Что изменилось
HE 169/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:41 · +148 −255 строк
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
15.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 169/2026
… 4 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
… 3 строк без изменений …
Kansaneläkelaitos on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamiseksi. Muutoksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia suojata Kansaneläkelaitoksen työntekijöitä uhkailulta ja häirinnältä. Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen antamia päätöksiä ei tarvitsisi enää kaikissa tapauksissa allekirjoittaa päätöksen tehneen henkilön nimellä.
Apulaisoikeusmies lähetti päätöksensä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja hallintolain valmistelusta vastaavalle oikeusministeriölle otettavaksi huomioon arvioitaessa sitä, onko hallintolain voimaantulon jälkeen hallintomenettelyssä tapahtunut sellaista kehitystä, joka edellyttäisi yleislain tasoisen sääntelyn uudelleenarvioimista. Oikeusministeriössä ei ole vireillä asiaa koskevaa yleislain uudistamiseen tähtäävää hanketta, joten Kansaneläkelaitoksen työntekijöitä koskevan erityislain säätäminen olisi perusteltua jatkuvasti yleistymässä olevan häirintäongelman vähentämiseksi.
1.2
Valmistelu
Lailla (28.11.2025/1057) Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutettiin siten, että laki ei enää velvoita päätöksestä lisätietoja antavan henkilön nimen ilmoittamista päätöksessä. Kuten lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 81/2025
) todettiin, ehdotetusta muutoksesta huolimatta Kansaneläkelaitoksen antamassa päätöksessä on kuitenkin edelleen näkyvissä päätöksen tehneen henkilön nimi.
1.2Valmistelu
Lailla (28.11.2025/1057) Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutettiin siten, että laki ei enää velvoita päätöksestä lisätietoja antavan henkilön nimen ilmoittamista päätöksessä. Kuten lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 81/2025) todettiin, ehdotetusta muutoksesta huolimatta Kansaneläkelaitoksen antamassa päätöksessä on kuitenkin edelleen näkyvissä päätöksen tehneen henkilön nimi.
… 6 строк без изменений …
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi asiassa antamassaan lausunnossa (StVM 19/2025 vp, s. 6), että valiokunta pitää Kansaneläkelaitoksen henkilöstöön kohdistuvien häiriö- ja uhkatilanteiden torjumiseksi ja työturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olevassa Kansaneläkelaitoksesta annetun asetuksen (1137/ 2001) valmistelun yhteydessä sääntelyä muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen antamassa päätöksessä ei enää näy päätöksen tehneen henkilön nimeä.
Hankkeen asiakirjat ovat saatavilla valtioneuvoston hankeikkunan julkisessa palvelussa hanketunnuksella STM061:00/2026 tai asianumerolla VN/20549/2026 osoitteessa
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM061:00/2026
.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöihin kohdistuva uhkailu ja häirintä
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM061:00/2026.
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöihin kohdistuva uhkailu ja häirintä
… 15 строк без изменений …
Kansaneläkelaitoksen palveluksessa työskenteleviin toimihenkilöihin on enenevässä määrin kohdistettu uhkailua, häirintää ja mustamaalaamista Kansaneläkelaitoksen antamien päätösten vuoksi. Tällainen epäasiallinen käytös kohdistuu toisinaan myös toimihenkilöiden perheenjäseniin. Uhkaavat tilanteet ja häirintä ovat lisääntyneet erityisesti sen jälkeen, kun perustoimeentulotuen toimeenpano siirrettiin Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alussa. Erityisesti perustoimeentulotuen käsittely on lisännyt tilanteita, joissa henkeen tai terveyteen kohdistuva uhka kohdistuu Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöön tai hänen perheeseensä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstöltä saatu palaute ja huoli asiasta on päivittäistä. Uhkailua on kohdistettu sekä etuuspäätöksentekijöihin että asiakasneuvonnassa työskenteleviin henkilöihin.
Sosiaaliturvajärjestelmän toimivuus edellyttää koulutukseen perustuvaa ja asiantuntevaa henkilöosaamista. Kansaneläkelaitoksen työntekijöihin enenevässä määrin kohdistuvalla uhkailulla ja häirinnällä voidaan olettaa olevan vaikutusta mahdollisuuteen saada osaavia henkilöitä Kansaneläkelaitoksen palvelukseen. Häirintä ja uhkailu saattaa vaikuttaa myös asiatuntijaosaajien halukkuuteen pysyä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa.
2.2
Toteutettuja toimenpiteitä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden suojaamiseksi.
2.2Toteutettuja toimenpiteitä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden suojaamiseksi.
… 21 строк без изменений …
Kansaneläkelaitos viestii aktiivisesti asiakkailleen päätösten perusteista. Tällä viestinnällä pyritään paitsi lisäämään asiakasymmärrystä, myös vähentämään mahdollista tyytymättömyyttä, mikä osaltaan ennaltaehkäisee häirintää. Kansaneläkelaitoksen sisäiset etuusohjeet ovat julkisesti esillä Kansaneläkelaitoksen internetsivustolla. Päätöksentekijöiden jatkuvalla kouluttamisella pyritään minimoimaan virheelliset päätökset, minkä myötä asiakastyytyväisyys paranee.
Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin on syksyllä 2025 säädetty poikkeus siitä hallintolain vaatimuksesta, että päätöksestä olisi ilmettävä lisätietoja antavan henkilön nimi ja hänen yhteystietonsa. Uuden Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
(1057/2025)
20 b §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä on käytävä ilmi Kansaneläkelaitoksen yhteystieto, josta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Tällä muutoksella on myös yhteys Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden työturvallisuuden parantamiseen. Muutoksen johdosta ei voida enää edellyttää, että päätöksentekijän nimen olisi käytävä ilmi päätöksestä lisätietoja antavana henkilönä ja lisäksi vältytään siltä, että uhkailua ja häirintää alettaisiin kohdentaa muuhun lisätietoja antavaan henkilöön, jonka nimi ilmenee Kansaneläkelaitoksen päätöksestä.
2.3
Uhkailu- ja häirintäongelmasta muilla aloilla
2.3Uhkailu- ja häirintäongelmasta muilla aloilla
… 3 строк без изменений …
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 11.12.2025 - 22.1.2026 lausuntokierroksen Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta siten, että päätöksen allekirjoitukseksi voitaisiin merkitä Kansaneläkelaitos päätöksentekijän nimen sijaan. Useimmissa lausunnoissa ehdotettua muutosta pidettiin tarpeellisena ja kannatettavana, ja sen nähtiin muun muassa olevan tärkeä osa systemaattista ja vastuullista työturvallisuustyötä. Useissa lausunnoissa todettiin myös, että häirintää ja uhkailua esiintyy laajemminkin viranomaistoiminnassa ja julkisen vallan käytössä. Lausuntojen mukaan olisi perusteltua pohtia laajemmin mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi eri hallinnonaloilla.
Näiden eri aloilta saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden uhkailu ja häirintä on valitettavan yleistä monella eri työelämän alueella, ja että nykyisin käytössä olevat suojelutoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tämä puoltaa julkisen vallan ryhtymistä uudenlaisiin toimenpiteisiin uhkailu- ja häirintäongelmaan puuttumiseksi.
2.4
Oikeudellisesta nykytilasta
2.4Oikeudellisesta nykytilasta
Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Hallintolain
(434/2003)
2 §:n 2 momentin perusteella lakia sovelletaan muun muassa itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa, jollainen Kansaneläkelaitoskin on. Hallintolain 1 §:n mukaan kyseisen lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Hallintolain 8 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.
Hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain asemasta. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (
HE 72/2002 vp
, s. 53) mukaan hallintolakia sovelletaan myös täydentävästi tietyssä hallintoasiassa noudatettavaa menettelyä koskevan muun lain rinnalla. Hallituksen esityksen mukaan todetusti saattavat hallinnonalakohtaiset erityispiirteet kuitenkin vastaisuudessakin edellyttää hallintolaista poikkeavaa sääntelyä.
Hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain asemasta. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp, s. 53) mukaan hallintolakia sovelletaan myös täydentävästi tietyssä hallintoasiassa noudatettavaa menettelyä koskevan muun lain rinnalla. Hallituksen esityksen mukaan todetusti saattavat hallinnonalakohtaiset erityispiirteet kuitenkin vastaisuudessakin edellyttää hallintolaista poikkeavaa sääntelyä.
Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittelyssä tehtävät päätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätösten sisällöstä säädetään hallintolain 44 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan päätöksestä on selvästi käytävä ilmi päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta (1 kohta) sekä sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä (4 kohta). Hallintolaki ei velvoita hallintopäätöksen allekirjoittamiseen, eikä merkitsemään päätöksen allekirjoitukseksi hallintopäätöksen tehneen henkilön nimeä. Hallintolain 44 §:n 1 momentin 1 kohta velvoittaa ainoastaan siihen, että päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen tehnyt viranomainen.
Hallintovaliokunta totesi hallintolakia koskevasta hallituksen esityksestä (
HE 72/2002 vp
) antamassaan mietinnössä (HaVM 29/2002 vp, s. 9) seuraavaa: ”Hallintolain soveltamisalalla voi sinänsä esiintyä tilanteita, joissa ratkaisuun osallistuneiden henkilöiden nimien ilmaiseminen päätöksessä on vaikeaa. Pääsääntönä tulisi kuitenkin olla, että nimet ilmenevät päätöksestä. Valiokunnan käsityksen mukaan useimmissa viranomaisissa vakiintuneen käytännön mukaisesti päätöksessä pyritään ilman nimenomaista säännöstäkin ilmoittamaan ratkaisijoiden nimet. Lausuntovaiheessa myös hallintolakiehdotuksessa oli nimenomainen säännös velvollisuudesta ilmoittaa asian ratkaisemiseen osallistuneiden henkilöiden nimet. Säännösehdotus sai kuitenkin osakseen laajaa kritiikkiä. Arvostelu kohdistui erityisesti soveltamisvaikeuksiin monijäsenisen toimielimen päätöksenteossa, jossa esittelijällä ei ole aina välttämättä tietoa päätöksentekoon osallistuneista henkilöstä. Säännöksen katsottiin
Hallintovaliokunta totesi hallintolakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 72/2002 vp) antamassaan mietinnössä (HaVM 29/2002 vp, s. 9) seuraavaa: ”Hallintolain soveltamisalalla voi sinänsä esiintyä tilanteita, joissa ratkaisuun osallistuneiden henkilöiden nimien ilmaiseminen päätöksessä on vaikeaa. Pääsääntönä tulisi kuitenkin olla, että nimet ilmenevät päätöksestä. Valiokunnan käsityksen mukaan useimmissa viranomaisissa vakiintuneen käytännön mukaisesti päätöksessä pyritään ilman nimenomaista säännöstäkin ilmoittamaan ratkaisijoiden nimet. Lausuntovaiheessa myös hallintolakiehdotuksessa oli nimenomainen säännös velvollisuudesta ilmoittaa asian ratkaisemiseen osallistuneiden henkilöiden nimet. Säännösehdotus sai kuitenkin osakseen laajaa kritiikkiä. Arvostelu kohdistui erityisesti soveltamisvaikeuksiin monijäsenisen toimielimen päätöksenteossa, jossa esittelijällä ei ole aina välttämättä tietoa päätöksentekoon osallistuneista henkilöstä. Säännöksen katsottiin
johtavan merkittäviin käytännön ongelmiin myös massahallintoasioissa annetuissa päätöksissä, kuten verotuspäätöksissä.”
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
(621/1999)
… 18 строк без изменений …
3 §:n mukaan kyseisessä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Tietosuoja-asetuksen näkökulmasta asiaa tarkasteleva tietosuojavaltuutettu on todennut, että sinänsä yleinen tietosuoja-asetus antaa rekisteröidylle oikeuden saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä ja joissakin tapauksissa myös käsittelyyn osallistuneista henkilöistä. Tämä ei tietosuojavaltuutetun vakiintuneen kannan mukaan ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tämä tieto tulisi löytyä esimerkiksi viranomaisen tekemästä päätöksestä.
Tietosuojavaltuutetun pp-liite TSV:n lausuntoon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa
HE 81/2025 vp
.
2.4.1
Työnantajan työturvallisuusvelvoitteista
[1]
2.4.1Työnantajan työturvallisuusvelvoitteista
Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä on tarkemmin säädetty työturvallisuuslaissa
(738/2002)
. Työturvallisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaissa työnantajalta edellytetään siten laajaa, suunnitelmallista ja etukäteistä toimintaa kaikkien työntekijän hyvinvointia uhkaavien tekijöiden minimoimiseksi.
(738/2002). Työturvallisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaissa työnantajalta edellytetään siten laajaa, suunnitelmallista ja etukäteistä toimintaa kaikkien työntekijän hyvinvointia uhkaavien tekijöiden minimoimiseksi.
… 3 строк без изменений …
Työturvallisuuslain 8 §:n 3 momentin mukaan työnantajan on lisäksi suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työturvallisuuslain 8 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.
Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan työnantajan tulee aktiivisesti seurata, esiintyykö työpaikalla häirintää, ja puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään oma-aloitteisesti. Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
2.4.2
Työntekijöiden anonymisointi työturvallisuuden parantamiseksi
2.4.2Työntekijöiden anonymisointi työturvallisuuden parantamiseksi
Esimerkkinä toimenpiteestä, joka on tehty vakavaa häirintää kokevien työntekijöiden suojelemiseksi, voidaan mainita poliisin virkapukuasetuksen muuttaminen (Sisäministeriön asetus poliisin virkapuvusta
(606/2020)
. Vuonna 2020 kyseisen asetuksen 15 §:ää muutettiin siten (SM018:00/2020), että virkapuvussa voi käyttää nimilaatan sijaan tilapäisiä tunnistemerkkejä tai muita tunnistemerkkejä, joilla poliisi voidaan yksilöidä, esimerkiksi numeroa. Poliisin on kuitenkin tarvittaessa ilmaistava olevansa poliisi ja pyynnöstä esitettävä virkamerkkinsä, jos sen ilmaiseminen tai esittäminen on mahdollista toimenpidettä vaarantamatta. Muutosta perusteltiin siten, että uusi käytäntö heikentäisi mahdollisuuksia selvittää esimerkiksi poliisimiehen henkilö- ja osoitetietoja ja sitä kautta ennaltaehkäisisi poliisiin taikka hänen läheisiinsä kohdistuvaa uhkailua. Muutoksen tarkoituksena oli vähentää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista ja uhkailua, ja sillä tavoin vaikuttaa positiivisesti
(606/2020). Vuonna 2020 kyseisen asetuksen 15 §:ää muutettiin siten (SM018:00/2020), että virkapuvussa voi käyttää nimilaatan sijaan tilapäisiä tunnistemerkkejä tai muita tunnistemerkkejä, joilla poliisi voidaan yksilöidä, esimerkiksi numeroa. Poliisin on kuitenkin tarvittaessa ilmaistava olevansa poliisi ja pyynnöstä esitettävä virkamerkkinsä, jos sen ilmaiseminen tai esittäminen on mahdollista toimenpidettä vaarantamatta. Muutosta perusteltiin siten, että uusi käytäntö heikentäisi mahdollisuuksia selvittää esimerkiksi poliisimiehen henkilö- ja osoitetietoja ja sitä kautta ennaltaehkäisisi poliisiin taikka hänen läheisiinsä kohdistuvaa uhkailua. Muutoksen tarkoituksena oli vähentää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista ja uhkailua, ja sillä tavoin vaikuttaa positiivisesti
poliisin henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Mainittakoon lisäksi, että EU-oikeudessakin tunnetaan mahdollisuus virkamiehen yksi-löimiseen nimen sijasta henkilöstönumerolla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2016/399) 8 artiklan 5 kohdan mukaan kolmannen maan kansalainen voi pyytää perusteellisen tarkastuksen toisella linjalla suorittaneiden rajavartijoiden nimet tai henkilöstönumerot, rajanylityspaikan nimen ja rajanylityksen ajankohdan.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 2016/399) henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä.
3
Tavoitteet
[2]
3Tavoitteet
… 1 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin lisättäväksi uusi säännös, joka mahdollistaisi tietyissä tapauksissa päätöksentekijän nimen pois jättämisen päätöksestä.
Nykyisellään Kansaneläkelaitoksella on hyvin rajalliset keinot ennaltaehkäistä toimihenkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistuvia uhkauksia ja häirintätilanteita. Rajaamalla toimihenkilöiden nimitietojen saatavuutta Kansaneläkelaitoksella olisi paremmat edellytykset estää ennalta häirintä- ja vaaratilanteiden syntymistä. Muutoksella puututtaisiin nykyistä vahvemmin Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden työtehtäviensä vuoksi kohtaamaan häirintään ja uhkailuun, joka uhkaa myös Kansaneläkelaitoksen harjoittamaa viranomaistoimintaa. Samalla pystyttäisiin paremmin turvaamaan Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöille perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa jokaiselle ihmiselle taatut oikeudet henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden suojaamiseksi häirinnältä ja uhkailulta Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin esitetään lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois Kansaneläkelaitoksen antamista toimeentulotukipäätöksistä ja niiden yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä. Näiden päätösten yhteydessä uhkailua ja häirintää esiintyy eniten. Päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois päätöksentekijöiden suojelemiseksi myös muusta etuuspäätöksestä, jos olisi syytä olettaa, että päätöksentekijään kohdistetaan uhkailua tai häirintää.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2Pääasialliset vaikutukset
… 7 строк без изменений …
Päätöksentekijän nimen pois jättämisen päätöksistä vähentäisi Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöihin kohdistuvia uhka- ja häirintätilanteita. Tällaiset vaikutukset todettiin Kansaneläkelaitoksen vuonna 2024 toteuttamassa kokeilussa, jossa toimeentulotukipäätöksistä jätettiin pois päätöksentekijän nimi (ks. tästä tarkemmin jakso 2.2 nykytilan kuvaus). Nimen poistamisella päätöksistä oli sekä päätöksiä tekevien että asiakaspalvelussa työskentelevien henkilöiden työturvallisuutta lisäävä vaikutus. Esitetyllä muutoksella olisi vaikutuksia myös päätöksentekijöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, kuten jaksoissa 4.2.1 ja 10.5 tarkemmin esitetään.
Päätöksentekijän nimen poistaminen päätöksestä ei vaikuttaisi asiakkaan mahdollisuuksiin saada neuvontaa asiassa tai saada lisätietoja annetusta päätöksestä. Asiakkaan ohjaus, tuki ja neuvonta toteutetaan Kansaneläkelaitoksella useita palvelukanavia hyödyntäen. Kansaneläkelaitoksen antamissa etuuspäätöksissä annetaan asiakkaalle asiakaspalvelun yhteystiedot. Asiakkaan yhteydenottoihin näissä eri palvelukanavissa vastaavat asiakaspalveluun erikoistuneet Kansaneläkelaitoksen asiantuntijat. Asiakkaan yhteydenotot tietystä hänen saamastaan etuuspäätöksestä eivät siten nykyisinkään ohjaudu kyseisen päätöksen antaneelle etuuskäsittelijälle. Asiakkaalla ei lähtökohtaisesti ole Kansaneläkelaitoksessa nimettyä yhteyshenkilöä juuri kyseisen asiakkaan etuusasioiden hoitamisessa.
4.2.1
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
4.2.1.1
Vaikutukset työntekijöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen
4.2.1Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
4.2.1.1Vaikutukset työntekijöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen
Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu ja henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Yksityiselämän suojaa edellyttää myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Vastaavanlaista suojaa määrittelee lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla, jonka mukaan jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan. Yleisenä suojan kohteena on henkilön oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten aiheetonta puuttumista hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä tai henkilöiden välisiin suhteisiin.
Ehdotetulla päätöksentekijöiden nimien jättämisellä pois päätöksistä olisi huomattava positiivinen vaikutus Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden yksityiselämän turvaamisen ja yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen kannalta. Ensivaiheessa tosin vaikutukset ulottuisivat kuitenkin vain toimeentulotukipäätöksiä käsitteleviin henkilöihin (mukaan lukien ko. neuvontapalvelun työntekijät) ja vasta Kansaneläkelaitoksen teknisten järjestelmien uudistamishankkeen edetessä vaikutukset saataisiin ulottumaan myös muihin etuuspäätösten ratkaisuasiantuntijoihin ja niihin liittyvän neuvontapalvelun työntekijöihin.
4.2.1.2
Vaikutukset päätöksensaajien oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuteen
4.2.1.2Vaikutukset päätöksensaajien oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuteen
… 17 строк без изменений …
Tehtyä ehdotusta tulee tarkastella myös perustuslain 21 §:ssä todetun oikeusturvaperusoikeuden toteutumisen kannalta.
Alaikäisellä lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on mahdollisuus itsenäisesti hakea Kansaneläkelaitoksen etuuksia. Hän voi hakea myös toimeentulotukea, jos hän asuu erillään vanhemmistaan. Myös huoltajalla on oikeus alle 18-vuotiaan lapsen asioiden hoitamiseen Kansaneläkelaitoksessa. Yleinen tiedottaminen ja hakemisen yhteydessä tapahtuva neuvonta saavuttaa myös alaikäiset tuen hakijat ja heidän huoltajansa. Ehdotuksella ei ole erityisiä alaikäisiin kohdistuvia vaikutuksia.
4.2.2
Arvio vaikutuksista turvallisuuteen ja Kansaneläkelaitoksen toiminnan legitimiteettiin
4.2.2Arvio vaikutuksista turvallisuuteen ja Kansaneläkelaitoksen toiminnan legitimiteettiin
… 7 строк без изменений …
Kansaneläkelaitoksen vuonna 2024 toteuttaman toimeentulopäätöksiä koskevan kokeilun tulosten voidaan katsoa antavan suuntaa ehdotetun lakimuutoksen merkityksestä Kansaneläkelaitoksen työntekijöille, heidän perheenjäsenilleen ja päätöksensaajille. Kokeilun aikana Kansaneläkelaitos antoi yli miljoona toimeentulotukipäätöstä, joissa ei mainittu päätöksentekijän nimeä.
Vuonna 2025 Verohallinnon tilaaman puhelintutkimuksen mukaan syys-lokakuussa 81 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen verohallintoon voi luottaa. Vastaajista 66 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että verohallinon toiminta ja päätöksenteko on avointa. Vastaajista 10 % oli tästä kysymyksestä jokseenkin tai täysin eri mieltä.
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/kampanjat/
[3]
Vaikka tutkimustietoa asiasta ei olekaan, on kuitenkin mahdollista olettaa, että suuri yleisö ei yleensä ole tietoinen siitä syystä, miksi verotuspäätöksissä ei ilmene päätöksentekijän nimeä. Jos tämä oletus pitää paikkansa, on perusteltua olettaa, että päätöksentekijän nimen poistamiseen osasta Kansaneläkelaitoksen tekemiä päätöksiä nyt esitetyllä tavalla, ei tultaisi yleisesti suhtautumaan negatiivisesti. Myös osa Kansaneläkelaitoksen tekemistä päätöksistä on jo pitkään tehty automaattista
tietojenkäsittelyä apuna käyttäen. Tällaisissa päätöksissä allekirjoituksena on ollut ”Kansaneläkelaitos”. Kansaneläkelaitos ei ole saanut tällaisesta allekirjoituskäytännöstä merkittävää negatiivista asiakaspalautetta.
4.2.3
Vaikutukset muihin viranomaisiin
4.2.3Vaikutukset muihin viranomaisiin
Hallinto-oikeuksille tultaneen tekemään valituksia Kansaneläkelaitoksen antaessa kielteisen päätöksen päätöksentekijän nimeä pyytäneelle henkilölle. Voidaan kuitenkin olettaa tällaisten valitusten määrän jäävän varsin vähäiseksi. Jaksossa 2.2 kuvatussa kokeilussa Kansaneläkelaitos antoi yli miljoona toimeentulotukipäätöstä ilman päätöksentekijän nimeä, ja nimitietoa kieltäydyttiin antamasta vain viidelle henkilölle. Yksikään näistä henkilöistä ei valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Myös ylimmille lainvalvojille tultaneen tekemään kanteluita Kansaneläkelaitoksen jättäessä päätöksentekijöiden nimiä ilmoittamatta päätöksissä. Vuonna 2024 Kansaneläkelaitoksen tekemän toimeentulotukipäätöksiä koskevan kokeilun vuoksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin 14 kantelua. Jos nyt tehdyn esityksen mukaisesti Kansaneläkelaitokselle säädettäisiin lailla nimenomainen oikeus päätöksentekijän nimen poisjättämiseen päätöksistä ja tästä lainmuutoksesta myös tavanomaiseen tapaan laajasti tiedotettaisiin Kansaneläkelaitoksen asiakkaita, voidaan olettaa, että tätä asiaa koskevien kanteluiden määrä jäisi tulevaisuudessa vähäiseksi.
4.2.4
Vaikutukset Ahvenanmaan sekä sen asukkaiden asemaan
4.2.4Vaikutukset Ahvenanmaan sekä sen asukkaiden asemaan
Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivät voi säätää maakuntalakeja sille itsehallintolain mukaan kuuluvan toimivallan rajoissa. Toimivalta perustoimeentulotuessa sekä useissa sosiaaliturvan etuuksissa kuuluu maakuntapäiville. Myös sosiaalietuuksien käsittely Ahvenanmaalla eroaa osin Manner-Suomen käytännöistä. Ahvenanmaalla etuuksia haetaan eri toimijoilta kuin mantereella. Vain osassa Ahvenanmaalla maksettavista sosiaalietuuksista toimeenpanijana toimii Kansaneläkelaitos. Perustoimeentulotuen toimeenpano Ahvenanmaalla kuuluu Kansaneläkelaitoksen sijaan sosiaalihuollosta vastaavalle Kommunernas socialtjänst k.f.:lle. Näin ollen esityksessä ehdotetulla sääntelyllä, jonka mukaan päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois kaikista Kansaneläkelaitoksen antamista, perustoimeentulotukea koskevista päätöksistä ja niiden yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä, ei olisi vaikutusta Ahvenanmaalla asuvien perustoimeentulotuen hakijoiden asemaan.
Esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle oikeutta jättää päätöksentekijän nimi pois muista kuin perustoimeentulotukea koskevista etuuspäätöksistä, jos on syytä olettaa, että päätöksentekijään kohdistettaisiin uhkailua tai häirintää. Tällä ehdotuksella voisi olla vaikutusta sellaisiin Ahvenanmaalla asuviin, joiden kohdalla säännöksessä mainittu arvio uhkailun tai häirinnän riskistä toteutuisi heidän hakiessaan Kansaneläkelaitoksen Ahvenanmaalla toimeenpanemaa etuutta. Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia etuuksia Ahvenanmaalla ovat esimerkiksi yleinen asumistuki, elatustuki sekä lapsilisä.
4.2.5
Taloudelliset vaikutukset
4.2.5Taloudelliset vaikutukset
Esitys edellyttää muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin, mistä aiheutuu vähäisiä kustannuksia.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5.1.1
Rikosprosessi suojakeinona
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5.1.1Rikosprosessi suojakeinona
Kuten edellä jaksossa 2.1 on todettu Kansaneläkelaitoksen työntekijät eivät useinkaan ole halukkaita tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaiselle, koska pelkona on omien henkilötietojen päätyminen tätä kautta uhkailijan tietoon. Rikosprosessit ovat myös työteliäitä, pitkäkestoisia ja henkisesti uhrille kuormittavia, mistä syystä poliisin puoleen kääntyminen ei ole itsessään riittävä keino suojaamaan työntekijöitä ulkopuoliselta asiattomalta kohtelulta ja häirinnältä. Tutkintapyynnön tekeminen ei myöskään poista mahdollisuutta asiattomaan ja mahdollisesti hyvinkin ahdistavaan häirintään ja maalittamiseen sosiaalisessa mediassa. Rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtyminen on suojakeinona käytettävissä vasta jälkikäteen työntekijän jo jouduttua uhkailun tai häirinnän uhriksi, eikä rikosoikeudellista preventiivistä vaikutustakaan voida pitää toteutuneiden häirintämäärien perusteella tehokkaana.
Jälkikäteisin rikosoikeudellisin keinoin ei pystytä estämään loukkaamasta Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöille perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa jokaiselle ihmiselle taattuja oikeuksia henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen.
5.1.2
Henkilöstönumero allekirjoituksena
5.1.2Henkilöstönumero allekirjoituksena
Kuten jaksossa 2.4.2 on tarkemmin esitetty esimerkkinä toimenpiteestä, joka on tehty vakavaa häirintää kokevien työntekijöiden suojelemiseksi, voidaan mainita mahdollisuus käyttää poliisin virkapuvussa nimilaatan sijaan tunnistenumeroa poliisin yksilöimiseksi. Myös rajavartioiden kohdalla yksilöiminen voidaan toteuttaa ilmoittamalla joko nimi tai henkilöstönumero.
Myös Kansaneläkelaitoksen päätösten allekirjoittaminen nimen sijasta henkilöstönumerolla voisi olla yksi vaihtoehto uhkailuongelman ratkaisemiseksi. Tästä ei kuitenkaan olisi vastaavaa hyötyä, kuin poliisimiehen tai rajavartijan tunnistamisongelmassa. Kun henkilö kohtaa kasvokkain poliisimiehen tai rajavartijan, hänelle ei jää muuta yksilöintikeinoa, kuin kasvojen ja henkilöstönumeron muistaminen. Sen sijaan Kansaneläkelaitoksen päätöksentekijästä jää aina tiedot Kansaneläkelaitoksen rekistereihin, ja asianosaisella on mahdollisuus päätöksen tehneen henkilön nimen selvittämiseen vain pyytämällä nimitietoa Kansaneläkelaitoksesta. Asianosaisen olisi nähtävä sama vaiva, vaikka Kansaneläkelaitoksen päätös olisikin allekirjoitettu päätöksentekijän henkilöstönumerolla. Hyödyn henkilöstönumerolla allekirjoittamisesta voidaan arvioida jäävän vähäiseksi.
5.1.3
Turvakielto
5.1.3Turvakielto
Turvakiellosta säädetään väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa
(661/2009)
. Turvakieltoa voivat hakea henkilöt, joilla on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Turvakieltoa koskevista säännöksistä ilmenee, että turvakiellon alaisia tietoja ei voida milloinkaan luovuttaa muille kuin viranomaisille. Digi- ja väestötietoviraston vahvistamien, tietosuojalainsäädännön soveltamiseksi ja hyvän tietojenkäsittelytavan edistämiseksi antamien väestötietojärjestelmän turvakiellon käytännesääntöjen mukaan voidaan turvakiellon alaisia tietoja luovuttaa viranomaisillekin vain rajoitetusti.
(661/2009). Turvakieltoa voivat hakea henkilöt, joilla on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Turvakieltoa koskevista säännöksistä ilmenee, että turvakiellon alaisia tietoja ei voida milloinkaan luovuttaa muille kuin viranomaisille. Digi- ja väestötietoviraston vahvistamien, tietosuojalainsäädännön soveltamiseksi ja hyvän tietojenkäsittelytavan edistämiseksi antamien väestötietojärjestelmän turvakiellon käytännesääntöjen mukaan voidaan turvakiellon alaisia tietoja luovuttaa viranomaisillekin vain rajoitetusti.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan
Se, mitä tässä jaksossa esitetään turvakiellosta, perustuu Digi- ja väestöviraston antamiin tietoihin, lähde: https://dvv.fi/turvakielto ja Väestötietojärjestelmän turvakiellon käytännesäännöt 10.1.2025.
[4]
… 6 строк без изменений …
turvakielto on poikkeuksellinen toimi, jolla rajoitetaan osoitetietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä. Se voidaan asettaa vain, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä hänen tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Tällainen uhkatilanne on esimerkiksi toimiminen ammatissa, jossa joutuu kokemaan vakavan fyysisen väkivallan uhkaa.
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Kansaneläkelaitoksen henkilöstön kannalta turvakielto on suojakeinona hankala, koska monenlainen yksityiselämään liittyvä asioiminen muuttuu silloin ongelmalliseksi. Turvakiellon hakemista ei siten voi pitää ensisijaisena, vaan viimekätisenä suojautumiskeinona uhkatilanteiden varalle. Turvakielto ei myöskään estä nimi- ja yhteystietojen etsimistä sosiaalisesta mediasta tai muualta internetistä. Turvakielto on lisäksi luokiteltavissa henkilökohtaiseksi suojaustoimenpiteeksi. Työnantaja voi suosittaa sen hakemista, mutta turvakieltoa ei voida katsoa työnantajan valikoimaan kuuluvaksi turvallisuustoimenpiteeksi. Turvakieltojen hakemisen oikeasuhtaisuuta suojautumiskeinona voidaan myös pitää kyseenalaisena, jos tuhannet Kansaneläkelaitoksen työntekijät hakisivat digi- ja väestötietovirastolta turvakieltoa. Tällä hetkellä Suomessa on kaikkiaan noin 11 500 turvakiellon saanutta henkilöä.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2.1
Tanska
5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2.1Tanska
Tanskan hallintolain (Förvaltningsloven) 32 b §:n mukaan asiassa, jossa hallintoviranomainen tekee hallintopäätöksen, on viranomaisen lähettämät asiakirjat varustettava henkilökohtaisella allekirjoituksella tai ne on laadittava muulla tavalla siten, että asiakirjan lähettäjä voidaan yksiselitteisesti tunnistaa. Säädettyä ei sovelleta asiakirjoihin, jotka laaditaan hyödyntämällä automaattista käsittelyä.
https://www.retsinformation.dk/eli/lta/2014/433
[5]
Asiakirjan lähettäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on tehnyt lopullisen päätöksen asiakirjan lähettämisestä, eli hallintopäätöksen tekijää.
https://www.ft.dk/RIpdf/samling/20131/lovforslag/L13/20131_L13_som_fremsat.pdf?utm_source=chatgpt.com s. 8–9
[6]
Tanskassa muutoksenhakuelin ja valvontaviranomainen Ankestyrelsen käsittelee esimerkiksi kunnan ja sosiaaliturvalaitos Udbetaling Danmarkin päätöksiä koskevia valituksia. Ankestyrelsen on antanut lausunnon koskien vaatimusta esittää päätöksessä asian käsittelijän nimi tilanteissa, joissa käsittelijään kohdistuu mahdollinen häirinnän tai väkivallan uhka. Lausunto on annettu epäselvän oikeustilan selventämiseksi ja yhdenmukaisen viranomaiskäytännön varmistamiseksi. Ankestyrelsenin antaman lausunnon mukaan kunnalla ei ole toimivaltaa poiketa hallintolain 32 b §:n asettamista vaatimuksista. Yksittäistapauksissa kunta voi kuitenkin päättää, että lain tarkoittamana asiakirjan lähettäjänä toimii asian käsittelijän esihenkilö, joka allekirjoittaa päätöksen.
https://www.ast.dk/for-myndigheder/artikler/2025/nov/forvaltningslovens-krav-om-underskrift-i-breve
[7]
Tämän lisäksi Tanskan rikoslaissa on erikseen säädetty rangaistavaksi julkista tehtävää hoitavan henkilön häirintä. Rikoslain (straffeloven) 119 a §:n mukaan henkilö, joka loukkaa julkista tehtävää hoitavien henkilöiden rauhaa ottamalla heihin yhteyttä, seuraamalla heitä tai muuten häiritsemällä heitä heidän tehtäviensä suorittamisen aikana tai niiden johdosta, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen. Tämän lisäksi lain 121 §:ssä säädetään, että se, joka pilkalla tai muulla loukkaavalla puhuttelulla solvaa julkista tehtävää hoitavaa hänen suorittaessaan palvelustaan tai tointaan taikka sen johdosta, voidaan tuomita sakkoon tai enintään yhden vuoden vankeuteen.
5.2.2
Norja
5.2.2Norja
Norjan uuden hallintolain (Lov om behandlingsmåten i forvaltningssaker (forvaltningsloven)) 59 §:n 2 momentin mukaan päätöksen tiedoksiannossa on ilmoitettava asian käsittelijän ja päätöksestä vastuussa olevan henkilön nimet, jolleivät painavat syyt sitä estä.
Norjan hallintolakia on uudistettu vuosina 2024–2025. Uusi hallintolaki on vahvistettu, mutta se ei ole vielä voimassa. https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2025-06-20-81
[8]
Lain esitöiden mukaan painavana syynä on pidettävä esimerkiksi virkahenkilöön kohdistuvaa turvallisuusriskiä, kuten henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa, riskiä häirinnästä tai muusta erityisen haitallisesta käytöksestä. Se, että päätös on asiakkaan kannalta kielteinen, ei sellaisenaan riitä perusteeksi jättää käsittelijän nimi ilmoittamatta.
https://www.regjeringen.no/contentassets/ef9495b7fc144db7a73242f90976ff45/no/pdfs/prp202420250079000dddpdfs.pdf s. 455–456.
[9]
Asiaa
koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että asiaa valmistelleen työryhmän mietinnön mukaan kynnyksen nimen ilmoittamatta jättämiselle oltava korkea. Mikäli virkahenkilöä ei nimetä päätöksessä, tällöin tulisi kuitenkin ilmoittaa hänen esimiehensä nimi sekä yhteystiedot yksikköön, jossa asia on ratkaistu.
Norjan rikoslain 156 §:n (Lov om straff (straffeloven)) mukaan se, joka solvaa tai muulla sopimattomalla käytöksellä häiritsee virkamiestä tämän työssä tai sen vuoksi, rangaistaan sakolla.
https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2005-05-20-28/KAPITTEL_2-4#KAPITTEL_2-4
[10]
Virkahenkilöihin kohdistuvaa häirintä-, uhkaus- ja väkivaltarikoksia koskevaa lainsäädäntöä on lisäksi uudistettu vuonna 2020 virkahenkilöiden suojelemiseksi, säätämällä esimerkiksi viranomaisen toiminnasta kostaminen rangaistavaksi.
5.2.3
Saksa
5.2.3Saksa
Saksan hallintomenettelylain (Verwaltungsverfahrensgesetz, VwVfG) hallintopäätöksen muotoa sääntelevän 37 §:n mukaan kirjallisen tai sähköisen hallintopäätöksen tulee osoittaa päätöksen antanut viranomainen ja siinä on oltava joko viranomaisen johtajan, hänen sijaisensa tai hänen määräämänsä henkilön allekirjoitus tai maininta nimestä
https://www.gesetze-im-internet.de/vwvfg/__37.html
. Vastaavanlaisesti säädetään myös sosiaalihallintomenettelyä ja tietosuojaa sääntelevän lain (Zehntes Buch Sozialgesetzbuch – Sozialverwaltungsverfahren und Sozialdatenschutz (SGB X)) 33 §:ssä
https://www.gesetze-im-internet.de/sgb_10/__33.html
[11]. Vastaavanlaisesti säädetään myös sosiaalihallintomenettelyä ja tietosuojaa sääntelevän lain (Zehntes Buch Sozialgesetzbuch – Sozialverwaltungsverfahren und Sozialdatenschutz (SGB X)) 33 §:ssä
[12]
sekä verotusmenettelyä koskevan lain (Abgabenordnung, AO) 119 §:ssä.
https://www.gesetze-im-internet.de/englisch_ao/englisch_ao.html#p1039
[13]
… 2 строк без изменений …
Käytännössä useimmiten päätöksessä on asian käsittelijän nimi, mutta Saksan
lainsäädäntö ei siis velvoita nimenomaisesti päätöksentekijän nimen ilmoittamista hallintopäätöksessä.
Tämän lisäksi Saksan virkamieslain (Beamtenstatusgesetz (BeamtStG)) 45 §:n mukaan liittovaltiolla, osavaltiolla ja kunnalla on erityinen suojeluvelvollisuus virkahenkilöitä ja heidän perheenjäseniään kohtaan.
https://www.gesetze-im-internet.de/beamtstg/
[14]
Tähän suojeluvelvollisuuteen voi kuulua esimerkiksi tuki tutkintapyynnön tekemisessä ja rikosoikeudellisessa menettelyssä, psykososiaalinen tuki tai tarvittaessa oikeudenkäyntikustannusten korvaaminen.
5.2.4
Ruotsi
5.2.4Ruotsi
… 2 строк без изменений …
Ruotsissa on verraten perusteellisesti selvitetty erilaisia tapoja suojata julkisen sektorin työntekijöitä väkivaltaa, uhkauksia ja häirintää vastaan (SOU 2024:1). Eri suojatoimia arvioineen selvityksen yhtenä selvityskohteena oli myös päätöksentekijän nimen ilmoittamatta jättäminen kirjallisissa päätöksissä.
Kyseisen lakimuutoksen hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa (Regeringens proposition 2024/25:141, s. 120) todetaan seuraavaa: Nimen poisjättäminen säännöksen nojalla edellyttäisi, että henkilön voidaan pelätä joutuvan uhkailun, häirinnän tai muun vakavan haitan kohteeksi. Näin voi olla silloin, kun osapuoli on toiminut uhkaavasti tai, olematta suoraan uhkaava, hänellä on käyttänyt uhkaavaa sävyä tai hän on ollut vastaavalla tavalla aggressiivinen yhteydenpidossa päätöksentekoviranomaiseen. Näin voi olla myös silloin, kun osapuoli on ollut väkivaltainen. Edellytykset voivat täyttyä myös pelkästään tiettyyn asiatyyppiin liittyvien seikkojen perusteella. Olosuhteiden on kuitenkin tällöinkin oltava sellaiset, että voidaan pelätä päätöksentekijän joutuvan uhkailun, häirinnän tai muun vakavan haitan kohteeksi, jos hänen nimensä sisällytetään päätöksen kirjalliseen tiedoksiantoon.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
… 15 строк без изменений …
Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 30.6.2026 – 13.8.2026. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 35 taholta, minkä lisäksi kaikilla halukkailla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Määräaikaan mennessä lausuntoja saatiin yhteensä 26 kappaletta.
Lausunnossa todettiin myös, että jaksossa 2.2 selostetun Kansaneläkelaitoksen tekemän toimeentulotukipäätöksiin liittyneen kokeilun suhde julkisuuslakiin jäi epäselväksi. Tältä osin kyseistä jaksoa muutettiin lausunnon perusteella.
Oikeuskanslerin lausunnossa ehdotetun perusteella esitykseen lisättiin myös maininnat siitä, mitä aikaisemmassa hallituksen esityksessä (
HE 81/2025 vp
) on todettu päätöksentekijän nimen näkymisestä Kansaneläkelaitoksen päätöksistä sekä tähän liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitetty kannanotto (StVM 19/2025).
Oikeuskanslerin lausunnossa ehdotetun perusteella esitykseen lisättiin myös maininnat siitä, mitä aikaisemmassa hallituksen esityksessä (HE 81/2025 vp) on todettu päätöksentekijän nimen näkymisestä Kansaneläkelaitoksen päätöksistä sekä tähän liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitetty kannanotto (StVM 19/2025).
… 3 строк без изменений …
Oikeuskanslerin lausunnon perusteella lisäksi selkeytettiin säännöskohtaisia perusteluja ja jaksoon 10 lisättiin viittauksia perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Esitykseen lisättiin lausunnon perusteella myös jakso esityksen suhteesta lakia alemman asteiseen sääntelyyn.
Tapaturmavakuutuskeskus toi lausunnossaan esille, että myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa on vastaavanlainen tarve suojata vakuutuslaitosten toimihenkilöitä häirinnältä ja uhkailulta viime vuosina kasvaneen häirintäongelman vuoksi.
7
Säännöskohtaiset perustelut
20 c §.
Päätöksentekijän nimen pois jättäminen päätöksestä.
7Säännöskohtaiset perustelut
20 c §.Päätöksentekijän nimen pois jättäminen päätöksestä.
… 17 строк без изменений …
Pykälä olisi uusi. Sen 1 momentin mukaan päätöksentekijän nimi voitaisiin työntekijöiden suojelemiseksi uhkailulta ja häirinnältä jättää pois Kansaneläkelaitoksen antamasta toimeentulotukipäätöksestä ja sen yhteydessä annettavista etuuspäätöksistä, koska näiden päätösten yhteydessä uhkailua ja häirintää esiintyy useimmiten. Etuuspäätös katsotaan toimeentulotukipäätöksen yhteydessä annetuksi päätökseksi silloin, kun hakemukset ovat olleet yhtä aikaa vireillä ja päätökset on annettu saman päivän aikana tai jälkimmäinen päätös viimeistään kahden arkipäivän aikana ensimmäisestä päätöksestä. Päätökset voivat olla eri henkilön antamia, mutta niillä tulee olla ajallinen yhteys.
Säännöksen soveltamisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Kansaneläkelaitoksen on syytä systemaattisesti seurata sitä, millä perusteilla päätöksentekijän nimet on yksittäistapauksissa jätetty pois päätöksistä tai millä perusteilla päätöksentekijän nimeä ei ole annettu asianosaisen tietoon pyynnöstä huolimatta.
8
Lakia alemman asteinen sääntely
8Lakia alemman asteinen sääntely
Kansaneläkelaitoksen päätösten allekirjoittamisesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksella Kansaneläkelaitoksesta
(1137/2001)
. Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen päätös on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana, allekirjoitus voidaan merkitä koneellisesti. Asetus perustuu Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
(1137/2001). Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen päätös on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana, allekirjoitus voidaan merkitä koneellisesti. Asetus perustuu Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
(731/2001)
25 §:ään, jonka mukaan säännöksiä Kansaneläkelaitoksen nimenkirjoitusoikeudesta ja lain muusta täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Voimaan tultuaan ehdotettu sääntely edellyttäisi Kansaneläkelaitoksesta annetun asetuksen edellä mainitun 2 §:n 1 momentin kumoamista.
9
Voimaantulo
9Voimaantulo
Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2027.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10.1
Virkavastuun ja oikeusturvan toteutuminen
10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10.1Virkavastuun ja oikeusturvan toteutuminen
… 13 строк без изменений …
Perustuslain 118 §:n 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Saman pykälän 3 momentissa todetaan, että jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.
Nimen pois jättäminen päätöksestä ei poistaisi tai rajoittaisi asianosaisen mahdollisuutta valittaa toimeentulotukipäätöksen tai etuuspäätöksen sisällöstä, jos hän katsoo päätöksen olevan lain vastainen tai perustuneen virheelliseen harkintaan. Tämä mahdollisuus olisi myös niillä henkilöillä, joille päätöksentekijän nimeä kieltäydyttäisiin antamasta. Päätöksen lainmukaisuus olisi siis kaikissa tapauksissa edelleen mahdollista saada muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
10.2
Hyvän hallinnon vaatimukset
10.2Hyvän hallinnon vaatimukset
… 29 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen edellyttää muun muassa, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 26/2017 vp, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10).
Siihen, missä laajuudessa viranomaistoiminnan julkisuuden ja avoimuuden turvaamisen toteuttamiseen on tässä kontekstissa hyväksyttävää pyrkiä, vaikuttaa myös se, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan päätöksentekijöiden perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvat oikeudet henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen. Lisäksi perustuslaissa on säädetty julkiselle vallalle velvollisuus huolehtia työvoiman suojelusta. Jaksossa 10.5 näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin.
10.3
Yhdenvertaisuus
10.3Yhdenvertaisuus
… 1 строк без изменений …
Jaksossa 10.2 tarkemmin käsitelty esteellisyyden toteamisen ongelma on relevantti myös perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta. Kaikilla ihmisillä ei ole voimavaroja tai kykyä pyytää päätöksentekijän nimitietoja erikseen tai käyttää muutoksenhakukeinoja. Tällaisia heikommassa asemassa olevia henkilöitä ovat esimerkiksi ihmiset, joilla on muistisairaus, kognitiivisia vaikeuksia tai muita toimintakyvyn rajoitteita.
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta (PeVL 10/2024 vp). Perustuslain yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää 6 §:n 2 momentin syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Säännöksessä kielletään myös välillinen syrjintä eli sellaiset toimenpiteet, joiden vaikutukset tosiasiallisesti – vaikkakin vain välillisesti – johtaisivat syrjivään lopputulokseen (
HE 309/1993 vp
, s. 44, PeVL 4/2016 vp, PeVL 31/2014 vp). Syrjinnän käsillä oloa on arvioitava menettelyn tosiasiallisten seurausten kannalta (PeVL 4/2016 vp, s. 3, PeVL 28/2009 vp, s. 2).
Säännöksessä kielletään myös välillinen syrjintä eli sellaiset toimenpiteet, joiden vaikutukset tosiasiallisesti – vaikkakin vain välillisesti – johtaisivat syrjivään lopputulokseen (HE 309/1993 vp, s. 44, PeVL 4/2016 vp, PeVL 31/2014 vp). Syrjinnän käsillä oloa on arvioitava menettelyn tosiasiallisten seurausten kannalta (PeVL 4/2016 vp, s. 3, PeVL 28/2009 vp, s. 2).
… 3 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti todettu, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (esim. PeVL 10/2024 vp, kohta 8, PeVL 102/2022 vp, kohta 5, PeVL 11/2012 vp, s. 2, PeVL 35/2010 vp, s. 2, PeVL 28/2009 vp, s. 2/II, PeVL 21/2007 vp, s. 2/I, PeVL 38/2006 vp, s. 2/I, PeVL 1/2006 vp, s. 2/I). Erottelut eivät kuitenkaan tällöinkään saa olla mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi (ks. esim. PeVL 10/2024 vp, kappale 8, PeVL 57/2016 vp, s. 3, PeVL 37/2010 vp, s. 3/I, PeVM 11/2009 vp, s. 2).
Kuten useasta aiemmilla lausuntokierroksilla saaduista lausuntopalautteesta ilmenee, usealla eri ammattialalla on tarve puuttua työntekijöihin kohdistuvaan uhkailuun ja häirintään. Tämä yhteiskunnallinen kehityssuunta perustelee tarvetta pyrkiä lainsäädännön keinoin parantaa Kansaneläkelaitoksen mahdollisuuksia työntekijöiden suojelemiseksi uhkailulta ja häirinnältä. Siten ehdotetun sääntelyn voidaan katsoa päivittävän lainsäädäntöä yhteiskuntakehitystä vastaavaksi, jolloin perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän harkinnalle ei ole asetettu tiukkoja, perustuslain 6 §:n säädetystä yhdenvertaisuudesta johtuvia rajoja (PeVL 10/2024 vp, kohta 8, PeVL 102/2022 vp, kohta 5, PeVL 11/2012 vp, s. 2).
10.4
Viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen ja tallenteiden julkisuuden rajoittamisesta
10.4Viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen ja tallenteiden julkisuuden rajoittamisesta
… 9 строк без изменений …
Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 12 §:n 2 momentissa julkisuuden rajoituksiin kohdistettu välttämättömyysvaatimus ei rajoitu yksin salassapitosäännöksiin (PeVL 14/2018 vp, s. 15).
Kuten edellä todettu, perustuslakivaliokunnan mukaan toisen perusoikeuden edistäminen on muodostanut sellaisen välttämättömän syyn, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta on ollut mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla erikseen rajoittaa. Päätöksentekijän suojelemiseen uhkailulta ja häirinnältä kytkeytyy niin vahva perustuslain 7 §:ssä suojattu henkilökohtaisen koskemattomuuden ja turvallisuuden intressi sekä 10 §:n 1 momentin mukaisen yksityiselämän turvaamisen intressi, että näiden voidaan katsoa muodostavan välttämättömän syyn viranomaisen hallussa olevan asiakirjan tai tallenteen julkisuuden rajoittamiselle.
10.5
Oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen
10.5Oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen
… 7 строк без изменений …
Mietinnössään PeVM 25/1994 perustuslakivaliokunta on todennut, että perusoikeussäännökset ovat merkityksellisiä erityisesti lainsäätäjän toiminnassa. Ne eivät pelkästään rajoita eduskunnan toimivaltaa lainsäätäjänä, vaan niistä voidaan johtaa myös lainsäätäjään kohdistuvia aktiivisia toimintavelvoitteita.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeudet koskevat kaikkia ihmisiä ja kaikkia ihmisryhmiä, myös työtehtäviensä vuoksi julkista valtaa käyttäviä henkilöitä.
Perustuslain 22 §:ää koskevien esitöiden mukaan perusoikeussäännökset sitovat julkista valtaa sen kaikessa toiminnassa hallinto mukaan lukien. Hallituksen esityksen mukaan perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää julkisen vallan aktiivisia toimenpiteitä esimerkiksi yksilön perusoikeuksien suojaamiseksi ulkopuolisilta loukkauksilta tai tosiasiallisten edellytysten luomiseksi perusoikeuksien käyttämiselle (
HE 309/1993 vp
, s. 75/II).
Perustuslain 22 §:ää koskevien esitöiden mukaan perusoikeussäännökset sitovat julkista valtaa sen kaikessa toiminnassa hallinto mukaan lukien. Hallituksen esityksen mukaan perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää julkisen vallan aktiivisia toimenpiteitä esimerkiksi yksilön perusoikeuksien suojaamiseksi ulkopuolisilta loukkauksilta tai tosiasiallisten edellytysten luomiseksi perusoikeuksien käyttämiselle (HE 309/1993 vp, s. 75/II).
… 12 строк без изменений …
Jaksossa 2.2 selostettu Kansaneläkelaitoksen toimeentulopäätöksiä koskeva kokeilu tekee näkyväksi sen, että päätöksentekijöiden nimen poisjättäminen päätöksistä on tehokas keino työntekijöiden suojelemiseksi uhkailulta ja häirinnältä. Ja koska nimen pois jättäminen päätöksestä on ilmeisesti jopa tehokkain tapa suojella työntekijää häirinnältä ja uhkailulta, tällainen suojatoimenpide on perusteltua lainsäädännössä sallia.
Lakiehdotus
1
Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin
(731/2001)
uusi 20 c § seuraavasti:
20 c §
Päätöksentekijän nimen pois jättäminen päätöksestä
20 c §Päätöksentekijän nimen pois jättäminen päätöksestä
… 6 строк без изменений …
Työntekijöiden suojelemiseksi uhkailulta ja häirinnältä päätöksentekijän nimi voidaan jättää pois Kansaneläkelaitoksen antamista toimeentulotukipäätöksistä ja niiden yhteydessä annettavista etuuspäätöksistä.
Helsingissä
15.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaaliturvaministeri
Karoliina Partanen
PääministeriPetteri OrpoSosiaaliturvaministeriKaroliina Partanen
Alaviitteet
1.
Tietosuojavaltuutetun pp-liite TSV:n lausuntoon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa
HE 81/2025 vp.
2.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 2016/399) henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä.
3.
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/kampanjat/
4.
Se, mitä tässä jaksossa esitetään turvakiellosta, perustuu Digi- ja väestöviraston antamiin tietoihin, lähde: https://dvv.fi/turvakielto ja Väestötietojärjestelmän turvakiellon käytännesäännöt 10.1.2025.
5.
https://www.retsinformation.dk/eli/lta/2014/433
6.
https://www.ft.dk/RIpdf/samling/20131/lovforslag/L13/20131_L13_som_fremsat.pdf?utm_source=chatgpt.com s. 8–9
7.
https://www.ast.dk/for-myndigheder/artikler/2025/nov/forvaltningslovens-krav-om-underskrift-i-breve
8.
Norjan hallintolakia on uudistettu vuosina 2024–2025. Uusi hallintolaki on vahvistettu, mutta se ei ole vielä voimassa. https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2025-06-20-81
9.
https://www.regjeringen.no/contentassets/ef9495b7fc144db7a73242f90976ff45/no/pdfs/prp202420250079000dddpdfs.pdf s. 455–456.
10.
https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2005-05-20-28/KAPITTEL_2-4#KAPITTEL_2-4
11.
https://www.gesetze-im-internet.de/vwvfg/__37.html
12.
https://www.gesetze-im-internet.de/sgb_10/__33.html
13.
https://www.gesetze-im-internet.de/englisch_ao/englisch_ao.html#p1039
14.
https://www.gesetze-im-internet.de/beamtstg/