← back to the document

What changed

HE 200/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:37 · +116 −302 lines

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 113/2025 vp) täydentämisestä
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
24.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 200/2026
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (
HE 113/2025 vp
).
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 113/2025 vp).
Esityksessä ehdotetaan, että sosiaalihuoltolain sääntelyä täydennettäisiin siten, että esitykseen lisättäisiin teknologisia ratkaisuja koskevat säännökset sekä säännös koskien päätöksentekoa, kun teknologinen ratkaisu otetaan käyttöön. Teknologisen ratkaisun käyttöönoton yleisiä edellytyksiä koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Myös teknistä laitevalvontaa koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Määritelmiä koskevaa säännöstä muutettaisiin, ja lisäksi muihin säännöksiin tehtäisiin lähinnä teknisiä säännösviittauksia koskevia muutoksia.
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä eduskunnalle sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (
HE 113/2025 vp
,
alkuperäinen esitys
).
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä eduskunnalle sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 113/2025 vp,
alkuperäinen esitys).
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi alkuperäisestä esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Tässä lausunnossaan (51/2025 vp) valiokunta totesi (kohta 9), että ehdotettu sääntely teknologisten ratkaisujen käytöstä jää perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluvan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta liian yleispiirteiseksi ja erittelemättömäksi. Sääntelyä oli välttämätöntä täsmentää merkittävästi niin, että siitä käyvät nyt ehdotettua selvemmin ilmi eriasteisesti perusoikeuksiin puuttuvat teknologiset ratkaisut ja niiden käytön edellytykset ja rajoitukset. Tällainen muutos oli edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan arvion johdosta hallitus päätti valmistella täydentävän hallituksen esityksen, jossa on täsmennetty teknologisia ratkaisuja ja teknistä valvontaa koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan sääntelyä teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättämisestä.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä.
Esitysluonnoksesta järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus 18.8.2026. Kuulemistilaisuudesta julkaistiin tiedote
https://stm.fi/-/hallitus-taydentaa-esitysta-teknologian-hyodyntamisesta-sosiaalihuollon-palveluissa
[1]
sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Sen lisäksi oli mahdollisuus toimittaa kirjallinen lausunto 21.8. mennessä sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon otsikolla ” VN/22496/2026”.
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa hankeikkunassa tunnuksella STM064:00/2026 (https://stm.fi/hanke?tunnus=STM064:00/2026). Alkuperäisen hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa hankeikkunassa tunnuksella STM121:00/2024 (https://stm.fi/hanke?tunnus=STM121:00/2024).
3
Keskeiset ehdotukset
3Keskeiset ehdotukset
Ehdotetulla sääntelyllä pyritään turvaamaan perustuslain 19 §:ssä tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuminen. Esityksessä ehdotetaan, että alkuperäistä hallituksen esitystä täydennettäisiin muuttamalla sosiaalihuoltolakiin ehdotettua 47 §:ää ja lisäämällä esitykseen uusi 47 a, 47 b, 47 c ja 47 d §. Ehdotettujen muutosten ja lisäysten tarkoituksena on täsmentää teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa asiakkaan sosiaalihuollossa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Myös teknistä valvontaa koskevaa sosiaalihuoltolakiin ehdotettua 48 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Edellä mainittujen muutosten takia myös sosiaalihuoltolain 39 §:ää sekä vanhuspalvelulain 16 §:ää ehdotetaan muutattaviksi.
Asiakasmaksulakia muutettaisiin lisäämällä viittaus uusiin 47 a ja 47 c §:ään.
2
Lausuntopalaute
2Lausuntopalaute
Täydentävästä esityksestä järjestettiin 18.8.2026 klo 9–12 julkinen kuulemistilaisuus, johon kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua. Tilaisuudessa pyydetyn puheenvuoron pitivät Vanhusasiavaltuutetun toimisto, Hyvil Oy, Hali Oy, JHL ja Sahran sosiaalipalvelut Oy. Lisäksi kaikille osallistujille annettiin mahdollisuus käyttää tilaisuudessa puheenvuoro. Kuulemistilaisuuteen osallistui 119 henkilöä.
Lausunnot ovat luettavissa hankeikkunassa. Kuulemistilaisuuden ja lausuntokierroksen yhteenvedot julkaistaan hankeikkunassa (STM064:00/2026).
3
Säännöskohtaiset perustelut
3.1
Sosiaalihuoltolaki
3 §.
Määritelmät.
3Säännöskohtaiset perustelut
3.1Sosiaalihuoltolaki
3 §. Määritelmät.
Lain 3 §:ään, joka koskee määritelmiä, lisättäisiin uusi 8 kohta. Pykälän 7 kohtaa muutettaisiin lisäämällä sen loppuun puolipiste. Alkuperäisessä esityksessä ehdotettu 9 kohta ehdotetaan poistettavaksi, sillä teknisen laitevalvonnan määritelmä sisältyisi ehdotettavaan 48 §:ään.
ja kiinnittyminen asiakkaan hoitoon, huolenpitoon ja turvallisuuteen. Teknologisessa ratkaisussa voidaan käsitellä asiakastietolain tarkoittamia asiakastietoja. Sosiaalihuoltolaissa ei säädettäisi kuhunkin ratkaisuun liittyvistä teknisistä vaatimuksista, vaan niihin sovellettaisiin muussa lainsäädännössä olevia vaatimuksia riippuen siitä, mistä ratkaisusta on kyse. Ratkaisu voi esimerkiksi olla lääkinnällinen laite tai tekoälyjärjestelmä, jolloin sovellettaisiin kyseisiä laitteita ja järjestelmiä koskevia vaatimuksia. Sääntelyehdotus ei siten ole ristiriidassa esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita tai tekoälyjärjestelmiä koskevan EU-lainsäädännön kanssa.
39 §
.
Asiakassuunnitelma
. Lain 39 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin velvollisuudesta arvioida, voidaanko asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeisiin vastata teknologisilla ratkaisuilla ottaen huomioon, mitä lain 47 §:ssä ja 47 a – 47 d §:ssä säädetään. Uusi momentti vastaisi muutoin alkuperäisessä esityksessä ehdotettua momenttia, mutta siinä viitattaisiin uusiin ehdotettaviin 47 §:ään ja 47 a - 47 d §:ään.
39 §.
Asiakassuunnitelma. Lain 39 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin velvollisuudesta arvioida, voidaanko asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeisiin vastata teknologisilla ratkaisuilla ottaen huomioon, mitä lain 47 §:ssä ja 47 a – 47 d §:ssä säädetään. Uusi momentti vastaisi muutoin alkuperäisessä esityksessä ehdotettua momenttia, mutta siinä viitattaisiin uusiin ehdotettaviin 47 §:ään ja 47 a - 47 d §:ään.
Arviointivelvollisuus tarkoittaisi sitä, että osana asiakkaan sosiaalihuollon suunnittelua hyvinvointialueella olisi velvollisuus arvioida, miten teknologia voisi olla hyödyksi asiakkaan sosiaalihuollossa. Hyvinvointialueet ovat jo nyt ottaneet laajasti käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja sosiaalihuollon palveluissa, mutta ehdotetun sääntelyn myötä teknologian käytön edistäminen tuotaisiin osaksi asiakkaan sosiaalihuollon suunnittelua. Arviointivelvollisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kotihoidon sisällön suunnittelun yhteydessä olisi arvioitava, voidaanko joku osa fyysisistä käynneistä korvata etäkäynneillä. Arviointivelvollisuus voisi tarkoittaa myös sitä, että arvioidaan, voitaisiinko kotihoidon yhteydessä käyttää lääkeautomaattia, hoivakameraa tai hyvinvoinnin etäseurantaa. Käytännössä arvioinnin toteuttaisi se sosiaalihuollon ammattihenkilö, joka vastaa asiakkaan sosiaalihuollon suunnittelusta. Momentissa olisi viittaus ehdotettavaan 47 §:ään
Vammaispalvelulain palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa koskevassa 4 §:ssä viitataan sosiaalihuoltolain 39 §:ään. Arviointivelvollisuus koskee siten myös vammaispalvelulain mukaista asiakasprosessia. Lastensuojelulain 30 §:ssä säädetään asiakassuunnitelmasta. Pykälässä ei tällä hetkellä viitata sosiaalihuoltolain 39 §:ään. Hallitus on kuitenkin ehdottamassa muutoksia lastensuojelulakiin (STM057:00/2025). Ehdotetun lastensuojelulain 35 §:n 1 – 4 momenteissa säädetään asiakassuunnitelmasta. Pykälä olisi tältä osin erityissääntelyä suhteessa sosiaalihuoltolakiin. Muilta osin ehdotetun lain 35 §:n 5 momentissa viitataan sosiaalihuoltolain asiakassuunnitelmaa koskevaan 39 §:n säännökseen. Arviointivelvollisuus soveltuisi siten myös lastensuojelulain mukaisiin palveluihin siltä osin kuin niissä voitaisiin käyttää teknologisia ratkaisuja.
47 §.
Yleiset edellytykset teknologisten ratkaisujen käyttämiselle asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.
47 §. Yleiset edellytykset teknologisten ratkaisujen käyttämiselle asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa asiakkaan toimintakyvyn, turvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tueksi käytettävien teknologisten ratkaisujen tulee soveltua käytettäväksi asiakkaan sosiaalihuollossa ja vastata asiakkaan tarpeisiin. Käyttöön otettavien teknologisten ratkaisujen soveltuvuus asiakkaan sosiaalihuoltoon ja toimenpiteisiin tulee arvioida yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa ja hänen asiakas- tai muuta vastaavaa suunnitelmaansa laadittaessa.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000; jäljempänä
asiakaslaki
) määritellään ne yleiset periaatteet, joiden mukaan sosiaalihuollon asiakkaita on kohdeltava. Asiakaslain 4 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteuttaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
asiakaslaki) määritellään ne yleiset periaatteet, joiden mukaan sosiaalihuollon asiakkaita on kohdeltava. Asiakaslain 4 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteuttaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Asiakaslain 7 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on saman pykälän 2 momentin mukaan laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä saman lain 9 ja 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Asiakaslain 8 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteuttaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.
Palvelutarpeen arvioinnista säädetään tarkemmin sosiaalihuoltolaissa. Voimassa olevan sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaan palvelutarpeen arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Pykälää on tarkoitus muuttaa valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolain uudistuksessa
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM107:00/2023
. Asiakkaan tuen tarpeen arviointia tehtäessä asiakkaalle olisi muutoksesta huolimatta edelleen selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset asiakaslain, sosiaalihuoltolain 31 §:n ja hallintolain 8 §:n neuvontavelvollisuuden nojalla. Asiakkaan toivomukset, mielipiteet
[2]. Asiakkaan tuen tarpeen arviointia tehtäessä asiakkaalle olisi muutoksesta huolimatta edelleen selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset asiakaslain, sosiaalihuoltolain 31 §:n ja hallintolain 8 §:n neuvontavelvollisuuden nojalla. Asiakkaan toivomukset, mielipiteet
ja yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon sosiaalihuoltolain 31 ja 32 §:n sekä asiakaslain säännösten nojalla. Ammattihenkilö arvioi palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä myös palvelun toteuttamisen tavan asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Iäkkään henkilön palvelutarpeen selvitystä tehtäessä on lisäksi noudatettava vanhuspalvelulakia. Vammaisen henkilön palvelutarvetta arvioitaessa on lisäksi noudatettava vammaispalvelulakia, jonka mukaan vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Lapsen mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta lastensuojelua toteutettaessa säädetään lastensuojelulaissa.
avaamista asiakkaaseen. Pykälä ei siis sallisi ihmisen perusoikeuksia rajoittavia teknologisia ratkaisuja, sillä perusoikeusrajoitusten tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin, ja sellaisten käyttämisen edellytyksistä säädettäisiin erikseen esityksen 47 a - 47 c §:ssä.
47 a §.
Asiakkaan ohjaaminen, avustaminen ja auttaminen etäyhteydellä teknologisen ratkaisun avulla
. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 a §. Pykälässä säädettäisiin teknologisista ratkaisuista, joilla toimintayksikön henkilöstöön kuuluva saa avata asiakkaan kotona tai asumispalvelussa reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden asiakkaan ohjaamiseksi, avustamiseksi tai auttamiseksi hänen jokapäiväisessä elämässään, jos asiakkaan ei perustellusti arvioida kykenevän avaamaan yhteyttä itse ja yhteyden avaamisesta on asiakkaan kanssa etukäteen sovittu. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa toimintayksikön henkilöstö voi avata asiakkaan puolesta reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden asiakkaan kotiin tai asumispalveluun. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa etäyhteyden käyttö asiakkaan ohjaamisessa, avustamisessa ja auttamisessa silloin, kun asiakas ei kykene avaamaan yhteyttä
47 a §. Asiakkaan ohjaaminen, avustaminen ja auttaminen etäyhteydellä teknologisen ratkaisun avulla. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 a §. Pykälässä säädettäisiin teknologisista ratkaisuista, joilla toimintayksikön henkilöstöön kuuluva saa avata asiakkaan kotona tai asumispalvelussa reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden asiakkaan ohjaamiseksi, avustamiseksi tai auttamiseksi hänen jokapäiväisessä elämässään, jos asiakkaan ei perustellusti arvioida kykenevän avaamaan yhteyttä itse ja yhteyden avaamisesta on asiakkaan kanssa etukäteen sovittu. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa toimintayksikön henkilöstö voi avata asiakkaan puolesta reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden asiakkaan kotiin tai asumispalveluun. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa etäyhteyden käyttö asiakkaan ohjaamisessa, avustamisessa ja auttamisessa silloin, kun asiakas ei kykene avaamaan yhteyttä
itse. Säännöstä ei sovellettaisi tilanteisiin, joissa asiakas kykenee itse avaamaan yhteyden. Näissä tilanteissa kyse olisi tavanomaisesta etäpalvelun käyttämisestä asiakkaan omasta aloitteesta tai asiakkaan hyväksymällä tavalla ilman, että henkilöstö avaa yhteyden asiakkaan puolesta. Lisäksi pykälässä säädettäisiin reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaavista teknologisista ratkaisuista, joilla henkilöstöön kuuluva voisi vastata asiakkaan kiireelliseen avunpyyntöön. Pykälässä tarkoitettu teknologinen ratkaisu voisi siis olla myös turvapuhelin- tai ranneke, jolla asiakas itse ottaa yhteyttä tai hälyttää apua. Asiakkaan oma-aloitteinen avun hälyttäminen voi siis olla yksi teknologisen ratkaisun käyttötarkoituksista.
Pykälässä tarkoitetun teknologisen ratkaisun käyttöönoton yleisistä edellytyksistä säädettäisiin 47 §:ssä. Säännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa sosiaalihuollon toteuttaminen osittain tai kokonaan etäyhteyden mahdollistavilla ratkaisuilla silloin, kun se on asiakkaan palvelutarpeen tai tuen tarpeen kannalta tarkoituksenmukaista eikä vaaranna asiakkaan oikeutta asianmukaisiin palveluihin. Ratkaisun käyttö ei saisi johtaa siihen, että asiakkaan oikeus riittävään palveluun, henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen tai inhimilliseen kohtaamiseen vaarantuu. Näin ollen ratkaisun tulisi soveltua käytettäväksi asiakkaan palvelussa ja vastata hänen tarpeisiinsa.
47 b §.
Asiakkaan hyvinvoinnin tai turvallisuuden tarkistaminen teknologisella ratkaisulla palveluntuottajan aloitteesta
. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 b §, jossa säädettäisiin sellaisista teknologisista ratkaisuista, joilla voidaan asumis- tai laitospalvelussa palveluntuottajan aloitteesta reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaamalla lyhytaikaisesti tarkistaa asiakkaan hyvinvointi, jos se olisi asiakkaan yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden turvaamiseksi tarpeen ja teknologisella ratkaisulla voitaisiin parantaa asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden oikea-aikaista toteutumista.
47 b §.Asiakkaan hyvinvoinnin tai turvallisuuden tarkistaminen teknologisella ratkaisulla palveluntuottajan aloitteesta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 b §, jossa säädettäisiin sellaisista teknologisista ratkaisuista, joilla voidaan asumis- tai laitospalvelussa palveluntuottajan aloitteesta reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaamalla lyhytaikaisesti tarkistaa asiakkaan hyvinvointi, jos se olisi asiakkaan yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden turvaamiseksi tarpeen ja teknologisella ratkaisulla voitaisiin parantaa asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden oikea-aikaista toteutumista.
Tarkistaminen saataisiin toteuttaa säännönmukaisesti siten kuin siitä olisi asiakkaan kanssa etukäteen sovittu. Lisäksi palvelunantaja saisi avata yhteyden, jos olisi perusteltu syy epäillä asiakkaan olevan välittömässä hengen tai terveyden vaarassa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi asiakkaan voinnin tarkistaminen yöaikana, asiakkaan turvallisuuden varmistaminen tilanteessa, jossa hänen toimintakykynsä on heikentynyt, tai asiakkaan tilanteen arvioiminen silloin, kun hänen voidaan arvioida olevan korostuneessa vaarassa kaatua tai muutoin joutua vaaraan. Tarkistamisen tarkoituksena on arvioida asiakkaan senhetkistä tilannetta ja mahdollista avuntarvetta sekä varmistaa tarvittavien toimenpiteiden oikea-aikainen toteutuminen. Pykälä koskisi tilanteita, joissa yhteys avataan asiakkaan tilanteen tarkistamiseksi palveluntuottajan aloitteesta. Säännös eroaisi 47 a §:ssä tarkoitetusta etäpalvelusta, jossa reaaliaikaista kuva- tai ääniyhteyttä käytetään asiakkaan
Pykälän 2 momentin mukaan pykälää ei sovellettaisi lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen ja jälkihuoltoon oikeutetun lapsen tai nuoren palveluissa eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetun henkilön palvelussa. Näiden asiakasryhmien osalta asiakkaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden tarkistamiseen liittyviä toimenpiteitä arvioidaan niitä koskevan erityislainsäädännön perusteella, mutta jatkossa olisi mahdollista arvioida sääntelyn ulottamista myös näihin asiakkaisiin. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä päällekkäisiä tai keskenään ristiriitaisia sääntelyratkaisuja sekä varmistaa, että mahdollisia itsemääräämisoikeuteen ja yksityiselämän suojaan kohdistuvia rajoituksia arvioidaan kyseisiä palveluja koskevien erityissäännösten perusteella.
47 c §.
Havainnoinnin mahdollistavien teknologisten ratkaisujen käyttö asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi.
47 c §.Havainnoinnin mahdollistavien teknologisten ratkaisujen käyttö asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi.
Esitykseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 c §, jossa säädettäisiin sellaisista teknologisista ratkaisuista, jotka mahdollistavat havainnoinnin ja sitä koskevan tiedon välittämisen palveluntuottajalle. Pykälässä tarkoitetun teknologisen ratkaisun käyttöönottoon ja käyttöön sovellettaisiin 47 §:ää, jossa säädettäisiin teknologisen ratkaisun käyttöön ottamisen yleisistä edellytyksistä.
Automaattista päätöksentekoa voi tehdä ainoastaan, jos tietosuoja-asetuksen 22 artiklan edellytykset täyttyvät. Kuten esityksessä todetaan, siinä ehdotettavan sääntelyn tarkoituksena on, että teknologiset ratkaisut välittävät tiedon asiakkaan hoidon ja huolenpidon tarpeesta palveluntuottajalle päätöksentekoa varten, jolloin palveluntuottaja päättäisi niistä toimenpiteistä, joita mahdollisten havaintojen perusteella tehtäisiin ja teknologinen ratkaisu ainoastaan tukee palveluntuottajaa päätöksenteossa. Mikäli yksittäisissä tilanteissa voisi tulla kyseeseen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan tarkoittama automaattinen päätöksenteko, rekisterinpitäjän tulee varmistaa, että tietosuoja-asetuksen reunaehdot täyttyvät. Rekisterinpitäjän tulee siis arvioida ennen teknologisen ratkaisun hyödyntämistä se, voiko yksittäisissä tilanteissa olla kyse automaattisesta päätöksenteosta vai ei ja mikäli voi olla, arvioida onko käsittely mahdollista suostumukseen perustuen. Automaattista
päätöksentekoa on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa arvioitu vastaavalla tavalla ennakoivaa terveydenhuoltoa koskevan hallituksen esityksen yhteydessä (
HE 159/2025 vp
; StVM 3/2026 vp).
päätöksentekoa on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa arvioitu vastaavalla tavalla ennakoivaa terveydenhuoltoa koskevan hallituksen esityksen yhteydessä (HE 159/2025 vp; StVM 3/2026 vp).
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa havainnointiteknologiaan liittyy mahdollisuus reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaamiseen. Kun teknologinen ratkaisu välittää palveluntuottajalle tiedon asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden kannalta merkityksellisestä tapahtumasta, toimintayksikön henkilöstöön kuuluva saisi avata yhteyden asiakkaan kanssa etukäteen sovitulla tavalla. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun järjestelmä ilmoittaa asiakkaan poistuneen vuoteesta yöllä, kaatuneen tai joutuneen muulla tavoin tilanteeseen, joka edellyttää hänen vointinsa tai avuntarpeensa arvioimista. Yhteys saataisiin avata myös silloin, kun on perusteltu syy epäillä asiakkaan olevan välittömässä hengen tai terveyden vaarassa. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan tilanteen nopea arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen tilanteissa, joissa viivytys voisi vaarantaa asiakkaan turvallisuuden. Teknologisen ratkaisun
Pykälän 3 momentin mukaan pykälää ei sovellettaisi lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen ja jälkihuoltoon oikeutetun lapsen tai nuoren palveluissa eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetun henkilön palveluissa. Näiden asiakasryhmien osalta asiakkaan tarkkailuun, valvontaan tai turvallisuuden varmistamiseen liittyviä toimenpiteitä arvioidaan niitä koskevan erityislainsäädännön perusteella. Säännöksellä pyritään turvaamaan näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden erityinen oikeussuoja ja varmistamaan, että mahdolliset perusoikeuksiin kohdistuvat rajoitukset perustuvat niitä varten säädettyihin erityissäännöksiin.
47 d §
.
Teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättäminen
. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 d § pykälä, jossa säädettäisiin teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättämisestä asiakkaan sosiaalihuollossa. Säännös koskisi 47 a – 47 c §:ssä tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat asiakkaan yksityiselämän suojaan ja joita käytetään asiakkaan toimintakyvyn, turvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tueksi.
47 d §.
Teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättäminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 47 d § pykälä, jossa säädettäisiin teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättämisestä asiakkaan sosiaalihuollossa. Säännös koskisi 47 a – 47 c §:ssä tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat asiakkaan yksityiselämän suojaan ja joita käytetään asiakkaan toimintakyvyn, turvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tueksi.
Pykälän 1 momentin mukaan asiakkaan sosiaalihuollossa käyttöön otettava 47 a, 47 b tai 47 c §:ssä tarkoitettu teknologinen ratkaisu tulee käydä ilmi sosiaalihuoltolain 45 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä tai asiakkaan ja yksityisen palveluntuottajan välisestä sopimuksesta. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa teknologisten ratkaisujen käytön läpinäkyvyys sekä asiakkaan oikeusturva. Teknologisen ratkaisun käyttö muodostaa osan asiakkaalle järjestettävää sosiaalihuoltoa, minkä vuoksi sen käytön tulee olla asianmukaisesti dokumentoitu. Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevassa sosiaalihuollossa teknologisen ratkaisun käytön tulisi ilmetä asiakkaalle tehtävästä palvelua koskevasta päätöksestä. Yksityisesti järjestetyissä eli yksityisoikeudellisissa asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen perustuvissa palveluissa vastaavat tiedot tulisi sisällyttää asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen. Momentti ei edellyttäisi erillisen päätöksen tekemistä
Teknologisen ratkaisun käyttöönoton olisi oltava yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden turvaamiseksi välttämätöntä. Välttämättömyysedellytys tarkoittaisi sitä, ettei teknologiaa voitaisi ottaa käyttöön varmuuden vuoksi tai yleisiin toimintayksikön käytäntöihin perustuen. Ratkaisun tarpeellisuus olisi arvioitava erikseen jokaisen asiakkaan kohdalla hänen toimintakykynsä, tuen ja palvelujen tarpeidensa ja olosuhteidensa perusteella. Teknologisen ratkaisun olisi myös oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Säännös ilmentäisi perusoikeusrajoituksiin sovellettavaa suhteellisuusperiaatetta. Käytettävän teknologian tulisi soveltua juuri sen riskin tai tarpeen hallintaan, jota varten sitä käytetään. Momentissa säädetyt edellytykset olisivat kumulatiivisia. Teknologinen ratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön vain silloin, kun molemmat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Koska asiakas ei tässä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa
kykene ymmärtämään teknologisen ratkaisun merkitystä palvelussaan, ei myöskään 47 a − 47 c §:ssä tarkoitettua yhteyden avaamista koskevaa etukäteistä sopimista voida tehdä asiakkaan kanssa. Teknologisen ratkaisun käyttö ja siihen liittyvät käyttöedellytykset perustuisivat tällöin tämän pykälän mukaiseen välttämättömyys- ja suhteellisuusarviointiin sekä käyttöönottoa koskevaan päätökseen. Hallintolaissa
(434/2003)
säädetään asian ratkaisemisesta. Laki edellyttää päätöksen perustelemista.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin yksityisen palveluntuottajan päätöksenteosta tilanteissa, joissa teknologinen ratkaisu otetaan käyttöön 2 momentin nojalla. Yksityisellä palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa palveluja tuottavasta palveluntuottajasta. Tällaisessa tilanteessa päätöksen tekisi toimintayksikön vastaava johtaja. Kyse olisi asiakkaan perusoikeuksien kannalta merkityksellisestä ratkaisusta, minkä vuoksi asiakkaalla olisi oikeus saada käyttöönottoa koskeva kirjallinen päätös. Päätös muutoksenhakuohjeineen olisi annettava tiedoksi asiakkaalle ja hänen lailliselle edustajalleen. Asiakas ja hänen laillinen edustajansa saisivat hakea päätökseen oikaisua. Päätöksen oikaisemisesta säädetään hallintolaissa. Oikaisua koskevaan päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä
hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019)
säädetään. Muutoksenhakuoikeuden tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeusturva tilanteissa, joissa teknologisen ratkaisun käyttöönotto perustuu välttämättömyysarviointiin eikä asiakkaan omaan tahtoon. Päätös voitaisiin panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jos päätöksen luonne edellyttää viivytyksetöntä täytäntöönpanoa eikä täytäntöönpano vaaranna asiakkaan turvallisuutta. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan turvallisuuden tai välttämättömän huolenpidon turvaaminen myös silloin, kun muutoksenhaku on vireillä. Kyse voisi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa asiakkaan katoamis-, kaatumis- tai muu vakava turvallisuusriski edellyttää teknologisen ratkaisun välitöntä käyttöönottoa. Säännös vastaa sosiaalihuoltolain 52 §:ää, jossa säädetään hyvinvointialueen tekemän päätöksen täytäntöönpanosta. Yksityisoikeudellisten sosiaalipalvelujen määrä voidaan arvioida pieneksi. Tästä syystä sillä, että oikaisua koskevasta päätöksestä
voi valittaa hallinto-oikeuteen, ei hyvin todennäköisesti ole suuria viranomaisvaikutuksia.
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeussuojakeinoinaan käytössä myös muistutus ja hallintokantelu valvontaviranomaiselle ja mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne tai rikossyyte. Myös asiakastietolaissa säädetty kirjaamisvelvoite tehostaa asiakkaan oikeusturvaa. Nämä oikeussuojakeinot ovat käytettävissä myös silloin, kun sosiaalipalvelu tuotetaan kokonaan yksityisenä sosiaalipalveluna. Yksityisen palveluntuottajan toiminta kuuluu sosiaalihuollon lainsäädännön sekä viranomaisvalvonnan piiriin. Ehdotuksessa yksilön oikeusturvaa korostaa myös virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta koskeva säännös. Ehdotus ei anna merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä muulle kuin viranomaiselle eivätkä ehdotetut säännökset puutu perusoikeuden ytimeen.
48 §.
Tekninen laitevalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköiden yhteisissä tiloissa.
48 §. Tekninen laitevalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköiden yhteisissä tiloissa.
Teknisellä laitevalvonnalla tarkoitettaisiin asiakkaan kuvan, äänen tai liikkeen havainnointia sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisissä tiloissa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että toimintayksikön yhteisessä käytössä olevissa tiloissa teknistä laitevalvontaa saisi toteuttaa silloin, kun se on tarpeen asiakkaiden terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säännös koskee ainoastaan sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisiä tiloja. Jos asiakkaan palvelussa olisi käytössä 47 c §:ssä tarkoitettu teknologinen ratkaisu, olisi sen käyttäminen sallittua myös yhteisissä tiloissa mukaan lukien saniteettitilat, koska tällaisen ratkaisun käyttäminen näissä tiloissa ei ole erikseen kiellettyä. Kuvayhteyttä ei kuitenkaan saisi käyttää saniteettitiloissa. Tekninen laitevalvonta voi olla perusteltua
myös yhteisten tilojen saniteettitiloissa, sillä siellä voi tapahtua kaatumisia. Säännöksessä tarkoitettu tekninen valvonta kattaa esimerkiksi kameravalvonnan ja liiketunnistimiin perustuvan valvonnan. Liiketunnistimiin perustuvassa valvonnassa voi olla samanaikaisesti kyse kameravalvonnan käyttämisesti esimerkiksi siten, että kameravalvonta aktivoituu, kun liiketunnistin hälyttää. Tällainen valvontamuoto voisi olla tarkoituksenmukainen esimerkiksi ympärivuorokautisessa toimintayksikössä tai lastensuojelulaitoksessa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että pykälässä tarkoitettua teknistä laitevalvontaa ei saisi toteuttaa asiakkaan kodissa, asunnossa tai muissa tiloissa, joiden katsotaan kuuluvan kotirauhan piiriin. Momentin on tarkoitus ilmentää sitä, että 48 §:n nojalla ei saa toteuttaa teknistä laitevalvontaa esimerkiksi asiakkaan kotona tai huoneessa. Teknologisen ratkaisun käyttöä koskevia pykäliä sovelletaan silloin, kun on kyse asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa käytettävistä teknologista ratkaisuista. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä on luvussa 2.8 käsitelty teknistä valvontaa koskevaa sääntelyä ja siten esimerkiksi erilaisia tiloja, joissa teknistä valvontaa voitaisiin toteuttaa.
3.2
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
16 §.
Asiakassuunnitelma.
3.2Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
16 §.Asiakassuunnitelma.
Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin vastaavalla tavalla kuin sosiaalihuoltolain 39 §:n uudessa 3 momentissa, velvollisuudesta arvioida, voidaanko asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeisiin vastata teknologisilla ratkaisuilla huomioiden, mitä sosiaalihuoltolain 47 §:ssä ja 47 a – 47 d §:ssä säädetään. Vastaava säännös olisi lisättävä vanhuspalvelulakiin, koska vanhuspalvelulain 16 §:ssä viitataan asiakaslain 7 §:ään eikä sosiaalihuoltolain 36 §:ään. Uusi momentti vastaisi muutoin alkuperäisessä esityksessä ehdotettua momenttia, mutta siinä viitattaisiin uusiin ehdotettaviin 47 §:ään ja 47 a - 47 d §:ään.
Asiakkaalla lain voimaan tullessa käytössä olevat teknologiset ratkaisut olisi saatettava osaksi asiakkaan asiakassuunnitelmaa, kun asiakkaalle hänen tilanteensa muuttuessa tehdään uusi palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelmaa päivitetään sen johdosta.
20 §.
Henkilöstö.
20 §.Henkilöstö.
Pykälän 2 momenttia muutettaisiin lisäämällä momenttiin viittaukset sosiaalihuoltolain 48 §:ään, joka koskee teknistä laitevalvontaa. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus sosiaalihuoltolain 3 §:n 8 kohtaan, jossa määritellään teknologinen ratkaisu. Muutoin momentti säilyisi muuttumattomana.
Palveluntuottajan olisi siirtymäsäännöksen mukaan mahdollista tehdä teknologian käyttöön liittyvät henkilöstömitoitusta koskevat muutokset 31.3.2028 saakka ilmoittamalla muutokset valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin. Erillistä hakemusta muutoksen rekisteröintiä varten ei tarvitsisi siirtymäaikana tehdä valvontaviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee valvontalain mukaan julkisia palveluntuottajia vasta vuoden 2028 alusta lukien. Palveluntuottajan olisi kuitenkin huolehdittava, että tämän lain mukaiset edellytykset teknologian käytölle täyttyvät. Muilta osin on noudatettava valvontalain säännöksiä esimerkiksi omavalvontaan liittyen.
3.3
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
10 e §.
Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu
. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti. Uusi momentti vastaisi muutoin alkuperäisessä esityksessä ehdotettua momenttia, mutta siinä viitattaisiin uusiin ehdotettaviin 47 a ja 47 c §:ään. Uudessa momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialue saisi periä kotona asuvalta asiakkaalta kohtuullisen maksun palvelusta, jolla vastataan asiakkaan kiireelliseen ja ennakoimattomaan avuntarpeeseen käyttäen sosiaalihuoltolain 47 a tai 47 c §:ssä tarkoitettua teknologista ratkaisua. Säännöksen nojalla hyvinvointialue saisi periä asiakkaalta maksun silloin, kun asiakkaalla on käytössä teknologinen ratkaisu, kuten turvaranneke, jonka avulla asiakkaan on mahdollista saada apua kiireellisessä avuntarpeessa. Tällainen avun antaminen kiireellisessä avuntarpeessa on sosiaalihuoltolain 19 a §:n mukaista kotihoitoa.
3.3Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
10 e §.Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti. Uusi momentti vastaisi muutoin alkuperäisessä esityksessä ehdotettua momenttia, mutta siinä viitattaisiin uusiin ehdotettaviin 47 a ja 47 c §:ään. Uudessa momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialue saisi periä kotona asuvalta asiakkaalta kohtuullisen maksun palvelusta, jolla vastataan asiakkaan kiireelliseen ja ennakoimattomaan avuntarpeeseen käyttäen sosiaalihuoltolain 47 a tai 47 c §:ssä tarkoitettua teknologista ratkaisua. Säännöksen nojalla hyvinvointialue saisi periä asiakkaalta maksun silloin, kun asiakkaalla on käytössä teknologinen ratkaisu, kuten turvaranneke, jonka avulla asiakkaan on mahdollista saada apua kiireellisessä avuntarpeessa. Tällainen avun antaminen kiireellisessä avuntarpeessa on sosiaalihuoltolain 19 a §:n mukaista kotihoitoa.
Asiakkaan kiireelliseen avuntarpeeseen liittyvää palvelua järjestetään tällä hetkellä pääosin sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momentin mukaisena muuna tarpeisiin vastaavana sosiaalipalveluna. Valvonnan näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023,
valvontalaki
) annettua lakia ei sovelleta palveluntuottajan tuottaessa sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021,
valvontalaki) annettua lakia ei sovelleta palveluntuottajan tuottaessa sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021,
järjestämislaki)
edellytetään, että hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen turva-auttamispalvelua koskevassa ratkaisussa
(EOAK/6328/2023) on lähdetty siitä, että tarpeita vastaavien sosiaalipalvelujen antaminen kiireellisissä tilanteissa on hyvinvointialueiden lainsäädäntöön sisältyvä tehtävä.
Tuntiperusteinen asiakasmaksu ei sovellu tarvittaessa toteutuvaan palveluun ja sen vuoksi tulkinta edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin muutosta, joka mahdollistaa kohtuullisen maksun perimisen palvelusta vastaavalla tavalla kuin asiakasmaksu on voitu nyt periä sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momentin mukaisena muuna tarpeisiin vastaavana sosiaalipalveluna annetusta turva-auttamispalvelusta.
4
Voimaantulo
4Voimaantulo
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2027.
5
Suhde täydennettävään esitykseen
5Suhde täydennettävään esitykseen
Esityksessä ehdotetaan, että hallituksen esitystä 113/2025 vp täydennetään siten, että ensimmäiseen lakiehdotukseen (laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta) lisättäisiin uusi 47 a, 47 b, 47 c ja 47 d §. Lisäksi esityksen 47 §:ää ja 48 §:ää ehdotetaan muutettaviksi. Esityksen 3 §:n 9 kohta, joka koski teknisen valvonnan määritelmää, ehdotetaan poistettavaksi. Myös sosiaalihuoltolain asiakassuunnitelmaa koskevaa 39 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi.
Lisäksi esityksen kolmannen lakiehdotuksen (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta) 10 e §:n 8 momenttia muutettaisiin. Pykälässä säädetään jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittävä maksusta.
6
Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaksi lainsäädännöksi (
HE 90/2026 vp
). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolain määritelmiä koskevaa 3 §:ää.
6Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaksi lainsäädännöksi (HE 90/2026 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolain määritelmiä koskevaa 3 §:ää.
Hallitus valmistelee myös sosiaalihuoltolain muuttamista (STM107:00/2023,
HE 180/2026 vp
) sekä lastensuojelulain muuttamista (STM057:00/2025,
HE 182/2026 vp
). Ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.7.2027.
HE 180/2026 vp) sekä lastensuojelulain muuttamista (STM057:00/2025,
HE 182/2026 vp). Ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.7.2027.
Sosiaalihuoltolakia koskevassa esitysluonnoksessa palvelutarpeen arviointiin ehdotetaan useita muutoksia. Palvelutarpeen arvioinnista käsitteenä luovuttaisiin ja siirryttäisiin käsitteeseen tuen tarpeen arviointi. Muutoksen tarkoituksena olisi korostaa sosiaalihuollon kokonaisvaltaista tukea palvelukeskeisyyden sijaan. Palvelutarpeen arviointia koskevista määräajoista luovuttaisiin. Tuen tarpeen arvioiminen toteutettaisiin neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä tai seitsemän arkipäivän kuluessa järjestettävän henkilökohtaisen keskustelun taikka tarvittaessa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen jatkotyöskentelyssä. Palvelutarpeen arvion kirjaamista koskeva sääntely kumottaisiin. Kirjaamista koskeva sääntely ohjaisi jatkossa kirjaamaan asiakaskertomukseen asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset ja riittävät tiedot.
lastensuojelulaitosten nykyistä joustavampi henkilöstön käyttö. Esityksellä mahdollistettaisiin turvahenkilöiden käyttö lastensuojelulaitoksissa sekä selkiytettäisiin Suomen viranomaisten toimivaltaa eräissä rajat ylittävissä tilanteissa. Lisäksi uudistettaisiin lastensuojelun edunvalvontaa koskevaa sääntelyä.
7
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
7Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Alkuperäisessä hallituksen esityksessä on arvioitu esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen kattavasti. Tässä esityksessä arvioidaan suhdetta näihin vain siltä osin kuin esitykseen on lisätty uusia säännöksiä.
tai teknisestä valvonnasta ei ole.
Teknologisilla ratkaisuilla on tarkoitus tukea asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamista, eikä teknologialla ole tarkoitus poistaa asiakkaan oikeutta ihmisen antamaan hoitoon ja huolenpitoon silloin, kun sille on tarve. Sääntelyllä edellytetäänkin palveluntuottajaa huolehtimaan, että asiakkaan oikeus inhimilliseen kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen toteutuu. Perustuslakivaliokunta on vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä arvioinut, että lain läheisimmät perusoikeuskytkennät ovat perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momenttiin (PeVL 36/2012 vp, s. 2). Pykälän 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä huolenpidolla säännöksessä tarkoitetaan sen esitöiden mukaan muun ohella palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset, ja siihen sisältyy vanhusten huoltoon kuuluvat tukitoimet (
HE 309/1993 vp
, s. 69/II). Teknologinen
Teknologisilla ratkaisuilla on tarkoitus tukea asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamista, eikä teknologialla ole tarkoitus poistaa asiakkaan oikeutta ihmisen antamaan hoitoon ja huolenpitoon silloin, kun sille on tarve. Sääntelyllä edellytetäänkin palveluntuottajaa huolehtimaan, että asiakkaan oikeus inhimilliseen kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen toteutuu. Perustuslakivaliokunta on vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä arvioinut, että lain läheisimmät perusoikeuskytkennät ovat perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momenttiin (PeVL 36/2012 vp, s. 2). Pykälän 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä huolenpidolla säännöksessä tarkoitetaan sen esitöiden mukaan muun ohella palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset, ja siihen sisältyy vanhusten huoltoon kuuluvat tukitoimet (HE 309/1993 vp, s. 69/II). Teknologinen
ratkaisu voi kuitenkin olla käytössä pitkäaikaisesti, jolloin sen avulla voidaan seurata asiakkaan tilannetta säännöllisesti palvelun toteuttamisen ja palvelutarpeen arvioinnin tukena. Palveluntuottajan olisi myös säännöllisesti arvioitava teknologisen ratkaisun käytön edellytyksiä asiakkaan palvelussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on kyse sellaisten palvelujen järjestämisestä, joissa on keskeisesti kyse julkiselle vallalle osoitetun, viime kädessä oikeuteen elämään kiinnittyvien perusoikeuksien turvaamistehtävien toteuttamisesta (PeVL 65/2018 vp, s. 32). Ehdotettavan sääntelyn katsotaan muodostavan kokonaisuuden, joka vähintään välillisesti toteuttaa turvaamisvelvoitetta, joka kohdistuu oikeuteen elämään. Erityisesti sosiaalihuollon palveluissa hyödynnettävä teknologia voi tukea ammattihenkilöitä työssään tavalla, joka varmistaa asiakkaalle oikea-aikaisen ja nopeamman avunsaannin myös äärimmäisissä tilanteissa, kuten fyysisten loukkaantumisien yhteydessä. Teknologia mahdollistaa myös henkilöstöresurssin kohdentamisen siten, että henkilöstö pääsee oikea-aikaisesti sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Ehdotuksen katsotaan turvaavan oikeuden elämään toteutumista.
Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös ihmisarvon ja ihmisen itsemääräämisoikeuden kannalta. Valtiosääntö turvaa perustuslain 1 §:n 2 momentin mukaan ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yksilön oikeuksien ja vapauksien turvaamista koskevan maininnan piiriin kuuluu myös monien muiden oikeuksien käytön perustana oleva yksilön itsemääräämisoikeus eli vapaus määrätä itsestään ja toimistaan (
HE 309/1993 vp
, s. 42/I). Perustuslain 1 §:n 2 momentin säännös ilmaisee perustuslain keskeisen arvoperustan, ja se tulee ottaa huomioon perustuslain muita säännöksiä tulkittaessa (
HE 1/1998 vp
, s. 73/I). Itsemääräämisoikeus ja siihen liittyviä oikeuksia on turvattu myös esimerkiksi YK:n vammaisyleissopimuksessa, jonka yksi yleinen periaate on vammaisen henkilön yksilöllisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Samoin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan esimerkiksi lapsen oikeus ilmaista
Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös ihmisarvon ja ihmisen itsemääräämisoikeuden kannalta. Valtiosääntö turvaa perustuslain 1 §:n 2 momentin mukaan ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yksilön oikeuksien ja vapauksien turvaamista koskevan maininnan piiriin kuuluu myös monien muiden oikeuksien käytön perustana oleva yksilön itsemääräämisoikeus eli vapaus määrätä itsestään ja toimistaan (HE 309/1993 vp, s. 42/I). Perustuslain 1 §:n 2 momentin säännös ilmaisee perustuslain keskeisen arvoperustan, ja se tulee ottaa huomioon perustuslain muita säännöksiä tulkittaessa (HE 1/1998 vp, s. 73/I). Itsemääräämisoikeus ja siihen liittyviä oikeuksia on turvattu myös esimerkiksi YK:n vammaisyleissopimuksessa, jonka yksi yleinen periaate on vammaisen henkilön yksilöllisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Samoin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan esimerkiksi lapsen oikeus ilmaista
vapaasti mielipiteitään (13 art.) ja lapsen etu asetetaan etusijalle.
Itsemääräämisoikeuden on lisäksi katsottu kiinnittyvän myös perustuslain 7 §:n säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta sekä 10 §:n säännöksiin yksityiselämän suojasta (ks. esim. PeVL 15/2015 vp, s. 3). Oikeus perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa esimerkiksi henkilöön käyviä tarkastuksia tai vastaavia toimenpiteitä vastaan. Säännöksellä on katsottu olevan yhteys myös perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan. Kyse ei ole pelkästään ruumiillisesta koskemattomuudesta, vaan suojan piiriin katsotaan kuuluvan myös merkittävä puuttuminen yksilön henkiseen koskemattomuuteen, vaikka puuttumisessa ei olisi kyse ihmisarvon vastaisesta kohtelusta (
HE 309/1993 vp
, s. 47).
Itsemääräämisoikeuden on lisäksi katsottu kiinnittyvän myös perustuslain 7 §:n säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta sekä 10 §:n säännöksiin yksityiselämän suojasta (ks. esim. PeVL 15/2015 vp, s. 3). Oikeus perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa esimerkiksi henkilöön käyviä tarkastuksia tai vastaavia toimenpiteitä vastaan. Säännöksellä on katsottu olevan yhteys myös perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan. Kyse ei ole pelkästään ruumiillisesta koskemattomuudesta, vaan suojan piiriin katsotaan kuuluvan myös merkittävä puuttuminen yksilön henkiseen koskemattomuuteen, vaikka puuttumisessa ei olisi kyse ihmisarvon vastaisesta kohtelusta (HE 309/1993 vp, s. 47).
Perustuslaissa suojattu itsemääräämisoikeus on kattavasti turvattu osana sosiaalihuoltolakia ja sosiaalihuollon asiakaslakia. Itsemääräämisoikeus on jo nykysääntelyssä vahva lähtökohta sosiaalihuollon palveluissa aina asiakasprosessista alkaen. Itsemääräämisoikeuteen kytkeytyvää sääntelyä on lisäksi muualla erityislainsäädännössä. Itsemääräämisoikeus tulee huomioida lain edellyttämällä tavalla myös siltä osin kuin on kyse nyt ehdotettavan sääntelyn tarkoittamista teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä osana sosiaalihuollon palvelua. Valmistelussa tämä on arvioitu riittäväksi itsemääräämisoikeuden turvaamisen kannalta ja samalla mahdollistetaan itsemääräämisoikeudenkin turvaaminen siten, että huomioidaan asiakkaan yksilöllinen tilanne ja olosuhteet. Ehdotettavalla lainsäädännöllä ei muuteta esimerkiksi palvelutarpeen arviointiin tai muutoin asiakasprosessiin liittyviä perusperiaatteita, mutta jatkossa asiakkaan palvelua suunniteltaessa olisi aina arvioitava,
syyn perusteella syntynyt epäily siitä, että asiakas on välittömässä hengen tai terveyden vaarassa eikä hänen arvioida voivan oma-aloitteisesti ottaa kuva- tai ääniyhteyttä. Huomionarvoista on, että perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaista ei sinänsä johdu estettä nyt ehdotetulle sääntelylle, jossa nimenomaista suostumusta ei edellytetä (PeVL 51/2025 vp, kappale 14).
Esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että esityksen mahdollistamat teknologiset ratkaisut eivät sinänsä rajoita asiakkaan toimintaa, kuten fyysistä liikkumista. Esitys ei esimerkiksi salli sähkölukkoja tai muita sähköisiä laitteita, joilla estetään asiakasta liikkumasta ja puututaan asiakkaan fyysiseen koskemattomuuteen. Asiakkaan sijaintia seuraava turvaranneke tai vastaava sinänsä voi seurata asiakkaan liikkumista ja sijaintia. Tällaisen teknologisen ratkaisun, kuten GPS-paikantimen, tarkoituksena on suojella asiakasta esimerkiksi eksymiseltä. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että sijaintitiedon käsitteleminen liittyy perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan, jonka lähtökohtana on yksilön oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten ja ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista siihen (
PeVL 36/2002 vp
, s. 5/II,
PeVL 9/2004 vp
, s. 5/II,
PeVL 16/2018 vp
, s. 4). Lisäksi sijaintitiedon selvittämistä koskevalla sääntelyllä on liityntä myös perustuslain 9 §:ssä turvattuun liikkumisvapauteen (
PeVL 36/2002 vp
,
Esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että esityksen mahdollistamat teknologiset ratkaisut eivät sinänsä rajoita asiakkaan toimintaa, kuten fyysistä liikkumista. Esitys ei esimerkiksi salli sähkölukkoja tai muita sähköisiä laitteita, joilla estetään asiakasta liikkumasta ja puututaan asiakkaan fyysiseen koskemattomuuteen. Asiakkaan sijaintia seuraava turvaranneke tai vastaava sinänsä voi seurata asiakkaan liikkumista ja sijaintia. Tällaisen teknologisen ratkaisun, kuten GPS-paikantimen, tarkoituksena on suojella asiakasta esimerkiksi eksymiseltä. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että sijaintitiedon käsitteleminen liittyy perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan, jonka lähtökohtana on yksilön oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten ja ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista siihen (PeVL 36/2002 vp, s. 5/II,
PeVL 9/2004 vp, s. 5/II,
PeVL 16/2018 vp, s. 4). Lisäksi sijaintitiedon selvittämistä koskevalla sääntelyllä on liityntä myös perustuslain 9 §:ssä turvattuun liikkumisvapauteen (PeVL 36/2002 vp,
s. 5/II,
PeVL 9/2004 vp
, s. 5/II,
PeVL 16/2018 vp
, s. 4). Tältä osin onkin huomionarvoista, että sääntelyssä ehdotetaan, että asiakkaan jatkuvan sijainnin havainnoinnin mahdollistavan teknologisen ratkaisun käyttö edellyttää, että asiakkaan yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä saada tietoa hänen toiminnastaan, toimintakyvystään, olosuhteistaan tai sijainnistaan oikea-aikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi edellytyksenä olisi 47 §:ssä säädetyn mukaisesti, että teknologinen ratkaisu ei saa puuttua asiakkaan eikä
PeVL 9/2004 vp, s. 5/II,
PeVL 16/2018 vp, s. 4). Tältä osin onkin huomionarvoista, että sääntelyssä ehdotetaan, että asiakkaan jatkuvan sijainnin havainnoinnin mahdollistavan teknologisen ratkaisun käyttö edellyttää, että asiakkaan yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä saada tietoa hänen toiminnastaan, toimintakyvystään, olosuhteistaan tai sijainnistaan oikea-aikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi edellytyksenä olisi 47 §:ssä säädetyn mukaisesti, että teknologinen ratkaisu ei saa puuttua asiakkaan eikä
muun henkilön yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan enempää kuin asiakkaan hoidon ja huolenpidon tai turvallisuuden tarve välttämättä edellyttää. Teknologisen ratkaisun perusoikeusvaikutuksia arvioitaessa merkitystä on sillä, että sosiaalihuollon toteuttaminen voi jatkua kuukausia tai vuosia. Yksittäisen havainnon vaikutus yksityisyyden suojaan on olennaisesti erilainen kuin jatkuvan ja pitkäkestoisen seurannan, jonka perusteella voidaan muodostaa yksityiskohtainen kuva henkilön hoidon, huolenpidon ja turvallisuuden tarpeesta. Tämän takia jatkuvasta havainnoinnista ja sen mahdollistamasta tietojen välittämisestä palveluntuottajalle on säädetty siten, että toiminta kiinnittyy asiakkaan hoivan ja hoidon laatuun.
Ehdotettu sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän ja kotirauhan näkökulmasta, sekä henkilötietojen suojan näkökulmasta. Yksityiselämän suojaan puuttuvassa teknologisessa ratkaisussa on kyse perusoikeuden rajoittamisesta, mutta merkityksellistä on myös se, että teknologisen ratkaisun tarkoitus on turvata asiakkaan perustuslain 19 §:ssä tarkoitettua oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja viime kädessä perustuslain 7 §:ssä turvattua oikeutta elämään. Kyse on siis perusoikeuksien välisestä punninnasta, jossa on pyrittävä ratkaisuun, joka parhaiten turvaa molempia perusoikeuksia yhtäaikaisesti.
Perustuslakivaliokunta (PeVL 4/2021 vp, kappale 8) on kiinnittänyt huomiota siihen, että henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia koskevia tietoja ei voida suoraan rinnastaa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Kyseisten tietojen rekisteröinnin on kuitenkin kansallisesti katsottu sisältävän tavanomaista suuremman riskin kansalaisten yksityisyydelle ja oikeusturvalle, minkä vuoksi tietoja on perusteltua pitää valtiosääntöisesti arvioiden arkaluonteisina (
PeVL 15/2018 vp
, s. 38, ks. myös
HE 96/1998 vp
, s. 4/I). Poissuljettua ei myöskään ole, etteikö näihin tietoihin voisi sisältyä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten esimerkiksi tietoja sosiaalihuollon asiakkaan terveydentilasta. Ehdotetussa sääntelyssä on otettu huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön asettamat vaatimukset. Ehdotettavassa sääntelyssä on kyse valtiosääntöisesti arvioiden arkaluonteisista henkilötiedoista, vaikka sosiaalihuollon tietojen ei voida katsoa suoraan rinnastuvan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin (PeVL 4/2021 vp, s. 3). Lisäksi sosiaalihuollon tietoihin saattaa sisältyä myös 9 artiklan tarkoittamia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. EU-tuomioistuimen tulkinnan mukaan tieto kuuluu erityisiin henkilötietoryhmiin, kun se tosiasiallisesti on omiaan paljastamaan olosuhteen,
Perustuslakivaliokunta (PeVL 4/2021 vp, kappale 8) on kiinnittänyt huomiota siihen, että henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia koskevia tietoja ei voida suoraan rinnastaa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Kyseisten tietojen rekisteröinnin on kuitenkin kansallisesti katsottu sisältävän tavanomaista suuremman riskin kansalaisten yksityisyydelle ja oikeusturvalle, minkä vuoksi tietoja on perusteltua pitää valtiosääntöisesti arvioiden arkaluonteisina (PeVL 15/2018 vp, s. 38, ks. myös
HE 96/1998 vp, s. 4/I). Poissuljettua ei myöskään ole, etteikö näihin tietoihin voisi sisältyä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten esimerkiksi tietoja sosiaalihuollon asiakkaan terveydentilasta. Ehdotetussa sääntelyssä on otettu huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön asettamat vaatimukset. Ehdotettavassa sääntelyssä on kyse valtiosääntöisesti arvioiden arkaluonteisista henkilötiedoista, vaikka sosiaalihuollon tietojen ei voida katsoa suoraan rinnastuvan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin (PeVL 4/2021 vp, s. 3). Lisäksi sosiaalihuollon tietoihin saattaa sisältyä myös 9 artiklan tarkoittamia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. EU-tuomioistuimen tulkinnan mukaan tieto kuuluu erityisiin henkilötietoryhmiin, kun se tosiasiallisesti on omiaan paljastamaan olosuhteen,
jota 9 artiklassa tarkoitetaan (C-184/20). Teknologian käyttö ja siihen liittyvä arkaluonteisten henkilötietojen käsittely voi aiheuttaa riskejä luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille. Riskiperustainen lähestymistapa edellyttää näiden mahdollisten uhkien ja riskien huomiointia. Nämä mahdolliset riskit huomioiden yksityiskohtainen, yksilön oikeuksia ja vapauksia turvaavan erityislainsäädännön säätäminen on katsottu perustelluksi. Perustuslakivaliokunnan käytännön edellyttämällä tavalla (PeVL 4/2021 vp, s. 3) sääntelyssä on näin ollen huomioitu koko perusoikeusjärjestelmän kokonaisuus ja turvattu henkilötietojen suoja tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä tämä kokonaisuus huomioiden. Valiokunta on pitänyt henkilötietojen suojan kannalta keskeisenä myös tiedollista itsemääräämisoikeutta (ks. esim. PeVL 4/2021 vp, s. 5, PeVL 23/2020 vp, s. 9, PeVL 2/2018 vp, s. 8). Perustuslakivaliokunnan käytännössä itsemääräämisoikeus kiinnittyy useisiin perusoikeuksiin kuten perustuslain
7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan (PeVL 4/2021 vp, s. 5, PeVL 48/2014 vp, s. 2/II). Ehdotettavalla sääntelyllä ei muuteta sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä sääntelevää asiakastietolakia. Näin ollen ehdotettava sääntely ei muuta niitä perusratkaisuja, joiden varaan sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely perustuu ja joita perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettäessä on huomioitu myös tiedollinen itsemääräämisoikeus (
HE 246/2022 vp
, s. 173).
7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan (PeVL 4/2021 vp, s. 5, PeVL 48/2014 vp, s. 2/II). Ehdotettavalla sääntelyllä ei muuteta sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä sääntelevää asiakastietolakia. Näin ollen ehdotettava sääntely ei muuta niitä perusratkaisuja, joiden varaan sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely perustuu ja joita perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettäessä on huomioitu myös tiedollinen itsemääräämisoikeus (HE 246/2022 vp, s. 173).
Perustuslakivaliokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (ks.
PeVL 13/2016 vp
, s. 4,
PeVL 14/2009 vp
, s. 3/I). Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 51 johdantokappaleen mukaan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi
aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään ja sääntelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mahdollistamissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa (
PeVL 65/2018 vp
, s. 45,
PeVL 15/2018 vp
, s. 40). Perusoikeusvaikutusten arvioinnissa merkityksellistä ei ole ainoastaan kerättyjen tietojen käyttö, vaan myös tiedonkäsittelyn luonne, kesto, jatkuvuus ja sen ulottuminen asiakkaan
PeVL 13/2016 vp, s. 4,
PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 51 johdantokappaleen mukaan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi
aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään ja sääntelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mahdollistamissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa (PeVL 65/2018 vp, s. 45,
PeVL 15/2018 vp, s. 40). Perusoikeusvaikutusten arvioinnissa merkityksellistä ei ole ainoastaan kerättyjen tietojen käyttö, vaan myös tiedonkäsittelyn luonne, kesto, jatkuvuus ja sen ulottuminen asiakkaan
yksityiselämän ja kotirauhan piiriin. Tästä syystä erikseen ehdotetaan säännöstä (47 §) yleisistä käytön edellytyksistä, jossa arvioidaan teknologisen ratkaisun soveltuvuus asiakkaalle, mutta myös siksi, että asiakas saa ymmärrettävää tietoa siitä, miten hänen palvelunsa on tarkoitus toteuttaa ja miten laadullisesti voidaan osaltaan myös huolehtia riittävästä hoivasta, huolenpidosta ja turvallisuudesta, jotta se olisi mahdollisimman oikea-aikaista. Lisäksi esityksessä ehdotetut 47 a – 47 c § asettavat lisäedellytyksiä sille, miten asiakkaan yksityiselämän suojaan puuttuvia teknologisia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön. Esitetyn 47 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan teknologinen ratkaisu ei saa puuttua asiakkaan eikä muun henkilön yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan enempää kuin asiakkaan hoidon ja huolenpidon tai turvallisuuden tarve välttämättä edellyttää.
Yhteyden avaaminen ei ole sidottu tiettyyn ammattiryhmään tai tehtävänimikkeeseen, koska asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tilanteita voi ilmetä kaikkina vuorokaudenaikoina ja niiden arvioiminen edellyttää usein välitöntä reagointia. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan tilanteen nopea selvittäminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen ilman viivytystä. Tämän vuoksi reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaaminen on säädetty toimintayksikön henkilöstöön kuuluvan tehtäväksi. Käytännössä yhteyden voi avata se asiakkaan palvelusta vastaava tai vuorossa oleva työntekijä, joka arvioi jatkotoimien tarpeen.
Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan turva-auttamispalvelua ja etäpalveluja todennut, että sääntelyssä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten huolehditaan muiden kuin asiakkaan (esimerkiksi hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien) perusoikeuksista (
PeVL 24/2022 vp
, kappale 14). Valiokunnan mielestä sanottua seikkaa koskeva tarkastelu nyt käsillä olevassa ehdotuksessa jäi varsin vähäiseksi. Valiokunta kiinnitti huomiota myös toisenlaisessa sääntely-yhteydessä etäyhteyksin toteutettavan tarkastuksen rajaamisesta lausumaansa (
PeVL 21/2022 vp
, kappale
Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan turva-auttamispalvelua ja etäpalveluja todennut, että sääntelyssä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten huolehditaan muiden kuin asiakkaan (esimerkiksi hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien) perusoikeuksista (PeVL 24/2022 vp, kappale 14). Valiokunnan mielestä sanottua seikkaa koskeva tarkastelu nyt käsillä olevassa ehdotuksessa jäi varsin vähäiseksi. Valiokunta kiinnitti huomiota myös toisenlaisessa sääntely-yhteydessä etäyhteyksin toteutettavan tarkastuksen rajaamisesta lausumaansa (PeVL 21/2022 vp, kappale
13). Esityksessä ehdotetaan, että reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaamisesta tulisi ilmoittaa asiakkaalle äänellä tai valolla tai muulla asiakkaalle havaittavalla tavalla. Tällä edellytyksellä suojataan myös muun kuin asiakkaan yksityiselämän suojaa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 21/2022 oli kyse etäyhteyksin tehtävästä tarkastuksesta rikosten selvittämiseksi. Lausunnossaan valiokunta totesi: ”perustuslakivaliokunnan mielestä tarkastuksen toteuttamiseen käytettävä yhteys on säännösperustaisesti rajoitettava näkö- ja kuuloyhteyteen tarkastuksen kohteena olevaan henkilöön ja näkymään niihin ilmoitusvelvollisen järjestelmiin, joihin tarkastuksessa on välttämätöntä päästä. Sääntelyä on valiokunnan mielestä välttämätöntä täsmentää siten, että siinä säädöspohjaisesti varmistetaan etäyhteyksin tapahtuvan tarkastuksen toimittaminen kotirauhan suojaan puuttumattomalla tavalla.” Käsillä olevassa esityksessä ovat kyseessä hyvin erilaiset suojattavat perusoikeudet kuin perustuslakivaliokunnan
arvioimassa ehdotuksessa. Ehdotetulla sääntelyllä turvattaisiin asiakkaan oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin ja viime kädessä oikeutta elämään. Sääntelyehdotuksessa on myös huomioitu sekä asiakkaan että muun henkilön henkilötietojen suoja säätämällä henkilötietojen ja asiakastietojen käsittelystä tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Käytännössä voi olla tilanne, että teknologinen ratkaisu avaa kuvayhteyden ja kuvassa näkyy henkilö, joka ei ole asiakas. Tällainen henkilö ei kuulu sosiaalihuoltolain soveltamisalaan eikä hänen henkilötietojensa käsittelylle sinänsä ole oikeusperustetta. Siksi esityksessä onkin ehdotettu, että teknologisen ratkaisun käytön yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot on rajattava asiakkaan sosiaalihuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömään ja että sivullisia koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun asiakastiedot on kirjattu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin noudattaen asiakastietolain 17 §:ää. Esityksessä sivullisten
asema on huomioitu myös siten, että ennen ääni- tai kuvayhteyden avaamista palveluntuottajan on ilmoitettava siitä asiakkaalle havaittavalla tavalla ja tämä vastaa perustuslakivaliokunnan lausunnon edellä mainittua edellytystä lailla säätämisestä.
Eduskunnassa on hiljattain hyväksytty lastensuojelulakia koskeva lakiehdotus (
HE 149/2025 vp
), jossa oli kyse kameravalvonnasta eristämisen yhteydessä. Lastensuojelulakiin lisätyssä 70 a §:ssä, joka tulee voimaan 1.10.2026 säädetään, että laitoksen yhteydessä olevassa eristystilassa voidaan toteuttaa teknisenä valvontana kameravalvontaa, jos eristämisen turvallinen toimeenpano sitä edellyttää. Kameravalvontaa voidaan käyttää vain, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhtaista tarkoitukseensa nähden. Kameravalvontaa ei saa kohdistaa siihen osaan eristyshuonetta, joka toimii WC- ja pesutilana. Eristämisen yhteydessä kameravalvonnasta tulee ilmoittaa lapselle. Teknisen valvonnan yhteydessä tapahtuvaan asiakastietojen käsittelyyn sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia. Lisäksi pykälässä on viittaus työntekijän kameravalvonnasta yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin. Perustuslakivaliokunta ei arvioinut kyseistä
Eduskunnassa on hiljattain hyväksytty lastensuojelulakia koskeva lakiehdotus (HE 149/2025 vp), jossa oli kyse kameravalvonnasta eristämisen yhteydessä. Lastensuojelulakiin lisätyssä 70 a §:ssä, joka tulee voimaan 1.10.2026 säädetään, että laitoksen yhteydessä olevassa eristystilassa voidaan toteuttaa teknisenä valvontana kameravalvontaa, jos eristämisen turvallinen toimeenpano sitä edellyttää. Kameravalvontaa voidaan käyttää vain, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhtaista tarkoitukseensa nähden. Kameravalvontaa ei saa kohdistaa siihen osaan eristyshuonetta, joka toimii WC- ja pesutilana. Eristämisen yhteydessä kameravalvonnasta tulee ilmoittaa lapselle. Teknisen valvonnan yhteydessä tapahtuvaan asiakastietojen käsittelyyn sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia. Lisäksi pykälässä on viittaus työntekijän kameravalvonnasta yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin. Perustuslakivaliokunta ei arvioinut kyseistä
säännösehdotusta antamassaan lausunnossa (PeVL 56/2025 vp). Käytännössä myös eristämistilassa voi olla muu henkilö kuin lapsi, jonka turvallisuuden varmistamiseksi kameravalvontaa käytetään.
Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen kotirauha on turvattu. Pykälän 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimista. Kotirauhan suojan ydinalueena on pidetty henkilön asuntoa (
HE 309/1993 vp
). Perustuslaissa turvattu kotirauhan piiri käsittääkin lähtökohtaisesti sellaiset tilat, joita käytetään pysyväisluontoiseen asumiseen. Sosiaalihuollon yksiköissä tällaiset tilat ovat ainakin niitä, joissa asiakas asuu pysyväisluontoisesti, mukaan lukien hygienia- ja saniteettitilat. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaan omasta huoneistosta, vaikka siellä tarpeen mukaan suoritettaisiinkin hoivatoimenpiteitä, jolloin myös ammattihenkilöillä on tilaan pääsy. Pysyväisluontoinen asuminen ei edellytä sitä, että huoneistossa asuttaisiin
Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen kotirauha on turvattu. Pykälän 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimista. Kotirauhan suojan ydinalueena on pidetty henkilön asuntoa (HE 309/1993 vp). Perustuslaissa turvattu kotirauhan piiri käsittääkin lähtökohtaisesti sellaiset tilat, joita käytetään pysyväisluontoiseen asumiseen. Sosiaalihuollon yksiköissä tällaiset tilat ovat ainakin niitä, joissa asiakas asuu pysyväisluontoisesti, mukaan lukien hygienia- ja saniteettitilat. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaan omasta huoneistosta, vaikka siellä tarpeen mukaan suoritettaisiinkin hoivatoimenpiteitä, jolloin myös ammattihenkilöillä on tilaan pääsy. Pysyväisluontoinen asuminen ei edellytä sitä, että huoneistossa asuttaisiin
ympärivuorokautisesti (PeVL 65/2010, s. 3). Kuitenkaan esimerkiksi laitoshuollossa asuvan lapsen käytössä olevia tiloja ei ole katsottu kotirauhan piiriin kuuluviksi tiloiksi (PeVL 5/2006 vp, s. 5). Tilat, joiden ei katsota kuuluvan kotirauhan piiriin, ovat silti merkityksellisiä perustuslaissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Sääntelyn täsmällisyyden kannalta on olennaista, että laista ilmenee, missä perusoikeuksien turvaamiseen palautuvassa konkreettisessa tarkoituksessa kotirauhan piiriin ulottuva toimenpide on sallittu, ja että laista näin käy ilmi, mitä perusoikeuksien turvaamisella asianomaisessa sääntely-yhteydessä tarkoitetaan. (PeVL 37/2005 vp, s. 4).
Perustuslakivaliokunta on todennut alkuperäisestä hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 51/2025, kappale 19), että kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (ks. esim.
PeVL 49/2005 vp
, s. 3/II,
PeVL 40/2010 vp
, s. 4/I ja
PeVL 43/2010 vp
, s. 2/I). Perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin pitänyt
rangaistuslaitoksen selliä (
PeVL 12/1998 vp
, s. 5/II), säilöönottoyksikön majoitushuoneina käytettäviä tiloja (
PeVL 54/2001 vp
, s. 4/II), laitoshuollossa olevan lapsen käytössä olevia tiloja (
PeVL 5/2006 vp
, s. 5/II) tai vastaanottokeskuksen asukkaan käytössä olevia tiloja (
PeVL 59/2010 vp
, s. 3/II) perustuslain 10 §:ssä turvatun kotirauhan piiriin kuuluvina tiloina. Tällaisiin tiloihin kohdistuvat tarkastusvaltuudet ovat sen sijaan merkityksellisiä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta toteaa lisäksi (kappale 21), että sosiaalihuoltolain 48 §:ssä tarkoitetut toimintayksikön yhteisessä käytössä olevat tilat voivat olla sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi varsin moninaisia. Ja, että vaikka ainakin osassa toimintayksiköistä oleskelun peruste, luonne ja ajallinen kesto poikkeavat merkittävästikin valiokunnan aikaisemmin arvioimista tilanteista, edellä kuvattu lausuntokäytäntö huomioon ottaen on perusteltua arvioida tällaisten tilojen jäävän kotirauhan suojan ulkopuolelle.
PeVL 49/2005 vp, s. 3/II,
PeVL 40/2010 vp, s. 4/I ja
PeVL 43/2010 vp, s. 2/I). Perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin pitänyt
rangaistuslaitoksen selliä (PeVL 12/1998 vp, s. 5/II), säilöönottoyksikön majoitushuoneina käytettäviä tiloja (PeVL 54/2001 vp, s. 4/II), laitoshuollossa olevan lapsen käytössä olevia tiloja (PeVL 5/2006 vp, s. 5/II) tai vastaanottokeskuksen asukkaan käytössä olevia tiloja (PeVL 59/2010 vp, s. 3/II) perustuslain 10 §:ssä turvatun kotirauhan piiriin kuuluvina tiloina. Tällaisiin tiloihin kohdistuvat tarkastusvaltuudet ovat sen sijaan merkityksellisiä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta toteaa lisäksi (kappale 21), että sosiaalihuoltolain 48 §:ssä tarkoitetut toimintayksikön yhteisessä käytössä olevat tilat voivat olla sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi varsin moninaisia. Ja, että vaikka ainakin osassa toimintayksiköistä oleskelun peruste, luonne ja ajallinen kesto poikkeavat merkittävästikin valiokunnan aikaisemmin arvioimista tilanteista, edellä kuvattu lausuntokäytäntö huomioon ottaen on perusteltua arvioida tällaisten tilojen jäävän kotirauhan suojan ulkopuolelle.
Sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisissä tiloissa toteutettava tekninen valvonta on merkityksellistä erityisesti henkilötietojen käsittelyyn liittyvän oikeusturvan kannalta. Teknisen valvonnan osalta oikeusturva varmistaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeusturvakeinot, jotka osin seuraavat suoraan EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Tähän kokonaisuuteen lukeutuu myös rekisterinpitäjän vastuut, rekisteröidyn oikeudet ja esimerkiksi tietosuojavaltuutetun laillisuusvalvonta. Tekninen valvonta sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisissä tiloissa katsotaan välttämättömäksi asiakkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Ehdotetussa säännöksessä yhteisten tilojen tekniselle valvonnalle asetetaan näin ollen laintasoinen perusta, sillä kyse on erityisesti yksityiselämän kannalta merkityksellisestä toiminnasta. Laintasoiselle sääntelylle on perusteet. Ehdotetulla sääntelyllä luodaan samalla täsmälliset edellytykset tekniselle valvonnalle ja asetetaan
Ehdotettu sääntely on merkityksellinen perustuslain 124 §:n kannalta siltä osin kuin toimivaltaa puuttua sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksiin ehdotetaan annettavaksi myös muulle kuin viranomaiselle. Käytännössä kyse on teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyvien ratkaisujen tekemisestä muun kuin viranomaisen toimesta. Yksityinen sosiaalipalveluntuottaja voi toteuttaa sosiaalihuollon palveluja yksityisoikeudellisesti sopimalla siitä asiakkaan kanssa. Tällöin kyse on tilanteesta, jolloin hyvinvointialue ei ole palvelun järjestäjä. Yksityiseen sosiaalipalveluntuottajaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettua lakia
(741/2023)
. Lain 3 §:n 1 momentin nojalla laissa tarkoitettuja palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa on noudatettava, mitä palvelujen sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Näin ollen yksityisen palveluntuottajan on noudatettava sosiaalihuoltolain säännöksiä, kun se
(741/2023). Lain 3 §:n 1 momentin nojalla laissa tarkoitettuja palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa on noudatettava, mitä palvelujen sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Näin ollen yksityisen palveluntuottajan on noudatettava sosiaalihuoltolain säännöksiä, kun se
tuottaa sosiaalipalveluja. Valvontalain mukaan sosiaalipalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 14 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja sekä niiden järjestämiseen tai tuottamiseen liittyvää sosiaalialan ammatillista ohjausta ja muuta toimintaa, joilla edistetään ja ylläpidetään yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta ja joita suorittavat sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö joko palveluyksikössä, liikkuvana palveluna, etä- tai digiyhteydellä taikka asiakkaan luona.
Yksityisen palveluntuottajan on noudatettava myös asiakastietolakia, jonka 17 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja palvelun antamiseen osallistuvan avustavan henkilön tulee kirjata asiakasasiakirjoihin asiakkaan palvelun ja potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan turvaamiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot. Teknologisen ratkaisun käyttöönottoa koskevat arviot ja ratkaisut ovat asiakastietolain 17 §:ssä tarkoitettuja palvelun järjestämisen, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja ja ne tulee kirjata asiakasasiakirjoihin.
Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä on säännöksen yhteydessä pidettävä esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (
HE 1/1998 vp
, s. 179/II).
Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä on säännöksen yhteydessä pidettävä esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (HE 1/1998 vp, s. 179/II).
Esityksessä ehdotetut teknologisia ratkaisuja ja teknistä valvontaa koskevat säännökset soveltuisivat edellä kerrotun mukaisesti myös, kun yksityinen palveluntuottaja tuottaa sosiaalipalveluja. Myös yksityisissä sosiaalipalveluissa voi syntyä tilanteita, joissa asiakkaan turvallisuuden tai välttämättömän huolenpidon turvaaminen edellyttää teknologisen ratkaisun käyttöönottoa asiakkaan kykenemättä itse arvioimaan asian merkitystä. Esityksessä ei katsota, että kyseiset säännökset sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Ehdotuksen mukaan palveluntuottajan on yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa arvioitava käyttöön otettavien teknologisten ratkaisujen soveltuvuus asiakkaan palveluihin ja toimenpiteisiin. Tämä lisää palvelun toteuttamisen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaan näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta on korostanut myös, että sääntelyn selkeyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa (ks. esim.
PeVL 51/2016 vp
, s. 5,
PeVL 45/2016 vp
, s. 3). Tarvittaessa asiakassuunnitelmaa on päivitettävä, jos asiakkaan tilanne muuttuu. Sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen prosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö selvittää ja arvioi asiakkaan tuen tarpeen, toimintakyvyn ja elämäntilanteen. Lisäksi ehdotuksen mukaan asiakkaan mielipide teknologisten ratkaisujen käyttöön pitää selvittää ja hänelle on selvitettävä, miten teknologisen ratkaisun käyttäminen vaikuttaa palvelun toteuttamiseen, ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset palvelun toteuttamistavat ilman teknologista ratkaisua.
PeVL 51/2016 vp, s. 5,
PeVL 45/2016 vp, s. 3). Tarvittaessa asiakassuunnitelmaa on päivitettävä, jos asiakkaan tilanne muuttuu. Sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen prosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö selvittää ja arvioi asiakkaan tuen tarpeen, toimintakyvyn ja elämäntilanteen. Lisäksi ehdotuksen mukaan asiakkaan mielipide teknologisten ratkaisujen käyttöön pitää selvittää ja hänelle on selvitettävä, miten teknologisen ratkaisun käyttäminen vaikuttaa palvelun toteuttamiseen, ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset palvelun toteuttamistavat ilman teknologista ratkaisua.
Asiakkaan oma näkemys on aina ensisijainen silloin, kun hän pystyy sen ilmaisemaan. Jos asiakas ei kykene ilmaisemaan mielipidettään teknologian käyttöön, tulee sitä selvittää sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:ssä säädetyllä tavalla ja tarvittaessa tehdä ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotuista sosiaalihuollon palveluista, mutta asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta mihinkään tiettyyn palveluun tai sen toteuttamistapaan.
Palveluntuottajan olisi säännöllisesti arvioitava 47 a - 47 c §:ssä tarkoitetun teknologisen ratkaisun käytön edellytyksiä asiakkaan palvelussa. Sosiaalihuoltolain 36 §:ssä säädetään, että kun asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan, on otettava myös huomioon henkilön tilanteessa tapahtuvat muutokset. Sosiaalihuoltolain 39 §:ssä säädetään, että asiakassuunnitelmaa on tarkistettava tarvittaessa. Näin ollen asiakkaan tilanne ei voi pysyä muuttumattomana, jos hänen palvelutarpeensa muuttuu. Jos teknologisen ratkaisun käytön edellytykset asiakkaan palvelussa eivät enää täyty, tulisi palveluntuottajan ottaa yhteyttä hyvinvointialueeseen ja teknologisen ratkaisun käytön edellytyksiä olisi arvioitava uudelleen.
Jos asiakas on ostanut palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta, kyse on yksityisoikeudellisessa muodossa tuotetuista sosiaalipalveluista. Yksityisoikeudellisessa muodossa tuotetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden rahoitus tulee kokonaisuudessaan yksityiseltä sektorilta, pääasiassa yksityisestä sosiaalivakuutuksesta, yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä ja palveluja käyttäviltä yksityisiltä kotitalouksilta (
HE 299/2022 vp
). Asiakkaan oikeusturvasta voidaan huolehtia myös sääntelyn yleisen tarkkuuden ja muun asianmukaisuuden sekä asianomaista toimintaa harjoittavien henkilöiden koulutuksen, sopivuuden ja pätevyyden avulla (Ks. esim. PeVL 28/2001 vp, s. 5, PeVL 24/2001 vp, s. 4, PeVL 17/1998 vp, s. 2–3.). Teknologisen ratkaisun käyttöönottaminen edellyttäisi jatkossa palveluntuottajalta suunnitelmallista arviota siitä, miten yksittäisen asiakkaan palvelu toteutetaan ja miten teknologista ratkaisua voidaan hyödyntää osana palvelun
Jos asiakas on ostanut palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta, kyse on yksityisoikeudellisessa muodossa tuotetuista sosiaalipalveluista. Yksityisoikeudellisessa muodossa tuotetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden rahoitus tulee kokonaisuudessaan yksityiseltä sektorilta, pääasiassa yksityisestä sosiaalivakuutuksesta, yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä ja palveluja käyttäviltä yksityisiltä kotitalouksilta (HE 299/2022 vp). Asiakkaan oikeusturvasta voidaan huolehtia myös sääntelyn yleisen tarkkuuden ja muun asianmukaisuuden sekä asianomaista toimintaa harjoittavien henkilöiden koulutuksen, sopivuuden ja pätevyyden avulla (Ks. esim. PeVL 28/2001 vp, s. 5, PeVL 24/2001 vp, s. 4, PeVL 17/1998 vp, s. 2–3.). Teknologisen ratkaisun käyttöönottaminen edellyttäisi jatkossa palveluntuottajalta suunnitelmallista arviota siitä, miten yksittäisen asiakkaan palvelu toteutetaan ja miten teknologista ratkaisua voidaan hyödyntää osana palvelun
toteuttamista.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta hyväksyisi laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (
HE 113/2025 vp
) lakiehdotukset tässä täydentävässä esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna:
Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta hyväksyisi laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 113/2025 vp) lakiehdotukset tässä täydentävässä esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna:
Lakiehdotukset
1
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
sosiaalihuoltolain
(1301/2014)
3 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 790/2022, ja
lisätään
3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 790/2022 ja 1280/2022, uusi 8 kohta, 39 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 677/2023, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, lakiin siitä lailla 741/2023 kumotun 47 §:n tilalle uusi 47 §, lakiin uusi 47 a – 47 d § ja lakiin siitä lailla 741/2023 kumotun 48 §:n tilalle uusi 48 § seuraavasti:
3 §
Määritelmät
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
7)
toimintayksiköllä
julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, joka toteuttaa sosiaalipalveluja palveluntuottajan tiloissa tai asiakkaan kotona;
8)
teknologisella ratkaisulla
asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa käytettäviä sähköisiä laitteita, ohjelmistoja, palveluita ja järjestelmiä, joiden tarkoitus on turvata asiakkaan hoito, huolenpito tai turvallisuus.
39 §
Asiakassuunnitelma
39 §Asiakassuunnitelma
Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on arvioitava, voidaanko asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeisiin vastata teknologisilla ratkaisuilla ottaen huomioon, mitä 47 ja 47 a – 47 d §:ssä säädetään.
47 §
Yleiset edellytykset teknologisten ratkaisujen käyttämiselle asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
47 §Yleiset edellytykset teknologisten ratkaisujen käyttämiselle asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
Asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa käytettävien teknologisten ratkaisujen tulee soveltua käytettäväksi hänen sosiaalihuollossaan ja vastata hänen tarpeisiinsa. Käyttöön otettavien teknologisten ratkaisujen soveltuvuus asiakkaan sosiaalihuoltoon ja toimenpiteisiin tulee arvioida yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa ja hänen asiakas- tai muuta vastaavaa suunnitelmaansa laadittaessa. Asiakkaan mielipide teknologisten ratkaisujen käytöstä tulee selvittää, ja hänelle on selvitettävä, miten teknologisen ratkaisun käyttäminen vaikuttaa sosiaalihuollon toteuttamiseen ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset sosiaalihuollon toteuttamistavat ilman teknologista ratkaisua. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 8 ja 9 §:ssä säädetään asiakkaan itsemääräämisoikeudesta.
Teknologisen ratkaisun käytön yhteydessä tapahtuvasta asiakastietojen käsittelystä säädetään asiakastietolaissa. Teknologisen ratkaisun käytön yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot on rajattava asiakkaan sosiaalihuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömään. Sen estämättä, mitä asiakastietolaissa säädetään, asiakasta koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun niiden käyttötarkoitus on päättynyt ja asiakastiedot on kirjattu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin noudattaen asiakastietolain 17 §:ää. Sivullisia koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun asiakastiedot on kirjattu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin noudattaen mainittua pykälää.
47 a §
Asiakkaan ohjaaminen, avustaminen ja auttaminen etäyhteydellä teknologisen ratkaisun avulla
47 a §Asiakkaan ohjaaminen, avustaminen ja auttaminen etäyhteydellä teknologisen ratkaisun avulla
Ottaen huomioon, mitä 47 §:ssä säädetään, toimintayksikön henkilöstöön kuuluva saa avata asiakkaan kotona tai asumispalvelussa reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden asiakkaan ohjaamiseksi tai avustamiseksi hänen jokapäiväisessä elämässään, jos asiakkaan ei perustellusti arvioida kykenevän avaamaan yhteyttä itse ja yhteyden avaamisesta on asiakkaan kanssa etukäteen sovittu. Lisäksi asiakkaan auttamiseksi saadaan käyttää reaaliaikaisen kuva- tai ääniyhteyden avaavia teknologisia ratkaisuja, joilla henkilöstön kuuluva voi vastata asiakkaan kiireelliseen avunpyyntöön. Kuvayhteyttä ei kuitenkaan saa käyttää saniteettitiloissa. Kuva- tai ääniyhteyden avaamisesta on ilmoitettava asiakkaalle äänellä, valolla tai muulla asiakkaalle havaittavalla tavalla.
47 b §
Asiakkaan hyvinvoinnin tai turvallisuuden tarkistaminen teknologisella ratkaisulla palveluntuottajan aloitteesta
47 b §Asiakkaan hyvinvoinnin tai turvallisuuden tarkistaminen teknologisella ratkaisulla palveluntuottajan aloitteesta
Ottaen huomioon, mitä 47 §:ssä säädetään, asiakkaan asumis- tai laitospalvelussa saadaan käyttää teknologisia ratkaisuja, joilla voidaan palveluntuottajan aloitteesta avata lyhytaikaisesti reaaliaikainen kuva- tai ääniyhteys asiakkaaseen yksinomaan hänen hyvinvointinsa tarkistamiseksi, jos se on asiakkaan yksilöllisesti arvioidun hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi tarpeen ja teknologisella ratkaisulla voidaan parantaa asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden oikea-aikaista toteutumista. Tarkistaminen saadaan toteuttaa säännönmukaisesti siten kuin siitä on asiakkaan kanssa etukäteen sovittu. Lisäksi toimintayksikön henkilöstöön kuuluva saa avata yhteyden, jos on perusteltu syy epäillä asiakkaan olevan välittömässä hengen tai terveyden vaarassa. Kuvayhteyttä ei kuitenkaan saa käyttää saniteettitiloissa. Kuva- tai ääniyhteyden avaamisesta tulee ilmoittaa asiakkaalle äänellä tai valolla tai muulla asiakkaalle havaittavalla tavalla.
Tätä pykälää ei sovelleta lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen ja jälkihuoltoon oikeutetun lapsen taikka nuoren palveluissa eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisessa erityishuollossa.
47 c §
Havainnoinnin mahdollistavien teknologisten ratkaisujen käyttö asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi
47 c §Havainnoinnin mahdollistavien teknologisten ratkaisujen käyttö asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi
Ottaen huomioon, mitä 47 §:ssä säädetään, asiakkaan kotona tai asumis- tai laitospalvelussa saadaan käyttää teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaan hoidon, huolenpidon tai turvallisuuden kannalta merkityksellisen yksittäisen tapahtuman havaitsemisen ja sitä koskevan tiedon välittämisen palveluntuottajalle toimenpiteitä varten.
Tätä pykälää ei sovelleta lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen ja jälkihuoltoon oikeutetun lapsen taikka nuoren palveluissa eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisessa erityishuollossa.
47 d §
Teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättäminen
47 d §Teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta päättäminen
Asiakkaan sosiaalihuollossa käyttöön otettavan 47 a - 47 c §:ssä tarkoitetun teknologisen ratkaisun tulee käydä ilmi 45 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä tai asiakkaan ja yksityisen palveluntuottajan välisestä sopimuksesta.
Jos kyse on yksityisestä palveluntuottajasta, toimintayksikön vastaavan johtajan on 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tehtävä teknologisen ratkaisun käyttöönotosta kirjallinen päätös ja päätös muutoksenhakuohjeineen on annettava tiedoksi asiakkaalle ja hänen lailliselle edustajalleen. Asiakas ja hänen laillinen edustajansa saavat hakea päätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Asiakas ja hänen laillinen edustajansa saavat hakea oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019)
säädetään. Päätös voidaan oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jos päätöksen laatu edellyttää viivytyksetöntä täytäntöönpanoa eikä täytäntöönpano vaaranna asiakasturvallisuutta.
Edellä 2 momentin nojalla julkista valtaa käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä pykälässä tarkoitettua tehtävää silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.
48 §
Tekninen laitevalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköiden yhteisissä tiloissa
48 §Tekninen laitevalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköiden yhteisissä tiloissa
Teknisellä laitevalvonnalla
tarkoitetaan asiakkaan kuvan, äänen tai liikkeen havainnointia sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisissä tiloissa. Sosiaalihuollon toimintayksikön asiakkaiden yhteisessä käytössä olevissa tiloissa teknistä laitevalvontaa saa toteuttaa silloin, kun se on tarpeen asiakkaiden terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuvayhteyttä ei kuitenkaan saa käyttää saniteettitiloissa. Tekninen laitevalvonta tulee rajoittaa ajallisesti ja alueellisesti välttämättömään ja sen on oltava oikeasuhtaista tarkoitukseensa nähden. Henkilöstön määrän tulee teknisestä laitevalvonnasta huolimatta vastata asiakkaiden tarpeisiin. Teknisestä laitevalvonnasta ja sen toteuttamistavasta on ilmoitettava näkyvällä ja havaittavalla tavalla niissä tiloissa, joissa sitä käytetään.
Työntekijän kameravalvonnasta säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain
(759/2004)
16 ja 17 §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 16 ja 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain
(980/2012)
20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 741/2024, ja
lisätään
16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2022, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
16 §
Asiakassuunnitelma
16 §Asiakassuunnitelma
Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on arvioitava, voidaanko asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeisiin vastata sosiaalihuoltolain 3 §:n 8 kohdassa tarkoitetuilla teknologisilla ratkaisuilla ottaen huomioon, mitä mainitun lain 47 ja 47 a – 47 d §:ssä säädetään.
20 §
Henkilöstö
20 §Henkilöstö
Sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitetun ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksikön toteutunut henkilöstömitoitus tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien tämän lain 3 a §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kolmen viikon seurantajakson aikana olevien asiakkaiden määrään. Toteutuneen henkilöstömitoituksen on aina oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa. Kuitenkin, jos henkilöstömitoitus on tätä suurempi, sitä saadaan pienentää enintään 0,04 työntekijällä asiakasta kohden, jos toimintayksikössä on käytössä sosiaalihuoltolain 48 §:ssä tarkoitettua teknistä laitevalvontaa tai asiakkaiden sosiaalipalveluissa on käytössä mainitun lain 3 §:n 8 kohdassa tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja, joilla voidaan korvata välitöntä asiakastyötä. Välillistä työtä ei oteta
Palveluntuottaja saa toimintayksikössä käytettävän teknisen valvonnan ja asiakkaiden palveluissa käytettävien teknologisten ratkaisujen vuoksi pienentää ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilman, että asiasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain
(741/2023)
5 §:n 2 momentissa, 16 §:n 2 momentissa ja 21 §:ssä tarkoitettu hakemus ja päätös, 31 päivään maaliskuuta 2028. Pienennetty henkilöstömitoitus on kuitenkin päivitettävä valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteriin mainitun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
3
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 e §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
(734/1992)
10 e §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1201/2020, 791/2022 ja 704/2026, uusi 8 momentti seuraavasti:
10 e §
Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu
10 e §Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu
Poiketen siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, hyvinvointialue saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun palvelusta, jolla vastataan hänen kiireelliseen avuntarpeeseensa käyttäen sosiaalihuoltolain 47 a tai 47 c §:ssä tarkoitettua teknologista ratkaisua.
Helsingissä
24.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille Rydman
PääministeriPetteri OrpoSosiaali- ja terveysministeriWille Rydman
Alaviitteet
1.
https://stm.fi/-/hallitus-taydentaa-esitysta-teknologian-hyodyntamisesta-sosiaalihuollon-palveluissa
2.
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM107:00/2023