus olisi tehtävä kirjallisesti ja siitä olisi käytävä ilmi pykälässä olevassa kahdeksankohtaisessa luettelossa mainitut asiat. Laissa säädetyt tuomioistuimelle tehtävää vaatimusta koskevat vaatimukset korostaisivat rajavartiomiehen velvollisuutta esittää ja perustella niitä tosiseikkoja, joiden perusteella tuomioistuin arvioisi rikostiedustelukeinon käytön edellytysten täyttymistä. Tuomioistuimella on korostunut tiedonsaantioikeus luvan ehtojen arvioimiseksi. Päätöksentekijällä eli tässä tapauksessa tuomioistuimella tulisi olla käytössään riittävät tiedot, jotta se voisi harkita huolellisesti luvan myöntämisen tarvetta ja laajuutta.
Pykälän
1 kohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi rikostiedustelukeino, jota vaatimus koskisi. Pykälän
2 kohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi 57 c §:ssä tarkoitettu yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta, jota koskevien tietojen hankkimiseksi rikostiedustelukeinon käyttäminen olisi välttämätöntä. Pykälän
3 kohdassa
olisi neljäkohtainen luettelo vaatimuksesta ilmi käytävistä toimenpiteen kohteista. Kohdan
a alakohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva henkilö. Kohdan
b alakohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä ja rikostiedustelukeino voitaisiin 57 e §:n 2 momentin
nojalla kohdentaa henkilöryhmään. Kohdan
c alakohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva toimenpiteen kohteena oleva esine, aine, omaisuus tai palvelu. Kohdan
d alakohdan
mukaan vaatimuksesta olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva tila tai muu paikka, johon tekninen katselu kohdistuu.
Pykälän
4 kohdan
mukaan vaatimuksesta tulisi käydä ilmi tosiseikat, joihin rikostiedustelukeinon käytön edellytykset ja kohdistaminen perustuisivat. Pykälän
5 kohdan
mukaan vaatimuksesta tulisi käydä ilmi esitetty voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella. Pykälän
6 kohdan
mukaan vaatimuksesta tulisi käydä ilmi rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies, joka johtaisi ja valvoisi rikostiedustelukeinon käyttöä. Pykälän
7 kohdan
mukaan vaatimuksesta tulisi käydä ilmi mahdolliset rikostiedustelukeinon käyttöä koskevat rajoitukset ja ehdot. Pykälän
8 kohdan
mukaan vaatimuksesta tulisi käydä ilmi vaatimuksen tehnyt hallintoyksikkö ja rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen
oikeutettu virkamies sekä vaatimuksen tekemisen ajankohta. Lain 2 §:n 7 kohdan määritelmäsäännöksen mukaan
hallintoyksiköllä
tarkoitetaan Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua Rajavartiolaitoksen yksikköä. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäministeriössä Rajavartiolaitoksen päällikkö alaisiaan hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue
(hallintoyksiköt)
. Rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä Vartiolentolaivueen lisäksi Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: (1) Kaakkois-Suomen
(hallintoyksiköt). Rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä Vartiolentolaivueen lisäksi Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: (1) Kaakkois-Suomen
rajavartiosto; (2) Pohjois-Karjalan rajavartiosto, (3) Kainuun rajavartiosto, (4) Lapin rajavartiosto, (5) Suomenlahden merivartiosto sekä (6) Länsi-Suomen merivartiosto.
57 i §.
Keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteko eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteosta eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa. Ehdotettu säännös vastaisi asiasisällöltään soveltuvin osin poliisilakiin ehdotettua 5 b lukuun 9 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 i §. Keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteko eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteosta eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa. Ehdotettu säännös vastaisi asiasisällöltään soveltuvin osin poliisilakiin ehdotettua 5 b lukuun 9 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 4 строк без изменений …
mukaan yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta ja yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta rikostiedustelussa sekä yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan lopettamisesta päättäisi keskusrikospoliisin päällikkö. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies tekisi asiaa koskevan esityksen.
Pykälän
2 momentissa
… 2 строк без изменений …
säädettäisiin velvollisuudesta laatia yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskeva esitys ja suunnitelma sekä yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskeva suunnitelma. Momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskevan päätöksen tekemiseksi olisi peitetoiminnasta tehtävä 34 e §:ssä tarkoitettu esitys ja suunnitelma. Yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevan päätöksen tekemiseksi olisi valeostosta tehtävä suunnitelma.
Pykälän
3 momentissa
… 1 строк без изменений …
säädettäisiin kiiretilannetta koskevasta poikkeuksesta edellä 1 momentissa säädettyyn keskusrikospoliisin päällikön päätöksentekovaltaan. Momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetystä poiketen, jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenisi, että muun kuin peitetoiminnan kohteena olevan henkilön voitaisiin olettaa osallistuvan rikostiedustelun kohteen olevaan toimintaan tai jolta voitaisiin perustellusti olettaa saatavan sitä koskevaa tärkeää tietoa, tehtävää suorittava rajavartiomies saisi omalla päätöksellään laajentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä, mikäli välitön laajentaminen olisi välttämätöntä tärkeiden tietojen saamiseksi rikostiedustelun kohteena olevasta uhkasta. Toiminnan laajentaminen olisi kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta
keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi. Lain 34 g §:ssä säädetään salaisena tiedonhankintakeinona käytettävän yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamisesta.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentaminen koskisi sellaisia henkilöä, joka ei olisi alkuperäisessä peitetoimintapäätöksessä tiedonhankinnan kohteena. Laajentaminen olisi mahdollista, jos peitetoiminnan aikana ilmenisi, että henkilön voitaisiin olettaa osallistuvan rikostiedustelun kohteena olevaan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan tai jolta voitaisiin perustellusti olettaa saatavan sitä koskevaa tärkeää tietoa ja peitetoiminnan välitön laajentaminen kyseiseen henkilöön olisi välttämätöntä tärkeiden tietojen saamiseksi rikostiedustelun kohteena olevasta uhkasta. Käytännössä kyse olisi operaation aikana yllättäen esille tulevasta tilanteesta, jossa tulisi kyetä toimimaan nopeasti, tai muutoin riskinä voisi olla, että tiedonhankinta ei olisi enää myöhemmin mahdollista.
57 j §.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa.
57 j §.Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 10 §:n 9 kohdan mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt päällystöön kuuluva poliisimies päättäisi rikostiedustelussa tehtävästä tietolähteen ohjatusta käytöstä.
Pykälän
mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosasto päällikkö päättäisi tietolähteen ohjatusta käytöstä. Ehdotettu sääntely vastaisi lain 36 b §:ää, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu rajavartiomies päättää tietolähteen ohjatusta käytöstä.
57 k §.
Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa.
57 k §.Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Poliisilakiin ehdotetussa 5 b luvun 10 §:ssä säädetään rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen päällystöön kuuluvan poliisimiehen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa.
Pykälän
1 momentin
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi tiettyjen rikostiedustelukeinojen käyttämisestä rikostiedustelussa. Ehdotettu päätöksentekotaso, pidättämiseen oikeutettu virkamies, poikkeaa poliisilakiin ehdotetusta, vastaavien rikostiedustelukeinojen päätöksentekotasosta, päällystöön kuuluva poliisimies. Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 2 §:n 6 kohdan määritelmäsäännöksen mukaan
pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä
… 4 строк без изменений …
tarkoitetaan pakkokeinolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua Rajavartiolaitoksen virkamiestä. Pakkokeinolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat Rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunnan
oikeudellisen osaston osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, rikostorjuntayksikön yksikönpäällikkö, rajavartioylitarkastaja, ylitarkastaja, rikosylitarkastaja ja rikostarkastaja, rajavartioston ja merivartioston komentaja ja apulaiskomentaja, rajavartioston ja merivartioston rajatoimiston ja meritoimiston päällikkö, Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö ja varapäällikkö sekä vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies, joka on saanut tutkinnanjohtajalle Rajavartiolaitoksessa säädetyn koulutuksen ja jonka Rajavartiolaitoksen tai sen hallintoyksikön päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen toimivallasta päättää eräistä rikostiedustelukeinoista kiireellisissä tilanteissa. Pykälän mukaan 57 g §:ssä säädetystä poiketen, jos asia ei siedä viivytystä, rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi päättää teknisestä katselusta ja teknisestä seurannasta siihen asti, kunnes tuomioistuin olisi ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia olisi saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se olisi mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua rikostiedustelukeinon käytön aloittamisesta.
Ehdotettu sääntely vastaisi salaisena tiedonhankintakeinona käytettävän teknisen seurannan kiiretilanteiden päätöksentekoa. Lain 30 §:n 1 momentin mukaan, jos asia ei siedä viivytystä, pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää teknisestä seurannasta siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia olisi saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta. Salaisena tiedonhankintakeinona käytettävästä teknisestä seurannasta päättämisestä säädetään lain 30 §:ssä.
57 l §.
Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen sisältö
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen muodosta ja sisällöstä. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilain 5 b lukuun ehdotettua 11 §:ää. Dokumentoinnilla on suuri merkitys rikostiedustelun valvonnan ja rikostiedusteluun osallistuvien henkilöiden oikeusturvan kannalta.
Pykälän
57 l §.Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen sisältö. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen muodosta ja sisällöstä. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilain 5 b lukuun ehdotettua 11 §:ää. Dokumentoinnilla on suuri merkitys rikostiedustelun valvonnan ja rikostiedusteluun osallistuvien henkilöiden oikeusturvan kannalta.
Pykälän
1 momentissa
säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen muodosta. Sen mukaan rikostiedustelukeinon käyttöä koskeva päätös olisi tehtävä kirjallisesti. Päätös voitaisiin tehdä suullisesti, jos se olisi välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös olisi viipymättä tehtävä myös kirjallisena. Ensisijaisesti mukaan rikostiedustelukeinon käyttöä koskeva päätös olisi tehtävä kirjallisesti ja toissijaisesti suullisesti. Päätös voitaisiin tehdä suullisesti, jos se olisi välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi, mutta tällaisissakin tilanteissa suullinen päätös olisi tehtävä viipymättä kirjallisesti. Suullisesti tehtävä päätös tulisi taltioida luotettavalla tavalla siten, että se voitaisiin laatia kirjalliseen muotoon jälkikäteen.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen sisällöstä. Momentissa olisi 9-kohtainen luettelo niistä tiedoista, jotka rikostiedustelukeinon käyttöä koskevasta päätösestä olisi käytävä ilmi. Laissa säädetyillä sisältövaatimuksilla pyritään turvaamaan se, että päätettäessä rikostiedustelukeinon käytöstä tulisi huomioiduksi kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja että ne tulisivat perustelluksi päätöksessä riittävällä laajuudella. Lain salaista tiedonhankintaa koskevassa 3 luvussa säädetään jokaisen tiedonhankintamenetelmän osalta erikseen niiden käyttöä koskevan päätöksen sisällöstä. Rikostiedustelukeinojen osalta päätöksen sisältövaatimukset olisi koottu yhteen pykälään.
Momentin
1 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi rikostiedustelukeino, jota päätös koskee. Rikostiedustelukeinoista ehdotetaan säädettäväksi 57 b §:ssä. Sen mukaan rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, yksinomaan tietoverkossa tehtävä peitetoiminta, yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta.
Momentin
2 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi 57 c §:ssä tarkoitettu yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta, jota koskevien tietojen hankkimiseksi rikostiedustelukeinon käyttäminen on välttämätöntä. Rikostiedustelun kohteista ehdotetaan säädettäväksi 57 c §:ssä. Päätöksessä olisi kuvattava rikostiedustelun kohteena oleva toiminta ja perusteltava, miksi tiedonhankinta toiminnasta olisi välttämätöntä.
Momentin
3 kohdassa
olisi neljäkohtainen luettelo päätöksestä ilmi käytävistä toimenpiteen kohteena olevista asioista. Kohdan
a alakohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva henkilö. Kohdan
b alakohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä ja rikostiedustelukeino voidaan 57 e §:n 2 momentin nojalla kohdistaa henkilöryhmään. Kohdan
c alakohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi toimenpiteen kohteena oleva esine, aine, omaisuus tai palvelu. Tiedonhankinnan kohteena voisi siten olla henkilö tai henkilöryhmä ja toimenpiteen kohteena esine, aine, omaisuus tai palvelu. Kohdan
d alakohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä
ilmi toimenpiteen kohteena oleva tila tai muu paikka, johon tekninen katselu kohdistuisi.
Tiedonhankinnan kohteena oleva
henkilö
tulisi yksilöidä vähintään hänen roolinsa tai tehtävänsä kautta, vaikka hänen henkilöllisyytensä olisikin vielä Rajavartiolaitokselle tuntematon. Jokaisen tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön osalta tulisi arvioida erikseen, onko olemassa edellytyksiä kohdistaa tiedonhankintaa juuri häneen. Ehdotetussa 57 e §:n 2 momentissa määritellään henkilöryhmä. Mikäli tiettyä henkilöä ei voitaisi yksilöidä ja käytettävä rikostiedustelukeino voitaisiin kohdistaa henkilöryhmään, tulisi päätöksestä käydä ilmi
henkilöryhmä
riittävästi yksilöitynä. Jos tiedonhankinta ei suoranaisesti kohdistuisi henkilöön eikä henkilöryhmään, tulisi päätöksestä käydä ilmi toimenpiteen kohteena oleva esine, aine, omaisuus tai palvelu. Esimerkiksi, jos tekninen seuranta kohdistettaisiin esineeseen, tulisi päätöksestä käydä ilmi kyseinen esine.
Momentin
4 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi tosiseikat, joihin rikostiedustelukeinon käytön edellytykset ja kohdistaminen perustuvat. Momentin
5 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi päätöksen voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella. Momentin
6 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies, joka johtaa ja valvoo rikostiedustelukeinon käyttöä.
Momentin
7 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi mahdolliset rikostiedustelukeinon käyttöä koskevat rajoitukset. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa noudatettavista yleisistä periaatteista, erityisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, suhteellisuusperiaatteesta ja vähimmän haitan periaatteesta säädetään rajavartiolain 2 luvussa. Rajavartiolain 2 luvussa säädettyjä Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavia yleisiä periaatteita noudatetaan kaikessa Rajavartiolaitoksen toiminnassa, rikostorjunta mukaan lukien. Ehdotetussa lainkohdassa tarkoitetut rikostiedustelukeinon käyttöä koskevat rajoitukset voisivat johtua Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavista periaatteista, kuten suhteellisuusperiaatteesta. Rajoitukset voisivat johtua suoraan laista, kuten rikoksentekokielto, tai ne voisivat liittyä esimerkiksi paikkoihin, joissa tiedonhankintaa tehtäisiin, taikka
hankittaviin esineisiin tai palveluihin.
Momentin
8 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi muut mahdolliset rikostiedustelukeinon käytön edellyttämät seikat. Momentin
9 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi päätöksen tehnyt hallintoyksikkö ja virkamies sekä päätöksen tekemisen ajankohta.
57 m §.
Eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityiset sisältövaatimukset
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityisistä sisältövaatimuksista. Ehdotettu sääntely vastaisi lain 3 luvussa säädettyjä salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien päätösten erityisiä sisältövaatimuksia. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 12 §:ää.
Pykälän
57 m §.Eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityiset sisältövaatimukset. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityisistä sisältövaatimuksista. Ehdotettu sääntely vastaisi lain 3 luvussa säädettyjä salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien päätösten erityisiä sisältövaatimuksia. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 12 §:ää.
Pykälän
1 momentissa
säädettäisiin yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa ja tietolähteen ohjattu käyttöä koskevan päätöksen tarkemmasta sisällöstä. Momentissa olisi johdantolauseen lisäksi 5-kohtainen luettelo. Momentin mukaan edellä 57 l §:ssä säädetyn lisäksi, olisi yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa tai tietolähteen ohjattua käyttöä koskevasta päätöksestä käytävä ilmi luettelossa mainitut asiat.
Momentin
1 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi rikostiedustelukeinon esittäjä. Lain 34 f §:n 1 momentin mukaan keskusrikospoliisin päällikkö tekee Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun rajavartiomiehen esityksestä päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta. Lain 34 j §:n 1 momentin mukaan keskusrikospoliisin päällikkö tekee Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun rajavartiomiehen esityksestä päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta. Lain 36 b §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka
tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu rajavartiomies päättää tietolähteen ohjatusta käytöstä.
Momentin
2 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi tiedonhankinnan toteuttava hallintoyksikkö. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain
(577/2005)
3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue.
Momentin
3 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi tunnistetiedot peitetoiminnan suorittavista rajavartiomiehistä tai tietolähteestä. Lainkohdassa tarkoitettuja tunnistetietoja olisivat esimerkiksi virkamiehen yksilöivät koodit. Momentin
4 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma. Momentin
5 kohdan
mukaan päätöksestä olisi käytävä ilmi se, mitä toimenpiteitä yksinomaan tietoverkossa tehtävässä peitetoiminnassa, yksinomaan tietoverkossa tehtävässä valeostossa tai tietolähteen ohjatussa käytössä voitaisiin tehdä sekä toiminnan mahdolliset rajoitukset ja ehdot.
Pykälän
2 momentin
mukaan edellä 57 l §:ssä säädetyn lisäksi olisi valvottua läpilaskua koskevasta päätöksestä käytävä ilmi tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma sekä toimenpiteen kohteena oleva kuljetus tai muu toimitus.
Suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä katselua, teknistä seurantaa, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista, peitetoimintaa, valeostoa sekä ohjatun tietolähdetoiminnan käyttöä koskeva lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä alkaen kerrallaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Valvottua läpilaskua koskeva lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
57 n §.
Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloaika
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloajasta. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 13 §:ää.
Pykälän
57 n §.Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloaika. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloajasta. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 13 §:ää.
Pykälän
1 momentin
… 4 строк без изменений …
mukaan tiettyjen rikostiedustelukeinojen käyttöä koskeva lupa voitaisiin antaa ja päätös tehdä kerrallaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ehdotetussa 57 b §:ssä säädettäisiin rikostiedustelukeinoista. Suunnitelmallisen tarkkailun, peitellyn tiedonhankinnan, teknisen katselun, teknisen seurannan, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista, yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston sekä ohjatun tietolähdetoiminnan käyttöä koskeva lupa voitaisiin antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä kerrallaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikostiedustelukeinon käytöstä päättävän toimivaltaisen viranomaisen tulisi siten arvioida rikostiedustelukeinon käytön edellytyksiä vähintään kuuden kuukauden välein. Rikostiedustelukeinon käytöstä päättävän toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista tulee erottaa rikostiedustelukeinon käytöstä vastaavan rajavartiomiehen velvollisuus seurata ja arvioida
rikostiedustelukeinon edellytysten olemassaoloa jatkuvasti.
Pykälän
2 momentin
mukaan edellä 1 momentista poiketen valvottua läpilaskua koskeva lupa voitaisiin antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Ehdotettu päätöksen voimassaoloaika vastaisi lain 38 §:n 2 momentissa säädettyä salaisena tiedonhankintakeinona käytettävää valvottua läpilaskua koskevan päätöksen voimassaoloaikaa.
57 o §.
Tuomioistuinmenettely rikostiedustelussa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tuomioistuinmenettelystä rikostiedustelussa. Ehdotetussa 57 g §:ssä säädettäisiin tuomioistuimen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 14 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 o §.Tuomioistuinmenettely rikostiedustelussa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tuomioistuinmenettelystä rikostiedustelussa. Ehdotetussa 57 g §:ssä säädettäisiin tuomioistuimen päätöksenteosta rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 14 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeinoa koskeva lupa-asia käsiteltäisiin Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus olisi päätösvaltainen, kun siinä olisi yksin puheenjohtaja. Istunto voitaisiin pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnosta säädetään.
Pykälän
2 momentin
mukaan rikostiedustelukeinon käyttöä koskeva vaatimus olisi otettava viipymättä tuomioistuimessa käsiteltäväksi vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä asiaan perehtyneen virkamiehen läsnä ollessa. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tai hänen määräämälleen virkamiehelle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen käsittelyn päättymistä. Asia olisi ratkaistava kiireellisesti.
Pykälän
3 momentin
mukaan käsittely voitaisiin pitää myös käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jos käsittelyyn osallistuvilla olisi puhe- ja näköyhteys keskenään. Ehdotettu säännös mahdollistaisi asioiden joustavan käsittelyn, kun rikostiedustelukeinojen käsittely keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen, vaikka laki mahdollistaisikin luvan mukaisten rikostiedustelukeinojen käytön kaikille Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköille eri puolilla Suomea. Myös poliisilain 5 a luvun 35 §:n 3 momentti ja sotilastiedustelusta annetun lain 116 §:n 3 momentti mahdollistavat käsittelyn pitämisen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa käyttäen, jos käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään.
Pykälän
4 momentin
mukaan lupa-asiassa annettuun päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla. Päätöksestä saisi ilman määräaikaa kannella Helsingin hovioikeudelle. Kantelu olisi käsiteltävä kiireellisenä. Myös tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi oikeus kannella lupa-asiassa annetusta päätöksestä. Myös poliisilain 5 a luvun 35 §:n 6 momentissa ja sotilastiedustelusta annetun lain 116 §:n 6 momentissa on omaksuttu vastaava sääntelyratkaisu, jonka mukaan lupa-asiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, mutta siitä saa kannella. Ehdotetun säännöksen mukaan Helsingin hovioikeuteen keskitettäisiin kantelut.
Pykälän
5 momentin
mukaan asia voitaisiin ratkaista kuulematta rikostiedustelukeinon kohteena olevaa 57 e §:ssä tarkoitettua henkilöä taikka katseltavan tilan haltijaa. Käsiteltäessä vapautensa menettäneen teknistä katselua koskevaa asiaa, olisi henkilöä säilyttävän laitoksen edustajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se olisi hänen aikaisempi kuulemisensa huomioon ottaen tarpeetonta.
57 p §:n edellä oleva väliotsikko
. 3 a lukuun 57 p §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Tietojen käyttö, käsittely ja luovuttaminen
.
57 p §.
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttäminen.
57 p §:n edellä oleva väliotsikko. 3 a lukuun 57 p §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Tietojen käyttö, käsittely ja luovuttaminen.
57 p §.Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttäminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 15 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saisi käyttää 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi sekä rikoksen estämiseksi ja Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jonkin ehdotetussa 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi hankittua rikostiedustelukeinolla hankittu tietoa voisi käyttää myös muiden 57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi. Vaikka tieto olisi hankittu esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kohdistuvalla rikostiedustelukeinon käyttämisellä, tietoa voitaisiin hyödyntää yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan muun vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Tiedon käyttäminen uhkan torjumiseksi sallisi tiedon käyttämisen rikostiedustelukeinoja koskevien vaatimusten ja päätösten perusteluissa. Tiedon käyttämisenä suuntaamistarkoituksessa pidettäisiin esimerkiksi uhkaa koskevaa analyysia ja tilannekuvatyötä.
Rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saisi aina käyttää rikoksen estämiseksi ja Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi. Lain 2 §:n 2 kohdan määritelmäsäännöksen mukaan
rikoksen estämisellä
tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää rikos, sen yritys tai valmistelu, kun henkilön toiminnasta tehtyjen havaintojen tai siitä muuten saatujen tietojen vuoksi voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, taikka keskeyttää jo aloitetun rikoksen tekeminen tai rajoittaa siitä välittömästi aiheutuvaa vahinkoa tai vaaraa. Ehdotetussa 57 t §:ssä säädettäisiin rikostiedustelutiedon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa. Ehdotetun pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa käsitellään tarkemmin toiminnan suuntaamista juridisena käsitteenä.
Pykälän
2 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan tietoja saisi aina käyttää syyttömyyttä tukevana selvityksenä sekä hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi. Rajavartiolaitoksen tulisi pyrkiä estämään vaara ja vahinko käytettävissä olevin keinoin ennen asian siirtämistä toimivaltaiselle viranomaiselle. Käyttötilanteiden osalta ehdotettu sääntely vastaisi lain 48 §:n 5 momentin sääntelyä. Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisen vaaran ja vahingon torjumiseen voisi luonnollisesti limittyä joissakin tilanteissa uhkan torjumiseen tähtäävän tiedon käyttämisen kanssa.
Pykälän
3 momentin
… 4 строк без изменений …
säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankitun tiedon käyttämisestä rikoksen selvittämiseksi. Momentin mukaan lisäksi rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saisi käyttää myös, jos se on välttämätöntä törkeän laittoman maahantulon järjestämisen, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, törkeän kätkemisrikoksen, ammattimaisen kätkemisrikoksen tai törkeän rahanpesun selvittämiseksi.
Pykälän
4 momentin
mukaan toiminnan suuntaamiseksi tarkoitetun rikostiedustelukeinolla hankitun tiedon käytön rajoituksista säädettäisiin jäljempänä 57 t §:ssä. Toiminnan suuntaamiseksi käytettävän tiedon käyttörajoituksista säädettäisiin erillisessä pykälässä, koska käyttörajoitukset kattaisivat myös ehdotettavissa 57 q ja 57 r §:ssä tarkoitetut tilanteet.
57 q §.
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle.
57 q §.Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttamisesta toiselle viranomaiselle. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilain 5 b lukuun ehdotettua 16 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 7 строк без изменений …
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä sellaiselle viranomaiselle, jolla olisi toimivalta uhkan torjumiseksi tarvittavan toimenpiteen toteuttamiseksi, jos se olisi välttämätöntä 57 c §:ssä tarkoitetun uhan torjumiseksi. Ehdotetun 3 a luvun mukaisilla toimivaltuuksilla edistetään Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia hankkia tietoja vakavammista rikollisuuden muodostamista tärkeisiin yksityisiin ja yleisiin etuihin kohdistuvista uhkista. Ehdotettu sääntely edistäisi Rajavartiolaitoksen tiedonhankinta- ja tietojenkäsittelymahdollisuuksia, mutta ei sisältäisi säännöksiä uhkien torjumisessa käytettävistä vaikuttamiskeinoista. Uhkien torjumiseksi tarvittavat keinot tulisikin ratkaistavaksi tapauskohtaisesti ja uhkan lähteeseen vaikuttamisessa voisi olla tarpeen tukeutua muihin viranomaisiin. Muiden
viranomaisten toimet uhkien torjumiseksi tulisi kuitenkin toteuttaa viranomaisen tehtävien ja niiden hoitamiseksi säädettyjen toimivaltuuksien puitteissa.
Pykälän
2 momentin
mukaan lisäksi Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä momentissa olevalle 6-kohtaisessa luettelossa mainituille tahoille.
Momentin
1 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä muulle esitutkintaviranomaiselle sen toiminnan suuntaamiseksi ja rikoksen estämiseksi. Muilla esitutkintaviranomaisilla tarkoitettaisiin poliisia, Tullia ja puolustusvoimia. Momentin
2 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä keskusrikospoliisille poliisilain 5 b luvun 3 §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi. Momentin
3 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai
pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä Puolustusvoimien pääesikunnalle sen toiminnan suuntaamiseksi ja rikoksen estämiseksi. Momentin
4 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä muulle esitutkintaviranomaiselle pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n 2–5 momentissa tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi.
Momentin
5 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä suojelupoliisille sen estämis- ja paljastamistoimivaltaan kuuluvan rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Momentin
6 kohdan
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, jos se olisi yksittäistapauksessa välttämätöntä sotilastiedustelusta annetun lain
(590/2019)
… 10 строк без изменений …
11 §:ssä tarkoitetulle sotilastiedusteluviranomaiselle maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Pykälän
3 momentin
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä aina luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle syyttömyyttä tukevaksi selvitykseksi. Oikeuteen luovuttaa tietoa syyttömyyttä tukevaski selvitykseksi ei vaikuta se, että tiedon luovuttaminen vahvistaa jonkun toisen syyllisyyttä.
HE 202/2017 vp
, s. 95.
[44]
Perustuslakivaliokunta on katsonut siviilitiedustelua koskevassa lausunnossaan, että valiokunnassa arvioitavana ollut esitetty sääntely, jossa suojelupoliisi saisi harkintansa mukaan luovuttaa tai olla luovuttamatta sillä olevaa tietoa, jonka se tietää olevan syyttömyyttä tukevaa, ei ole aivan asianmukainen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perustuslain 21 §:n kannalta.
PeVL 35/2018 vp, s. 23.
[45]
… 1 строк без изменений …
Viranomaisella tulisi lähtökohtaisesti olla velvollisuus
luovuttaa syyttömyyttä tukeva tietoa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan tällainen velvollisuus aiheuttaa kuitenkin tarpeen tarkastella laajemminkin asiaan liittyvää sääntelyä.
Ehdotetun momentin mukaan Rajavartiolaitoksen harkintavaltaa rikostiedustelukeinolla hankitun syyttömyyttä tukevan tiedon luovuttamisesta esitutkintaan rajoittuisikin lähinnä sen arviointiin, olisiko tiedon luovuttaminen välttämätöntä esimerkiksi esitutkinnan lopettamiseksi tai syytteen jättämiseksi nostamatta tai tulisi tällainen ratkaisu tehtäväksi ilman merkittävää viivettä, vaikka tietoa ei luovutettaisikaan. Lisäksi harkinnanvaraista olisi se, missä muodossa rikostiedustelukeinolla hankittu tieto luovutettaisiin. Joissakin tilanteissa esitutkintaan voitaisiin toimittaa vain tieto rikostiedustelukeinoa käyttämällä tehdystä havainnosta ilman, että hankittua tietoa sellaisenaan luovutettaisiin esitutkintaan.
57 r §.
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muu luovuttaminen
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muusta luovuttamisesta. Ehdotettupykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 17 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 r §.Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muu luovuttaminen. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muusta luovuttamisesta. Ehdotettupykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 17 §:n sääntelyä.
Pykälän
mukaan Rajavartiolaitos saisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa oma-aloitteisesti tai pyynnöstä sellaisia rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja, joiden ilmaisemiseen olisi yksittäistapauksessa painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Pykälässä ei rajattaisi niitä tahoja, joille tietoja voitaisiin säännöksessä mainitussa tarkoituksessa luovuttaa. Vaatimuksella painavasta syytä korostettaisiin sitä, että ilmaisukynnyksen olisi oltava korkea eikä tietoja saisi luovuttaa muissa kuin momentin asettamat edellytykset selvästi täyttävissä tapauksissa (
HE 224/2010 vp
, s. 147), joissa tiedon luovuttaminen olisi vaaran tai vahingon torjumisen edellytys taikka korostetun tarpeellista valtion turvallisuuden varmistamiskesi. Toisaalta kun otetaan huomioon tiedonluovutuksen tavoitteet näissä tilanteissa eli tärkeimpien oikeushyvien suojaaminen, merkittävien vahinkojen estäminen ja kansallisen turvallisuuden suojaaminen, ei ehdoteta asetettavaksi lisäedellytyksiä tiedon käytölle.
57 s §.
Rikostiedustelutiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytölle erikseen asetettavista rajoituksista. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 18 §:n sääntelyä.
Pykälän
Pykälässä ei rajattaisi niitä tahoja, joille tietoja voitaisiin säännöksessä mainitussa tarkoituksessa luovuttaa. Vaatimuksella painavasta syytä korostettaisiin sitä, että ilmaisukynnyksen olisi oltava korkea eikä tietoja saisi luovuttaa muissa kuin momentin asettamat edellytykset selvästi täyttävissä tapauksissa (HE 224/2010 vp, s. 147), joissa tiedon luovuttaminen olisi vaaran tai vahingon torjumisen edellytys taikka korostetun tarpeellista valtion turvallisuuden varmistamiskesi. Toisaalta kun otetaan huomioon tiedonluovutuksen tavoitteet näissä tilanteissa eli tärkeimpien oikeushyvien suojaaminen, merkittävien vahinkojen estäminen ja kansallisen turvallisuuden suojaaminen, ei ehdoteta asetettavaksi lisäedellytyksiä tiedon käytölle.
57 s §.Rikostiedustelutiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytölle erikseen asetettavista rajoituksista. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 18 §:n sääntelyä.
Pykälän
… 7 строк без изменений …
mukaan, jollei erittäin tärkeä yleinen etu muuta edellyttäisi, rikostiedustelukeinon käytöstä vastaava hallintoyksikkö voisi päättää, että rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saisi käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se olisi tarpeen tietolähteen tai rajavartiomiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan rikostiedusteluoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saisi rajoittaa.
Tiedon käyttö voitaisiin myös rajata Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien suojaamiseksi ilman, että asiaan liittyisi hengen tai terveyden vaaraa. Tällöin rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan tiedon paljastuminen voisi vaikuttaa merkittävällä tavalla mahdollisuuksiin käyttää kyseistä tiedonhankintakeinoa tai taktista toimintamallia tulevaisuudessa. Rajavartiolaitoksen taktiset ja tekniset menetelmät ovat voimassa olevassa lainsäädännössä rajausperusteena esimerkiksi tämän lain asianosaisjulkisuutta koskevassa 54 §:n 2 momentissa sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdassa. Lisäksi käyttörajoitus voitaisiin asettaa yksittäisen käynnissä olevan rikostiedusteluoperaation suojaamiseksi. Tätä käyttörajoitusta sovellettaisiin erityisesti tilanteisiin, joissa rikostiedusteluoperaatioon liittyy pienempiä osakokonaisuuksia, jotka etenevät niin sanotun näkyvän esitutkinnan vaiheeseen rikostiedusteluoperaation
ollessa edelleen käynnissä. Rikostiedustelukeinon paljastuminen esitutkinnan asianosaiselle tai laajemmalle henkilöjoukolle saattaisi paljastaa pitkäaikaisen ja tuloksekkaan rikostiedusteluoperaation, jolloin käyttörajoitukset mahdollistaisivat tiedusteluoperaation ja sen tavoitteiden suojaamisen.
Ks.
HE 29/2025 vp
, s. 27 ja 36.
Pykälässä säädettäisiin kaksi rajoittavaa tekijää käyttörajoitukseen liittyvälle viranomaisen harkinnalle. Käyttörajoitusta ei voitaisi asettaa, jos se olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, jolloin tulisi ottaa huomioon rikosvastuun toteutumisen osalta muun muassa odotettavissa oleva seuraamus, odotettavissa olevat menettämisseuraamukset, rikoksella saatu hyöty, mahdollisuus erityisen vaarallisten tekovälineiden haltuunottoon ja asianomistajan intressit (
HE 28/2013 vp
, s. 21) sekä kansallinen turvallisuus. Käyttörajoitusten asettamiseen kohdistuville rajauksille asetettaisiin varsin korkea kynnys, koska kyse ei olisi esimerkiksi päätöksestä olla toimittamatta esitutkintaa tai rajoittaa sitä, vaan siitä, mitä tietoja voidaan hyödyntää rikosilmoituksen kirjaamisessa tai esitutkinnan aloittamispäätöstä tehtäessä. Lisäksi ehdotetun 57 p §:n tavoin syyttömyyttä tukevaan selvitykseen sisältyvien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saisi rajoittaa pykälässä sanotuin
[46]
Pykälässä säädettäisiin kaksi rajoittavaa tekijää käyttörajoitukseen liittyvälle viranomaisen harkinnalle. Käyttörajoitusta ei voitaisi asettaa, jos se olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, jolloin tulisi ottaa huomioon rikosvastuun toteutumisen osalta muun muassa odotettavissa oleva seuraamus, odotettavissa olevat menettämisseuraamukset, rikoksella saatu hyöty, mahdollisuus erityisen vaarallisten tekovälineiden haltuunottoon ja asianomistajan intressit (HE 28/2013 vp, s. 21) sekä kansallinen turvallisuus. Käyttörajoitusten asettamiseen kohdistuville rajauksille asetettaisiin varsin korkea kynnys, koska kyse ei olisi esimerkiksi päätöksestä olla toimittamatta esitutkintaa tai rajoittaa sitä, vaan siitä, mitä tietoja voidaan hyödyntää rikosilmoituksen kirjaamisessa tai esitutkinnan aloittamispäätöstä tehtäessä. Lisäksi ehdotetun 57 p §:n tavoin syyttömyyttä tukevaan selvitykseen sisältyvien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saisi rajoittaa pykälässä sanotuin
tavoin.
57 t §.
Rikostiedustelutiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään soveltuvin osin poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 19 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 t §.Rikostiedustelutiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään soveltuvin osin poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 19 §:n sääntelyä.
Pykälän
mukaan rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja, jotka olisi määritelty tai luovutettu käytettäväksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saisi käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Suuntaamisen käyttörajoituksella pyritään varmistamaan, että keskeisimmät tiedon käyttöön liittyvät käyttörajoitukset perustuvat lakiin.
EOAK/592/2022, s. 10.
[47]
Tietojen käyttäminen toiminnan suuntaamiseen on tyypillistä tiedustelutoiminnalle ja myös rikostiedustelutoiminnalle, joka ei tähtää ensisijaisesti rikosvastuun toteuttamiseen, vaan ennemminkin rikollisuutta ja sen muodostamia uhkia koskevan tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen ja viime kädessä uhkien torjumiseen ennakolta. Tiedon käyttäminen Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseen on laajalti käytetty tapa tietojen hyödyntämiseen.
Toiminnan suuntaamisesta säädettiin turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä ensimmäisen kerran poliisi- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistuksen yhteydessä. Toiminnan suuntaamista ei ole tarkemmin määritelty laissa, mutta mainittujen lakien esitöiden mukaan poliisin toiminnan suuntaamisella tarkoitetaan tiedon välillistä hyödyntämistä niin, että tietoa ei käytetä näyttönä taikka pakkokeinon tai tiedonhankintakeinon käytön perusteena. Poliisin toiminnan suuntaaminen voi liittyä esimerkiksi rikoksen estämiseen, paljastamiseen, analyysitoimintaan, esitutkinnan aloittamiskynnyksen selvittämiseen tai esitutkinnan suuntaamiseen. Esitutkinnan suuntaamista on esimerkiksi tutkintalinjan valinta.
HE 222/2010 vp
, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp
, s. 134.
[48]
Lainvalvontaviranomaisen toiminnan suuntaamista on kuvattu vastaavilla esimerkeillä myös Tullin rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä
HE 174/2014 vp
,
s. 72.
[49]
ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä
HE 41/2017 vp
, s. 55–56.
. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
HE 82/2023 vp
, s. 160.
Siviilitiedustelulainsäädäntöä koskeneen lakiuudistuksen hallituksen esityksessä (
HE 29/2025 vp
) mainitaan esimerkkeinä toiminnan suuntaamisesta se, että rikostorjuntaviranomaisella jo käynnissä olevassa tutkinnassa voitaisiin useista eri tutkintalinjoista priorisoida vaihtoehto, johon tiedustelumenetelmän käytön avulla annettu tieto antaisi aiheen kohdistaa tutkintaresursseja. Toiminnan suuntaamista olisi myös se, että poliisi tai muu säännöksessä tarkoitettu rikostorjuntaviranomainen voisi tiedon avulla suunnata operatiivisen toimintansa painopistettä ja mahdollisesti estää uuden rikoksen tai rikollisuuden ilmiön kärjistymistä. Samalla tieto voisi täydentää poliisin tai muun toimivaltaisen viranomaisen rikollisuuden tilannekuvaa ja sitä voitaisiin hyödyntää operatiivisessa ja strategisessa rikosanalyysissä esimerkiksi erilaisten rikollisuusilmiöiden muodostaman uhkan kartoittamiseksi.
[50]. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
[51]
Siviilitiedustelulainsäädäntöä koskeneen lakiuudistuksen hallituksen esityksessä (HE 29/2025 vp) mainitaan esimerkkeinä toiminnan suuntaamisesta se, että rikostorjuntaviranomaisella jo käynnissä olevassa tutkinnassa voitaisiin useista eri tutkintalinjoista priorisoida vaihtoehto, johon tiedustelumenetelmän käytön avulla annettu tieto antaisi aiheen kohdistaa tutkintaresursseja. Toiminnan suuntaamista olisi myös se, että poliisi tai muu säännöksessä tarkoitettu rikostorjuntaviranomainen voisi tiedon avulla suunnata operatiivisen toimintansa painopistettä ja mahdollisesti estää uuden rikoksen tai rikollisuuden ilmiön kärjistymistä. Samalla tieto voisi täydentää poliisin tai muun toimivaltaisen viranomaisen rikollisuuden tilannekuvaa ja sitä voitaisiin hyödyntää operatiivisessa ja strategisessa rikosanalyysissä esimerkiksi erilaisten rikollisuusilmiöiden muodostaman uhkan kartoittamiseksi.
… 4 строк без изменений …
Tilanteet, joissa tietoja käytetään toiminnan suuntaamiseksi, ovat hyvin moninaisia kattaen Rajavartiolaitoksen toiminnan osalta lähtökohtaisesti kaikki Rajavartiolaitoksen tehtäväalueet. Uusia käyttötilanteita ja käyttömahdollisuuksia ilmenee toimintaympäristön muuttuessa ja toiminnan kehittyessä. Ehdotetussa pykälässä toiminnan suuntaaminen olisikin määritelty käänteisesti kuvaamalla ne käyttötavat, jotka eivät olisi sallittuja, kun tieto olisi rajattu käytettäväksi toiminnan suuntaamiseksi. Tällaista sääntelytapaa voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon, että voimassa olevassa turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä tietojen käyttämiseen toiminnan suuntaamiseen on suhtauduttu varsin sallivasti.
Tietoa luovutuksen jälkeen käsittelevien tahojen tulee olla tietoisia saadun tiedon tässä laissa säädetyistä käyttörajoituksista. Siten tietoa ei tule esimerkiksi kirjata esitutkintapöytäkirjaan tai asianosaisen tietoon tulevaan aineistoon. Luovutettua tietoa ei tule myöskään käyttää taktisesti niin, että rikostiedustelukeinolla saatu tiedustelutieto paljastuisi, ellei tilanne sitä esimerkiksi akuutin vakavan vaaran takia edellytä. Tarvittaessa tiedon salassa pysymistä yleisöltä tai asianosaisilta tulisi pyrkiä edistämään esimerkiksi hakemalla tuomioistuimelta lupaa olla ilmoittamatta salaisesta tiedonhankintakeinosta tai salaisesta pakkokeinosta taikka hakemalla oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaista salassapitomääräystä.
57 u §.
Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta eräissä tapauksissa. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 20 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 u §. Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta eräissä tapauksissa. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 20 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädettäisiin, henkilöllä, jonka oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, ei olisi oikeutta saada tietoa tässä luvussa tarkoitetun rikostiedustelukeinon käytöstä, ennen kuin 58 k §:ssä tarkoitettu ilmoitus olisi tehty. Momentin tarkoituksena olisi osaltaan varmistaa, että rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamista jättämistä tai ilmoituksen lykkäämistä koskevalla 58 k §:n mukaisella päätöksellä pystyttäisiin tehokkaasti suojaamaan säännöksessä tarkoitettuja etuja.
Pykälän
2 momentin
mukaan rekisteröidyn tarkastusoikeudesta säädettäisiin henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa. Kyseessä olisi informatiivinen viittaus.
57 v §:n edellä oleva väliotsikko.
3 a lukuun 57 v §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa
.
57 v §.
Yhteistyö keskusrikospoliisin kanssa.
Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa.
57 v §.Yhteistyö keskusrikospoliisin kanssa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen yhteistyöstä keskusrikospoliisin kanssa. Ehdottu pykälä korostaisi keskusrikospoliisin asemaa yleisviranomaisena rikostiedustelun osalta.
Pykälän
1 momentin
… 2 строк без изменений …
mukaan Rajavartiolaitoksen olisi toimittava yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa rikostiedustelutehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi sekä annettava poliisille tässä tarkoituksessa tarpeellisia tietoja sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädettäisiin. Siitä huolimatta, että rikostiedustelu keskitettäisiin keskusrikospoliisille, olisi poliisi yksi viranomainen. Tämän vuoksi momentissa säädetään Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta antaa poliisille eikä keskusrikospoliisille tietoja. Tällä tavoin luovutetut tiedot tulisivat osaksi poliisin tietovarantoja.
Pykälän
2 momentti
sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä Rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisin välisen yhteistyön järjestämisestä.
57 w §.
Ilmoitusvelvollisuus.
57 w §.Ilmoitusvelvollisuus.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta ilmoittaa keskusrikospoliisille rikostiedusteluun liittyvän toiminnan aloittamisesta ja rikostiedustelukeinojen käyttämisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi lain 7 §:ää, jossa säädetään Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta ilmoittaa poliisille rikoksen estämiseen ja selvittämiseen liittyvän toiminnan aloittamisesta sekä siihen liittyvien salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen käyttämisestä. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 2 luvun 2 §:ssä säädetään ilmoittamisvelvollisuudesta. Pykälän mukaan Tullin on ilmoitettava poliisille tietoonsa tulleesta epäillystä vakavasta rikoksesta ja käynnistämästään toimenpiteestä sellaisen rikoksen selvittämiseksi.
Pykälän
mukaan Rajavartiolaitoksen olisi ilmoitettava keskusrikospoliisille rikostiedusteluun liittyvän toiminnan aloittamisesta sekä siihen liittyvien tässä laissa säädettyjen rikostiedustelukeinojen käyttämisestä. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista ja ilmoituksen käytännön toteutuksesta sovittaisiin Rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisiin välisessä yhteistoiminnassa. Ehdotettu muutos korostaisi keskusrikospoliisin asemaa rikostiedustelun yleisviranomaisena.
57 x §.
Rikostiedustelun siirtäminen keskusrikospoliisille tai Tullille.
57 x §. Rikostiedustelun siirtäminen keskusrikospoliisille tai Tullille.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta siirtää keskusrikospoliisin ja Tullin rikostiedustelutoimivaltaan kuuluva tiedonhankinta niille. Ehdotettu sääntely vastaisi lain 8 §:n sääntelyä, jossa säädetään rikoksen estämisen ja selvittämisen siirtämisestä poliisille tai Tullille. Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 2 luvun 3 §:ssä säädetään Tullin velvollisuudesta siirtää tullirikoksen esitutkinta poliisille.
Pykälän
1 momentin
mukaan Rajavartiolaitos siirtäisi keskusrikospoliisin rikostiedustelutoimivaltaan kuuluvan tiedonhankinnan keskusrikospoliisille ja Tullin rikostiedustelutoimivaltaan kuuluvan tiedonhankinnan Tullille, jos asian tai sen edellyttämien toimenpiteiden laatu tai laajuus sitä edellyttäisi taikka jos asianomainen viranomainen sitä vaatisi. Rajavartiolaitos turvaisi siirrettävässä asiassa tiedonhankinnan siihen saakka, kunnes asian siirtäminen olisi tapahtunut.
Pykälän
2 momentin
mukaan viranomainen, jolle tiedonhankinta siirrettäisiin, varaisi Rajavartiolaitokselle tilaisuuden osallistua tiedonhankintaan ja tiedon hyödyntämiseen myös siirron jälkeen, jos asia koskisi lain 57 c §:ssä tarkoitettua rikostiedustelun kohdetta. Pykälässä viitattaisiin ehdotettuun 57 c §:ään, jossa säädettäisiin rikostiedustelun kohteista. Poliisin tai Tullin tulisi varata Rajavartiolaitokselle tilaisuus osallistua tiedonhankintaan ja tiedon hyödyntämiseen myös sen jälkeen, kun Rajavartiolaitos olisi siirtänyt tiedonhankinnan sille, jos asia koskisi Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohdetta.
57 y §.
Tiedustelutoiminnan yhteensovittaminen
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedustelutoiminnan yhteensovittamisesta. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 21 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 y §.Tiedustelutoiminnan yhteensovittaminen. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedustelutoiminnan yhteensovittamisesta. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 21 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan tämän luvun nojalla tehtävää rikostiedustelua, muiden esitutkintaviranomaisten suorittamaa rikostiedustelua sekä siviili- ja sotilastiedustelua olisi tarvittaessa yhteensovitettava esitutkintaviranomaisten, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen virkamiesten työturvallisuuden varmistamiseksi, mainittujen viranomaisten salaisessa tiedonhankinnassa käytettävien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastumisen estämiseksi sekä viranomaisten tehtävien asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi.
Ehdotettu sääntely vastaisi keskeisiltä osin poliisilain 5 a luvun 56 §:ää ja sotilastiedustelusta annetun lain 19 §:ää. Säännösten perusteluiden mukaan salaista tiedonhankintaa suorittavien viranomaisten päällekkäiset tehtävät ja erityisesti päällekkäiset operaatiot voivat muodostaa vakavan työturvallisuusriskin, jos viranomaiset toimivat salaisessa tiedonhankintatehtävässä toisistaan tietämättä.
HE 202/2017 vp
, s. 227–228 ja
HE 203/2017 vp
, s. 213.
[52]
… 7 строк без изменений …
Kun on useita viranomaisia, joilla on oikeus käyttää salaista tiedonhankintaa, niin tämä saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa riskin sekä turvallisuus viranomaisten yleisten roolien että yksittäisten operaatioiden päällekkäisyydestä. Jotta tämänlaiset tilanteet ja niistä aiheutuvat vaaratilanteet sekä taktisten ja teknisten menetelmien tarkoitukseton paljastaminen pystyttäisiin ennalta estämään, niin on välttämätöntä, että kyseiset viranomaiset keskenään koordinoivat salaisen
tiedonhankinnan käyttöä. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään varmistamaan, että operatiivisen toiminnan niin sanottu dekonfliktointi pystyttäisiin toteuttamaan siten, että työ- ja operaatioturvallisuuden tai operaation tavoitteiden saavuttamista vaarantavaa päällekkäistä salaista tiedonhankintaa ei tapahtuisi.
Pykälän
2 momentissa
olisi asetuksenantovaltuutus. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä tiedustelutoiminnan yhteensovittamisen järjestämisestä.
57 z §:n edellä oleva väliotsikko.
3 a lukuun 57 z §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Valvonta
.
57 z §.
Rikostiedustelun valvonta Rajavartiolaitoksessa
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedustelutoiminnan valvonnassa Rajavartiolaitoksessa. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b lukuun 22 §:n sääntelyä. Poliisilakiin ehdotetun vastaavan säännös on otsikoitu ”Rikostiedustelun valvonta sisäasiainhallinnossa”, ja sen mukaan keskusrikospoliisin päällikkö sekä Poliisihallitus valvoisivat poliisilain 5 b luvussa tarkoitettua tiedonhankintaa.
Pykälän
mukaan tässä luvussa tarkoitettua tiedonhankintaa valvoisivat Rajavartiolaitoksen esikunta ja rikostiedustelukeinoja käyttävät hallintoyksiköt. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäministeriössä Rajavartiolaitoksen päällikkö alaisinaan hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue (
hallintoyksiköt
). Pykälän 2 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikuntaa johtaa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja muuta hallintoyksikköä asianomaisen hallintoyksikön päällikkö. Muut hallintoyksiköt ovat Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia.
Valvonta.
57 z §.Rikostiedustelun valvonta Rajavartiolaitoksessa. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedustelutoiminnan valvonnassa Rajavartiolaitoksessa. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b lukuun 22 §:n sääntelyä. Poliisilakiin ehdotetun vastaavan säännös on otsikoitu ”Rikostiedustelun valvonta sisäasiainhallinnossa”, ja sen mukaan keskusrikospoliisin päällikkö sekä Poliisihallitus valvoisivat poliisilain 5 b luvussa tarkoitettua tiedonhankintaa.
Pykälän
mukaan tässä luvussa tarkoitettua tiedonhankintaa valvoisivat Rajavartiolaitoksen esikunta ja rikostiedustelukeinoja käyttävät hallintoyksiköt. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäministeriössä Rajavartiolaitoksen päällikkö alaisinaan hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue (hallintoyksiköt). Pykälän 2 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikuntaa johtaa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja muuta hallintoyksikköä asianomaisen hallintoyksikön päällikkö. Muut hallintoyksiköt ovat Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia.
… 1 строк без изменений …
Sen vuoksi, että asianomaisen hallintoyksikön päällikkö johtaa hallintoyksikköään, voidaan pitää perusteltuna, että rikostiedustelukeinoja käyttävän hallintoyksikön päällikkö valvoisi tiedonhankintaa vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue ovat Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain mukaisesti Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia, minkä vuoksi on perusteltua, että myös Rajavartiolaitoksen esikunta valvoisi tässä luvussa tarkoitettu tiedonhankintaa.
Kuten edellä säännöskohtaisista perusteluista on käynyt ilmi, Rajavartiolaitokselle ehdotetut rikostiedustelukeinot vastaisivat pitkälti Rajavartiolaitoksen käytettäväksi säädettyjä salaisia tiedonhankintakeinoja. Tämän vuoksi voidaan pitää perusteltuna, että Rajavartiolaitoksen esikunta ja rikostiedustelukeinoja käyttävien hallintoyksiköiden päälliköt valvoisivat tiedonhankintaa vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 62 §:ssä säädetään salaisen tiedonhankinnan ja salaisten pakkokeinojen valvonnasta. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikunta sekä salaisia tiedonhankintakeinoja käyttävät hallintoyksiköt valvovat tässä laissa tarkoitettua tiedonhankintaa. Myös se, että samat tahot vastaisivat salaisten tiedonhankintakeinojen valvonnasta puoltaa sitä, että niille olisi osoitettu myös rikostiedustelukeinojen käytön valvonta.
57 å §.
Rikostiedustelun ulkoinen valvonta
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelun ulkoisesta valvonnasta. Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 23 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 å §.Rikostiedustelun ulkoinen valvonta. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelun ulkoisesta valvonnasta. Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 23 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan sisäministeriön olisi annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tiedusteluvalvontavaltuutetulle vuosittain kertomus tässä luvussa tarkoitettujen rikostiedustelukeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta. Ehdotettu valvonta kattaisi sekä rikostiedustelukeinojen käytön että rikostiedustelun suojaamisen käytön. Rikostiedustelun suojaamisesta säädettäisiin ehdotetussa 58 c §:ssä. Rajavartiolaitoksen tulisi toimittaa sisäministeriölle kertomuksen laatimiseksi tarvittavat tiedot, jotta sisäministeriö voisi toimittaa kertomuksensa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Ehdotetussa 3 momentissa olisi asetuksenantovaltuus rikostiedustelun valvontaa varten annettavista selvityksistä.
Lain 62 §:n 3 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavista salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskevista kertomuksista säädetään poliisilaissa
(872/2011)
ja pakkokeinolaissa. Poliisilain 63 §:n 2 momentin mukaan sisäministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen ja niiden suojaamisen käytössä ja valvonnasta. Pakkokeinolain 65 §:n 2 momentin mukaan sisäministeriön ja valtiovarainministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus salaisten pakkokeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
Pykälän
2 momentissa
olisi informatiivinen viittaus tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin. Sen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamasta valvonnasta säädettäisiin tiedustelutoiminnan valvonnasta annetussa laissa
(121/2019)
. Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun valvontaa. Jäljempänä momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseistä lakia sovellettaisiin siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun valvonnan lisäksi myös poliisilain 5 b luvussa säädetyn rikostiedustelun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetussa 3 a luvussa säädetyn rikostiedustelun valvontaan.
Pykälän
(121/2019). Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun valvontaa. Jäljempänä momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseistä lakia sovellettaisiin siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun valvonnan lisäksi myös poliisilain 5 b luvussa säädetyn rikostiedustelun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetussa 3 a luvussa säädetyn rikostiedustelun valvontaan.
Pykälän
3 momentissa
olisi asetuksenantovaltuutus. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun valvontaa varten annettavista selvityksistä.
57 ä §.
Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävät ilmoitukset
. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävistä ilmoituksista. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 24 §:n sääntelyä.
Pykälän
57 ä §.Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävät ilmoitukset. Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävistä ilmoituksista. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 24 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 8 строк без изменений …
mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan olisi annettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle tieto tämän luvun nojalla annetusta rikostiedustelukeinoa koskevasta luvasta tai päätöksestä mahdollisimman pian luvan antamisen tai päätöksen tekemisen jälkeen. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle olisi annettava myös tieto tuomioistuimelle tehdystä rikostiedustelukeinoa koskevasta vaatimuksesta.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin muista tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävistä ilmoituksista. Sen mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan olisi mahdollisimman pian ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle päätöksestä, joka koskisi (1) rikostiedustelun suojaamista, (2) ilmaisukieltoa tai (3) 58 k §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen siirtämistä. Rikostiedustelun suojaamisesta säädettäisiin ehdotetussa 58 c §:ssä ja siitä päättämisestä ehdotetussa 58 d §:ssä. Rikostiedustelua koskevasta ilmaisukiellosta säädettäisiin puolestaan ehdotetussa 58 e §:ssä. Rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamisesta säädettäisiin ehdotetussa 58 k §:ssä. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voisi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saataisiin lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan tietyin, lainkohdassa säädettävin edellytyksin.
Pykälän
3 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan pykälässä tarkoitettujen ilmoitusten tekemisessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota salassapitovelvollisuuden toteutumiseen ja siihen, että asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen suoja turvataan tarvittavin menettelytavoin ja tietoturvallisuusjärjestelyin.
57 ö §:n edellä oleva väliotsikko.
3 a lukuun 57 ö §:n edelle ehdotetaan lisättäväksi uusi väliotsikko
Yhteiset säännökset
.
57 ö §.
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa.
Yhteiset säännökset.
57 ö §. Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rajavartiomiehen turvaamisesta tiettyjä rikostiedustelukeinoja käytettäessä. Poliisilakiin ehdotetussa 5 b luvun 26 §:ssä säädettäisiin poliisimiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa, peitetoiminnassa, valeostossa ja tietolähdetoiminnassa. Lain 35 §:ssä säädetään rajavartiomiehen turvaamisesta salaisena tiedonhankintakeinona käytettävässä peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi.
Pykälän
1 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi päättää, että 57 c §:ssä tarkoitettujen yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi tehtävää peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava sekä tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustettaisiin seurannan, kuuntelun tai katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen olisi perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Pykälän
2 momentin
mukaan seuranta, kuuntelu ja katselu saataisiin tallentaa. Tallenteet olisi hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvittaisi rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä olisi kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saataisiin säilyttää ja niitä saataisiin käyttää tässä tarkoituksessa. Tällöin tallenteet olisi hävitettävä, kun asia olisi lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
Tallenteiden säilyttämistilanteissa saattaisi olla kyse esimerkiksi siitä, että rajavartiomieheen olisi kohdistettu väkivaltaa tai rajavartiomies olisi joutunut turvautumaan voimakeinoihin tai hätävarjeluun taikka tiedonhankinnan yhteydessä jollekin on aiheutunut vahinkoa. Momentti voisi tulla sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa tietolähdettä käsiteltäessä olisi tapahtunut jotakin siinä määrin poikkeavaa, että tallenteiden säilyttäminen olisi perusteluta esimerkiksi rikosprovokaatioväitteiden poissulkemiseksi. Turvaamistarkoituksessa tehtävästä kuuntelusta tai katselusta ei lähtökohtaisesti ilmoitettaisi tiedonhankinnan kohdehenkilölle tai muille henkilöille, joihin kuuntelu tai katselu kohdistuisi tai olisi voinut kohdistua.
58 §.
Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen.
58 §.Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta ja poisottamisesta. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 27 §:n sääntelyä.
Pykälässä
säädettäisiin, että Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä olisi oikeus sijoittaa tekniseen katseluun tai tekniseen seurantaan käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun rikostiedustelukeinon käytön toteuttaminen sitä edellyttää. Rajavartiomiehellä olisi tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poisottamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmiin sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saisi tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.
Lain 34 §:ssä säädetään salaisena tiedonhankintakeinona käytettävästä laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamisesta ja poisottamisesta.
58 a §.
Rikoksentekokielto.
58 a §.Rikoksentekokielto.
Pykälä olisi asiasisällöltään uusi, ja siinä säädettäisiin yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittavan rajavartiomiehen rikoksentekokiellosta. Poliisilakiin ehdotetussa 5 b luvun 28 §:ssä säädettäisiin peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen rikoksentekokiellosta. Poliisilakiin ehdotettu sääntely vastaisi poliisilain 5 luvun 29 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 28 §:n sääntelyä. Voimassa olevassa 4 lukuun sisältyvässä 58 §:ssä säädetään salaisten pakkokeinojen käyttämisestä. Pykälä siirrettäisiin uudeksi 58 m §:ksi asiallisesti muuttamattomana.
Pykälän
mukaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies ei saisi tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Lain 34 c §:ssä säädetään salaisena tiedonhankintakeinona käytettävää yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskevasta rikoksentekokiellosta. Ehdotettu pykälä vastaisi lain 34 c §:ää ja rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 25 §:ää.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan erityispiirteiden vuoksi pykälässä ei olisi tarpeen säätää poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 28 §:n 2 momentin kaltaisia poikkeuksia rikoksentekokiellosta.
58 b §.
Rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen.
58 b §.Rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumisesta. Ehdotettusääntely vastaisi asiasisällöltään soveltuvin osin poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 29 §:n sääntelyä. Lain 34 d §:ssä säädetään järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumisesta osana salaista tiedonhankintaa. Lain 34 d § vastaisi rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun 26 §:ää.
Pykälän
1 momentissa
olisi neljäkohtainen luettelo toimenpiteistä, joita yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saisi tehdä. Momentin
johdantokappaleen
… 4 строк без изменений …
mukaan sen estämättä, mitä 58 a §:n 1 momentissa säädettäisiin, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saisi suorittaa jäljempänä lueteltavia toimenpiteitä.
Momentin
1 kohdan
mukaan rajavartiomies saisi hankkia toimitiloja taikka kulku- tai muita sellaisia välineitä. Lain 34 d §:n 1 momentin johdantokappaleen yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistuessaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan hankkia toimitiloja taikka kulku- tai muita sellaisia välineitä. Momentin
2 kohdan
mukaan rajavartiomies saisi osallistua henkilöiden, esineiden tai aineiden kuljettamisen järjestämiseen. Lain 34 d §:n 1 momentin johdantokappaleen yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistuessaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistua henkilöiden, esineiden tai aineiden kuljettamisen järjestämiseen.
Momentin
3 kohdan
mukaan rajavartiomies saisi hoitaa taloudellisia asioita. Lain 34 d §:n 1 momentin johdantokappaleen yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistuessaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan hoitaa taloudellisia asioita. Momentin
4 kohdan
mukaan rajavartiomies saisi avustaa muilla 1-3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin rinnastettavilla tavoilla järjestäytynyttä rikollisryhmää, rikollisverkostoa tai 57 e §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua tai ryhmää. Lain 34 d §:n 1 momentin johdantokappaleen yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistuessaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan avustaa rikollisryhmää muilla näihin rinnastettavilla tavoilla.
Pykälän
2 momentissa
olisi 3-kohtainen luettelo avustamiselle säädetyistä edellytyksistä. Momentin
johdantokappaleen
mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu avustaminen olisi sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein olisi voitu olettaa, että se täyttäisi jäljempänä luetellut edellytykset. Momentin
1 kohdan
mukaan avustaminen on sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein olisi voitu olettaa, että toimenpide tehtäisiin ilman 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen myötävaikutustakin. Momentin
2 kohdan
mukaan avustaminen on sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein olisi voitu olettaa, että rajavartiomiehen toiminta ei aiheuttaisi vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka merkittävää vaaraa tai vahinkoa omaisuudelle. Momentin
3
kohdan
mukaan avustaminen on sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein olisi voitu olettaa, että avustaminen edistäisi merkittävästi peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista.
Pykälän
3 momentin
mukaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saisi osallistua valvotun läpilaskun kohteena olevaan toimituksen järjestämiseen, jos osallistuminen edistäisi merkittävästi läpilaskun tavoitteen saavuttamista. Osallistuminen valvottuun läpilaskuun olisi mahdollista matalammalla kynnyksellä kuin 1 ja 2 momentin mukainen osallistuminen rikollisryhmän toimintaan. Valvottuun läpilaskuun osallistuminen edellyttäisi, että osallistuminen edistäisi merkittävästi läpilaskun tavoitteen saavuttamista, mutta momenttiin ei sisältyisi muita rikollisryhmän avustamista koskevia 2 momenttiin sisältyviä lisäkriteerejä. Tämä olisi perusteltua, koska 1 ja 2 momentin mukaisista tilanteista poiketen valvottu läpilasku itsessään tapahtuisi poliisin tai rajavartiomiehen valvonnassa. Pykälän sanamuodosta huolimatta toimitukseen osallistuminen ei edellyttäisi, että osallistumishetkellä kukaan
muu henkilö osallistuisi valvotun läpilaskun kohteena olevaan toimitukseen.
58 c §.
Rikostiedustelun suojaaminen.
58 c §.Rikostiedustelun suojaaminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelun suojaamisesta. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 30 §:n sääntelyä. Salaisen tiedonhankinnan suojaamisesta säädetään lain 40 §:ssä. Sotilastiedustelun suojaamisesta säädetään sotilastiedustelusta annetun lain 75 §:ssä.
Pykälän
1 momentin
mukaan Rajavartiolaitoksella olisi rikostiedustelukeinoa käyttäessään oikeus siirtää puuttumista rikokseen, jos puuttumisen siirtäminen olisi tarpeellista rikostiedustelun paljastumisen estämiseksi tai rikostiedustelun tavoitteen turvaamiseksi. Edellytyksenä olisi lisäksi, että puuttumisen siirtämisestä ei aiheutuisi merkittävää vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle eikä merkittävää huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa.
Rajavartiolaitoksella on lähtökohtaisesti velvollisuus puuttua tekeillä olevaan rikokseen. Ehdotetun säännöksen mukaan Rajavartiolaitos saisi siirtää puuttumista rikokseen, jos puuttumisen siirtäminen olisi
tarpeellista
rikostiedustelun paljastumisen estämiseksi tai rikostiedustelun tavoitteen turvaamiseksi. Myös poliisille ehdotetaan oikeutta siirtää puuttumista rikokseen, jos se olisi tarpeellista rikostiedustelun paljastumisen estämiseksi tai rikostiedustelun tavoitteen turvaamiseksi. Vertailuna todettakoon, että lain 40 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitos saa lykätä puuttumista rikokseen, jos lykkääminen on
välttämätöntä
… 2 строк без изменений …
tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi tai toiminnan tavoitteen turvaamiseksi. Rikostiedustelun keinoin torjuttavat uhat ja suojattavat intressit olisivat lähtökohtaisesti painavampia kuin tämän lain 3 luvussa ja poliisilain 5 luvussa säädetyillä salaisilla tiedonhankintakeinoilla
sekä pakkokeinolain 10 luvussa säädetyillä salaisilla pakkokeinoilla suojattavat intressit, minkä vuoksi myös rikokseen puuttumisen siirtämisen kynnys asettuisi matalammalle.
Pykälän
2 momentin
mukaan Rajavartiolaitos saisi käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa ja käyttää vääriä asiakirjoja, jos se olisi välttämätöntä jo toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa toteutettavan rikostiedustelun suojaamiseksi. Ehdotettu momentti vastaisi lain 40 §:n 2 momentin säännöstä.
Pykälän
3 momentin
mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettu rekisterimerkintä olisi oikaistava sen jälkeen, kun momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei enää olisi. Ehdotettusääntely vastaisi lain 40 §:n 3 momenttia, jonka mukana salaisen tiedonhankinnan suojaamiseksi tehty rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun edellytyksiä ei enää ole.
Pykälän
4 momentti
sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun suojaamisen järjestämisestä. Poliisilain 5 a luvun 36 §:n 3 momenttiin sisältyy vastaava asetuksenantovaltuus siviilitiedustelun suojaamisen järjestämisestä. Asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä rekisterinpitäjin kanssa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yksityiskohtaisista menettelytavoista.
58 d §.
Suojaamisesta päättäminen.
58 d §.Suojaamisesta päättäminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelun suojaamisesta päättämisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 31 §:n sääntelyä. Salaisten tiedonhankintakeinojen suojaamisesta päättämisestä säädetään lain 41 §:ssä.
Pykälän
1 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättäisi 58 c §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta. Momentissa viitattaisiin ehdotettuun 58 c §:n 2 momenttiin, jonka mukaan Rajavartiolaitos saisi käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa ja käyttää vääriä asiakirjoja, kun se olisi välttämätöntä jo toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa toteutettavan rikostiedustelun suojaamiseksi. Ehdotettu päätöksentekotaso vastaisi lain 41 §:n 1 momentissa säädettyä päätöksentekotasoa. Sen mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättää rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta salaisen tiedonhankinnan suojaamiseksi.
Pykälän
2 momentin
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta suojaamisesta. Ehdotetun 1 momentin mukaisesti Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättäisi väärien, harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisestä sekä väärien asiakirjojen valmistamisesta. Pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi siten päättää väärien, harhauttavien tai peiteltyjen tietojen käyttämisestä. Hän saisi myös päättää oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön päätöksen perusteella tehtyjen väärien, harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen käyttämisestä sekä väärien asiakirjojen käyttämisestä.
Pykälän
3 momentin
mukaan Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön olisi pidettävä luetteloa merkinnöistä ja asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava merkintöjen oikaisemisesta. Ehdotettu momentti vastaisi lain 41 §:n 3 momenttia, jossa säädetään Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön velvollisuudesta pitää luetteloa Rajavartiolaitoksen tekemistä rekisterimerkinnöistä ja valmistamista asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava merkintöjen oikaisemisesta.
58 e §.
Rikostiedustelua koskeva ilmaisukielto.
58 e §.Rikostiedustelua koskeva ilmaisukielto.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelua koskevasta ilmaisukiellosta. Pykälän tavoitteena olisi suojata tiedonhankintaoperaatioita, taktisia ja teknisiä menetelmiä sekä viime kädessä myös menetelmiä käyttäviä rajavartiomiehiä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 32 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 5 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi kieltää sivullista ilmaisemasta tämän tietoon tulleita seikkoja rikostiedustelukeinon käytöstä, jos se on perusteltua rikostiedustelukeinon käytön suojaamiseksi taikka tärkeästä rikoksen estämiseen, paljastamiseen tai selvittämiseen liittyvästä syystä. Edellytyksenä olisi lisäksi, että sivullinen olisi tehtävänsä tai asemansa johdosta avustanut tai häntä olisi pyydetty avustamaan rikostiedustelukeinon käytössä.
Pykälän
2 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan ilmaisukielto annettaisiin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kielto olisi annettava saajalleen kirjallisena ja se olisi annettava todellisteellisesti tiedoksi. Siinä olisi yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava sen rikkomisen liittyvästä rangaistusuhasta.
Pykälän
3 momentin
mukaan ilmaisukieltoa koskevaan päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla. Kiellon saanut saisi kuitenkin ilman määräaikaa kannella Helsingin käräjäoikeudelle. Kantelu olisi käsiteltävä kiireellisenä.
Pykälän
4 momentin
mukaan rangaistus ilmaisukiellon rikkomisesta tuomittaisiin rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädettäisi ankarampaa rangaistusta. Rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetään rangaistavaksi salassapitorikos ja 2 §:ssä salassapitorikkomus.
Pykälän
5 momentin
mukaan ilmaisukiellon saanut saisi 4 momentin estämättä ilmoittaa ilmaisukiellosta tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Säännöksellä pyritään vahvistamaan ilmaisukiellon saaneen henkilön oikeusturvaa. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi merkityksellistä, että ilmaisukiellon saaneelle henkilölle tehdään selkoa hänen oikeudestaan tehdä kantelu hovioikeudelle sekä oikeudesta ilmoittaa ilmaisukiellosta tiedusteluvalvontavaltuutetulle.
58 f §.
Määräaikojen laskeminen rikostiedustelussa.
58 f §.Määräaikojen laskeminen rikostiedustelussa.
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin määräaikojen laskemisesta rikostiedustelussa. Lain 3 luvussa tarkoitettujen salaisen tiedonhankinnan määräaikojen laskemisesta säädetään vastaavalla tavalla lain 43 §:ssä. Ehdotettiu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 33 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen laskemiseen ei sovellettaisi säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia. Pykälän
2 momentin
mukaan aika, joka olisi määrätty kuukausina, päättyisi sinä määräkuukauden päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaisi sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei olisi siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, määräaika päättyisi kuukauden viimeisenä päivänä. Säännös tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jos kuukauden mittaisen luvan voimassaolo alkaisi 31 päivänä maaliskuuta, voimassaolo lakkaisi 30 päivänä huhtikuuta.
HE 41/2017 vp
, s. 53.
58 g §.
Katselukiellot rikostiedustelussa.
[53]
58 g §.Katselukiellot rikostiedustelussa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin katselukielloista rikostiedustelussa. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 34 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 8 строк без изменений …
mukaan teknistä katselua ei saisi kohdistaa sellaiseen viestintään, josta viestinnän osapuoli ei saisi todistaa tai josta hänellä olisi oikeus olla todistamatta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16, 17 tai 20 §:n taikka 22 §:n 2 momentin nojalla.
Pykälän
2 momentin
mukaan, jos teknisen katselun aikana tai muulloin ilmenisi, että kyseessä olisi viesti, jonka katselu olisi kielletty, toimenpide olisi keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot olisi heti hävitettävä. Tallenteiden hävittämisvelvollisuus täydentäisi katselukiellon noudattamista.
Pykälän
3 momentin
mukaan tässä pykälässä tarkoitettu katselukielto ei koskisi tapauksia, joissa 1 momentissa tarkoitettu henkilö osallistuisi 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaan toimintaan ja myös hänen osaltaan olisi tehty päätös teknisestä katselusta. Ehdotetussa 57 e §:ssä säädetään rikostiedustelukeinon kohdentamisesta. Kyseisessä pykälässä määritetystä henkilöpiiristä kuuluisivat tämän momentin soveltamisalaan vain ne henkilöt, joiden voidaan olettaa osallistuvan 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Katselukielto ei siis väistyisi, vaan olisi voimassa esimerkiksi sellaisen asianajajan osalta, jolla voidaan ehdotetun 57 e §:n 3 momentissa kuvatuin tavoin perustellusti olettaa olevan 57 c §:ssä tarkoitettu yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa tärkeää tietoa. Tällaiset tapaukset olisivat
siis katselukiellon piirissä, vaikka keskustelun molempien osalta olisikin voimassa asianmukaiset rikostiedustelukeinon käytön mahdollistavat luvat tai päätökset.
58 h §.
Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastaminen.
58 h §.Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastaminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin tallenteiden ja asiakirjojen tarkastamisvelvollisuudesta. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 35 §:n sääntelyä.
Pykälän
… 1 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai hänen määräämänsä virkamiehen olisi ilman aiheetonta viivytystä tarkastettava rikostiedustelukeinon käytöstä kertyneet tallenteet ja asiakirjat. Rikostiedustelua koskevat säännökset rakentuisivat sille lähtökohdalle, että rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt rajavartiomies olisi keskeisessä asemassa toteutettaessa näitä toimenpiteitä ja siten olisi myös velvollinen valvomaan niiden lainmukaista suorittamista. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tarkastusvelvollisuus olisi ensisijaisesti rikostiedustelutehtävään määrätyllä rikostiedusteluun perehtyneellä pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä. Toissijaisesti rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies voisi määrätä virkamiehen tarkastamaan rikostiedustelukeinon käytöstä syntyneet
tallenteet ja asiakirjat. Määräyksen antava rajavartiomies vastaisi kuitenkin siitä, että tarkastustehtävään määrättävällä virkamiehellä olisi riittävät tiedot, taidot ja kokemus tarkastustehtävän suorittamiseksi.
Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai hänen määräämänsä virkamiehen velvollisuudesta tarkastaa salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä kertyneet tallenteet ja asiakirjat säädetään lain 45 §:ssä. Vastaavalla kuin salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä syntyneiden tallenteiden tarkastamisessa myös rikostiedustelussa syntyneiden tallenteiden tarkastamisessa voitaisiin hyödyntää teknistä laitetta, menetelmää tai ohjelmistoa siten, että sen avulla tarkastamisen piiriin tulisivat vain sellaiset tallenteiden kohdat, joilla on viestintää. Näin tyhjät kohdat voitaisiin pyyhkiä yli tai ohittaa.
58 i §.
Tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen.
58 i §.Tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytössä kertyneiden tallenteiden ja asiakirjojen tutkimisesta. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotetun 5 b luvun 36 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 1 строк без изменений …
mukaan rikostiedustelukeinon käytössä kertyneitä tallenteita ja asiakirjoja saisi tutkia vain tuomioistuin, pidättämiseen oikeutettu virkamies, esitutkintalain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä taikka tiedusteluvalvontavaltuutettu tai hänen määräämänsä virkamies. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen määräyksestä tai tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta ja asiakirjaa saisi tutkia myös muu rajavartiomies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytettäisiin apuna tiedonhankintaa toteutettaessa.
Pykälän
2 momentin
mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu asiantuntija tai muu henkilö olisi yksityinen taho, sovellettaisiin asiantuntijaan tai muuhun henkilöön rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä. Ehdotetussa sääntelyssä kysymys ei olisi siitä, että siviilihenkilölle annettaisiin tiedonhankintatehtäviä. Avustavan henkilön rooli rajoittuisi tyypillisesti Rajavartiolaitoksen toiminnan tukemiseen Rajavartiolaitoksen jo hankkiman tietotallenteen sisällön selvittämisessä. Avustavassa toiminnassa voisi olla esimerkiksi kysymys tulkkauksesta, kielen kääntämisestä, analyysistä tai teknisen suojauksen purkamisesta.
Pykälän
3 momentin
mukaan käytettäessä 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijaa tai muuta henkilöä olisi tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen tapahduttava rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Asiantuntijalla tai muulla henkilöllä olisi lisäksi oltava tarvittavat tiedot ja taito sekä kokemus toimeksiannon suorittamiseen. Tallenteiden ja asiakirjojen tutkimiseen liittyvää salassapitotarvetta voitaisiin tarvittaessa tehostaa 58 e §:ssä säädetyllä ilmaisukiellolla. Ehdotetussa 58 h §:ssä säännelty tarkastaminen ja ehdotetussa 58 i §:ssä säännelty tutkiminen kattaisivat lähtökohtaisesti saman tietoaineiston.
58 j §.
Tietojen säilyttäminen.
58 j §.Tietojen säilyttäminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla saatujen tietojen säilyttämisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 37 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan rikostiedustelukeinolla saatu tieto olisi hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun olisi käynyt ilmi, ettei tietoa tarvittaisi 57 p‒57 r §:ssä tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen. Ehdotetussa 57 p §:ssä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisestä, 57 q §:ssä rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttamisesta toiselle viranomaiselle ja 57 r §:ssä rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muusta luovuttamisesta.
Ehdotetun säännöksen mukaan hävitettäväksi tulisi sellainen tieto, jonka osalta voitaisiin todeta, ettei se voisi tulla hyödynnettäväksi Rajavartiolaitoksen toiminnassa tai luovutettavaksi ja olisi siten tarpeeton. Ehdotettu säännös mahdollistaisi lainmukaisesti kerättyjen tietojen käsittelyn tarvittaessa myös automaattisen tietojenkäsittelyn keinoin sen selvittämiseksi, onko tiedot hävitettävä tarpeettomina tai täyttyvätkö lakisääteiset edellytykset ehdotetun 1 momentin mukaiselle tietojen säilyttämiselle.
Ks. HaVM 39/2018 vp, s. 31.
[54]
Hävittämisvelvollisuuden muodostuminen sidottaisiin hetkeen, jolloin olisi käynyt ilmi, ettei tietoja tarvita 57 p–57 r §:ssä tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen.
Pykälän
2 momentin
… 2 строк без изменений …
mukaan siltä osin kuin 1 momentin perusteella säilytettävät tiedot sisältäisivät henkilötietoja, tieto voitaisiin tallentaa ja säilyttää henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain mukaisesti. Mikäli 1 momentin perusteella säilytettävät tiedot sisältäisivät henkilötietoja, niiden säilyttäminen ja muu käsittely edellyttäisivät lisäksi, että säilyttäminen ja muu käsittely olisi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain mukaista muun muassa tallennettavien henkilöiden, henkilötietojen, käyttötarkoituksen ja poistosääntöjen osalta. Käyttötarkoitus voisi myös muuttua ajan kuluessa. Tietojen tallentamista, säilyttämistä tai käsittelyä ei olisi sidottu mihinkään yksittäiseen rekisteriin tai tallennusalustaan. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi tiedon käsittelyn myös samanaikaisesti eri alustoilla. Käsittelyn tulisi olla johdonmukaista ja tapahtua henkilötietojen käsittelystä
Rajavartiolaitoksessa annetun lain mukaisesti.
Pykälän
3 momentin
mukaan rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisestä ja luovuttamisesta säädettäisiin tämän luvun 57 p‒57 u §:ssä. Ehdotettu momentti olisi luonteeltaan informatiivinen. Ehdotettu sääntely korostaisi sitä, että hyödynnettäessä tai luovutettaessa tietoa, joka on hankittu rikostiedustelukeinolla ja jota käsitellään 2 momentin mukaisesti siten kuin henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa on säädetty, tulisi tietojen käyttäjän varmistua siitä, että käyttö olisi ehdotettujen 57 p‒57 u §:n mukaista. Järjestelmään tallennettua tietoa ei esimerkiksi voitaisi käyttää näyttönä rikoksen selvittämiseksi, ellei se olisi mainittujen säännösten mukaan sallittua käyttöä.
58 k §.
Rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittaminen.
58 k §.Rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittaminen.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamisesta. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 38 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
… 10 строк без изменений …
mukaan teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta ja valvotusta läpilaskusta olisi viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle kirjallisesti sen jälkeen, kun tiedonhankinnan tarkoitus olisi saavutettu. Rikostiedustelukeinon käytöstä olisi kuitenkin ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle viimeistään vuoden kuluttua sen käytön lopettamisesta.
Pykälän
2 momentin
… 12 строк без изменений …
mukaan tuomioistuin voisi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saataisiin lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se olisi perusteltua käynnissä olevan tiedonhankinnan turvaamiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saataisiin tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se olisi välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.
Pykälän
3 momentin
mukaan, jos tiedonhankinnan kohteen henkilöllisyys ei olisi tiedossa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun määräajan tai lykkäyksen päättyessä, rikostiedustelukeinon käytöstä olisi ilmoitettava kirjallisesti hänelle ilman aiheetonta viivytystä henkilöllisyyden selvittyä. Kohteelle ilmoittamisesta olisi samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Ilmaisu ”ilman aiheetonta viivytystä” tarkoittaisi sitä, että ilmoitus tulisi tehdä heti sen jälkeen, kun tiedonhankinnan kohteen henkilöllisyys ja ilmoituksen tekemisen mahdollistavat yhteystiedot olisivat selvinneet. Kohteelle ilmoittamisesta olisi samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Tämä koskisi tuomioistuimeen lupaan perustuvia rikostiedustelukeinoja, joiden ilmoittamisesta kohteelle tulisi ilmoittaa myös luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Mikäli rikostiedustelukeinoa ei olisi lainkaan käytetty,
myös tästä tulisi ilmoittaa luvan myöntäneelle tuomioistuimelle.
Pykälän
4 momentin
mukaan, jos Rajavartiolaitos jatkaisi tiedonhankintaa 57 f §:n nojalla, noudatettaisiin, mitä salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamisesta säädetään 52 §:ssä säädetään. Ehdotettu momentti koskisi tilanteita, joissa rikostiedustelukeinon käyttönä alkanut tiedonhankinta jatkuisi lain 3 luvun mukaisena salaisena tiedonhankintakeinon käyttönä. Näissä tilanteissa tehtäviin ilmoituksiin sovellettaisiin lain 52 §:ää. Koska tämän ehdotetun luvun mukainen rikostiedustelukeinojen käyttö saattaisi jatkua samassa asiakokonaisuudessa riippumatta siitä, että joltakin osin tiedonhankintaa olisi siirrytty tekemään lain 3 luvun perusteella, lähtökohtaisesti näissäkin tilanteissa rikostiedustelukeinosta ilmoittamisesta taikka lykkäystä tai ilmoittamatta jättämistä koskevan vaatimuksen hakemisesta vastaisi rikostiedustelukeinon käytöstä vastaava rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt
pidättämiseen oikeutettu virkamies eikä lain 3 luvun mukaista tiedonhankintaa johtanut pidättämiseen oikeutettu virkamies.
Pykälän
5 momentin
mukaan suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta ja tietolähteen ohjatusta käytöstä ei olisi velvollisuutta ilmoittaa tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei olisi aloitettu esitutkintaa. Jos esitutkinta aloitettaisiin, noudatettaisiin, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 2–7 momentissa säädetään. Jos ilmoitus kirjataan ja esitutkinta tosiasiallisesti aloitetaan ehdotetun luvun mukaisella rikostiedustelukeinolla hankitun tiedon perusteella taikka näin hankittua tietoa käytetään rikoksen selvittämiseksi pakkokeinon perusteena tai näyttönä, ilmoitusvelvollisuuteen noudatetaan momentista ilmenevin tavoin pakkokeinolain 10 lukua. Mikäli esitutkinta sitä vastoin aloitetaan muun tiedon perusteella, mutta ehdotetun luvun mukaisin rikostiedustelukeinoin hankittua tietoa käytetään esitutkinnan
suuntaamiseen, ilmoittamisvelvollisuutta ei muodostu. Näihin tilanteisiin ei liity vastaavia oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liittyviä näkökulmia kuin näyttönä tai pakkokeinon perusteena käyttämiseen.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
[55]
Niissä kuitenkin korostuu tiedonhankintaa tehneiden virkamiesten velvollisuus huolehtia kohdehenkilöiden oikeusturvasta esimerkiksi mahdollisen rikosprovokaation tapahduttua.
Pykälän
6 momentin
mukaan, kun harkittaisiin ilmoituksen lykkäämistä tai tekemättä jättämistä 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, arvioinnissa olisi myös otettava huomioon asianosaisen oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan. Momentti korostaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseen liittyvän intressipunninnan merkitystä.
Pykälän
7 momentin
mukaan ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatettaisiin mitä 57 o §:ssä säädetään. Momentissa viitataan ehdotettuun 57 o §:ään, jossa säädetään tuomioistuimenettelystä rikostiedustelussa.
Ehdotetussa pykälässä säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta täydentää tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 12 §:ään tässä esityksessä ehdotettu muutos, jonka mukaan jokaisen oikeus saattaa siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun lainmukaisuus riippumattoman tahon tutkittavaksi laajennettaisiin kattamaan myös rikostiedustelu. Hallintovaliokunta on mietinnössään katsonut, että tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 12 §:ssä säädetään sellaisesta jokaisen oikeudesta saattaa siviilitiedustelun lainmukaisuus riippumattoman tahon tutkittavaksi, johon ihmisoikeustuomioistuin viittaa ratkaisussaan.
HaVM 36/2018 vp, s. 36.
58 l §.
Pöytäkirja.
[56]
58 l §.Pöytäkirja.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin velvollisuudesta laatia pöytäkirja rikostiedustelukeinon käytöstä. Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään poliisilakiin ehdotettua 5 b luvun 39 §:ää.
Pykälän
1 momentin
mukaan rikostiedustelukeinon käytöstä olisi sen lopettamisen jälkeen laadittava ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja. Velvollisuudesta laatia pöytäkirja muun salaisen tiedonhankintakeinon kuin tarkkailun käytön lopettamisen jälkeen säädetään lain 53 §:ssä.
Pykälän
2 momentti
… 1 строк без изменений …
sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä toimenpiteiden kirjaamisesta valvontaa varten. Lainkohdassa toimenpiteillä tarkoitettaisiin kaikkia Rajavartiolaitoksen suorittamia rikostiedustelutoimenpiteitä. Tämä kattaisi rikostiedustelukeinojen käytön kirjaamisen, hävittämisvelvollisuuden alaisen tiedon hävittämisen kirjaamisen ja arvion rikostiedustelukeinolla saatujen tietojen merkittävyydestä.
4 luku
Salaiset pakkokeinot
58 m §.
Salaisten pakkokeinojen käyttäminen.
58 m §.Salaisten pakkokeinojen käyttäminen.
Pykälä olisi uusi, ja siihen siirrettäisiin voimassa olevan 58 §:n sisältö asiallisesti muuttumattomana. Hallituksen esityksessä esitetään, että lakiin lisättäisiin uusi 3 a luku, minkä vuoksi osan luvun pykälien numerointi muuttuisi.
Pykälässä säädettäisiin salaisten pakkokeinojen käyttämisestä. Pykälän
1 momentin
mukaan salaisten pakkokeinojen käyttöön Rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa sovellettaisiin pakkokeinolain 10 lukua jäljempänä säädetyin poikkeuksin. Pykälän
2 momentin
mukaan Rajavartiolaitoksen käytössä eivät olisi peitetoiminta ja valeosto, lukuun ottamatta yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa. Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin Rajavartiolaitoksen oikeudesta käyttää salaisia pakkokeinoja selvitettäessä tiettyjä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvia rikoksia. Momentissa olisi neljäkohtainen luettelo. Pykälän
4 momentissa
säädettäisiin Rajavartiolaitoksen oikeudesta televalvontaan, henkilön tekniseen seurantaan ja muuhun peiteltyyn
tiedonhankintaan kuin peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä momentissa olevassa neljäkohtaisessa luettelossa mainittuja rikoksia. Pykälän
5 momentissa
säädettäisiin niistä salaisista pakkokeinoista, jotka eivät olisi rajavartiomiehen käytettävissä Rajavartiolaitoksen suorittaessa muuta esitutkintaa.
7.2
Rajavartiolaki
29 e §.
Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä.
7.2Rajavartiolaki
29 e §.Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä.
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin automaattisesta tiedonkeräämisestä avoimista lähteistä. Ehdotettu sääntely vastaisi sisällöllisesti poliisilakiin ehdotettua 4 luvun 6 ja 7 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentin
mukaan Rajavartiolaitoksella olisi oikeus käyttää avoimeen lähteeseen kohdistuvan tiedon hakemiseksi, seuraamiseksi, keräämiseksi ja tallentamiseksi automaattisesti teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja, jos se olisi tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Tällä tarkoitettaisiin
automaattista tiedonkeräämistä
.
automaattista tiedonkeräämistä.
Avoimeen lähteeseen kohdistuvan tiedon hakemiseksi, seuraamiseksi, keräämiseksi ja tallentamiseksi automaattisesti käytettäviä teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja kutsutaan keräimiksi. Tapaoikeuden on katsottu mahdollistavan tällaisten keräinten
manuaalisen
käyttämisen tiedonkeräämisessä avoimista lähteistä. Ehdotettu sääntely mahdollistaisikin nimenomaan
automaattisen
… 5 строк без изменений …
tiedonkeräämisen avoimista lähteistä. Automaattisessa tiedonkeräämisessä olisi kysymys ennalta määritellyn avoimen lähteen sisältämän tiedon automaattisesta keräämisestä ja kerätyn tiedon tallentamisesta tiettynä ajanjaksona. Rajavartiolaitoksen virkamies tekisi päätöksen automaattisesta tiedonkeräämisestä avoimista lähteistä ja määrittäisi tiedonhaun kohteena olevan avoimen lähteen. Automaattisten keräinten käyttämisessä ei siten olisi kyse tekoälyavusteisesta tiedonkeräämisestä.
Pykälän
2 momentissa
… 1 строк без изменений …
säädettäisiin päätöksentekotasosta ja kirjallisesti tehtävän päätöksen sisällöstä. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi edellä 1 momentissa tarkoitetusta tiedonkeräämisestä avoimista lähteistä, jos automaattisen tiedonkeräämisen yhteydessä kerättäisiin henkilötietoja. Pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä katsotaan olevan koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta riittävä osaaminen päätöksen tekemiseen.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin kirjallisesti tehtävän päätöksen sisällöstä. Ehdotettu sääntely vastaisi sisällöllisesti poliisilakiin ehdotettua 4 luvun 7 §:n sääntelyä. Momentin
1 kohdan
mukaan päätöksessä olisi mainittava päätöksen tehnyt rajavartiomies ja päätöksen antopäivä.
Momentin
2 kohdan
mukaan päätöksessä olisi mainittava tiedonkeräämisen toteuttava Rajavartiolaitoksen hallintoyksikkö. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain
(577/2005)
3 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue. Poliisilain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 1 kohdan vastaavan säännöksen mukaan poliisin automaattista tiedonkeräämistä koskevassa päätöksessä on mainittava tiedonkeräämiseen toteuttava poliisiyksikkö. Rajavartiolaitoksen hallintoyksikkö vastaisi poliisiyksikköä.
Momentin
3 kohdan
mukaan päätöksessä olisi mainittava toimenpiteen kohteena oleva avoin lähde. Automaattisen tiedonkeräämisen kohteena oleva avoin lähde voisi olla esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluryhmä tai yksittäisen henkilön tekemä julkaisu.
Momentin
4 kohdan
mukaan päätöksessä olisi mainittava tiedonkeräämisen tavoite ja tarpeellisuus 3 §:ssä tarkoitetun yksittäisen tehtävän suorittamiseksi. Vaatimus tiedonkeräämisen tavoitteen ja tarpeellisuuden mainitsemisesta päätöksessä konkretisoisi edellä 1 momentissa säädetyn vaatimuksen siitä, että avoimiin lähteisiin kohdistettavan automaattisen tiedonkeräämisen tulisi olla tarpeellista Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Tiedonhaun tavoitteella tarkoitettaisiin suunnitellulla toiminnalla saavutettavissa olevaa päämäärää. Tiedonkeräämisen tavoitteena voisi olla esimerkiksi rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Päätöksessä olisi lisäksi mainittava tiedonhaun tarpeellisuus. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että tiedonkeräämisellä voidaan olettaa saatavan esimerkiksi rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavia tietoja.
Momentin
5 kohdan
mukaan päätöksessä olisi mainittava päätöksen voimassaoloaika. Päätöksen voimassaoloaika olisi mainittava päätöksessä päivämäärän tarkkuudella.
Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin, että päätös avointen lähteiden automaattisesta tiedonkeräämisestä voitaisiin tehdä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ehdotettu aikaraja vastaisi poliisille ehdotettua vastaavaa sääntelyä. Ehdotettu enimmäismääräaika mahdollistaisi sen, että automaattiseen tiedonkeräämiseen liittyvät valmistelevat toimenpiteet ehdittäisiin toteuttaa päätöksen voimassaoloaikana. Momentissa säädettäisiin lisäksi, että automaattinen tiedonkerääminen olisi lopetettava ennen päätöksessä mainitun määräajan päättymistä, jos tiedonhankinnan tarkoitus olisi saavutettu tai sen edellytyksiä ei enää olisi. Tämä vastaisi Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavaa vähimmän haitan periaatetta. Mikäli tiedonhankinnan tarve jatkuisi vielä päätöksessä mainitun määräajan jälkeenkin, tulisi tehdä uusi päätös toiminnan jatkamisesta.
29 f §.
Avointen tietolähteiden tiedonhaun suojaaminen.
29 f §.Avointen tietolähteiden tiedonhaun suojaaminen.
Pykälä olisi uusi.
Pykälässä
… 4 строк без изменений …
säädettäisiin avointen tietolähteiden tiedonhankinnan suojaamisesta ja siitä päättämisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi sisällöllisesti poliisilakiin ehdotettua 4 luvun 8 §:n sääntelyä.
Ehdotettu päätöksentekotaso vastaisi edellä 29 e §:ssä säädettyä avointen lähteiden automaattisen tiedonkeräämisen päätöksentekotasoa. Suojaus voitaisiin tehdä vain Rajavartiolaitoksen virkamiehelle.
29 g §.
Avoimista lähteistä hankittujen tietojen käsittely ja hävittäminen.
29 g §.Avoimista lähteistä hankittujen tietojen käsittely ja hävittäminen.
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin avoimista lähteistä hankittujen tietojen hävittämisestä ja käsittelemisestä. Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilakiin ehdotettua 4 luvun 9 §:n sääntelyä.
Pykälän
1 momentissa
säädettäisiin velvollisuudesta hävittää avoimista lähteistä saadut tiedot viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei niitä tarvita Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamiseksi. Velvollisuus hävittää avoimista lähteistä hankitut tiedot käsittäisivät sekä automaattisesti että manuaalisesti kerätyt tiedot. Pykälässä säädettäisiin muiden kuin henkilötietojen hävittämisestä.
Pykälän
2 momentissa
olisi informatiivinen viittaus henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin. Henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn Rajavartiolaitokselle laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi, jos (1) käsittely on kokonaan tai osittain automaattista; tai (2) henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.
7.3
Laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa
10 §.
Henkilötietojen käsittely rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi.
7.3Laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa
10 §.Henkilötietojen käsittely rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi.
Pykälän 2 momentissa säädetään edellytyksistä, joiden nojalla Rajavartiolaitos saa käsitellä henkilöön liittyviä henkilötietoja rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi. Pykälään ehdotetaan tehtävän ne muutokset, jotka johtuvat ehdotetusta rikostiedustelua koskevasta lainsäädännöstä. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohtiin ehdotetaan tehtäväksi tekniset muutokset ja momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uudet 4, 5 ja 6 kohdat. Ehdotettu sääntely vastaisia asiasisällöltään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 §:n ehdotettavia muutoksia.
Momentin
2 kohtaan
ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, jolla virkkeen lopussa oleva puolisteen jälkeinen konjunktio ”tai” poistettaisiin. Momentin
3 kohtaan
ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, jolla virkkeen lopussa oleva piste korvattaisiin puolipisteellä.
Ehdotetun uuden
4 kohdan
mukaan edellytyksenä olisi lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot liittyisivät henkilöihin, jotka olisivat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvun mukaisen rikostiedustelukeinon kohteena. Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 57 e §, jossa säädettäisiin rikostiedustelukeinon kohdentamisesta. Ehdotetun pykälän säädöskohtaisten perustelujen yhteydessä käsitellään, millä edellytyksillä rikostiedustelukeino voidaan kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään. Ehdotettu momentin 4 kohta mahdollistaisi tiedonhankinnan kohteena olevien henkilöiden tietojen käsittelyn. Kyse voisi olla tunnistetuista henkilöistä, tiedonhankinnan kohteena olevaan ryhmään kuuluvista henkilöistä tai tuntemattomista mutta lähtökohtaisesti tunnistettavissa olevista henkilöistä.
Ehdotetun uuden
5 kohdan
mukaan edellytyksenä olisi lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot liittyisivät henkilöihin, joiden voidaan lausumiensa, uhkaustensa tai käyttäytymisensä taikka olosuhteiden perusteella olettaa osallistuvan rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Kuten rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetun 57 e §:n säädöskohtaisissa perusteluissa todetaan, henkilön voitaisiin olettaa osallistuvan uhkaavaan toimintaan monilla eri tavoilla. Kyse voisi olla esimerkiksi uhkaavasta viestinnästä tietoverkossa, rikollisen toiminnan suunnittelusta tai valmistelusta taikka konkreettisista toimista, jotka edistäisivät rikollista toimintaa, kuten tilojen tai kulkuneuvojen hankkimisesta. Kyse olisi siis sellaisista henkilöistä, joihin voitaisiin lähtökohtaisesti kohdistaa rikostiedustelukeinoja
yllä kuvattujen säännösten nojalla, mutta jotka eivät olisi tiedonhankinnan kohteena. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka liittyvät kiinteästi torjuttavaan uhkaan, mutta joihin kohdistettavaa tiedonhankintaa ei olisi arvioitu tarkoituksenmukaiseksi esimerkiksi sen johdosta, että sillä ei oletettaisi saatavan uhkan torjumiseksi tarvittavia tietoja.
Ehdotetun uuden
6 kohdan
mukaan edellytyksenä olisi lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot liittyisivät henkilöihin, joilla voidaan olettaa olevan tietoa rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitetusta rikostiedustelun kohteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, jos se olisi välttämätöntä rikosten ennalta estämiseen tai paljastamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi.
Ehdotetulla kohdalla viitattaisiin erityisesti rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotettua 57 e §:n 3 momentissa kuvattuun henkilöjoukkoon. Kuten ehdotetun 57 e §:n säädöskohtaisissa perusteluissa todetaan, oletus henkilöllä olevasta tiedosta voisi perustua esimerkiksi jonkin toisen tiedonhankintakeinon yhteydessä saatuun tietoon, henkilön omaan kertomaan jollekin kolmannelle osapuolelle tai havaintoihin henkilön toiminnasta. Ehdotetun kohdan nojalla voisi tulla käsiteltäväksi myös sellaisten henkilöiden tietoja, jotka voisivat satunnaisesti tehdä havaintojen rikollisesta toiminnasta, vaikka heillä ei varsinaisesti olisi yhteyttä rikolliseen toimintaan. Tietojenkäsittelyn tulisi kuitenkin olla välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Siltä osin kuin tämän kohdan piiriin kuuluvat henkilöt olisivat rikostiedustelukeinojen kohteena, heidän henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin ehdotettua 4 kohtaa.
16 §.
Henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen.
16 §.Henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen.
Pykälässä säädetään henkilötietojen käsittelystä muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen. Pykälän 1 momentissa säädetään Rajavartiolaitoksen oikeudesta käsitellä eräitä siinä lueteltuja henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen. Momentissa on 12-kohtainen luettelo niistä käyttötarkoituksista, joihin henkilötietoja saataisiin käyttää.
Momentin
1 kohtaan
ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, jolla käsite
rikoksen
korvattaisiin sen monikkomuodolla
rikosten
. Ehdotetun 1 kohdan mukaan, jollei muualla laissa toisin säädettäisi, Rajavartiolaitos saisi käsitellä 7–11, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi. Ehdotettu muutos vastaisia asiasisällöltään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 §:n ehdotettua muutosta.
51 §.
Tarkastusoikeuden rajoitukset.
rikosten. Ehdotetun 1 kohdan mukaan, jollei muualla laissa toisin säädettäisi, Rajavartiolaitos saisi käsitellä 7–11, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi. Ehdotettu muutos vastaisia asiasisällöltään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 §:n ehdotettua muutosta.
51 §.Tarkastusoikeuden rajoitukset.
Pykälässä säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoituksista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 kohta. Ehdotettu sääntely vastaisia asiasisällöltään soveltuvin osin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 42 §:n ehdotettavia muutoksia.
Ehdotetun
3 kohdan
… 1 строк без изменений …
mukaan rikosasioiden tietosuojalain 23 §:ssä säädetystä poiketen ja mainitun lain 28 §:ssä säädetyn lisäksi rekisteröidyllä ei olisi tarkastusoikeutta henkilötietoihin, jotka olisi saatu rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 ja 3 a luvun mukaisia tiedonhankintamenetelmiä käyttäen sekä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 157 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. Ehdotetulla muutoksella pyrittäisiin varmistamaan edellytykset Rajavartiolaitoksen tulokselliselle tiedonhankinnalle ja rikostiedustelutoiminnalle. Rekisteröidyn suoraa tarkastusoikeutta rikostiedustelukeinoilla hankittuihin tietoihin on arvioitu välttämättömäksi rajoittaa rikosten ennalta estämiselle, paljastamiselle ja selvittämiselle aiheutuvan haitan välttämiseksi. Rekisteröity voisi kuitenkin näidenkin tietojen osalta valvoa henkilötietojensa käsittelyä tietosuojavaltuutetun kautta. Rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä
tietosuojavaltuutetun välityksellä säädetään rikosasioiden tietosuojalain 29 §:ssä. Henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain 51 §:n 2 momentin mukaan rekisteröidyn on esitettävä oikeuksien käyttämistä koskeva pyyntö tietosuojavaltuutetulle, rekisterinpitäjälle tai lain 50 §:n 1 momentissa tarkoitetulle muulle viranomaiselle.
Rikosasioiden tietosuojalaissa säädetään lisäksi rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoittamisesta yksittäistapauksessa. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan lykätä tai rajoittaa tai se voidaan evätä lain 24 ja 28 §:n mukaisin edellytyksin, jos se rekisteröidyn oikeudet huomioon ottaen on oikeasuhtaista ja välttämätöntä: (1) rikosten ennalta estämiselle, paljastamiselle, selvittämiselle tai rikoksiin liittyville syytetoimille taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle aiheutuvan haitan välttämiseksi; (2) viranomaisen muun tutkinnan, selvityksen tai vastaavan menettelyn turvaamiseksi; (3) yleisen turvallisuuden suojelemiseksi; (4) kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi; tai (5) muiden henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi.
7.4
Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta
1 §.
Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön.
7.4Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta
1 §.Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Soveltamisalasäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain soveltamisalaan kuuluisi myös tässä lakiesityksessä ehdotettu rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvun rikostiedustelu. Pykälään ehdotetaankin tehtäväksi ne muutokset, jotka johtuvat ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevasta sääntelystä.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta Rajavartiolaitoksen rikostiedustelusta. Ehdotetun momentin mukaan tätä lakia sovellettaisiin siviilitiedustelun, sotilastiedustelun, poliisilain
(872/2011)
… 4 строк без изменений …
5 b luvussa säädetyn rikostiedustelun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvussa säädetyn rikostiedustelun valvontaan.
Pykälän
3 momentissa
on informatiivinen viittaus, jonka mukaan siviili- ja sotilastiedustelun muusta valvonnasta säädetään erikseen. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelusta. Ehdotetun momentin mukaan siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun muusta valvonnasta säädettäisiin erikseen. Sillä, että rikostiedustelun muusta valvonnasta säädettäisiin erikseen, tarkoitettaisiin sitä, että uhkaperusteiseen rikostiedustelutoimintaan kohdistuisi myös hallinnonalan sisäistä ohjausta ja valvontaa. Rikostiedustelutoiminnan sisäisen laillisuusvalvonnan järjestämisestä säädettäisiin erikseen rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetussa 3 a luvussa. Tiedustelutoiminnan ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostaisivat yhdessä tehokkaan ja kattavan valvontakokonaisuuden myös rikostiedustelun osalta.
2 §.
Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estämisen ja paljastamisen valvonta ja valvontaelimet.
2 §.Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estämisen ja paljastamisen valvonta ja valvontaelimet.
Pykälässä säädetään tiedustelutoiminnan valvonnasta ja valvontaelimistä. Pykälän 1 momentin mukaan tiedustelutoiminnan valvonnalla tarkoitetaan sekä siviili- että sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa ja laillisuusvalvontaa. Pykälän 2 momentin mukaan tiedustelutoiminnan ja suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä
(40/2000)
. Pykälän 3 momentin mukaan tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa. Tähän valvontaa sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
(40/2000). Pykälän 3 momentin mukaan tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa. Tähän valvontaa sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutokset, jotka johtuvat ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevasta sääntelystä.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelun laillisuusvalvonnasta. Ehdotetun momentin mukaan
tiedustelutoiminnan valvonnalla
… 7 строк без изменений …
tarkoitettaisiin siviili- ja sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa sekä siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa. Ehdotettumuutos tarkoittaisi sitä, että tiedustelutoiminnan valvonta kattaisi rikostiedustelun osalta vain tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittaman tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan. Tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittama tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta kohdistuisi edelleenkin siviili- ja sotilastiedusteluun. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan harjoittama parlamentaarinen valvonta kohdistuisi kuitenkin vain siviili- ja sotilastiedusteluun eikä rikostiedusteluun.
Pykälän
2 momentissa
säädetään tiedustelutoiminnan parlamentaarisesta valvonnasta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite ”tiedustelutoiminta” korvattaisiin ilmaisulla ”siviili- ja sotilastiedustelutoiminta”. Ehdotetun momentin mukaan siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan ja suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain
(89/2025)
93 §:ssä tarkoitetun toiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä
(40/2000)
.
(40/2000).
Eduskunnan työjärjestyksen 31 b §:n 1 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana. Ehdotettu sanamuoto ”siviili- ja sotilastiedustelutoiminta” vastaisi eduskunnan työjärjestyksessä käytettyä sanamuotoa. Ehdotettu muutos selventäisi sitä,
ettei
eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan parlamentaarisen valvonnan piiriin kuulu uhkaperusteista rikostiedustelua koskeva valvonta.
Pykälän
3 momentissa
säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamasta laillisuusvalvonnasta. Momentin ensimmäistä virkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelusta. Ehdotetun momentin mukaan siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittaisi tiedusteluvalvontavaltuutettu. Ehdotettu muutos selkeyttäisi lain 3 luvun soveltamisalaa.
7 §.
Tehtävät.
7 §.Tehtävät.
Pykälässä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävistä. Pykälän
1 kohtaa
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinojen lainmukaisuuden valvonnasta. Ehdotetun kohdan mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana valvoa tiedustelumenetelmien, rikostiedustelukeinojen ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, joka johtuu ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevasta sääntelystä.
Vastaavalla tavalla kuin poliisilakiin ehdotetussa, uhkaperusteista rikostiedustelua koskevassa 5 b luvussa myös rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetussa 3 a luvussa käytetään erilaisista salaisen tiedonhankinnan keinoista yleisterminä nimitystä rikostiedustelukeino. Sotilastiedustelusta annetussa laissa ja poliisilain 5 a luvussa käytetään tiedustelumenetelmän käsitettä.
12 §.
Tutkimispyyntö.
12 §.Tutkimispyyntö.
Pykälässä säädetään tiedustelutoiminnan kohteena olleen henkilön oikeudesta tehdä tiedusteluvalvontavaltuutetulle tutkimispyyntö.
Pykälää
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinosta. Ehdotetun pykälän mukaan tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilisi, että häneen olisi kohdistettu tiedustelua, voisi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön lainmukaisuuden.
14 §.
Läsnäolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa sekä oikeus kannella.
14 §.Läsnäolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa sekä oikeus kannella.
Pykälässä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen oikeudesta olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, joka johtuu ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevasta sääntelystä.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinosta. Sen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä olisi oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää tai rikostiedustelukeinoa koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa.
15 §.
Tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttäminen tai lopettaminen.
15 §.Tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttäminen tai lopettaminen.
Pykälässä säädetään tiedustelumenetelmän keskeyttämisen tai lopettamisesta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi ne tekniset muutokset, jotka johtuvat ehdotetusta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevasta sääntelystä.
Pykälän
otsikkoa
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinosta. Ehdotettu otsikko olisi ”Tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttäminen tai lopettaminen”.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinosta. Momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoisi valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin maininta myös rikostiedustelukeinosta. Momentin mukaan tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta tiedusteluvalvontavaltuutettu voisi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka olisi viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voisi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi.
18 §.
Muut toimenpiteet.
18 §.Muut toimenpiteet.
Pykälässä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun oikeudesta saattaa valvottavan tietoon käsityksensä ja kiinnittää valvottavan huomiota tiettyihin näkökohtiin. Pykälässä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun velvollisuudesta saattaa valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaus lain 2 §:n 2 momenttiin. Ehdotetun momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun tulee saattaa merkittävät 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevat valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi. Tiedusteluvalvontavaltuutetun velvollisuudesta saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi rajattaisiin pois uhkaperusteista rikostiedustelua koskevan laillisuusvalvonnan yhteydessä tehdyt havainnot, koska rikostiedustelua ei ehdoteta edellä 2 §:ssä selostetuilla perusteilla sisällytettäväksi parlamentaarisen valvonnan piiriin. Rajaus ehdotetaan tehtäväksi siten, että säännöksessä viitattaisiin 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan eli tiedusteluvalvontavaliokunnan parlamentaarisen valvonnan alaan kuuluvaan toimintaan.
7.5
Esitutkintalaki
7.5Esitutkintalaki
4 luku
Esitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien oikeudet
15 §.
Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa.
15 §.Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa.
Esitutkintalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään asianosaisjulkisuudesta esitutkinnassa. Ehdotetun pykälän
5 momentin
mukaan oikeuteen saada tieto salaisen pakkokeinon käytöstä sovellettaisiin lisäksi, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 ja 62 §:ssä säädettäisiin, oikeuteen saada tieto salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä sovellettaisiin, mitä poliisilain
(872/2011)
5 luvun 58 ja 60 §:ssä säädetään ja oikeuteen saada tieto rikostiedustelukeinon käytöstä sovellettaisiin, mitä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 u ja 58 k §:ssä säädettäisiin.
Asianosaisen tiedonsaantioikeutta rikostorjunnassa tapahtuvasta salaisesta tiedonhankinnasta on tärkeän yleisen edun vuoksi rajoitettu voimassa olevassa momentissa siltä osin kuin tietoa on hankittu salaisilla pakkokeinoilla ja salaisilla tiedonhankintakeinoilla.
Ks. LaVM 7/2014 vp, s. 4.
[57]
Ehdotuksen mukaan asianosaisen tiedonsaantioikeutta rikostiedustelukeinojen käytöstä rajoitettaisiin vastaavasti. Asianosaisjulkisuuden tarkemmat rajoitukset ja niiden perusteena olevat seikat ilmenisivät rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetuista 57 u ja 58 k §:stä.
7.6
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
5 §.
Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi tulemisen ajankohta.
Pykälän
7.6Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
5 §.Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi tulemisen ajankohta.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaus myös rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a lukuun, jossa säädettäisiin rikostiedustelusta vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Pykälään ehdotetaan myös lisättävän maininnat rikostiedustelukeinosta.
Eräät salassa kohdehenkilöiltä toteutettavat rikostiedustelukeinot edellyttävät tuomioistuimen lupaa. Mikäli oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi tuleminen tapahtuisi näissä tilanteissa 4 §:n pääsäännön mukaisesti, tieto rikostiedustelukeinon käytöstä tulisi operatiivisen toiminnan näkökulmasta julki liian aikaisin. Tämä tekisi tiedonhankinnan tavoitteiden saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi. Ehdotuksen mukaan perustiedot tulisivat julkisiksi vasta, kun rikostiedustelukeinon käytöstä olisi viimeistään ilmoitettava rikostiedustelun kohteena olevalle.
12 §.
Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin.
Pykälän
12 §.Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin.
Pykälän
2 momentin 3 kohtaa
ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei asianosaisella olisi tiedonsaantioikeutta muun kuin julkisen oikeudenkäyntiasiakirjan sisältöön rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvussa tarkoitettua rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa, jossa rikostiedustelukeinon kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitsisi kuulla. Nämä asiat rajattaisiin asianosaisen tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle ajallisesti, kunnes ne tulisivat julkisiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 16 §:n 4 momentin nojalla. Pykälään ehdotetaan myös lisättävän maininnat rikostiedustelukeinosta.
16 §.
Pakkokeinoasioiden julkisuus.
Pykälän
16 §.Pakkokeinoasioiden julkisuus.
Pykälän
4 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin myös rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvun mukaiseen tiedonhankintaan ja rikostiedustelukeinojen käyttöön. Asia, jossa rikostiedustelukeinon kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitsisi kuulla, käsiteltäisiin ja ratkaisu siinä julistettaisiin yleisön läsnä olematta. Lisäksi ratkaisun sisältävä ja muu oikeudenkäyntiasiakirja tulisivat julkisiksi, kun tiedonhankintakeinon käytöstä olisi viimeistään ilmoitettava tiedonhankintakeinon kohteena olevalle. Koska kyse olisi asioista, jotka ratkaistaisiin kuulematta sen kohteena olevaa henkilöä, olisi välttämätöntä, ettei myöskään yleisöllä olisi pääsyä mahdollisiin asian käsittelyä koskeviin istuntoihin tai saada tietoa istunnoissa annetuista
ratkaisuista ja niiden sisältämistä asiakirjoista. Pykälään ehdotetaan myös lisättävän maininnat rikostiedustelukeinosta.
7.7
Pakkokeinolaki
7.7Pakkokeinolaki
10 luku
Salaiset pakkokeinot
35 §.
Valeostosta päättäminen.
35 §.Valeostosta päättäminen.
Pykälässä säädetään valeostosta päättämisestä. Pykälän
2 momenttia
… 3 строк без изменений …
ehdotetaan muutettavaksi siten, että valeostoa koskeva päätös voitaisiin antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan nykyisen kahden kuukauden sijasta. Taktisena toimenpiteenä valeosto on soluttautumista edellyttävää peitetoimintaa lyhytkestoisempi ja pistemäisempi toimenpide. Käytännössä valeostojen tekeminen edellyttää kuitenkin huolellisia suunnittelu- ja valmistautumistoimenpiteitä, joiden tekeminen on tarkoituksenmukaista vasta, kun tiedonhankinnasta on päätetty.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 34 j §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskeva päätös voitaisiin antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.
38 §.
Poliisimiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa, peitetoiminnassa ja valeostossa
Pykälän
38 §.Poliisimiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa, peitetoiminnassa ja valeostossa
Pykälän
3 momentissa
on viittaus, jonka mukaan, jos kyse on peitellystä tiedonhankinnasta tietoverkossa Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämisessä, rajavartiomiehen turvaamiseen peitellyssä tiedonhankinnassa tietoverkossa sovelletaan, mitä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 60 §:ssä säädetään. Momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska ehdotetussa 38 a §:ssä säädettäisiin rajavartiomiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa.
38 a §.
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa.
38 a §.Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa.
Pykälä olisi uusi, siinä säädettäisiin Rajavartiomiehen turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa. Poliisin turvaamisesta peitellyssä tiedonhankinnassa, peitetoiminnassa, valeostossa ja tietolähdetoiminnassa säädettäisiin pakkokeinolain 10 luvun 38 §:ssä.
Pykälän
1 momentin
… 3 строк без изменений …
mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies saisi päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava ja tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustettaisiin seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen olisi perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään pakkokeinolain 10 luvun 38 §:n 1 momentin sääntelyä.
Pykälän
2 momentin
mukaan seuranta, kuuntelu ja katselu saataisiin tallentaa. Tallenteet olisi hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvittaisi rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä olisi kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saataisiin säilyttää ja niitä käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet olisi hävitettävä, kun asia olisi lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä. Ehdotettu sääntely vastaisi asiasisällöltään pakkokeinolain 10 luvun 38 §:n 2 momenttia.
54 a §.
Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset.
54 a §.Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavista rajoituksista.
Pykälän
Pykälän
… 1 строк без изменений …
mukaan, ellei erittäin tärkeä yleinen etu muuta edellyttäisi, salaisen pakkokeinon käytöstä vastaava esitutkintaviranomaisen yksikkö voisi päättää, että salaisella pakkokeinolla hankittuja tietoja saisi käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se olisi tarpeen tietolähteen tai esitutkintaviranomaisen virkamiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan tiedonhankintaoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saisi rajoittaa.
Ehdotettu sääntely muistuttaa rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 4 §:n 5 momenttia. Säännöksen perustelujen mukaan mahdollisuus asettaa käyttörajoituksia luovutettaville tiedoille vastaa henkilötietojen käsittelyn yleisiä periaatteita ja sen tarkoituksena on varmistaa korkea henkilötietojen käsittelyn suoja.
HE 228/2016 vp
s. 145.
[58]
Kansainvälistä tietojen vaihtoa koskien on kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 27 §:n 2 momentissa todettu, että kun Suomen viranomainen pyytää oikeusapua vieraan valtion viranomaiselta, on asiakirjojen ja muiden tallenteiden salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta sekä asianosaisten ja viranomaisten tiedonsaantioikeudesta voimassa, mitä Suomen laissa säädetään. Momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa taikka oikeusapua antaneen valtion asettamissa ehdoissa on määrätty salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista taikka luovutetun aineiston palauttamisesta tai hävittämisestä. Säännöksen soveltamista koskee muun muassa korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2006:11.
Eduskunnan oikeusasiamies on tarkastuspöytäkirjassaan suhtautunut kriittisesti ajatukseen, että oikeudellisesti sitovia ja velvoittavia käyttöoikeusrajoituksia voitaisiin asettaa pelkästään esityölausumiin perustuen.
EOAK/592/2022, s. 3–10.
[59]
… 2 строк без изменений …
Epäselvänä on myös pidetty, miten tällaisen rajoituksen mahdolliseen rikkomiseen voitaisiin oikeudellisesti puuttua. Käyttörajoituksista ja myös toiminnan suuntaamisen sisällöstä säätäminen laissa onkin perusteltua rajoitusten oikeudellisen velvoittavuuden varmistamiseksi ja laillisuusperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi.
Tarpeellisuudella viitataan velvollisuuteen perustella päätös käyttörajoitusten tavoitteiden kannalta. Käytön rajaaminen toiminnan suuntaamiseen olisi mahdollista tietolähteen tai mainittujen viranomaisten palveluksessa olevan virkamiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi. Säännös tulisi sovellettavaksi esimerkiksi tilanteissa, joissa tietolähdetoiminnan tai peitetoiminnan keinoin hankittu tieto on luonteeltaan sellainen, että sen ilmaiseminen asianosaisille voisi paljastaa tiedon lähteen. Näissä tilanteissa paljastumisesta aiheutuvat uhkat hengelle ja terveydelle ovat lähes notoorisia. Poliisin toimivaltuussääntelyn kokonaisuudistuksen perusteluissa on todettu hengen ja terveyden suojaamisen osalta käytännön osoittaneen, että tiedonhankinnan kohteet pyrkivät selvittämään tarkoin eri henkilöiden roolit ja todellisen henkilöllisyyden, kun esitutkintaviranomaisen heihin kohdistavat toimenpiteet ovat paljastuneet. Tämä puolestaan mahdollistaa kostotoimenpiteet. Mikäli
samassa asiassa on esimerkiksi käytetty tietolähdettä ja peitehenkilöä, riittää jo toisen henkilön paljastuminen saattamaan molemmat henkilöt ja heidän läheisensä hengen ja terveyden vaaraan.
HE 222/2010 vp
, s. 145.
[60]
Mahdollisuus velvoittavien käyttörajoitusten asettamiseen tukee työnantajan työsuojeluvelvoitteiden toteutumista samoin kuin tietolähteiden suojaamiseen liittyvien velvoitteiden toteutumista.
Erityisesti henkilötiedustelutoimintaan liittyviin turvallisuusuhkiin ja tarkoituksettomasta tiedon paljastumisesta aiheutuviin välillisiin vahinkoihin on viitattu myös poliisin hallinnosta annetun lain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä, jonka mukaan valeosto- ja peitetoiminnan laajempi paljastuminen voi aiheuttaa konkreettisen ja pitkään jatkuvan vaaran paitsi yksilöille myös koko poliisin vakavimman rikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakyvylle sekä kansallisesti että kansainvälisessä yhteistyössä.
HE 118/2002 vp
, s. 7.
[61]
… 6 строк без изменений …
Tiedon käyttöä olisikin esitetyn pykälän perusteella mahdollista rajata poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien suojaamiseksi, vaikka tietojen paljastumiseen ei liittyisikään hengen ja terveyden vaaraa. Tällä viitattaisiin tilanteisiin, joissa salaisen tiedonhankintakeinon käyttöä koskevan tiedon paljastuminen vaikuttaisi merkittävällä
tavalla mahdollisuuksiin käyttää kyseistä tiedonhankintakeinoa tai taktista toimintamallia jatkossa. Tämä heikentäisi esitutkintaviranomaisten mahdollisuuksia torjua vakavinta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Tarve taktisten ja teknisten menetelmien salassa pitämiseen on otettu huomioon myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, jonka 24 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla salassa pidettäviä ovat muun muassa poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden järjestyksen ylläpitämistä.
Ehdotetun pykälän mukaista harkinnanvaraista käyttörajoitusta ei voitaisi kuitenkaan asettaa, jos se olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Yleisen edun liittyessä rikosvastuun toteutumiseen harkintakriteereinä voisivat olla esimerkiksi odotettavissa oleva seuraamus, odotettavissa olevat menettämisseuraamukset, rikoksella saatu hyöty, mahdollisuus erityisen vaarallisten tekovälineiden haltuunottoon ja asianomistajan intressit.
HE 28/2013 vp
, s. 21.
[62]
Myös pykälässä mainittujen viranomaisten palveluksessa oleviin virkamieheen kohdistuvien rikosepäilyjen osalta tulisi käyttörajoituksia harkittaessa arvioida erityisen tarkoin rikoksen selvittämisen tärkeys yleisen edun näkökulmasta. Yleinen etu voisi liittyä myös esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen. Käyttörajoitusten asettaminen olisi kuitenkin sallittua, ellei harkinnassa huomioon otettava yleinen etu olisi erittäin tärkeä. Käyttörajoitusten asettamiseen kohdistuville
rajauksille asetettaisiin siis varsin korkea kynnys, mitä voidaan pitää perusteluna, kun kyse ei olisi esimerkiksi päätöksestä olla toimittamatta esitutkintaa tai rajoittaa sitä, vaan ainoastaan siitä, mitä tietoja voidaan hyödyntää rikosilmoituksen kirjaamisessa tai esitutkinnan aloittamispäätöstä tehtäessä. Luovutettava tieto olisi edelleen hyödynnettävissä eri tavoin rikoksen selvittämisen suuntaamisessa.
56 §.
Ylimääräisen tiedon käyttäminen.
Pykälän
56 §.Ylimääräisen tiedon käyttäminen.
Pykälän
4 momentin
… 4 строк без изменений …
mukaan ylimääräistä tietoa saa lisäksi käyttää rikoksen estämiseksi, poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi ja syyttömyyttä tukevana selvityksenä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ylimääräistä tietoa saisi lisäksi käyttää aina rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi.
Ehdotettu sääntely vastaisi poliisilain 5 lukuun ehdotettua 54 §:n ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 48 §:n sääntelyä.
57 a §.
Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa.
57 a §.Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa.
Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäisiin salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytön rajoituksista toiminnan suuntaamisessa.
Pykälän
Pykälän
… 1 строк без изменений …
mukaan salaisella pakkokeinolla hankittuja tietoja, jotka olisi määritelty tai luovutettu käytettäväksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saisi käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Toiminnan suuntaamisesta säädettiin turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä ensimmäisen kerran poliisi- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistuksen yhteydessä. Toiminnan suuntaamista ei ole tarkemmin määritetty laissa, mutta mainittujen lakien esitöiden mukaan poliisin toiminnan suuntaamisella tarkoitetaan tiedon välillistä hyödyntämistä niin, että tietoa ei käytetä näyttönä taikka pakkokeinon tai tiedonhankintakeinon käytön perusteena. Poliisin toiminnan suuntaaminen voi liittyä esimerkiksi rikoksen estämiseen, paljastamiseen, analyysitoimintaan, esitutkinnan aloittamiskynnyksen selvittämiseen tai esitutkinnan suuntaamiseen. Esitutkinnan suuntaamista on myös esimerkiksi tutkintalinjan valinta.
HE 222/2010 vp
, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp
, s. 134.
Lainvalvontaviranomaisen toiminnan suuntaamista on kuvattu vastaavilla esimerkeillä myös tullin rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä (
HE 174/2014 vp
, s. 72) sekä rajavartiolaitoksen
[63]
Lainvalvontaviranomaisen toiminnan suuntaamista on kuvattu vastaavilla esimerkeillä myös tullin rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä (HE 174/2014 vp, s. 72) sekä rajavartiolaitoksen
rikostorjuntalain uudistuksen yhteydessä
HE 41/2017 vp
, s. 55–56.
. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
HE 82/2023 vp
, s. 160.
[64]. Esimerkkeihin on viitattu myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan lakiuudistuksen esitöissä.
[65]
Siviilitiedustelulainsäädäntöä koskevan lakiuudistuksen hallituksen esityksessä on esimerkkeinä toiminnan suuntaamisesta mainittu se, että rikostorjuntaviranomaisella jo käynnissä olevassa tutkinnassa voitaisiin useista eri tutkintalinjoista priorisoida vaihtoehtoa, johon tiedustelumenetelmän käytön avulla annettu tieto antaisi aiheen kohdistaa tutkintaresursseja. Toiminnan suuntaamista olisi myös se, että poliisi tai muu säännöksessä tarkoitettu rikostorjuntaviranomainen voisi tiedon avulla suunnata operatiivisen toimintansa painopistettä ja mahdollisesti estää uuden rikoksen tai rikollisuuden ilmiön kärjistymistä. Samalla tieto voisi täydentää poliisin tai muun toimivaltaisen viranomaisen rikollisuuden tilannekuvaa ja sitä voitaisiin hyödyntää operatiivisessa ja strategisessa rikosanalyysissä esimerkiksi erilaisten rikollisuusilmiöiden muodostaman uhkan kartoittamiseksi. Suuntaaminen liittyisi yleensä rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen tähtäävään
poliisin toimintaan, mutta tiedon luovuttaminen esitutkintaviranomaisen toiminnan suuntaamiseksi voisi tapahtua myös muiden poliisilain 1 luvun 1 §:ssä säädettyjen tehtävien kuten oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen suuntaamiseksi. Rikosta koskevan tiedon luovuttaminen Rajavartiolaitokselle voisi vastaavalla tavalla tapahtua, paitsi rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvitettäväksi harjoitettavan toiminnan suuntaamiseksi, myös rajavartiolain 3 §:n 1 momentissa Rajavartiolaitoksen tehtäväksi säädetyn rajaturvallisuuden ylläpitämisen suuntaamiseksi. Koska luovutettu tieto olisi ennen kaikkea toimintaa suuntaavaa ja tilannekuvaa rikastavaa, ei sitä saisi käyttää henkilön rikosvastuuseen saattamiseksi.
HE 29/2025 vp
, s. 26 ja 35–36.
[66]
Pykälällä pyritään osaltaan varmistamaan, että keskeisimmät tiedon käyttöön liittyvät käyttörajoitukset perustuvat lakiin.
Ks. EOAK/592/2022, s. 10.
[67]
Kuten edellä olevasta esityökatsauksesta ilmenee, tilanteet, joissa tietoja käytetään toiminnan suuntaamiseksi, ovat hyvin moninaisia. Toisaalta uusia käyttötilanteita ja käyttömahdollisuuksia ilmenee toimintaympäristön muuttuessa ja poliisitoiminnan kehittyessä. Ehdotetussa pykälässä toiminnan suuntaaminen onkin määritelty käänteisesti kuvaamalla ne käyttötavat, jotka eivät ole sallittuja, kun tieto on rajattu käytettäväksi toiminnan suuntaamiseksi. Tällaista avoimempaa sääntelytapaa voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon, että voimassa olevassa poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toimivaltasääntelyssä tietojen käyttämiseen toiminnan suuntaamiseen on suhtauduttu varsin sallivasti.
Hallintovaliokunta on jo mietinnössään todennut poliisin henkilötiedustelukeinoihin (peitetoiminta, valeosto, tietolähdetoiminta) viitaten, että syytetyn oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei vaarannu silloin, kun peitetoiminnalla ja valeostolla saatuja tietoja ei ole käytetty syyteharkinnan perustana eikä oikeudenkäynnissä, vaan ne ovat ainoastaan auttaneet poliisin toiminnan suuntaamisessa.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
[68]
Tietojen käyttämistä poliisin toiminnan suuntaamiseen koskevat säännökset ovat olleet myös perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä osana ylimääräisen tiedon käyttöä koskevaa sääntelyä.
PeVL 35/2018 vp, s. 21–22 ja PeVL 32/2013 vp, s. 6.
[69]
… 7 строк без изменений …
Tietojen käyttö poliisitoiminnan suuntaamiseksi on myös henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 §:n mukainen käyttötarkoitus, joihin henkilötietoja voidaan käsitellä niiden alkuperäisten käyttötarkoitusten
lisäksi. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella tutkinta- ja valvontatehtävien hoitamiseksi, rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi sekä lupahallinnon tehtävien ja poliisille laissa erikseen säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi käsiteltyjä tietoja voidaan käyttää poliisin toiminnan suuntaamiseksi.
taikka hakemalla oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaista salassapitomääräystä.
7.8
Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa
20 §.
Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
7.8Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa
20 §.Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
… 2 строк без изменений …
Pykälässä säädetään Tullin oikeudesta salassapitosäännösten estämättä luovuttaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti henkilötietoja toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, minkä vuoksi voimassa olevasta pykälästä tulisi pykälän
1 momentti
. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus henkilötietojen käsittelystä tullissa annetun lain tietolähdetietoja koskevaan 11 §:ään. Tullin tietolähdetoimintaa toteutetaan tullirikostorjuntatehtävien hoitamiseksi. Vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta voidaan merkityksellisimmiksi arvioida ne tullirikokset, joihin sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista (laki tullin rikostorjunnasta 2 §:n 1 kohdan d-alakohta). Mahdollisuus tietolähdetietojen luovuttamiseen edistää myös viranomaisyhteistyön ja salaisen tiedonhankinnan koordinointia, päällekkäisen ja epätarkoituksenmukaisen toiminnan tunnistamista ja välttämistä sekä tietolähteiden ja viime kädessä tietolähteitä käsittelevien virkamiesten työturvallisuutta. Ehdotetun muutoksen myötä Tullin mahdollisuus luovuttaa
1 momentti. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus henkilötietojen käsittelystä tullissa annetun lain tietolähdetietoja koskevaan 11 §:ään. Tullin tietolähdetoimintaa toteutetaan tullirikostorjuntatehtävien hoitamiseksi. Vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta voidaan merkityksellisimmiksi arvioida ne tullirikokset, joihin sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista (laki tullin rikostorjunnasta 2 §:n 1 kohdan d-alakohta). Mahdollisuus tietolähdetietojen luovuttamiseen edistää myös viranomaisyhteistyön ja salaisen tiedonhankinnan koordinointia, päällekkäisen ja epätarkoituksenmukaisen toiminnan tunnistamista ja välttämistä sekä tietolähteiden ja viime kädessä tietolähteitä käsittelevien virkamiesten työturvallisuutta. Ehdotetun muutoksen myötä Tullin mahdollisuus luovuttaa
tietolähdetietoja muun muassa vastaisi Rajavartiolaitoksen tietolähdetietojen luovuttamisesta säädettyä (laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa 32 §). Ehdotettu muutos edistää myös yleisemmin PTR-yhteistyötä erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnassa.
Tietojen luovutusoikeus ehdotetaan laajennettavaksi kattamaan myös tulli- ja verovalvonnan tiedot. Vaikka tulli- ja verovalvonnan henkilötiedot kuuluvat tietosuoja-asetuksen soveltamisalalle, on tiedot arvioitu merkityksellisiksi myös rikostorjunnan kannalta. Henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain perusteluissa todetaan, että ”(t)ullivalvonnan tehtäviin kuuluvalla kieltojen- ja rajoitusten valvonnalla tähdätään tulliverotuksen ja tullivarmuuden lisäksi myös tullirikosten estämiseen ja paljastamiseen. Tullivalvonnan toimenpiteillä estetään ja paljastetaan myös tullirikoksia, vaikka se ei tapahdukaan esimerkiksi rikostiedustelun keinoin vaan tullilain mukaisin hallinnollisin toimivaltuuksin.
HE 259/2018 vp
s. 46.
[70]
” Hallituksen esityksessä on lisäksi erikseen mainittu tulli- ja verovalvonnan henkilötietojen hyödyntäminen riskianalyysiin sekä kohdevalinnassa ja rikostorjunnassa.
HE 259/2018
vp
s. 47,
[71]
Muutoksen myötä luovutettavaksi tulevien tietojen liittyessä rikostorjuntaan ja rikosten ennalta estämiseen, tietojen luovutusta ei ole tarpeen sitoa erityiseen kynnykseen.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi
2 momentti
, jossa säädettäisiin Tullin oikeudesta luovuttaa Rajavartiolaitokselle tulli- ja verovalvonnan tietoja. Ehdotetun momentin mukaan Tulli saisi luovuttaa Rajavartiolaitokselle salassapitosäännösten estämättä sellaisia 12 §:ssä tarkoitettuja tulli- ja verovalvonnan tietoja, jotka olisivat välttämättömiä Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 57 c §:ssä uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi. Momentissa viitattaisiin Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 57 c §:ään, jossa säädettäisiin rikostiedustelun kohteista. Mainitun 12 §:n mukaiset tulli- ja verovalvonnan tiedot vastaavat pitkälti Verohallinnon verovalvontaa koskevia tietoja. Koska Verohallinnon tiedonluovutus on kytketty mainittuihin tarkoituksiin ja koska Tullin osalta on kyse samankaltaisista tiedoista, lain systematiikan takia Tullin ja Verohallinnon tiedonluovutussäännösten olisi oltava
2 momentti, jossa säädettäisiin Tullin oikeudesta luovuttaa Rajavartiolaitokselle tulli- ja verovalvonnan tietoja. Ehdotetun momentin mukaan Tulli saisi luovuttaa Rajavartiolaitokselle salassapitosäännösten estämättä sellaisia 12 §:ssä tarkoitettuja tulli- ja verovalvonnan tietoja, jotka olisivat välttämättömiä Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 57 c §:ssä uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi. Momentissa viitattaisiin Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annetun lain 57 c §:ään, jossa säädettäisiin rikostiedustelun kohteista. Mainitun 12 §:n mukaiset tulli- ja verovalvonnan tiedot vastaavat pitkälti Verohallinnon verovalvontaa koskevia tietoja. Koska Verohallinnon tiedonluovutus on kytketty mainittuihin tarkoituksiin ja koska Tullin osalta on kyse samankaltaisista tiedoista, lain systematiikan takia Tullin ja Verohallinnon tiedonluovutussäännösten olisi oltava
mahdollisimman identtisiä.
7.9
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
30 §.
Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä.
7.9Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
30 §.Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi
2 momentti
. Ehdotetun momentin mukaan lisäksi Rikosseuraamuslaitos voisi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa turvallisuustietorekisteristä Rajavartiolaitokselle sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja vangeista ja tutkintavangeista, joiden voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteri voi sisältää tietoja myös poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa. Pykälän 4 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä myös ulkopuolista henkilöä koskevia rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, jos henkilön voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta tai vaarantavan vankilan turvallisuutta. Hallituksen esityksessä (
HE 292/2014 vp
) turvallisuustietorekisterin on todettu sisältävän poikkeuksellisia ja vakavia tapahtumia
2 momentti. Ehdotetun momentin mukaan lisäksi Rikosseuraamuslaitos voisi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa turvallisuustietorekisteristä Rajavartiolaitokselle sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja vangeista ja tutkintavangeista, joiden voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteri voi sisältää tietoja myös poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa. Pykälän 4 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä myös ulkopuolista henkilöä koskevia rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, jos henkilön voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta tai vaarantavan vankilan turvallisuutta. Hallituksen esityksessä (HE 292/2014 vp) turvallisuustietorekisterin on todettu sisältävän poikkeuksellisia ja vakavia tapahtumia
ja niihin liittyviä epäilyjä koskevia tietoja.
HE 292/2014 vp
s. 20.
[72]
… 3 строк без изменений …
Kirjaus liittyy aiemmin voimassa olleeseen säännökseen, mutta voimassa olevan pykälän perusteluissa on todettu ehdotetun pykälän vastaavan tuolloin voimassa olleen lain 26 §:ää, jota täydennettiin muun muassa lisäämällä siihen mahdollisuus oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen.
Turvallisuustietorekisterissä olevilla tiedoilla arvioidaan olevan merkitystä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden piirissä tapahtuvan vakavan rikollisuuden torjumisessa, mutta tiedoilla voi olla huomattavaa merkitystä myös oikeusvaltion toimintojen turvaamisessa, erityisesti korruption ja muun viranomaisiin vaikuttamisen torjunnan kannalta. Tietojen luovutusmahdollisuuden laajentaminen kattamaan myös rikoksen estäminen on perusteltua, kun otetaan huomioon uhkaperusteisen rikostiedustelun tavoitteena oleva rikollisuuden torjunta. Tietojen käyttämiseen rikoksen estämiseen on muutoinkin suhtauduttu sallivammin kuin tietojen käyttöön esimerkiksi rikosasian todisteena.
7.10
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
18 §.
Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen.
7.1Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
18 §.Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen.
Pykälässä säädetään Verohallinnon oikeudesta tietojen oma-aloitteiseen antamiseen. Pykälän
1 momentin
15 kohtaan
1 momentin15 kohtaan
ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, jolla virkkeen lopussa oleva piste korvattaisiin puolipisteellä.
Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
16 kohta
, jonka mukaan Verohallinto voisi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen Rajavartiolaitokselle sellaisista verovalvonnassa tai muutoin havaituista tiedoista, jotka ovat välttämättömiä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.
16 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen Rajavartiolaitokselle sellaisista verovalvonnassa tai muutoin havaituista tiedoista, jotka ovat välttämättömiä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.
… 3 строк без изменений …
Lain 1 §:n 1 momentin mukaan verotustiedoilla tarkoitetaan Verohallinnolle annettuihin ja Verohallinnossa laadittuihin yksittäisiä verovelvollisia koskeviin asiakirjoihin (verotusasiakirjat) sisältyviä tietoja.
Ehdotetulla sääntelyllä pyritään erityisesti varmistamaan, että Verohallinnolla on ajantasaiset ja kattavat mahdollisuudet luovuttaa Rajavartiolaitokselle rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetussa 3 a luvussa yksilöityjen uhkien torjumiseksi tarpeellisia tietoaja, mutta tiedot voisi luovuttaa myös lain 3 luvussa tarkoitettujen konkreettisten ja yksilöityjen rikosten estämiseksi.
8
Lakia alemman asteinen sääntely
8Lakia alemman asteinen sääntely
… 3 строк без изменений …
Ehdotettuun sääntelyyn sisältyy useita asetuksenantovaltuuksia, jotka on sijoitettu kunkin asianomaisen perussäännöksen yhteyteen.
Asetusten tarpeellisuus arvioidaan myöhemmin.
9
Voimaantulo
9Voimaantulo
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027.
10
Toimeenpano ja seuranta
10Toimeenpano ja seuranta
… 4 строк без изменений …
Useat esitykseen sisältyvät muutokset edustavat uuden tyyppistä Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja muutoksilla on myös vaikutuksia tiedonhankinnan kohteena olevien henkilöiden oikeusasemaan.
kertomuksen toiminnastaan. Tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi tiedusteluvalvontavaltuutetulla tulee olla riittävät resurssit. Valvontalaissa säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun kattavista tiedonsaantioikeuksista sekä erilaisista keinoista puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
11
Suhde muihin esityksiin
Oikeusministeriössä on käynnissä pakkokeinolain muutostarpeiden arviointia koskeva hanke (OM055:00/2023), jossa valmisteltu hallituksen esitys laiksi pakkokeinolain 2 ja 10 luvun muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (
HE 98/2026 vp
) annettiin eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 2 momenttia, joka koskee ylimääräisen tiedon käytön ns. perusterikoksia. Tässä esityksessä ehdotetaan puolestaan muutettavaksi pakkokeinolain 56 §:n 4 momenttia. Oikeusministeriössä valmistellun hallituksen esityksen
HE 98/2026 vp
. ehdotukset eivät siten tältä osin koske tässä esityksessä ehdotettavia säännöksiä. Oikeusministeriön hankkeessa valmistellussa hallituksen esityksessä ja tässä esityksessä ehdotetaan kumottavaksi pakkokeinolain 10 luvun 38 §:n 3 momentti. Pakkokeinolain muuttamista koskevassa esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Rajavartiolaitoksenrikostorjuntalain salaisia pakkokeinoja koskevassa 4 luvussa olevat
11Suhde muihin esityksiin
Oikeusministeriössä on käynnissä pakkokeinolain muutostarpeiden arviointia koskeva hanke (OM055:00/2023), jossa valmisteltu hallituksen esitys laiksi pakkokeinolain 2 ja 10 luvun muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 98/2026 vp) annettiin eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 2 momenttia, joka koskee ylimääräisen tiedon käytön ns. perusterikoksia. Tässä esityksessä ehdotetaan puolestaan muutettavaksi pakkokeinolain 56 §:n 4 momenttia. Oikeusministeriössä valmistellun hallituksen esityksen
HE 98/2026 vp. ehdotukset eivät siten tältä osin koske tässä esityksessä ehdotettavia säännöksiä. Oikeusministeriön hankkeessa valmistellussa hallituksen esityksessä ja tässä esityksessä ehdotetaan kumottavaksi pakkokeinolain 10 luvun 38 §:n 3 momentti. Pakkokeinolain muuttamista koskevassa esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Rajavartiolaitoksenrikostorjuntalain salaisia pakkokeinoja koskevassa 4 luvussa olevat
pykälät ja säännökset siirrettäisiin pakkokeinolain 10 lukuun. Tässä esityksessä puolestaan ehdotetaan lisättäväksi uusi 58 m § Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain salaisia pakkokeinoja koskevaan 4 lukuun. Pykälään siirrettäisiin voimassa olevan 58 §:n sisältö asiallisesti muuttumattomana. Esityksiä saatetaan käsitellä samanaikaisesti eduskunnassa ja niihin sisältyy samojen lainkohtien muutosehdotuksia, jotka täytyy sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi (
HE 127/2026 vp
). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 58 §:ää, jota ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä. Muutosehdotukset tulee sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
Tässä esityksessä, hallituksen esityksessä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 121/2026 vp
) sekä valtiovarainministeriön lainsäädäntöhankkeessa Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (VM159:00/2025) ehdotetaan muutettavaksi osin samoja lakeja. Esityksiin sisältyy samojen lainkohtien muutosehdotuksia, jotka täytyy sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
Uhkaperusteisen rikostiedustelun kokonaisuuden kannalta merkittävimpänä lakihankkeena voidaan pitää ehdotusta perustuslain muuttamiseksi. Valtioneuvosto antoi 16.4.2026 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta (
HE 50/2026 vp
). Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on kesken. Esitys valmisteltiin oikeusministeriön 23.12.2024 asettamassa työryhmässä (OM067:00/2024). Työryhmän tehtävänä oli valmistella tarpeellisiksi arvioidut perustuslain 10 §:n muutokset ottaen huomioon mm. vakavan rikollisuuden uudet muodot ja tapahtunut teknologinen kehitys sekä tarve mahdollistaa uhkaperustainen, vakavaan rikollisuuteen kohdistuva rikostiedustelu. Työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 4.12.2025–22.1.2026.
Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi (HE 127/2026 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 58 §:ää, jota ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä. Muutosehdotukset tulee sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
Tässä esityksessä, hallituksen esityksessä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 121/2026 vp) sekä valtiovarainministeriön lainsäädäntöhankkeessa Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (VM159:00/2025) ehdotetaan muutettavaksi osin samoja lakeja. Esityksiin sisältyy samojen lainkohtien muutosehdotuksia, jotka täytyy sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
Uhkaperusteisen rikostiedustelun kokonaisuuden kannalta merkittävimpänä lakihankkeena voidaan pitää ehdotusta perustuslain muuttamiseksi. Valtioneuvosto antoi 16.4.2026 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta (HE 50/2026 vp). Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on kesken. Esitys valmisteltiin oikeusministeriön 23.12.2024 asettamassa työryhmässä (OM067:00/2024). Työryhmän tehtävänä oli valmistella tarpeellisiksi arvioidut perustuslain 10 §:n muutokset ottaen huomioon mm. vakavan rikollisuuden uudet muodot ja tapahtunut teknologinen kehitys sekä tarve mahdollistaa uhkaperustainen, vakavaan rikollisuuteen kohdistuva rikostiedustelu. Työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 4.12.2025–22.1.2026.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan mm. muutettavaksi perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttien kotirauhan suojaa ja luottamuksellisen viestin suojaa koskevia lakivarauksia siten, että mahdollistettaisiin kyseisten perusoikeuksien välttämätön rajoittaminen tiedon hankkimiseksi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Koska tässä esityksessä ei ehdoteta luottamuksellisen viestinnän suojaa koskevia uhkaperusteisia rikostiedustelukeinoja eikä valtiosääntöistä kotirauhaa rajoittavia toimivaltuuksia, ei perustuslain 10 §:ää koskeva muutos ole tässä esitettyjen lakiehdotusten säätämisen edellytyksenä. Tarkoitus on kuitenkin rikostiedusteluhankkeen seuraavassa valmisteluvaiheessa täydentää uhkaperusteista rikostiedustelua koskevaa sääntelyä, mikäli perustuslain 10 §:ään esitetyt muutokset toteutuvat. Tästä johtuen on tarkoituksenmukaista seurata perustuslain 10 §:ää koskevan hankkeen etenemistä ja ottaa ennakoivasti huomioon
sen eduskuntakäsittelyssä mahdollisesti esiin tulevia seikkoja myös tämän esityksen sisällössä. Esityksiä saatetaan käsitellä samanaikaisesti eduskunnassa ja niihin sisältyy samojen lainkohtien muutosehdotuksia, jotka täytyy sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
12
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
12.1
Yleiset lähtökohdat Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön arvioinnissa
12Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
12.1Yleiset lähtökohdat Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön arvioinnissa
Perustuslakivaliokunta on pitänyt hyväksyttävänä säätää Rajavartiolaitokselle eräitä poliisin toimivaltuuksiin rinnastuvia toimivaltuuksia, joille on osoitettavissa rajavartiomiehen tehtävien ja toimivaltuuksien erityisluonteeseen sekä erityisesti turvallisuusintresseihin kytkeytyviä tavoitteita.
PeVL 36/2017 vp; PeVL 19/2005 vp ja PeVL 12/2002 vp, s. 5/II.
[73]
Perustuslakivaliokunta on pitänyt hyväksyttävänä Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteistyön vaatimien toimivaltuuksien säätämistä terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa.
PeVL 35/2008 vp.
[74]
Sääntelyn valtiosääntöisen hyväksyttävyyden kannalta on kuitenkin ollut merkityksellistä, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet on rajattu nimenomaisesti sen lakisääteisiin tehtäviin ja pyydettävään virka-apuun.
PeVL 6/2018 vp ja PeVL 19/2005 vp.
[75]
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan poliisilaki on tyypillisesti sellainen säädös, joka voi herkästi joutua ristiriitaan kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti klassisten vapausoikeuksien kanssa.
PeVL 15/1994 vp, s. 1. Ks. myös esim. PeVL 5/1999 vp, s. 2; PeVL 67/2010 vp, s. 2–3 ja PeVL 99/2022 vp, 1 kohta.
[76]
Kysymys on keskeisesti henkilökohtaiseen vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen (perustuslain 7 §), liikkumisvapauteen (perustuslain 9 §) ja kotirauhan suojaan (perustuslain 10 §) puuttuvien toimivaltuuksien mahdollistavasta lainsäädännöstä. Samoin kysymys on usein yksityiselämän suojaan (perustuslain 10 §) ja täsmällisemmin viestin salaisuuteen (perustuslain 10 §:n 2 ja 4 momentti) puuttuvista toimivaltuuksista.
Esim. PeVL 5/1999 vp, s. 2 ja PeVL 67/2010 vp, s. 3.
[77]
Vastaavalla tavalla rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettu
laki voi joutua ristiriitaan kansalaisten perusoikeuksien kanssa.
Vastaavalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että poliisilain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen poliisitoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on yleisen yhteiskunnallisen intressin kannalta tärkeää, voidaan katsoa myös Rajavartiolain 3 §:ssä säädettyjen tavoitteiden olevan tärkeää yhteiskunnallisten intressien kannalta. Perusoikeusjärjestelmässä kysymys on valiokunnan mukaan ääritapauksissa perustuslain 7 §:n mukaisen oikeuden henkilökohtaiseen turvallisuuteen suojaamisesta. Tällaisen vahvan intressin olemassaolon on valiokunnan mukaan yleensä katsottu muodostavan sellaisen perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävän syyn, joka valtiosääntöoikeudellisessa merkityksessä oikeuttaa perusoikeuden rajoittamisen, jos muutkin yleiset rajoittamisedellytykset ovat käsillä.
Ks. esim. PeVL 99/2022 vp, 2 kohta; PeVL 67/2010 vp, s. 2/I ja PeVL 5/1999 vp, s. 2/II.
[78]
Lähtökohtana onkin, että perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia on arvioitava paitsi perusoikeuksiin mahdollisesti sisältyvien lakivarausten kannalta myös perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten mukaisesti.
PeVL 67/2010 vp, s. 3.
[79]
Rajoittamisen yleiset edellytykset koskevat vaatimusta säätää rajoituksesta lailla, rajoituksen tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä, rajoittamisen perusteena olevien syiden hyväksyttävyyttä, suhteellisuusvaatimuksen täyttymistä perusoikeutta rajoitettaessa, rajoitukseen liittyvien oikeusturvajärjestelyjen riittävyyttä ja rajoituksen ristiriidattomuutta Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Esim. PeVL 67/2010 vp, s. 3 ja PeVL 5/1999 vp, s. 2.
[80]
Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon perusoikeuksia koskevat lakivaraukset. Valtiosääntöisiin reunaehtoihin vaikuttavat myös kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja Euroopan unionin
perusoikeuskirja sekä niitä koskeva tulkintakäytäntö. Toimivaltuussääntelyn arvioinnin kannalta olennaista on myös perustuslain 2 §:n 3 momentti, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Lisäksi ehdotuksia arvioitaessa merkitystä on perustuslain 21 §:n säännöksillä oikeusturvasta.
Perustuslakivaliokunta on siviilitiedustelua koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 35/2018 vp) todennut, että tiedustelumenetelmien valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa voidaan osin tukeutua salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskevaan valiokunnan käytäntöön.
PeVL 35/2018 vp, s 3–4. Ks. myös esim. PeVL 32/2013 vp, PeVL 67/2010 vp, PeVL 66/2010 vp ja PeVL 5/ 1999 vp.
[81]
… 1 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunnan mukaan samalla on kuitenkin oikeudellisesti eroteltava ne seikat, jotka oikeuttavat sääntelyn eroavaisuuden. Salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskeva käytäntö ei perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan siten ole sellaisenaan ja varauksitta sovellettavissa tiedustelun tiedonhankintamenetelmiä koskevaa lainsäädäntöä valtiosääntöoikeudellisesti arvioitaessa. Tiedustelumenetelmiä on arvioitava menetelmäkohtaisesti vastaavia salaisia tiedonhankintamenetelmiä ja salaisia pakkokeinoja
koskeva perustuslakivaliokunnan käytäntö huomioon ottaen siten, että tiedustelutoiminnan erityinen luonne otetaan asianmukaisesti huomioon.
Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta tämän esityksen merkityksellisimpänä ehdotuksena voidaan pitää rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotettua 3 a lukua, jonka sisältämällä sääntelyllä mahdollistettaisiin Rajavartiolaitoksen tiedonhankinta ja tietojen käsittely vakavan rikollisuuden uhkista niiden torjumiseksi jo astetta ennen kuin ketään voidaan perustellusti epäillä yksilöidystä rikoksesta tai olettaa syyllistyvän sellaiseen.
12.2
Yksilöidystä ja konkreettisesta rikosepäilystä irtautuva uhkaperusteinen rikostiedustelu
12.2.1
Yksityiselämän suoja
12.2Yksilöidystä ja konkreettisesta rikosepäilystä irtautuva uhkaperusteinen rikostiedustelu
12.2.1Yksityiselämän suoja
… 1 строк без изменений …
Esityksessä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotetun 3 a luvun sisältämä uhkaperusteinen rikostiedustelusääntely on merkityksellistä erityisesti perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän, kotirauhan ja henkilötietojen suojan kannalta. Lisäksi toimivaltuuksilla voidaan puuttua jossain määrin perustuslain 9 §:ssä turvattuun liikkumisvapauteen. Tämä merkitsee, että ehdotettujen toimivaltuuksien on täytettävä perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyksistä seuraavat vaatimukset. Vaatimusten täyttymistä ehdotettujen toimivaltuuksien kannalta käsitellään seuraavissa kappaleissa yksityiselämän suojan ja jäljempänä henkilötietojen suojan kannalta.
Perustuslain tulkintakäytännössä rikosten tutkintaa koskevan rajoitusperusteen nojalla on voitu säätää myös rikosten estämiseen ja paljastamiseen liittyvistä toimivaltuuksista.
PeVL 67/2010 vp.
[82]
Rikoksen tutkintana on tulkintakäytännössä pidetty myös sellaisia toimenpiteitä, joihin ryhdytään jonkin konkreettisen ja yksilöidyn rikosepäilyn johdosta, vaikka rikos ei vielä olisi ehtinyt toteutuneen teon asteelle.
Ks. PeVM 4/2018 vp, PeVL 5/1999 vp ja PeVL 2/1996 vp. Vrt. PeVL 11/2005 vp.
[83]
Tulkintakäytännössä rikoksen tutkintana on pidetty myös rikoksen paljastamista, joka liittyy tilanteisiin, joissa rikos voidaan olettaa tehdyksi.
PeVL 67/2010 vp.
[84]
Tulkintakäytännössä konkreettisella ja yksilöidyllä rikosepäilyllä on tarkoitettu tiettyyn henkilöön kohdistuvaa perusteltua epäilyä tämän syyllistymisestä tiettyyn toimivaltuussäännöksessä nimenomaisesti
mainittuun rangaistavaksi säädettyyn tekoon.
PeVL 5/1999 vp ja PeVL 2/1996 vp.
[85]
… 5 строк без изменений …
Kun ehdotetussa rikostiedustelusääntelyssä on kyse tiedonhankinnan käynnistämisen mahdollistamisesta varhaisemmassa vaiheessa ilman, että käsillä olisi vielä yksilöity ja konkreettinen rikosepäily ja kun tiedonhankinta voitaisiin kohdistaa myös yksilöä laajempaan joukkoon eli ryhmään (57 e §), on selvää, että luottamuksellisen viestin suojaan puuttuvista tiedonhankintakeinoista, kuten telekuuntelusta ja televalvonnasta, ei voimassaolevan perustuslain 10 §:n 4 momentissa olevien lakivarausten mukaisesti voitaisi säätää käytettäväksi uhkaperusteisesti.
Perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun kotirauhan suojan kannalta merkityksellisiä rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, peitetoiminta ja valeosto. Kotirauhan suojaa koskevan perustuslain 10 §:n 3 momentin lakivarauksen mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Myös kyseisen lakivarauksen tulkinnassa on irtauduttu perustuslaissa käytetyn ilmaisun ”rikosten selvittämiseksi” sanamuodosta vastaavalla tavalla kuin luottamuksellisen viestin suojaa koskevassa lakivarauksessa.
Esim. PeVL 36/2017 vp, s. 4–5 ja PeVM 4/2018 vp, s. 5–6.
[86]
Kotirauhaa koskeva lakivaraus ja sen vakiintunut tulkinta ei mahdollista perustuslaissa turvatun kotirauhan piiriin puuttuvien tiedonhankintakeinojen säätämistä uhkaperusteisesti. Siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunta arvioi kysymystä kotirauhan suojan rajoittamisesta tiedustelutoimivaltuuksien käytössä.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 36/2018 vp.
[87]
… 2 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että perustuslaissa turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat ja edellytti, että sääntelyä muutettaisiin sanonnallisesti siten, että siinä viitataan ”vakituiseen asumiseen käytettävän tilan” sijasta ”pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan”. Perustuslakivaliokunta arvioi myös tiedustelulainsäädäntöön ehdotettuja peitetoiminta- ja valeostotoimivaltuuksia, joiden käyttö oli lakiehdotuksissa kytketty asuntoa käyttävän
aktiiviseen myötävaikutukseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotetussa sääntelyssä ei ollut voimassa olevasta rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvun sääntelystä poiketen kyse konkreettisesta ja yksilöidystä rikosepäilystä. Perustuslakivaliokunta katsoi, että toimivaltuudessa ei siten ollut kyse perustuslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rikosten selvittämisestä eikä säännöksestä myöskään käynyt ilmi, että peitetoiminta tai valeosto asunnossa olisivat perustuslain 10 §:n 3 momentin tarkoittamassa mielessä välttämättömiä perusoikeuksien turvaamiseksi.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut peitellyn tiedonhankinnan ja teknisen seurannan olevan luonteeltaan merkittävästi yksityiselämän suojaan puuttuvia toimivaltuuksia. Peitelty tiedonhankinta voi olla merkityksellistä myös kotirauhan kannalta, joskin esitöissä esitettyjen esimerkkien kuten, lähetyksen toimittaminen perille lähettinä esiintyen, perusteella kajoaminen olisi käytännössä hyvin vähäistä. Toimiminen asunnoissa olisikin käytännössä varsinkin hankalaa, kun mahdollisuus vuorovaikutukseen on hyvin rajattua. Perustuslakivaliokunta on pitänyt kotirauhan suojan kannalta välttämättömänä, että peiteltyä tiedonhankintaa koskeva sääntely pitää sisällään edellytyksen, jonka mukaan peitelty tiedonhankinta ei ole sallittua asunnossa edes asunnonhaltijan myötävaikutuksella.
PeVL 66/2010 vp, s. 8 ja PeVL 49/2014 vp, s. 2–3.
[88]
Peitellyn tiedonhankinnan luonnetta merkittävästi yksityiselämän suojaan puuttuvana toimivaltuutena
kuvastaa myös se, että se tulee salaisena tiedonhankintakeinona pääsääntöisesti kysymykseen vain sellaisten rikosten suhteen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Kysymys on tällöin tyypillisesti törkeistä rikoksista. Teknisen seurannan luonnetta merkittävästi yksityiselämään puuttuvana toimivaltuutena ilmentää muun muassa se, että salaisena tiedonhankintamenetelmänä henkilön tekninen seuranta edellyttää tuomioistuimen lupaa.
PeVL 35/2018 vp, s. 28.
[89]
Peitetoiminnassa ja valeostossa on kysymys niin sanotuista epäsovinnaisista rikostorjunta- ja rikostutkintamenetelmistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä peitetoimintaa on pidetty perusoikeusnäkökulmasta valeostoa merkittävämpänä toimivaltuutena ja sitä on arvioitu pitkälle menevänä puuttumisena yksityiselämän suojaan. Yleisesti valiokunta on todennut, että tällaisten toimivaltuuksien perusteeksi tulee vaatia perusoikeustarkastelussa erityisen painavia syitä eivätkä valtuudet saa ulottua laajemmalle kuin perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävien syiden vuoksi on välttämätöntä. Lisäksi valiokunta on luonnehtinut epäsovinnaisia toimivaltuuksia siten, että ne merkitsevät poliisin oikeutta toimia vastoin joitain rikosoikeudellisia kieltoja ilman virkavastuuta, millä on merkitystä perustuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun hallinnon lainalaisuuden kannalta.
PeVL 5/1999 vp, s. 5 ja PeVL 66/2010 vp, s. 9.
Perustuslain 9 §:ssä säädetään liikkumisvapaudesta. Säännöksen mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Liikkumisvapauden rajoitusten tulee perustua lakiin. Rajoitusten sallittavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan 2 artiklaan, jonka 3 kappaleen mukaan liikkumisvapaudelle voidaan asettaa sellaisia rajoituksia, jotka ovat lainmukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa (
HE 309/1993 vp
). Perustuslain 9 §:n kannalta merkityksellisiä rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, tekninen katselu ja tekninen seuranta.
PeVL 36/2002 vp, s. 5.
[90]
Perustuslain 9 §:ssä säädetään liikkumisvapaudesta. Säännöksen mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Liikkumisvapauden rajoitusten tulee perustua lakiin. Rajoitusten sallittavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan 2 artiklaan, jonka 3 kappaleen mukaan liikkumisvapaudelle voidaan asettaa sellaisia rajoituksia, jotka ovat lainmukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa (HE 309/1993 vp). Perustuslain 9 §:n kannalta merkityksellisiä rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, tekninen katselu ja tekninen seuranta.
[91]
… 2 строк без изменений …
Kyseiset keinot merkitsisivät melko vähäistä puuttumista liikkumisvapauteen suhteessa siihen rajoitusperusteen välttämättömyyteen, jota yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuden suojaaminen vakavan rikollisuuden
uhkalta edustaa. Näin ollen edellä mainittuja rikostiedustelukeinoja koskevan sääntelyn ei arvioida olevan ongelmallinen liikkumisvapauden kannalta.
määräämiselle asetettavat edellytykset yksilöityine ja kirjallisine ilmoituksineen määriteltäisiin yksityiskohtaisesti laissa. Ilmaisukiellosta säätäminen on välttämätöntä, koska rikostiedustelukeinon käytön tuleminen sivullisen välityksellä kohdehenkilön tietoon voisi estää rikostiedustelukeinon käytön tai vaarantaa sen tarkoituksen toteutumisen.
12.2.2
Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset
Välttämättömyys Eduskunnan perustuslakivaliokunta on muun muassa rajavartiolain ja ulkomaalaislain muuttamista koskeneessa hallituksen esityksestä (
HE 201/2017 vp
) antamassaan lausunnossa PeVL 6/2018 vp todennut, että lähtökohtaisesti poliisille kuuluvien tehtävien ja toimivaltuuksien osoittaminen muulle viranomaiselle on poikkeuksellista ja edellyttää erityisiä perusteita.
PeVL 6/2018 vp, s. 2 ja PeVL 67/2016 vp, s. 3.
12.2.2Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset
Välttämättömyys Eduskunnan perustuslakivaliokunta on muun muassa rajavartiolain ja ulkomaalaislain muuttamista koskeneessa hallituksen esityksestä (HE 201/2017 vp) antamassaan lausunnossa PeVL 6/2018 vp todennut, että lähtökohtaisesti poliisille kuuluvien tehtävien ja toimivaltuuksien osoittaminen muulle viranomaiselle on poikkeuksellista ja edellyttää erityisiä perusteita.
[92]
Perustusvaliokunta on katsonut, että poliisin käytössä olevien toimivaltuuksien kanssa samojen valtuuksien säätäminen muulle viranomaiselle ei välttämättä ole sopusoinnussa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluvan välttämättömyysvaatimuksen näkökulmasta.
Ks. PeVL 10/2016 vp, s. 3, PeVL 49/2014 vp, s. 2/I, PeVL 37/2002 vp, s. 1—2 ja PeVL 2/1996 vp, s. 3/I.
[93]
Tämä tarkoittaa, että toimivaltuuksien epäsymmetria ei sellaisenaan ole perusoikeuksien rajoitusedellytysten
vaatima painava yhteiskunnallinen tarve, joka perustelisi toimivaltuuksien välttämättömyyden.
PeVL 21/2024 vp, kappale 3, PeVL 6/2018 vp, s. 2, PeVL 10/2016 vp, s. 3.
[94]
Valiokunta on myös painottanut, että poliisilla on perusoikeuksiin kajoamista sisältävien valtuuksien käyttöön erityinen koulutus ja kokemus.
PeVL 67/2016 vp, s. 3.
[95]
… 6 строк без изменений …
Rikostiedustelulla tarkoitettaisiin rikollisuutta ja rikoksia koskevan tiedon hankintaa ja hankitun tiedon analysointia rikostorjuntaa varten. Rikostiedustelu kytkeytyisi rikosten ennalta estämiseen, rikollisuutta koskevan analysoidun tilannekuvan muodostamiseen sekä varhaisen vaiheen tiedon keräämiseen kokonaiskuvan saamiseksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 4 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen tehtävänä on estää, paljastaa ja selvittää muun muassa laittoman maahantulon järjestämistä, ihmiskauppaa ja sen törkeää tekomuotoa. Se, että Rajavartiolaitokselle säädetään
oikeus rikostiedusteluun vastaa PTR-viranomaisten tehtäväalueesta säädettyä. On tärkeää pyrkiä kehittämään rikostiedustelulainsäädäntöä tasapainoisesti siten, että kaikki rikostiedustelutietoa tarvitset ja hyödyntävät PTR-viranomaiset hyötyvät mahdollisesta uudesta rikostiedustelulainsäädännöstä tasapuolisesti. Lisäksi toimiva ja vaikuttava viranomaisten välinen PTR-yhteistyö vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa edellyttää siinä mukana olevilta viranomaisilta mahdollisimman yhdenmukaista keinovalikoimaa, jonka avulla saadaan kaikkien viranomaisten erityisasiantuntemus ja tiedot omalta tehtäväalueeltaan täysimääräisesti hyödynnettyä mahdollisimman kattavan ja tarkan vakavaa rikollisuutta koskevan tilannekuvan muodostamiseksi ja uhkaperusteisen vaikuttamisen mahdollistamiseksi kaikkien PTR-viranomaisten osalta. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen toimivaltasymmetrialle on perusteltu ja painava yhteiskunnallinen tarve.
Yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden käsitteellä on yhteys perustuslain 10 §:n 4 momentissa säädettyyn rajoitusperusteeseen ”yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa”. Perustuslain esitöiden mukaan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavina rikoksina on pidetty esimerkiksi huumausainerikoksia, törkeitä väkivaltarikoksia ja maan- ja valtionpetosrikoksia.
HE 309/1993 vp
, s. 54.
[96]
… 4 строк без изменений …
Käsitteen piiriin ei ole lähtökohtaisesti sisällytetty muun muassa omaisuusrikoksia.
Tiedustelutoiminnan suhteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä
EIS
) yksityiselämän suojaa koskevan 8 artiklan vastaisena sääntelyä, joka jättää liian paljon harkintavaltaa kansallisille viranomaisille tiedustelun kohteen ja henkilöllisen soveltamisalan määrittelyn kannalta. Ihmisoikeustuomioistuin on sinänsä katsonut, että tiedustelun kohteiden laintasoinen määrittely ei edellytä tiedustelun kohteena olevien uhkien erityisen yksityiskohtaista laintasoista erittelyä vaan esimerkiksi suhteellisen yleinen viittaus terrorismiin on tässä suhteessa riittävää.
Szabó ja Vissy v. Unkari (12.1.2016), kohta 64.
EIS) yksityiselämän suojaa koskevan 8 artiklan vastaisena sääntelyä, joka jättää liian paljon harkintavaltaa kansallisille viranomaisille tiedustelun kohteen ja henkilöllisen soveltamisalan määrittelyn kannalta. Ihmisoikeustuomioistuin on sinänsä katsonut, että tiedustelun kohteiden laintasoinen määrittely ei edellytä tiedustelun kohteena olevien uhkien erityisen yksityiskohtaista laintasoista erittelyä vaan esimerkiksi suhteellisen yleinen viittaus terrorismiin on tässä suhteessa riittävää.
[97]
Toisaalta jos lainsäädäntö mahdollistaa tiedustelutoimenpiteiden kohdentamisen käytännössä kehen tahansa eikä viranomaisilla ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osoittaa henkilön tai henkilöiden yhteyttä tiedustelun kohteena olevaan
uhkaan, kysymys on ollut EIS 8 artiklan loukkauksesta.
Szabó ja Vissy v. Unkari (12.1.2016), kohdat 67 ja 89.
[98]
Kun kysymys on rikollisuuteen liittyvästä toimivaltuudesta, perusoikeuksiin puuttuvan sääntelyn ennakoitavuuden vaatimus edellyttää toimivaltuuksien kohteen riittävän täsmällistä määrittämistä sekä toimivaltuuksien perusterikosten suhteen riittävää vakavuustasoa.
Roman Zakharov v. Venäjä [GC] (4.12.2015), kohta 244.
[99]
… 9 строк без изменений …
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö viittaa siihen, että lainsäädännössä tulisi määritellä riittävällä täsmällisyydellä ne rikolliseen toimintaan liittyvät uhkat, joiden käsillä ollessa rikostiedustelukeinojen käyttö on mahdollista. Kysymyksen tulisi olla vakavaan rikollisuuteen liittyvän uhkan torjumisesta, koska useat ehdotetuista rikostiedustelukeinoista merkitsevät pitkälle menevää puuttumista yksityiselämän suojaan.
Perustuslain 10 §:n muuttamista koskeneesta esityksestä antamassaan mietinnössä (PeVM 4/2018 vp) perustuslakivaliokunta korosti kansallista turvallisuutta koskevan lakivarauksen soveltamisrajoituksista muun muassa sitä, että tiedonhankinta kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta voitaisiin säännöksen perusteella osoittaa vain kansallisesta turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten tehtäväksi.
PeVM 4/2018 vp, s. 8.
[100]
On huomattava, että edellä mainittu koskee tavallisessa lainsäädännössä luottamuksellisen viestin suojaa rajoittavien toimivaltuuksien säätämistä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Tässä esityksessä esitettävät toimivaltuudet eivät edellä selostetun mukaisesti rajoita luottamuksellisen viestin suojaa.
Turvallisuusympäristön kehitys on osoittanut, että eri turvallisuusviranomaisten rajapinnoissa olevien tehtävien hoitamiseksi tarvittavien toimivaltuuksien osalta ei tulisi jäädä minkäänlaisia kapeikkoja eikä heikkouksia. Esitettyihin rikostiedustelutoimivaltuuksiin ei liity ehdotuksia viranomaisten välisten tehtävien uudelleen järjestelyistä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta rikostiedustelussa muiden viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen, keskusrikospoliisin ja Tullin suorittamaa rikostiedustelua sekä siviili- ja sotilastiedustelua olisi tarvittaessa yhteensovitettava keskusrikospoliisin, Tullin, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen kanssa. Eduskunnan käsittelyssä on perustuslain 10 §:n muuttamista koskeva hallituksen esitys (
HE 50/2026 vp
), jossa ehdotetaan mahdollistettavaksi kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan välttämätön rajoittaminen tiedon hankkimiseksi
Turvallisuusympäristön kehitys on osoittanut, että eri turvallisuusviranomaisten rajapinnoissa olevien tehtävien hoitamiseksi tarvittavien toimivaltuuksien osalta ei tulisi jäädä minkäänlaisia kapeikkoja eikä heikkouksia. Esitettyihin rikostiedustelutoimivaltuuksiin ei liity ehdotuksia viranomaisten välisten tehtävien uudelleen järjestelyistä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta rikostiedustelussa muiden viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen, keskusrikospoliisin ja Tullin suorittamaa rikostiedustelua sekä siviili- ja sotilastiedustelua olisi tarvittaessa yhteensovitettava keskusrikospoliisin, Tullin, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen kanssa. Eduskunnan käsittelyssä on perustuslain 10 §:n muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE 50/2026 vp), jossa ehdotetaan mahdollistettavaksi kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan välttämätön rajoittaminen tiedon hankkimiseksi
… 18 строк без изменений …
yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjumista varten.
Perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluva suhteellisuusvaatimus edellyttää, että perusoikeusrajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Perusoikeusrajoitus on lisäksi sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin.
PeVM 25/1994 vp, s. 5.
[101]
Suhteellisuusvaatimus samoin kuin perusoikeuksiin puuttuvalta sääntelyltä vaadittava tarkkarajaisuus ja täsmällisyys edellyttävät, että toimivaltuuksien käytön yleisistä ja erityisistä edellytyksistä säädetään tavalla, jossa toimenpiteiden perusoikeuksiin puuttuva luonne otetaan asianmukaisesti huomioon. Mitä kauemmaksi toimivaltuuksien käytössä irtaannutaan yksilöidystä ja konkreettisesta rikosepäilystä, sitä pidemmälle meneviä vaatimuksia toimivaltuuksien käytölle on asetettava.
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt tiedustelutoiminnan yleisiä edellytyksiä siviilitiedustelulakiesityksestä antamassaan lausunnossa.
PeVL 35/2018 vp, s 17.
[102]
Valiokunta korosti 10 §:n 4 momentin lakivaraukseen sisältyvää välttämättömyysedellytystä ja totesi, että luottamuksellisen viestin salaisuuteen kohdistunut rajoitus on sallittu vain, jos tiedonhankinta ei ole mahdollista vähemmän puuttuvin keinoin. Valiokunnan käsityksen mukaan tästä seuraa, että tiedustelutoiminnan edellytykseksi tulee yleisesti asettaa välttämättömyyttä koskeva edellytys. Perustuslakivaliokunnan mukaan välttämättömyyden asettaminen tiedustelumenetelmien käytön yleiseksi edellytykseksi ilmensi näiden toimivaltuuksien käytön oikeasuhtaisuutta sekä rikosepäilystä irtautunutta luonnetta.
PeVL 35/2018 vp, s. 17 ja PeVL 36/2018 vp, s. 19.
[103]
… 11 строк без изменений …
Edellä todetun mukaisesti perusoikeuksiin puuttuvien toimivaltuuksien oikeasuhtaisuus edellyttää, että toimivaltuuksien käytön edellytyksistä säädetään toimivaltuuksien perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuva luonne huomioon ottaen. Mitä enemmän toimivaltuus puuttuu tiettyyn perusoikeuteen, sitä tiukemmat edellytykset sille on asetettava. Edellä on kuvattu ehdotettujen rikostiedustelukeinojen merkitsevän puuttumista erityisesti yksityiselämän suojaan. Osan ehdotetuista rikostiedustelukeinoista voidaan arvioida merkitsevän pitkälle menevää puuttumista kyseiseen perusoikeuteen. Ehdotettujen toimivaltuuksien muodostaman perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyyden kynnystä nostaa se, että uhkaperusteisten rikostiedustelutoimivaltuuksien yksityiselämän suojalle aiheuttavaa rajoitusta ei ole kytketty konkreettiseen ja yksilöityyn rikosepäilyyn, vaan toimivaltuudet ovat luonteeltaan väljempiä ja yksilöimättömämpiä.
Perustuslakivaliokunnan perusoikeusuudistuksen yhteydessä ilmaiseman käsityksen mukaan perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.
PeVM 25/1994 vp, s. 5.
[104]
Eduskunnan perustuslakivaliokunta korosti perustuslain 10 §:n muuttamista koskeneen esityksen käsittelyn yhteydessä vahvoja oikeusturvatakeita, laaja-alaista ja tehokasta tiedusteluvaltuuksien käytön valvontaa sekä riittäviä soveltamisrajoituksia, koska kysymys oli poikkeuksellisesta rajoitusperusteesta, jossa on irtauduttu rikosperusteisesta toiminnasta ja joka tulee siten sovellettavaksi tilanteissa, joissa ei tiedonhankintavaiheessa tai muutoinkaan voida kohdistaa konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.
PeVM 4/2018 vp, s. 8; PeVL 35/2018 vp, s. 30 ja PeVL 36/2018 vp, s. 35.
[105]
Se katsoi, että kysymys tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmästä kattaen sekä laillisuusvalvonnan että
parlamentaarisen valvonnan muodostuisi hyvin tärkeäksi ehdotettujen siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien kannalta.
PeVM 4/2018 vp, s. 9.
[106]
Perustuslakivaliokunta korosti myös tiedustelulakiehdotuksista antamissaan lausunnoissa valvonnan poikkeuksellista merkitystä katsoen, että sekä sotilas- että siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön säätäminen edellyttää, että samanaikaisesti turvataan tiedustelutoiminnan tehokas valvonta. Valiokunnan näkemyksen mukaan ilman tehokasta valvontaa viranomaisille ei voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin mitä tiedustelulainsäädäntöä koskevissa hallituksen esityksissä oli ehdotettu.
PeVL 35/2018 vp, s. 13 ja PeVL 36/2018 vp, s. 14.
[107]
Eduskunnan perustuslakivaliokunta korosti perustuslain 10 §:n muuttamista koskeneen esityksen käsittelyn yhteydessä sitä, että tiedustelulakien säätämiseen liittyvässä toimintaympäristössä erityisen olennaista on huolehtia riittävistä oikeusturva- ja valvontajärjestelyistä. Se katsoi, että kysymys tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmästä kattaen sekä laillisuusvalvonnan että parlamentaarisen valvonnan muodostuisi hyvin tärkeäksi ehdotettujen siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien kannalta.
PeVM 4/2018 vp, s. 9.
[108]
Perustuslakivaliokunta korosti myös tiedustelulakiehdotuksista antamissaan lausunnoissa valvonnan poikkeuksellista merkitystä katsoen, että sekä sotilas- että siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön säätäminen edellyttää, että samanaikaisesti turvataan tiedustelutoiminnan tehokas valvonta. Valiokunnan näkemyksen mukaan ilman tehokasta valvontaa viranomaisille ei voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin
puuttuvia toimivaltuuksia kuin mitä tiedustelulainsäädäntöä koskevissa hallituksen esityksissä oli ehdotettu.
PeVL 35/2018 vp, s. 13 ja PeVL 36/2018 vp, s. 14.
[109]
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on korostettu salaisten tiedusteluvaltuuksien tehokasta järjestämistä, tiedustelutoiminnan sekä sisäisen että ulkoisen valvonnan järjestämisen tärkeyttä sekä myös sitä, että tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta on demokratian suojelemisen kannalta tärkeää. Ihmisoikeustuomioistuin on usein käytännössään arvioinut erilaisten oikeussuojakeinojen yhteisvaikutusta ja arvioinut näiden riittävyyttä kokonaisuutena tarkastellen.
Ks. esim. Campbell v. Yhdistynyt kuningaskunta (25.3.1992) ja Leander v. Ruotsi (26.3.1987).
[110]
Ihmisoikeustuomioistuin on korostanut myös valvontaelimen laajaa pääsyä relevantteihin ja myös salaisiin asian kannalta merkityksellisiin asiakirjoihin sekä sitä, että valvontaelin on toimivaltainen käsittelemään kaikenlaisia epäiltyjä perus- ja ihmisoikeusloukkauksia tiedustelutoiminnassa.
Esim. Centrum för Rättvisa v. Ruotsi
(19.6.2018), kohta 155.
[111]
… 5 строк без изменений …
Rikostiedustelutoiminnassa korostuu tarve varmistaa toimivat ja riittävät oikeusturvajärjestelyt sekä valvonnan tehokkuus ja asianmukaisuus. Tämä johtuu siitä, että ehdotettu uhkaperusteinen rikostiedustelusääntely poikkeaa rikostiedustelutoiminnan erityispiirteistä johtuen kohdentamiseltaan nykyisistä rikosperusteisista salaisista tiedonhankintakeinoista. Myös ihmisoikeusvelvoitteet ja Euroopan unionin oikeusjärjestys edellyttävät yksityiselämän suojaan puuttuvien toimivaltuuksien käytön valvonnalta tehokkuutta ja riippumattomuutta.
Edellä todetun mukaisesti Rajavartiolaitos voisi käyttää rikostiedustelukeinoina muun muassa yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa, peiteltyä tiedonhankintaa ja ohjattua tietolähdetoimintaa. Määritelmällisesti kyse olisi samoista keinoista kuin voimassa olevassa rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvussa. Mainittuihin keinoihin on yleisesti arvioitu sisältyvän korostunut riski niin sanotun rikosprovokaation tapahtumisesta. Rikosprovokaation kielto kohdistuu erityisesti virkamiehiin ja sen kannalta olennaista on, että viranomaiset eivät tee aloitetta rikoksen tekemiseen eli eivät saa tiedonhankinnan kohdehenkilöä tai muuta henkilöä tekemään rikosta, jota tämä ei muuten tekisi. Kielto ei edellytä, että henkilö olisi ryhtynyt rikolliseen tekemiseen, vaan rikosprovokaation mahdollisuus sulkeutuu pois jo tilanteessa, jossa henkilö on tehnyt päätöksen rikolliseen menettelyyn ryhtymisestä. Viranomaiset
eivät myöskään saa toimillaan aiheuttaa sitä, että käynnissä oleva rikollinen toiminta muuttuu olennaisesti vakavammaksi tai ulottaa vaikutuksensa laajemmaksi kuin muuten tapahtuisi. Olennaisena muutoksena pidetään esimerkiksi sitä, että perusmuotoinen tekomuoto muuttuu törkeäksi taikka esimerkiksi huumausaineen hallussapito muuttuu levittämiseksi tai salakuljetukseksi.
Ks.
HE 224/2010 vp
, s. 46–47, 119 ja 122.
[112]
Rikosprovokaation kiellossa on ensisijaisesti kyse perustuslain 21 §:ssä mainitusta oikeusturvasta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen varmistamiseen liittyvästä vaatimuksesta.
Teixeira de Castro v. Portugali (9.6.1998) ja Ramanauskas v. Liettua (5.2.2008).
[113]
Rikoksentekokiellosta on säännelty rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 34 c §:ssä ja pakkokeinolain 10 luvun 28 §:ssä. Säännösten mukaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lain 57 å §:ään. Myös rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 34 d §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 29 §:n mukaisen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistumisen toimivaltuuden käyttäminen edellyttää, että tehdyt toimenpiteet ovat sellaisia, että ne tehtäisiin ilman peitepoliisin myötävaikutustakin. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lain 57 ä §:ään.
Voimassa olevasta tietolähdetoimintaa koskevasta sääntelystä ei säädöstekstitasolla nimenomaisesti ilmene rikosprovokaatiokielto, mutta poliisilain 5 luvun 40 §:n 3 momentin mukaan ennen tietolähteen ohjattua käyttöä tietolähteelle on tehtävä selkoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erityisesti hänelle lain mukaan sallitusta ja kielletystä toiminnasta. Rikosprovokaatiokielto ilmenee lain esitöistä (
HE 224/2010 vp
), joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten todetaan, että rikosprovokaation välttämiseen liittyy se, että välihenkilöitä käyttäessään poliisin on lähtökohtaisesti toimittava passiivisesti niin, että tällainen henkilö ei tietolähdetoiminnassa syyllisty rikoksiin tai että tietolähde ei saa toista henkilöä ryhtymään rikoksiin.
HE 224/2010 vp
s. 126. Ks. esim. Vanyan v. Venäjä (15.12.2005) ja Ramanauskas v. Liettua (5.2.2008).
Voimassa olevasta tietolähdetoimintaa koskevasta sääntelystä ei säädöstekstitasolla nimenomaisesti ilmene rikosprovokaatiokielto, mutta poliisilain 5 luvun 40 §:n 3 momentin mukaan ennen tietolähteen ohjattua käyttöä tietolähteelle on tehtävä selkoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erityisesti hänelle lain mukaan sallitusta ja kielletystä toiminnasta. Rikosprovokaatiokielto ilmenee lain esitöistä (HE 224/2010 vp), joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten todetaan, että rikosprovokaation välttämiseen liittyy se, että välihenkilöitä käyttäessään poliisin on lähtökohtaisesti toimittava passiivisesti niin, että tällainen henkilö ei tietolähdetoiminnassa syyllisty rikoksiin tai että tietolähde ei saa toista henkilöä ryhtymään rikoksiin.
[114]
Kyse on tietolähdetoiminnankin osalta Rajavartiolaitokseen
kohdistuvasta velvoitteesta, mistä seuraa se, että rajavartiomiehen tulee suunnitella ja ohjeistaa tietolähteen toimintaa tietolähteen ohjatussa käytössä siten, ettei tämä osana keinon käyttöä tee aloitetta rikoksen tekemiseen.
Oikeusturvajärjestelyt voivat sisältää myös muita menettelyllisiä takeita, kuten velvollisuuden ilmoittaa tiedonhankinnasta tiedonhankinnan kohteelle, yksilön mahdollisuuden erityisten oikeussuojakeinojen käyttöön ja toimivaltuuksien käytön dokumentointivelvoitteen, samoin kuin rajoituksia toimivaltuuksilla saadun tiedon käytölle sekä muiden perusoikeuksien suojaamiseen palautuvia rajoituksia tiedonhankinnalle esimerkiksi lähdesuojan turvaamiseksi. Tuomioistuimen etukäteen antama lupa ei voi korvata jälkikäteistä kontrollia sellaisenaan, koska perusoikeuden rajoituksen kohde ei voi osallistua etukäteiseen päätöksentekoon.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 36/2018 vp.
[115]
Siltä osin kuin normaali muutoksenhakumenettely tuomioistuimeen ei tule kyseeseen asian luonteen vuoksi, on välttämätöntä luoda uskottavia korvaavia oikeusturvatakeita.
PeVL 36/2018 vp.
[116]
Salaisesta tiedonhankinnasta kohdehenkilölle ilmoittamisen merkitystä kohteen oikeusturvan kannalta on korostettu johdonmukaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä vuosikymmenien ajan.
Klass ja muut v. Saksa (1978), Roman Zakharov v. Venäjä (2015), Szabó & Vissy v. Unkari (2016), Ekimdzhiev ja muut v. Bulgaria (2022) sekä Pietrzak ja Bychawska-Siniarska ja muut v. Puola (2024).
[117]
Lähtökohtaisesti EIT:n mukaan yksilölle on joko ilmoitettava suoraan häneen kohdistetusta salaisesta tiedonhankintatoimenpiteestä sen jälkeen, kun sen käyttö on lopetettu tai vaihtoehtoisesti kanteluoikeus on tullut kansallisessa lainsäädännössä säätää niin yleiseksi, että kuka hyvänsä saa kannella pelkästään sillä perusteella, että epäilee viranomaisten puuttuneen luottamuksellisen viestintänsä nauttimaan suojaan. Ihmisoikeustuomioistuin on toisaalta pitänyt ihmisoikeussopimuksen kannalta hyväksyttävänä sääntelyä, jonka mukaan
tiedonhankinnan kohteelle on ilmoitettava heti, kun ilmoittaminen ei enää vaaranna tiedonhankinnan tarkoitusta.
Ilmoitusvelvollisuutta koskevassa pykäläehdotuksessa (57 g §) säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta täydentää tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 12 §:ään ehdotettu muutos, jonka mukaan jokaisen oikeus saattaa siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun lainmukaisuus riippumattoman tahon tutkittavaksi laajennetaan kattamaan myös rikostiedustelu. Hallintovaliokunta on mietinnössään katsonut, että tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 12 §:ssä säädetään sellaisesta jokaisen oikeudesta saattaa siviilitiedustelun lainmukaisuus riippumattoman tahon tutkittavaksi, johon ihmisoikeustuomioistuin viittaa ratkaisuissaan.
HaVM 36/2018 vp, s. 36.
[118]
Säännösehdotuksilla katselukiellosta, rikostiedustelutietojen hävittämisestä ja rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamisesta turvattaisiin niin ikään oikeusturvan toteutumista. Oikeus saada tieto rikostiedustelun kohteeksi joutumisesta on tärkeää, jotta henkilöllä ylipäätään olisi mahdollisuus hakea oikeussuojaa. Teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta ja valvotusta läpilaskusta olisi viipymättä ilmoitettava kohteelle kirjallisesti, kun tiedonhankinnan tarkoitus on saavutettu. Muiden menetelmien käytöstä olisi ilmoitettava, jos asiassa aloitetaan esitutkinta. Ehdotettu sääntely antaisi mahdollisuuden jokaiselle, joka epäilee joutuneensa yksityiselämän suojan loukkauksen kohteeksi, saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa siten kuin perustuslain 21 §:ssä edellytetään. Asianosaisjulkisuus on tiedonhankinnan kohteen kannalta tärkeä oikeusturvatae. Rikostiedustelukeinojen käyttö olisi asianosaisjulkista siitä lähtien, kun
henkilö on saanut ilmoituksen keinon käytöstä.
Rikostiedustelutoiminnan valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvontaelimillä on pääsy kaikkeen tiedustelussa kertyneeseen aineistoon sekä oikeus tarkastaa tietoja ja asiakirjoja. Siksi rikostiedustelukeinoja koskisi viivytyksetön pöytäkirjaamisvelvoite. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella vastaavalla tavalla kuin mitä pöytäkirjaamisesta säädetään esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetussa asetuksessa
(122/2014)
.
(122/2014).
… 1 строк без изменений …
Henkilötietojen käsittelyssä rekisteröidyn oikeusturvaa takaavat yleisen tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojadirektiivin mukaiset oikeussuojakeinot. Suurin osa esityksessä ehdotetusta henkilötietojen käsittelystä kuuluu rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalaan. Direktiivi on pantu kansallisesti täytäntöön rikosasioiden tietosuojalailla, jossa säädetään myös rekisteröidyn oikeuksista, oikeusturvasta ja seuraamuksista. Lain oikeusturvaa koskevassa 9 luvussa säädetään muun muassa rekisteröidyn oikeudesta saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, rekisteröidyn oikeudesta tehdä valitus hallinto-oikeudelle, jos tietosuojavaltuutettu laiminlyö toimenpidepyynnöille säädetyn kolmen kuukauden määräajan noudattamisen, sekä muutoksenhausta tietosuojavaltuutetun päätökseen. Rikosasioiden tietosuojalaissa säädetään myös rekisterinpitäjän velvollisuudesta korvata taloudellinen ja muu vahinko, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle
Viranomaisia sitoo myös henkilötietojen käsittelyssä hallinnon lainmukaisuusperiaate ja viranomaisten on noudatettava hallinnon yleislakeja. Lainmukainen henkilötietojen käsittely kuuluu viranomaisissa työskentelevien virkavelvollisuuksiin. Virkavastuu voi toteutua rikosoikeudellisena virkavastuuna, kurinpidollisena virkavastuuna tai vahingonkorvausvastuuna. Viranomaisen toiminnasta voidaan tehdä hallintokantelu ylemmälle viranomaiselle. Viranomaisten henkilötietojen käsittelyä valvovat myös valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joiden tehtäviin kuuluu yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta.
Ks. esim. PeVL 14/2018 vp.
[119]
… 4 строк без изменений …
Rikostiedustelun ulkoisesta laillisuusvalvonnasta huolehtisi ylimpien laillisuusvalvojien lisäksi tiedusteluvalvontavaltuutettu, joka valvoisi rikostiedustelutoimintaa reaaliaikaisesti. Reaaliaikaisen valvonnan mahdollistamiseksi säädettäisiin velvoitteesta antaa tieto tiedusteluvalvontavaltuutetulle rikostiedustelukeinoja koskevista tuomioistuimen päätöksistä ja luvista mahdollisimman pian niiden antamisen jälkeen sekä tuomioistuimelle tehdystä rikostiedustelukeinoa koskevasta vaatimuksesta. Lisäksi Rajavartiolaitoksen olisi mahdollisimman pian ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle päätöksestä, joka koskee muuta kuin tuomioistuimen päätöksentekotoimivaltaan kuuluvaa rikostiedustelukeinoa sekä rikostiedustelun suojaamista, ilmaisukieltoa tai rikostiedustelukeinon käytöstä tehtävän ilmoituksen siirtämistä.
Rikostiedustelun tiedonhankinnan valvonnasta Rajavartiolaitoksessa huolehtisi Rajavartiolaitoksen esikunta ja tiedonhankintaa toteuttavat hallintoyksiköt. Sisäministeriön tulisi antaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tiedusteluvalvontavaltuutetulle vuosittain kertomus rikostiedustelukeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
12.2.3
Rikostiedustelutietojen käyttö ja luovuttaminen
12.2.3Rikostiedustelutietojen käyttö ja luovuttaminen
… 2 строк без изменений …
Ehdotettu uhkaperusteista rikostiedustelua koskeva sääntely mahdollistaisi tiedon hankkimisen yksilöimättömämmin ja väljemmin perustein kuin rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvun sääntely salaisten tiedonhankintakeinojen käyttämisestä rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Ehdotetussa 3 a luvussa säänneltäisiin täsmällisesti ja tarkkarajaisesti siitä, mihin tarkoituksiin rikostiedustelukeinoilla saatuja tietoja voidaan käyttää ja kenen käyttöön ja mitä tarkoitusta varten tietoja voidaan luovuttaa. Säännösten valmistelussa on pyritty myös siihen, että niistä ilmenisi ehdotettavien rikostiedustelutoimivaltuuksien suhde rikosten estämistä ja paljastamista sekä toisaalta rikosten tutkintaa koskeviin säännöksiin.
Tiedustelutarkoituksessa hankittujen tietojen käyttäminen on ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana tiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 26/2025 vp.
[120]
Perustuslakivaliokunta kiinnitti tiedustelulainsäädäntöä säädettäessä huomiota tiedustelutoiminnan rikostorjunnasta ja rikostutkinnasta eroavaan luonteeseen. Tämä tarkoittaa, että kysymys käyttötarkoitussidonnaisuudesta korostuu, kun arvioidaan mahdollista ylimääräistä tietoa tai sitä muistuttavaa tietoa koskevaa sääntelyä. Käyttötarkoitussidonnaisuuden lisäksi korostuu ylimääräisen tiedon käyttö rikoksen selvittämisessä, esitutkintakynnyksen aloittamisen arvioinnissa sekä rikoksen paljastamisessa. Valiokunta korosti tarvetta varmistua siitä, että tietojen luovuttamista koskeva sääntely ei saa avata mahdollisuuksia käyttää tiedustelua salaisia tiedonhankintakeinoja ja pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn kiertämiseen.
PeVL
36/2018 vp, s. 26 ja PeVL 35/2018 vp, s. 22.
[121]
… 12 строк без изменений …
Tämän estämiseksi siviilitiedusteluun säädettiin palomuurisäännökset, jotka asettavat rajat sille, kenelle ja millaista tietoa tiedusteluviranomaiset saavat luovuttaa.
Rikostiedustelukeinolla saatujen tietojen säilyttämisestä ja hävittämisvelvollisuudesta säädettäisiin 58 j §:ssä. Pykälässä hävittämisvelvollisuuden muodostuminen sidottaisiin hetkeen, jolloin on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita 57 p–57 r §:ssä tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta annetun lain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta (PeVL 51/2018 vp) totesi mainittuihin pykäliin viitaten, että ”henkilötietojen käsittelyn perusteiden arvioinnista voidaan perustuslain estämättä säätää esimerkiksi perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella
PeVL 60/2010 vp, s. 4/II–5/I.
[122]
säädetyn poliisilain 5 luvun 55 §:n kaltaisella tiedon hävittämistä koskevalla sääntelyllä.
PeVL 51/2018 vp, s. 10. Ks. myös pakkokeinolain 57 § ja PeVL 66/2010 vp, s. 10 sekä PeVL 32/2013 vp, s. 6–7.
[123]
” Sen jälkeen, kun olisi käynyt ilmi, että tietoa ei tarvita
mainittuihin tarkoituksiin, tiedot olisi hävitettävä ilman viivytystä lähtökohtaisesti joidenkin päivien kuluessa.
Ks. KKO 2020:53.
12.2.4
Henkilötietojen suoja ja tietojen luovuttaminen
[124]
12.2.4Henkilötietojen suoja ja tietojen luovuttaminen
Perustuslain 10 §:ssä säädetään yksityiselämän suojasta. Pykälän 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Momentin toisen lauseen lakivarauksen mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa on rajoittanut lisäksi se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kannalta kokonaisuudessaan.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 3 ja PeVL 13/2016 vp, s. 3–4.
[125]
Perustuslakivaliokunta on arvioinut erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä, minkä vuoksi esimerkiksi tällaisia tietoja sisältävien rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden, kannalta.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 3 ja siinä viitatut lausunnot.
[126]
Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään.
Ks. esim. PeVL 3/2021
vp, s. 3 ja PeVL 14/2018, s. 5.
[127]
Perustuslakivaliokunta on myös painottanut, että yksityiselämän ja henkilötietojen suoja tulee suhteuttaa toisiin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä muihin painaviin yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten yleiseen turvallisuuteen liittyviin intresseihin, jotka voivat ääritapauksessa palautua henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen.
PeVL 5/1999 vp, s. 2.
[128]
Valiokunta on katsonut, että yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden. Arvioinnissa on kyse kahden tai useamman perusoikeussäännöksen yhteensovittamisesta ja punninnasta.
Ks. esim. PeVL 26/2018, s. 4; PeVL 14/2018 vp, s. 8; PeVL 54/2014 vp, s. 2 ja PeVL 10/2014 vp, s. 4.
[129]
Perustuslakivaliokunta on EU:n tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla tarkistanut kantaansa henkilötietojen suojasta lailla säätämisen vaatimuksen osalta. Valiokunnan mielestä tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan tietosuoja-asetuksen sääntely vastaa asianmukaisesti tulkittuna ja sovellettuna myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan määräytyvää henkilötietojen suojan tasoa. Näin ollen erityislainsäädäntöön ei ole tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla enää valtiosääntöisistä syistä välttämätöntä sisällyttää kattavaa ja yksityiskohtaista sääntelyä henkilötietojen käsittelystä.
PeVL 14/2018 vp, s. 4.
[130]
Valiokunta on kuitenkin pitänyt selvänä, että erityislainsäädännön
tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksen edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn kohdalla.
Ks. esim. PeVL 51/2018 vp, s. 3 ja PeVL 14/2018 vp, s. 4–6.
[131]
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt myös erityistä huomiota sääntelytarpeeseen silloin, kun henkilötietoja käsittelee viranomainen.
PeVL 14/2018 vp, s. 4–5.
[132]
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että toisin kuin suoraan sovellettava tietosuoja-asetus, rikosasioiden tietosuojadirektiivi ei sisällä sellaista yksityiskohtaista sääntelyä, joka muodostaisi riittävän säännöspohjan perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on tällaisissa perusoikeusherkissä sääntelykonteksteissa edelleen arvioitava valiokunnan aiemman sääntelyn lakitasoisuutta, täsmällisyyttä ja kattavuutta korostaneen käytännön pohjalta. Henkilötietojen suojaan liittyvät sääntelyn kattavuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset voidaan kuitenkin joiltain osin täyttää myös tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolella kansalliseen oikeuteen sisältyvällä yleislailla.
PeVL 51/2018 vp, s. 3; PeVL 26/2018 vp, s. 3–4 ja PeVL 14/2018 vp, s. 7.
[133]
Perustuslakivaliokunta on tiedonsaantioikeuksia ja tietojen luovuttamista koskevassa lausuntokäytännössään kiinnittänyt huomiota siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin, jos tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on valiokunnan mukaan pitänyt sisällyttää vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta. Valiokunta ei toisaalta ole pitänyt hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin. Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista
koskevaa sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 4–5; PeVL 38/2016 vp, s. 3 ja PeVL 17/2016 vp, s. 2–3.
[134]
Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset. Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta.
Ks. esim. PeVL 1/2018 vp, s. 3; PeVL 26/2017 vp, s. 42; PeVL 2/2017 vp, s. 2 ja PeVL 44/2016 vp, s. 4.
[135]
… 15 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä, joka annettaisiin osittain rikosasioiden tietosuojadirektiivin kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä täydentävänä erityissääntelynä ja osittain yleisen tietosuoja-asetuksen kansallisen liikkumavaran puitteissa. Rikostiedustelun tavoitteena on hankkia tietoa sellaisesta vakavasta rikollisuudesta, joka vakavasti uhkaa yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. Rikostiedustelukeinoin hankittuja tietoja saisi edellä säännöskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatuin perustein käsitellä ja luovuttaa myös eräisiin muihin tarkoituksiin, kuten rikoksen estämiseksi ja toiminnan suuntaamiseksi. Kyse olisi pääosin rikosasioiden tietosuojadirektiivin ja rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvista käsittelytarkoituksista. Sääntely mahdollistaisi kuitenkin tietojen käyttämisen toiminnan suuntaamiseksi myös sellaisissa Rajavartiolaitoksen lakisääteisissä tehtävissä,
joihin sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta.
Rikostiedustelukeinoilla saatuihin tietoihin sisältyy myös rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä ja yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Rikosasioiden tietosuojalain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on sallittua, jos se on välttämätöntä, rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen edellyttämät suojatoimet on toteutettu ja käsittelystä säädetään laissa. Tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien käsittelytarkoitusten osalta käsittely perustuu asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan. Alakohdan mukaan erityisiä henkilötietoryhmiä voidaan käsitellä, kun käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä
toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Tietosuojalain 6 §:ssä säädetään asianmukaisista ja erityisistä suojatoimenpiteistä, jotka rekisterinpitäjän on toteutettava, kun erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvasta käsittelystä säädetään laissa tai käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Erityisten henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyedellytyksistä säädetään lisäksi Rajavartiolaitoksen henkilötietolaissa, jonka 4 §:ssä näiden tietojen käsittely on rajattu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla vain välttämättömään.
Ks. PeVL 51/2018 vp, s. 6–7.
[136]
… 3 строк без изменений …
Välttämättömyysvaatimus koskee myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen luovuttamista.
muassa oikeusturvan toteuttamiseksi ja virkavastuun todentamiseksi. Lokitietojen tarkoituksena on muun muassa dokumentoida tietojärjestelmistä tehtävät luovutukset ja samalla osaltaan varmistaa, että luovutuksille on ollut olemassa lainmukainen peruste.
12.2.5
Muut rikostiedustelua koskevat ehdotukset
12.2.5Muut rikostiedustelua koskevat ehdotukset
Perustelemisvelvollisuus
Ehdotettujen uhkaperusteisten rikostiedustelukeinojen käyttäminen merkitsee lähes poikkeuksetta sen kohteena olevan henkilön perusoikeuksien, kuten yksityiselämän suojan, rajoittamista. Perustuslakivaliokunta korosti siviilitiedustelulakiesitystä koskevassa lausunnossaan (PeVL 35/2028 vp), että uuteen rajoitusperusteeseen vetoavalla on myös velvollisuus esittää riittävät perustelut sekä osoitettava, että tiedon hankkiminen kussakin yksittäistapauksessa ja siihen liittyvät yksilökohtaiset perusoikeuksien rajoitukset ovat tehokkaita ja välttämättömiä keinoja hankkia tietoja kyseisessä tilanteessa.
PeVL 35/2028 vp, s. 16. Ks. PeVM 4/2018 vp.
[137]
… 2 строк без изменений …
Lisäksi se korosti, että velvollisuus osoittaa siviilitiedustelutoimenpiteen yhteensopivuus tiedusteluun sovellettavien yleisten periaatteiden kanssa kussakin yksittäistapauksessa on aina siviilitiedusteluviranomaisilla, joilla on muutoinkin velvollisuus esittää riittävät perustelut
tiedustelutoimenpiteen lakisääteisten edellytysten täyttymisestä. Valiokunta edellytti kyseisiä seikkoja koskevasta viranomaisen velvollisuudesta osoittaa tiedon hankkimisen tehokkuus ja välttämättömyys säädettävän tarkasti laissa. Vastaavien perusteluvelvollisuutta koskevien lähtökohtien voidaan arvioida soveltuvan myös rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan vaatimuksen tekemiseen.
Siviilitiedustelusääntelyn valiokuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunta (PeVL 35/2018 vp) kehotti hallintovaliokuntaa harkitsemaan, että hallituksen esityksestä poiketen tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa käsiteltäisiin ainakin lähtökohtaisesti esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:n mukaisessa kahden tuomarin kokoonpanossa. Tällä arvioitiin olevan merkitystä oikeusturvan toteutumisen suhteen tiedusteluasioita tuomioistuimessa käsiteltäessä.
Ks. PeVM 4/2018 vp, s. 8.
[138]
Toisessa siviilitiedustelulainsäädäntöä koskeneessa lausunnossaan perustuslakivaliokunta (PeVL 75/2018 vp) katsoi, että lupa-asioita koskevan kokoonpanon vahvistaminen on omiaan turvaamaan paremmin oikeusturvan toteutumista lupa-asiaa harkittaessa. Valiokunnan näkemyksen mukaan luvan myöntämistä koskeva päätös on aivan ratkaisevassa asemassa oikeusturvan toteutumisessa. Valiokunnan näkemyksen mukaan säännös tulisi muuttaa voimassa olevaan
lakiin sisältyvään muotoon.
PeVL 75/2018 vp, s. 3–4.
[139]
Mietinnössään hallintovaliokunta (HaVM 36/2018 vp) viittasi lakivaliokunnan (LaVL 32/2018 vp) näkemykseen, että tiedustelumenetelmää koskevan lupa-asian käsittelyssä ei ole perusteltua eikä tarpeen, että tuomioistuin päättäisi asiasta pääsääntöisesti kahden tuomarin kokoonpanossa, vaan hallituksen esityksessä ehdotettua lähtökohtaa yhden tuomarin kokoonpanosta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja riittävänä.
HaVM 36/2018 vp, s. 63–64 ja LaVL 32/2018 vp, s. 11–13.
[140]
… 2 строк без изменений …
Hallintovaliokunnan mukaan tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa käsittelevän tuomioistuimen kokoonpanoa arvioitaessa oli lisäksi otettava erityisesti huomioon, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla on oikeus osallistua tiedustelumenetelmää koskevan lupa-asian käsittelyyn ja käyttää käsittelyssä puheoikeutta. Lakivaliokunnan antamaan lausuntoon viitaten arvioitiin edelleen, että lähtökohta kahden tuomarin kokoonpanosta tiedustelumenetelmää koskevan lupa-asian
käsittelyssä voi myös asian laadun ja kiireellisyyden kannalta olla lakivaliokunnan mukaan tarpeettoman raskas, sillä tiedustelumenetelmiä on useita erilaisia. Harkinnassa hallintovaliokunta päätyi kuitenkin ehdottomaan perustuslakivaliokunnan esittämää voimassa olevan lain muotoilua.
Poliisilain 5 a luvun 43:ää säädettäessä perustuslakivaliokunta totesi, että asiantuntijan tai muun henkilön oikeutta tutkia tallenteita ja asiakirjoja on arvioitava perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna julkisen hallintotehtävän antamisena muulle kuin viranomaiselle.
PeVL 35/2018 vp s. 28.
[141]
Aiempiin lausuntoihinsa viitaten perustuslakivaliokunta katsoi, että annettaessa yksityiselle taholle julkisia hallintotehtäviä korostuu annettavien tehtävien epäitsenäisyys, avustava rooli sekä tehtävien hoitaminen viranomaisen välittömässä ohjauksessa.
PeVL 30/2010 vp, s. 10; PeVL 40/2002 vp, s. 3/II ja PeVL 22/2014 vp.
[142]
Lisäksi perustuslakivaliokunta edellytti säädettävän virkavastuusta, jotta lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
(PeVL 8/2014 vp, s. 5/I; PeVL 29/2013 vp, s. 2; PeVL 18/2007 vp, s. 7/I, PeVL 20/2006 vp, s. 2 ja PeVL 33/2004
vp, s. 7/II.
[143]
Perustuslakivaliokunta edellytti myös, että säännösperustaisesti varmistutaan siitä, että säännöksessä viitatuilla viranomaiskoneiston ulkopuolisilla henkilöillä on tarvittavat tiedot ja taito sekä kokemus toimeksiannon asianmukaiseksi suorittamiseksi.
12.3
Muut rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 lukuun ehdotetut muutokset
12.3Muut rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 lukuun ehdotetut muutokset
Ehdotuksessa ehdotetaan laajennettavaksi mahdollisuutta rajavartiomiehen turvaamiseen kattamaan myös tietolähdetoiminnan. Lisäksi turvaamistarkoituksessa sallittaisiin seurannan mahdollistavien teknisten laitteiden käyttö voimassa olevassa säännöksessä mainittujen kuuntelun ja katselun mahdollistavien laitteiden lisäksi. Ehdotuksen arvioidaan olevan perustuslain mukainen. Tietolähdetoimintaa toteuttavien rajavartiomiesten turvaaminen edistää rajavartiomiesten lisäksi myös tietolähteiden turvallisuutta. Säännöksen tavoite on siten perustuslain 22 §:ssä säädetyn perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta perusteltu. Turvaamisen yhteydessä saadun tiedon käyttöön ei ehdoteta muutoksia. Turvaamisessa käytettävillä teknisillä menetelmillä saatujen tietojen käyttö olisi lähtökohtaisesti sallittua vain rajavartiomiehen turvaamiseen eikä toimivaltuutta voitaisi siten käyttää tiedonhankintatoimivaltuuksien kiertämiseen. Yksittäisten henkilöiden perusoikeuksien lisäksi ehdotettu
muutos tukee myös perustuslain kannalta hyväksyttävien yhteiskunnallisten intressien toteutumista, koska luottamus tietolähdetoiminnan turvalliseen toteuttamiseen edistää kyseisen tiedonhankintakeinon käyttöä yleisesti ja erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnassa.
Ks. PeVL 14/2018 vp, s. 8.
[144]
… 2 строк без изменений …
Uuden tyyppistä sääntelyä edustaa ehdotettu rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotettu uusi 48 a §, jonka mukaan salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käyttöä voidaan erillisellä päätöksellä rajata niin sanottuun suuntaamiskäyttöön, mikä puolestaan ehdotetun 48 b §:n mukaisesti tarkoittaisi sitä, että tietoja ei saisi käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, esitutkintalain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena taikka näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 48 §:ään ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus käyttää niin sanottua ylimääräistä tietoa aina myös lakiin ehdotetun 57 c §:n mukaisten uhkien torjumiseksi. Ylimääräisen tiedon käyttöön rikoksen estämiseen, poliisitoiminnan suuntaamiseen sekä vaaran ja vahingon torjumiseen suhtaudutaan sekä poliisilaissa että pakkokeinolaissa varsin sallivasti. Kuten edellä on todettu, ylimääräisen tiedon käyttämisestä on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Ehdotetun muutoksen arvioidaan olevan perustuslain mukainen, koska uhkaperusteisella rikostiedustelulla pyrittäisiin viime kädessä torjumaan vakavimpien rikollisuuden muodostama uhkia ennen kuin ne kehittyvät konkreettisiksi rikoksiksi. Kyse on siis viime kädessä rikoksen estämisestä tai joissakin tilanteissa myös konkreettisen vaaran tai vahingon torjumisesta.
12.4
Tiedonkeräimet avointen tietolähteiden tiedon hankkimisessa
12.4Tiedonkeräimet avointen tietolähteiden tiedon hankkimisessa
Rajavartiolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 29 e §, jonka mukaan Rajavartiolaitoksella olisi oikeus käyttää avoimeen lähteeseen kohdistuvan tiedon hakemiseksi, seuraamiseksi, keräämiseksi ja tallentamiseksi automaattisesti teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja, jos se olisi tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi (automaattinen tiedonkerääminen). Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättäisi automaattisesta tiedonkeräämisestä avoimista lähteistä, jos sen yhteydessä kerättäisiin henkilötietoja.
Perustuslakivaliokunta on viranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä arvioidessaan pitänyt arvion lähtökohtana sitä, että viranomaisten toimivaltuuksien sääntely on merkityksellistä perustuslain 2 §:n 3 momentissa vahvistetun oikeusvaltioperiaatteen kannalta.
PeVL 51/2006 vp.
[145]
Kun viranomaiselle annetaan uusia tehtäviä, niiden tulisi sopia tälle viranomaiselle. Lailla säätämiseen kohdistuu myös yleinen vaatimus lain täsmällisyydestä ja tarkkuudesta.
PeVL 10/2016 vp.
[146]
Toimivaltasääntely on valiokunnan käsityksen mukaan yleensä merkityksellistä myös perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien näkökulmasta.
PeVL 67/2016 vp ja PeVL 10/2016 vp.
[147]
… 1 строк без изменений …
Ehdotettu uusi toimivaltuus automaattiseen tiedonkeräämiseen avoimista lähteistä on perusteltu, kun otetaan huomioon Rajavartiolaitoksen tehtävät ja operatiivinen suorituskyky.
EIT on tapauksessa Satakunnan Markkinapörssi Oy and Satamedia Oy v. Finland (kohta 134-138) todennut, että vaikka tieto on julkista, se ei poista yksityiselämän suojaa.
Satakunnan Markkinapörssi Oy and Satamedia Oy v. Finland, kohta 134–138.
[148]
Tämän periaatteen mukaan henkilötietojen keräämisessä myös julkisista lähteistä on noudatettava tietosuojasääntelyn periaatteita. Pelkästään tietojen säilyttäminen merkitsee puuttumista ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattuun yksityiselämän suojaan.
Leander v. Sweden, kohta 48.
[149]
Arvioidessaan viranomaisen tietojen käsittelyn puuttumista tähän oikeuteen EIT kiinnittää huomiota asiayhteyteen, jossa tieto on kerätty, tiedon luonteeseen, tiedon käyttöön ja niihin tuloksiin, joita tästä käytöstä seuraa.
S. and Marper v. The United Kingdom, kohta 67.
[150]
EIT on pitänyt tärkeänä eri yhteyksissä, mm. salaisessa
tiedonhankinnassa, että on oltava selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat toimenpiteiden soveltamisalaa ja käyttöä, sekä vähimmäistason suojatoimet muun muassa keston, tietojen säilyttämisen, käytön, kolmansien osapuolten pääsyn, tietojen eheyden ja luottamuksellisuuden turvaamista koskevien menettelyjen sekä tietojen hävittämistä koskevien menettelyjen osalta, jotta voidaan tarjota riittävät takeet väärinkäytön ja mielivallan riskien ehkäisemiseksi.
S. and Marper v. The United Kingdom, kohta 99 ja siinä viitatut tapaukset.
[151]
Esitetyissä Rajavartiolain 29 e–29 g §:ssä säädettäisiin avointen lähteiden tiedon hankkimista koskevista säännöistä, päätöksenteosta ja sen kestosta sekä tietojen säilyttämisestä. Tämän sääntelyn lisäksi sovellettaisiin Rajavartiolaitoksen henkilötietolain sääntelyä sekä tietosuojan yleislainsäädäntöä. Tietoturvan osalta sovellettaisiin tietosuojasääntelyn lisäksi tiedonhallintalain sääntelyä. Kerätty
tieto olisi salassa pidettävää esimerkiksi julkisuuslain 24 §:n 4, 23, 25, 26 tai 32 kohdan tai perusteella.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa edellytetään, että henkilötietojen käsittelyn on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten. Tietosuoja-asetuksen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan henkilötietojen on oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Käyttötarkoitussidonnaisuuden ja tietojen minimoinnin periaatteista säädetään vastaavasti myös rikosasioiden tietosuojadirektiivin 4 artiklassa sekä rikosasioiden tietosuojalain 5 aj 6 §:ssä. Perustuslakivaliokunta on arvioinut henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä ja pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun ohella rekisteröinnin tavoitetta, tietosisältäjä ja sallittuja käyttötarkoituksia.
Ks.
esim. PeVL 51/20218 vp, s. 8 ja PeVL 14/2018 vp, s. 2.
[152]
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn rajoittamista täsmällisillä ja tarkkarajaisilla laintasoisilla säännöksillä vain välttämättömään.
Ks. esim. PeVL 51/2018 vp, s. 10.
[153]
Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeus saada säilytysvelvollisuuden perusteella säilytettyjä tietoja voidaan lähtökohtaisesti perustella ainoastaan sillä yleisen edun mukaisella tavoitteella, jonka tähden kyseisille palveluntarjoajille on asetettu tämä säilyttämisvelvollisuus. Tästä voidaan poiketa vain silloin, jos tietojen saannin tarkoitus on merkitykseltään suurempi kuin säilyttämisen perustana ollut tavoite.
Yhdistetyt asiat C-511/18, C-512/18 ja C-520/18 La Quadrature du Net ym. vastaan Premier ministre ym. kohdat 165–166.
[154]
Sitä vastoin säilytettyjen tietojen saaminen päinvastaisessa tilanteessa on katsottu olevan vastoin yleistä etua koskevien tavoitteiden hierarkiaa.
Asia C-140/20, kohta 99.
[155]
… 13 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen suorittama henkilötietojen käsittely avointen lähteiden tiedonhankinnassa osana rikosten ennalta estämistä, paljastamista tai selvittämistä kuuluu rikosasioiden tietosuojadirektiivin ja -lain soveltamisalaan, koska myös tällaisessa henkilötietojen käsittelyssä täyttyvät direktiivin soveltamisalan kriteerit, jotka ovat toimivaltainen viranomainen ja sen suorittaman käsittelyn yhteys rikokseen tai sen mahdollisuuteen. Tietosuoja-asetus tulisi sovellettavaksi hallintomenettelyn yhteydessä, mutta avointen lähteiden tiedonhankintaa ei tehdä poliisissa hallintomenettelyn yhteydessä.
Perustuslakivaliokunta on voimassa olevaa poliisin henkilötietolakia koskevassa lausunnossaan arvioinut ehdotusta, joka koski muun muassa julkisista lähteistä rikosanalyysin yhteydessä kerättyjen tietojen käsittelemistä tilanteissa, joissa tiedot eivät liity suoraan käsillä olevaan poliisin yksittäiseen tehtävään. Ehdotettu säännös olisi mahdollistanut tietojen tallettamisen poliisin rekisteriin kuuden kuukauden ajaksi niiden merkityksellisyyden arvioimiseksi. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotetun sääntelyn perusteella olisi muodostunut laaja, tietosisällöiltään ja käsittelyn tarkoitukseltaan oikeudellisesti kontrolloimaton rekisteri, joka voisi sisältää laajasti myös arkaluonteisia tietoja. Säännösehdotukset olisivat mahdollistaneet poliisin tehtävien kannalta merkityksettömien tietojen keräämisen ja tallettamisen rekisteriin jopa kuuden kuukauden ajaksi.
PeVL 51/2018 vp, s. 9–10.
[156]
Perustuslakivaliokunta piti säännösten poistamista ehdotetussa muodossa edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta huomautti kuitenkin, että henkilötietojen käsittelyn perusteiden arvioinnista voidaan perustuslain estämättä säätää esimerkiksi perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyn poliisilain 5 luvun 55 §:n kaltaisella tiedon hävittämistä koskevalla sääntelyllä.
PeVL 60/2010 vp, s. 4/II–5/I. Ks. myös pakkokeinolain 57 § ja PeVL 66/2010 vp, s. 10 sekä PeVL 32/2013 vp, s. 6–7. Ks. myös PeVL 51/2018 vp, s. 9–10.
[157]
… 2 строк без изменений …
Poliisin henkilötietolain 5 ja 7 §:ään ehdotetut säännökset tietojen merkityksellisyyden arvioinnista korvattiin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta tietojen hävittämistä koskevilla säännöksillä, joiden mukaan poliisin tehtävien suorittamisen yhteydessä saadut tiedot on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita
5 tai 7 §:n 1 momentissa tai 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen.
Automaattinen tiedonkerääminen avoimista tietolähteistä edellyttäisi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöstä, jos automaattisen tiedonkeräämisen yhteydessä kerättäisiin henkilötietoja. Päätöksessä olisi mainittava muun muassa toimenpiteen kohteena oleva avoin lähde sekä tiedon keräämisen tavoite ja tarpeellisuus. Henkilötietojen kerääminen olisi siten mahdollista ainoastaan kohdennetusti tietystä päätöksessä mainitusta avoimesta lähteestä ja vain tiettyä päätöksessä määriteltyä tarkoitusta varten. Sääntely ei mahdollistaisi laajamittaista henkilötietojen keräämistä ja tallettamista ilman niiden tarkoituksen määrittelyä.
Ks. PeVL 51/2018 vp, s. 10.
[158]
Rajavartiolakiin ehdotetun 29 g §:ssä säädettäisiin avoimista lähteistä hankittujen tietojen käsittelystä ja hävittämisestä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta hävittää avoimista lähteistä kerätty tieto viipymättä, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamiseksi. Pykälän 2 momentissa olisi informatiivinen viittaus henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin.
12.5
Säätämisjärjestyksen arviointi
12.5Säätämisjärjestyksen arviointi
… 6 строк без изменений …
Tässä esityksessä ehdotetun lainsäädännön arvioidaan täyttävän perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön asettamat vaatimukset perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamisesta.
Lakiehdotukset
1
Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
… 1 строк без изменений …
34 h §:n 1 momentti, 34 j §:n 2 momentti, 35 §, 48 §:n 4 momentti sekä 58 §, joka samalla siirretään lakiin lisättävään uuteen 3 a lukuun,
lisätään
lakiin uusi 36 c, 48 a ja 48 b §, 3 a luku ja 58 m § seuraavasti:
34 h §
Yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto ja sen edellytykset
34 h §Yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto ja sen edellytykset
Valeostolla
tarkoitetaan esitutkintaviranomaisen tekemää esineen, aineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena on rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi saada viranomaisen haltuun tai löytää estettävään rikokseen liittyvä esine, aine tai omaisuus taikka jonka avulla voidaan muuten saada rikoksen estämiseksi tarvittavia tietoja.
34 j §
Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäminen
34 j §Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäminen
Päätös voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.
35 §
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi
35 §Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa rikoksen estämiseksi
… 1 строк без изменений …
Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa rikoksen estämiseksi toteuttava rajavartiomies varustetaan seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
36 c §
Rajavartiomiehen turvaaminen tietolähdetoiminnassa rikoksen estämiseksi
36 c §Rajavartiomiehen turvaaminen tietolähdetoiminnassa rikoksen estämiseksi
… 1 строк без изменений …
Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustetaan seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
48 §
Ylimääräisen tiedon käyttäminen
48 §Ylimääräisen tiedon käyttäminen
Ylimääräistä tietoa saa lisäksi käyttää aina 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi, Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toiminnan suuntaamiseksi ja syyttömyyttä tukevana selvityksenä.
48 a §
Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
48 a §Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
Ellei erittäin tärkeä yleinen etu muuta vaadi, salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä vastaava hallintoyksikkö voi päättää, että salaisella tiedonhankintakeinolla hankittuja tietoja saa käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se on tarpeen tietolähteen tai rajavartiomiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan tiedonhankintaoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saa rajoittaa.
48 b §
Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
48 b §Salaisella tiedonhankintakeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
Salaisella tiedonhankintakeinolla hankittuja tietoja, jotka on määritelty tai luovutettu käytettäviksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saa käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
3 a luku
Rikostiedustelu vakavan rikollisuuden torjumiseksi
3 a lukuRikostiedustelu vakavan rikollisuuden torjumiseksi
Yleiset säännökset
57 a §
Soveltamisala
57 a §Soveltamisala
Tässä luvussa säädetään Rajavartiolaitoksen tiedonhankinnasta sellaisesta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan kuuluvasta vakavasta rikollisuudesta, joka vakavasti uhkaa yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta sekä sellaisen tiedon hyödyntämisestä uhkan torjumiseksi.
57 b §
Rikostiedustelukeinot
57 b §Rikostiedustelukeinot
… 1 строк без изменений …
Tässä luvussa tarkoitettuja rikostiedustelukeinoja ovat 3 luvussa tarkoitetut suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, yksinomaan tietoverkossa tehtävä peitetoiminta, yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta.
Tässä luvussa säädetään siitä, millä edellytyksillä 1 momentissa tarkoitettuja rikostiedustelukeinoja käytetään rikostiedustelussa.
57 c §
Rikostiedustelun kohteet
57 c §Rikostiedustelun kohteet
Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteena on yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ja muu vakava rikollisuus.
57 d §
Rikostiedustelukeinojen käytön edellytykset
57 d §Rikostiedustelukeinojen käytön edellytykset
… 7 строк без изменений …
Rikostiedustelukeinon käytön yleisenä edellytyksenä rikostiedustelussa on, että sen käyttäminen on välttämätöntä tärkeiden tietojen saamiseksi sellaisesta 57 c §:ssä tarkoitetusta rikostiedustelun kohteesta, joka uhkaa vakavasti yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.
Rikostiedustelukeinojen käytön järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
57 e §
Rikostiedustelukeinon kohdistaminen
57 e §Rikostiedustelukeinon kohdistaminen
Rikostiedustelukeino voidaan kohdistaa henkilöön, jonka voidaan hänen lausumiensa, uhkaustensa tai käyttäytymisensä taikka olosuhteiden perusteella olettaa osallistuvan 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.
Jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, voidaan suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä katselua, teknistä seurantaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa, valvottua läpilaskua ja tietolähteen ohjattua käyttöä kohdistaa henkilöryhmään.
Henkilöryhmällä
tässä luvussa tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka voidaan olettaa osallistuvan 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.
Rikostiedustelukeino voidaan kohdistaa myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön, jos sitä ei ole mahdollista kohdistaa häneen tai henkilöryhmään ja keinon käytöllä voidaan henkilön lausumien, käyttäytymisen tai erityisten olosuhteiden johdosta erittäin pätevin perustein olettaa saatavan 57 c §:ssä tarkoitettua yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa tärkeää tietoa.
57 f §
Tiedonhankinnan jatkaminen eräiden rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi
57 f §Tiedonhankinnan jatkaminen eräiden rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi
… 3 строк без изменений …
Jos rikostiedustelukeinon käytön aikana ilmenee, että henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän 3 luvussa tarkoitettuun kyseisen tiedonhankintakeinon käytön edellytyksenä olevaan perusterikokseen taikka voidaan olettaa, että sellainen rikos on tehty eikä rikostiedustelukeinon käytöllä enää voida olettaa saatavan tietoja luvan tai päätöksen perusteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, Rajavartiolaitos saa jatkaa rikostiedustelukeinon käyttöä salaisena tiedonhankintana rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi tämän luvun nojalla annetun luvan voimassaolon ajan, enintään kuitenkin kuukauden ajan. Asia on tällöin saatettava mainitun ajan kuluessa sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka on toimivaltainen päättämään kysymyksessä olevan tiedonhankintakeinon käyttämisestä.
Päätöksenteko
57 g §
Tuomioistuimen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
57 g §Tuomioistuimen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
… 1 строк без изменений …
Tuomioistuin päättää teknisestä katselusta rikostiedustelussa, kun katselu kohdistuu muuhun rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan, kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan tai paikkaan taikka vapautensa menettäneeseen henkilöön. Teknistä katselua ei saa kohdistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan.
Tuomioistuin päättää henkilön teknisestä seurannasta rikostiedustelussa.
57 h §
Rikostiedustelukeinoa koskevan vaatimuksen sisältö
57 h §Rikostiedustelukeinoa koskevan vaatimuksen sisältö
… 23 строк без изменений …
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies tekee 57 g §:ssä tarkoitetussa asiassa vaatimuksen tuomioistuimelle. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi:
8) vaatimuksen tehnyt hallintoyksikkö ja rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies sekä vaatimuksen tekemisen ajankohta.
57 i §
Keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteko eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa
57 i §Keskusrikospoliisin päällikön päätöksenteko eräiden rikostiedustelukeinojen käyttöä koskevassa asiassa
… 2 строк без изменений …
Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta ja yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta rikostiedustelussa sekä yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan lopettamisesta päättää keskusrikospoliisin päällikkö. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies tekee asiaa koskevan esityksen.
viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi.
57 j §
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
57 j §Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättää tietolähteen ohjatusta käytöstä.
57 k §
Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
57 k §Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksenteko rikostiedustelukeinon käyttöä koskevassa asiassa
… 13 строк без изменений …
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää rikostiedustelussa tehtävästä:
Edellä 57 g §:ssä säädetystä poiketen, jos asia ei siedä viivytystä, rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää teknisestä katselusta ja teknisestä seurannasta siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua rikostiedustelukeinon käytön aloittamisesta.
57 l §
Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen sisältö
57 l §Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen sisältö
… 27 строк без изменений …
Rikostiedustelukeinon käyttöä koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Päätös voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on viipymättä tehtävä myös kirjallisena.
9) päätöksen tehnyt hallintoyksikkö ja virkamies sekä päätöksen tekemisen ajankohta.
57 m §
Eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityiset sisältövaatimukset
57 m §Eräitä rikostiedustelukeinoja koskevien päätösten erityiset sisältövaatimukset
… 11 строк без изменений …
Edellä 57 l §:ssä säädetyn lisäksi yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa tai tietolähteen ohjattua käyttöä koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi:
Edellä 57 l §:ssä säädetyn lisäksi valvottua läpilaskua koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma sekä toimenpiteen kohteena oleva kuljetus tai muu toimitus.
57 n §
Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloaika
57 n §Rikostiedustelukeinon käyttöä koskevan päätöksen voimassaoloaika
Suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä katselua, teknistä seurantaa, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista, peitetoimintaa, valeostoa sekä ohjatun tietolähdetoiminnan käyttöä koskeva lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä alkaen kerrallaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Valvottua läpilaskua koskeva lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
57 o §
Tuomioistuinmenettely rikostiedustelussa
57 o §Tuomioistuinmenettely rikostiedustelussa
… 9 строк без изменений …
Rikostiedustelukeinoa koskeva lupa-asia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnosta säädetään.
Tietojen käyttö, käsittely ja luovuttaminen
57 p §
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttäminen
57 p §Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttäminen
… 3 строк без изменений …
Rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saa käyttää 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi sekä rikoksen estämiseksi ja Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi.
Toiminnan suuntaamiseksi tarkoitetun rikostiedustelukeinolla hankitun tiedon käytön rajoituksista säädetään jäljempänä 57 t §:ssä.
57 q §
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle
57 q §Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle
… 12 строк без изменений …
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja oma-aloitteisesti tai pyynnöstä sellaiselle viranomaiselle, jolla on toimivalta uhkan torjumiseksi tarvittavan toimenpiteen toteuttamiseksi, jos se on välttämätöntä 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi.
6) sotilastiedustelusta annetun lain
(590/2019)
11 §:ssä tarkoitetulle sotilastiedusteluviranomaiselle maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä aina luovuttaa rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle syyttömyyttä tukevaksi selvitykseksi.
57 r §
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muu luovuttaminen
57 r §Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen muu luovuttaminen
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa oma-aloitteisesti tai pyynnöstä sellaisia rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja, joiden ilmaisemiseen on yksittäistapauksessa painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
57 s §
Rikostiedustelutiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
57 s §Rikostiedustelutiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
Jollei erittäin tärkeä yleinen etu muuta edellytä, rikostiedustelukeinon käytöstä vastaava hallintoyksikkö voi päättää, että rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja saa käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se on tarpeen tietolähteen tai rajavartiomiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan rikostiedusteluoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saa rajoittaa.
57 t §
Rikostiedustelutiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
57 t §Rikostiedustelutiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
Rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja, jotka on määritelty tai luovutettu käytettäväksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saa käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
57 u §
Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa
57 u §Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa
… 3 строк без изменений …
Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään, henkilöllä, jonka oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, ei ole oikeutta saada tietoa tässä luvussa tarkoitetun rikostiedustelukeinon käytöstä, ennen kuin 58 k §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty.
Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa
57 v §
Yhteistyö keskusrikospoliisin kanssa
57 v §Yhteistyö keskusrikospoliisin kanssa
… 1 строк без изменений …
Rajavartiolaitoksen on toimittava yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa rikostiedustelutehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi sekä annettava poliisille tässä tarkoituksessa tarpeellisia tietoja sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisin välisen yhteistyön järjestämisestä.
57 w §
Ilmoitusvelvollisuus
57 w §Ilmoitusvelvollisuus
Rajavartiolaitoksen on ilmoitettava keskusrikospoliisille rikostiedusteluun liittyvän toiminnan aloittamisesta sekä siihen liittyvien tässä laissa säädettyjen rikostiedustelukeinojen käyttämisestä. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista ja ilmoituksen käytännön toteutuksesta sovitaan Rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisiin välisessä yhteistoiminnassa.
57 x §
Rikostiedustelun siirtäminen keskusrikospoliisille tai Tullille
57 x §Rikostiedustelun siirtäminen keskusrikospoliisille tai Tullille
… 1 строк без изменений …
Rajavartiolaitos siirtää keskusrikospoliisin rikostiedustelutoimivaltaan kuuluvan tiedonhankinnan keskusrikospoliisille ja Tullin rikostiedustelutoimivaltaan kuuluvan tiedonhankinnan Tullille, jos asian tai sen edellyttämien toimenpiteiden laatu tai laajuus sitä edellyttää taikka jos asianomainen viranomainen sitä vaatii. Rajavartiolaitos turvaa siirrettävässä asiassa tiedonhankinnan siihen saakka, kunnes asian siirtäminen on tapahtunut.
Viranomainen, jolle tiedonhankinta siirretään, varaa Rajavartiolaitokselle tilaisuuden osallistua tiedonhankintaan ja tiedon hyödyntämiseen myös siirron jälkeen, jos asia koskee lain 57 c §:ssä tarkoitettua rikostiedustelun kohdetta.
57 y §
Tiedustelutoiminnan yhteensovittaminen
57 y §Tiedustelutoiminnan yhteensovittaminen
… 3 строк без изменений …
Tämän luvun nojalla tehtävää rikostiedustelua, keskusrikospoliisin ja Tullin suorittamaa rikostiedustelua sekä siviili- ja sotilastiedustelua on tarvittaessa yhteensovitettava keskusrikospoliisin, Tullin, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen virkamiesten työturvallisuuden varmistamiseksi, mainittujen viranomaisten salaisessa tiedonhankinnassa käytettävien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastumisen estämiseksi sekä viranomaisten tehtävien asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi.
Valvonta
57 z §
Rikostiedustelun valvonta Rajavartiolaitoksessa
57 z §Rikostiedustelun valvonta Rajavartiolaitoksessa
Tässä luvussa tarkoitettua tiedonhankintaa valvovat Rajavartiolaitoksen esikunta ja rikostiedustelukeinoja käyttävät hallintoyksiköt.
57 å §
Rikostiedustelun ulkoinen valvonta
57 å §Rikostiedustelun ulkoinen valvonta
Sisäministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tiedusteluvalvontavaltuutetulle vuosittain kertomus tässä luvussa tarkoitettujen rikostiedustelukeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamasta valvonnasta säädetään tiedustelutoiminnan valvonnasta annetussa laissa
(121/2019).
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun valvontaa varten annettavista selvityksistä.
57 ä §Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävät ilmoitukset
Rajavartiolaitoksen esikunnan on annettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle tieto tämän luvun nojalla annetusta rikostiedustelukeinoa koskevasta luvasta tai päätöksestä mahdollisimman pian luvan antamisen tai päätöksen tekemisen jälkeen. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle on annettava myös tieto tuomioistuimelle tehdystä rikostiedustelukeinoa koskevasta vaatimuksesta.
Rajavartiolaitoksen esikunnan on mahdollisimman pian ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle päätöksestä, joka koskee:
1) rikostiedustelun suojaamista;
2) ilmaisukieltoa;
3) 58 k §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen siirtämistä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen ilmoitusten tekemisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota salassapitovelvollisuuden toteutumiseen ja siihen, että asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen suoja turvataan tarvittavin menettelytavoin ja tietoturvallisuusjärjestelyin.
Yhteiset säännökset
57 ö §Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että 57 c §:ssä tarkoitettujen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi tehtävää peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava sekä tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustetaan seurannan, kuuntelun tai katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja niitä saadaan käyttää tässä tarkoituksessa. Tällöin tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
58 §Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen
Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen katseluun tai tekniseen seurantaan käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun rikostiedustelukeinon käytön toteuttaminen sitä edellyttää. Rajavartiomiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.
58 a §Rikoksentekokielto
Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.
58 b §Rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen
Sen estämättä, mitä 58 a §:ssä säädetään, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa:
1) hankkia toimitiloja taikka kulku- tai muita sellaisia välineitä;
2) osallistua henkilöiden, esineiden tai aineiden kuljettamisen järjestämiseen;
3) hoitaa taloudellisia asioita;
4) avustaa muilla 1–3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin rinnastettavilla tavoilla järjestäytynyttä rikollisryhmää, rikollisverkostoa tai 57 e §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua henkilöä tai ryhmää.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu avustaminen on sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein on voitu olettaa, että:
1) toimenpide tehdään ilman 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen myötävaikutustakin;
2) rajavartiomiehen toiminta ei aiheuta vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka merkittävää vaaraa tai vahinkoa omaisuudelle; ja
3) avustaminen edistää merkittävästi yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistua valvotun läpilaskun kohteena olevaan toimituksen järjestämiseen, jos osallistuminen edistää merkittävästi läpilaskun tavoitteen saavuttamista.
58 c §Rikostiedustelun suojaaminen
Rajavartiolaitoksella on rikostiedustelukeinoa käyttäessään oikeus siirtää puuttumista rikokseen, jos puuttumisen siirtäminen on tarpeellista rikostiedustelun paljastumisen estämiseksi tai rikostiedustelun tavoitteen turvaamiseksi. Edellytyksenä on lisäksi, että puuttumisen siirtämisestä ei aiheudu merkittävää vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle eikä merkittävää huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa.
Rajavartiolaitos saa käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa ja käyttää vääriä asiakirjoja, jos se on välttämätöntä jo toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa toteutettavan rikostiedustelun suojaamiseksi.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun suojaamisen järjestämisestä.
58 d §Suojaamisesta päättäminen
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättää 58 c §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta.
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta suojaamisesta.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön on pidettävä luetteloa merkinnöistä ja asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava merkintöjen oikaisemisesta.
58 e §Rikostiedustelua koskeva ilmaisukielto
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saa kieltää sivullista ilmaisemasta tämän tietoon tulleita seikkoja rikostiedustelukeinon käytöstä, jos se on perusteltua rikostiedustelukeinon käytön suojaamiseksi taikka tärkeästä rikoksen estämiseen, paljastamiseen tai selvittämiseen liittyvästä syystä. Edellytyksenä on lisäksi, että sivullinen on tehtävänsä tai asemansa johdosta avustanut tai häntä on pyydetty avustamaan rikostiedustelukeinon käytössä.
Ilmaisukielto annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena ja se on annettava todisteellisesti tiedoksi. Siinä on yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava sen rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.
Ilmaisukieltoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kiellon saanut saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella Helsingin käräjäoikeudelle. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
Rangaistus ilmaisukiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Ilmaisukiellon saanut saa 4 momentin estämättä ilmoittaa ilmaisukiellosta tiedusteluvalvontavaltuutetulle.
58 f §Määräaikojen laskeminen rikostiedustelussa
Tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen laskemiseen ei sovelleta säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia.
Aika, joka on määrätty kuukausina, päättyy sinä määräkuukauden päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyy, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
58 g §Katselukiellot rikostiedustelussa
Teknistä katselua ei saa kohdistaa sellaiseen viestintään, josta viestinnän osapuoli ei saa todistaa tai josta hänellä on oikeus olla todistamatta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16, 17 tai 20 §:n taikka 22 §:n 2 momentin nojalla.
Jos teknisen katselun aikana tai muulloin ilmenee, että kyseessä on viesti, jonka katselu on kielletty, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.
Tässä pykälässä tarkoitettu katselukielto ei koske tapauksia, joissa 1 momentissa tarkoitettu henkilö osallistuu 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaan toimintaa ja myös hänen osaltaan on tehty päätös teknisestä katselusta.
58 h §Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastaminen
Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai hänen määräämänsä virkamiehen on ilman aiheetonta viivytystä tarkastettava rikostiedustelukeinon käytössä kertyneet tallenteet ja asiakirjat.
58 i §Tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen
Rikostiedustelukeinon käytössä kertyneitä tallenteita ja asiakirjoja saa tutkia vain tuomioistuin, pidättämiseen oikeutettu virkamies, esitutkintalain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä taikka tiedusteluvalvontavaltuutettu tai hänen määräämänsä virkamies. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen määräyksestä tai tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta ja asiakirjaa saa tutkia myös muu rajavartiomies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään apuna tiedonhankintaa toteutettaessa.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asiantuntija tai muu henkilö on yksityinen taho, sovelletaan asiantuntijaan tai muuhun henkilöön rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä.
Käytettäessä 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijaa tai muuta henkilöä on tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen tapahduttava rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Asiantuntijalla tai muulla henkilöllä on lisäksi oltava tarvittavat tiedot ja taito sekä kokemus toimeksiannon suorittamiseen.
58 j §Tietojen säilyttäminen
Rikostiedustelukeinolla saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita 57 p‒57 r §:ssä tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen.
Siltä osin kuin 1 momentin perusteella säilytettävät tiedot sisältävät henkilötietoja, tieto voidaan tallentaa ja säilyttää henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain mukaisesti.
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisestä ja luovuttamisesta säädetään 57 p‒57 u §:ssä.
58 k §Rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittaminen
Teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta ja valvotusta läpilaskusta on viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle kirjallisesti sen jälkeen, kun tiedonhankinnan tarkoitus on saavutettu. Rikostiedustelukeinon käytöstä on kuitenkin ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle viimeistään vuoden kuluttua sen käytön lopettamisesta.
Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tiedonhankinnan turvaamiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.
Jos tiedonhankinnan kohteen henkilöllisyys ei ole tiedossa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun määräajan tai lykkäyksen päättyessä, rikostiedustelukeinon käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti hänelle ilman aiheetonta viivytystä henkilöllisyyden selvittyä. Kohteelle ilmoittamisesta on samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle.
Jos Rajavartiolaitos jatkaa tiedonhankintaa 57 f §:n nojalla, noudatetaan, mitä salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamisesta säädetään 52 §:ssä.
Suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta ja tietolähteen ohjatusta käytöstä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa. Jos esitutkinta aloitetaan, noudatetaan, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 2–7 momentissa säädetään.
Kun harkitaan ilmoituksen lykkäämistä tai tekemättä jättämistä 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, arvioinnissa on myös otettava huomioon asianosaisen oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan.
Ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatetaan mitä 57 o §:ssä säädetään.
58 l §Pöytäkirja
Rikostiedustelukeinon käytöstä on sen lopettamisen jälkeen laadittava ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimenpiteiden kirjaamisesta valvontaa varten.
4 lukuSalaiset pakkokeinot
58 m §Salaisten pakkokeinojen käyttäminen
Salaisten pakkokeinojen käyttöön Rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa sovelletaan pakkokeinolain 10 lukua jäljempänä säädetyin poikkeuksin.
Rajavartiolaitoksen käytössä eivät ole peitetoiminta ja valeosto, lukuun ottamatta yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa.
Rajavartiolaitoksella on oikeus:
1) telekuunteluun ja tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta vain selvitettäessä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä taikka ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa;
2) televalvontaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin;
3) muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin, taikka suunnitelmalliseen, järjestäytyneeseen, ammattimaiseen, jatkuvaan tai toistuvaan rikolliseen toimintaan liittyvää kätkemisrikosta;
4) henkilön tekniseen seurantaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta televalvontaan, henkilön tekniseen seurantaan ja muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä:
1) 4 §:n 14 ja 15 kohdassa tarkoitettuja rikoksia;
2) rikoslain 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettua virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja 14 §:ssä tarkoitettua törkeää lahjuksen antamista;
3) laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvää rikoslain 25 luvun 4 §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamista ja 4 a §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamisen valmistelua;
4) Rajavartiolaitokseen kohdistuvia rikoslain 34 luvussa tarkoitettuja yleisvaarallisia rikoksia.
Rajavartiolaitoksen suorittaessa 5 §:ssä tarkoitettua muuta esitutkintaa salaisista pakkokeinoista ei ole rajavartiomiehen käytettävissä telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, peitelty tiedonhankinta, henkilön tekninen seuranta, peitetoiminta, valeosto eikä tietolähteen ohjattu käyttö.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
rajavartiolakiin
(578/2005)
uusi 29 e–29 g § seuraavasti:
29 e §Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä
Rajavartiolaitoksella on oikeus käyttää avoimeen lähteeseen kohdistuvan tiedon hakemiseksi, seuraamiseksi, keräämiseksi ja tallentamiseksi automaattisesti teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja, jos se on tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi
(automaattinen tiedonkerääminen).
Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää automaattisesta tiedonkeräämisestä, jos sen yhteydessä kerätään henkilötietoja. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:
1) päätöksen tehnyt rajavartiomies ja päätöksen antopäivä;
2) tiedonkeräämisen toteuttava Rajavartiolaitoksen hallintoyksikkö;
3) toimenpiteen kohteena oleva avoin lähde;
4) tiedon keräämisen tavoite ja tarpeellisuus 3 §:ssä tarkoitetun yksittäisen tehtävän suorittamiseksi;
5) päätöksen voimassaoloaika.
Päätös voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Automaattinen tiedonkerääminen on lopetettava ennen päätöksessä mainitun määräajan päättymistä, jos tiedonhankinnan tarkoitus on saavutettu tai sen edellytyksiä ei enää ole.
29 f §Avointen lähteiden tiedonhaun suojaaminen
Rajavartiolaitoksella on pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä oikeus käyttää 29 e §:ssä tarkoitetun automaattisen tiedonkeräämisen sekä muun avoimista lähteistä tapahtuvan tiedonhankinnan suojaamiseksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.
29 g §Avoimista lähteistä hankittujen tietojen käsittely ja hävittäminen
Avoimista lähteistä saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei sitä tarvita Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamiseksi.
Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(639/2019)
10 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 16 §:n 1 momentin 1 kohta ja 51 §:n 1 momentin 2 kohta sekä
lisätään
10 §:n 2 momenttiin uusi 4–6 kohta ja 51 §:n 1 momenttiin uusi 3 kohta seuraavasti:
10 §Henkilötietojen käsittely rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi
Edellytyksenä on lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot liittyvät henkilöihin:
2) jotka ovat yhteydessä 1 kohdassa tarkoitettuun henkilöön tai jotka tavataan tämän seurassa ja yhteydenpidolla tai tapaamisella voidaan toistuvuuden, olosuhteiden tai henkilön käyttäytymisen vuoksi olettaa olevan yhteys rikokseen;
3) jotka ovat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
21 §:n mukaisen tarkkailun tai Rajavartiolaitoksen muun toimenpiteen kohteena;
4) jotka ovat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvun mukaisen rikostiedustelukeinon kohteena;
5) joiden voidaan lausumiensa, uhkaustensa tai käyttäytymisensä taikka olosuhteiden perusteella olettaa osallistuvan rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan; tai
6) joilla voidaan olettaa olevan tietoa rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitetusta rikostiedustelun kohteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, jos se on välttämätöntä rikosten ennalta estämiseen tai paljastamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi.
16 §Henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen
Jollei muualla laissa toisin säädetä, Rajavartiolaitos saa käsitellä 7–11, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen:
1) rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi;
51 §Tarkastusoikeuden rajoitukset
Rikosasioiden tietosuojalain 23 §:ssä säädetystä poiketen ja mainitun lain 28 §:ssä säädetyn lisäksi rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta:
2) 8–11 §:ssä tarkoitettuihin henkilötietoihin sisältyviin Rajavartiolaitoksen taktisia ja teknisiä menetelmiä koskeviin tietoihin, havainto- tai tietolähdetietoihin tai tekniseen tutkintaan käytettäviin tietoihin;
3) henkilötietoihin, jotka on saatu rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 ja 3 a luvun mukaisia tiedonhankintamenetelmiä käyttäen sekä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain
(917/2014)
157 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain
(121/2019)
.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun valvontaa varten annettavista selvityksistä.
57 ä §
Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävät ilmoitukset
Rajavartiolaitoksen esikunnan on annettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle tieto tämän luvun nojalla annetusta rikostiedustelukeinoa koskevasta luvasta tai päätöksestä mahdollisimman pian luvan antamisen tai päätöksen tekemisen jälkeen. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle on annettava myös tieto tuomioistuimelle tehdystä rikostiedustelukeinoa koskevasta vaatimuksesta.
Rajavartiolaitoksen esikunnan on mahdollisimman pian ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle päätöksestä, joka koskee:
1) rikostiedustelun suojaamista;
2) ilmaisukieltoa;
3) 58 k §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen siirtämistä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen ilmoitusten tekemisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota salassapitovelvollisuuden toteutumiseen ja siihen, että asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen suoja turvataan tarvittavin menettelytavoin ja tietoturvallisuusjärjestelyin.
Yhteiset säännökset
57 ö §
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että 57 c §:ssä tarkoitettujen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi tehtävää peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava sekä tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustetaan seurannan, kuuntelun tai katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja niitä saadaan käyttää tässä tarkoituksessa. Tällöin tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
58 §
Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen
Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen katseluun tai tekniseen seurantaan käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun rikostiedustelukeinon käytön toteuttaminen sitä edellyttää. Rajavartiomiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.
58 a §
Rikoksentekokielto
Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.
58 b §
Rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen
Sen estämättä, mitä 58 a §:ssä säädetään, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa:
1) hankkia toimitiloja taikka kulku- tai muita sellaisia välineitä;
2) osallistua henkilöiden, esineiden tai aineiden kuljettamisen järjestämiseen;
3) hoitaa taloudellisia asioita;
4) avustaa muilla 1–3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin rinnastettavilla tavoilla järjestäytynyttä rikollisryhmää, rikollisverkostoa tai 57 e §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua henkilöä tai ryhmää.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu avustaminen on sallittua vain, jos erittäin pätevin perustein on voitu olettaa, että:
1) toimenpide tehdään ilman 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen myötävaikutustakin;
2) rajavartiomiehen toiminta ei aiheuta vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka merkittävää vaaraa tai vahinkoa omaisuudelle; ja
3) avustaminen edistää merkittävästi yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista.
Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava rajavartiomies saa osallistua valvotun läpilaskun kohteena olevaan toimituksen järjestämiseen, jos osallistuminen edistää merkittävästi läpilaskun tavoitteen saavuttamista.
58 c §
Rikostiedustelun suojaaminen
Rajavartiolaitoksella on rikostiedustelukeinoa käyttäessään oikeus siirtää puuttumista rikokseen, jos puuttumisen siirtäminen on tarpeellista rikostiedustelun paljastumisen estämiseksi tai rikostiedustelun tavoitteen turvaamiseksi. Edellytyksenä on lisäksi, että puuttumisen siirtämisestä ei aiheudu merkittävää vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle eikä merkittävää huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa.
Rajavartiolaitos saa käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa ja käyttää vääriä asiakirjoja, jos se on välttämätöntä jo toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa toteutettavan rikostiedustelun suojaamiseksi.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rikostiedustelun suojaamisen järjestämisestä.
58 d §
Suojaamisesta päättäminen
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö päättää 58 c §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta.
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta suojaamisesta.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön on pidettävä luetteloa merkinnöistä ja asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava merkintöjen oikaisemisesta.
58 e §
Rikostiedustelua koskeva ilmaisukielto
Rikostiedustelutehtävään määrätty rikostiedusteluun perehtynyt pidättämiseen oikeutettu virkamies saa kieltää sivullista ilmaisemasta tämän tietoon tulleita seikkoja rikostiedustelukeinon käytöstä, jos se on perusteltua rikostiedustelukeinon käytön suojaamiseksi taikka tärkeästä rikoksen estämiseen, paljastamiseen tai selvittämiseen liittyvästä syystä. Edellytyksenä on lisäksi, että sivullinen on tehtävänsä tai asemansa johdosta avustanut tai häntä on pyydetty avustamaan rikostiedustelukeinon käytössä.
Ilmaisukielto annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena ja se on annettava todisteellisesti tiedoksi. Siinä on yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava sen rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.
Ilmaisukieltoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kiellon saanut saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella Helsingin käräjäoikeudelle. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
Rangaistus ilmaisukiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Ilmaisukiellon saanut saa 4 momentin estämättä ilmoittaa ilmaisukiellosta tiedusteluvalvontavaltuutetulle.
58 f §
Määräaikojen laskeminen rikostiedustelussa
Tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen laskemiseen ei sovelleta säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia.
Aika, joka on määrätty kuukausina, päättyy sinä määräkuukauden päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyy, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
58 g §
Katselukiellot rikostiedustelussa
Teknistä katselua ei saa kohdistaa sellaiseen viestintään, josta viestinnän osapuoli ei saa todistaa tai josta hänellä on oikeus olla todistamatta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16, 17 tai 20 §:n taikka 22 §:n 2 momentin nojalla.
Jos teknisen katselun aikana tai muulloin ilmenee, että kyseessä on viesti, jonka katselu on kielletty, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.
Tässä pykälässä tarkoitettu katselukielto ei koske tapauksia, joissa 1 momentissa tarkoitettu henkilö osallistuu 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaan toimintaa ja myös hänen osaltaan on tehty päätös teknisestä katselusta.
58 h §
Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastaminen
Rikostiedustelutehtävään määrätyn rikostiedusteluun perehtyneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai hänen määräämänsä virkamiehen on ilman aiheetonta viivytystä tarkastettava rikostiedustelukeinon käytössä kertyneet tallenteet ja asiakirjat.
58 i §
Tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen
Rikostiedustelukeinon käytössä kertyneitä tallenteita ja asiakirjoja saa tutkia vain tuomioistuin, pidättämiseen oikeutettu virkamies, esitutkintalain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä taikka tiedusteluvalvontavaltuutettu tai hänen määräämänsä virkamies. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen määräyksestä tai tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta ja asiakirjaa saa tutkia myös muu rajavartiomies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään apuna tiedonhankintaa toteutettaessa.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asiantuntija tai muu henkilö on yksityinen taho, sovelletaan asiantuntijaan tai muuhun henkilöön rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä.
Käytettäessä 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijaa tai muuta henkilöä on tallenteiden ja asiakirjojen tutkiminen tapahduttava rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Asiantuntijalla tai muulla henkilöllä on lisäksi oltava tarvittavat tiedot ja taito sekä kokemus toimeksiannon suorittamiseen.
58 j §
Tietojen säilyttäminen
Rikostiedustelukeinolla saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita 57 p‒57 r §:ssä tarkoitettuun käsittelytarkoitukseen.
Siltä osin kuin 1 momentin perusteella säilytettävät tiedot sisältävät henkilötietoja, tieto voidaan tallentaa ja säilyttää henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain mukaisesti.
Rikostiedustelukeinolla hankittujen tietojen käyttämisestä ja luovuttamisesta säädetään 57 p‒57 u §:ssä.
58 k §
Rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittaminen
Teknisestä katselusta, teknisestä seurannasta ja valvotusta läpilaskusta on viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle kirjallisesti sen jälkeen, kun tiedonhankinnan tarkoitus on saavutettu. Rikostiedustelukeinon käytöstä on kuitenkin ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle viimeistään vuoden kuluttua sen käytön lopettamisesta.
Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tiedonhankinnan turvaamiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.
Jos tiedonhankinnan kohteen henkilöllisyys ei ole tiedossa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun määräajan tai lykkäyksen päättyessä, rikostiedustelukeinon käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti hänelle ilman aiheetonta viivytystä henkilöllisyyden selvittyä. Kohteelle ilmoittamisesta on samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle.
Jos Rajavartiolaitos jatkaa tiedonhankintaa 57 f §:n nojalla, noudatetaan, mitä salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamisesta säädetään 52 §:ssä.
Suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta ja tietolähteen ohjatusta käytöstä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa. Jos esitutkinta aloitetaan, noudatetaan, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 2–7 momentissa säädetään.
Kun harkitaan ilmoituksen lykkäämistä tai tekemättä jättämistä 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, arvioinnissa on myös otettava huomioon asianosaisen oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan.
Ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatetaan mitä 57 o §:ssä säädetään.
58 l §
Pöytäkirja
Rikostiedustelukeinon käytöstä on sen lopettamisen jälkeen laadittava ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimenpiteiden kirjaamisesta valvontaa varten.
4 luku
Salaiset pakkokeinot
58 m §
Salaisten pakkokeinojen käyttäminen
Salaisten pakkokeinojen käyttöön Rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa sovelletaan pakkokeinolain 10 lukua jäljempänä säädetyin poikkeuksin.
Rajavartiolaitoksen käytössä eivät ole peitetoiminta ja valeosto, lukuun ottamatta yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa.
Rajavartiolaitoksella on oikeus:
1) telekuunteluun ja tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta vain selvitettäessä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä taikka ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa;
2) televalvontaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin;
3) muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin, taikka suunnitelmalliseen, järjestäytyneeseen, ammattimaiseen, jatkuvaan tai toistuvaan rikolliseen toimintaan liittyvää kätkemisrikosta;
4) henkilön tekniseen seurantaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 4 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta televalvontaan, henkilön tekniseen seurantaan ja muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä:
1) 4 §:n 14 ja 15 kohdassa tarkoitettuja rikoksia;
2) rikoslain 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettua virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja 14 §:ssä tarkoitettua törkeää lahjuksen antamista;
3) laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvää rikoslain 25 luvun 4 §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamista ja 4 a §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamisen valmistelua;
4) Rajavartiolaitokseen kohdistuvia rikoslain 34 luvussa tarkoitettuja yleisvaarallisia rikoksia.
Rajavartiolaitoksen suorittaessa 5 §:ssä tarkoitettua muuta esitutkintaa salaisista pakkokeinoista ei ole rajavartiomiehen käytettävissä telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, peitelty tiedonhankinta, henkilön tekninen seuranta, peitetoiminta, valeosto eikä tietolähteen ohjattu käyttö.
1 §:n 1 ja 3 momentti, 2 §, 7 §:n 1 kohta, 12 §, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n otsikko ja 1 ja 2 momentti ja 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 § laissa 96/2025, seuraavasti:
1 §Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tätä lakia sovelletaan siviilitiedustelun, sotilastiedustelun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
3 a luvussa säädetyn rikostiedustelun valvontaan.
Siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun muusta valvonnasta säädetään erikseen.
2 §Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estämisen ja paljastamisen valvonta ja valvontatoimielimet
Tiedustelutoiminnan valvonnalla
tarkoitetaan siviili- ja sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa sekä siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa.
Siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan ja suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain
(89/2025)
93 §:ssä tarkoitetun toiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä
(40/2000).
Siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 93 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Tähän valvontaan sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
7 §Tehtävät
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana:
1) valvoa tiedustelumenetelmien, rikostiedustelukeinojen ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta;
12 §Tutkimispyyntö
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön lainmukaisuuden.
14 §Läsnäolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa sekä oikeus kannella
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää tai rikostiedustelukeinoa koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa.
15 §Tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttäminen tai lopettaminen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi määrätä tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta tiedusteluvalvontavaltuutettu voi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka on viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi.
18 §Muut toimenpiteet
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tulee saattaa merkittävät 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevat valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki rajavartiolain muuttamisesta
5
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
rajavartiolakiin
(578/2005)
uusi 29 e–29 g § seuraavasti:
29 e §
Automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä
Rajavartiolaitoksella on oikeus käyttää avoimeen lähteeseen kohdistuvan tiedon hakemiseksi, seuraamiseksi, keräämiseksi ja tallentamiseksi automaattisesti teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja, jos se on tarpeen Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi
(automaattinen tiedonkerääminen)
.
Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää automaattisesta tiedonkeräämisestä, jos sen yhteydessä kerätään henkilötietoja. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:
1) päätöksen tehnyt rajavartiomies ja päätöksen antopäivä;
2) tiedonkeräämisen toteuttava Rajavartiolaitoksen hallintoyksikkö;
3) toimenpiteen kohteena oleva avoin lähde;
4) tiedon keräämisen tavoite ja tarpeellisuus 3 §:ssä tarkoitetun yksittäisen tehtävän suorittamiseksi;
5) päätöksen voimassaoloaika.
Päätös voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Automaattinen tiedonkerääminen on lopetettava ennen päätöksessä mainitun määräajan päättymistä, jos tiedonhankinnan tarkoitus on saavutettu tai sen edellytyksiä ei enää ole.
29 f §
Avointen lähteiden tiedonhaun suojaaminen
Rajavartiolaitoksella on pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä oikeus käyttää 29 e §:ssä tarkoitetun automaattisen tiedonkeräämisen sekä muun avoimista lähteistä tapahtuvan tiedonhankinnan suojaamiseksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.
29 g §
Avoimista lähteistä hankittujen tietojen käsittely ja hävittäminen
Avoimista lähteistä saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei sitä tarvita Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamiseksi.
Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa.
muutetaan
esitutkintalain
(805/2011)
4 luvun 15 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 818/2014, seuraavasti:
4 lukuEsitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien oikeudet
15 §Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa
Oikeuteen saada tieto salaisen pakkokeinon käytöstä sovelletaan lisäksi, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 ja 62 §:ssä säädetään, oikeuteen saada tieto salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä sovelletaan, mitä poliisilain
(872/2011)
5 luvun 58 ja 60 §:ssä säädetään, ja oikeuteen saada tieto rikostiedustelukeinon käytöstä sovelletaan, mitä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 t ja 58 j §:ssä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3
Laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta
6
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(639/2019)
10 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 16 §:n 1 momentin 1 kohta ja 51 §:n 1 momentin 2 kohta sekä
lisätään
10 §:n 2 momenttiin uusi 4–6 kohta ja 51 §:n 1 momenttiin uusi 3 kohta seuraavasti:
10 §
Henkilötietojen käsittely rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi
Edellytyksenä on lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot liittyvät henkilöihin:
2) jotka ovat yhteydessä 1 kohdassa tarkoitettuun henkilöön tai jotka tavataan tämän seurassa ja yhteydenpidolla tai tapaamisella voidaan toistuvuuden, olosuhteiden tai henkilön käyttäytymisen vuoksi olettaa olevan yhteys rikokseen;
3) jotka ovat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain
(370/2007)
5 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentin 3 kohta ja 16 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 99/2025, seuraavasti:
5 §Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi tulemisen ajankohta
Pakkokeinolain
(806/2011)
10 luvussa, poliisilain
(872/2011)
5 luvussa, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain
(623/2015)
3 luvussa, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
21 §:n mukaisen tarkkailun tai Rajavartiolaitoksen muun toimenpiteen kohteena;
4) jotka ovat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvun mukaisen rikostiedustelukeinon kohteena;
5) joiden voidaan lausumiensa, uhkaustensa tai käyttäytymisensä taikka olosuhteiden perusteella olettaa osallistuvan rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitettuun yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan; tai
6) joilla voidaan olettaa olevan tietoa rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitetusta rikostiedustelun kohteena olevasta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, jos se on välttämätöntä rikosten ennalta estämiseen tai paljastamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi.
16 §
Henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen
Jollei muualla laissa toisin säädetä, Rajavartiolaitos saa käsitellä 7–11, 13–15 ja 15 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen:
1) rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi;
51 §
Tarkastusoikeuden rajoitukset
Rikosasioiden tietosuojalain 23 §:ssä säädetystä poiketen ja mainitun lain 28 §:ssä säädetyn lisäksi rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta:
2) 8–11 §:ssä tarkoitettuihin henkilötietoihin sisältyviin Rajavartiolaitoksen taktisia ja teknisiä menetelmiä koskeviin tietoihin, havainto- tai tietolähdetietoihin tai tekniseen tutkintaan käytettäviin tietoihin;
3) henkilötietoihin, jotka on saatu rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 ja 3 a luvun mukaisia tiedonhankintamenetelmiä käyttäen sekä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain
(917/2014)
157 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain
(121/2019)
1 §:n 1 ja 3 momentti, 2 §, 7 §:n 1 kohta, 12 §, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n otsikko ja 1 ja 2 momentti ja 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 § laissa 96/2025, seuraavasti:
1 §
Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tätä lakia sovelletaan siviilitiedustelun, sotilastiedustelun ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
3 a luvussa säädetyn rikostiedustelun valvontaan.
Siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun muusta valvonnasta säädetään erikseen.
2 §
Tiedustelutoiminnan, suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilastiedusteluviranomaisen suorittaman rikosten estämisen ja paljastamisen valvonta ja valvontatoimielimet
Tiedustelutoiminnan valvonnalla
tarkoitetaan siviili- ja sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa sekä siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa.
Siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan ja suojelupoliisin muun toiminnan sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain
3 luvussa tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain
(89/2025)
93 §:ssä tarkoitetun toiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä
(40/2000)
.
Siviili-, sotilas- ja rikostiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 93 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Tähän valvontaan sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
7 §
Tehtävät
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana:
1) valvoa tiedustelumenetelmien, rikostiedustelukeinojen ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta;
12 §
Tutkimispyyntö
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön lainmukaisuuden.
14 §
Läsnäolo- ja puheoikeus tuomioistuimessa sekä oikeus kannella
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää tai rikostiedustelukeinoa koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa.
15 §
Tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttäminen tai lopettaminen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi määrätä tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän tai rikostiedustelukeinon käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta tiedusteluvalvontavaltuutettu voi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka on viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi.
18 §
Muut toimenpiteet
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tulee saattaa merkittävät 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevat valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
5
Laki esitutkintalain 4 luvun 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
esitutkintalain
(805/2011)
4 luvun 15 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 818/2014, seuraavasti:
4 luku
Esitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien oikeudet
15 §
Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa
Oikeuteen saada tieto salaisen pakkokeinon käytöstä sovelletaan lisäksi, mitä pakkokeinolain 10 luvun 60 ja 62 §:ssä säädetään, oikeuteen saada tieto salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä sovelletaan, mitä poliisilain
(872/2011)
5 luvun 58 ja 60 §:ssä säädetään, ja oikeuteen saada tieto rikostiedustelukeinon käytöstä sovelletaan, mitä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 t ja 58 j §:ssä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
6
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain
(370/2007)
5 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentin 3 kohta ja 16 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 99/2025, seuraavasti:
5 §
Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi tulemisen ajankohta
Pakkokeinolain
(806/2011)
10 luvussa, poliisilain
(872/2011)
5 luvussa, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain
(623/2015)
3 luvussa, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
3 luvussa tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain
(89/2025)
13 luvussa tarkoitettua salaista tiedonhankintakeinoa, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvussa tarkoitettua rikostiedustelukeinoa, pakkokeinolain 7 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua haltuunottamisesta ilmoittamisen siirtämistä tai mainitun luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräajan pidentämistä mainitun luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, pakkokeinolain 8 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua erityistä kotietsintää taikka poliisilain 5 a luvussa, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetussa laissa
(582/2019)
tai sotilastiedustelusta annetussa laissa
(590/2019)
tarkoitettua tiedustelumenetelmää koskevassa asiassa, jossa
haltuunottamisesta ilmoittamisen, takavarikon, tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon tai tiedustelumenetelmän kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla, perustiedot tulevat muun kuin erityisen kotietsinnän osalta julkisiksi vasta, kun tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon tai tiedustelumenetelmän käytöstä on viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon tai tiedustelumenetelmän kohteena olevalle. Perustiedot tulevat erityisen kotietsinnän osalta julkisiksi, kun erityinen kotietsintä on toimitettu. Jos rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon tai tiedustelumenetelmän kohteena olevalle ilmoitetaan tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon tai tiedustelumenetelmän käytöstä myöhemmin hänen henkilöllisyytensä selvittyä, perustiedot tulevat julkisiksi, kun tuomioistuimelle ilmoitetaan edellä tarkoitetusta ilmoituksesta. Tuomioistuin voi päättää, että perustiedot
tulevat julkisiksi aikaisemmin.
12 §
Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
12 §Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
… 2 строк без изменений …
Asianosaisella ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta:
rikostiedustelunkeinon tai tiedustelumenetelmän kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla;
16 §
Pakkokeinoasioiden julkisuus
16 §Pakkokeinoasioiden julkisuus
… 2 строк без изменений …
Pakkokeinolain 10 luvussa, poliisilain 5 luvussa, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvussa, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvussa tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 13 luvussa tarkoitettua salaista tiedonhankintakeinoa, rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 a luvussa tarkoitettua rikostiedustelukeinoa, pakkokeinolain 7 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua haltuunottamisesta ilmoittamisen siirtämistä tai mainitun luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräajan pidentämistä mainitun luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, pakkokeinolain 8 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua erityistä kotietsintää taikka poliisilain 5 a luvussa, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetussa laissa tai sotilastiedustelusta annetussa laissa tarkoitettua tiedustelumenetelmää koskeva asia, jossa haltuunottamisesta ilmoittamisen, takavarikon, tiedonhankintakeinon, rikostiedustelukeinon
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
7
Laki pakkokeinolain 10 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
pakkokeinolain
(806/2011)
10 luvun 38 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 452/2023,
muutetaan
10 luvun 35 §:n 2 momentti ja 56 §:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 56 §:n 4 momentti laissa 112/2018, sekä
lisätään
10 lukuun uusi 38 a, 54 a ja 57 a § seuraavasti:
10 luku
Salaiset pakkokeinot
35 §
Valeostosta päättäminen
10 lukuSalaiset pakkokeinot
35 §Valeostosta päättäminen
Valeostoa koskeva päätös voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.
38 a §
Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa
38 a §Rajavartiomiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa ja tietolähdetoiminnassa
… 1 строк без изменений …
Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava ja tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava rajavartiomies varustetaan seurannan, kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Seuranta, kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja niitä käyttää tässä tarkoituksessa. Tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
54 a §
Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
54 a §Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytölle erikseen asetettavat rajoitukset
Ellei erittäin tärkeä yleinen etu muuta edellytä, salaisen pakkokeinon käytöstä vastaava esitutkintaviranomaisen yksikkö voi päättää, että salaisella pakkokeinolla hankittuja tietoja saa käyttää ja luovuttaa ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, jos se on tarpeen tietolähteen tai esitutkintaviranomaisen virkamiehen hengen ja terveyden suojaamiseksi taikka poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen taktisten tai teknisten menetelmien tai käynnissä olevan tiedonhankintaoperaation suojaamiseksi. Syyttömyyttä tukevien tietojen käyttöä ei kuitenkaan saa rajoittaa.
56 §
Ylimääräisen tiedon käyttäminen
56 §Ylimääräisen tiedon käyttäminen
Ylimääräistä tietoa saa lisäksi käyttää aina rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 57 c §:ssä tarkoitetun uhkan torjumiseksi, rikoksen estämiseksi, poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi ja syyttömyyttä tukevana selvityksenä.
57 a §
Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
57 a §Salaisella pakkokeinolla saadun tiedon käytön rajoitukset toiminnan suuntaamisessa
Salaisella pakkokeinolla hankittuja tietoja, jotka on määritelty tai luovutettu käytettäväksi ainoastaan toiminnan suuntaamiseksi, ei saa käyttää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi, mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisen perusteena, viranomaisen hakemuksen, vaatimuksen tai päätöksen perusteena eikä näyttönä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
8
Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain
(650/2019)
20 §, sellaisena kuin se on laissa 732/2026, seuraavasti:
20 §
Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle
20 §Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle
… 2 строк без изменений …
Tulli saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti 7–11§:ssä ja 13 §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja poliisille, Rajavartiolaitokselle, Puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimille, Oikeusrekisterikeskukselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
9
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 30 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain
(1301/2021)
30 § seuraavasti:
30 §
Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä
30 §Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille, pääesikunnalle, Tullille ja Rajavartiolaitokselle turvallisuustietorekisterin tietoja, jotka ovat välttämättömiä turvallisuustietorekisterin mukaisiin käyttötarkoituksiin. Tietoa luovutettaessa on ilmoitettava, kuinka luotettava tieto on.
Lisäksi Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa turvallisuustietorekisteristä Rajavartiolaitokselle sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain
(108/2018)
… 1 строк без изменений …
57 c §:ssä tarkoitettujen uhkien torjumiseksi tai rikoksen estämiseksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
10
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain
(1346/1999)
18 §:n 1 momentin 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 275/2025, ja
lisätään
18 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1108/2006, 504/2008, 525/2009, 499/2015, 1146/2015, 529/2017, 1128/2017, 22/2018, 228/2019, 723/2019, 865/2019, 275/2025 ja 425/2026, uusi 16 kohta seuraavasti:
18 §
Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen
18 §Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen
… 6 строк без изменений …
Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen:
Helsingissä
27.8.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sisäministeri
Mari Rantanen
PääministeriPetteri OrpoSisäministeriMari Rantanen
Alaviitteet
1.
Rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä on säädetty Suomessa jo vuonna 1976 yleiseksi rangaistusten koventamisperusteeksi. Ks. myös rikoslain yleisiä oppeja koskeva hallituksen esitys
HE 44/2002 vp, s. 191.
2.
HE 263/2014 vp, s. 19.
3.
HE 263/2014 vp, s. 19–20.
4.
HE 263/2014 vp, s. 20. Järjestäytyneen rikollisuuden yleistä haitallisuutta on kuvattu myös EU:n uhka-arviossa. Ks. tästä SOCTA 2025, s. 6 ja 11.
5.
Järjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa yrityskentässä. Selvitys 14/2024. (julkaisupäivä 1.12.2024). Harmaan talouden selvitysyksikkö.
6.
Rikollisverkostojen luonteesta ja haitallisuudesta ks. myös SOCTA 2025 s. 82–83. On huomattava, että vaikka rikollisverkosto rakentuu rikollisen toiminnan ympärille, voi verkoston jäsenillä olla muitakin yhteisiä verkoston koheesiota ja resilenssiä vahvistavia tekijöitä, kuten kulttuurinen tausta, kieli, kansallisuus, sukulaissuhteet. Tällaisten klaani, mafia- tai veljeskuntatyyppiset piirteet vahvistavat verkoston koheesiota ja resilienssiä.
7.
SOCTA 2025 s. 30 ja 32.
8.
Valtioneuvoston
periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030 s. 16.
9.
Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö: Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, Puolustusministeriö 2015, s. 15 ja 16. Mietinnössä lisäksi määritelty rikostiedustelu seuraavasti: Rikostiedustelulla voidaan tarkoittaa lainvalvontaviranomaisen suorittamaa tiedustelua, jonka tarkoituksena on hankkia rikoksen estämisen, paljastamisen tai selvittämisen kannalta merkityksellistä tietoa rikollisista,
rikoksista ja rikoksenteko-olosuhteista.”
10.
Rikostorjunnan tila. Selvityshankkeen loppuraportti. Poliisihallituksen julkaisusarja 1/2018.
11.
OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeet -loppuraportti (s. 13–14). Sisäministeriön julkaisuja 2023:19.
12.
HE 41/2017 vp, s. 20.
13.
HE 41/2017 vp, s. 20.
14.
HE 241/2018 vp, s. 40.
15.
Ks. Lohse – Meriniemi – Honkanen: Tiedustelumenetelmät 2019, s. 88.
16.
HE 203/2017 vp, s. 218.
17.
HE 203/2017 vp, s. 218.
18.
HE 203/2017 vp, s. 218.
19.
SOCTA 2025 s. 36–37. SOCTA perustuu tuhansista Europolin vuosittain
tukemista tutkinnoista kerättyyn tietoon sekä lainvalvonta-asiantuntijoiden, muiden EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen, yksityisen sektorin, Europolin asiantuntijaryhmien ja akateemisen neuvoa-antavan ryhmän näkemyksiin (SOCTA 2025 s. 6).
20.
Ks. Sisäisen turvallisuuden sanasto 2023, s. 10. Sisäisen turvallisuuden sanasto on saatavilla osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Sisaisen_turvallisuuden_sanasto.pdf/
21.
EU:n ulkorajavalvonnan ydin perustuu neliportaiseen maahanpääsyn valvontamalliin. Ensimmäisellä portaalla viitataan kolmansissa maissa toteutettaviin toimenpiteisiin. Toiseen portaaseen kuuluvat naapureina olevien kolmansien maiden kanssa toteutettavat toimenpiteet. Kolmas porras kattaa ulkorajoilla toteutettavat rajavalvontatoimenpiteet ja neljäs porras Schengen-alueella toteutettavat toimenpiteet. Ks. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden tekninen ja operatiivinen strategia 2019, s. 14.
22.
European Commission, Directorate-General for Migration and Home Affairs, Study on the economic, social and human costs of trafficking in human beings within the EU, Publications Office of the European Union, 2020, DOI: 10.2837/3428.
23.
European Commission, Migrant smuggling, Migration and Home Affairs, https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/irregular-migration-and-return/migrant-smuggling_en
24.
HE 309/1993 vp, s. 47.
25.
HE 222/2010 vp, s. 344.
26.
HE 224/2010 vp, s. 127.
27.
HE 224/2010 vp, s. 60.
28.
HE 28/2013 vp, s. 21.
29.
HE 222/2010 vp, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp, s. 134.
30.
HE 174/2014
vp, s. 72.
31.
HE 41/2017 vp, s. 55–56.
32.
HE 82/2023 vp, s. 160.
33.
HE 29/2025 vp, s. 26 ja 35–36.
34.
Ks. EOAK/592/2022, s. 10.
35.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
36.
PeVL 35/2018 vp, s. 21–22 ja PeVL 32/2013 vp, s. 6.
37.
HE 15/2025 vp, s. 24–25.
38.
SOCTA 2025 s. 36–37. SOCTA perustuu tuhansista Europolin vuosittain tukemista tutkinnoista
kerättyyn tietoon sekä lainvalvonta-asiantuntijoiden, muiden EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen, yksityisen sektorin, Europolin asiantuntijaryhmien ja akateemisen neuvoa-antavan ryhmän näkemyksiin (SOCTA 2025 s. 6).
39.
PeVL 35/2018 vp, s. 20 ja HaVM 30/2018 vp, s. 31–32.
40.
Ks. esim. PeVL 39/2016 vp.
41.
Esim. PeVL 43/2010 vp, s. 2; PeVL 40/2010 vp, s. 4; PeVL 18/2010 vp, s. 7; PeVL 6/2010 vp, s. 4 ja PeVL 8/2006 vp.
42.
Ks.
PeVL 36/1998 vp sekä KKO 2009:54 ja KKO 2025:31.
43.
Ks.
HE 202/2017 vp, s. 186.
44.
HE 202/2017 vp, s. 95.
45.
PeVL 35/2018 vp, s. 23.
46.
Ks.
HE 29/2025 vp, s. 27 ja 36.
47.
EOAK/592/2022, s. 10.
48.
HE 222/2010 vp, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp, s. 134.
49.
HE 174/2014 vp,
s. 72.
50.
HE 41/2017 vp, s. 55–56.
51.
HE 82/2023 vp, s. 160.
52.
HE 202/2017 vp, s. 227–228 ja
HE 203/2017 vp, s. 213.
53.
HE 41/2017 vp, s. 53.
54.
Ks. HaVM 39/2018 vp, s. 31.
55.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
56.
HaVM 36/2018 vp, s. 36.
57.
Ks. LaVM 7/2014 vp, s. 4.
58.
HE 228/2016 vp
s. 145.
59.
EOAK/592/2022, s. 3–10.
60.
HE 222/2010 vp, s. 145.
61.
HE 118/2002 vp, s. 7.
62.
HE 28/2013 vp, s. 21.
63.
HE 222/2010 vp, s. 357–358 ja
HE 224/2010 vp, s. 134.
64.
HE 41/2017 vp, s. 55–56.
65.
HE 82/2023 vp, s. 160.
66.
HE 29/2025 vp, s. 26 ja 35–36.
67.
Ks. EOAK/592/2022, s. 10.
68.
HaVM 17/2000 vp, s. 9–10.
69.
PeVL 35/2018 vp, s. 21–22 ja PeVL 32/2013 vp, s. 6.
70.
HE 259/2018 vp
s. 46.
71.
HE 259/2018
vp
s. 47,
72.
HE 292/2014 vp
s. 20.
73.
PeVL 36/2017 vp; PeVL 19/2005 vp ja PeVL 12/2002 vp, s. 5/II.
74.
PeVL 35/2008 vp.
75.
PeVL 6/2018 vp ja PeVL 19/2005 vp.
76.
PeVL 15/1994 vp, s. 1. Ks. myös esim. PeVL 5/1999 vp, s. 2; PeVL 67/2010 vp, s. 2–3 ja PeVL 99/2022 vp, 1 kohta.
77.
Esim. PeVL 5/1999 vp, s. 2 ja PeVL 67/2010 vp, s. 3.
78.
Ks. esim. PeVL 99/2022 vp, 2 kohta; PeVL 67/2010 vp, s. 2/I ja PeVL 5/1999 vp, s. 2/II.
79.
PeVL 67/2010 vp, s. 3.
80.
Esim. PeVL 67/2010 vp, s. 3 ja PeVL 5/1999 vp, s. 2.
81.
PeVL 35/2018 vp, s 3–4. Ks. myös esim. PeVL 32/2013 vp, PeVL 67/2010 vp, PeVL 66/2010 vp ja PeVL 5/ 1999 vp.
82.
PeVL 67/2010 vp.
83.
Ks. PeVM 4/2018 vp, PeVL 5/1999 vp ja PeVL 2/1996 vp. Vrt. PeVL 11/2005 vp.
84.
PeVL 67/2010 vp.
85.
PeVL 5/1999 vp ja PeVL 2/1996 vp.
86.
Esim. PeVL 36/2017 vp, s. 4–5 ja PeVM 4/2018 vp, s. 5–6.
87.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 36/2018 vp.
88.
PeVL 66/2010 vp, s. 8 ja PeVL 49/2014 vp, s. 2–3.
89.
PeVL 35/2018 vp, s. 28.
90.
PeVL 5/1999 vp, s. 5 ja PeVL 66/2010 vp, s. 9.
91.
PeVL 36/2002 vp, s. 5.
92.
PeVL 6/2018 vp, s. 2 ja PeVL 67/2016 vp, s. 3.
93.
Ks. PeVL 10/2016 vp, s. 3, PeVL 49/2014 vp, s. 2/I, PeVL 37/2002 vp, s. 1—2 ja PeVL 2/1996 vp, s. 3/I.
94.
PeVL 21/2024 vp, kappale 3, PeVL 6/2018 vp, s. 2, PeVL 10/2016 vp, s. 3.
95.
PeVL 67/2016 vp, s. 3.
96.
HE 309/1993 vp, s. 54.
97.
Szabó ja Vissy v. Unkari (12.1.2016), kohta 64.
98.
Szabó ja Vissy v. Unkari (12.1.2016), kohdat 67 ja 89.
99.
Roman Zakharov v. Venäjä [GC] (4.12.2015), kohta 244.
100.
PeVM 4/2018 vp, s. 8.
101.
PeVM 25/1994 vp, s. 5.
102.
PeVL 35/2018 vp, s 17.
103.
PeVL 35/2018 vp, s. 17 ja PeVL 36/2018 vp, s. 19.
104.
PeVM 25/1994 vp, s. 5.
105.
PeVM 4/2018 vp, s. 8; PeVL 35/2018 vp, s. 30 ja PeVL 36/2018 vp, s. 35.
106.
PeVM 4/2018 vp, s. 9.
107.
PeVL 35/2018 vp, s. 13 ja PeVL 36/2018 vp, s. 14.
108.
PeVM 4/2018 vp, s. 9.
109.
PeVL 35/2018 vp, s. 13 ja PeVL 36/2018 vp, s. 14.
110.
Ks. esim. Campbell v. Yhdistynyt kuningaskunta (25.3.1992) ja Leander v. Ruotsi (26.3.1987).
111.
Esim. Centrum för Rättvisa v. Ruotsi
(19.6.2018), kohta 155.
112.
Ks.
HE 224/2010 vp, s. 46–47, 119 ja 122.
113.
Teixeira de Castro v. Portugali (9.6.1998) ja Ramanauskas v. Liettua (5.2.2008).
114.
HE 224/2010 vp
s. 126. Ks. esim. Vanyan v. Venäjä (15.12.2005) ja Ramanauskas v. Liettua (5.2.2008).
115.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 36/2018 vp.
116.
PeVL 36/2018 vp.
117.
Klass ja muut v. Saksa (1978), Roman Zakharov v. Venäjä (2015), Szabó & Vissy v. Unkari (2016), Ekimdzhiev ja muut v. Bulgaria (2022) sekä Pietrzak ja Bychawska-Siniarska ja muut v. Puola (2024).
118.
HaVM 36/2018 vp, s. 36.
119.
Ks. esim. PeVL 14/2018 vp.
120.
PeVL 35/2018 vp ja PeVL 26/2025 vp.
121.
PeVL
36/2018 vp, s. 26 ja PeVL 35/2018 vp, s. 22.
122.
PeVL 60/2010 vp, s. 4/II–5/I.
123.
PeVL 51/2018 vp, s. 10. Ks. myös pakkokeinolain 57 § ja PeVL 66/2010 vp, s. 10 sekä PeVL 32/2013 vp, s. 6–7.
124.
Ks. KKO 2020:53.
125.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 3 ja PeVL 13/2016 vp, s. 3–4.
126.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 3 ja siinä viitatut lausunnot.
127.
Ks. esim. PeVL 3/2021
vp, s. 3 ja PeVL 14/2018, s. 5.
128.
PeVL 5/1999 vp, s. 2.
129.
Ks. esim. PeVL 26/2018, s. 4; PeVL 14/2018 vp, s. 8; PeVL 54/2014 vp, s. 2 ja PeVL 10/2014 vp, s. 4.
130.
PeVL 14/2018 vp, s. 4.
131.
Ks. esim. PeVL 51/2018 vp, s. 3 ja PeVL 14/2018 vp, s. 4–6.
132.
PeVL 14/2018 vp, s. 4–5.
133.
PeVL 51/2018 vp, s. 3; PeVL 26/2018 vp, s. 3–4 ja PeVL 14/2018 vp, s. 7.
134.
Ks. esim. PeVL 48/2018 vp, s. 4–5; PeVL 38/2016 vp, s. 3 ja PeVL 17/2016 vp, s. 2–3.
135.
Ks. esim. PeVL 1/2018 vp, s. 3; PeVL 26/2017 vp, s. 42; PeVL 2/2017 vp, s. 2 ja PeVL 44/2016 vp, s. 4.
136.
Ks. PeVL 51/2018 vp, s. 6–7.
137.
PeVL 35/2028 vp, s. 16. Ks. PeVM 4/2018 vp.
138.
Ks. PeVM 4/2018 vp, s. 8.
139.
PeVL 75/2018 vp, s. 3–4.
140.
HaVM 36/2018 vp, s. 63–64 ja LaVL 32/2018 vp, s. 11–13.
141.
PeVL 35/2018 vp s. 28.
142.
PeVL 30/2010 vp, s. 10; PeVL 40/2002 vp, s. 3/II ja PeVL 22/2014 vp.
143.
(PeVL 8/2014 vp, s. 5/I; PeVL 29/2013 vp, s. 2; PeVL 18/2007 vp, s. 7/I, PeVL 20/2006 vp, s. 2 ja PeVL 33/2004
vp, s. 7/II.
144.
Ks. PeVL 14/2018 vp, s. 8.
145.
PeVL 51/2006 vp.
146.
PeVL 10/2016 vp.
147.
PeVL 67/2016 vp ja PeVL 10/2016 vp.
148.
Satakunnan Markkinapörssi Oy and Satamedia Oy v. Finland, kohta 134–138.
149.
Leander v. Sweden, kohta 48.
150.
S. and Marper v. The United Kingdom, kohta 67.
151.
S. and Marper v. The United Kingdom, kohta 99 ja siinä viitatut tapaukset.
152.
Ks.
esim. PeVL 51/20218 vp, s. 8 ja PeVL 14/2018 vp, s. 2.
153.
Ks. esim. PeVL 51/2018 vp, s. 10.
154.
Yhdistetyt asiat C-511/18, C-512/18 ja C-520/18 La Quadrature du Net ym. vastaan Premier ministre ym. kohdat 165–166.
155.
Asia C-140/20, kohta 99.
156.
PeVL 51/2018 vp, s. 9–10.
157.
PeVL 60/2010 vp, s. 4/II–5/I. Ks. myös pakkokeinolain 57 § ja PeVL 66/2010 vp, s. 10 sekä PeVL 32/2013 vp, s. 6–7. Ks. myös PeVL 51/2018 vp, s. 9–10.
158.
Ks. PeVL 51/2018 vp, s. 10.