← back to the document

What changed

HE 162/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:42 · +218 −527 lines

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
10.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 162/2026
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toiminnalla on pitkä historia, joka ulottuu 1960-luvulle, jolloin Suomessa rakennettiin kaikkia palkansaajia koskeva kattava eläketurva. Lakisääteisen työeläketurvan alkuaikoina eläkesäätiöitä ja eläkekassoja oli toiminnassa nykyistä moninkertaisesti enemmän, ja pienimmissä niistä vakuutettujen määrä saattoi olla vain joitakin kymmeniä. Samoihin aikoihin on aloittanut toimintansa myös ensimmäinen palveluyritys, joka tarjosi joillekin eläkesäätiöille ja eläkekassoille palveluita muun muassa niiden eläkekäsittelyprosessiin liittyvissä tehtävissä. Markkinoilla on sittemmin toiminut myös muita palveluntarjoajia.
Perustuslakiuudistuksessa Suomen perustuslain
(731/1999)
124 §:ään lisättiin perustuslakivaliokunnan aiempaa tulkintakäytäntöä vastaava säännös julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunta on antanut runsaasti lausuntoja kyseisestä säännöksestä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään (StVM 19/2021 vp –
HE 28/2021 vp
), että hoitaessaan lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia julkisia hallintotehtäviä eläkekassat ja -säätiöt sekä vakuutuskassat ovat osa välillistä julkista hallintoa. Mietinnön mukaan: ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen perusteella vakuutustoimialalla on yleisesti vuosikymmenien ajan ollut vakiintuneena käytäntönä ulkoistaa toimintaa ulkoisille palveluntarjoajille tai esimerkiksi keskittämällä tiettyjä toimintoja ryhmittymän sisällä. Ulkoistaminen on mahdollistanut pienten laitosten toiminnan ja tuonut kustannussäästöjä. Perustuslain 124 § asettaa kuitenkin rajat sille, millaisia toimintoja lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittavat vakuutuslaitokset voivat edelleen ulkoistaa.” Valiokunta piti asiantuntijalausuntojen ja saamansa selvityksen perusteella tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää työn oikeustilan ja sen tulkinnan selkeyttämiseksi.
1.2
Valmistelu
HE 28/2021 vp), että hoitaessaan lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia julkisia hallintotehtäviä eläkekassat ja -säätiöt sekä vakuutuskassat ovat osa välillistä julkista hallintoa. Mietinnön mukaan: ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen perusteella vakuutustoimialalla on yleisesti vuosikymmenien ajan ollut vakiintuneena käytäntönä ulkoistaa toimintaa ulkoisille palveluntarjoajille tai esimerkiksi keskittämällä tiettyjä toimintoja ryhmittymän sisällä. Ulkoistaminen on mahdollistanut pienten laitosten toiminnan ja tuonut kustannussäästöjä. Perustuslain 124 § asettaa kuitenkin rajat sille, millaisia toimintoja lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittavat vakuutuslaitokset voivat edelleen ulkoistaa.” Valiokunta piti asiantuntijalausuntojen ja saamansa selvityksen perusteella tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää työn oikeustilan ja sen tulkinnan selkeyttämiseksi.
1.2Valmistelu
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9.3.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintojen ulkoistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.
Jatkotoimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu työryhmän mietintö valikoitujen julkisten hallintotehtävien ulkoistamisesta työryhmän valitseman mallin pohjalta, jos työryhmä päätyy esittämään muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Työryhmän kokousten pöytäkirjat ovat saatavissa valtioneuvoston ja ministeriön julkisella verkkosivulla: (
STM/009:00/2023
).
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Eläkelaitokset ja hajautettu työeläkejärjestelmä
Työryhmän kokousten pöytäkirjat ovat saatavissa valtioneuvoston ja ministeriön julkisella verkkosivulla: (STM/009:00/2023).
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Eläkelaitokset ja hajautettu työeläkejärjestelmä
Työeläkevakuutusjärjestelmä on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työeläkevakuutusjärjestelmä perustuu vuonna 1961 tehtyyn eläkepoliittiseen ratkaisuun, ja keskeiset periaatteet ja rakenteet ovat säilyneet 60 vuoden ajan. Vuoden 1961 eläkepoliittisella ratkaisulla rakennettiin kaikille palkansaajille eläketurva työnantajien ja palkansaajien järjestöjen yhteistoimintana, ja eläketurvan ja eläkevarojen hallinnointi toteutettiin hajautetusti.
Työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijänsä lakisääteisestä eläketurvasta on säädetty laissa. Työntekijän eläkelain
(395/2006)
mukaan työnantajan on järjestettävä eläketurva työeläkevakuutusyhtiössä taikka eläkesäätiössä tai eläkekassassa. Yrittäjän on yrittäjän eläkelain
(1272/2006)
mukaan järjestettävä eläketurva työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkekassassa. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläketurvan toimeenpanosta huolehtii maatalousyrittäjän eläkelain
(1280/2006)
nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja merimiesten eläketurvasta merimieseläkelain
(1290/2006)
nojalla Merimieseläkekassa.
Hajautetun työeläkejärjestelmän rakenteiden vahvistaminen oli myös eläkekassoja ja eläkesäätiöitä koskevan, vuoden 2022 alussa voimaan tulleen lainsäädännön kokonaisuudistuksen keskeinen tavoite. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen (
HE 28/2021 vp
, s. 1) mukaan ”Ehdotuksen tavoitteena on, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toiminnan jatkamista edistettäisiin mahdollistamalla nykyistä pienempien laitosten toiminta. Vakuutuskannan siirtoa työeläkevakuutusyhtiöstä lakisääteistä toimintaa harjoittavaan eläkesäätiöön ja -kassaan helpotettaisiin muuttamalla siirrettävän kannan kokoa ja vastaanottavan laitoksen vakavaraisuuspääoman täydentämistä koskevia vaatimuksia. Työeläkeyhtiöstä vastaanottavalle eläkelaitokselle siirtyvä vakavaraisuuspääoma laskettaisiin
Hajautetun työeläkejärjestelmän rakenteiden vahvistaminen oli myös eläkekassoja ja eläkesäätiöitä koskevan, vuoden 2022 alussa voimaan tulleen lainsäädännön kokonaisuudistuksen keskeinen tavoite. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 28/2021 vp, s. 1) mukaan ”Ehdotuksen tavoitteena on, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toiminnan jatkamista edistettäisiin mahdollistamalla nykyistä pienempien laitosten toiminta. Vakuutuskannan siirtoa työeläkevakuutusyhtiöstä lakisääteistä toimintaa harjoittavaan eläkesäätiöön ja -kassaan helpotettaisiin muuttamalla siirrettävän kannan kokoa ja vastaanottavan laitoksen vakavaraisuuspääoman täydentämistä koskevia vaatimuksia. Työeläkeyhtiöstä vastaanottavalle eläkelaitokselle siirtyvä vakavaraisuuspääoma laskettaisiin
käyttämällä työeläkelaitosten keskimääräistä vakavaraisuusastetta.”
Vuoden 2022 alusta voimaan tullut eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskeva lainsäädäntö vähensi uusien laitosten perustamista koskevia rajoituksia siten, että vakuutettujen vähimmäismäärän raja laskettiin 300 vakuutetusta 150 vakuutettuun. Käytännön toiminnan kannalta tämä tarkoittaa, että tällaisessa pienessä eläkelaitoksessa eläketapauksia tulee käsiteltäväksi varsin harvoin, eikä oman henkilöstön palkkaaminen näitä tehtäviä varten ole kustannustehokasta tai tarkoituksenmukaista. Lainsäädännön mukaan eläkesäätiöiden ja eläkekassojen ei myöskään ole mahdollista yhdistyä, eivätkä ne voi kasvattaa toimintapiiriään.
2.2
Lainsäädännön vaillinaisuus
2.2Lainsäädännön vaillinaisuus
Eläkesäätiöt ja eläkekassat ovat laajasti ulkoistaneet lakisääteiseen vakuutustoimintaan liittyviä toimintojaan sekä julkisia hallintotehtäviä edelleen yksityisille toimijoille. Ulkoistamisesta ei kuitenkaan säädetä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa tai lakisääteisiä eläke-etuuksia koskevassa lainsäädännössä. Osa eläkesäätiöistä ja eläkekassoista on nykyisin ulkoistanut toimintojaan tavalla, joka ei täytä perustuslain 124 §:n mukaisia edellytyksiä julkisten hallintotehtävien edelleen siirtämiselle. Keskeistä on, ettei alihankintaa koskevaa lainsäädäntöä perustuslain 124 §:ssä edellytetyllä tavalla ole. Oikeustila ei siten vastaa perustuslain 124 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ja perustuslakivaliokunnan perustuslain 124 §:ää koskevaa lausuntokäytäntöä julkista hallintotehtävää hoitavan toimijan osalta.
2.3
Eläkesäätiöistä
2.3Eläkesäätiöistä
Eläkesäätiö on yhden tai useamman työnantajan perustama eläkelaitos, jonka tarkoituksena on eläkkeiden myöntäminen eläkesäätiössä vakuutetuille henkilöille. Eläkesäätiöt jaetaan A- ja B- sekä AB-säätiöihin sen mukaisesti, mitä turvaa ne vakuutetuilleen järjestävät. A-eläkesäätiö tarjoaa yksinomaan lisäeläketurvaa. Lisäeläketurva on eläkesäätiöissä yksin työnantajan kustantama. B-eläkesäätiössä on järjestetty pelkästään työntekijäin eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva. Vuoden 2022 alusta lukien ei ole enää voinut perustaa uusia eläkesäätiöitä, joissa olisi sekä A- että B-osastot, vaan uusissa eläkelaitoksissa voi hoitaa ainoastaan joko lakisääteistä eläketurvaa tai lisäeläketurvaa. Tämä ei kuitenkaan koske niitä eläkesäätiöitä, jotka ovat olleet toiminnassa jo ennen 1.1.2022, eli nämä AB-eläkesäätiöt, joissa on työntekijän eläkelain mu-kaisen eläketurvan (B-osasto) lisäksi järjestetty myös lisäeläketurva (A-osasto) voivat jatkossakin jatkaa toimintaansa.
2.4
Eläkekassoista
2.4Eläkekassoista
Eläkekassat myöntävät eläkkeitä kassassa vakuutettuina oleville. Eläkekassat eroavat suhteessa työeläkevakuutusyhtiöihin muun muassa siinä, että ne ovat työnantaja- tai alakohtaisia. Eläkekassaan osakkaina kuuluvilla työnantajilla on keskenään taloudellinen tai toiminnallinen yhteys. Myös samaan konserniin kuuluvien työnantajien työntekijät voivat kuulua yhteiseen eläkekassaan. Eläkekassa voi harjoittaa myös yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläkevakuutustoimintaa.
Lakisääteistä työeläketoimintaa harjoittava eläkekassa ei voi harjoittaa samassa eläkekassassa lisäeläketoimintaa. Tämä ei kuitenkaan koske niitä eläkekassoja, jotka ovat olleet toiminnassa jo ennen 1.1.2022, eli nämä eläkekassat voivat jatkossakin tarjota jäsenilleen myös lisäeläketurvaa lisäetukassojen tai -osastojen kautta. Lisäeläketurvan rahoitukseen voivat tällöin osallis-tua myös työntekijät.
2.5
Eläkesäätiöt ja eläkekassat työnantajan näkökulmasta vaihtoehtoisena tapana järjestää työeläkevakuutus
2.5Eläkesäätiöt ja eläkekassat työnantajan näkökulmasta vaihtoehtoisena tapana järjestää työeläkevakuutus
Hajautetussa työeläkejärjestelmässä työnantajalla on mahdollisuus valita taho, jonka kautta se järjestää työntekijöidensä työeläketurvan. Voidaan nähdä useita syitä sille, miksi jotkut työnantajat ovat järjestäneet työntekijöidensä eläketurvan tai yrittäjät työeläkevakuutuksensa eläkesäätiössä tai -kassassa. Yleensä tärkein peruste on taloudellinen etu pitkällä aikavälillä työeläkevakuutusyhtiön perimää vakuutusmaksua alemman vakuutusmaksun muodossa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusyhtiöille erikseen vuosittain perittävän vakuutusmaksun määrän, josta työeläkevakuutusyhtiöt voivat erikseen antaa yhtiön vakavaraisuuteen perustuvia asiakashyvityksiä. Sen sijaan eläkesäätiössä ja eläkekassassa työnantaja voi säädellä vakuutusmaksujen määrää vakavaraisuussäädösten asettamissa rajoissa. Kun eläkesäätiön tai eläkekassan vakavaraisuus on riittävä, vakuutusmaksu voidaan asettaa tavalla, joka huomioi parhaalla mahdollisella tavalla eläkesäätiön
Eläkesäätiössä ja -kassassa järjestetty eläketurva on työnantajaa lähellä oleva järjestely. Työnantajalla on tällöin myös ajantasainen kokonaiskuva ja ymmärrys työkyvyttömyyseläketapausten kuluista. Eläkesäätiössä ja eläkekassassa työnantajat ja työntekijät valitsevat hallitukseen omat edustajansa ja pääsevät käytännössä vaikuttamaan sen toimintaan, kuten sijoitustoimintaan. Toisaalta työnantaja myös kantaa huomattavaa taloudellista vastuuta eläkelaitoksen toiminnasta, toisin kuin vakuutettaessa työntekijät työeläkevakuutusyhtiössä.
2.6
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen lukumäärätietoja
2.6Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen lukumäärätietoja
Lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen lukumäärä on 2000-luvulla laskenut. Eläkesäätiöiden määrä on laskenut 37 säätiöstä 6 säätiöön ja eläkekassojen määrä on laskenut 8 eläkekassasta 4 eläkekassaan (tilanne tammikuussa 2024). Siten lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavia eläkekassoja ja eläkesäätiöitä on tällä hetkellä yhteensä 10 toimijaa.
Lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavien eläkesäätiöiden ja -kassojen osuus lakisääteistä eläketoimintaa harjoittavien laitosten vastuuvelasta on noin kolme prosenttia (3,5 miljardia euroa). Eläkesäätiöiden ja -kassojen laskennallinen osuus työeläkevaroista ei siten ole suuri, mutta ne ovat tärkeä ja omat ominaispiirteensä omaava osa hajautettua työeläkejärjestelmää.
2.7
Palveluyritykset tukena eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnoissa
2.7Palveluyritykset tukena eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnoissa
Palveluyritystoiminnalla on ollut tärkeä rooli eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintaympäristössä jo 1960-luvulta lähtien. Nykyisinkin osa eläkekassoista ja eläkesäätiöistä on siirtänyt myös eläkekäsittelyprosessiinsa liittyviä toimia palveluyritysten tehtäväksi.
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain
(946/2021)
17 luvun 5 §:ssä on säännös koskien eläkesäätiön tai -kassan oikeutta luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa eläkelaitoksen antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella. Myös eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain esitöissä (
HE 136/1999 vp
) on todettu, että ”Palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä, joka tuottaa vakuutuskassoille ja eläkesäätiöille näiden toimintaan liittyviä palveluita. Vakuutuskassojen ja eläkesäätiöiden omien toimihenkilöiden määrä on yleensä pieni. Eläkesäätiöiden toimihenkilöt ovat usein työsuhteessa taustatyönantajaansa ja hoitavat säätiöiden asioita oman toimensa ohella. Vakuutuskassoilla on yleensä omat toimihenkilönsä.” Hallituksen esityksessä on todettu myös, että ”Vakuutuskassat ja eläkesäätiöt ovat merkittävässä määrin siirtäneet tehtäviään (ulkoistaneet) ulkopuolisten palveluyritysten hoidettavaksi. Tällaisia tehtäviä ovat
17 luvun 5 §:ssä on säännös koskien eläkesäätiön tai -kassan oikeutta luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa eläkelaitoksen antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella. Myös eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain esitöissä (HE 136/1999 vp) on todettu, että ”Palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä, joka tuottaa vakuutuskassoille ja eläkesäätiöille näiden toimintaan liittyviä palveluita. Vakuutuskassojen ja eläkesäätiöiden omien toimihenkilöiden määrä on yleensä pieni. Eläkesäätiöiden toimihenkilöt ovat usein työsuhteessa taustatyönantajaansa ja hoitavat säätiöiden asioita oman toimensa ohella. Vakuutuskassoilla on yleensä omat toimihenkilönsä.” Hallituksen esityksessä on todettu myös, että ”Vakuutuskassat ja eläkesäätiöt ovat merkittävässä määrin siirtäneet tehtäviään (ulkoistaneet) ulkopuolisten palveluyritysten hoidettavaksi. Tällaisia tehtäviä ovat
muun muassa vakuutusten ja siihen liittyvien työsuhdetietojen hoito, vakuutusmaksujen laskutus, eläkehakemusten käsittely ratkaisuehdotuksineen, vakuutusteknisten laskelmien laatiminen, erilaiset atk-järjestelmätoiminnot, varainhoito ja kirjanpito. Eläkelaitokset eivät voi kuitenkaan ulkoistaa ydintoimintojaan, joita ovat varsinainen päätöksenteko korvausasioissa sekä vakuutuksista ja muista etuuksista päättäminen. Tätä periaatetta on sovellettava myös eläkesäätiöihin ja vakuutuskassoihin. Näitä toimintoja eivät palveluyrityksetkään voi nykyisen toimialansa puitteissa hoitaa.”
Lisäksi epäselvästä oikeudentilasta on aiheutunut epävarmuutta, joka on saattanut rajoittaa uusien eläkekassojen ja eläkesäätiöiden perustamista, sen ollessa epäselvää, voiko perustettava eläkelaitos organisoida toimintojaan ja toteuttaa toimintojen kustannustehokasta allokointia ulkoistamalla tiettyjä eläkekäsittelyprosessiin liittyviä tehtäviä palveluyrityksen hoidettavaksi. Epäselvä oikeustila on myös aiheuttanut joidenkin eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toiminnan lopettamisen.
2.8
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tarpeet eläkekäsittelyprosessiin liittyvien tehtävien hankkimiselle
2.8Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tarpeet eläkekäsittelyprosessiin liittyvien tehtävien hankkimiselle
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettua lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn eläkesäätiöön, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa tarkoitettua eläkevakuutustoimintaa, ja Suomen lain mukaan rekisteröityyn eläkekassaan, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa tai yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläkevakuutustoimintaa. Eläkelaitoksen tehtävänä on muutoin kuin liikemäisesti harjoittaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa ja laitokselle kertyviä varoja vakuutettujen edut turvaavalla tavalla.
Pienempien laitosten mahdollisuus hankkia palveluyritykseltä tiettyjä eläkekäsittelyprosessiin liittyviä tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista, koska esimerkiksi neuvonta ja tehtävien hoitamisessa välttämättä tarvittavien erilaisten työeläkealaan liittyvien järjestelmien ja ohjelmien käyttö vaatii erityistä osaamista ja sen jatkuvaa ylläpitämistä. Pienelle eläkelaitokselle osaamisen hankkiminen ja ylläpitäminen palveluyrityksen toimesta on kustannustehokkaampaa, kun tapauksia tulee käytännössä eläkelaitoksen käsiteltäväksi vain satunnaisesti. Oman henkilökunnan yksittäisiin toimihenkilöihin liittyy myös huomattava henkilöriski esimerkiksi sijaistamisen kannalta. Palveluyrityksen palveluksessa on tälläkin hetkellä useampi eläkeasiantuntija ja koska tapauksia tulee käsiteltäväksi enemmän, varmistetaan ammattitaidon ylläpitäminen erityyppisten tapausten käsittelyssä.
2.9
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle perustuslain 124 §:n nojalla ja alihankinta
2.9Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle perustuslain 124 §:n nojalla ja alihankinta
Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain
(731/1999)
124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.
Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään suhtautunut julkisen hallintotehtävän subdelegointiin lähtökohtaisesti kielteisesti. Subdelegointia on pidetty mahdollisena tilanteissa, joissa on kyse ollut teknisluonteisesta tehtävästä tai puhtaasti avustavasta tehtävästä ja joissa alihankkijaan kohdistuvat samat laatuvaatimukset ja vastaava valvonta kuin alkuperäiseen tehtävän hoitajaan tai lakisääteiseen palvelun tuottajaan (PeVL 26/2017 vp, s. 51, PeVL 6/2013 vp, s. 4).
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on säätää eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa eläkesäätiön ja eläkekassan mahdollisuudesta hankkia tiettyjä tarkasti rajattuja täydentäviä julkisia hallintotehtäviä palveluyritykseltä, ja näin saattaa lainsäädäntö vastaamaan perustuslain 124 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Tavoitteena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa ja saattaa vuosikymmeniä jatkunut vakiintunut käytäntö laintasoiseksi, jotta jatkossakin voidaan turvata pienten eläkelaitosten toimintaedellytykset ja työeläkejärjestelmän eri toimijoiden moninaisuus.
Tavoitteena on lisäksi säilyttää työnantajan mahdollisuudet jatkossakin valita, vakuuttaako se työntekijänsä eläkesäätiössä, eläkekassassa vaiko työeläkevakuutusyhtiössä sekä turvata pienten toimijoiden edellytykset palvella asiakkaitaan hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti ja viivytyksettä. Alihankintaa koskevan oikeustilan selkeyttäminen voi myös osaltaan edistää uusien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkesäätiö tai eläkekassa voisi siirtää osan julkisista hallintotehtävistään palveluyritykselle. Osa eläkesäätiöistä ja eläkekassoista on kuitenkin hankkinut vakiintuneesti tiettyjä eläkekäsittelyprosessiin liittyviä palveluja palveluyrityksiltä jo useiden vuosikymmenten ajan.
Esityksessä ulotettaisiin lisäksi virkavastuusääntely koskemaan eläkesäätiöiden ja eläkekassojen työntekijöitä sekä palveluyrityksen työntekijöitä silloin kuin he hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Finanssivalvonta valvoisi palveluyritystä siltä osin, kuin eläkekassa- tai eläkesäätiö on siltä alihankkinut palveluita. Näin alihankitun tehtävän hoitamiseen kohdistuisi suora viranomaisvalvonta.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset eläkesäätiöihin ja eläkekassoihin
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Vaikutukset eläkesäätiöihin ja eläkekassoihin
Esityksessä ehdotetun mukaan eläkelaitos voisi hankkia alihankintana palveluyritykseltä ensinnäkin eläkekäsittelyyn liittyviä palveluja. Esimerkiksi hakemuksen käsittelyyn liittyvät hakemuksen vastaanottamiseen, täydennyspyyntöjen tekemiseen ja päätöksen tiedoksiantoon liittyvät tehtävät ovat teknisluonteisia tehtäviä. Pääasiallisina perusteluina ovat hajautetun järjestelmän ylläpitäminen jatkossakin, pienten toimijoiden toimintaedellytysten turvaaminen, kustannustehokas toiminta ja eläkekäsittelyyn osallistuvan henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpitäminen.
täydentäviä julkisia hallintotehtäviä ilman laissa olevaa sääntelyä, esitys selkeyttäisi nykyistä epäselvää oikeudentilaa.
4.2.2
Vaikutukset työnantajiin
4.2.2Vaikutukset työnantajiin
Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa osakkaina oleviin työnantajiin, koska eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan olisi tarkoitus jatkua nykyisellä toimintamallilla.
Koska esityksen tarkoitus on osaltaan edistää uusien eläkelaitoksien perustamista selkeyttämällä oikeustilaa, vaikuttaisi tämä muihin työnantajiin siten, että niillä säilyisi todellinen mahdollisuus valita työntekijänsä työeläketurvan järjestäminen eläkesäätiössä ja eläkekassassa ja tavoitella siitä koituvia hyötyjä suhteessa työeläkevakuutuksen ottamiseen työeläkevakuutusyhtiöstä.
4.2.3
Vaikutukset työntekijöihin ja kotitalouksiin
4.2.3Vaikutukset työntekijöihin ja kotitalouksiin
Ehdotuksella ei ole välittömiä vaikutuksia työntekijöiden tai kotitalouksien asemaan, sillä esityksen tavoitteena on lähtökohdiltaan säilyttää nykyinen toimintamalli. Esityksen tavoitteena on osaltaan edistää sitä, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät työnantajalle vaihtoehtona järjestää lakisääteinen eläketurva muualla kuin työeläkevakuutusyhtiössä. Eläketurvan järjestäminen työnantajayrityksen omassa eläkesäätiössä tai -kassassa on työntekijää lähellä oleva pienimuotoisempi työeläketurvan hoitamistapa, jolloin eläketurvan hoitoon liittyvän palvelun näissä laitoksissa voidaan yleisesti ottaen kuvata muodostuvan henkilökohtaisemmaksi. Kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläketapauksia näissä laitoksissa käsitteleville, kuten asiantuntijalääkärille, muodostuu kattava käsitys kyseisille työpaikoille ominaisista työtehtävistä ja työskentelyolosuhteista.
muutettaisiin edellä selostettua vakuutetun työntekijän asemaa.
4.2.4
Vaikutukset palveluyrityksen toimintaan
4.2.4Vaikutukset palveluyrityksen toimintaan
Esityksen myötä eläkelaitoksen ja palveluyrityksen olisi solmittava keskenään erityinen hallintosopimus, jos eläkelaitos hankkisi palveluyritykseltä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Tämä aiheuttaisi siten jonkin verran hallinnollista työtä myös jo käynnissä olevan palvelutoiminnan osalta.
Esitys mahdollistaisi myös muiden palveluyritysten alalle tulon, sillä lainsäädännössä olisi selkeästi määritelty, minkälaiset edellytykset palveluyhtiön olisi täytettävä julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan.
4.2.5
Vaikutukset julkiseen talouteen
4.2.5Vaikutukset julkiseen talouteen
Esityksellä ei ole vaikutuksia julkiseen talouteen. Eläkesäätiöt ja -kassat vakuuttavat sellaista yksityisellä alalla tehtävää työtä, mitä tarkoitetaan työntekijän eläkelaissa ja yrittäjän eläkelaissa.
4.2.6
Vaikutukset kansantalouteen
4.2.6Vaikutukset kansantalouteen
Ehdotus parantaa osaltaan pienten eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa sitä kautta hajautettua työeläkejärjestelmää. Hajautettu työeläkejärjestelmä on keskeinen osa suomalaista eläkejärjestelmää, jossa hajautus nähdään muun muassa keinona eläkevaroihin liittyvien riskien pienentämiseksi sekä työnantajan valinnanvapauden turvaamiseksi. Hajautettu eläkejärjestelmä tuo myös jonkin verran kilpailua lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoon, mikä on omiaan edistämään tuottavuutta ja tehokkuutta. Eläkejärjestelmän tuottavuus ja tehokkuus voi kasvaa myös eläkesäätiöiden ja -kassojen toiminnan kautta, sillä työnantaja voi osakkaana vaikuttaa sijoitustoimintaan ja hallintokuluihin.
Eläkesäätiöiden ja -kassojen toiminnalla on niiden harjoittaman, vastuuvelan katteena olevan omaisuuden sijoittamisen kautta vaikutusta myös pääomamarkkinoihin. Eläkesäätiöt ja -kassat voivat työeläkevakuutusyhtiötä pienempinä sijoittajina ja hallinnoltaan kevyempinä organisaatioina olla halukkaampia sijoittamaan myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mikä voi parantaa näiden yritysten rahoituksen saatavuutta. Pääomamarkkinat toimivat sitä paremmin, mitä enemmän markkinoilla on erikokoisia toimijoita, joilla on sijoitustoiminnassaan erilaisia näkemyksiä ja riskiprofiileja. Eläkesäätiöiden ja -kassojen riittävällä määrällä on siis vaikutusta myös kotimaisiin pääomamarkkinoihin.
4.2.7
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.7Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Finanssivalvontaan esityksellä on vaikutuksia siten, että Finanssivalvonnalle tulisi esityksen mukaan uusi tehtävä, kun Finanssivalvonnan valvottavaksi tulisi laissa mainittu palveluyritys siltä osin, kuin palveluyritys hoitaa eläkesäätiön tai eläkekassan palveluyritykseltä alihankkimia tehtäviä. Finanssivalvonta ottaisi lisäksi vastaan ilmoitukset alihankittavista tehtävistä tai niiden muutoksista laissa säädetyn mukaisesti.
Eläkesäätiöitä- ja -kassoja on yhteensä 10 ja vaihtelua on siinä, kuinka laajasti toimijat olisivat kiinnostuneet toimintoja alihankkimaan. Kuitenkin selvää on, että palveluyritysten valvonta eläkelaitoksen alihankittujen tehtävien suorittamisen osalta lisäisi Finanssivalvonnan tehtäviä jonkin verran.
4.2.8
Tietosuojaan liittyvät vaikutukset
4.2.8Tietosuojaan liittyvät vaikutukset
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) mukaan henkilötietojen käsittelylle tulee olla asetuksen 6 artiklan mukainen oikeusperusta. Kansallinen, asetusta tarkentava lainsäädäntö on mahdollista henkilötietojen käsittelyn perustuessa 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan tai 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi. Työeläkkeen määrääminen on eläkelaitoksen lakisääteinen velvoite, joten henkilötietojen käsittely työeläkeasian käsittelemiseksi perustuisi asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan.
Palveluyrityksen suorittamat rekisterinhoidolliset ja avustavat tehtävät olisivat epäitsenäisiä, eikä niihin sisältyisi päätöksentekoa tai harkintavaltaa. Tuottaessaan näitä palveluja palveluyritys toimisi niin ikään, yleiseen tietosuoja-asetukseen sisältyvän henkilönkäsittelijän määritelmän mukaisesti, rekisterinpitäjän eli eläkelaitoksen lukuun.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Valmistelun aikana selvitettiin vaihtoehtoisia malleja turvata sekä lainsäädännöllisin että muilla keinoin pienten eläkelaitosten elinkelpoisuus. Valmistelun kuluessa on arvioitu myös mahdollisuutta, että tilanne jatkuisi lainsäädännöllisesti ennallaan.
5.1.1
Lakisääteinen palveluyhtiö
5.1.1Lakisääteinen palveluyhtiö
Valmistelun aikana työryhmässä selvitettiin mahdollisuutta säätää siitä, että eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaa ulkoistettaisiin suoraan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain nojalla erilliseen palveluyhtiöön. Mallin mukaisesti eläkesäätiö ja -kassa voisi valita toimimisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti eli ilman julkisiksi hallintotehtäviksi katsottavien toimintojen ulkoistamista tai siten, että osa toiminnasta olisi lailla säädellyssä palveluyhtiössä.
Jos alalle olisi perustettava uusi lakisääteinen palveluyhtiö, avoimeksi jäisi, miten se esimerkiksi hankkisi työeläkealalla tarvittavat tietojärjestelmät. Eläkesäätiöiden ja -kassojen eläkekäsittelytoiminnassaan käyttämät keskeiset tietojärjestelmät ovat nykyisen palveluyrityksen omistamat ja niitä on kehitetty vuosikymmeniä vastaamaan työeläkealan vaatimuksia. Koska tässä mallissa palveluyhtiön toiminnalle olisi tarpeellista asettaa rajoituksia, kuten palvelujen tarjoamisen rajoittaminen muille kuin sen osakkaana oleville eläkesäätiölle ja -kassoille sekä liiketoiminnan harjoittamisen kielto, tekisi tämä todennäköisesti toiminnan harjoittamisesta ylipäätään käytännössä taloudellisesti kannattamatonta, kun toiminnan volyymi jäisi alhaiseksi. Valmistelussa katsottiin, ettei malli toisi toteuttamiskelpoista ratkaisua pienten eläkelaitosten elinkelpoisuuden turvaamiselle.
5.1.2
Useiden työsuhteiden malli
5.1.2Useiden työsuhteiden malli
Valmistelussa on lisäksi pohdittu mahdollisuutta varmistaa pienten eläkelaitosten toiminnan tulevaisuus siten, että kukin eläkelaitos palkkaisi asiantuntevan eläkekäsittelijän omaksi työntekijäkseen hoitamaan eläkekäsittelyprosessiin liittyvät julkiset hallintotehtävät. Tällöin ei olisi tarpeen lainkaan säätää laissa julkisten hallintotehtävien hankkimisesta palveluyritykseltä, koska eläkeasiantuntija olisi työsuhteessa eläkelaitokseen sen johdon ja valvonnan alaisuudessa.
Valmistelussa katsottiin, ettei tällainen järjestely olisi tarkoituksenmukainen tai tehokas tapa ratkaista ongelmallista nykytilannetta ja varmistaa pienten eläkelaitosten elinkelpoisuutta jatkossa.
5.1.3
Toiminnan jatkaminen nykymallilla
5.1.3Toiminnan jatkaminen nykymallilla
Valmistelun aikana on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, että eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintaa jatkettaisiin nykyisellä toimintamallilla eli ilman alihankintaa koskevaa lainsäädäntöä. Tämä toiminta saattaisi olla vastoin nykyistä sääntelyä, jolloin Finanssivalvonta tulisi puuttumaan palvelujen alihankinnan nykytilaan ja kieltäisi tiettyjen, yleisen käsityksen mukaan julkisiksi hallintotehtäviksi katsottavien palvelujen alihankkimisen palveluyritykseltä, koska sen mahdollistavaa voimassa olevaa sääntelyä ei olisi eikä myöskään sen säätämistä suunniteltaisi. On myös merkillepantavaa, että ylimmät laillisuusvalvojat valvovat myös yksityisiä toimijoita niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää.
Jos pienet eläkelaitokset eivät arvioisi edellä kuvattua palveluyrityksen eläkeasiantuntijoiden palkkaamiseen perustuvaa mallia toteuttamiskelpoiseksi ratkaisuksi, johtaisi se siihen, että niillä tulisi käytännössä muuten olla riittävästi resursseja järjestää eläkeasioiden käsittelyprosessi kokonaisuudessaan itse. Mikäli tämä olisi liian haasteellista huomioon ottaen pienten eläkelaitosten volyymit, saattaisi tilanne johtaa siihen, että eläkelaitokset eivät enää voisi olla toiminnassa ja ne purkautuisivat työeläkevakuutusyhtiöön.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi järjestettiin lausuntokierros 30.10.–16.12.2024 (lausuntopyynnön diaarinro VN/2986/2023). Hallituksen esitysluonnokseen annetut lausunnot ovat julkisesti saatavilla lausuntopalvelussa osoitteessa:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9bd256da-82e9-4a3b-b028-a13be3ed0622
. Oikeusministeriön lausunto on saatavilla
Hankeikkunasta
. Lausuntoja eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan ulkoistaminen -työryhmän mietinnöstä tuli yhteensä 29 kappaletta. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoyhteenveto (13.3.2025, VN/2986/2023, VN/ 2986/ 2023 – STM-88) on saatavissa valtioneuvoston hankeikkunasta.
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9bd256da-82e9-4a3b-b028-a13be3ed0622. Oikeusministeriön lausunto on saatavilla
Hankeikkunasta. Lausuntoja eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan ulkoistaminen -työryhmän mietinnöstä tuli yhteensä 29 kappaletta. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoyhteenveto (13.3.2025, VN/2986/2023, VN/ 2986/ 2023 – STM-88) on saatavissa valtioneuvoston hankeikkunasta.
Lausunnon antoivat seuraavat tahot: Akava ry, Ammattiliitto Pro ry, Apteekkien Eläkekassa, Certior Capital Oy, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläkekassa Verso Eläkesäätiöyhdistys ESY ry, Eläketurvakeskus, Finanssiala ry, Finanssivalvonta, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, L-Fashion Group Oy, Oikeusministeriö, Orionin Eläkesäätiö, Porasto Oy, Pääomasijoittajat ry, Sanoman Eläkesäätiö, STTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö s.r., Telian Eläkesäätiö, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ), Vakuutuskassat ry, Valion Eläkekassa, Verohallinto, Yara Suomen Eläkesäätiö ja Yleisradion Eläkesäätiö.
Ammattiliitto Pro toi lausunnossaan esille, että myös sellaiset näkökohdat, jotka eivät välttämättä tue eläkesäätiöiden ja -kassojen lakisääteisten tehtävien laaja-alaista ulkoistamismahdollisuutta on otettava arvioinnissa huomioon. Kaikki edellä mainitut tahot pitivät tärkeänä, että jatkovalmistelussa hallituksen esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista
1 luku Lain soveltaminen sekä eläkesäätiön ja eläkekassan toiminnan keskeiset periaatteet
2 §
.
Määritelmät
. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta, jossa määriteltäisiin palveluyritys. Voimassa olevan lain 17 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa on nykyisin jo säädetty eläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja palveluyritykselle. Nyt esityksessä ehdotettavien uusien säännösten myötä eläkelaitos voisi hankkia palveluyritykseltä tiettyjä, laissa erikseen määriteltyjä, julkisia hallintotehtäviä täydentäviä tehtäviä. Tämän vuoksi on tarpeen määritellä laissa tarkemmin mitä palveluyrityksellä tässä laissa tarkoitetaan. Määritelmän mukaan palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä tai säätiöitä, jolta eläkelaitos voi hankkia sen toimintaan liittyviä palveluita eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä tehdyn sopimuksen perusteella.
2 §.
Määritelmät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta, jossa määriteltäisiin palveluyritys. Voimassa olevan lain 17 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa on nykyisin jo säädetty eläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja palveluyritykselle. Nyt esityksessä ehdotettavien uusien säännösten myötä eläkelaitos voisi hankkia palveluyritykseltä tiettyjä, laissa erikseen määriteltyjä, julkisia hallintotehtäviä täydentäviä tehtäviä. Tämän vuoksi on tarpeen määritellä laissa tarkemmin mitä palveluyrityksellä tässä laissa tarkoitetaan. Määritelmän mukaan palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä tai säätiöitä, jolta eläkelaitos voi hankkia sen toimintaan liittyviä palveluita eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä tehdyn sopimuksen perusteella.
Tässä laissa tarkoitettuna palveluyrityksenä ei voisi toimia esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö, sillä tällaisen yhtiön tehtävät on tarkkarajaisesti määritelty työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa
(354/1997)
. Kyseisen lain 2 §:n mukaan työeläkevakuutusyhtiön tehtävänä on harjoittaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla työeläkelakien mukaisen lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuutusten käsittämät edut turvaavalla tavalla. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 3 §:ssä on erikseen myös todettu, että yhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä kuin työeläkelakien mukaista toimintaa ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusta, eikä siten palveluyritystoiminta olisi mahdollista. Tässä laissa tarkoitettu palveluyritys ei siten voisi harjoittaa lakisääteistä työeläkevakuuttamista, vaan eläkelaitos hankkisi siltä sopimuksen perusteella tiettyjä eläketurvan hoitamiseen liittyviä palvelutehtäviä.
(354/1997). Kyseisen lain 2 §:n mukaan työeläkevakuutusyhtiön tehtävänä on harjoittaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla työeläkelakien mukaisen lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuutusten käsittämät edut turvaavalla tavalla. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 3 §:ssä on erikseen myös todettu, että yhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä kuin työeläkelakien mukaista toimintaa ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusta, eikä siten palveluyritystoiminta olisi mahdollista. Tässä laissa tarkoitettu palveluyritys ei siten voisi harjoittaa lakisääteistä työeläkevakuuttamista, vaan eläkelaitos hankkisi siltä sopimuksen perusteella tiettyjä eläketurvan hoitamiseen liittyviä palvelutehtäviä.
Niistä tehtävistä, joita palveluyritys voisi hoitaa eläkesäätiön tai eläkekassan puolesta säädettäisiin tämän lain 17 a luvun 1 §:n 3 momentissa tarkemmin.
4 luku Hallinto
28 §
.
Jatkuvuussuunnitelma
. Pykälä olisi uusi. Voimassa olevaan lakiin sisältyy säännös eläkesäätiön ja eläkekassan velvollisuudesta varautua poikkeusoloihin, mutta laki ei sisällä erillistä säännöstä jatkuvuussuunnitelmasta vastaavalla tavalla kuin mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetään. Tämä vuoksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi samalla velvoite jatkuvuussuunnitelmasta koskien sekä eläkesäätiöitä ja eläkekassoja että palveluyritystä.
28 §.
Jatkuvuussuunnitelma. Pykälä olisi uusi. Voimassa olevaan lakiin sisältyy säännös eläkesäätiön ja eläkekassan velvollisuudesta varautua poikkeusoloihin, mutta laki ei sisällä erillistä säännöstä jatkuvuussuunnitelmasta vastaavalla tavalla kuin mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetään. Tämä vuoksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi samalla velvoite jatkuvuussuunnitelmasta koskien sekä eläkesäätiöitä ja eläkekassoja että palveluyritystä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että eläkelaitoksen ja palveluyrityksen olisi asianmukaisin toimin varmistettava toimintansa jatkuvuus ja säännöllisyys kaikissa tilanteissa. Tätä varten eläkelaitoksella ja palveluyrityksellä on oltava niiden hallitusten hyväksymä jatkuvuussuunnitelma.
29 §
.
Virkavastuu
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi eläkelaitoksen sekä palveluyrityksen palveluksessa olevien henkilöiden, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen virkavastuusta, sekä vahingonkorvausvastuusta heidän hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
29 §.
Virkavastuu. Pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi eläkelaitoksen sekä palveluyrityksen palveluksessa olevien henkilöiden, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen virkavastuusta, sekä vahingonkorvausvastuusta heidän hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
Voimassa olevassa laissa ei ole ollut säännöstä eläkelaitoksen rikosoikeudellisesta virkavastuusta, vaan virkavastuu on perustunut rikoslain voimassa oleviin säännöksiin. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 15/2019 vp, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10). Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 17/2021 on todettu, että ”oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää muun muassa asioita käsittelevien henkilöiden toimivan rikosoikeudellisella virkavastuulla”. Siten perustuslain 124 §:stä johtuvista syistä välttämätöntä lisätä säännös siitä, että palveluyrityksen ja eläkelaitoksen palveluksessa
Lakiin ehdotetaan uutta 17 a lukua, jonka säännökset koskisivat eläkelaitoksen mahdollisuutta siirtää osa tehtävistä tiettyjen ehtojen täyttyessä palveluyritykselle.
1 §
.
Eläkelaitoksen eräiden tehtävien hoidon hankinta
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettävän, että eläkelaitos voisi hankkia palveluyritykseltä tiettyjä eläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen liittyvien täydentävien tehtävien hoitamisen. Nämä olisivat laissa tarkasti rajattuja.
1 §.
Eläkelaitoksen eräiden tehtävien hoidon hankinta. Pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettävän, että eläkelaitos voisi hankkia palveluyritykseltä tiettyjä eläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen liittyvien täydentävien tehtävien hoitamisen. Nämä olisivat laissa tarkasti rajattuja.
Ehdotuksen mukaan eläkelaitoksen palveluyritykseltä hankittavien tehtävien kohdalla kyse olisi eläkelaitokselle kuuluvan eläke- ja etuushakemuksen käsittelyyn, eläkkeen tai etuuden maksamiseen tai toimeenpanoon liittyviin tehtäviin sisältyvän julkisen hallintotehtävän avustamisesta. Näistä palveluyrityksen alihankintana tuottamista tehtävistä säädettäisiin yksityiskohtaisesti tämän pykälän 3 momentissa.
Momentin 14 kohdassa säädettäisiin siitä, että palveluyritys voisi ylläpitää alihankintana eläkelaitoksen puolesta tilastotietoja eläkkeistä ja toimittaa ne Eläketurvakeskukselle. Tietojen toimittamista säännellään Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 §:ssä. Tällaisia olisi esimerkiksi eläkemenoja koskevat tiedot, kuntoutustilastojen ja ulkomaille maksettujen eläketietojen toimittaminen Eläketurvakeskukselle sekä vastuunjakotietojen ylläpitäminen. Eläkelaitoksen näkökulmasta kohdassa mainittuja tilastointiin liittyvien teknisluonteisten ja avustavien tehtävien hankkiminen palveluyritykseltä olisi tarkoituksenmukaista eläkelaitoksen käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta.
2 §
.
Tehtävien hoidon hankkimista koskeva sopimus
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välisestä hallintosopimuksesta, jolla erikseen sovittaisiin tiettyjen eläkelaitoksen julkista hallintotehtävää avustavien tai täydentävien tehtävien hankkimisesta palveluyritykseltä. Koska eläkelaitoksen julkisten hallintotehtävien hoitaminen ei perustu sopimusvapauteen, vaan työeläkelainsäädännössä säädettyyn, hallintosopimuksen tekeminen edellyttäisi erityistä oikeusperustaa. Pykälän 1 momentin mukaan eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä olisi tehtävä kirjallinen sopimus, jossa määritetään selkeästi mitä 17 a luvun 1 §:n 3 momentissa mainittuja tehtäviä palveluyritys tuottaisi eläkelaitokselle. Palveluyrityksen tulisi noudattaa, hoitaessaan alihankintana eläkelaitoksen julkisia hallintotehtäviä, myös sitä koskevia lakeja eikä sopimuksella voitaisi niistä
2 §.
Tehtävien hoidon hankkimista koskeva sopimus. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välisestä hallintosopimuksesta, jolla erikseen sovittaisiin tiettyjen eläkelaitoksen julkista hallintotehtävää avustavien tai täydentävien tehtävien hankkimisesta palveluyritykseltä. Koska eläkelaitoksen julkisten hallintotehtävien hoitaminen ei perustu sopimusvapauteen, vaan työeläkelainsäädännössä säädettyyn, hallintosopimuksen tekeminen edellyttäisi erityistä oikeusperustaa. Pykälän 1 momentin mukaan eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä olisi tehtävä kirjallinen sopimus, jossa määritetään selkeästi mitä 17 a luvun 1 §:n 3 momentissa mainittuja tehtäviä palveluyritys tuottaisi eläkelaitokselle. Palveluyrityksen tulisi noudattaa, hoitaessaan alihankintana eläkelaitoksen julkisia hallintotehtäviä, myös sitä koskevia lakeja eikä sopimuksella voitaisi niistä
poiketa.
Pykälän 3 momentin mukaan eläkelaitos, joka hankkii tehtäviä palveluyritykseltä, on tehtävien hankkimisesta huolimatta vastuussa kaikista sitä koskevien säädösten ja määräysten mukaisista velvoitteista. Eläkelaitoksen tulisikin varmistaa siirrettyjen tehtävien hoitamisen moitteettomuus palveluyrityksen valintamenettelyn ja jatkuvan seurannan avulla. Käytännössä eläkelaitoksen tulisi valita palveluyritys huolellisesti ja seurata jatkuvasti, että palveluyritys noudattaa hallintosopimuksen ehtoja ja lakia.
3 §
.
Tehtävien hoidon hankkimisen edellytykset
. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin eläkelaitoksen vastuusta koskien palveluyritykseltä hankittavia tehtäviä. Eläkelaitos voisi ulkoistaa toimintaansa palveluyrityksille kirjallisella sopimuksella 17 a luvun 2 §:ssä ehdotettavalla tavalla. Eläkelaitos olisi pykälän 1 momentin mukaan vastuussa myös alihankitusta toiminnasta, joten eläkelaitoksella säilyisi vastuu kaikista siirrettyjä tehtäviä koskevien säädösten ja määräysten mukaisista velvoitteista. Tämä edellyttää, että eläkelaitoksella tulisi olla tarvittava osaaminen valvoa palveluyrityksen toimintaa. Lisäksi sen tulisi kaikissa tilanteissa pystyä varmistamaan lakisääteisten tehtäviensä hoitamisen.
3 §.
Tehtävien hoidon hankkimisen edellytykset. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin eläkelaitoksen vastuusta koskien palveluyritykseltä hankittavia tehtäviä. Eläkelaitos voisi ulkoistaa toimintaansa palveluyrityksille kirjallisella sopimuksella 17 a luvun 2 §:ssä ehdotettavalla tavalla. Eläkelaitos olisi pykälän 1 momentin mukaan vastuussa myös alihankitusta toiminnasta, joten eläkelaitoksella säilyisi vastuu kaikista siirrettyjä tehtäviä koskevien säädösten ja määräysten mukaisista velvoitteista. Tämä edellyttää, että eläkelaitoksella tulisi olla tarvittava osaaminen valvoa palveluyrityksen toimintaa. Lisäksi sen tulisi kaikissa tilanteissa pystyä varmistamaan lakisääteisten tehtäviensä hoitamisen.
Pykälän 2 momentin mukaan palveluyritykseltä hankittavien palvelujen olisi oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrällisesti sellaisia, että eläkelaitos pystyy huolehtimaan työeläkelakien mukaisista velvoitteistaan myös hankittavien palvelujen osalta. Eläkelaitos voisi kokonaisharkintansa perusteella hankkia palveluyritykseltä kohdassa säädetyt rajoitukset huomioon ottaen ne tämän luvun 1 §:n 3 momentissa luetelluista tehtävistä, jotka kulloinkin soveltuvat paremmin tuotettaviksi palveluyrityksen toimesta. Sisältönsä puolesta eläkelaitoksen hoidettavaksi kuuluisivat aina kuitenkin tehtävät, joihin sisältyisi julkisen vallan käyttöä. Harkittaessa palvelujen hankkimista olisi varmistettava, että eläkelaitoksella säilyy riittävä osaaminen muualta hankittavista palvelutehtävistä sekä että eläkelaitos tosiasiassa ohjaa palvelutuotantoa sekä päättää sille lakisääteisesti kuuluvista asioista. Sääntely ei sinänsä estäisi laajojenkaan tehtäväkokonaisuuksien hankkimista
Pykälän 3 momentin mukaan eläkelaitoksen olisi varmistettava hankittavien palvelutehtävien hoitamisen laatu palveluyrityksen valintamenettelyn kautta, sekä säännöllisen seurannan kautta. Eläkelaitoksen tulisi myös seurata, että palveluyritys noudattaa tehtävässään hankittavia palvelutehtäviä koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välisiä sopimusehtoja.
4 §
.
Palveluyritystä koskevat vaatimukset
. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentin mukaan palveluyrityksellä tulisi olla eläkelaitoksen hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen nähden riittävä työeläke- ja hallintomenettelyosaaminen sekä riittävät taloudelliset, tietotekniset ja muut toimintaedellytykset. Palveluyrityksellä olisi näin ollen oltava sellaiset toimintaedellytykset, että se pystyy huolehtimaan siltä hankittavien palvelutehtävien asianmukaisesta tuottamisesta. Palveluyrityksellä tulisi olla omaa osaamista ja sitä varten palveluksessaan riittävä määrä henkilöstöä. Kulloinkin vaadittava osaamisen taso riippuisi niiden tämän luvun 1 §:n 3 momentissa lueteltujen tehtävien sisällöstä, joita eläkelaitos hankkisi palveluyritykseltä. Esimerkiksi jos eläkelaitos hankkisi palveluyritykseltä koko eläkehakemuksen käsittelyprosessin hoitamisen hakemuksen vastaanottamisesta eläkkeen
4 §.
Palveluyritystä koskevat vaatimukset. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentin mukaan palveluyrityksellä tulisi olla eläkelaitoksen hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen nähden riittävä työeläke- ja hallintomenettelyosaaminen sekä riittävät taloudelliset, tietotekniset ja muut toimintaedellytykset. Palveluyrityksellä olisi näin ollen oltava sellaiset toimintaedellytykset, että se pystyy huolehtimaan siltä hankittavien palvelutehtävien asianmukaisesta tuottamisesta. Palveluyrityksellä tulisi olla omaa osaamista ja sitä varten palveluksessaan riittävä määrä henkilöstöä. Kulloinkin vaadittava osaamisen taso riippuisi niiden tämän luvun 1 §:n 3 momentissa lueteltujen tehtävien sisällöstä, joita eläkelaitos hankkisi palveluyritykseltä. Esimerkiksi jos eläkelaitos hankkisi palveluyritykseltä koko eläkehakemuksen käsittelyprosessin hoitamisen hakemuksen vastaanottamisesta eläkkeen
maksuun saakka, olisi työeläkelainsäädännöstä, tietojärjestelmistä ja hallintomenettelystä vaadittavan osaamisen oltava korkealla tasolla, kun taas pelkkä eläkehakemuksen vastaanottaminen eläkelaitoksen puolesta ei vaatisi sinällään esimerkiksi työeläkkeiden määräytymisperusteiden tuntemista.
Pykälän 3 momentissa on lueteltu ne tilanteet, jolloin palveluyrityksen ei voida katsoa täyttävän 2 momentissa säädettyjä vakavaraisuutta koskevia edellytyksiä. Momentin 1 kohdan mukaan tällainen tilanne on, jos palveluyritys on huomattavissa määrin tai toistuvasti laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen viimeisen kolmen vuoden aikana laskettuna tehtävien hankkimiseksi solmittavan sopimuksen solmimisesta. Momentin 2 kohdan mukaan vastaava tilanne olisi käsillä myös, jos palveluyritys olisi ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön vastaamaan veloistaan. Säännönmukainen velvoitteiden laiminlyöminen, viivästynyt hoitaminen, verovelan kertyminen ja hidas suorittaminen tai verotarkastuksessa havaitut epäkohdat ja niiden nojalla maksuunpannut verot sekä veroseuraamukset voivat osoittaa palveluyrityksen toimivan tavalla, joka vaarantaisi asianmukaisen palvelutoiminnan.
5 §
.
5 §.
Ilmoitukset Finanssivalvonnalle.
Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentin mukaan eläkelaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle tehtävien siirtämisestä vähintään 30 päivää ennen sitä koskevan sopimuksen voimaantuloa. Pykälän 2 momentin mukaan eläkelaitoksen olisi ilmoitettava Finanssivalvonnalle myös siirrettyihin tehtäviin liittyvistä merkittävistä muutoksista. Tällaisina momentissa tarkoitettuina ulkoistettujen toimintojen merkittävänä muutoksena pidettäisiin esimerkiksi muutosta, jolla on vaikutusta Finanssivalvonnan valvontamahdollisuuksiin, ulkoistamiskumppanin vaihtumista, sopimuksen ehtojen muuttumista siten, että muutoksella on merkittävää vaikutusta palveluun tai sen tarjoamiseen sekä palvelunyrityksen toimintaedellytyksien muuttumista merkittävästi. Esimerkit ovat vastaavat kuin mitä Finanssivalvonta on ohjeistanut määräys- ja ohjekokoelmassaan lisäeläkesäätiöiden
ja lisäeläkekassojen ulkoistamisilmoituksien osalta. Finanssivalvonnalla on oikeus viipymättä saada eläkelaitokselta ja palveluyritykseltä tietoja siirretyistä tehtävistä.
6 §
.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
. Pykälä olisi uusi. Tarkoitus olisi säätää siitä, että jos eläkelaitos hankkii luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä palveluyritykseltä, näitä tehtäviä koskevasta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta säädetään samoin kuin jos eläkelaitos hoitaisi kyseisen tehtävän tai tehtävät itse. Pykälän mukaan palveluyrityksen riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskisivat samat säännökset kuin mitä sovelletaan tämän lain mukaisesti eläkesäätiöihin ja eläkekassoihinkin.
7 §
.
Valvonta
. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin palveluyrityksen valvonnasta Finanssivalvonnan toimesta siltä osin, kuin palveluyritys hoitaa eläkesäätiön tai eläkekassan palveluyritykseltä alihankkimia tehtäviä. Tällaisia valvottavia asioita ovat muun muassa lain uudessa 17 a luvun 1 §:n mukaiset eläkelaitoksen alihankkimat tehtävät ja että ne vastaavat sitä, mitä eläkelaitos on ilmoittanut 17 a luvun 5 §:n mukaisesti. Finanssivalvonta valvoo lisäksi, että lain 17 a luvun 2 §:ssä sanottua hankittavia tehtäviä koskevasta sopimuksesta on noudatettu eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo, että 17 a luvun 3 §:n mukaiset edellytykset tehtävien hankkimiselle palveluyritykseltä täyttyvät. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo, että eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain uutta 4 luvun 28 §:ää jatkuvuussuunnitelmasta noudatetaan.
7.2
Vakuutuskassalaki
6 §.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Pykälä olisi uusi. Tarkoitus olisi säätää siitä, että jos eläkelaitos hankkii luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä palveluyritykseltä, näitä tehtäviä koskevasta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta säädetään samoin kuin jos eläkelaitos hoitaisi kyseisen tehtävän tai tehtävät itse. Pykälän mukaan palveluyrityksen riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskisivat samat säännökset kuin mitä sovelletaan tämän lain mukaisesti eläkesäätiöihin ja eläkekassoihinkin.
7 §.
Valvonta. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin palveluyrityksen valvonnasta Finanssivalvonnan toimesta siltä osin, kuin palveluyritys hoitaa eläkesäätiön tai eläkekassan palveluyritykseltä alihankkimia tehtäviä. Tällaisia valvottavia asioita ovat muun muassa lain uudessa 17 a luvun 1 §:n mukaiset eläkelaitoksen alihankkimat tehtävät ja että ne vastaavat sitä, mitä eläkelaitos on ilmoittanut 17 a luvun 5 §:n mukaisesti. Finanssivalvonta valvoo lisäksi, että lain 17 a luvun 2 §:ssä sanottua hankittavia tehtäviä koskevasta sopimuksesta on noudatettu eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo, että 17 a luvun 3 §:n mukaiset edellytykset tehtävien hankkimiselle palveluyritykseltä täyttyvät. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo, että eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain uutta 4 luvun 28 §:ää jatkuvuussuunnitelmasta noudatetaan.
7.2Vakuutuskassalaki
1 luku Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
2 §
.
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
. Voimassa olevan 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuun vakuutuskassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa säädetään eläkelaitoksesta tai eläkekassasta, jollei laissa muuta säädetä.
2 §.
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen. Voimassa olevan 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuun vakuutuskassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa säädetään eläkelaitoksesta tai eläkekassasta, jollei laissa muuta säädetä.
Pykälän 2 momentissa on lueteltu ne eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain kohdat, joita ei kuitenkaan sovelleta vakuutuskassaan. Joidenkin vakuutuskassojen toimintaan voi liittyä julkisten hallintotehtävien hoitamista, mutta tällä esityksellä ei puututa niiden toimintaan. Sen vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi eläkesäätiö- ja eläkesäätiökassalakiin ehdotettava uusi 17 a luku, jota ei siten sovellettaisi vakuutuskassoihin. Lisäksi jo voimassa olevan säännöksen mukaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 2 §:n määritelmiä koskevaa pykälää ei sovelleta, joten esityksessä ehdotettava uusi palveluyritystä koskeva määritelmä ei siten koske vakuutuskassoja.
7.3
Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
7.3Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
1 luku Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
10 §
.
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
. Voimassa olevan lain pykälän 1 momentin mukaan lisäeläkesäätiöön ja -kassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa säädetään eläkesäätiöistä ja -kassoista. Tämän lisäksi momentissa on lueteltu ne eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain säännökset, joita ei sovelleta lisäeläkelaitokseen. Perustuslain 124 §:ää ei sovelleta vapaaehtoiseen lisäeläketoimintaan.
10 §.
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen. Voimassa olevan lain pykälän 1 momentin mukaan lisäeläkesäätiöön ja -kassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa säädetään eläkesäätiöistä ja -kassoista. Tämän lisäksi momentissa on lueteltu ne eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain säännökset, joita ei sovelleta lisäeläkelaitokseen. Perustuslain 124 §:ää ei sovelleta vapaaehtoiseen lisäeläketoimintaan.
Myös Euroopan unionin sääntely vaikuttaa kysymykseen lisäeläketoimintaan liittyvien tehtävien alihankinnasta. Unionin oikeuden perusperiaatteisiin kuuluu tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Ulkoistamisen ja lisäeläkelaitosten välistä suhdetta on käsitelty eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä (StVM 19/2021 vp), jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että palveluiden vapaasta liikkuvuudesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49–55 artikloissa, ja ”valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimuksen 49 artiklaa voidaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella tulkita siten, että se velvoittaa jäsenvaltiot pidättäytymään toimenpiteistä, jotka ovat omiaan estämään, haittaamaan tai vaikeuttamaan palvelujen rajat ylittävää tarjontaa tai käyttöä. Alihankinnan kielto voisi kohtuuttomasti haitata ulkomaisten toimijoiden markkinoille tuloa rajat ylittävästi. Lisäksi
unionin oikeudessa on toimialakohtaista erityissääntelyä, jossa alihankinta tietyin edellytyksin sallitaan.” Julkinen hallintotehtävä ei siten käsitteenäkään liity lisäeläkelaitosten toimintaan, jonka vuoksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi lain selkeyden vuoksi eläkesäätiö- ja eläkesäätiökassalakiin ehdotettava uusi 17 a luku, jota ei siten sovellettaisi lisäeläkesäätiöihin. Myöskään ehdotettavaa uutta virkavastuuta koskevaa 4 luvun 29 §:ää ei sovellettaisi lisäeläkesäätiöihin. Lisäksi jo voimassa olevan 10 §:n mukaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 2 §:n määritelmiä koskevaa pykälää ei sovelleta, joten esityksessä ehdotettava uusi palveluyritystä koskeva määritelmä ei koske lisäeläkelaitoksia.
7.4
Laki Finanssivalvonnasta
7.4Laki Finanssivalvonnasta
1 luku Yleiset säännökset
4 §
.
Valvottavat
. Pykälässä säädetään Finanssivalvonnan valvonnan alaisina olevista yhteisöistä. Palveluyritys ehdotetaan lisättäväksi pykälän 3 momentin mukaisiin toimilupavalvottaviin rinnastettaviin valvottaviin, jotta siihen voitaisiin soveltaa Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia. Tilanteessa, jossa julkinen hallintotehtävä on siirrettävissä alihankkijalle, perustuslakivaliokunnan käytännössä on korostettu vaatimusta, siitä, että viranomaisvalvonta kohdistuu alihankkijoiden toimintaan. Finanssivalvonta valitsee sopivat valvontakeinot noudattaen suhteellisuusperiaatetta.
4 §.
Valvottavat. Pykälässä säädetään Finanssivalvonnan valvonnan alaisina olevista yhteisöistä. Palveluyritys ehdotetaan lisättäväksi pykälän 3 momentin mukaisiin toimilupavalvottaviin rinnastettaviin valvottaviin, jotta siihen voitaisiin soveltaa Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia. Tilanteessa, jossa julkinen hallintotehtävä on siirrettävissä alihankkijalle, perustuslakivaliokunnan käytännössä on korostettu vaatimusta, siitä, että viranomaisvalvonta kohdistuu alihankkijoiden toimintaan. Finanssivalvonta valitsee sopivat valvontakeinot noudattaen suhteellisuusperiaatetta.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 4 momentin 6 kohtaan lisättäisiin palveluyritys uudeksi toimijaksi, johon Finanssivalvonnan valvonta kohdistuisi jatkossa. Finanssivalvonnan valvonta ulottuisi palveluyritykseen siten, että Finanssivalvonta valvoisi palveluyritykseltä alihankittavia toimintoja sekä palveluyrityksen toimintaa, joka liittyy alihankittaviin palveluihin.
Tilanteessa, jossa Finanssivalvonta huomaa valvonnassaan haasteita palveluyrityksen toiminnassa tulee näistä haasteista ilmoittaa toimintojaan alihankkineelle eläkesäätiölle tai -kassalle. Eläkelaitos vastaa myös alihankituista toimista ja Finanssivalvonta voisi kohdistaa tällöin valvontatoimenpiteet paitsi palveluyritykseen myös eläkelaitokseen.
7.5
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta
7.5Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta
Finanssivalvonnan valvontamaksuista annetussa laissa
(1209/2023)
säädetään Finanssivalvonnan valvottavien velvollisuudesta suorittaa Finanssivalvonnan valvontamaksu ja maksun määräytymisestä. Finanssivalvonta vastaa lain 12 §:n mukaisesti valvontamaksun määräämisestä ja maksuunpanosta.
1 §
.
Maksuvelvollinen
. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään sellaisista maksuvelvollisista, jotka toimivat vakuutus- ja eläkealalla. Pykälän 1 momentin 3 kohdan e alakohtaan lisättäisiin ehdotetussa eläkesäätiö ja eläkekassalain muuttamisesta annetun lain 17 luvussa tarkoitettu palveluyritys lain mukaisten maksuvelvollisten joukkoon. Kohdassa säädetään nykyisin eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain mukaisista eläkesäätiöistä ja eläkekassoista, jonka vuoksi samassa laissa säädettäväksi ehdotettavasta palveluyrityksestä säädettäisiin samassa kohdassa. Palveluyritys olisi esityksen mukaan Finanssivalvonnan valvottava, jonka takia palveluyrityksen tulisi olla velvoitettu suorittamaan Finanssivalvonnan valvontamaksu.
6 §
.
Vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksut
. Pykälässä säädetään vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksuista. Lain 3 §:n mukaan valvontamaksu määrätään kalenterivuosittain perusmaksuna, suhteellisena maksuna tai yhdistettynä perusmaksuna ja suhteellisena maksuna. Perusmaksu on euromääräinen kiinteä maksu. Pykälän 2 momentissa on säännökset pelkkää perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden perusmaksun määristä. Momenttiin lisättäisiin uusi 14 kohta, jossa säädettäisiin eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun palveluyrityksen valvontamaksun suuruudesta. Palveluyrityksen osalta perusmaksu olisi suuruudeltaan 1 500 euroa. Pykälän 13 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos, kun piste muutetaan puolipisteeksi listauksen jatkamiseksi.
8
Voimaantulo
1 §.
Maksuvelvollinen. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään sellaisista maksuvelvollisista, jotka toimivat vakuutus- ja eläkealalla. Pykälän 1 momentin 3 kohdan e alakohtaan lisättäisiin ehdotetussa eläkesäätiö ja eläkekassalain muuttamisesta annetun lain 17 luvussa tarkoitettu palveluyritys lain mukaisten maksuvelvollisten joukkoon. Kohdassa säädetään nykyisin eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain mukaisista eläkesäätiöistä ja eläkekassoista, jonka vuoksi samassa laissa säädettäväksi ehdotettavasta palveluyrityksestä säädettäisiin samassa kohdassa. Palveluyritys olisi esityksen mukaan Finanssivalvonnan valvottava, jonka takia palveluyrityksen tulisi olla velvoitettu suorittamaan Finanssivalvonnan valvontamaksu.
6 §.
Vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksut. Pykälässä säädetään vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksuista. Lain 3 §:n mukaan valvontamaksu määrätään kalenterivuosittain perusmaksuna, suhteellisena maksuna tai yhdistettynä perusmaksuna ja suhteellisena maksuna. Perusmaksu on euromääräinen kiinteä maksu. Pykälän 2 momentissa on säännökset pelkkää perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden perusmaksun määristä. Momenttiin lisättäisiin uusi 14 kohta, jossa säädettäisiin eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun palveluyrityksen valvontamaksun suuruudesta. Palveluyrityksen osalta perusmaksu olisi suuruudeltaan 1 500 euroa. Pykälän 13 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos, kun piste muutetaan puolipisteeksi listauksen jatkamiseksi.
8Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.6.2027.
Siirtymäsäännös olisi tarpeen, koska osa eläkelaitoksista hankkii jo nykyään palveluyritykseltä sopimuksen perusteella tässä laissa tarkoitettuja avustavia ja täydentäviä julkisia hallintotehtäviä. Pykälässä säädettäisiin, että jos eläkelaitoksella ja palveluyrityksellä on lain voimaantullessa voimassa oleva sopimus koskien tämän lain 17 a luvun 1 §:n mukaisia tehtäviä, tulee eläkelaitoksen ja palveluyrityksen solmia uusi 17 a luvun 2 §:n mukainen sopimus 6 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, mikäli palvelujen hankkimista on tarkoitus jatkaa lain voimaantulon jälkeen. Solmittava sopimus olisi tällöin uusi hallintosopimus. Vanha sopimus koskien kyseisiä tehtäviä voisi siten olla voimassa eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä korkeintaan 6 kuukautta lain voimaan tulon jälkeen.
9
Toimeenpano ja seuranta
9Toimeenpano ja seuranta
Hallituksen esityksen mukaisesti Finanssivalvonta alkaa valvoa myös palveluyrityksiä, joilta eläkesäätiöt tai -kassat voivat hankkia lain tarkoittamia tehtäviä. Näin varmistetaan, että subdelegoidun tehtävän hoitamiseen kohdistuu suora viranomaisvalvonta.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10.1
Yleistä
10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10.1Yleistä
Esitys on merkityksellinen perustuslain hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle koskevan 124 §:n kannalta. Esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä perusoikeuksia ovat lisäksi perustuslain 80 §:ään sisältyvä säännös, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Lisäksi huomioon on esityksessä otettu perustuslain 21 §:n mukainen oikeusturva, joka tulee arvioitavaksi erityisesti sen osalta, mitä perusoikeussääntelyn on katsottava edellyttävän liittyen oikeuteen saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Esityksessä on arvioitu myös perustuslain 10 §:ää, jonka mukaan oikeus yksityiselämän suojaan on perusoikeus. Esityksen kannalta merkityksellinen on erityisesti henkilötietojen suoja, joka sisältyy osittain perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan piiriin.
10.2
Julkisen hallintotehtävän edelleen siirtämiseen liittyviä lähtökohtia
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslain hallituksen esityksen (
HE 1/1998 vp
) kyseistä säännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan julkisella hallintotehtävällä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.
10.2Julkisen hallintotehtävän edelleen siirtämiseen liittyviä lähtökohtia
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslain hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) kyseistä säännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan julkisella hallintotehtävällä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.
Eläkesäätiöille ja eläkekassoille on vakiintuneesti katsottu annetun lailla julkinen hallintotehtävä hoidettavaksi perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut eläkesäätiöiden ja eläkekassojen aseman esimerkiksi eläkesäätiö- ja kassalain kokonaisuudistusta koskevassa lausunnossaan (StVM 19/2021 vp), että ”Hoitaessaan lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia julkisia hallintotehtäviä eläkekassat ja -säätiöt sekä vakuutuskassat ovat osa välillistä julkista hallintoa.”
tahoihin, joiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin siirrettävät tehtävät kohdistuisivat, kyseisiä tehtäviä jatkossa hoitavan tahon ominaisuuksiin ja valvontaan (PeVL 33/2021 vp). Lisäksi perustuslakivaliokunnan mukaan oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (esim. PeVL 65/2018 vp, PeVL 26/2017 vp, s. 49, PeVL 3/2009 vp, s. 4/II ja PeVL 20/2006 vp, s. 2). Subdelegoinnista on säädettävä perustuslain 124 §:n edellytykset täyttävällä tavalla.
Perustuslakivaliokunta on painottanut vakiintuneessa lausuntokäytännössä, että perustuslain 124 §:ssä säädetty tarkoituksenmukaisuusvaatimus on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi (
PeVL 34/2024 VP
,
PeVL 44/2016 vp
, s. 5,
PeVL 16/2016 vp
, s. 3,
PeVL 12/2014 vp
, s. 2/II,
PeVL 8/2014 vp
, s. 3/II,
PeVL 5/2014 vp
, s. 3/I,
PeVL 23/2013 vp
, s. 3/I,
PeVL 65/2010 vp
, s. 2/II,
PeVL 57/2010 vp
, s. 5/I,
Perustuslakivaliokunta on painottanut vakiintuneessa lausuntokäytännössä, että perustuslain 124 §:ssä säädetty tarkoituksenmukaisuusvaatimus on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi (PeVL 34/2024 VP,
PeVL 44/2016 vp, s. 5,
PeVL 16/2016 vp, s. 3,
PeVL 12/2014 vp, s. 2/II,
PeVL 8/2014 vp, s. 3/II,
PeVL 5/2014 vp, s. 3/I,
PeVL 23/2013 vp, s. 3/I,
PeVL 65/2010 vp, s. 2/II,
PeVL 57/2010 vp, s. 5/I,
PeVL 48/2010
vp
, s. 4/I ja niissä viitatut lausunnot. Ks. myös
HE 1/1998 vp
, s. 179/II).
vp, s. 4/I ja niissä viitatut lausunnot. Ks. myös
HE 1/1998 vp, s. 179/II).
Esityksen perustella olisi mahdollista, että eläkelaitos voisi tarvittaessa hankkia palveluyritykseltä yhden tai useamman, tai poikkeuksellisessa tilanteessa myös kaikki laissa mainitut ja eritellyt julkiset hallintotehtävät, jolloin tulee arvioitavaksi, täyttääkö subdelegointi tällöinkin subdelegoinnille asetetut edellytykset. On huomioitava, että vaikka eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välinen sopimus koskisi kaikkia laissa lueteltuja julkisia hallintotehtäviä, käytännössä eläkelaitos kuitenkin aina hoitaisi alihankinnan rinnalla vähintäänkin esimerkiksi tarpeenmukaista neuvontaa, erilaisten selvitysten vastaanottamista sekä varsinaista päätöksentekoa eläkepäätöksissä. Laissa luetellut tehtävät yhdessäkään eivät sisällä päätöksentekoa tai itsenäisen harkintavallan käyttämistä, joten niitä olisi yhtenä kokonaisuutenakin pidettävä avustavina tai täydentävinä julkisina hallintotehtävinä. Eläkelaitos vastaisi aina kokonaisuudessaan palveluyrityksen yksittäiselle
henkilölle antamasta palvelusta. Eläkelaitos pystyy myös tosiasiallisesti arvioimaan esimerkiksi eläkepäätösprosessin oikeellisuutta jälkikäteen kirjallisen materiaalin perusteella, joka sillä on jatkuvasti saatavillaan.
10.3
Subdelegoinnin kohteena olevat täydentävät tehtävät
10.3Subdelegoinnin kohteena olevat täydentävät tehtävät
Ehdotuksessa tehtävien edelleen delegoinnin mahdollisuus on rajattu tarkkarajaisesti koskemaan ainoastaan laissa säädetyt edellytykset täyttävää palveluyritystä. Ehdotuksen mukaan eläkelaitoksen ja tämän alihankkijana toimivan palveluyrityksen olisi täytettävä lain 17 a luvun 3–5 §:ssä säädetyt edellytykset, ja eläkelaitoksen vastuulla olisi huolehtia siitä, että palveluyritys täyttäisi kyseiset edellytykset ennen hallintosopimuksen solmimista ja tehtävän hoitamisen aikana. Eläkelaitoksella myös säilyisi alihankintaa koskevan luvun 2 §:n 3 momentin mukaan kokonaisvastuu työeläkelakien mukaisista lakisääteisistä tehtävistään ja velvollisuuksistaan lakiesityksessä mainittuja täydentäviä ja avustavia julkisia hallintotehtäviä hankkiessaan. Hankittavat palvelut olisivat sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia, että eläkelaitos pystyisi huolehtimaan tarvittaessa niistä erillisjärjestelyin esimerkiksi palkkaamalla väliaikaisia sijaisia lakisääteisen tehtävänsä toteuttamiseksi. Käytännössä
Julkista hallintotehtävää täydentävällä tehtävällä tarkoitetaan tässä esityksessä tehtävää, joka liittyy varsinaiseen julkiseen hallintotehtävään olematta julkisen vallan käyttöä ja tukee tätä päätehtävää olematta sen ydintä. Tällainen tehtävä täydentää viranomaisen toimintaa tai toimii sen rinnalla.
10.4
Julkisen hallintotehtävän siirron tarkoituksenmukaisuus
10.4Julkisen hallintotehtävän siirron tarkoituksenmukaisuus
Ehdotuksen mukaan eläkelaitos voisi hankkia palveluyritykseltä lain 17 a luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä (kohdat 1–14). Tehtävien antamista palveluyritykselle voidaan pitää tarpeellisena tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pienempien laitosten mahdollisuus hankkia palveluyritykseltä tiettyjä eläkekäsittelyprosessiin liittyviä tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista, koska esimerkiksi neuvontatehtävät ja eläkekäsittelyprosessissa välttämättömien tietojärjestelmien käyttö vaativat erityistä asiantuntemusta ja osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä. Tällaisen osaamisen hankkiminen ja ylläpitäminen oman henkilökunnan voimin ei olisi pienelle eläkelaitokselle kustannustehokasta, kun tapauksia tulee käytännössä käsiteltäväksi vain satunnaisesti. Toiminnassa olevan palveluyrityksen palveluksessa on tälläkin hetkellä useampi eläkeasiantuntija, jolloin pystytään hallitsemaan henkilöriskiä. Lisäksi, koska usean eri eläkelaitoksen tapauksia tulee käsiteltäväksi
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vuosikymmeniä vakiintuneelle tavalle hankkia osa palveluista palveluyritykseltä on myös annettava painoarvoa tarkoituksenmukaisuuskriteerin täyttymistä arvioitaessa. Tarkoituksenmukaisuusedellytyksen voidaan katsoa täyttyvän nyt ehdotettujen tehtävien suhteen.
10.5
Alihankinnan laajuuden arviointia perustuslain 124 §:n näkökulmasta
10.5Alihankinnan laajuuden arviointia perustuslain 124 §:n näkökulmasta
Esitys mahdollistaa, että eläkesäätiö tai -kassa voisi tapauskohtaisesti valita, hankkiiko se tarvittaessa palveluyritykseltä yksittäisen useamman tai laissa säädetyn täydentävän julkisen hallintotehtävän. Tilanteessa, jossa eläkelaitos hankkisi useampia eläkekäsittelyprosessiin liittyviä tehtäviä, tulee arvioitavaksi, täyttääkö alihankinta myös tällöin subdelegoinnille asetetut edellytykset. Tämän kaltaisessa tilanteessa laissa luetellut tehtävät yhdessäkään eivät kuitenkaan sisällä eläkelaitoksen toimivaltaan kuuluvaa päätöksentekoa tai itsenäisen harkintavallan käyttämistä, joten niitä voitaisiin yhtenä kokonaisuutenakin arvioida ainoastaan avustavina ja täydentävinä julkisina hallintotehtävinä ja täyttävän tällöinkin subdelegoinnille asetetut edellytykset. Lisäksi keskeistä on, että vaikka eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välinen sopimus koskisi merkittävää osaa laissa lueteltuja avustavia tai täydentäviä julkisia hallintotehtäviä, käytännössä eläkelaitos
Näihin palveluyritykseltä hankittaviin tehtäviin ei kutakin tehtävää erikseen tarkastellen sisälly julkisen vallan käyttöä eikä itsenäistä harkintavaltaa. Eläkelaitoksen ei olisi mahdollista siirtää kaikkia tehtäviä, vaan eläkelaitos hoitaisi itse tietyt lakisääteiset tehtävänsä edelleen. Eläkelaitos hoitaisi jatkossakin muun muassa työeläketurvan vakuuttamistehtäväänsä ja huolehtisi esimerkiksi vakuutettujen etuuskäsittelyyn liittyvästä ratkaisutoiminnasta, joka sisältää julkisen vallan käyttöä. Eläkelaitos vastaisi myös eläkelaitoksen hallinnon kokonaisuudesta, kuten esimerkiksi sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja sijoitustoiminnasta.
Kuitenkin nyt arvioitava sääntely poikkeaa osittain perustuslakivaliokunnan aiemmin käsittelemistä alihankintatilanteista. Siksi on tarpeellista tarkastella myös sitä mahdollisuutta, että kyseeseen tulisi pikemminkin arviointi julkisten hallintotehtävien kokonaisuuden edelleen siirtämisen näkökulmasta, kuin yksittäisten avustavien tai täydentävien julkisten hallintotehtävien luonteen arvioinnin näkökulmasta. Näin oli myös energian alkuperäistakuita koskevan lainsäädäntöuudistuksen perustuslainmukaisuutta arvioitaessa (
HE 87/2021 vp
).
Perustuslakivaliokunta on katsonut energian alkuperätakuita koskevan lain käsittelyn yhteydessä (PeVL 33/2021 vp), että julkinen hallintotehtävä voitiin edelleen siirtää alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimivan osakeyhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Valiokunnan mukaan kyse ei ollut teknisluonteisiin tai avustaviin tehtäviin rajatusta taikka muuten koko tehtävän laajuuteen nähden rajatusta tehtävän siirrosta. Esityksessä oli kyse siitä, että alkuperäistakuurekisterin ylläpitäjän tehtäviin kuului toisten eduista päättäminen, jolloin tällaista tehtävää oli pidettävä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä (
HE 87/2021 vp
). Perustuslakivaliokunta piti mahdollisena tämän kaltaisen tehtäväkokonaisuuden siirtämistä.
Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi katsonut energian alkuperätakuita koskevan lain käsittelyn yhteydessä (PeVL 33/2021 vp), että julkinen hallintotehtävä voitiin subdelegoida kanta- ja siirtoverkon kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, vaikka tehtävän siirto koski kaikkia rekisterin ylläpitotehtäviä, ja kyse ei ollut teknisluonteisiin tai avustaviin tehtäviin rajatusta taikka muuten koko tehtävän laajuuteen nähden rajatusta tehtävän siirrosta. Energian alkuperätakuita koskevassa esityksessä oli kyse siitä, että esityksen mukaisiin rekisterin ylläpitäjän tehtäviin kuului toisten eduista päättäminen, joten rekisterin ylläpitäjän tehtävää oli pidettävä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä (
HE 37/2013 vp
). Perustuslakivaliokunta mm. katsoi tässä yhteydessä, että subdelegointi oli mahdollista silloin, kun alihankintaa harjoittava taho on kokonaan valtion omistama osakeyhtiö ja jonka toiminnan tuotto on taloudellisen valvonnan kautta rajattua
Kuitenkin nyt arvioitava sääntely poikkeaa osittain perustuslakivaliokunnan aiemmin käsittelemistä alihankintatilanteista. Siksi on tarpeellista tarkastella myös sitä mahdollisuutta, että kyseeseen tulisi pikemminkin arviointi julkisten hallintotehtävien kokonaisuuden edelleen siirtämisen näkökulmasta, kuin yksittäisten avustavien tai täydentävien julkisten hallintotehtävien luonteen arvioinnin näkökulmasta. Näin oli myös energian alkuperäistakuita koskevan lainsäädäntöuudistuksen perustuslainmukaisuutta arvioitaessa (HE 87/2021 vp).
Perustuslakivaliokunta on katsonut energian alkuperätakuita koskevan lain käsittelyn yhteydessä (PeVL 33/2021 vp), että julkinen hallintotehtävä voitiin edelleen siirtää alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimivan osakeyhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Valiokunnan mukaan kyse ei ollut teknisluonteisiin tai avustaviin tehtäviin rajatusta taikka muuten koko tehtävän laajuuteen nähden rajatusta tehtävän siirrosta. Esityksessä oli kyse siitä, että alkuperäistakuurekisterin ylläpitäjän tehtäviin kuului toisten eduista päättäminen, jolloin tällaista tehtävää oli pidettävä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä (HE 87/2021 vp). Perustuslakivaliokunta piti mahdollisena tämän kaltaisen tehtäväkokonaisuuden siirtämistä.
Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi katsonut energian alkuperätakuita koskevan lain käsittelyn yhteydessä (PeVL 33/2021 vp), että julkinen hallintotehtävä voitiin subdelegoida kanta- ja siirtoverkon kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, vaikka tehtävän siirto koski kaikkia rekisterin ylläpitotehtäviä, ja kyse ei ollut teknisluonteisiin tai avustaviin tehtäviin rajatusta taikka muuten koko tehtävän laajuuteen nähden rajatusta tehtävän siirrosta. Energian alkuperätakuita koskevassa esityksessä oli kyse siitä, että esityksen mukaisiin rekisterin ylläpitäjän tehtäviin kuului toisten eduista päättäminen, joten rekisterin ylläpitäjän tehtävää oli pidettävä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä (HE 37/2013 vp). Perustuslakivaliokunta mm. katsoi tässä yhteydessä, että subdelegointi oli mahdollista silloin, kun alihankintaa harjoittava taho on kokonaan valtion omistama osakeyhtiö ja jonka toiminnan tuotto on taloudellisen valvonnan kautta rajattua
(PeVL 33/2021 vp) Huomattavaa on, että eläkesäätiöiden ja -kassojen kohdalla ei kuitenkaan ole kyse koko eläkehakemuskäsittelyn tai vastuun siirtämisestä, koska muutoksenhakukelpoisen päätöksen ratkaisee eläkesäätiö tai eläkekassa ja ne myös vastaavat koko alihankintaprosessin asianmukaisuudesta.
Toisaalta valtion omistajuudelle ei annettu merkitystä Innovaatio Business Finlandia koskevan lain muutoksen yhteydessä (PeVL 92/2022 vp,
HE 267/2002 vp
), jossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, joka on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva viranomainen, hallinnoi valtion kokonaan omistamaa Business Finland -nimistä osakeyhtiötä. Laissa oli siirretty eräitä keskeisesti rahoituspäätöksiin ja niiden valmisteluun liittyviä julkisia hallintotehtäviä viranomaiselta yhtiölle. Perustuslakivaliokunnan mukaan ”Yhtiö on perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu muu kuin viranomainen. Merkitystä perustuslain 124 §:n soveltuvuudelle ei ole sillä, että yhtiö on voimassa olevan lain 1 §:n 2 momentin mukaan valtion kokonaan omistama (ks. myös esim.
PeVL 17/2021 vp
, kohta 89).
HE 267/2002 vp), jossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, joka on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva viranomainen, hallinnoi valtion kokonaan omistamaa Business Finland -nimistä osakeyhtiötä. Laissa oli siirretty eräitä keskeisesti rahoituspäätöksiin ja niiden valmisteluun liittyviä julkisia hallintotehtäviä viranomaiselta yhtiölle. Perustuslakivaliokunnan mukaan ”Yhtiö on perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu muu kuin viranomainen. Merkitystä perustuslain 124 §:n soveltuvuudelle ei ole sillä, että yhtiö on voimassa olevan lain 1 §:n 2 momentin mukaan valtion kokonaan omistama (ks. myös esim.
PeVL 17/2021 vp, kohta 89).
Eläkesäätiöiden ja -kassojen kohdalla ei ole kyse valtion omistamasta toimijasta, mutta lakisääteistä työeläketurvaa hoitavina laitoksina niiden toiminta on erityisen tarkkaan lainsäädännöllä säädeltyä. Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettu laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset eläkesäätiön ja -kassan hallinnon järjestämisestä ja vastuuhenkilöillä on erikseen määritellyt kelpoisuusehdot. Eläkesäätiön ja -kassan perustaminen, muutostilanteet sekä toiminnan lopettaminen ovat prosesseina laissa tarkkaan kuvattuja. Myös muun muassa eläkelaitoksen vakavaraisuusehtojen ja sijoitustoiminnan sääntely on erittäin yksityiskohtaista. Eläkesäätiöt ja -kassat raportoivat säännöllisesti toiminnastaan Finanssivalvonnalle, ja Finanssivalvonta valvoo, että ne noudattavat lainsäädäntöä ja eläkelaitoksen sääntöjä. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että eläkelaitoksen vakavaraisuus ja siihen vaikuttavat seikat on järjestetty vakuutetut edut turvaavalla
Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön perusteella voidaan katsoa, että silloin, kun lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta arvioidaan uudessa tilanteessa, valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin ei tulisi perustua yksinomaan uusiin tulkintaratkaisuihin. Perustuslainmukaisuuden arvioinnin olisi perusteltua tukeutua myös perustuslakivaliokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön. Samalla on kuitenkin huomattava, ettei perustuslakivaliokunta ole kuitenkaan sidottu aiempiin kannanottoihinsa, vaan se voi muuttaa tulkintalinjaansa tai poiketa siitä, mikä siihen on riittävän painavat valtiosääntöoikeudelliset perusteet. Arvioinnissa voidaan antaa merkitystä myös sille, ettei perustuslakivaliokunta ole aiemmin tarkastellut kyseisenkaltaista alihankintatilannetta perustuslain 124 §:n näkökulmasta.
10.6
Henkilötietojen suoja sekä tietosuoja
10.6Henkilötietojen suoja sekä tietosuoja
Esityksessä ehdotetaan, että eläkesäätiö tai eläkekassa voisi hankkia eräiden sen tehtävien hoitamisen palveluyritykseltä. Tehtäviin, joita hankittaisiin voi liittyä henkilötietojen käsittelyä.
Olemassa oleva säädöspohja on siten riittävä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan turvaamiseksi.
10.7
Virkavastuu sekä oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimukset
10.7Virkavastuu sekä oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimukset
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että annettaessa julkinen hallintotehtävä muun kuin viranomaisen tehtäväksi on varmistettava perustuslain 124 §:n edellyttämällä tavalla, ettei julkisen hallintotehtävän siirto vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia, ja että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 65/2018 vp, PeVL 26/2017 vp, s. 49, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10).
Ehdotettu sääntely ei vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia ja ehdotetun sääntelyn arvioidaan täyttävän perustuslain 21 §:n ja 124 §:n edellytykset ja olevan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukainen.
10.8
Suhde julkisuuslakiin
10.8Suhde julkisuuslakiin
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) sovelletaan eläkealalla silloin, kun toiminnassa käytetään julkista valtaa, koska julkisuuslain 4 §:n mukaan laki koskee julkista hallintotehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Lisäksi työntekijän eläkelain 191 §:n 1 momentti rajaa julkisuuslain soveltamisen vain tilanteisiin, jossa eläkelaitos käyttää julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkista valtaa.
Perustuslain 124 §:n mukaisesti julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa vaarantaa julkisuusperiaatteen toteutumista. Esityksessä ei esitetä siirrettäväksi julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, vaan julkisen vallan käyttö säilyisi eläkelaitoksissa ja kansalaisten mahdollisuus saada tietoja julkisuuslain ja sen mukaisen julkisuusperiaatteen nojalla sekä edellytykset näin valvoa julkisen vallan käyttöä säilyisivät ennallaan. Käytännössä eläkeasian käsittelyyn liittyvät tiedot tosin ovat julkisuuslain nojalla pääosin salassa pidettäviä, koska ne liittyvät usein esimerkiksi henkilön taloudelliseen asemaan tai terveydentilaan. Ne ovat näin ollen julkisuuslain nojalla pääsääntöisesti vain asianosaisjulkisuuden piirissä. Eläkelaitos vastaa julkisuuslain 11 §:n mukaisesta asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Tiedot, jotka ovat palveluyrityksellä ovat aina myös eläkelaitoksen saatavilla.
10.9
Säätämisjärjestyksen arviointi
10.9Säätämisjärjestyksen arviointi
Esityksessä ehdotetaan säädettävän eläkelaitoksen mahdollisuudesta hankkia palveluyritykseltä täydentäviä julkisia hallintotehtäviä: Perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla perusoikeuksien toteutumista ja hyvän hallinnon takeita turvattaisiin säätämällä laissa eläkesäätiötä ja eläkekassaa sekä alihankintana tehtävää hoitavaa palveluyritystä koskevista tehtävistä, kelpoisuusehdoista, erilaisista vaatimuksista ja velvollisuuksista. Ehdotetun mahdollisuuden hankkia täydentävät tehtävät palveluyritykseltä ei katsota siten vaarantavan perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumista.
Lakiehdotukset
1
Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
lain eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain
(946/2021)
1 luvun 2 §:n 5 kohta sekä
lisätään
1 luvun 2 §:ään uusi 6 kohta, 4 lukuun uusi 28 ja 29 § sekä lakiin uusi 17 a luku seuraavasti:
1 luku
Lain soveltaminen sekä eläkesäätiön ja eläkekassan toiminnan keskeiset periaatteet
2 §
Määritelmät
1 lukuLain soveltaminen sekä eläkesäätiön ja eläkekassan toiminnan keskeiset periaatteet
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
5)
konsernilla
kirjanpitolaissa
(1336/1997)
tarkoitettua konsernia;
6)
palveluyrityksellä
yhteisöä tai säätiöitä, jolta eläkelaitos voi hankkia 17 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisen.
4 luku
Hallinto
28 §
Jatkuvuussuunnitelma
4 lukuHallinto
28 §Jatkuvuussuunnitelma
Eläkelaitoksen ja palveluyrityksen on asianmukaisin toimin varmistettava toimintansa jatkuvuus ja säännöllisyys kaikissa tilanteissa. Tätä varten eläkelaitoksella ja palveluyrityksellä on oltava niiden hallitusten hyväksymä jatkuvuussuunnitelma.
29 §
Virkavastuu
29 §Virkavastuu
Eläkelaitoksen ja palveluyrityksen palveluksessa olevaan henkilöön, toimitusjohtajaan sekä hallituksen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan tässä laissa, työntekijän eläkelaissa tai yrittäjän eläkelaissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa
(412/1974)
.
17 a luku
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen eräiden tehtävien antaminen palveluyrityksille
1 §
Eläkelaitoksen eräiden tehtävien hoidon hankinta
(412/1974).
17 a lukuEläkesäätiöiden ja eläkekassojen eräiden tehtävien antaminen palveluyrityksille
1 §Eläkelaitoksen eräiden tehtävien hoidon hankinta
Eläkesäätiö voi hankkia palveluyritykseltä työntekijän eläkelain 3–10, 12, 14 ja 15 luvussa sille säädettyjen tehtävien hoitamiseen liittyvien täydentävien tehtävien hoitamisen.
14) Eläketurvakeskuksesta annetun lain
(397/2006)
4 §:ssä tarkoitettujen tilastotietojen ylläpitämisen ja toimittamisen Eläketurvakeskukselle.
2 §
Tehtävien hoidon hankkimista koskeva sopimus
2 §Tehtävien hoidon hankkimista koskeva sopimus
Eläkelaitoksen ja palveluyrityksen välillä on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa määritellään minkä 1 §:n 3 momentissa mainittujen tehtävien hoitamisen eläkelaitos hankkii palveluyritykseltä.
Eläkelaitos, joka hankkii tehtävien hoitamisen palveluyritykseltä, on siitä huolimatta vastuussa kaikkien tehtäviä koskevien säännösten ja määräysten mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta.
3 §
Tehtävien hoidon hankkimisen edellytykset
3 §Tehtävien hoidon hankkimisen edellytykset
Tehtävien, joiden hoitaminen hankitaan palveluyritykseltä, on oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrältään sellaisia, että eläkelaitos pystyy huolehtimaan työeläkelakien mukaisten velvoitteidensa noudattamisesta.
Eläkelaitoksen on varmistettava hankittavien tehtävien hoitamisen laatu palveluyrityksen valintamenettelyn ja säännöllisen seurannan avulla. Lisäksi eläkelaitoksen on seurattava, että palveluyritys noudattaa hoitamiaan tehtäviä koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä tehtävien hankintaa koskevan sopimuksen ehtoja.
4 §
Palveluyritystä koskevat vaatimukset
4 §Palveluyritystä koskevat vaatimukset
Palveluyrityksellä on oltava hoidettavikseen saamiensa tehtävien sisältöön ja laajuuteen nähden riittävä työeläke- ja hallintomenettelyosaaminen sekä riittävät taloudelliset, tietotekniset ja muut toimintaedellytykset.
2) ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön vastaamaan veloistaan.
5 §
Ilmoitukset Finanssivalvonnalle
5 §Ilmoitukset Finanssivalvonnalle
Eläkelaitoksen, joka aikoo hankkia 1 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisen palveluyritykseltä, on ilmoitettava Finanssivalvonnalle näistä tehtävistä vähintään 30 päivää ennen sitä koskevan sopimuksen voimaantuloa. Eläkelaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle myös tehtävien merkittävistä muutoksista.
6 §
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
6 §Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
Mitä 4 luvun 22 §:ssä säädetään eläkelaitoksen riskienhallinnasta ja 24 §:ssä sisäisestä valvonnasta, sovelletaan myös palveluyritykseen sen hoitaessa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä eläkelaitoksen puolesta.
7 §
Valvonta
7 §Valvonta
Finanssivalvonta valvoo palveluyritystä siltä osin, kuin se hoitaa eläkesäätiön tai eläkekassan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä.
Jos eläkelaitoksella tai palveluyrityksellä on tämän lain voimaantullessa voimassa oleva 17 a luvun 1 §:n mukaisten tehtävien hoitamista koskeva sopimus, sen on tehtävä uusi 17 a luvun 2 §:n mukainen sopimus kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, jos tehtävien hankkimista on tarkoitus jatkaa tämän lain ollessa voimassa.
2
Laki vakuutuskassoista annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
vakuutuskassoista annetun lain
(948/2021)
1 luvun 2 §:n 2 momentti seuraavasti:
1 luku
Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
2 §
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
1 lukuLain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
2 §Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
Tässä laissa tarkoitettuun vakuutuskassaan ei kuitenkaan sovelleta eläkesäätiö- ja eläkekassalain 1 luvun 1–6 §:ää, 2 luvun 1, 4, 7 ja 8 §:ää, 4 luvun 8 ja 22–26 §:ää, 5 luvun 2–4, 8 ja 9 §:ää, 6 luvun 6 §:ää, 7 ja 8 lukua, 10 luvun 1, 3, 13, 14 ja 16 §:ää, 11 luvun 1, 3, 4, 14, 15 ja 17 §:ää, 12 luvun 1–5, 10–12, 15, 17, 18, 20, 22 ja 23 §:ää, 13 luvun 1, 2, 5, 6, 12, 17–32, 34, 35 ja 39 §:ää, 14 lukua, 16 luvun 1–3 §:ää, 17 luvun 2 §:ää eikä 17 a lukua.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3
Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain
(947/2021)
1 luvun 10 §:n 1 momentti seuraavasti:
1 luku
Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
10 §
Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
1 lukuLain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
10 §Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain soveltaminen
Lisäeläkelaitokseen sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa
(946/2021), jäljempänä
eläkesäätiö- ja eläkekassalaki, säädetään eläkelaitoksesta. Lisäeläkesäätiöön sovelletaan, mitä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa säädetään eläkesäätiöstä. Lisäeläkekassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa säädetään eläkekassasta. Lisäeläkelaitokseen, lisäeläkesäätiöön tai lisäeläkekassaan ei kuitenkaan sovelleta eläkesäätiö- ja eläkekassalain 1 luvun 1–5 §:ää, 2 luvun 4, 8 ja 9 §:ää, 4 luvun 4, 8, 15, 26 § ja 29 §:ää, 5 luvun 2–4, 8 ja 9 §:ää, 6 luvun 3 ja 6 §:ää, 7 ja 8 lukua, 10 luvun 1, 3, 7, 13 ja 14 §:ää, 11 luvun 3, 4 ja 15 §:ää, 12 luvun 1–6, 10–12, 15–18, 20, 22, 23 ja 27 §:ää, 13 luvun 1, 2, 4–6, 12, 14, 17–26, 28–30 ja 39 §:ää, 14 luvun 2–8 §:ää, 16 luvun 1–3 §:ää, 17 luvun 2 §:ää eikä 17 a lukua.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Finanssivalvonnasta annetun lain
(878/2008)
4 §:n 3 momentti ja 4 momentin 6 kohta, sellaisina kuin ne ovat 4 §:n 3 momentti laissa 556/2024 ja 4 momentin 6 kohta laissa 954/2021, seuraavasti:
4 §Valvottavat
Toimilupavalvottavaan rinnastetaan 3 luvun säännöksiä sovellettaessa vakuutusyhdistyslaissa
(1250/1987)
tarkoitettu vakuutusyhdistys, vakuutuskassalaissa
(948/2021)
tarkoitettu vakuutuskassa, Kevasta annetussa laissa
(66/2016)
tarkoitettu Keva-niminen eläkelaitos (Keva), eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa
(946/2021)
, jäljempänä
eläkesäätiö- ja eläkekassalaki
, säädetään eläkelaitoksesta. Lisäeläkesäätiöön sovelletaan, mitä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa säädetään eläkesäätiöstä. Lisäeläkekassaan sovelletaan, mitä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa säädetään eläkekassasta. Lisäeläkelaitokseen, lisäeläkesäätiöön tai lisäeläkekassaan ei kuitenkaan sovelleta eläkesäätiö- ja eläkekassalain 1 luvun 1–5 §:ää, 2 luvun 4, 8 ja 9 §:ää, 4 luvun 4, 8, 15, 26 § ja 29 §:ää, 5 luvun 2–4, 8 ja 9 §:ää, 6 luvun 3 ja 6 §:ää, 7 ja 8 lukua, 10 luvun 1, 3, 7, 13 ja 14 §:ää, 11 luvun 3, 4 ja 15 §:ää, 12 luvun 1–6, 10–12, 15–18, 20, 22, 23 ja 27 §:ää, 13 luvun 1, 2, 4–6, 12, 14, 17–26, 28–30 ja 39 §:ää, 14 luvun 2–8 §:ää, 16 luvun 1–3 §:ää, 17 luvun 2 §:ää eikä 17 a lukua.
tarkoitettu eläkekassa, eläkesäätiö ja palveluyritys, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa
(947/2021)
tarkoitettu lisäeläkekassa ja lisäeläkesäätiö, ETA-lisäeläkesäätiö ja ETA-lisäeläkekassa, luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen muu kuin 2 momentin 14 kohdassa tarkoitettu omistusyhteisö sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa
(699/2004)
tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö niin kuin mainitussa luvussa säädetään.
Muulla valvottavalla
tarkoitetaan tässä laissa:
6) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitettua eläkesäätiötä, eläkekassaa ja palveluyritystä sekä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettua lisäeläkesäätiötä, lisäeläkekassaa, ETA-lisäeläkesäätiötä ja ETA-lisäeläkekassaa;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
4
Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Finanssivalvonnasta annetun lain
(878/2008)
4 §:n 3 momentti ja 4 momentin 6 kohta, sellaisina kuin ne ovat 4 §:n 3 momentti laissa 556/2024 ja 4 momentin 6 kohta laissa 954/2021, seuraavasti:
4 §
Valvottavat
Toimilupavalvottavaan rinnastetaan 3 luvun säännöksiä sovellettaessa vakuutusyhdistyslaissa
(1250/1987)
tarkoitettu vakuutusyhdistys, vakuutuskassalaissa
(948/2021)
tarkoitettu vakuutuskassa, Kevasta annetussa laissa
(66/2016)
tarkoitettu Keva-niminen eläkelaitos (
Keva
), eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa
Finanssivalvonnan valvontamaksuista annetun lain 1209/2023 1 §:n 3 kohdan e alakohta ja 6 §:n 2 momentin 13 kohta sekä
lisätään
6 §:n 2 momenttiin uusi 14 kohta seuraavasti:
1 §Maksuvelvollinen
Finanssivalvonnan valvontamaksun ovat velvollisia suorittamaan:
3) seuraavat vakuutus- ja eläkealan toimijat:
e) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa
(946/2021)
tarkoitettu eläkekassa, eläkesäätiö ja palveluyritys, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa
(947/2021)
tarkoitettu lisäeläkekassa ja lisäeläkesäätiö, ETA-lisäeläkesäätiö ja ETA-lisäeläkekassa, luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen muu kuin 2 momentin 14 kohdassa tarkoitettu omistusyhteisö sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa
(699/2004)
tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö niin kuin mainitussa luvussa säädetään.
Muulla valvottavalla
tarkoitetaan tässä laissa:
6) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitettua eläkesäätiötä, eläkekassaa ja palveluyritystä sekä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettua lisäeläkesäätiötä, lisäeläkekassaa, ETA-lisäeläkesäätiötä ja ETA-lisäeläkekassaa;
tarkoitettu eläkesäätiö, eläkekassa ja palveluyritys;
6 §Vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksut
Pelkkää perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden perusmaksun määrä on:
13) vakuutuskassalaissa tarkoitetun muun vakuutuskassan kuin sairauskassan osalta 1 500 euroa;
14) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun palveluyrityksen osalta 1500 euroa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
5
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksuista annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
Finanssivalvonnan valvontamaksuista annetun lain 1209/2023 1 §:n 3 kohdan e alakohta ja 6 §:n 2 momentin 13 kohta sekä
lisätään
6 §:n 2 momenttiin uusi 14 kohta seuraavasti:
1 §
Maksuvelvollinen
Finanssivalvonnan valvontamaksun ovat velvollisia suorittamaan:
3) seuraavat vakuutus- ja eläkealan toimijat:
e) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa
(946/2021)
tarkoitettu eläkesäätiö, eläkekassa ja palveluyritys;
6 §
Vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksut
Pelkkää perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden perusmaksun määrä on:
13) vakuutuskassalaissa tarkoitetun muun vakuutuskassan kuin sairauskassan osalta 1 500 euroa;
14) eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun palveluyrityksen osalta 1500 euroa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Helsingissä
10.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina Partanen
PääministeriPetteri OrpoSosiaaliturvaministeriKaroliina Partanen