What changed
HE 199/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:36 · +621 −892 lines
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
24.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 199/2026
… 8 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio on edennyt nopeasti viime vuosina. Hyvinvointialueilla on käytössä erilaisia digitaalisia palveluja perinteisten vastaanottokäyntien ja puheluiden rinnalle. Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevissa valtakunnallisissa tavoitteissa vuosille 2025–2029 kuvataan toimintaedellytyksiä koskevissa tavoitteissa, että tiedonhallinnan kehittyminen ja digitalisaatio tukevat palvelujen ja toiminnan kehittämistä ja auttavat saavuttamaan strategiset tavoitteet. Palvelutoimintaa tehostetaan uuden teknologian avulla kehittyvän lainsäädännön puitteissa. Teknologian hyödyntäminen, mukaan lukien tekoäly, mahdollistaa palveluiden laaja-alaisemman saatavuuden ja paremmat kohdentamismahdollisuudet. Digitaalisen palvelun tulee olla ensisijainen tilanteissa, jossa se soveltuu asiakkaan palvelutarpeeseen. Käyttäjälähtöiset, vaatimusten mukaiset digitaaliset palvelut parantavat tuottavuutta ja tuloksellisuutta toimialoille, asiakkaille ja henkilöstölle.
Asiakkaille ja ammattilaisille tulee tarjota riittävä tuki ja ohjaus digitaalisten palvelujen käyttämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön visiossa ”Digitalisaatiosta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalka”
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2023.
[1]
todetaan, että palvelujärjestelmän osalta toimintaympäristön muutos on merkinnyt uudenlaista tarvetta määrittää, miten palveluita jatkossa järjestetään, tuotetaan ja rahoitetaan mahdollisimman vaikuttavasti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Lisäksi strategiassa todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuu muutospaineita myös asiakaskäyttäytymisen muuttuessa. Tässä painottuu mm. kuluttajistuminen ja digitaalinen osallisuus, mikä näyttäytyy yksilötason aktiivisena toimijana, joka yhdessä palvelujärjestelmän kanssa edistää omaa tilannettaan. Ihmisillä korostuu halu käyttää palveluita ajasta ja paikasta riippumattomasti,
mieluiten mobiileilla päätelaitteilla sekä tarvittaessa vaikuttaa niiden sisältöön. Visiossa yhtenä tavoitteena onkin, että digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät. Lisäksi tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
Hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluja myös hoitoon pääsyssä, mutta tehokas digitaalisten palvelujen hyödyntäminen edellyttää lainsäädännön muutoksia. Terveydenhuoltolaissa
(1326/2010)
säädetään ammattilaisen tekemästä hoidon tarpeen arvioinnista. On kuitenkin havaittu, että hoidon tarpeen arvioinnin voisi toteuttaa myös digitaalisesti ja automaatiota hyödyntäen, ja sitä varten on jo kehitetty teknologioita. Tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista mahdollistaa lainsäädännössä hoidon tarpeen arvion tekeminen digitaalisesti ja automaatiota hyödyntäen. Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen hyvinvointialueiden terveydenhuoltolaissa säädetty tehtävä. Terveydenhuollossa on erityisiä kysymyksiä, kuten potilasturvallisuus ja hoitoon pääsy, joita ei voida ratkoa yleislainsäädännössä ja siksi sääntelyä on katsottu perustelluksi ehdottaa terveydenhuoltolakiin.
Siltä osin kuin automaattiset päätökset kohdistuvat luonnollisiin henkilöihin, niitä koskee EU:n tietosuojalainsäädäntö. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (
tietosuoja-asetus)
Siltä osin kuin automaattiset päätökset kohdistuvat luonnollisiin henkilöihin, niitä koskee EU:n tietosuojalainsäädäntö. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (tietosuoja-asetus)
… 4 строк без изменений …
tuli voimaan 24.5.2016 ja sen soveltaminen alkoi 25.5.2018. Asetus kieltää pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvien merkittäviä oikeusvaikutuksia sisältävien päätösten antamisen. Yleisen tietosuoja-asetuksen kansallisen liikkumavaran puitteissa on mahdollista kansallisesti säätää automatisoitujen yksittäispäätösten tekemisestä. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia siitä, että sääntely on yhteensopiva yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa ja että siinä vahvistetaan myös asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi.
Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että tavoitteena on edistää ammattihenkilöstön mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa asiakastyöhön, vähennetään ammattihenkilöstöltä vaadittavan kirjallisen työn, kuten säädösperäisten lausuntojen ja erilaisten todistusten, määrää sekä kehitetään työnjakoa erityisesti suoraan asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijäryhmien sekä hallinnollisten ja tukipalvelujen välillä ja huomioidaan myös digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet henkilöstön työkuorman helpottamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus varmistaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden molemmilla kansalliskielillä kaikilla tasoilla. Kielelliset tarpeet huomioidaan toimivien palvelupolkujen kehittämisessä ja esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen kehitystyössä kiinnitetään huomiota ruotsinkielisen väestön palveluiden saavutettavuuteen.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
… 11 строк без изменений …
Keväällä 2025 toteutettiin hyvinvointialueille suunnattu kysely, joka koski hoidon tarpeen arviointia ja digitaalisia palveluja. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan vastaajia sekä hoidon tarpeen arvioinnin tehtävistä (substanssi) että digitaalisten palvelujen tehtävistä. Vastausaika kyselyyn päättyi 2.5.2025. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 ammattilaista eri hyvinvointialueilta; Lapin hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialue, Helsinki, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan Hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. Vastaajista 44 ilmoitti, että heidän alueellaan hyödynnetään digitaalisia palveluja potilaan yhteydenottokanavana.
Hallituksen esitys lähettiin lainsäädännön arviointineuvostolle. Lainsäädännön arviointineuvoston 28.07.2026 antama lausunto on luettavissa osoitteessa:
… 3 строк без изменений …
https://valtioneuvosto.fi/arviointineuvosto/lausunnot
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM011:00/2026
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Perusterveydenhuoltoa koskeva keskeinen sääntely
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Perusterveydenhuoltoa koskeva keskeinen sääntely
Hyvinvointialueiden vastuulla olevan terveydenhuollon järjestämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021,
sote-järjestämislaki
). Lisäksi vastuusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto Uudellamaalla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021,
Uusimaa-laki
). Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueesta säädettyä sovelletaan Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestämislain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon
sote-järjestämislaki). Lisäksi vastuusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto Uudellamaalla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021,
Uusimaa-laki). Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueesta säädettyä sovelletaan Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestämislain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut koko maassa. Järjestämislaissa tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä ja tuotettaessa on lisäksi noudatettava, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä säädetään. Lisäksi asiakkaan asemasta ja oikeuksista on voimassa, mitä niistä muualla lainsäädännössä säädetään. Erityisesti tulee ottaa huomioon potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992,
potilaslaki
) mukaiset säännökset esimerkiksi potilaan itsemääräämisoikeudesta.
potilaslaki) mukaiset säännökset esimerkiksi potilaan itsemääräämisoikeudesta.
… 12 строк без изменений …
Sote-järjestämislain 4 §:n mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Hyvinvointialue voi tuottaa asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden käyttöön liittyvää muuta tukea hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos niiden hankkiminen yksityiseltä palveluntuottajalta on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:ssä ja tämän lain 8 §:ssä tarkoitetusta järjestämisvastuustaan sekä sen järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisesta toteutumisesta myös palveluja hankkiessaan. Hankittavien palvelujen on oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan järjestämisvastuunsa toteuttamisesta myös hankittavien palvelujen osalta. Hyvinvointialue voi kuitenkin 8 §:n 2 momentin estämättä hankkia kokonaisuudessaan lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset tukipalvelut sekä niihin liittyvän
erityisosaamisen, jos se on tarpeen tukipalvelujen laadun, osaamisen ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi. Hyvinvointialue ei kuitenkaan saa hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta palveluja, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei lailla erikseen toisin säädetä. Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimisesta säädetään sote-järjestämislain 2 luvussa, sovelletaan myös palvelujen käyttöön liittyvään muuhun tukeen. Yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavien palvelujen hankintamenettelystä säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016,
hankintalaki
). Esitystä valmisteltaessa eduskunnassa käsiteltiin hankintalain muutosta (
HE 2/2026 vp
), joka on hyväksytty. Jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä voidakseen tehdä siltä sidosyksikköhankintoja.
hankintalaki). Esitystä valmisteltaessa eduskunnassa käsiteltiin hankintalain muutosta (HE 2/2026 vp), joka on hyväksytty. Jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä voidakseen tehdä siltä sidosyksikköhankintoja.
Hyvinvointialueen on vastattava palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista hankkiessaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Edellä säädetyn estämättä hyvinvointialue voi hankkiessaan perusterveydenhuollon palveluja antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi, osana asiakkaille annettavaa hoitoa, asiakkaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisujen tekemisen, hoitosuunnitelman laatimisen sekä lähetteen laatimisen erikoissairaanhoitoon. Sama koskee perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavissa olevia ja niihin kiinteästi liittyviä erikoissairaanhoidon palveluja, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoidon sairaala- tai poliklinikkaolosuhteita ja joissa asiakkaan hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollossa. Yksityinen palveluntuottaja vastaa palvelujensa lainmukaisesta ja sopimuksen mukaisesta tuottamisesta. Palvelunjärjestäjän omavalvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023,
sote-valvontalaki)
23
§:ssä. Palvelunjärjestäjän omavalvontaan kuuluu valvoa oman palvelutuotannon lisäksi eri palveluntuottajien kanssa tekemiensä sopimusten noudattamista sekä ohjata ja valvoa yksityisiä palveluntuottajia ja näiden alihankkijoita jatkuvasti palveluja tuotettaessa. Yksityisen palveluntuottajan omavalvonnasta säädetään sote-valvontalain 27 §:ssä. Hyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata ja valvoa hyvinvointialueelle palveluja tuottavaa yksityistä palveluntuottajaa säädetään hyvinvointialueesta annetun lain
(611/2021)
10 §:ssä. Pykälän mukaan hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialueen tulee ottaa hallintosääntöönsä ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset. Hoidon tarpeen arviointia koskevia
säännöksiä ollaan muuttamassa ja tätä koskevat muutokset ovat lausuntokierroksella (hanke STM029:00/2025). Hankkeessa tullaan arvioimaan hyvinvointialueen riittävään omaan palvelutuotantoon liittyvän sääntelyä ja keventämään sitä tarvittaessa.
Hyvinvointialueen tulee ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. Hyvinvointialueella on oikeus saada yksityiseltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten välttämättömät tiedot ja selvitykset. Hyvinvointialueen viranomaisella on lisäksi palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten oikeus tarkastaa yksityisen palveluntuottajan ja tämän alihankkijan tiloja ja laitteita sekä päästä tässä yhteydessä yksityisen palveluntuottajan ja tämän alihankkijan hallinnassa oleviin tiloihin. Tarkastusoikeutta ei ole kuitenkaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, ellei tarkastaminen ole välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien sekä asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain
(434/2003)
39
§:ssä säädetään.
2.1.1
Hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
2.1.1Hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa. Kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsystä säädetään erikseen. Kiireellinen hoito on määritelty terveydenhuoltolain 50 §:ssä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös hoitoa, joka johtuu päihteiden käytöstä johtuvasta välittömästä vieroitushoidon tarvetta. Kiireetöntä hoitoa ei ole määritelty lainsäädännössä. Sillä tarkoitetaan muuta kuin kiireellistä hoitoa. Lisäksi erikoissairaanhoitoon pääsystä säädetään erikseen terveydenhuoltolain 52 §:ssä. Terveydenhuoltolain 7 §:ssä säädetään yhtenäisistä hoidon tarpeen perusteista. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista.
Lain 8 §:ssä säädetään, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.
Terveydenhuoltolain 51 §:ssä säädetään yhteyden saamisesta perusterveydenhuollon yksikköön ja arviosta hoidon tarpeesta. Terveydenhuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 90/2010 vp
) todetaan, että säännös vastaa pääosin kansanterveyslain 15 b §:n säännöstä, joka tuli voimaan 1.3.2005. Pykälän mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllisen arvion tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Pykälän mukaan arvion tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja suun terveydenhuollossa arvion voi tehdä myös nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Terveydenhuoltolain 51 §:ssä säädetään yhteyden saamisesta perusterveydenhuollon yksikköön ja arviosta hoidon tarpeesta. Terveydenhuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 90/2010 vp) todetaan, että säännös vastaa pääosin kansanterveyslain 15 b §:n säännöstä, joka tuli voimaan 1.3.2005. Pykälän mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllisen arvion tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Pykälän mukaan arvion tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja suun terveydenhuollossa arvion voi tehdä myös nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa on keskeinen toiminto, jossa arvioidaan hoidon tarve ja kiireellisyys sekä ohjataan asiakas tarkoituksenmukaiseen jatkotoimeen. Arvioinnissa ratkaistaan, tarvitaanko terveydenhuollon palvelua, kuinka kiireellisesti asia edellyttää hoitoa ja mihin palveluun tai asiointikanavaan asiakas tulisi ohjata. Hoidon tarpeen arviointi ei ole varsinaista hoitoa, mutta sillä on ratkaiseva merkitys hoitoon pääsyyn, palvelujen kohdentumiseen ja resurssien käyttöön.
Hallituksen esityksessä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (
HE 77/2004 vp
, s. 37) on katsottu, että hoidon tarpeen arviointi on eri asia kuin varsinainen taudinmääritys, eikä täten hoidon tarpeen arvioinnissa ole kysymys lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvasta taudinmäärityksestä. Terveydentilan arviointi onkin terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994,
ammattihenkilölaki
) 22 §:n mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Ammattihenkilölain 23 a §:n mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan
oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Hoidon toteutuminen on riippuvainen terveydenhuollon sen hetkisistä voimavaroista. Julkisessa terveydenhuollossa oikeuden toteumista määrittävät kuitenkin järjestämisvelvollisuutta koskevat säännökset. Hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttyihin kriteereihin. (HE 185/1991 vp, s. 14). Hallituksen esityksessä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (
HE 77/2004 vp
) todettiin, että hoidon tarpeen arvioinnissa käytettäisiin yhtenäisiä hoitoindikaatioita. Hoidon tarpeen arvioinnin tulisi perustua lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin, tietoon, kokemukseen ja todettuun näyttöön. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitettäisiin henkilön terveydellinen tila ja toimintakyky ja sen kehittyminen terveystarkastuksen, erilaisten kyselyjen, testien ja tutkimusten avulla. Käytännössä
Hallituksen esityksessä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 77/2004 vp, s. 37) on katsottu, että hoidon tarpeen arviointi on eri asia kuin varsinainen taudinmääritys, eikä täten hoidon tarpeen arvioinnissa ole kysymys lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvasta taudinmäärityksestä. Terveydentilan arviointi onkin terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994,
ammattihenkilölaki) 22 §:n mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Ammattihenkilölain 23 a §:n mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan
oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Hoidon toteutuminen on riippuvainen terveydenhuollon sen hetkisistä voimavaroista. Julkisessa terveydenhuollossa oikeuden toteumista määrittävät kuitenkin järjestämisvelvollisuutta koskevat säännökset. Hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttyihin kriteereihin. (HE 185/1991 vp, s. 14). Hallituksen esityksessä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 77/2004 vp) todettiin, että hoidon tarpeen arvioinnissa käytettäisiin yhtenäisiä hoitoindikaatioita. Hoidon tarpeen arvioinnin tulisi perustua lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin, tietoon, kokemukseen ja todettuun näyttöön. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitettäisiin henkilön terveydellinen tila ja toimintakyky ja sen kehittyminen terveystarkastuksen, erilaisten kyselyjen, testien ja tutkimusten avulla. Käytännössä
… 7 строк без изменений …
nykytilassa hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään potilaan hoidon tarve: yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste. Näiden perusteella arvioidaan potilaan tarvitseman palvelun kiireellisyys, luonne sekä se, missä enimmäisajassa potilaan asia tulee hoitaa.
Perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arviointia tekevät käytännössä sairaanhoitajat, suun terveydenhuollossa hammashoitajat. Hoitajan tekemässä hoidon tarpeen arviossa käytetään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat tutkittuun lääketieteelliseen ja hammaslääketieteelliseen näyttöön. Hoidon tarpeen arviointia koskeva ohjeistus perustuu myös kirjallisiin ohjeisiin, joista vastaa terveydenhuollon yksikön vastaava lääkäri. Lisäksi toiminta tulisi järjestää siten, että arviota tekevällä hoitajalla on aina mahdollisuus konsultoida riittävät taidot omaavaa lääkäriä tai hammaslääkäriä. Hoitoon ohjauksen laatua tulisi myös seurata ja huolehtia, että virheellisesti ohjatuista potilaista kertynyt tieto käytetään ohjeistuksen parantamiseen. Onnistunut hoidon tarpeen arvio on edellytys oikean hoitopaikan valinnalle. Moni potilas kaipaakin vain neuvoja tai varmistusta itse arvioimalleen hoitotavalle, eikä tarvetta käynnille
terveydenhuollon yksikköön ole. Nykytilassa hoidon tarpeen arviointia ohjaavat terveydenhuollon ammattilaisen koulutus ja kokemus. Lainsäädännön esitöiden mukaan hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin sekä näyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa julkaissut yhtenäiset kiireettömän ja kiireellisen hoidon perusteet. Näitä perusteita ollaan parhaillaan päivittämässä. Hoidon tarpeen arviointia ohjaavat lisäksi valtakunnalliset hoidon perusteet ja suositukset, kuten Käypä hoito -suositukset, joita ylläpitää Duodecim
Duodecim, Käypähoito pähkinänkuoressa. Päivitetty 27.3.2025. Saatavilla osoitteesta:
https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito-pahkinankuoressa
. Hoidon
[2]. Hoidon
tarpeen arviointia tukevat lisäksi ammattilaisten käyttämät tietokannat, kuten Terveysportti, joka kokoaa yhteen hoitosuosituksia ja lääketieteellisiä tietokantoja. Esimerkiksi Terveysporttiin on juuri päivitetty tietokantaa hammaslääkärin käsikirjalla
Duodecim, Uutta Terveysportissa: Hammaslääkärin käsikirja. 20.05.2026. Artikkeli saatavilla osoitteessa:. Hammaslääkärin käsikirja saatavilla osoitteesta:
https://www.duodecim.fi/2026/05/20/uutta-terveysportissa-hammaslaakarin-kasikirja/
.
[3].
Terveydenhuoltolain 57 §:ssä säädetään toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidon vastuusta. Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Vastaavaa lääkäriä koskevaa sääntelyä ollaan muuttamassa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä hanke, jossa toteutetaan monituottajuuteen liittyviä hallitusohjelmakirjauksia
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM029:00/2025
. Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 3.7.2026 saakka. Esitysluonnoksessa esimerkiksi ehdotetaan, että vastaava lääkäri on hyvinvointialuekohtainen. Hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 39/2026.
[4]. Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 3.7.2026 saakka. Esitysluonnoksessa esimerkiksi ehdotetaan, että vastaava lääkäri on hyvinvointialuekohtainen. Hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 39/2026.
Hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia tapoja ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. THL:n vuonna 2019 tehdyn terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kyselyn
Syrjä, V., Parviainen, L & Niemi, A. (2019). Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2019: Ulkoistukset, henkilöstö, työpanokset ja tehtäväsiirrot. THL. Saatavilla osoitteesta:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-442-4
[5]
… 2 строк без изменений …
mukaan kiireettömissä ajanvaraustilanteissa noin 80 prosenttia hoidon tarpeen arvioinneista tehdään puhelimitse. Terveysasemilla on myös walk in -vastaanottoja, joissa potilaat tulevat ilman ajanvarausta hoitajan vastaanotolle ja he ohjautuvat sieltä tilanteen mukaan lääkärin tutkittavaksi. Vuoden 2019 terveyskeskuskyselyn mukaan noin kolmasosa terveyskeskuksista tarjosi mahdollisuuden sähköiseen oirearviopalveluun.
Hieman yli puolet Suomen väestöstä asui alueella, jossa järjestäjä tarjosi mahdollisuuden sähköisen oirearviopalvelun käyttöön ja sen kautta yhteydenottoon terveysasemalle. Lähes 40 prosenttia järjestäjistä tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden sähköiseen ajanvaraukseen hoitajalle. Näiden järjestäjien alueella asui lähes 60 prosenttia väestöstä. Sähköinen ajanvarausmahdollisuus oli selvästi harvinaisempaa lääkärin vastaanotolle, sillä vain seitsemän prosenttia järjestäjistä oli mahdollistanut sähköisen ajanvarauksen lääkärille. Lääkärien ja hoitajien työnjako terveysasemilla oli tavallisesti organisoitu niin, että lääkärivastaanotolle saattoi varata ajan vasta hoitajan tekemän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen.
(MDR luokka IIb) potilas voi täyttää oirearvion, ja Omaolon kautta voi myös jollakin alueilla varata ajan ammattilaiselle. Omaolon oirearvio ei kuitenkaan ole terveydenhuoltolaissa tarkoitettu hoidon tarpeen arvio. Yhteyden terveydenhuoltoon voi saada myös esimerkiksi soittamalla terveyskeskukseen tai menemällä terveyskeskukseen. Digitaaliset palvelut ovatkin lisääntyneet, mutta niiden käyttö vaihtelee alueittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt digitaalisten palvelujen kypsyystasoa hyvinvointialueilla. Vuonna 2022 kypsyystason arvioinnin tiedonkeruulla pyrittiin kartoittamaan hyvinvointialueiden valmiutta ja kyvykkyyttä tuottaa, kehittää ja ylläpitää digitaalisia palveluita. Toistamalla tiedonkeruu vuonna 2025 pyrittiin saamaan selville alueiden toiminnassa tapahtuneet muutokset ja kehityksen suunta. Tiedonkeruu toteutettiin työpajoissa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tulokset osoittivat selvää kansallista kehitystä vuosien 2022–2025 välillä.
Hallituksen esityksessä koskien hoitotakuuta (
HE 134/2024 vp
) on todettu, että perusterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa on Suomessa ollut pitkään haasteita. Väestö kokee odotusajat hoitoon liian pitkinä, mikä on havaittavissa asiakastyytyväisyyskyselyissä ja luottamuksen vähenemisessä julkista terveydenhuoltoa kohtaan. Lisäksi tutkimusten ja hoidon viivästyminen saattaa johtaa oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta laajempaan palvelutarpeeseen ja toisaalta pitkät odotusajat voivat myös lisätä epätarkoituksenmukaista päivystyksen käyttöä ja jononhallintaan liittyviä kustannuksia. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon saatavuutta onkin pyritty parantamaan eri hallituskausilla useilla eri keinoilla.
Hallituksen esityksessä koskien hoitotakuuta (HE 134/2024 vp) on todettu, että perusterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa on Suomessa ollut pitkään haasteita. Väestö kokee odotusajat hoitoon liian pitkinä, mikä on havaittavissa asiakastyytyväisyyskyselyissä ja luottamuksen vähenemisessä julkista terveydenhuoltoa kohtaan. Lisäksi tutkimusten ja hoidon viivästyminen saattaa johtaa oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta laajempaan palvelutarpeeseen ja toisaalta pitkät odotusajat voivat myös lisätä epätarkoituksenmukaista päivystyksen käyttöä ja jononhallintaan liittyviä kustannuksia. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon saatavuutta onkin pyritty parantamaan eri hallituskausilla useilla eri keinoilla.
… 8 строк без изменений …
Uusia toimintatapoja ja digitaalisia palveluita on kehitetty muun muassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja kestävän kasvun ohjelman ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRP) valtionavustushankkeiden avulla. Esimerkiksi YTHS:ssä on valtionavustusten tukemana kehitetty digimielenterveysklinikan palveluita vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden lisääntyneeseen ja korkealla pysyneeseen mielenterveyspalvelujen kysyntään. Useat hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön digitaalisia oirekyselyjä, jotka tuottavat tietoa ammattihenkilön työn tueksi. Näiden digitaalisten työkalujen käyttäminen ei kuitenkaan ole niiden täyteen potentiaaliin saakka mahdollista, sillä työkalu ei mahdollista esimerkiksi suoraa ajanvarausta ammattilaiselle.
yhtenäisyyttä ja tuoda läpinäkyvyyttä toiminnalle ja tätä kautta turvaisi potilaiden oikeusturvaa ja valvontaa voisi olla helpompi toteuttaa.
2.1.2
Potilaan asema ja oikeudet
2.1.2Potilaan asema ja oikeudet
… 2 строк без изменений …
Potilaslaki sisältää säännökset potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvistä keskeisistä periaatteista. Laki korostaa potilaan aktiivista osallistumista, potilaan itsemääräämisoikeutta sekä hänen oikeuttaan hoitoon ja tiedonsaantiin. Potilaslain lähtökohtana on asiakaskeskeisyys, sillä terveyden- ja sairaanhoito on potilaslaissa määritelty yksilön terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Potilaslain 3 §:ssä todetaan, että potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaslain 6 §:n mukaan hoitoa on annettava yhteisymmärryksessä
potilaan kanssa. Laissa säädetään myös esimerkiksi alaikäisen potilaan asemasta.
Potilaslain 3 § ilmaisee niin kutsutun tarveperiaatteen, joka on terveydenhuollossa yksilöllisenkin päätöksenteon lähtökohta.
Kaarlo Tuori ja Toomas Kotkas, Sosiaalioikeus, 6., uudistettu painos (Helsinki: Alma Talent, 2023), s. 216.
[6]
Nykyisessä lainsäädäntökokonaisuudessa tarveperiaate ohjaa ja määrittää potilaan oikeutta terveydenhuollon palveluihin. Tarveperiaatteen mukaisesti hoitoon pääsyä ja esimerkiksi hoitotoimenpiteiden valintaa ohjaa potilaan tarve, joka tulee potilaslain esitöiden mukaisesti määrittää ensi sijassa lääketieteellisin kriteerein. Tarveperiaatteen ilmaiseman lähtökohdan mukaan terveydenhuollon palvelut ovatkin lähtökohtaisesti tarveperustaisia. Tarve taas on viime kädessä määritettävä yksilöllisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 19 §:n perusoikeussäännöksen viittaus ”jokaiseen” ilmentää vaatimusta yksilöllisestä arvioinnista. Myös potilaslain 3 §:n 3 momentti nimenomaan
korostaa yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista (HE 185/1991 vp, s. 14).
Potilaslaissa säädetään muistutuksesta. Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhuollon valvontaviranomaisille. Hallintokantelusta säädetään hallintolain
(434/2003)
8 a luvussa. Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Terveydenhuoltoa koskevissa asioissa kantelu tehdään Lupa- ja valvontavirastolle.
Potilastietojen salassapidosta ja käsittelystä sekä potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023,
asiakastietolaki
).
2.2
Henkilötietojen suoja
2.2.1
Yleinen tietosuoja-asetus
asiakastietolaki).
2.2Henkilötietojen suoja
2.2.1Yleinen tietosuoja-asetus
EU:n tietosuojasääntely luo EU-oikeuden tasoisen pohjan kansalliselle potilastietojen käsittelylle. EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa turvataan perusoikeus henkilötietojen suojaan. Artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi. Riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista.
Henkilötietojen käsittelyn keskeisin sääntely on yleisessä tietosuoja-asetuksessa. EU:n tietosuojadirektiivin 29 artiklan mukainen tietosuojaryhmä
Nykyisin Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB).
[7]
on antanut 3.10.2017 (viimeksi tarkistettu ja hyväksytty 6.2.2018) suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista asetuksen (EU) 2016/679 täytäntöön panemiseksi (WP 251rev.01,
suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista
). Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn ja asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Kyse voi olla tietojen
suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista). Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn ja asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Kyse voi olla tietojen
… 9 строк без изменений …
keräämisestä, tallentamisesta, järjestämisestä, jäsentämisestä, säilyttämisestä, muokkaamisesta tai muuttamisesta, hakemisesta, kyselystä, käyttämisestä, tietojen luovuttamisesta siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamisesta tai yhdistämisestä, rajoittamisesta, poistamisesta tai tuhoamisesta. Yleinen tietosuoja-asetus edellyttää henkilötietojen käsittelyn olevan laillista ja asianmukaista.
Kansallinen tietosuojalaki
(1050/2018)
täydentää ja täsmentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuojalakia sovelletaan rinnakkain yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalain sääntelystä voidaan poiketa erityislainsäädännöllä, jos poikkeaminen on mahdollista tietosuoja-asetuksen kansallisen liikkumavaran puitteissa (
HE 9/2018 vp
).
täydentää ja täsmentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuojalakia sovelletaan rinnakkain yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalain sääntelystä voidaan poiketa erityislainsäädännöllä, jos poikkeaminen on mahdollista tietosuoja-asetuksen kansallisen liikkumavaran puitteissa (HE 9/2018 vp).
… 11 строк без изменений …
Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Säädettäessä henkilötietojen suojasta tarkemmin lailla, tulee perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisesti kiinnittää huomiota yksityiselämän suojan piiriin ja turvata oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden näkökulmasta. Tärkeinä sääntelykohteina on pidetty muun muassa henkilötietojen rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä ja niiden sallittuja käyttötarkoituksia.
Euroopan unionin toimivalta sosiaali- ja terveyspalveluiden sääntelyssä on rajallinen ja unionin rajallinen toimivalta koskee varsinkin sosiaalipalveluja. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan 7 kohdan mukaan unionin toiminnassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Jäsenvaltioiden velvollisuuksiin kuuluvat terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 36 artiklan mukaan edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja perussopimusten mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta (ks. tarkemmin PeVL 26/2017 vp, s. 43).
2.2.2
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja koskeva sääntely
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä säädetään asiakastietolaissa, joka astui voimaan 1.1.2024. Sääntelyn uudistamisen yhteydessä asiakastietolaki saatettiin vastaamaan perustuslain ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Lailla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään asiakastietojen käsittelyn yleisiä vaatimuksia. Lain asettama keskeinen vaatimus on asiakastietojen salassapito ja siihen liittyvä vaitiolovelvollisuus. Salassapidon kannalta keskeinen on myös laissa määritelty sivullisen käsite. Laajemmin uuden asiakastietolain keskeiset ratkaisut ja niiden arviointi löytyy ajantasaisesti lakia koskevassa hallituksen esityksessä sekä siitä annetusta perustuslakivaliokunnan lausunnosta (
HE 246/2022 vp
2.2.2Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja koskeva sääntely
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä säädetään asiakastietolaissa, joka astui voimaan 1.1.2024. Sääntelyn uudistamisen yhteydessä asiakastietolaki saatettiin vastaamaan perustuslain ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Lailla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään asiakastietojen käsittelyn yleisiä vaatimuksia. Lain asettama keskeinen vaatimus on asiakastietojen salassapito ja siihen liittyvä vaitiolovelvollisuus. Salassapidon kannalta keskeinen on myös laissa määritelty sivullisen käsite. Laajemmin uuden asiakastietolain keskeiset ratkaisut ja niiden arviointi löytyy ajantasaisesti lakia koskevassa hallituksen esityksessä sekä siitä annetusta perustuslakivaliokunnan lausunnosta (HE 246/2022 vp
… 3 строк без изменений …
ja PeVL 89/2022 vp).
Asiakastietolain mukaan potilastietojen tietosuoja-asetuksen mukainen käsittelyperuste on 6 artiklan 1 kohdan c alakohta eli lakisääteisen velvoitteen noudattaminen. Koska kyseessä ovat tietosuoja-asetuksen mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot, käsittelyperuste on lisäksi 9 artiklan 2 kohdan h alakohta, eli käsittely on tarpeen ennalta ehkäisevää tai työterveydenhuoltoa koskevia tarkoituksia varten, työntekijän työkyvyn arvioimiseksi, lääketieteellisiä diagnooseja varten, terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suorittamiseksi taikka terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallintoa varten unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella.
2.2.3
Automaattista päätöksentekoa koskeva sääntely
2.2.3Automaattista päätöksentekoa koskeva sääntely
… 6 строк без изменений …
Yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa säädetään automatisoiduista yksittäispäätöksistä, profilointi mukaan luettuna. Artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. Pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuva päätös tarkoittaa sitä, että päätöksentekoprosessiin ei osallistu ihmisiä. Euroopan tietosuojatyöryhmä on korostanut, että automatisoidut yksittäispäätökset ja profilointi voivat aiheuttaa henkilöiden oikeuksille ja vapauksille huomattavia riskejä, mikä edellyttää asianmukaisia suojatoimia. Profilointi voi esimeriksi johtaa epätarkkoihin ennusteisiin, sillä voidaan lukita henkilö tiettyyn ryhmään ja rajata hänen vallinnanmahdollisuutensa profiloinnin ehdottamiin mieltymyksiin tai aiheuttaa jopa tavaroiden ja palvelujen
epäämistä. Automaattinen päätöksenteko on säännöksen mukaan tietyin edellytyksin mahdollista. Asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohtaa ei sovelleta esimerkiksi silloin, kun automaattinen päätöksenteko on hyväksytty rekisterinpitäjään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa vahvistetaan myös asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi. Automaattisen päätöksenteon oikeusperustana voi olla artiklan mukaan myös rekisteröidyn nimenomainen suostumus.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole automaattista päätöksentekoa koskevaa erityissääntelyä. Perustuslakivaliokunta on arvioinut useita esityksiä, joissa on ollut kyse automaattisesta päätöksenteosta tai tietojen automaattisesta käsittelystä (PeVL 62/2018 vp, PeVL 70/2018 vp, PeVL 7/2019 vp, PeVL 81/2022 vp, PeVL 88/2022 vp, PeVL 30/2024 vp,
PeVL 53/2025 vp
), ja näitä käsitellään tarkemmin kappaleessa suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys.
PeVL 53/2025 vp), ja näitä käsitellään tarkemmin kappaleessa suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys.
… 5 строк без изменений …
Hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva sääntely tuli voimaan 1.5.2023. Hallinnon yleislakeihin sisältyy hallinto-oikeudellinen sekä tiedonhallintaan liittyvä sääntely automaattisesta päätöksenteosta. Hallintolain yleissäännöksissä säädetään siitä, milloin viranomainen voi ratkaista asioita automaattisesti. Asian ratkaisemisella viitataan hallintolain 7 lukuun (”Asian ratkaiseminen”) ja siinä tarkoitettuun hallintoasian käsittelyn päättävään ratkaisuun, jolla päätetään jonkun edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta. Tällaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi asioissa, jotka koskevat etuuden hakemista (esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet), velvoitetta (esimerkiksi verotus) tai lupaa (esimerkiksi ajokortti). Koska säännöksessä asian ratkaisemisella tarkoitetaan hallintoasian käsittelyn päättävää toimea eli hallintopäätöstä, sääntely ei lähtökohtaisesti sovellu esimerkiksi tosiasialliseen hallintotoimintaan, kuten julkisten palvelujen toteuttamiseen. Yleissäännöstä ei
Tiedonhallintalain 6 a luvussa säädetään automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä. Sääntely on tullut samaan aikaan voimaan kuin hallintolain automaattista päätöksentekoa sääntely. Lakiin lisättiin automaattisen päätöksenteon virkavastuun kohdentumista ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista edistävät säännökset muun muassa automatisoidun toimintaprosessin kehittämisen dokumentoinnista, laadunvarmistamisesta, laadunvalvonnasta ja käyttöönotosta sekä velvollisuudesta tiedottaa automaattisista toimintaprosesseista. Tiedonhallintalain automaattista ratkaisumenettelyä koskeva sääntely soveltuu tilanteisiin, joissa on kyse hallintolaissa säädetystä automaattisesta ratkaisumenettelystä. Automaattista päätöksentekoa koskevat säännökset on säädetty tilanteisiin, joissa syntyy hallintopäätös eikä sääntely ei sovellu tosiasialliseen hallintotoimintaan eikä toisaalta tekoälyn käyttöön.
Eduskunnassa on hiljattain ollut käsittelyssä hallituksen esitys laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 133/2025 vp
). Laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta tuli voimaan 1.1.2026. Lain 5 §:ssä säädetään tietojen automaattisesta käsittelystä. Pykälän mukaan henkilön antamia ja tallentamia tietoja ja hänen valitsemiaan rajauksia saadaan käsitellä yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pelkästään automaattisesti koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamiseksi ja esittämiseksi. Tällainen käsittely edellyttää, että henkilö valitsee palvelussa automaattisen käsittelyn hyödyntämisen tähän tarkoitukseen nimenomaisesti jokaisella kerralla hyödyntäessään automaattista käsittelyä. Ennen valinnan tekemistä Opetushallituksen on selkeästi ilmoitettava automaattisesta käsittelystä henkilölle palvelussa. Henkilölle esitettävän mahdollisuuden yhteydessä hänelle on palvelussa annettava tietoa
Eduskunnassa on hiljattain ollut käsittelyssä hallituksen esitys laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 133/2025 vp). Laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta tuli voimaan 1.1.2026. Lain 5 §:ssä säädetään tietojen automaattisesta käsittelystä. Pykälän mukaan henkilön antamia ja tallentamia tietoja ja hänen valitsemiaan rajauksia saadaan käsitellä yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pelkästään automaattisesti koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamiseksi ja esittämiseksi. Tällainen käsittely edellyttää, että henkilö valitsee palvelussa automaattisen käsittelyn hyödyntämisen tähän tarkoitukseen nimenomaisesti jokaisella kerralla hyödyntäessään automaattista käsittelyä. Ennen valinnan tekemistä Opetushallituksen on selkeästi ilmoitettava automaattisesta käsittelystä henkilölle palvelussa. Henkilölle esitettävän mahdollisuuden yhteydessä hänelle on palvelussa annettava tietoa
siitä, miten siinä on huomioitu hänen tietojaan ja valitsemiaan rajauksia.
Euroopan unionin tuomioistuin on antanut joulukuussa 2023 ratkaisuja, jotka koskevat automaattista päätöksentekoa
Asia C-634/21 Schufa Holding sekä yhdistetyt asiat C-26/22 ja C-64/22 Schufa Holding.
. Ratkaisussa C-634/21 oli kyse siitä, että yksityinen yhtiö (SCHUFA Holding) teki luottokelpoisuusarvioita henkilöistä keräämiensä henkilötietojen perusteella. Pankit ja muut toimijat käyttivät tätä arviota arvioidessaan, saako henkilö esimerkiksi lainaa tai maksaako henkilö lainan takaisin. Asian arvioimisessa oli kyse siitä, että arvion kohteeksi joutunut henkilö pyysi saada arvion perusteena olevat tiedot. SCHUFA antoi osan tiedoista, mutta kieltäytyi antamasta kaikkia tietoja. EU-tuomioistuin totesi, että SCHUFA Holding tekemässä arviossa on kyse tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitetusta automaattisesta yksittäispäätöksestä, koska henkilölle syntyi merkittäviä oikeusvaikutuksia automaattisen arvioinnin vuoksi.
[8]. Ratkaisussa C-634/21 oli kyse siitä, että yksityinen yhtiö (SCHUFA Holding) teki luottokelpoisuusarvioita henkilöistä keräämiensä henkilötietojen perusteella. Pankit ja muut toimijat käyttivät tätä arviota arvioidessaan, saako henkilö esimerkiksi lainaa tai maksaako henkilö lainan takaisin. Asian arvioimisessa oli kyse siitä, että arvion kohteeksi joutunut henkilö pyysi saada arvion perusteena olevat tiedot. SCHUFA antoi osan tiedoista, mutta kieltäytyi antamasta kaikkia tietoja. EU-tuomioistuin totesi, että SCHUFA Holding tekemässä arviossa on kyse tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitetusta automaattisesta yksittäispäätöksestä, koska henkilölle syntyi merkittäviä oikeusvaikutuksia automaattisen arvioinnin vuoksi.
… 4 строк без изменений …
Henkilöllä tulisi olla oikeus tietää, miten arvio on muodostettu ja oikeus vastustaa tällaista automaatiota. Tuomioistuimen mukaan, kun tilanteessa on kolme toimijaa, on olemassa vaara tietosuoja-asetuksen 22 artiklan kiertämisestä. Tuomion päätelmässä kohdassa 73 tuomioistuin toteaa, että arvon automatisoitua määrittämistä on pidettävä tässä säännöksessä (eli 22 artiklassa) tarkoitettuna automatisoituna yksittäispäätöksenä silloin, kun kyseisestä todennäköisyysarvosta riippuu olennaisesti se, perustaako, täyttääkö tai päättääkö tämän todennäköisyysarvon tiedoksi saanut kolmas osapuoli sopimussuhteen tämän henkilön kanssa. Lisäksi tuomioistuin viittaa tuomion kohdassa 50 pääasiassa kyseessä olevan kaltaisiin olosuhteisiin, joissa luottotietopalveluja tarjoavan yrityksen määrittämä ja pankille tiedoksi annettu todennäköisyysarvo vaikuttaa olennaisesti luoton myöntämiseen. Tuomioistuin toteaa tuomiossa myös, että 22 artiklaan sisältyvää päätöksen käsitettä ei ole määritelty asetuksessa.
Lindroos-Hovinheimo (Lindroos-Hovinheimo, Susanna: Automaattisen päätöksenteon määritelmä laajenee – Euroopan unionin ensimmäiset tuomiot tietosuoja-asetuksen 22 artiklasta; Lakimies 3–4/2024; s. 537–544, s. 541) on katsonut, että unionin ”tuomioistuimen tässä yhteydessä määrittelemä ’päätös’ on varsin laaja ja selvästi laajempi kuin vaikkapa kotimaisessa hallintolainsäädännössä on totuttu ajattelemaan”. Lindroos-Hovinheimon mukaan täsmällisempi suomenkielinen vastine 22 artiklassa tarkoitetulle päätökselle voisi olla ”toimi” tai ”toiminta”. Tuomioistuin toteaa ratkaisussaan myös, että tilanteessa, jossa automatisoituun käsittelyyn perustuvan päätöksen tekemisestä on säädetty jäsenvaltion oikeudessa, käsittelyssä on noudatettava paitsi 22 artiklan 4 kohdassa asetettuja edellytyksiä myös asetuksen 5 ja 6 artiklassa asetettuja edellytyksiä. On kuitenkin huomattava, että hoidon tarpeen arviointi ei ole päätös hoidosta eikä diagnoosi. Hoidon tarpeen arvion kokonaisuutta ei voida siis
EU-tuomioistuin on arvioinut toisessa tapauksessa rekisteröidyn oikeutta saada tietoa automaattisen päätöksenteon logiikasta
Asia C-203/22 Dun & Bradstreet Austria.
. Tapauksessa henkilö sai negatiivisen luottopäätöksen automaattisessa prosessissa, jonka teki Dun & Bradstreet Austria, joka on luottoluokitusyritys. Ratkaisussa EU-tuomioistuin vahvisti, että rekisteröidyllä on oikeus saada tutustua tietoihin, jotta rekisteröity voi tarvittaessa käyttää hänelle tietosuoja-asetuksessa annettuja oikeuksiaan. Tuomioistuin katsoi tietosuoja-asetuksen 15 artiklan osalta, että 15 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuissa merkityksellisissä tiedoissa automaattiseen päätöksentekoon liittyvästä logiikasta on kuvattava menettely ja periaatteet, joita tosiasiallisesti sovelletaan, siten, että rekisteröity voi ymmärtää, mitä hänen henkilötietojaan on käytetty ja millä tavoin kyseessä olevassa automaattisessa päätöksenteossa,
[9]. Tapauksessa henkilö sai negatiivisen luottopäätöksen automaattisessa prosessissa, jonka teki Dun & Bradstreet Austria, joka on luottoluokitusyritys. Ratkaisussa EU-tuomioistuin vahvisti, että rekisteröidyllä on oikeus saada tutustua tietoihin, jotta rekisteröity voi tarvittaessa käyttää hänelle tietosuoja-asetuksessa annettuja oikeuksiaan. Tuomioistuin katsoi tietosuoja-asetuksen 15 artiklan osalta, että 15 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuissa merkityksellisissä tiedoissa automaattiseen päätöksentekoon liittyvästä logiikasta on kuvattava menettely ja periaatteet, joita tosiasiallisesti sovelletaan, siten, että rekisteröity voi ymmärtää, mitä hänen henkilötietojaan on käytetty ja millä tavoin kyseessä olevassa automaattisessa päätöksenteossa,
… 12 строк без изменений …
eikä automaattisen päätöksenteon yhteydessä toteutettavien toimien monimutkaisuus voi vapauttaa rekisterinpitäjää selitysvelvollisuudesta
automaatiossa olisi kyse EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan tarkoittamista automaattisista päätöksistä eli automaattisella päätöksenteolla tulee olla asetuksen mukainen oikeusperusta.
2.2.4
Henkilötietojen käsittelyn suojatoimet automaattisessa päätöksenteossa
2.2.4Henkilötietojen käsittelyn suojatoimet automaattisessa päätöksenteossa
… 23 строк без изменений …
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen perusteella kolme nimenomaan automaattiseen päätöksentekoon liittyvää oikeutta: 22 artiklassa turvattu oikeus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi, 13–15 artiklojen mukainen oikeus saada tietoja automaattisen päätöksenteon olemassaolosta sekä 15 artiklan mukainen oikeus päästä käsiksi omiin tietoihinsa. Asetuksen 22 artiklassa tarkoitetut kansallisessa lainsäädännössä säädettävät asianmukaiset suojatoimenpiteet koskevat kuitenkin vain 22 artiklassa tarkoitettua oikeutta. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan asetuksen suora sovellettavuus tarkoittaa, ettei 13–15 artikloissa säädetyistä oikeuksista ole aihetta säätää kansallisella lailla (ks. PeVL 81/2022 vp s. 6). Yleisen tietosuoja-asetuksen suoraan sovellettavista säännöksistä ei ole lähtökohtaisesti tarpeen erikseen säätää. Näitä koskee 5 artiklan yleiset käsittelyperiaatteet, artiklan 32 rekisterinpitäjän velvoitteet tai rekisteröidyn informointia
koskevat velvoitteet.
Hallintolain 53 g §:ssä säädetään, että hallintopäätöksestä on käytävä ilmi, jos asia on ratkaistu automaattisesti. Hallituksen esitysluonnoksessa laiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain (306/2019,
digipalvelulaki
) 6 a §:n muuttamisesta taas ehdotetaan, että palvelun käyttäjälle olisi ilmoitettava, jos hän vaihtaa viestejä palveluautomaation kanssa, ellei se ole muutoin ilmeistä. Tällä hetkellä digipalvelulaissa säädetään, että käyttäjälle kerrotaan, että hän vaihtaa viestejä palveluautomaation kanssa. Digipalvelulaissa ei ole kyse automaattisten päätösten tekemisestä, mutta hallintovaliokunta on mietinnössään (HaVM 39/2022 vp) koskien hallinnon automaattista päätöksentekoa, joka sisälsi myös palveluautomaatiota koskevan sääntelyn korostanut, että säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjä ymmärtää, että hän ei kommunikoi luonnollisen henkilön kanssa palvelutilanteessa eikä esimerkiksi keskustele
digipalvelulaki) 6 a §:n muuttamisesta taas ehdotetaan, että palvelun käyttäjälle olisi ilmoitettava, jos hän vaihtaa viestejä palveluautomaation kanssa, ellei se ole muutoin ilmeistä. Tällä hetkellä digipalvelulaissa säädetään, että käyttäjälle kerrotaan, että hän vaihtaa viestejä palveluautomaation kanssa. Digipalvelulaissa ei ole kyse automaattisten päätösten tekemisestä, mutta hallintovaliokunta on mietinnössään (HaVM 39/2022 vp) koskien hallinnon automaattista päätöksentekoa, joka sisälsi myös palveluautomaatiota koskevan sääntelyn korostanut, että säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjä ymmärtää, että hän ei kommunikoi luonnollisen henkilön kanssa palvelutilanteessa eikä esimerkiksi keskustele
… 6 строк без изменений …
virkamiehen kanssa.
Esityksessä ehdotetaan, että digitaalinen hoidon tarpeen arvio edellyttää potilaan nimenomaista ja tietoon perustuvaa suostumusta. Lisäksi potilaalla on oikeus valita muu yhteydenottotapa terveydenhuoltoon sekä digitaalisen arvion jälkeen ottaa uudestaan yhteyttä muulla tavalla. Nämä oikeudet ovat tietosuoja-asetuksen tarkoittamia suojatoimia.
2.3
Tekoälyä koskeva sääntely
2.3.1
Tekoälyasetus
2.3Tekoälyä koskeva sääntely
2.3.1Tekoälyasetus
… 42 строк без изменений …
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (jäljempänä tekoälyasetus) tuli voimaan 2.8.2024 ja sen soveltaminen alkaa vaiheittain. Tekoälyasetuksen tarkoituksena on parantaa unionin sisämarkkinoiden toimintaa luomalla yhteiset säännöt tekoälyn kehittämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle. Tekoälyasetuksen nojalla tietyt tekoälyn käyttötarkoitukset kielletään kokonaan ja tiettyihin suuririskisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan lukuisia vaatimuksia. Tekoälyasetus on horisontaalisääntelyä ja soveltuu siis hyvin laajasti koko yhteiskunnan alaan. Toimivalta tekoälyn sääntelyssä on Euroopan unionilla, eivätkä jäsenvaltiot voi jatkossa säätää sellaisesta, mistä säädetään asetuksessa, jollei asetus jätä
nimenomaista kansallista liikkumavaraa. Tekoälyasetusta sovelletaan tekoälyjärjestelmien ja -mallien kehittäjiin ja käyttäjiin. Tekoälyasetuksessa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten esimerkiksi viranomainen voi käyttää tekoälyä.
Digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin teknisen toteutuksen yhteydessä on pohdittava, voiko siinä olla kyse tekoälyjärjestelmästä. Jos teknisessä toteutuksessa käytettäisiin järjestelmää, joka pohjautuu sääntöpohjaiseen automaatioon, ei ole kyse tekoälyjärjestelmästä, koska tällainen järjestelmä ei ole asetuksen tarkoittaman tekoälyjärjestelmän käsitteen mukainen. Merkityksellistä on myös se, onko kyse lääkinnällisestä laitteesta (kts. kappale 2.5). Koska hoidon tarpeen arvion tekevä tekoälyjärjestelmä käytännössä profiloi potilaita ja arvioisi onko heillä oikeus välttämättömiin julkisiin palveluihin, olisi se suuririskinen tekoälyjärjestelmä asetuksen 6 artiklan mukaisesti. Käytännössä hoidon tarpeen arviota tekevä tekoälyjärjestelmä voi siis olla suuririskinen sekä asetuksen I liitteen että III liitteen perusteella.
2.3.2
Kansallinen liikkumavara suhteessa tekoälyasetukseen
2.3.2Kansallinen liikkumavara suhteessa tekoälyasetukseen
… 5 строк без изменений …
Toimivalta tekoälyn sääntelyssä on Euroopan unionilla, eivätkä jäsenvaltiot voi jatkossa säätää sellaisesta, mistä säädetään asetuksessa, jollei asetus jätä nimenomaista kansallista liikkumavaraa. Tekoälyasetuksen tulkintaan vaikuttavat lisäksi Euroopan komission ohjeet, Euroopan tekoälytoimiston (AI Office) kannanotot, yhdenmukaistetut standardit sekä tuleva oikeus- ja viranomaiskäytäntö. Näiden kehittyessä myös sääntelyn käytännön liikkumavaran rajat täsmentyvät. Hallituksen esityksen tarkoituksena on sinänsä tehdä tekoälyn käyttö hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä nykyistä laajemmin mahdolliseksi. Esityksen tarkoituksena on asettaa myös hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettäville tekoälyjärjestelmille erityisiä vaatimuksia siten, että niiden täytyy soveltua suomalaisen terveydenhuollon järjestelmään huomioiden lääketieteelliset ja hammaslääketieteelliset kriteerit. Tavoitteena on ennen kaikkea antaa kansallista lainsäädäntöä, jolla voidaan turvata perustuslaista
ja muusta lainsäädännöstä viranomaisen toimintaan kohdistuvia vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi virkavastuun kohdentumiseen.
Jäsenvaltiot eivät voi asettaa yksityiselle sektorille lisärajoituksia koskien tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöönottoa. Tämä johtuu siitä, että tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on luotu kansalaisia ja liike-elämää varten eikä se kosketa julkishallintoa. Tekoälyasetuksella ei voida vaikuttaa jäsenvaltioiden hallinnollisiin menettelyihin, ja jäsenvaltiot voivat tästä syystä tekoälyasetuksen estämättä säätää kansallisesti siitä, miten tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää esimerkiksi hallinnollisessa päätöksenteossa. Tässä esityksessä kuitenkin mahdollistettaisiin kansallisessa lainsäädännössä tosiasiallisessa hallintotoiminnassa automatisoitu päätöksenteko, josta ei nimenomaisesti rajata pois tekoälyn hyödyntämistä. Tämä on kansallisessa lainsäädännössä mahdollista, ja tätä asiaa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.7. Tekoälyasetus ei vaikuttaisi itsessään estävän tai sulkevan mahdollisuutta tekoälyn hyödyntämiselle
automatisoidussa päätöksenteossa. Tekoälyasetuksen 26 artiklan 3 kohta mahdollistaa liikkumavaran esimerkiksi virkavastuun määrittelemisen osalta (kts esimerkiksi
HE 46/2025 vp
, kappale 3.9 tekoälyn ja automaation käyttö julkisessa hallinnossa).
HE 46/2025 vp, kappale 3.9 tekoälyn ja automaation käyttö julkisessa hallinnossa).
… 10 строк без изменений …
Riskillä tarkoitetaan tekoälyasetuksessa sen 3 artiklan 2 kohdan mukaan haitan esiintymisen todennäköisyyden ja haitan vakavuuden yhdistelmää. Ryhmien 2 ja 3 (suuririskiset ja rajalliset riskit) osalta tekoälyjärjestelmistä aiheutuu riskejä, joiden kuitenkin katsotaan olevan siedettävissä asianmukaisten riskihallintatoimenpiteiden avulla. Systeemisellä riskillä tarkoitetaan tekoälyasetuksen 3 artiklan 65 kohdan mukaan riskiä, joka on yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksiltaan merkittävälle suorituskyvylle ominainen ja jolla on merkittävä vaikutus unionin markkinoihin niiden kattavuuden tai kansanterveyteen, turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen, perusoikeuksiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvien tosiasiallisten tai kohtuudella ennakoitavissa olevien kielteisten vaikutusten vuoksi ja jota voidaan levittää laajamittaisesti koko arvoketjussa.
Siltä osin kuin hyvinvointialue käyttää hoidon tarpeen arvion tekemisessä tekoälyä, kohdistuu hyvinvointialueeseen velvoitteita tekoälyasetuksen lisäksi muustakin lainsäädännöstä, kuten yleisestä tietosuoja-asetuksesta, asiakastietolaista ja MD-lainsäädännöstä. Viranomaisen on sinänsä mahdollista hyödyntää erilaisia synergioita näitä ja terveydenhuoltolakiin sekä asiakastietolakiin ehdotettuja velvoitteita täyttäessään.
2.3.3
2.3.3Tekoälyä koskeva yleinen ihmisoikeussopimus
Tekoälyä koskeva yleinen ihmisoikeussopimus
Tekoälyä koskeva yleinen ihmisoikeussopimus
Council of Europe Framework Convention on Artificial Intelligence and Human Rights, Democracy and the Rule of Law. Saatavilla osoitteesta:
https://rm.coe.int/1680afae3c
[10]
on hyväksytty Euroopan neuvostossa vuonna 2024. Kyseessä on ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka käsittelee tekoälyä nimenomaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Kyse on puiteyleissopimuksesta ja se on yhdenmukainen EU:n tekoälyasetuksen ja muun EU-lainsäädännön kanssa ja se sisältää useita velvoitteita. Sopimusvaltioiden on muun muassa suojattava ihmisoikeuksia tekoälyjärjestelmien käytössä, varmistettava syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, huolehdittava oikeusturvasta ja lisättävä läpinäkyvyyttä ja valvontaa.
2.3.4
Kansallinen sääntely tekoälystä
2.3.4Kansallinen sääntely tekoälystä
Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut tekoälyn ekosysteemin ja toimii sen puheenjohtajana. Ekosysteemissä on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitetty tekoälyn käyttökohteita sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä lainsäädännön reunaehtoja yhteisten tulkintojen edistämiseksi
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyn käyttötapaukset ja lainsäädäntö – Selvitys ja suositukset yhteisistä tulkinnoista hyvinvointialueille. 05.12.2024. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tekoalyn-kayttotapaukset-ja-lainsaadanto-selvitys-ja-suositukset-yhteisista-tulkinnoista-hyvinvointialueille/
. Tekoälyn
[11]. Tekoälyn
käyttötapauksia tunnistettiin runsaasti
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Tuore selvitys tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvointialueilla. 21.03.2024. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/tuore-selvitys-tekoalyn-hyodyntamisesta-hyvinvointialueilla/
[12]
ja useita tekoälykokeiluja onkin ollut käynnissä hyvinvointialueilla
Una. Tekoälynkehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla (versio 1). 01.11.2024. Saatavilla osoitteessa:
https://unaoy.fi/uncategorized/tekoalykehittamisen-tilannekuva-hyvinvointialueilla_v10/
.
[13].
Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta
(1377/2025)
tuli voimaan 1.1.2026. Laissa annetaan tekoälyasetusta täydentävät säännökset ja siinä säädetään siitä, miten asetuksen noudattamista valvotaan Suomessa. Laissa säädetään erityisesti tekoälyjärjestelmien markkinavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä, kiellettyjen tekoälyn käyttöjen valvonnasta, ilmoitettujen laitosten ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, sekä seuraamuksista ja viranomaisten toimivallasta.
Kansallisessa lainsäädännössä ei juurikaan ole sääntelyä tekoälyn käyttämisestä viranomaistoiminnassa. Valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa
(1449/2025)
säädetään tietojen käytöstä tekoälytoiminnallisuuksien kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PeVL 53/2025 vp) huomiota siihen, että ehdotettua uudentyyppistä hallinnollista sääntelyä, jossa hallituksen esityksenkin (
HE 133/2025 vp
) mukaan ensi kertaa säädetään sektorikohtaisesti tekoälyn käytöstä, olisi tullut arvioida myös perustuslain 21 §:ssä turvatun hyvän hallinnon ja perustuslain 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Sivistysvaliokunta perustuslakivaliokunnan lausunnossa esittämään yhtyen kiinnitti valtioneuvoston huomiota säätämisjärjestysperustelujen puutteisiin (SiVM 12/2025 vp).
säädetään tietojen käytöstä tekoälytoiminnallisuuksien kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PeVL 53/2025 vp) huomiota siihen, että ehdotettua uudentyyppistä hallinnollista sääntelyä, jossa hallituksen esityksenkin (HE 133/2025 vp) mukaan ensi kertaa säädetään sektorikohtaisesti tekoälyn käytöstä, olisi tullut arvioida myös perustuslain 21 §:ssä turvatun hyvän hallinnon ja perustuslain 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Sivistysvaliokunta perustuslakivaliokunnan lausunnossa esittämään yhtyen kiinnitti valtioneuvoston huomiota säätämisjärjestysperustelujen puutteisiin (SiVM 12/2025 vp).
Valtiovarainministeriö on asettanut lainsäädäntötyöryhmän automaation lisäämiseksi viranomaisten neuvonnassa. Hankkeen tavoitteena on valmistella hallitusohjelman linjausten mukaiset lainsäädännön muutosehdotukset, jotka mahdollistaisivat automaation lisäämisen digitaalisissa palveluissa annettavassa viranomaisneuvonnassa. Työryhmän tavoitteena on poistaa erityisesti digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain
(306/2019)
6 a §:n muodostama este autonomisten teknologioiden hyödyntämiselle. Käytännössä lainmuutoksen on siis tarkoitus mahdollistaa tekoälyn ja automaation hyödyntäminen viranomaisneuvonnassa. Hallituksen esitys (
HE 106/2026
) on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi 4.6.2026.
6 a §:n muodostama este autonomisten teknologioiden hyödyntämiselle. Käytännössä lainmuutoksen on siis tarkoitus mahdollistaa tekoälyn ja automaation hyödyntäminen viranomaisneuvonnassa. Hallituksen esitys (HE 106/2026) on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi 4.6.2026.
Oikeusministeriö on käynnistänyt esiselvityksen
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM063:00/2025
, jossa tutkitaan, millä lainsäädännön edellytyksin tekoälyä voitaisiin käyttää viranomaisten päätöksenteossa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, missä vaiheissa hallintoasioiden käsittelyä ja millä oikeudellisilla edellytyksillä tekoälyä olisi mahdollista hyödyntää julkisessa hallinnossa viranomaisen hallintomenettelyn eri vaiheissa. Arviointiin sisältyy tarkastelu tekoälyjärjestelmien hyödyntämisen oikeudellisista edellytyksistä hallintoasian vireilletulosta asiankäsittelyn päättävän ratkaisun tekemiseen. Työssä huomioidaan perustuslain vaatimukset, hallinnon yleislait sekä EU:n tietosuoja- ja tekoälyasetukset. Virkatyönä toteutettavassa hankkeessa kuullaan sidosryhmiä ja kerätään esimerkkejä tekoälyn käytöstä hallinnossa. Väliraportti julkaistaan vuoden 2026 loppuun mennessä, ja esiselvityksestä järjestetään lausuntokierros.
[14], jossa tutkitaan, millä lainsäädännön edellytyksin tekoälyä voitaisiin käyttää viranomaisten päätöksenteossa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, missä vaiheissa hallintoasioiden käsittelyä ja millä oikeudellisilla edellytyksillä tekoälyä olisi mahdollista hyödyntää julkisessa hallinnossa viranomaisen hallintomenettelyn eri vaiheissa. Arviointiin sisältyy tarkastelu tekoälyjärjestelmien hyödyntämisen oikeudellisista edellytyksistä hallintoasian vireilletulosta asiankäsittelyn päättävän ratkaisun tekemiseen. Työssä huomioidaan perustuslain vaatimukset, hallinnon yleislait sekä EU:n tietosuoja- ja tekoälyasetukset. Virkatyönä toteutettavassa hankkeessa kuullaan sidosryhmiä ja kerätään esimerkkejä tekoälyn käytöstä hallinnossa. Väliraportti julkaistaan vuoden 2026 loppuun mennessä, ja esiselvityksestä järjestetään lausuntokierros.
Hankkeen toimikausi jatkuu vuoden 2027 loppuun.
2.4
Lääkinnällisiä laitteita koskeva lainsäädäntö
2.4Lääkinnällisiä laitteita koskeva lainsäädäntö
Lääkinnällisistä laitteista ja in vitro-diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista säädetään EU-asetuksessa ja kansallisessa lainsäädännössä. Lääkinnällisten laitteiden valmistusta, markkinoille saattamista ja markkinoille saatettujen laitteiden valvontaa säädellään pääosin lääkinnällisten laitteiden asetuksessa (EU) 2017/745 (MD-asetus) ja In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen laitteiden asetuksessa (EU) 2017/746 (IVD-asetus). Sääntelyä on täydennetty lääkinnällisistä laitteista annetulla lailla
(719/2021)
. Laissa säädetään ammattimaisesta käyttäjästä ja terveydenhuollon yksikön omasta laitevalmistuksesta. Terveydenhuollon yksikkö lääkinnällisen laitteen ammattimaisena käyttäjänä noudattaa kaikissa olosuhteissa laitevalmistajan laitteelle osoittamaa käyttötarkoitusta, joka on syytä huomioida myös digitaalisten palvelujen suunnittelussa.
(719/2021). Laissa säädetään ammattimaisesta käyttäjästä ja terveydenhuollon yksikön omasta laitevalmistuksesta. Terveydenhuollon yksikkö lääkinnällisen laitteen ammattimaisena käyttäjänä noudattaa kaikissa olosuhteissa laitevalmistajan laitteelle osoittamaa käyttötarkoitusta, joka on syytä huomioida myös digitaalisten palvelujen suunnittelussa.
… 5 строк без изменений …
Lääkinnällisellä laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, implanttia, reagenssia, materiaalia tai muuta tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisillä tiettyihin lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tällainen tarkoitus voi esimerkiksi olla sairauden tai toimintarajoitteen diagnosointi, ehkäisy, tarkkailu tai hoito. Suomessa ja EU-alueella saa tuoda markkinoille ja ottaa käyttöön vain vaatimukset täyttäviä lääkinnällisiä laitteita. Ennen laitteen markkinoille saattamista valmistajan on todennettava laitteen turvallisuus, käyttötarkoitukseen sopivuus ja suorituskyky. CE-merkintä on osoitus siitä, että laite täyttää sitä koskevat vaatimukset. Laitteen valmistajan kuuluu määritellä, onko kyse lääkinnällisestä laitteesta. Lääkinnällisen laitteen valmistaja vastaa laitteen turvallisuudesta, suorituskyvystä ja vaatimustenmukaisuudesta koko laitteen elinkaaren ajan, mukaan lukien markkinoille saattamisen jälkeinen
Lääkinnällinen laite voi sisältää tai olla sisältämättä tekoälyä. Jos lääkinnällinen laite sisältää tekoälyä, on kyse myös tekoälyasetuksen tarkoittamasta tekoälyjärjestelmästä ja laitteen valmistajan tulee huomioida molempien EU-asetusten vaatimukset. MD-asetuksessa säädetään lääkinnällisten laitteiden turvallisuutta, suorituskykyä, kliinistä arviointia, käytettävyyttä sekä markkinoille saattamista koskevista vaatimuksista. Kansallinen sääntely ei voi toistaa, täydentää tai muuttaa näitä velvoitteita tavalla, joka johtaisi päällekkäiseen tai ristiriitaiseen sääntelyyn. Sen sijaan on mahdollista säätää siitä, miten julkinen toimija käyttää MD-asetuksen mukaisesti markkinoille saatettua järjestelmää osana lakisääteisten tehtäviensä hoitamista.
2.5
Digipalvelulaki
2.5Digipalvelulaki
… 4 строк без изменений …
Digipalvelulaki on tullut voimaan huhtikuussa 2019. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Lisäksi sen tarkoituksena on ollut panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EU) 2016/2102 (saavutettavuusdirektiivi) sekä säätää viranomaisten sekä muiden julkista hallintotehtävää hoitavien velvollisuudesta tarjota digitaalisia palveluja hallinnon asiakkaille sekä tähän liittyvistä velvollisuuksista.
mahdollistetaan kuitenkin hoidon tarpeen arvion tekeminen digitaalisesti ja voidaan arvioida, että digipalvelulaki soveltuu digitaaliseen hoidon tarpeen arvioon siltä osin, kuin tässä lainsäädännössä ei säädetä siitä poikkeavasti.
Hallituksen esitys (
HE 106/2026
), jonka tarkoituksena on mahdollistaa tekoälyn ja automaation hyödyntäminen viranomaisneuvonnassa, on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 4.6.2026. Esityksen tarkoituksena on edistää digitaalisissa palveluissa hallinnon asiakkaille annettavan neuvonnan automatisointia ja tekoälyn hyödyntämistä neuvonnassa. Esityksen mukaan viranomaisen olisi varmistettava automaattisesti annettavan neuvonnan lainmukaisuus ennen automaattisen neuvonnan käyttöönottoa sekä valvottava neuvonnan lainmukaisuutta käytön aikana. Viranomaisen olisi huolehdittava asiakkaidensa mahdollisuudesta saada neuvontaa myös ihmiseltä. Viranomaisen olisi lisäksi arvioitava automaattisen neuvonnan käytön vaikutuksia asiakkaidensa oikeusturvalle ja syrjimättömyydelle, ja huolehdittava asiakkaidensa oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisestä myös automaattista neuvontaa käyttäessään.
2.6
Julkinen hallintotehtävä ja tosiasiallinen julkinen hallintotoiminta
Tosiasiallisella hallintotoiminnalla tarkoitetaan sitä osaa julkista hallintotoimintaa, jossa ei tehdä päätöksiä eikä käytetä julkista valtaa tai tavoitella suoranaisia oikeusvaikutuksia. Tosiasiallista hallintotoimintaa on esimerkiksi erilaisten hoitotoimien suorittaminen (
HE 241/2020 vp
). Julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan perustuslaissa verraten laajaa hallinnollisten tehtävien kokonaisuutta, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä (
HE 1/1998 vp
, s. 179). Hallintolain esitöiden mukaan laissa käytetty julkisen hallintotehtävän käsite saa sisältönsä perustuslain 124 §:stä. Esitöissä julkisen hallintotehtävän todetaan viittaavan toimintaan, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteen omaisia piirteitä, kuten oikeus käyttää julkista valtaa eli hallintopäätösten tekemistä
sekä asian ratkaisemista välittömästi palvelevia valmistelu- ja täytäntöönpanotoimia. Keskeistä on myös, että tehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon (
HE 72/2002 vp
, s. 52–53.) Julkinen hallintotehtävä on siten laajempi käsite kuin tosiasiallinen hallintotoiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta annetussa hallituksen esityksessä (
HE 241/2020 vp
) katsottiin, että esimerkiksi ratkaisu siitä, saako henkilö julkisin varoin annettavaa hoitoa vai ei ja millaista hoitoa hänelle annetaan, on ymmärrettävä julkiseksi hallintotehtäväksi. Kyseessä oleva ratkaisu liittyy perustuslain 19 §:ssä säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkiseksi hallintotehtäväksi on myös ymmärrettävissä samassa yhteydessä tehtävät muut ratkaisut, kuten potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen
Hallituksen esitys (HE 106/2026), jonka tarkoituksena on mahdollistaa tekoälyn ja automaation hyödyntäminen viranomaisneuvonnassa, on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 4.6.2026. Esityksen tarkoituksena on edistää digitaalisissa palveluissa hallinnon asiakkaille annettavan neuvonnan automatisointia ja tekoälyn hyödyntämistä neuvonnassa. Esityksen mukaan viranomaisen olisi varmistettava automaattisesti annettavan neuvonnan lainmukaisuus ennen automaattisen neuvonnan käyttöönottoa sekä valvottava neuvonnan lainmukaisuutta käytön aikana. Viranomaisen olisi huolehdittava asiakkaidensa mahdollisuudesta saada neuvontaa myös ihmiseltä. Viranomaisen olisi lisäksi arvioitava automaattisen neuvonnan käytön vaikutuksia asiakkaidensa oikeusturvalle ja syrjimättömyydelle, ja huolehdittava asiakkaidensa oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisestä myös automaattista neuvontaa käyttäessään.
2.6Julkinen hallintotehtävä ja tosiasiallinen julkinen hallintotoiminta
Tosiasiallisella hallintotoiminnalla tarkoitetaan sitä osaa julkista hallintotoimintaa, jossa ei tehdä päätöksiä eikä käytetä julkista valtaa tai tavoitella suoranaisia oikeusvaikutuksia. Tosiasiallista hallintotoimintaa on esimerkiksi erilaisten hoitotoimien suorittaminen (HE 241/2020 vp). Julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan perustuslaissa verraten laajaa hallinnollisten tehtävien kokonaisuutta, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä (HE 1/1998 vp, s. 179). Hallintolain esitöiden mukaan laissa käytetty julkisen hallintotehtävän käsite saa sisältönsä perustuslain 124 §:stä. Esitöissä julkisen hallintotehtävän todetaan viittaavan toimintaan, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteen omaisia piirteitä, kuten oikeus käyttää julkista valtaa eli hallintopäätösten tekemistä
sekä asian ratkaisemista välittömästi palvelevia valmistelu- ja täytäntöönpanotoimia. Keskeistä on myös, että tehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon (HE 72/2002 vp, s. 52–53.) Julkinen hallintotehtävä on siten laajempi käsite kuin tosiasiallinen hallintotoiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta annetussa hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp) katsottiin, että esimerkiksi ratkaisu siitä, saako henkilö julkisin varoin annettavaa hoitoa vai ei ja millaista hoitoa hänelle annetaan, on ymmärrettävä julkiseksi hallintotehtäväksi. Kyseessä oleva ratkaisu liittyy perustuslain 19 §:ssä säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkiseksi hallintotehtäväksi on myös ymmärrettävissä samassa yhteydessä tehtävät muut ratkaisut, kuten potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen
… 2 строк без изменений …
liittyvät ratkaisut sekä lähetteen antaminen erikoissairaanhoitoon.
Julkisen vallan käytössä olennaisena on pidetty toimenpiteen yksipuolisuutta eli sopimukseen perustumatonta määräämistä ulkopuolisen oikeuspiiristä. Terveyspalvelujen toteuttaminen ja hoitotoimenpiteet katsotaan yleensä tosiasialliseksi hallintoiminnaksi, eikä terveydenhuollossa yleensä tehdä hallintopäätöksiä. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että selvästi hoidolliset toimenpiteet eivät yleensä merkitse julkisen vallan käyttöä. Tilanne on kuitenkin toinen, kun kyse on sellaisista hoidon yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä, joilla puututaan yksilön perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. (EOA dnro 711/2/09. 4.3.2010, s. 23.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa sote-järjestämislain muuttamista koskevassa mietinnössään (StVM 32/2025 vp), että julkisen hallintotehtävän käsite on julkisen vallan käyttöä laajempi käsite, joka perustuslain esitöiden mukaan (
HE 1/1998 vp
, s. 179) viittaa verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan hallituksen esityksen (
HE 241/2020 vp
) esitöissä on käsitelty laajasti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon suhdetta perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuun julkisen vallan käyttöön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa julkisena hallintotehtävänä. Kyseisessä hallituksen esityksessä (s. 521) todetaan, että perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on katsottu riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen liittyvänä tehtävänä julkiseksi hallintotehtäväksi. Liittyen perustuslakivaliokunnan (PeVL 49/2025 vp, kappale 8) esiin nostamaan tarpeeseen arvioida
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa sote-järjestämislain muuttamista koskevassa mietinnössään (StVM 32/2025 vp), että julkisen hallintotehtävän käsite on julkisen vallan käyttöä laajempi käsite, joka perustuslain esitöiden mukaan (HE 1/1998 vp, s. 179) viittaa verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 241/2020 vp) esitöissä on käsitelty laajasti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon suhdetta perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuun julkisen vallan käyttöön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa julkisena hallintotehtävänä. Kyseisessä hallituksen esityksessä (s. 521) todetaan, että perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on katsottu riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen liittyvänä tehtävänä julkiseksi hallintotehtäväksi. Liittyen perustuslakivaliokunnan (PeVL 49/2025 vp, kappale 8) esiin nostamaan tarpeeseen arvioida
asiaa eritellysti, sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa edellä mainittuihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskeviin esitöihin ja toteaa, että perustuslain 19 §:ää toteuttavan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluva ja sen rahoittama sosiaali- ja terveydenhuolto on ymmärrettävissä laajassa mielessä julkiseksi hallintotehtäväksi, sillä siinä on kyse perusoikeuksien toteuttamisesta. Julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy myös päätöksentekoa, joka on perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua julkisen vallan käyttöä (esim. sosiaalipalvelun antamista koskeva päätös) tai merkittävää julkisen vallan käyttöä (muun muassa mielenterveyslain mukainen päätös tahdosta riippumattomasta hoidosta). Julkisessa terveydenhuollossa tosiasiallisena hallintotoimintana (ei hallintopäätöksenä) tehtävä ratkaisu siitä, saako henkilö julkisin varoin annettavaa hoitoa vai ei ja millaista hoitoa hänelle annetaan, liittyy perustuslain 19 §:ssä säädettyyn julkisen vallan
velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (
HE 241/2020 vp
, s. 682). Siten kyseessä on ihmisen kannalta keskeisestä linjauksesta, jolla ratkaistaan, toteutuuko hänen perustuslaissa turvattu oikeutensa terveyspalveluihin julkisin varoin toteutettuna vaiko ei, ja on näin ollen ymmärrettävissä julkiseksi hallintotehtäväksi. Tähän ratkaisuun liittyvät esimerkiksi potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen liittyvät ratkaisut sekä lähetteen antaminen erikoissairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (s. 682 ja 717) todetaan, että myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä omaksutun kannan mukaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin ja siihen perustuvan hallintopäätöksen ja palvelusuunnitelman tekeminen sekä eräiden palvelutapahtumien toteuttaminen ovat luonteeltaan
velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (HE 241/2020 vp, s. 682). Siten kyseessä on ihmisen kannalta keskeisestä linjauksesta, jolla ratkaistaan, toteutuuko hänen perustuslaissa turvattu oikeutensa terveyspalveluihin julkisin varoin toteutettuna vaiko ei, ja on näin ollen ymmärrettävissä julkiseksi hallintotehtäväksi. Tähän ratkaisuun liittyvät esimerkiksi potilaan hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelman laatiminen, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen liittyvät ratkaisut sekä lähetteen antaminen erikoissairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (s. 682 ja 717) todetaan, että myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä omaksutun kannan mukaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin ja siihen perustuvan hallintopäätöksen ja palvelusuunnitelman tekeminen sekä eräiden palvelutapahtumien toteuttaminen ovat luonteeltaan
julkisia hallintotehtäviä. Koska myös perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi on katsottu julkiseksi hallintotehtäväksi, säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustuslain 124 §:n mukaisesti nimenomaisesti poikkeussäännöksellä (sote-järjestämislaki 12 §:n 3 mom.), että hyvinvointialue voi hankkiessaan perusterveydenhuollon palveluja antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi, osana asiakkaille annettavaa hoitoa, asiakkaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisujen tekemisen, hoitosuunnitelman laatimisen sekä lähetteen laatimisen erikoissairaanhoitoon. Sen sijaan erikoissairaanhoidon hoitoratkaisut sekä niihin liittyvä hoidon tarpeen arviointi katsottiin perustelluksi pitää hyvinvointialueen vastuulla. Keskeiset perusteet liittyivät toiminnan luonteeseen, yhdenvertaisuuteen sekä siihen, että erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoito ovat usein kustannuksiltaan kalliimpia kuin perusterveydenhuollossa annettava
hoito (
HE 241/2020 vp
, s. 692). Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti mietinnössään edellä todettua erittelyä perusoikeuksien yhdenvertaisen turvaamisen kannalta perusteltuna ja totesi samalla, että sääntely ei edellytä, että julkisyhteisöt itse huolehtisivat kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.
hoito (HE 241/2020 vp, s. 692). Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti mietinnössään edellä todettua erittelyä perusoikeuksien yhdenvertaisen turvaamisen kannalta perusteltuna ja totesi samalla, että sääntely ei edellytä, että julkisyhteisöt itse huolehtisivat kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.
Julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsäännön mukaan kuulua viranomaisille ja tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan (PeVL 63/2024 vp), että ajokorttilain mukaisten lääkärintodistusten ja -lausuntojen laatimisessa ei ollut kyse perustuslain 124 §:n tarkoittamasta julkisesta hallintotehtävästä. Kyse ei ollut tehtävän luonteen vuoksi myöskään perustuslain 19 §:n 3 momentin piiriin kuuluvasta terveyspalvelusta, jota säännöksen mukainen turvaamisvelvollisuus koskee. Valiokunta on myös lausunnossaan (PeVL 17/2021 vp, kappale 84) todennut, että hoitoratkaisujen tekemisessä on kyse lääketieteellisestä arviosta, ja että sote-järjestämislain 12 §:n 3 momenttiin kirjattua sääntelyä väljempikin sääntely yksityisen palveluntuottajan oikeudesta tehdä palvelutarpeen arviointia on siten perustuslain kannalta mahdollinen. Sote-järjestämislain 12 §:n 3 momentin mukaan hyvinvointialueen
on vastattava palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista hankkiessaan palveluja yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tästä säädetään momentissa tiettyjä poikkeuksia kuten hoidon tarpeen arvioinnin tehtävän antaminen yksityisen palvelutuottajan tehtäväksi silloin, kun hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollossa. Valiokunta on myös lausunnossaan (PeVL 49/2025 vp) käsitellyt julkisen hallintotehtävän suhdetta ja todennut, että silloin, kun kyseessä on järjestämislain 12 §:n mukainen ostopalvelusopimuksin hankituista palveluista, joita tuotetaan hyvinvointialueille näiden järjestämisvelvollisuuden täyttämiseksi, ei tällöin kyseessä olisi julkinen hallintotehtävä. Oikeuskäytännössä tapauksessa KKO 2013:19, jossa oli kyse ostopalveluista, on KKO todennut, että kysymyksessä oli palvelun hankinta, jonka kunta on tehnyt osana sille kuuluvaa terveydenhuollon järjestämistä. Mäki-Lohiluoma on myös väitöskirjassaan todennut, että KKO vaikuttaa ratkaisussaan hahmottelevan julkisen hallintotehtävän
käsitettä tavalla, jossa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa on kyse julkisesta hallintotehtävästä, mutta yksittäisen sosiaali- ja terveyspalvelun tuottamisessa taas tämän käsitteen ulkopuolelle rajautuvasta toiminnasta
Mäki-Lohiluoma, J. (2025). Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen tuotanto ja lainsäätäjän harkintavallan rajat, Väitöskirja, Lapin Yliopisto. S. 143.
. Valiokunta on vakiintuneesti katsonut, että lakisääteisten tehtävien kokonaisuutta koskevasta sääntelystä tulee asianmukaisesti tunnistaa se osa, jota on pidettävä julkisena hallintotehtävänä (kts. PeVL 37/2025 vp, kappale 6, lisäksi PeVL 47/2025 vp, kappale 50, PeVL). Valiokunta on myös todennut, että vaikka jokin yhtiön lakisääteinen tehtävä olisi katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi, tästä ei johdu, että yhtiön toiminta ja lakisääteiset tehtävät kokonaisuudessaan olisivat julkisia hallintotehtäviä (PeVL 47/2025 vp, kohta 50).
[15]. Valiokunta on vakiintuneesti katsonut, että lakisääteisten tehtävien kokonaisuutta koskevasta sääntelystä tulee asianmukaisesti tunnistaa se osa, jota on pidettävä julkisena hallintotehtävänä (kts. PeVL 37/2025 vp, kappale 6, lisäksi PeVL 47/2025 vp, kappale 50, PeVL). Valiokunta on myös todennut, että vaikka jokin yhtiön lakisääteinen tehtävä olisi katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi, tästä ei johdu, että yhtiön toiminta ja lakisääteiset tehtävät kokonaisuudessaan olisivat julkisia hallintotehtäviä (PeVL 47/2025 vp, kohta 50).
… 1 строк без изменений …
Avustavien tehtävien antamista yksityiselle on käsitelty julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevassa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 39/2022 vp). Tiedonhallintalain 28 c §:ssä säädetään laadun valvonnasta ja virhetilanteiden käsittelystä. Hallintovaliokunta on lausunnossaan todennut, että hallituksen esityksen tarkoituksena on ollut, että 28 c §:ään sisältyvä viranomaisen velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ei koske teknisen virheen varsinaista korjaamista, vaan velvollisuutta varmistua virheiden korjaamisesta. Edelleen todetaan, että jos virhe on luonteeltaan sisällöllinen, säännös voi velvoittaa viranomaista esimerkiksi muuttamaan käsittelysääntöjä.
Edellä selostetun mukaisesti tässä esityksessä arvioidaan, että terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisessa hyvinvointialueen vastuulle kuuluvassa hoidon tarpeen arvioinnissa olisi kyse tosiasiallisesta hallintotoiminnasta.
2.7
Hyvä hallinto ja oikeusturva
2.7Hyvä hallinto ja oikeusturva
… 3 строк без изменений …
Perustuslakivaliokunnan mukaan automaattisen päätöksenteon sääntelyä on arvioitava perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaatteiden ja 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Perustuslain 21 §:n ja julkisen vallan käytön lakiperustaisuuden näkökulmasta valiokunta on kiinnittänyt kuitenkin huomiota siihen, ettei automaattisessa päätöksenteossa massaluonteisessakaan toiminnassa saa vaarantaa hyvän hallinnon vaatimuksia tai asianosaisen oikeusturvaa (PeVL 81/2022 vp, kappale 5, PeVL 7/2019 vp, s. 8—9; ks. myös PeVL 49/2017 vp, s. 5, PeVL 35/2005 vp, s. 2). Tietosuoja-asetuksen säännöksiä on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan usein tarvetta täydentää nimenomaan hyvän hallinnon ja hallinnon oikeussuojajärjestelmän näkökulmista (PeVL 81/2022 vp, kappale 7 ja PeVL 7/2019 vp). Tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa kuitenkin perustuslakivaliokunnan
Hallintolaki konkretisoi perustuslain 21 §:ssä säädettyä jokaisen oikeutta hyvään hallintoon. Hallintolaki sisältää yleiset säännökset hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasiassa noudatettavista menettelyistä. Hallintolain esitöissä
HE 72/2002 vp
, s. 47 hyvä hallinto on ymmärretty ensisijaisesti menettelyllisiä oikeusturvatakeita määrittävänä käsitteenä, mutta myös viranomaisten toimintaa yleisesti ohjaavana periaatteena.
HE 72/2002 vp, s. 47 hyvä hallinto on ymmärretty ensisijaisesti menettelyllisiä oikeusturvatakeita määrittävänä käsitteenä, mutta myös viranomaisten toimintaa yleisesti ohjaavana periaatteena.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti (yhdenvertaisuuden periaate) ja käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Lisäksi viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeasuhtaisia tavoiteltuun päämäärään nähden (objektiviteettiperiaate ja suhteellisuusperiaate), ja toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia (luottamuksensuojan periaate). Hallintolain 7 luvussa säädetään asian ratkaisemisesta. Hallintopäätös on lain 43 §:n mukaan annettava kirjallisesti.
Hyvää hallintoa turvaavat myös muut hallinnon yleislait kuten julkisuuslaki ja kielilaki
(432/2003)
. Tiedonhallintalaissa säädetään ennakollisesta oikeusturvasta viranomaisen dokumentointi- ja laadunvarmistusvelvoitteilla mainitun lain 28 a ja 28 b §:ssä.
(432/2003). Tiedonhallintalaissa säädetään ennakollisesta oikeusturvasta viranomaisen dokumentointi- ja laadunvarmistusvelvoitteilla mainitun lain 28 a ja 28 b §:ssä.
… 11 строк без изменений …
Edellä luvussa 2.7 on käsitelty tosiasiallista julkista hallintotoimintaa. Terveyspalvelujen toteuttaminen ja hoitotoimenpiteet katsotaan yleensä tosiasialliseksi hallintoiminnaksi, eikä terveydenhuollossa yleensä tehdä hallintopäätöksiä. Terveydenhuollossa tällaisia päätöksiä tehdään esimerkiksi joissakin tapauksissa tahdosta riippumattomassa hoidossa.
Edellä esiin tuohon mukaisesti hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole kyse hallintopäätöksestä, johon voidaan hakea muutoksenhakukeinoin oikaisua tai muutosta. Digitaalisessa ja automatisoidussa hoidon tarpeen arvioinnissa arvioidaan kuitenkin olevan kyse EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoittamasta automatisoidusta yksittäispäätöksestä. Tällaiseen tietosuoja-asetuksen tarkoittamaan yksittäispäätökseen sisältyy asetuksen 22 artiklan mukaan suojatoimia, joista yhden katsotaan olevan oikeus riitauttaa päätös. Tässä esityksessä katsotaan, että tämä suojatoimi toteutuu, koska potilaalla on oikeus sekä olla käyttämättä automaattista hoidon tarpeen arviota että sen jälkeenkin aina oikeus ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon myös muulla tavoin. Tässä esityksessä ehdotetussa muodossa ihmisen tekemä hoidon tarpeen arviointi on edelleen mahdollinen, ja automaattinen päätöksenteko on osa palvelujärjestelmävalikoimaa täydentävä yhteydenottokanava. Esimerkiksi hallituksen esityksessä
(
HE 109/2021 vp
) koskien luottotietolakia ja automaattista päätöksentekoa riittävänä suojatoimena ei ole edellytetty riitauttamista, vaan riittävää oli, että ihmiskäsittely on turvattu myös automaattisen päätöksenteon rinnalla. Luottotietolain 16 §:n 2 momentin mukaan, jos luonnollisen henkilön luottokelpoisuusluokan muodostaminen perustuu pelkästään automaattiseen tietojenkäsittelyyn, hänellä on oikeus esittää kantansa luottokelpoisuusluokasta ja vaatia luottokelpoisuusluokan uudelleen arviointia luottotietotoiminnan harjoittajan toimesta.
(HE 109/2021 vp) koskien luottotietolakia ja automaattista päätöksentekoa riittävänä suojatoimena ei ole edellytetty riitauttamista, vaan riittävää oli, että ihmiskäsittely on turvattu myös automaattisen päätöksenteon rinnalla. Luottotietolain 16 §:n 2 momentin mukaan, jos luonnollisen henkilön luottokelpoisuusluokan muodostaminen perustuu pelkästään automaattiseen tietojenkäsittelyyn, hänellä on oikeus esittää kantansa luottokelpoisuusluokasta ja vaatia luottokelpoisuusluokan uudelleen arviointia luottotietotoiminnan harjoittajan toimesta.
Koska tosiasiallisessa hallintotoiminnassa oikeusturvakeinot kohdistuvat siihen, että viranomaiset toimivat oikein ja lain mukaan, on valvonnasta säädetty laissa. Hyvinvointialueiden toimintaa ja palveluja valvovat ensisijaisesti
Lupa- ja valvontavirasto
… 2 строк без изменений …
(LVV), joka aloitti toimintansa 1.1.2026, jolle siirtyi Valviran ja aluehallintovirastojen (AVI) sote-tehtävät. Myös hyvinvointialueilla itsellään on velvollisuus valvoa omia sekä ostamiaan yksityisiä palveluita omavalvonnan kautta. LVV vastaa valtakunnallisesti julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta, luvista ja valvonnasta. Se arvioi palveluiden
saatavuutta ja laatua sekä käsittelee kanteluita. LVV esimerkiksi valvoo tähän esitykseen liittyvää yhteyden saamista perusterveydenhuoltoon sekä hoitoon pääsyn toteutumista perusterveydenhuollossa. Virasto valvoo lisäksi asiakastietolaissa tarkoitettuja tietojärjestelmiä ja hyvinvointisovelluksia, sekä jatkossa myös EU:n tekoälyasetuksessa tarkoitettuja muun ohella hoidon tarpeen arvioinnin ja kliinisen päätöksenteon tukena käytettäviä suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, jotka voivat olla asiakastietolain perusteella valvottavia tietojärjestelmiä tai muita ohjelmistoja. Lääkinnällisten laitteiden vaatimustenmukaisuuden ja alan toimijoiden valvonta sekä lääkinnällisten laitteiden markkinointi ja vaaratilanteiden käsittely kuuluu Fimealle, josta säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa.
Terveydenhuollossa hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos henkilö ei ole tyytyväinen muistutuksen käsittelyyn, henkilö voi tehdä kantelun kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista Lupa- ja valvontavirastoon. Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Kanteluasioiden käsittelyn yhteydessä ei voida määrätä korvauksia. Lupa- ja valvontavirasto ei ole myöskään valitusviranomainen eikä se voi muuttaa sosiaali- tai terveydenhuollossa tehtyjä päätöksiä ja ratkaisuja. Jos henkilöön kohdistuu henkilövahinko, tämä asia käsitellään potilasvahinkona potilasvakuutuslain
(948/2019)
Aiemmin asiasta säädettiin potilasvahinkolaissa
(585/1986)
.
(948/2019)[16]
menettelyn mukaisesti (kts. tarkemmin luku 2.10.1).
2.8
Käsittelyn julkisuus ja asiakirjajulkisuus
Hallintolaissa on käsitelty käsittelyn julkisuutta ja asiakirjajulkisuutta. Tässä yhteydessä on todettu, että käytettäviin ohjelmistoihin ja käsittelysääntöihin liittyy myös asiakirjajulkisuutta koskevia kysymyksiä. Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevan hallituksen esityksen (
HE 145/2022 vp
, s. 18) mukaan käsittelyn julkisuutta koskevan sääntelyn mukaisesti hallinnon asiakkaalla on oikeus saada tietoa myös viranomaisen automaattisesta päätöksenteosta siltä osin kuin kyse ei ole salassa pidettävistä tiedoista. Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevassa sääntelyssä ei nähty tarpeen säätää poikkeusta salassapitoa koskeviin säännöksiin. Sääntelyssä oli kuitenkin varmistettava hallinnon asiakkaiden mahdollisuus saada tietoa viranomaisen tekemästä automaattisesta päätöksenteosta selkeästi ja vaivattomasti.
Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 241/2020 vp
) julkisuuslakia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että muutoksilla varmistetaan, että julkisuuslakia sovelletaan myös itsehallinnollisiin hyvinvointialueisiin sekä hyvinvointiyhtymiin. Julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisia eivät sen sijaan olisi yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, joissa hyvinvointialueet tai hyvinvointiyhtymät ovat osakkaina. Ne kuitenkin kuuluvat julkisuuslain 4 §:n 2 momentin nojalla lain soveltamisalaan silloin, jos ne julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa.
Viranomaisjulkisuuteen liittyy julkisen vallan suhde julkisen vallan käytön piirissä oleviin yksilöihin, joita on käsitelty hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 30/1998 vp
). Julkisuusperiaatteen sisältö ilmaistaan perustuslain 12 §:n 2 momentissa, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaistoiminnassa julkisuusperiaatetta tarkentaa ensisijaisesti yleislakina julkisuuslaki. Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuus- tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
2.8Käsittelyn julkisuus ja asiakirjajulkisuus
Hallintolaissa on käsitelty käsittelyn julkisuutta ja asiakirjajulkisuutta. Tässä yhteydessä on todettu, että käytettäviin ohjelmistoihin ja käsittelysääntöihin liittyy myös asiakirjajulkisuutta koskevia kysymyksiä. Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevan hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp, s. 18) mukaan käsittelyn julkisuutta koskevan sääntelyn mukaisesti hallinnon asiakkaalla on oikeus saada tietoa myös viranomaisen automaattisesta päätöksenteosta siltä osin kuin kyse ei ole salassa pidettävistä tiedoista. Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevassa sääntelyssä ei nähty tarpeen säätää poikkeusta salassapitoa koskeviin säännöksiin. Sääntelyssä oli kuitenkin varmistettava hallinnon asiakkaiden mahdollisuus saada tietoa viranomaisen tekemästä automaattisesta päätöksenteosta selkeästi ja vaivattomasti.
Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp) julkisuuslakia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että muutoksilla varmistetaan, että julkisuuslakia sovelletaan myös itsehallinnollisiin hyvinvointialueisiin sekä hyvinvointiyhtymiin. Julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisia eivät sen sijaan olisi yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, joissa hyvinvointialueet tai hyvinvointiyhtymät ovat osakkaina. Ne kuitenkin kuuluvat julkisuuslain 4 §:n 2 momentin nojalla lain soveltamisalaan silloin, jos ne julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa.
Viranomaisjulkisuuteen liittyy julkisen vallan suhde julkisen vallan käytön piirissä oleviin yksilöihin, joita on käsitelty hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp). Julkisuusperiaatteen sisältö ilmaistaan perustuslain 12 §:n 2 momentissa, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaistoiminnassa julkisuusperiaatetta tarkentaa ensisijaisesti yleislakina julkisuuslaki. Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuus- tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Asiakastietolain 4 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää asiakastietoa sisältävää asiakirjaa taikka sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Edelleen säännöksen mukaan sivullisella tarkoitetaan asiakastietolaissa terveydenhuollossa muita kuin asianomaisen palvelunantajan tai apteekin palveluksessa, lukuun tai sen toimeksiannosta potilaan terveyspalvelujen järjestämiseen tai toteuttamiseen taikka niihin liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Asiakastietolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan 4 §:n tarkoittama käsittely perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohtaan. Kyseisessä kohdassa esitettyihin tarkoituksiin tietoja voidaan käsitellä silloin, kun kyseisiä tietoja käsittelee tai niiden käsittelystä vastaa ammattilainen, jolla on lakisääteinen
salassapitovelvollisuus esimerkiksi unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella. Asiakastietojen säätäminen salassa pidettäväksi on katsottu varmistavan, ettei asiakastietoja saa käsitellä ilman lakisääteistä oikeutta, mukaan lukien asiakastietojen luovuttaminen sivulliselle (
HE 246/2022 vp
, s. 65). Asiakastietolain 11 §:ssä säädetään asiakkaan tiedonsaantioikeudesta tietojensa käsittelystä. Asiakkaalla on oikeus saada asiakastietojensa ja hyvinvointitietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten palvelunantajalta, Kansaneläkelaitokselta tai apteekilta kirjallisesta pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste.
Asiakirja on määritelty julkisuuslain 5 §:ssä. Julkisuuslain esitöiden (
HE 30/1998 vp
) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälän 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia asiakirjoja, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Säännös ja sen sijoittaminen lain ensimmäiseksi pykäläksi ilmentää pyrkimystä vahvistaa julkisuusperiaatetta keskeisenä julkishallinnon periaatteena Suomessa. Laissa säädettävien tietojensaantioikeuksien avulla edistetään viranomaistoiminnan avoimuutta. Viranomaistoiminnan avoimuus merkitsee, että viranomainen suorittaa tehtävänsä julkisesti: kaikilla on mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toiminnasta yleensä ja erityisesti niistä asioista, joita viranomaiset kulloinkin käsittelevät. Lisäksi yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lain 5 §:n 2 momentin kohdalla, että viranomaisen asiakirja on 2 momentin määritelmän mukaan viranomaisen hallussa oleva asiakirja, jonka viranomainen on laatinut tai joka on toimitettu
salassapitovelvollisuus esimerkiksi unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella. Asiakastietojen säätäminen salassa pidettäväksi on katsottu varmistavan, ettei asiakastietoja saa käsitellä ilman lakisääteistä oikeutta, mukaan lukien asiakastietojen luovuttaminen sivulliselle (HE 246/2022 vp, s. 65). Asiakastietolain 11 §:ssä säädetään asiakkaan tiedonsaantioikeudesta tietojensa käsittelystä. Asiakkaalla on oikeus saada asiakastietojensa ja hyvinvointitietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten palvelunantajalta, Kansaneläkelaitokselta tai apteekilta kirjallisesta pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste.
Asiakirja on määritelty julkisuuslain 5 §:ssä. Julkisuuslain esitöiden (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälän 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia asiakirjoja, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Säännös ja sen sijoittaminen lain ensimmäiseksi pykäläksi ilmentää pyrkimystä vahvistaa julkisuusperiaatetta keskeisenä julkishallinnon periaatteena Suomessa. Laissa säädettävien tietojensaantioikeuksien avulla edistetään viranomaistoiminnan avoimuutta. Viranomaistoiminnan avoimuus merkitsee, että viranomainen suorittaa tehtävänsä julkisesti: kaikilla on mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toiminnasta yleensä ja erityisesti niistä asioista, joita viranomaiset kulloinkin käsittelevät. Lisäksi yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lain 5 §:n 2 momentin kohdalla, että viranomaisen asiakirja on 2 momentin määritelmän mukaan viranomaisen hallussa oleva asiakirja, jonka viranomainen on laatinut tai joka on toimitettu
viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Laki kohdistuu julkisuusperiaatteen kannalta keskeiseen viranomaisilla olevaan aineistoon. Edelleen todetaan, että viranomaisen asiakirjoihin kuuluvat myös monet viranomaisten tosiasiallisen toiminnan yhteydessä laadittavat asiakirjat, kuten terveyskeskusten potilasrekisterit. Julkisuusperiaatetta (1§) koskevassa yksityiskohtaisissa perusteluissa ilmenee, että vaikka viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö, mm. sosiaali- ja terveyshuollossa asioiden arkaluonteisuuden vuoksi salassa pidettävät asiakirjat voivat käytännössä olla tavallisempia kuin julkiset.
Tiedolla on merkittävä asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä yksilöiden ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa. Erilaiset tietoon, sen saatavuuteen, käyttöön ja luovutettavuuteen liittyvät oikeudet määrittelevät osaltaan vallankäytön ja sen valvonnan perusteita (
HE 30/1998 vp
). Lain tarkoituksena (3 §) on yksityiskohtaisissa perusteluissa ollut antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus vaikuttaa julkisen vallan käyttöä koskevaan päätöksentekoon ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Nämä tiedonsaantioikeudet liittyvät kiinteästi osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä oikeusturvan valvontaan.
Tiedolla on merkittävä asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä yksilöiden ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa. Erilaiset tietoon, sen saatavuuteen, käyttöön ja luovutettavuuteen liittyvät oikeudet määrittelevät osaltaan vallankäytön ja sen valvonnan perusteita (HE 30/1998 vp). Lain tarkoituksena (3 §) on yksityiskohtaisissa perusteluissa ollut antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus vaikuttaa julkisen vallan käyttöä koskevaan päätöksentekoon ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Nämä tiedonsaantioikeudet liittyvät kiinteästi osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä oikeusturvan valvontaan.
Tiedonhallintalailla korvattiin julkisuuslain hyvää tiedon hallintapaa ja tietohallinnon ohjausta koskevat säännökset sekä muutettiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain
(13/2003)
… 8 строк без изменений …
ja useiden muiden lakien säännöksiä. Laki on julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleislaki. Tiedonhallintalain 28 §:n mukaan tiedonhallintayksikön on julkaistava kuvaus sen hallinnoimista tietovarannoista ja asiarekisteristä yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin kuvauksen tiedot eivät ole salassa pidettäviä.
Lähdekoodin julkisuuteen voi sisältyä yleisessä tietosuoja-asetuksessa huomioituja seikkoja, kuten esimerkiksi liikesalaisuudet tai teollis- ja tekijänoikeudet ja erityisesti ohjelmistoja suojaavat tekijänoikeudet. Näitä oleellisempaa on kuitenkin ymmärrettävä tieto. Ymmärrettävyyden voidaan nähdä liittyvän viranomaiselle asetettuun perusteluvelvollisuuteen. Lähdekoodia ei siis välttämättä ole tarkoituksenmukaista käsitellä avoimena lähdekoodina, sillä yksittäisessä tapauksessa pelkkä koodi ei automaattisesti muodosta selkeää kuvaa siitä, miten johonkin asiaan on päädytty ilman tarvittavaa asiantuntemusta.
Tiedonhallintalaissa säädetään 6 a luvussa automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä. Lain 28 e §:n mukaan viranomaisen on julkaistava automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskeva päätös (
käyttöönottopäätös
) yleisessä tietoverkossa verkkosivustollaan. Viranomaisen on myös tiedotettava asioiden automaattisesta ratkaisemisesta toimialallaan, automaattisen ratkaisumenettelyn käytön perusteista ja muista asiakkaan oikeuksien kannalta keskeisistä tiedoista dokumentaatioon ja käyttöönottopäätökseen perustuen. Tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivustolla. Hallintolaissa säädetään automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittamisesta. Hallintopäätöksestä on käytävä ilmi, jos asia on ratkaistu automaattisesti, sekä tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla.
Tiedonhallintalaissa säädetään 6 a luvussa automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä. Lain 28 e §:n mukaan viranomaisen on julkaistava automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskeva päätös (käyttöönottopäätös) yleisessä tietoverkossa verkkosivustollaan. Viranomaisen on myös tiedotettava asioiden automaattisesta ratkaisemisesta toimialallaan, automaattisen ratkaisumenettelyn käytön perusteista ja muista asiakkaan oikeuksien kannalta keskeisistä tiedoista dokumentaatioon ja käyttöönottopäätökseen perustuen. Tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivustolla. Hallintolaissa säädetään automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittamisesta. Hallintopäätöksestä on käytävä ilmi, jos asia on ratkaistu automaattisesti, sekä tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla.
Esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueen tulisi informoida potilasta automaation merkityksestä. Tämä toimisi rekisteröidyn informointia koskevien tietosuoja-asetuksen 12–14 artiklojen sääntelyä täsmentävänä ja täydentävänä rekisteröidyn informointivelvoitteena. Hyvinvointialueen on siis selkeästi kerrottava potilaalle, että on kyse automaatiosta ja kerrottava sen merkitys. Tällä varmistetaan, että potilas saa asianmukaisesti tietoa. Hyvinvointialueen tulisi myös julkaista selkeä ja ymmärrettävä kuvaus automaation toimintaperiaatteista. Tällä varmistettaisiin viranomaisen toiminnan julkisuus ja läpinäkyvyys.
2.9
Vastuu
2.9.1
Virkavastuu
2.9Vastuu
2.9.1Virkavastuu
… 6 строк без изменений …
Perustuslain 118 §:n 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Pykälän 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Pykälän 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain säännökset hallinnon lainalaisuusperiaatteesta sekä valtion ja virkamiehen vastuusta ilmentävät virkamieshallinnon periaatetta (PeVL 19/1985 vp, s. 3/II). Perustuslakivaliokunta on
lisäksi edellyttänyt, että kun julkista hallintotehtävää on annettu muun kuin viranomaisen tehtäväksi on asian käsittelyssä noudatettava hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 26/2017 vp, s. 49, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10, PeVL 62/2018 vp). Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että vahingonkorvausoikeudellisen vastuun.
Perustuslain mukaan virkavastuu kohdistuu virkamieheen ja virkamiehellä tarkoitetaan virkasuhteessa olevaa henkilöä eli virkavastuu kohdistuu aina luonnolliseen henkilöön eli ihmiseen. Julkisen vallan delegointi perustuslain 124 §:n mukaisesti muulle kuin viranomaiselle edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 26/2017 vp, s. 49, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10, PeVL 62/2018 vp, s. 8).
Hallituksen esityksessä koskien hallinnon automaattista päätöksentekoa (
HE 145/2022 vp
) on arvioitu kappaleessa 2.6.3. vastuun kohdentumista. Perustuslakivaliokunta piti näennäisenä ja keinotekoisena maahanmuuton henkilötietolakiesityksessä ehdotettua järjestelyä, jossa virkavastuu olisi säädöksellä kohdistettu viraston yleisjohtamisesta vastaavaan ylijohtajaan. Ehdotuksessa jäi epäselväksi, mistä virkatoimista Maahanmuuttoviraston ylijohtaja itseasiassa vastaa ja mistä virkatoimista hän olisi tosiasiassa oikeudellisissa käytännöissä vastuuseen saatettavissa, kun päätökset tehdään tietojärjestelmässä automatisoidusti ilman välitöntä ja suoraa päätöskohtaista inhimillistä kontrollia. Valiokunta katsoi, että automatisoidun päätöksentekomenettelyn tulee olla perustuslain 118 §:stä johtuvista syistä tarkasti valvottua ja oikeudellisesti kontrolloitavissa. Siihen on voitava liittää viime kädessä myös virkamiehiin kohdistuva vastuu virkatoimista. Perustuslakivaliokunta
Hallituksen esityksessä koskien hallinnon automaattista päätöksentekoa (HE 145/2022 vp) on arvioitu kappaleessa 2.6.3. vastuun kohdentumista. Perustuslakivaliokunta piti näennäisenä ja keinotekoisena maahanmuuton henkilötietolakiesityksessä ehdotettua järjestelyä, jossa virkavastuu olisi säädöksellä kohdistettu viraston yleisjohtamisesta vastaavaan ylijohtajaan. Ehdotuksessa jäi epäselväksi, mistä virkatoimista Maahanmuuttoviraston ylijohtaja itseasiassa vastaa ja mistä virkatoimista hän olisi tosiasiassa oikeudellisissa käytännöissä vastuuseen saatettavissa, kun päätökset tehdään tietojärjestelmässä automatisoidusti ilman välitöntä ja suoraa päätöskohtaista inhimillistä kontrollia. Valiokunta katsoi, että automatisoidun päätöksentekomenettelyn tulee olla perustuslain 118 §:stä johtuvista syistä tarkasti valvottua ja oikeudellisesti kontrolloitavissa. Siihen on voitava liittää viime kädessä myös virkamiehiin kohdistuva vastuu virkatoimista. Perustuslakivaliokunta
… 11 строк без изменений …
piti selvänä, ettei päätöksenteon siirtäminen automaattiseen käsittelyyn saa johtaa siihen, että virkavastuuta koskevat perustuslain säännökset menettävät merkityksensä. (PeVL 7/2019 vp).
Tiedonhallintalain 6 a luvussa säädetään viranomaisen velvollisuudesta dokumentoida tehtäväjako ja vastuut automaattisen ratkaisumenettelyn ja sitä toteuttavien tietojärjestelmien suunnittelussa, kehittämisessä, laadunvarmistuksessa, käyttöönotossa ja valvonnassa. Hallintovaliokunta ehdotti mietinnössään HaVM 39/2022 vp sääntelyä täsmennettäväksi niin, että siinä säädetty velvollisuus kohdistuu nimenomaan sen osoittamiseen, millä käsittelysäännöillä tietty asia on ratkaistu ja missä vaiheissa luonnollinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn. Hallintovaliokunta otti mietinnössään kantaa myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja totesi, että ehdotettua tiedonhallintalain 6 a lukua ei siten ole tarkoitus soveltaa tietojärjestelmien hankkimiseen, tekniseen kehittämiseen tai teknisiin ominaisuuksiin, vaan niihin hallinnollisiin toimenpiteisiin ja järjestelyihin, joita viranomaisessa on toteutettava ennen kuin automaattinen ratkaisumenettely voidaan ottaa käyttöön
ja myös sen jälkeen. Tämän täsmentämiseksi valiokunta ehdotti, että ehdotetusta soveltamisalasäännöksestä (
1 momentti
) poistetaan sana "kehittäminen”.
ja myös sen jälkeen. Tämän täsmentämiseksi valiokunta ehdotti, että ehdotetusta soveltamisalasäännöksestä (1 momentti) poistetaan sana "kehittäminen”.
Sote-järjestämislaissa on säädetty edellytyksistä palvelujen hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta ja yksityisen palveluntuottajan olisi sote-järjestämislaissa säädetyn mukaisesti noudatettava esimerkiksi julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevia lakisääteisiä sisältövaatimuksia silloin, kun se tuottaa palveluja hyvinvointialueen lukuun. Tällä ehdotuksella ei esitetä muutoksia näihin perusperiaatteisiin.
2.9.2
Potilasvahinko ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu
2.9.2Potilasvahinko ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu
Viranomaisen ja virkamiehen vahingonkorvausvastuuseen sovelletaan yleislakina vahingon-korvauslakia
(412/1974)
. Vahingonkorvauslain 1 §:n mukaan laki ei kuitenkaan koske muussa laissa säädettyä korvausvastuuta. Potilasvakuutuslaissa
(412/1974). Vahingonkorvauslain 1 §:n mukaan laki ei kuitenkaan koske muussa laissa säädettyä korvausvastuuta. Potilasvakuutuslaissa
(948/2019)
… 3 строк без изменений …
säädetään terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Lain 6 §:n mukaan terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä, säätiöllä ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla sekä työnantajalla, jonka palveluksessa on terveydenhuollon ammattihenkilöitä, on oltava vakuutus lain mukaisen vastuun varalta. Lain 23 §:ssä säädetään oikeudesta korvaukseen. Korvausta suoritetaan henkilövahingosta esimerkiksi silloin, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt
potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon ja silloin, kun tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn lääkinnällisessä laitteessa tai muussa välineessä on vika.
Sääntelyä vahingonkorvauksesta sisältyy kuitenkin myös tietosuojasääntelyyn. Yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa säädetään rekisterinpitäjän vahingonkorvausvastuusta. Vahingonkorvausoikeus voi perustua myös kansalliseen vahingonkorvaussääntelyyn, jos vahinko ei täytä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetun vahingon tunnusmerkkejä, mutta vahinko olisi korvattava kansallisen lainsäädännön perusteella. Vahingonkorvauslakia ja muuta kansallista vahingonkorvaussääntelyä sovelletaan täydentävästi suhteessa tietosuoja-asetukseen.
2.9.3
Vastuu tietojärjestelmän toiminnasta, käytöstä sekä valvonnasta
2.9.3Vastuu tietojärjestelmän toiminnasta, käytöstä sekä valvonnasta
… 1 строк без изменений …
Asiakastietolaissa säädetään asiakastietojen käsittelyä koskevista yleisistä periaatteista. Nämä sisältävät esimerkiksi asiakastietojen salassapitoa, asiakastietojen käsittelyn ohjeistamista ja asiakastietojen käsittelyyn osallistuvien tunnistamista koskevia säännöksiä. Asiakastietojen käsittelyssä esimerkiksi asiakas on tunnistettava luotettavasti. Asiakastietolaissa säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä. Asiakastietolaissa tietojärjestelmällä tarkoitetaan ohjelmistoa, järjestelmää tai osajärjestelmää, jota valmistajan suunnittelemien ominaisuuksien mukaisesti on tarkoitettu käytettäväksi asiakasasiakirjojen sähköiseen käsittelyyn, asiakirjojen tallentamiseen valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin tai valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittämiseen tai jolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö voi hyödyntää hyvinvointitietoja. Määritelmän mukaisesti myös hoidon tarpeen arvioon käytettävä lääkinnällinen laite
olisi tietojärjestelmä. Asiakastietolain 79 §:ssä säädetään tietojärjestelmien ja hyvinvointisovellusten käyttötarkoituksesta ja luokittelusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä hyvinvointisovellukset on jaoteltava käyttötarkoitustensa ja ominaisuuksiensa perusteella luokkiin A ja B. Esimerkiksi Omaolo-palvelu on B-luokan mukainen järjestelmä. Luokkaan A kuuluvat valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin liitettäviksi tarkoitetut tietojärjestelmät ja hyvinvointisovellukset. Luokkaan A kuuluvan tietojärjestelmän saa ottaa tuotantokäyttöön ja liittää valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin sen jälkeen, kun tietojärjestelmä tai hyvinvointisovellus on sertifioitu lain 85 §:n mukaisesti. Asiakastietolaissa säädetään lisäksi tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvonnasta, tietojärjestelmien ja hyvinvointisovellusten käyttöönoton jälkeisesti seurannasta ja olennaisista vaatimuksista sekä tietojärjestelmien valvonnasta. Lain 84 §:n
Lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa säädetään ammattimaista käyttöä koskevista yleisistä vaatimuksista, vaaratilanteista ilmoittamisesta sekä valvonnasta. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan esimerkiksi potilaslaissa tarkoitettua terveydenhuollon toimintayksikköä. Lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Keskuksen tehtävänä on valvoa ja edistää lääkinnällisten laitteiden sekä niiden käytön turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on toimivaltainen suorittamaan MD-asetuksessa ja IVD-asetuksessa tarkoitetut tarkastukset sekä suorittamaan tarkastuksen muun tässä laissa säädetyn toiminnan valvomiseksi. Eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa
(1377/2025)
annetaan tekoälyasetusta täydentävät säännökset. Laissa säädetään toimivaltaisista markkinavalvontaviranomaisista. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on tekoälyasetuksen
liitteen I jakson A kohdissa 11 ja 12 mainittujen säädösten osalta suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvova markkinavalvontaviranomainen. Kyseiset liitteen kohdat koskevat lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita. Lupa- ja valvontavirasto on markkinavalvontaviranomainen, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi liitteen III 5 kohdan a ja d alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa, lukuun ottamatta Finanssivalvonnan valvonnan alaan säädettyjä mainitun liitteen 5 kohdan a alakohdan mukaisia käyttötapauksia. Kyseisessä a alakohdassa on kyse tekoälyjärjestelmistä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi viranomaisten toimesta tai viranomaisten puolesta sen arviointiin, ovatko luonnolliset henkilöt oikeutettuja välttämättömiin julkisen avun etuuksiin ja palveluihin, kuten terveydenhuollon palveluihin, sekä tällaisten etuuksien ja palvelujen myöntämiseen, vähentämiseen, peruuttamiseen tai takaisin perimiseen. D alakohdassa on
kyse tekoälyjärjestelmistä, joilla on tarkoitus arvioida ja luokitella luonnollisten henkilöiden soittamia hätäpuheluja tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi pelastus- ja ensihoitopalvelujen lähettämisessä tai tärkeysjärjestyksen määrittämisessä, mukaan lukien poliisi, palokunta ja lääkintäapu, sekä kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden luokittelussa. Laissa säädetään myös seuraamuksista.
Automaattista päätöksentekoa koskevassa hallintolain ja tiedonhallintalain uudistuksessa vastuun kohdistumista on pyritty selkeyttämään tehtävänjaon dokumentoinnilla. Tiedonhallintalain 6 a luvussa säädetään automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä. Mainitun lain 28 a ja 28 b §:ssä säädetään tehtäväjaon ja käsittelysääntöjen dokumentoinnista sekä laadun varmistamisesta. Käytännössä viranomaisen olisi dokumentoitava, millaista oikeudellista harkintaa viranomainen on tehnyt automatisoidun toimintaprosessin käyttöönottamiseksi (
HE 145/2022 vp
, s. 111). Tiedonhallintalain 28 c §:ssä säädetään laadunvalvonnasta ja virhetilanteiden käsittelystä. Lain mukaan viranomaisen on valvottava automaattisesti ratkaistavien asioiden laatua ja sisällöllistä virheettömyyttä sekä hallittava automaattiseen ratkaisumenettelyyn liittyviä riskejä käyttöönoton jälkeen. Viranomaisen on ryhdyttävä viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin, jos automaattisessa ratkaisumenettelyssä
Automaattista päätöksentekoa koskevassa hallintolain ja tiedonhallintalain uudistuksessa vastuun kohdistumista on pyritty selkeyttämään tehtävänjaon dokumentoinnilla. Tiedonhallintalain 6 a luvussa säädetään automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä. Mainitun lain 28 a ja 28 b §:ssä säädetään tehtäväjaon ja käsittelysääntöjen dokumentoinnista sekä laadun varmistamisesta. Käytännössä viranomaisen olisi dokumentoitava, millaista oikeudellista harkintaa viranomainen on tehnyt automatisoidun toimintaprosessin käyttöönottamiseksi (HE 145/2022 vp, s. 111). Tiedonhallintalain 28 c §:ssä säädetään laadunvalvonnasta ja virhetilanteiden käsittelystä. Lain mukaan viranomaisen on valvottava automaattisesti ratkaistavien asioiden laatua ja sisällöllistä virheettömyyttä sekä hallittava automaattiseen ratkaisumenettelyyn liittyviä riskejä käyttöönoton jälkeen. Viranomaisen on ryhdyttävä viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin, jos automaattisessa ratkaisumenettelyssä
havaitaan virhe, jolla voi olla vaikutus ratkaisun sisältöön. Havaittu virhe, sen vaikutukset ja virheen korjaamista koskevat toimenpiteet on dokumentoitava. Viranomaisen ratkaisussa olevan virheen korjaamisesta säädetään erikseen. Viranomaisen on nimettävä automaattisen ratkaisumenettelyn laadunvalvonnasta ja virhetilanteiden käsittelystä vastuussa oleva henkilö. Erikseen tiedonhallintalaissa säädetään käyttöönottopäätöksestä, jonka toimintaprosessista vastaavan viranomaisen on tehtävä ennen automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa. Käyttöönottopäätöstä säädetään tiedonhallintalain 28 d §:ssä.
Hallituksen esityksessä koskien tekoälyn hyödyntämistä neuvonnassa (
HE 106/2026 vp
) ehdotetaan säädettäväksi automaattisen neuvonnan käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä velvoitteista. Viranomaisen olisi varmistettava ennen käyttöönottoa, että automaattinen neuvonta vastaa sille asettamia vaatimuksia. Viranomaisen olisi myös valvottava niiden lainmukaisuutta käytön aikana. Erityisesti viranomaisen olisi kiinnitettävä huomiota asiakkaidensa oikeusturvaan ja syrjimättömyyteen. Tekoälyjärjestelmien valvonnasta on säädetty tarkemmin laissa eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta.
Hallituksen esityksessä koskien tekoälyn hyödyntämistä neuvonnassa (HE 106/2026 vp) ehdotetaan säädettäväksi automaattisen neuvonnan käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä velvoitteista. Viranomaisen olisi varmistettava ennen käyttöönottoa, että automaattinen neuvonta vastaa sille asettamia vaatimuksia. Viranomaisen olisi myös valvottava niiden lainmukaisuutta käytön aikana. Erityisesti viranomaisen olisi kiinnitettävä huomiota asiakkaidensa oikeusturvaan ja syrjimättömyyteen. Tekoälyjärjestelmien valvonnasta on säädetty tarkemmin laissa eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta.
… 28 строк без изменений …
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa on velvollisuuksia, jotka kohdistuvat rekisterinpitäjään. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Artiklan 24 kohdentaa henkilötietojen käsittelyn vastuun rekisterinpitäjälle. Asetuksen 25 artikla edellyttää rekisterinpitäjän suunnittelevan henkilötietojen käsittelyt siten, että varmistetaan se, että oletusarvoisesti käsitellään vain käsittelyn kunkin erityisen tarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Asetuksen 32 artikla edellyttää rekisterinpitäjän huolehtivan henkilötietojen käsittelyn tietoturvallisuudesta. Henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaan rekisterinpitäjän on ennen käsittelyä toteutettava arviointi
Henkilötietojen käsittelyyn liittyvän vastuun osalta merkityksellistä on se, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelun järjestämisestä vastaava palvelunantaja on asiakastietojen rekisterinpitäjä, jos ei muualla laissa toisin säädetä. Rekisterinpitäjä vastaa tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän velvoitteista ja asiakastietolaki täydentää näitä vastuita.
2.9.4
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta
2.9.4Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta
… 2 строк без изменений …
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu laki tuli voimaan 1.1.2024. Laissa säädetään yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja omavalvonnasta sekä viranomaisvalvonnasta. Lain 10 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun on oltava laadukasta, asiakaskeskeistä, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Valvontalaissa säädetään myös valvontaviranomaisen tarkastusoikeudesta Valvontaviranomainen voi tarkastaa palvelunjärjestäjän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja toiminnassa käytettävät toimitilat, tietojärjestelmät ja välineet sekä palveluntuottajan tässä laissa tarkoitettujen palveluyksiköiden toiminnan, toimitilat, tietojärjestelmät ja välineet.
Sen lisäksi, jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon, palveluun tai kohteluun terveydenhuollossa tai jos potilas kaipaa neuvontaa oikeuksista, hän voi ottaa yhteyttä potilas- tai sosiaaliasiavastaavaan. Jokaisella hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungilla on nimetty asiavastaava tai asiavastaavia. Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat toimivat neuvoa-antavassa tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti. He eivät myönnä palveluja tai järjestä hoitoon pääsyä eivätkä tee päätöksiä.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa terveydenhuoltolaissa tarkoitetun hoidon tarpeen arvion tekeminen digitaalisesti automaatiota käyttäen. Hoidon tarpeen arvion voisi jatkossa tehdä siihen tarkoitukseen suunniteltu lääkinnällinen laite ja tietojärjestelmä, joka voisi sisältää myös tekoälyä. Tavoitteena on nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa hoitotyöhön. Digitaalinen hoidon tarpeen arvio mahdollistettaisiin potilaan oikeuksia ja tietosuojaa kunnioittaen. Tavoitteena on lisäksi hoidon tarpeen automaatiota toteuttavien tietojärjestelmien kansallinen yhdenmukaisuus, joka mahdollistaa myös kansallisen tietopohjan rakentumisen.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
… 7 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 51 §:ää muutettaisiin siten, että hyvinvointialue voisi käyttää hoidon tarpeen arvion tekemisessä automaatiota. Lain 51 §:ään lisättäisiin uusi kolme momentti. Hoidon tarpeen arvion automaation olisi sovelluttava suomalaisen terveydenhuollon käyttöön ja sen tulisi perustua lääke- ja hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Ehdotus mahdollistaisi digitaalisen hoidon tarpeen arvion käyttöön ottamisen perusterveydenhuollossa. Ehdotuksen tarkoituksena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työaikaa hoitotyöhön. Hoidon tarpeen arvion automaatiossa on kyse tietosuoja-asetuksen tarkoittamasta automaattisesta päätöksenteosta. Digitaalisen hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettäisiin lääkinnällistä laitetta, joka arvioisi potilaan oireet ja niiden kiireellisyyden. Hyvinvointialue vastaisi edelleen voimassa olevan lainsäädännön nojalla siitä, miten ja mihin palveluihin
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin lisättäisiin uusi 9 a §. Pykälässä säädettäisiin käyttöoikeudesta potilastietoihin hoidon tarpeen arvion automaatiossa.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
Hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyys edellyttää toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä, jolla turvataan hyvinvointipalvelujen saatavuutta myös tulevaisuudessa. Koska sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden palvelutarve kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä merkittävästi erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena, tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi hyvinvointialueiden pitkäjänteistä kustannusten kasvun hillintää. Keskeistä on vahvistaa palveluiden kustannusvaikuttavuutta esimerkiksi palvelurakenteen kehittämisellä.
Suomen sote-järjestelmä kamppailee tällä hetkellä taloudellisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Työvoimapula heikentää palveluiden saatavuutta, mikä lisää kuormitusta erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Ikääntyvä väestö ja kroonisten sairauksien haasteet lisäävät hoidon ja tuen tarvetta sekä kustannuksia, kun rahoitusmallit suosivat reaktiivista toimintaa ennakoivan sijasta. Järjestelmän toiminnan turvaamiseksi resurssien kohdentaminen ja vaikuttavuuden varmistaminen edellyttävät siirtymää data-lähtöiseen toimintatapaan.
Niskasaari, E., Cansel, A., Kemppainen, T., Lehto P. & Tiihonen T. (2025). Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi. Sitra. Saatavilla osoitteesta:
https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollon-edellakavijaksi/
[17]
… 2 строк без изменений …
Automaattisen päätöksenteon mahdollistaminen voi vähentää henkilöstötarvetta ja tätä kautta muodostaa työajansäästöä. Nykyisestä käytännöstä, jossa mahdollistetaan ihmisen tekemä hoidon tarpeen arviointi, ei kuitenkaan olla luopumassa. Jos potilas pyytää uutta hoidon tarpeen arviointia digitaalisen hoidon tarpeen arvion jälkeen, voi se myös työllistää ammattihenkilöitä. Tällöin työajan kohdentuminen voi muuttua aiemmasta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten osalta valmistelussa arvioitiin, että esityksellä on hyvinvointialueiden talouden kannalta merkittävää säästöpotentiaalia, jota voi olla tarpeen tarkastella myöhemmin.
On myös huomattava, että tutkimustulokset osoittavat tekoälyn kehittyvän lääketieteessä myös diagnosoinnin yhteydessä, ja teknologian hyödyntämisellä osana palveluprosessia voi olla merkittävää kansanterveydellistä hyötyä. Asiaa on käsitelty esimerkiksi Duodecim julkaisussa ”Tekoäly suoriutuu diagnostisesta päättelystä lääkäriä paremmin – entä tulevaisuudessa?”
Duodecim, Tekoäly voisi keventää lääkärin kirjaamisen taakkaa. 27.05.2025. Artikkeli saatavilla osoitteessa:
https://www.duodecim.fi/2025/04/28/tekoaly-voisi-keventaa-laakarin-kirjaamisen-taakkaa/
[18]
… 13 строк без изменений …
Automaation ja tekoälyn käyttö terveydenhuollossa avaa merkittäviä mahdollisuuksia. Hoidon tarpeen arvioinnin automatisointi voi nopeuttaa potilaan pääsyä oikeaan palveluun ja vapauttaa terveydenhuollon
ammattihenkilöiden työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja potilaskohtaamisiin. Digitalisaation, automaation ja tekoälyn mahdollistaminen ja hyödyntäminen terveydenhuollossa on tässä kokonaisuudessa keskeinen väline. Ennakoivan terveydenhuollon palveluiden avulla voidaan kohdentaa palveluita tehokkaammin, tunnistaa riskiryhmiä varhaisemmin, ennakoida palvelutarpeita ja ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta ennakoivilla toimenpiteillä.
Aalto-yliopistossa vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa
Heinonen, J. (2021). Cost benefits and mechanisms of implementing an AI triage solution in a primary healthcare center – Case Klinik Access at Myyrmäki health center. Aalto Yliopisto. Saatavilla osoitteesta:
https://aaltodoc.aalto.fi/items/2785ae24-ff75-411c-b36c-abc29271c505
[19]
arvioitiin tekoälyavusteista digitaalista hoidon tarpeen arviointia ("Klinik Access"). Tutkimuksessa verrattiin regressioanalyysissä puhelimitse ja Klinikin kautta aloitettuja hoitoepisodeja, ja Klinikin käyttö oli yhteydessä 8–20 euroa matalampiin kustannuksiin per episodi. Todennäköisin aktivoitunut kustannusmekanismi oli hoidon oikeatasoisuus, sillä Klinik -episodeissa kertyi vähemmän kustannuksia lääkäreiden ja enemmän sairaanhoitajien
työstä. Vantaalla palvelu oli suunnattu vain kiireettömään asiointiin ja sen osuus kontakteista oli vain 16 prosenttia, mikä rajoittaa terveysaseman säästöjä. Diplomityön löydökset viittaavat kuitenkin siihen, että Klinik Access on kustannusvaikuttava tapa hakeutua hoitoon tutkitussa kontekstissa.
Omaolo-palvelun vuonna 2023 julkaistu vaikuttavuusselvitys
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Tuore Omaolon vaikuttavuusselvitys paljastaa digipalvelun potentiaalin. 29.11.2023. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/tuore-omaolon-vaikuttavuusselvitys-paljastaa-digipalvelun-potentiaalin/
[20]
… 1 строк без изменений …
osoitti, että digipalvelu voi säästää merkittävästi hoitajien työaikaa. Tutkimuksen perusteella vaikuttavimpia oirearvioita olivat virtsatietulehdus- ja seksitautiepäilyn oirearviot, joiden avulla hoitoprosessi on pitkälle digitalisoitavissa. Selvityksen kiinnostavimmat tulokset liittyivät siihen, miten digitaaliset palvelut oli istutettu alueellisiin asiakasohjauksen prosesseihin. Parhaimmillaan vaivoista kärsivät potilaat päätyivät suoraan
oikean ammattilaisen vastaanotolle, ilman ylimääräisiä hoitaja- tai lääkärikäyntejä. Eräällä alueella esimerkiksi virtsatietulehdus-oirearvion täyttäneiden potilaiden asia ratkesi myös 0,8 päivää nopeammin kuin puhelinpalvelun kautta asioineiden. Näiden lisäksi vaikuttavuutta lisää itsehoito-ohjeiden suuri potentiaali. Säästöjä ei synny ensisijaisesti tekoälyjärjestelmän käyttöönotosta vaan toimintatapojen muutoksesta.
Kustannuksia voi aiheutua myös valvontaviranomaisille, jos valvontatehtävät lisääntyvät.
4.2.2
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Digitaalinen hoidon tarpeen arvion käyttöönotto voi vaikuttaa hyvinvointialueen terveydenhuollon palveluprosesseihin. Digitaalisia palveluja hyödynnetään kuitenkin jo nyt esimerkiksi esitietojen keruussa, oirearvioinneissa ja palveluohjauksessa. Tällä hetkellä hoidon tarpeen arviointia tapahtuu muun muassa puhelinpalvelussa ja chat-asioinnissa. Digitaalinen hoidon tarpeen arvio mahdollistaisi hoidon tarpeen arvioinnin myös muiden palveluaikojen ulkopuolella. Tämä parantaisi terveydenhuollon saavutettavuutta etenkin harvaan asutuilla alueilla ja voisi madaltaa kynnystä hakea apua.
Kansallisella tasolla digipalvelut nähtiin yhtenä tapana muiden joukossa tuottaa sosiaali- tai terveyspalveluja eli tuottaa tietyllä toimintatavalla tietynlaista hoitoa tai palvelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ei pidetä ohimenevänä ilmiönä, vaan pitkäaikaisena trendinä, johon kannattaa edelleen panostaa ja miettiä yhteisiä pelisääntöjä. Pää-ajurina digipalvelujen yleistymiselle nähtiin huutava pula soteammattilaisista, minkä takia koetaan, että digitaalisille palveluille ei ole enää vaihtoehtoja. Myös asiakastarve nähtiin yhtenä ajurina - asiakkaat haluavat keinoja seurata omaa terveyttään ja osallistua sen ylläpitämiseen, eivätkä enää ”tyydy” ammattilaisen antamaan arvioon.
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, s. 60. Pennanen ym. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52.
[21]
… 2 строк без изменений …
Voidaan arvioida, että terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa vapautuisi hoidollisiin tehtäviin, jos digitaalinen hoidon tarpeen arviointi otettaisiin käyttöön. Potilaat ohjautuisivat oikeaan palveluun nopeammin. Voidaan myös arvioida, että ainakin aluksi digitaalinen hoidon tarpeen arviointi aiheuttaa lisätyötä, sillä hyvinvointialueen on suunniteltava, miten arvion perusteella toimitaan eli mihin palveluihin potilaat ohjataan. Hyvinvointialue voi hyödyntää automaatiota myös vain ammattilaisen tukena, jolloin nykyisiä käytänteitä ei ole tarpeen muuttaa. Digitaalinen palvelu mahdollistaa kysynnän, sairastavuuden ja palvelutarpeiden seurattavuuden reaaliaikaisemmin. Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi lisää viranomaisen työtehtäviä siten, että automaation laatu olisi varmistettava ja sen vaikutuksia olisi seurattava koko ajan. Ehdotus edellyttäisi hyvinvointialueilta automaattisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönottoon liittyvää riskienhallintaa, järjestelmien
soveltuvuuden arviointia, laadun seurantaa ja omavalvontaa. Tämä saattaisi lisätä hallinnollista työtä erityisesti käyttöönoton alkuvaiheessa.
käyttöönotto ei siirtäisi järjestämisvastuuta tai potilasturvallisuudesta huolehtimisen vastuuta pois hyvinvointialueelta. Hyvinvointialue vastaisi edelleen siitä, että palvelu täyttää lainsäädännön vaatimukset ja että potilas ohjautuu asianmukaisesti hoitoon.
4.2.3
Vaikutukset henkilöstöön
4.2.3Vaikutukset henkilöstöön
… 6 строк без изменений …
Palvelujärjestelmän toimivuutta kokonaisuudessaan haastaa henkilöstövaje. Haasteet henkilöstön saatavuudessa koskevat koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa, vaikka alueellisia ja ammattiryhmittäisiä vaihteluja onkin. Kyseessä on laaja, monimutkainen ja monitekijäinen ilmiö.
Ammattilaisten kokemukset digipalveluista ovat osin positiivisia, mutta huolia työmäärän lisääntymisestä esiintyy. Käyttöönotoissa tulisi tehdä enemmän työtä digipalvelujen viimekätisten hyötyjen ja vaikutusten saavuttamiseksi. Palvelujärjestelmän johto kokee, että digipalvelujen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tulisi lisätä, mutta mittaaminen on haasteellista. Yksi ratkaisu on sitoa mittaaminen voimakkaammin tavoitteisiin, mikä edellyttäisi selkeämpää tavoiteasetantaa.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2023.
[22]
Tällä hetkellä potilastietojärjestelmät eivät pysty yhdistämään saman henkilön yhteydenottoja eri kanavissa
Ks. esim. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2023:52, s. 44–45., jossa todetaan, että useampi eri ammattilainen hoitaa asiakkaan tapausta eri kanavissa.
, jolloin
[23], jolloin
tämä aiheuttaa mahdollista häiriökysyntää, joka vie työaikaa muualta.
Automaattisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotto voi muuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työn sisältöä. Mikäli järjestelmän toimintaperiaatteet, vastuunjako tai poikkeustilanteiden käsittely eivät ole henkilöstölle selkeitä, voi käyttöönottoon liittyä kokemuksia työn sujuvuuden heikkenemisestä tai ammatillisen harkinnan ja järjestelmän antamien suositusten välisistä ristiriidoista. Näitä vaikutuksia ei välttämättä ole mahdollista havaita pelkästään suorite- ja laatumittareiden perusteella, vaan niiden arviointi edellyttää myös henkilöstön kokemusten seurantaa.
4.2.4
Ympäristövaikutukset
4.2.4Ympäristövaikutukset
Tekoälyn käytön ympäristövaikutukset liittyvät ensisijaisesti laskentatehon energiankulutukseen, palvelininfrastruktuurin aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä tietotekniikkalaitteiden elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Vaikutusten suuruus riippuu muun muassa käytettävän tekoälymallin laskennallisesta kuormituksesta, käyttömääristä sekä konesalien energiatehokkuudesta ja käytetyn sähkön tuotantotavasta. Julkishallinnon vastuullista tekoälyn käyttöä koskevassa ohjeistuksessa
Suomi.fi. Hyvät käytännöt kehittäjille, tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. Huomioi ympäristövaikutukset. 03.07.2025. Saatavilla osoitteesta:
https://kehittajille.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/organisoi-eettinen-toimintatapa/huomioi-ymparistovaikutukset?
[24]
korostetaan
ympäristövaikutusten huomioon ottamista osana tekoälyjärjestelmien hankintaa ja käyttöönottoa. Toisaalta tekoäly voi vähentää terveydenhuollon kokonaisympäristökuormitusta, jos se tehostaa palvelujen kohdentumista, vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä tai tutkimuksia ja parantaa resurssien käyttöä.
4.2.5
Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.5.1
Vaikutukset kansalaisten asemaan ja perus- ja ihmisoikeuksiin
4.2.5Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.5.1Vaikutukset kansalaisten asemaan ja perus- ja ihmisoikeuksiin
Terveydenhuollon palveluihin hakeutuminen alkaa hoidon tarpeen arvion tekemisellä joko hyödyntäen ehdotettua digitaalista hoidon tarpeen arviota tai käyttämällä nyt jo hyvinvointialueiden käytössä olevia yhteydenottokanavia.
Tilastokeskuksen kyselyjen seurannassa ilmenee, että vaikka erityisesti iäkkäiden osalta osaamisen puute ja digipalveluihin tottumattomuus voi haitata palvelun käyttöä, niin omien terveystietojen hallinta, hoidon saanti sekä tietojen etsintä verkon kautta ovat yleistyneet nopeasti. Terveyteen liittyvän tiedon etsiminen on ollut jo pitkään yksi suosituimpia internetin käyttötapoja ja sen suosio on kasvanut edelleen. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö on yleisintä korkea-asteen koulutuksen saaneilla ja vähäisintä perusasteen koulutetuilla (jotka usein ovat iäkkäitä). Alueellisesti palveluita käytetään enemmän pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, vaikka tarve niiden käytölle olisi suurempi harvaan asutuilla maaseutualueilla. Tilannetta selittää väestön rakenteelliset erot: koulutetut ja nuoremmat ihmiset keskittyvät suuriin kaupunkeihin.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus
2024. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Saatavilla osoitteesta: (Käyty 19.03.2026).
https://stat.fi/fi/julkaisu/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku
[25]
… 1 строк без изменений …
Esityksellä on vaikutuksia kansalaisten saaman tiedon luotettavuuteen, kun hyvinvointialueiden tulee hyväksyä käyttöönotto ja se vastaa järjestelmän toimivuudesta. Kun järjestelmää aktiivisesti seurataan ja tarvittaessa kehitetään, voi hyvinvointialueiden asukkaiden olla helpompi luottaa järjestelmään. Lisäksi digitaalisessa hoidon tarpeen arviossa hyödynnetään lääkinnällistä laitetta. Tällöin väestön informoiminen siitä, että kyse on lääkinnällisestä laitteesta ja tietoisuus siitä, että ohjelmiston on täytettävä EU-tasolla säädetyt tiukat laatuvaatimukset ollakseen käytettävissä terveydenhuollossa, voi parantaa väestön luottamusta automaatioon.
nykyiset digipalvelut.
Hallituksen esityksessä laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 74/2022
) arvioitiin, että Covid-19-epidemian aikana omaksuttuun etäpalvelujen lisääntyneeseen käyttöön on liittynyt niin positiivisia kuin negatiivisia näkökohtia. Väestö on ottanut epidemian aikana etäasiointipalveluja laajasti käyttöön ja niillä on pystytty vastaamaan useisiin palvelutarpeisiin. Esimerkiksi kansallisen digipalvelu Omaolon koronavirustaudin oirearvio sekä sähköinen ajanvaraus koronatestiin ja -rokotuksiin ovat edesauttaneet nopeaa pääsyä näihin palveluihin. Kaikkien henkilöiden palveluntarpeeseen ei ole kuitenkaan voitu vastata etäpalveluin. Vaikka sähköisiä mielenterveyspalveluja on laajasti saatavilla ja Covid-19-epidemian aikana siirryttiin joustavasti tarjoamaan etäpalveluina hoitoa ja kuntoutusta, havaittiin, etteivät ne ole kaikille riittäviä. Varsinkin osa potilaiden tarvitsemista tutkimuksista, ryhmämuotoinen kuntoutus ja sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen
Hallituksen esityksessä laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2022) arvioitiin, että Covid-19-epidemian aikana omaksuttuun etäpalvelujen lisääntyneeseen käyttöön on liittynyt niin positiivisia kuin negatiivisia näkökohtia. Väestö on ottanut epidemian aikana etäasiointipalveluja laajasti käyttöön ja niillä on pystytty vastaamaan useisiin palvelutarpeisiin. Esimerkiksi kansallisen digipalvelu Omaolon koronavirustaudin oirearvio sekä sähköinen ajanvaraus koronatestiin ja -rokotuksiin ovat edesauttaneet nopeaa pääsyä näihin palveluihin. Kaikkien henkilöiden palveluntarpeeseen ei ole kuitenkaan voitu vastata etäpalveluin. Vaikka sähköisiä mielenterveyspalveluja on laajasti saatavilla ja Covid-19-epidemian aikana siirryttiin joustavasti tarjoamaan etäpalveluina hoitoa ja kuntoutusta, havaittiin, etteivät ne ole kaikille riittäviä. Varsinkin osa potilaiden tarvitsemista tutkimuksista, ryhmämuotoinen kuntoutus ja sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen
… 9 строк без изменений …
ovat heikosti korvattavissa etäpalveluilla.
Digitaalinen hoidon tarpeen arvio ei estäisi potilasta ottamasta yhteyttä terveydenhuollon yksikköön jollain muulla tavalla ja saamasta ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen arviota. Näin ollen ehdotettu digitaalinen hoidon tarpeen arvio tukisi potilaan perustuslaissa säädettyjä oikeuksia. Digitaalinen hoidon tarpeen arvio mahdollistaa yhteydenotot terveydenhuoltoon myös puhelinpalvelun palveluaikojen ulkopuolella. Asiakas voi saada selkeissä tilanteissa ohjauksen oikeaan palveluun (esim. kiireetön ajanvaraus) ammattilaisen toteuttamaa arviota nopeammin. Nykyisessä pirstaleisessa järjestelmässä korostuu tarve parantaa asiakkaiden hoitoonohjausta, jotta asiakkaat hakeutuisivat oikea-aikaisesti hoitoon oikeaan paikkaan, mikä vähentäisi esimerkiksi päivystyspalvelujen kuormittumista
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto StVL 2/2026 vp – O 41/2023 vp tarkastusvaliokunnalle. Saatavilla osoitteesta: https://www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2026-AK-12168#DocumentRoot
.
[26].
… 30 строк без изменений …
On kuitenkin mahdollista, että digitaalinen hoidon tarpeen arvio muodostuu ajan myötä realistisimmaksi tavaksi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, sillä se voi olla nopeampi ja helpompi tapa monelle ihmiselle. Esimerkiksi jos ihmisen tekemään arvioon pääsy kestää kauan, voi digitaalisesta arviosta muodostua tietyllä tavalla ensisijainen. Tästä syystä olisikin huolehdittava viranomaisen palveluperiaatetta noudattaen, että myös muunlaiset tavat ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ovat helposti saatavilla. Digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotto voi vaikuttaa eri tavoin ikääntyneisiin henkilöihin. Osa ikääntyneistä käyttää digitaalisia palveluja aktiivisesti ja voi hyötyä mahdollisuudesta asioida ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla on kuitenkin ikääntyneitä henkilöitä, joilla ei ole käytettävissään sähköisiä tunnistautumisvälineitä, riittäviä digitaitoja tai mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja terveydentilansa, toimintakykynsä tai kognitiivisten
Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi voi mahdollistaa potilaalle nopean avun ja pääsyn terveydenhuoltoon. Se voi tarjota hoito-ohjeita perustuen laajaan tietopohjaan ja ottaen huomioon potilaan kertomat oireet. Suomalaisessa perusterveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen tutkimustulokset viittaavat siihen, että digitaalinen oirearviointi voi tukea turvallista hoitoon ohjausta.
Koskela, T., Liu, V. & Kaila, M. (2022) How Does Triage by an Electronic Symptom Checker Match with Triage by a Nurse? Studies in Health Technology and Informatics, Vol. 294, s. 571–572. ”The findings show that electronic symptom assessments are safe compared to the assessment of an experienced nurse.”
[27]
Tutkimuksessa
Koskela, T., Liu, V. & Kaila, M. (2022). How Does Triage by an Electronic Symptom Checker Match with Triage by a Nurse? Studies in Health Technology and Informatics 294, s. 571-572.
[28]
sähköisten
oirearvioiden arvioitiin olevan turvallisia 98,6 prosentissa tapauksista verrattuna kokeneen sairaanhoitajan tekemään kiireellisyysarvioon. Lisäksi yliopistosairaalan päivystyksessä toteutetussa tutkimuksessa
Määttä, J., Lindell, R., Hayward, N. ym. (2023). Diagnostic Performance, Triage Safety, and Usability of a Clinical Decision Support System Within a University Hospital Emergency Department. JMIR Medical Informatics, 11:e46760.
[29]
digitaalinen päätöksentukijärjestelmä tunnisti kaikki lääkäreiden hätätilanteiksi arvioimat tapaukset vähintään kiireellisiksi. Tutkimuksen perusteella järjestelmä kykeni tunnistamaan kiireellistä hoitoa edellyttäviä tilanteita turvallisesti tutkituissa olosuhteissa. Tuloksia ei kuitenkaan voida sellaisenaan yleistää kaikkeen perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointiin. Kansainvälisessä tutkimuksessa GPT-3-kielimalli sisällytti oikean diagnoosin kolmen todennäköisimmän diagnoosin joukkoon/luokkaan 88 prosentissa
tapauksista. Yleiskäyttöisten tekoälymallien (käytetään internet-aineistoa) ymmärtämisen edistämiseksi tutkimuksen tavoitteena oli verrata GPT-3:n diagnostista tarkkuutta ja kiireellisyysarvioiden (triage) oikeellisuutta tavalliseen käyttäjään (lay individual) ja perusterveydenhuollon lääkäreihin. Kaikkien tapausten osalta GPT-3:n kiireellisyysarvioiden tarkkuus oli 70 %. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suuret kielimallit voivat tukea oireiden alustavaa arviointia ja hoitoon ohjausta. Suuret kielimallit suoriutuivat diagnoosin tekemisessä tavallista käyttäjää paremmin ja sen diagnostinen tarkkuus oli lähellä lääkäreiden tasoa, mutta tutkimuksen perusteella sen kiireellisyyden arviointi jäi joissakin tapauksissa huomattavasti lääkäreitä alhaisemmaksi. Myös omatoimista hoitoa vaativista tapauksista sekä vuorokauden sisällä hoitoa vaativissa ja välitöntä hoitoa edellyttävissä tapauksissa GPT-3 suoriutui heikommin kuin tavallinen käyttäjä. Tähän esitettiin muutamia syitä.
Tällaisia tilanteita saatetaan käsitellä suhteellisen harvoin siinä internetaineistossa, jota mallin kouluttamiseen on käytetty. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi niiden ratkaiseminen voi edellyttää enemmän arkijärkeen perustuvaa päättelyä (common-sense reasoning). On mahdollista, että molemmat tekijät vaikuttivat heikompaan suoriutumiseen kiireellisyyden ja omahoito-ohjeiden tapauksissa.
Levine, D., Tuwani, R., Kompa, B. ym. (2024). The diagnostic and triage accuracy of the GPT-3 artificial intelligence model: an observational study. The Lancet Digital Health, 6(8), e555-e561.
[30]
… 7 строк без изменений …
Digitaaliseen hoidon tarpeen arviointiin voi myös liittyä riskitilanteita. Potilaan olisi tiedettävä, miten hän ottaa vakavassa terveysongelmassa yhteyttä terveydenhuoltoon. Täten hyvinvointialueella olisikin ohjeistuksin varmistettava, että potilas ymmärtää, millaisiin tilanteisiin digitaalinen hoidon tarpeen arvio soveltuu ja millaisissa tilanteissa hänen olisi esimerkiksi soitettava hätänumeroon. Esimerkiksi aiemmin viitatussa Määttä ym. tutkimuksessa välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat sekä ambulanssilla saapuneet potilaat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että käyttäjälle annetaan selkeät tiedot palvelun käyttötarkoituksesta ja sen rajoituksista ennen palvelun käyttöä. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa oireet voivat viitata välitöntä hoitoa edellyttävään sairauteen tai vammaan, koska virheellinen asiointikanavan valinta voi johtaa hoidon viivästymiseen.
Digitaalinen hoidon tarpeen arvio voi vaikuttaa potilaan yksityiselämän suojaan myös positiivisesti. Joissain tilanteissa voi olla potilaalle mieluisampaa kertoa oireet laitteelle kuin ihmiselle. Laite voi myös nopeammin käsitellä potilaan oireita. Esimerkiksi RRP- hankkeessa ”Pohjanmaan hyvinvointialueen Hoidon tarpeen arvioinnin chat- kanava perusterveydenhuoltoon“
THL. Innokylä. RRP- hanke, Pohjanmaan hyvinvointialueen Hoidon tarpeen arvionnin chat- kanava perusterveydenhuoltoon. 15.10.2025. Saatavilla osoitteesta: https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/rrp-hanke-pohjanmaan-hyvinvointialueen-hoidon-tarpeen-arvionnin-chat-kanava#show-more (viitattu 12.8.2026)
[31]
… 3 строк без изменений …
on tuloksissa ja vaikutuksissa todettu, että uusia asiakasryhmiä aktivoitui käyttämään uutta yhteydenottokanavaa paremmin kuin oletettiin. Chat-palvelu tavoitti asiakkaita, jotka eivät aiemmin olleet yhteydessä perinteisin keinoin (esim. puhelin). Erityisesti
mielenterveys- ja päihdepalveluissa havaittiin uusia yhteydenottoja. Digitaalisen hoidon tarpeen arvion avulla potilaan tarvitsee kertoa oireensa ihmiselle vasta ammattilaisen kohdatessaan hoitotoimenpiteistä päätettäessä, joka voi osaltaan madaltaa kynnystä kertoa oireistaan.
Jos potilas kokee epäluuloa, voi hän ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon myös muulla tavoin. On kuitenkin huomioitava, että hyvinvointialueen tulee jo nykyään kertoa potilastietojen yleisestä käsittelystä avoimesti ja sen lisäksi potilas voi selvittää omien tietojensa käsittelyä OmaKanta-palvelussa.
4.2.5.2
Kielelliset oikeudet
4.2.5.2Kielelliset oikeudet
… 1 строк без изменений …
Hyvinvointialueilla on velvollisuus huomioida kielelliset oikeudet järjestämislain 5 §:n mukaisesti. Lääkinnällisistä laitteista annetun lain 5 §:ssä säädetään myös lääkinnällisen laitteiden käytettävän kielen vaatimuksista.
Lisäksi hyvinvointialueista Lapin hyvinvointialueella on velvollisuus tarjota terveydenhuollon palveluita myös saameksi. Perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Saamen kielilain
(1086/2003)
11 §:n mukaan Lapin hyvinvointialueen on asioinnissa sellaisen henkilön kanssa, jonka kotikunta on Enontekiö, Inari, Sodankylä tai Utsjoki, myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on noudatettava, mitä Saamen kielilain 12–16 §:ssä säädetään.
Ehdotuksella on jonkin verran vaikutuksia kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että potilas voi tehdä digitaalisen hoidon tarpeen arvion kielilainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tämä pätee hoidon tarpeen arvion tekemiseen jo nyt. Toisaalta voidaan arvioida, että hoidon tarpeen arvioinnin tekeminen digitaalisesti voi lisätä kielellisiä oikeuksia, sillä digitaalisen palvelun kielivalikoima määräytyy sen toteutuksen mukaan, eikä riipu käyttäjän kielitaidosta. Kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta ei riitä, että palvelu on teknisesti saatavilla useilla kielillä, vaan myös arvioinnin lääketieteellisen sisällön tulee olla laadultaan yhdenvertaista eri kieliversioissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, kuinka hyvin oireisiin liittyvät käsitteet, kysymykset ja neuvot välittyvät eri kielillä.
4.2.5.3
Sukupuolivaikutukset
4.2.5.3Sukupuolivaikutukset
Tilastokeskuksen tutkimuksessa on tuotu esiin, että terveyteen liittyvän tiedon etsiminen on ollut jo pitkään yksi suosituimpia internetin käyttötapoja ja sen suosio on kasvanut edelleen – erityisesti vanhempien ikäryhmien keskuudessa. Naiset ovat asiasta huomattavasti miehiä kiinnostuneempia, naisista 82 % ja miehistä 70 % oli viimeisen kolmen kuukauden aikana etsinyt sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvää tietoa internetistä. Suurimmillaan ero oli 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä naisista terveystietoja oli etsinyt viimeisen kolmen kuukauden aikana 80 %, vastaavan ikäisistä miehistä vain 60 %. Myös omien terveystietojen lukemisessa alle 35-vuotiaat naiset ovat selvästi miehiä aktiivisempia, mutta ero tasoittuu iän myötä niin, että 75–89-vuotaista miehistä peräti joka toinen lukenut omia terveystietojaan internetin kautta, kun vastaavan ikäisistä naisista näin oli tehnyt vain neljä kymmenestä. Tilannetta selittää se, että vanhimmassa ikäryhmässä
– nuoremmista poiketen – miehet ovat melkein kaikessa internetin käytössä naisia aktiivisempia – erityisesti teknistä taitoa vaativissa asioissa.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: TilastokeskusTilastokeskus. 2024. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Saatavilla osoitteesta: (Käyty 19.03.2026)
https://stat.fi/fi/julkaisu/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku
.
[32]
Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.
THL (2024): Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot.
https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/sukupuolten-hyvinvointi-ja-terveyserot
.
[33]
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan naisten elinajanodote vuonna 2022 oli 83,8 vuotta ja miesten 78,6 vuotta. Sekä naisten, että miesten elinajanodote on laskenut edellisistä vuosista.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2022. ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus.
https://stat.fi/julkaisu/cl8jxd2ks9jb20dukeq98yupk
[34]
Sukupuoli on keskeinen erottava tekijä myös väestöryhmittäisissä tarkasteluissa.
OECD/European Observatory on Health Systems and Policies (2023), Suomi: Maan terveysprofiili 2023, State of Health in the EU, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels. ISBN 9789264317017 (PDF). Series: State of Health in the EU. SSN 25227041 (online).
https://health.ec.europa.eu/system/files/2024-01/2023_chp_fi_finnish.pdf
[35]
Esimerkiksi sosioekonomisten tekijöiden vaikutus on miehillä huomattavasti suurempi kuin
naisilla. Kun tulotaso huomioidaan, on alimman ja ylimmän tulokymmenyksen elinajanodotteessa miehillä yli 10 vuoden ja naisilla noin kuuden vuoden ero.
THL (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
[36]
Naisilla on miehiä yleisimmin jokin pitkäaikaissairaus
OECD/European Observatory on Health Systems and Policies (2023), Suomi: Maan terveysprofiili 2023, State of Health in the EU, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels.
[37]
tai terveysongelma, kun taas monet syrjäytymisen taustatekijöistä ovat yleisimpiä miehillä
THL (2017): Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-896-8
.
[38].
Naisten
on todettu käyttävän monia sosiaali- ja terveyspalveluja miehiä aktiivisemmin. Avohilmo-rekisterin mukaan vuonna 2022 naiset tekivät terveydenhuollon avohoidon käynneistä 58 prosenttia ja miehet 42 prosenttia. Suun terveydenhuollon käynneistä naiset tekivät 54 prosenttia ja miehet 46 prosenttia.
THL (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
[39]
Terve Suomi -tutkimuksen perusteella naiset käyttävät myös enemmän sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Viimeisten 12 kuukauden aikana sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa oli asioinut kaksi viidesosaa naisista ja kolmasosa miehistä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja naisten keskuudessa, lukuun ottamatta yli 74-vuotiaiden ikäryhmää,
jossa miehet (16 %) asioivat naisia (10 %) useammin. Tässä ikäryhmässä naiset myös kokivat tarvitsevansa miehiä enemmän opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelujen käytössä.
THL (2023): Digitaaliset palvelut ja digitaalinen asiointi.
https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/digitaaliset_palvelut_ja_digitaalinen_asiointi.html
[40]
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista tai palveluiden käytöstä ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta tiedetään, että moni sukupuolivähemmistöön kuuluva välttelee tai viivyttelee hoitoon hakeutumisesta aiempien syrjintäkokemusten tai syrjinnän pelon vuoksi. Euroopan unionin perusoikeusviraston LGBTI-kyselytutkimukseen
(2020) vastanneista suomalaisista transihmisistä 20 prosenttia oli vältellyt terveyspalveluja, ja 23 prosenttia oli kokenut syrjintää sosiaali- ja terveydenhuollossa.
THL (2024): Palvelut ja sukupuoli.
https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/palvelut-ja-sukupuoli
[41]
Digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönoton vaikutukset voivat kohdistua eri tavoin eri sukupuoliin. Tutkimusten perusteella naiset käyttävät sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja miehiä aktiivisemmin, minkä lisäksi suomalaisessa tutkimuksessa julkisten digitaalisten klinikoiden käyttäjät olivat miehiä useammin naisia.
Kujansivu, K., Tolvanen, E., Haaga, T., Sääksvuori, L., Kortelainen, M. & Nokso-Koivisto, O. (2026). Digital clinic users in Finnish public primary care: their characteristics, reasons for visits, and equity considerations – a register study. Scandinavian Journal of Primary Health Care. Volume 44, 2026. Julkaistu online, 18.6.2026. Verkkojulkaisu saatavilla osoitteesta: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02813432.2026.2686721
[42]
… 2 строк без изменений …
Tästä syystä on mahdollista, että digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotto hyödyttää alkuvaiheessa suhteellisesti enemmän naisia, mikäli he omaksuvat uuden palvelukanavan miehiä nopeammin. Tämä voi näkyä esimerkiksi nopeampana hoitoon hakeutumisena tai palvelujen aktiivisempana käyttönä.
Järjestelmien kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että hoidon tarpeen arvioinnissa käytettävä tietopohja edustaa riittävästi eri sukupuolia. Tekoäly- ja automaatioratkaisut voivat tuottaa vinoutuneita lopputuloksia, jos niiden kehittämisessä käytetty aineisto ei tunnista riittävästi eri sukupuoliin liittyviä oireiden ilmenemistapoja tai palvelutarpeita. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista seurata käyttöönoton jälkeen erikseen eri sukupuolten saamia palveluohjauksia, jatkohoitoon ohjautumista ja mahdollisia poikkeamia järjestelmän toiminnassa.
4.2.5.4
Lapsivaikutukset
4.2.5.4Lapsivaikutukset
Yleisen tietosuoja-asetuksen johdantokappaleessa 71 todetaan, ettei 22 artiklassa tarkoitettua pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvaa päätöksentekoa tulisi kohdistaa lapsiin. Euroopan tietosuojatyöryhmän suuntaviivoissa automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista (s. 30) kuitenkin tarkennetaan, että sinänsä 22 artiklassa ei tehdä eroa sen välillä, koskeeko käsittely aikuisia vai lapsia. Koska itse artiklassa ei näy johdanto-osassa mainittu kielto kohdistaa pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvaa päätöksentekoa lapsiin, tietosuojatyöryhmä katsoo, ettei tämä muodosta tällaisen lapsiin kohdistuvan käsittelyn ehdotonta kieltoa. Kyseisen johdanto-osan kappaleen valossa tietosuojatyöryhmä kuitenkin suosittaa, että rekisterinpitäjien ei yleensä pitäisi käyttää 22 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia tällaisen käsittelyn perusteina. Saattaa kuitenkin olla tilanteita, joissa rekisterinpitäjien
on välttämätöntä tehdä lapsiin kohdistuvia pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvia päätöksiä, profilointi mukaan luettuna, joilla on oikeusvaikutuksia tai vastaavalla tavalla merkittäviä vaikutuksia, esimerkiksi lasten hyvinvoinnin suojelemiseksi. Tällaisessa tapauksessa käsittely voidaan suuntaviivojen mukaan suorittaa soveltuvin osin 22 artiklan 2 kohdan a, b tai c alakohdassa säädettyjen poikkeusten perusteella. Näissä tapauksissa on toteutettava asianmukaiset suojatoimet, kuten 22 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa edellytetään, ja niiden on oltava lapsille soveltuvia. Rekisterinpitäjän on varmistettava, että näillä suojatoimilla suojellaan tehokkaasti niiden lasten oikeuksia, vapauksia ja oikeutettuja etuja, joiden tietoja se käsittelee.
Alaikäiset ovat haavoittuva ja erityisen suojelun tarpeessa oleva ryhmä. He ovat ikänsä ja kehittymättömyytensä vuoksi alttiita painostukselle, houkuttelulle ja suostuttelulle sekä manipuloinnille. He ovat myös riippuvaisessa asemassa suhteessa huoltajiinsa ja terveydenhuollon henkilökuntaan tai tutkijoihin. Kuitenkin oikeus määrätä omasta kehostaan ja päättää omista henkilöönsä, identiteettiinsä ja yksityisyyteensä liittyvistä asioista kuuluu myös alaikäisille. (
HE 309/1993 vp
, s. 46 ja 53.)
Perustuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty lapsen oikeudesta kehitykseen, mutta välillisesti sen voi katsoa käyvän ilmi PL 19 §:n 3 momentista, jonka mukaan ”Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu”. Hyvinvoinnilla viitataan säännöksessä lapsen oikeuksien sopimuksen tavoin laaja-alaisesti sen aineellisiin, sosiaalisiin ja henkisiin edellytyksiin ja yksilöllinen kasvu puolestaan ohjaa kiinnittämään huomiota lapseen yksilönä. (
HE 309/1993 vp
, s. 71–72. Ks. myös StVL 5/1994 vp, s. 5 ja PeVM 25/1994 vp, s. 47).
Alaikäiset ovat haavoittuva ja erityisen suojelun tarpeessa oleva ryhmä. He ovat ikänsä ja kehittymättömyytensä vuoksi alttiita painostukselle, houkuttelulle ja suostuttelulle sekä manipuloinnille. He ovat myös riippuvaisessa asemassa suhteessa huoltajiinsa ja terveydenhuollon henkilökuntaan tai tutkijoihin. Kuitenkin oikeus määrätä omasta kehostaan ja päättää omista henkilöönsä, identiteettiinsä ja yksityisyyteensä liittyvistä asioista kuuluu myös alaikäisille. (HE 309/1993 vp, s. 46 ja 53.)
Perustuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty lapsen oikeudesta kehitykseen, mutta välillisesti sen voi katsoa käyvän ilmi PL 19 §:n 3 momentista, jonka mukaan ”Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu”. Hyvinvoinnilla viitataan säännöksessä lapsen oikeuksien sopimuksen tavoin laaja-alaisesti sen aineellisiin, sosiaalisiin ja henkisiin edellytyksiin ja yksilöllinen kasvu puolestaan ohjaa kiinnittämään huomiota lapseen yksilönä. (HE 309/1993 vp, s. 71–72. Ks. myös StVL 5/1994 vp, s. 5 ja PeVM 25/1994 vp, s. 47).
… 6 строк без изменений …
Kasvavana ja kehittyvänä yksilönä lapsi on lähtökohtaisesti aikuista haavoittuvampi ja aikuisesta monin tavoin riippuvainen. Lapsen kehittyvissä valmiuksissa on kyse siitä, ettei lasten haavoittuvuus ja riippuvuus ole absoluuttista eikä pysyvää, vaan se on sekä lapsen kasvun ja kehityksen mukaan muuttuvaa että tilannekohtaista. Olennaista kehittyvissä valmiuksissa on, että lapsi saa jo alaikäisyytensä aikana kehitysasteensa mukaisesti osallistua itseään koskevien päätösten tekoon ja oppia näin vähitellen tekemään vastuullisesti yhä itsenäisempiä valintoja ja ratkaisuja (YK 12, kohdat 84–85). Koska yksittäisen lapsen valmiudet voivat olla erilaiset eri tilanteissa ja asioissa, kehittyvien valmiuksien arvioinnissa on lapsen iän ohella otettava huomioon asiayhteys sekä lapsi yksilönä (YK 7, kohta 17).
Potilaslaissa ei ole asetettu ikärajaa lapsen oikeudelle tehdä itsenäisesti hoitoaan koskevia päätöksiä. Potilaslain 7 §:n mukaan alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Riittävän kypsäksi todettu alaikäinen saa päättää itse hoitoaan koskevista asioista. Pääsääntönä on, että mitä enemmän hoito tai tutkimus puuttuu lapsen koskemattomuuteen, sitä kypsempi hänen on oltava voidakseen tehdä päätöksen yksin.
Lasse Lehtonen – Mirva Lohiniva-Kerkelä – Irma Pahlman. Terveysjuridiikka. Luvusta 4 Potilaan oikeudet, alaluku itsemääräämisoikeus, alaluvun luku itsemääräämisoikeus eri tilanteissa, alaikäinen potilas. Teos on alun perin valmistunut tammikuussa 2014. Sisältö julkaistiin myös kirjana joulukuussa 2015 nimellä
Terveysoikeus. Teosta päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Teos on päivitetty kokonaan loka–joulukuussa 2023. Teos on ilmestynyt myös kirjana tammikuussa 2024 nimellä Terveysoikeus. (Viitattu 25.04.2026).
[43]
… 2 строк без изменений …
Potilaslain 7 §:n 2 momentin mukaan, jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Erityinen riski liittyy kuitenkin siihen, ettei alaikäinen välttämättä osaa kuvata oireitaan tai niiden vakavuutta yhtä tarkasti kuin aikuinen. Lisäksi lasten vakavat sairaudet ovat monin osin harvinaisempia kuin aikuisten sairaudet, mikä voi vaikeuttaa niiden tunnistamista automatisoiduissa järjestelmissä.
Vaikka alaikäinen potilas olisi aikaisemmin arvioitu tietyssä hoitotilanteessa itsemäärääväksi, arviointi on tehtävä tulevissa hoitotilanteissa aina uudestaan ja arvioinnin lopputulos voi myös poiketa aikaisemmasta. Ratkaisevaa arvioinnissa on se, kykeneekö alaikäinen potilas ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydentilalleen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon muun muassa potilaan ikä ja yleinen kypsyys sekä hoitotoimenpiteiden luonne ja niihin mahdollisesti liittyvät riskitekijät. (HE 185/1991 vp, s. 18.)
Perusoikeusuudistuksen lähtökohta oli lasten täysimääräinen oikeussubjektius ja se, ettei perusoikeuksia lähtökohtaisesti rajoiteta iän perusteella. Lisäksi korostettiin, että lapsen oikeus perusoikeuksiin on itsenäinen eikä sitä johdeta jonkun muun, kuten huoltajan, perusoikeussuojasta. Samalla kuitenkin painotettiin, ettei uudistuksella puututtu lainsäädännön oikeustoimikelpoisuutta koskevaan sääntelyyn, ja että lapsen perusoikeuksina suojatut oikeudetkin voivat palautua kysymykseen siitä, kuka käyttää lapsen perusoikeuksia koskevaa puhevaltaa. Erikseen todettiin myös, että on sallittua rajoittaa lapsen perusoikeuksia tavallisella lailla, jos sääntely on perusteltavissa lapsen perusoikeussuojan kannalta hyväksyttävällä tavalla, eikä alaikäisiä suljeta kokonaan perusoikeussäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. (
HE 309/1993 vp
, s. 23–24 ja PeVM 25/1994 vp, s. 38. Ks. myös SiVL 3/1994 vp, s. 5 ja PeVL 6/1988 vp, s. 2.)
Perusoikeusuudistuksen lähtökohta oli lasten täysimääräinen oikeussubjektius ja se, ettei perusoikeuksia lähtökohtaisesti rajoiteta iän perusteella. Lisäksi korostettiin, että lapsen oikeus perusoikeuksiin on itsenäinen eikä sitä johdeta jonkun muun, kuten huoltajan, perusoikeussuojasta. Samalla kuitenkin painotettiin, ettei uudistuksella puututtu lainsäädännön oikeustoimikelpoisuutta koskevaan sääntelyyn, ja että lapsen perusoikeuksina suojatut oikeudetkin voivat palautua kysymykseen siitä, kuka käyttää lapsen perusoikeuksia koskevaa puhevaltaa. Erikseen todettiin myös, että on sallittua rajoittaa lapsen perusoikeuksia tavallisella lailla, jos sääntely on perusteltavissa lapsen perusoikeussuojan kannalta hyväksyttävällä tavalla, eikä alaikäisiä suljeta kokonaan perusoikeussäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. (HE 309/1993 vp, s. 23–24 ja PeVM 25/1994 vp, s. 38. Ks. myös SiVL 3/1994 vp, s. 5 ja PeVL 6/1988 vp, s. 2.)
… 7 строк без изменений …
Erityistä huomiota lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt lapsen itsemääräämisoikeuteen terveydenhuollossa. Komitean mukaan lapsilla tulee ensinnäkin olla oikeus luottamukselliseen lääketieteelliseen neuvontaan ja ohjeistukseen ilman huoltajien suostumusta aina kun se on tarpeen lapsen turvallisuuden tai hyvinvoinnin vuoksi. Luottamuksellinen ohjeistus ja neuvonta voi tulla kyseeseen esimerkiksi, kun lapsi on kohdannut perheväkivaltaa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevissa asioissa sekä muulloinkin, jos lapsen näkemykset ovat ristiriidassa huoltajien näkemysten kanssa. Oikeuden neuvontaan ja ohjaukseen tulee koskea kaikkia lapsia ilman ikärajoja (YK 12, kohta 101) ja se on turvattava lainsäädännössä (YK 20, kohta 39). Lapset voivat asioida itsenäisesti ilman huoltajaa potilaslain 7 §:n perusteella.
Lasten ja nuorten osalta on lisäksi huomioitava se, että tällöin edellytetään erityisesti helposti ymmärrettävää ja selkeää materiaalia (yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artiklan 1 kohta). Tällöin myös ohjeistusta ja tietoa itse järjestelmässä on tuettava siten, että se on helposti ymmärrettävää. Myös henkilötietojen käsittelystä informoimisessa on huomioitava vastaavat seikat. Ottaen lisäksi huomioon sen, että lasten ja nuorten terveydentilaa seurataan säännöllisesti neuvolasta lähtien keskittyen ennalta ehkäiseviin palveluihin, jolloin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa olevan lapsen tai nuoren itse tekemää hoidon tarpeen arviointien määrää tai tarvetta perusterveydenhuollossa on vaikea ennakoida. Ensisijaisesti palvelut järjestetään terveydenhuoltolain 15–17 §:n mukaisissa palveluissa, elleivät oireet vaadi hoidon tarpeen arviointia perusterveydenhuollossa. Opiskelijaterveydenhuoltoon sisältyy terveydenhuoltolain 17 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaan perusterveydenhuollon
terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, johon sisältyy myös suun terveydenhuolto. Nyt ehdotettavalla esityksellä ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa opiskeluterveydenhuollon käytänteitä perusterveydenhuoltoon hakeutumisesta. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon hoidon tarpeen arviosta ja siihen kuuluvasta terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuudesta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolan
(1287/2013)
17 §:ssä. Korkeakouluopiskelijoiden osalta yhteydensaamisesta ja hoidon tarpeen arvioimisesta säädetään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain
(695/2019)
10 §:ssä.
4.2.5.5
Vaikutukset vammaisiin henkilöihin
4.2.5.5Vaikutukset vammaisiin henkilöihin
Suurin osa vammaisista ihmisistä käyttää samoja terveyspalveluja kuin muukin väestö. Näin ollen esityksen vaikutukset vammaisten ihmisten kohdalla olisivat lähtökohtaisesti samanlaisia ja samansuuntaisia kuin vaikutukset koko väestöön. On kuitenkin otettava huomioon, että vammaiset henkilöt ovat harvemmin työelämässä muuhun väestöön verrattuna, joten heillä ei ole käytettävissä työterveyshuollon palveluita samassa määrin kuin muulla aikuisväestöllä. Vammaiset henkilöt myös tarvitsevat terveydenhuollon palveluja muuta väestöä enemmän. Kuntoutuspalvelujen viivästyminen toimintakyvyn heikentyessä voi vaarantaa vammaisen henkilön itsenäisen asumisen ja lisätä palvelujen tarvetta merkittävästi. Terveydenhuollon palvelujen nopea saatavuus edistäisi vammaisten henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämistä, mikä vähentäisi heidän avun tarvettaan, johon vastaaminen edellyttää sosiaalihuollon vammaispalveluja.
Toisaalta hoitotakuuta säädettäessä hallituksen esityksessä 74/2022 vp on nähty riskinä, että terveydenhuoltolain 51 §:n mukaista arviota tehdessä vammaisten henkilöiden hoidon tarve arvioitaisiin herkästi pitkäaikaissairauteen liittyväksi. Tämän vuoksi arvioitiin, että hoitotakuuajan mukainen hoitoon pääsy voisi toteutua vammaisilla henkilöillä muita väestöryhmiä heikommin, vaikka myös esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemisen tulisi olla peruste hoitotakuuajan mukaiselle hoitoon pääsylle. Hallituksen esityksessä koskien terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamista (
HE 134/2024 vp
) on todettu, ettei tuolloin ollut saatavissa tarkempaa tietoa siitä, kuinka hyvin vammaisten henkilöiden hoitoon pääsy on tästä näkökulmasta 1.9.2023 jälkeen toteutunut.
Toisaalta hoitotakuuta säädettäessä hallituksen esityksessä 74/2022 vp on nähty riskinä, että terveydenhuoltolain 51 §:n mukaista arviota tehdessä vammaisten henkilöiden hoidon tarve arvioitaisiin herkästi pitkäaikaissairauteen liittyväksi. Tämän vuoksi arvioitiin, että hoitotakuuajan mukainen hoitoon pääsy voisi toteutua vammaisilla henkilöillä muita väestöryhmiä heikommin, vaikka myös esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemisen tulisi olla peruste hoitotakuuajan mukaiselle hoitoon pääsylle. Hallituksen esityksessä koskien terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamista (HE 134/2024 vp) on todettu, ettei tuolloin ollut saatavissa tarkempaa tietoa siitä, kuinka hyvin vammaisten henkilöiden hoitoon pääsy on tästä näkökulmasta 1.9.2023 jälkeen toteutunut.
Vammaisten henkilöiden osalta voi olla tarvetta tukitoimille täytettäessä arviota. Lisäksi edellytetään erityisesti helposti ymmärrettävää ja selkeää materiaalia. Digipalvelulaissa on säädetty 3 luvussa digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta. Mainitun lain 8 §:ssä säädetään kohtuuttomasta rasitteesta, joka tulee huomioida teknologisessa ratkaisussa. Pykälän mukaan palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista vain, jos se ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella voi osoittaa vaatimusten toteuttamisen aiheuttavan sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä digitaalista palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.
4.2.5.6
Tietosuojavaikutukset
4.2.5.6Tietosuojavaikutukset
… 37 строк без изменений …
Terveydenhuoltolakiin ehdotettua muutosta automaattisen päätöksenteon sallimiseksi ja myös asiakastietolakia on arvioitava sen selvittämiseksi, vastaavatko niiden sisältämät henkilötietojen käsittelyä koskevat erityissäännökset tietosuoja-asetuksen ja sitä täydentävän tietosuojalain vaatimuksia. Kun on kyse tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta henkilötietojen käsittelystä, kansallinen erityislainsäädäntö on mahdollista silloin, kun tietosuoja-asetus nimenomaisesti jättää jäsenvaltioille kansallista sääntelyliikkumavaraa. Kansallista sääntelyliikkumavaraa liittyy useaan tietosuoja-asetuksen artiklaan.
perusteluihin ja säätämisjärjestysperusteluihin sisältyvä arviointi ei poistaisi rekisterinpitäjän 35 artiklan mukaista velvollisuutta tietosuojavaikutusten arviointiin. Perustuslakivaliokunnan linjausten mukaisesti terveystietojen käsittelyyn voidaan arvioida liittyvän erityisiä riskejä luonnollisen henkilön oikeuksien kannalta. Edelliseen perustuen voidaan arvioida, että hyvinvointialueilla rekisterinpitäjinä olisi parhaimmat edellytykset arvioida teknologisiin ratkaisuihin liittyviä tietosuojavaikutuksia siten kuin 35 artiklan 1–7 kohta edellyttää.
4.2.5.7
Tiedonhallintavaikutukset
4.2.5.7Tiedonhallintavaikutukset
… 4 строк без изменений …
Tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä näkökulmia ovat vaikutukset viranomaisten vastuisiin, tietoturvallisuusvaatimuksiin ja -toimenpiteisiin, tietoaineistojen muodostamiseen ja sähköiseen luovuttamistapaan, asianhallintaan ja palvelujen tiedonhallintaan sekä asiakirjojen julkisuutta, salassapitoa, suojaa ja tiedonsaantioikeuksia koskeviin vaatimuksiin ja velvollisuuksiin. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuus sekä niiden hyödynnettävyys tietoaineistoja muodostettaessa ja käytettäessä.
Ehdotuksella on vaikutuksia myös Kanta-palveluihin. Asiakastietolain 71 §:n mukaisen tiedonhallintapalvelun koosteen sekä reseptikeskuksen valtakunnallisen lääkityslistan tietojen toimittaminen Kanta-palvelusta hoidon tarpeen arvion automaatiolle edellyttää joitain muutoksia Kanta-palveluihin. Nykytilanteessa lähtökohta on, että kyseisiä tietoja Kanta-palvelusta hakee terveydenhuollon ammattihenkilö, joten hakusanomiin tulee mahdollistaa hakujen tekeminen automaation avulla. Lisäksi hauissa tulee huomioida luovutuslupien ja kieltojen lisäksi, ettei viivästyksen alaisia tietoja voida luovuttaa. Alustavan arvion perusteella kyse on pienimuotoisista teknisistä muutoksista.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
… 21 строк без изменений …
Vaihtoehtona esityksessä ehdotetuille muutoksille olisi ensinnäkin se, että automaattista päätöksentekoa ei sallittaisi eli käytännössä esitys jätettäisiin antamatta. Tämä merkitsisi sitä, että terveydenhuollon digitaalisia palveluja ei voitaisi kehittää hyödyntämällä automaation tuomia merkittäviä teknologian mahdollisuuksia, joista terveydenhuolto hyötyisi. Digipalvelut on otettava käyttöön huolehtien samalla asianmukaisista suojatoimista ja seuraamalla vaikutuksia. Ottaen huomioon Suomessa ikääntyvän väestön ja sen, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden rajallinen saatavuus on pyrittävä ratkaisemaan, ovat digitaaliset ratkaisut ja automaation kehittäminen osana tätä palvelujärjestelmän kehitystä. Tätä vaihtoehtoista ratkaisua ei siis pidetä pidemmän aikavälin tavoitteiden vuoksi perusteltuna.
Kansallinen malli (vaihtoehdot A tai B) ja tätä koskeva järjestely edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Kansallinen malli myös edellyttää laajempaa arviointia innovaatioiden syntymisen ja markkinalähtöisen kehittämisen näkökulmasta, sillä markkinamekanismi on yleensä tehokkaampi tuottamaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja kuin viranomaisvalmistelu
Todettu Kilpailu- ja Kuluttajaviraston selvityksessä arvioitaessa toisessa yhteydessä markkinamekanismia. Kilpailu- ja Kuluttajaviraston selvityksiä 6/2015, Potilaan valinnanvapaus, Ruotsin malli ja suomen sote-uudistus, markkinoiden toimivuuden ja taloudellisten vaikutusten näkökulma. s. 58.
.
[44].
… 4 строк без изменений …
Yksi yhtenäinen ratkaisumalli edellyttäisi käyttöönottovelvoitteen takia mahdollista arviointia valtiontukisäädösten näkökulmasta. Erikseen tulisi arvioida myös päällekkäiset kustannukset kansallisessa mallissa ja millaisia vaatimuksia
integroiminen alueiden järjestelmiin aiheuttaisi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kansallisessa toteutusmallissa tulisi myös arvioida tarkemmin sitä, mitkä vaikutukset ovat todellisia kustannuksia ja mitkä todellisia hyötyjä. Hyötyjen korostaminen on suhteutettava lähtötilanteeseen, ja arvioinnissa on huomioitava myös jo syntyneet kustannukset. Tällöin arviointi tulee tehdä siten, miten nämä hyödyt suhteutuvat A tai B vaihtoehtoon suhteessa C tai D vaihtoehtoon. Kansallisessa mallissa hyvänä puolena voidaan nähdä se, että se toimisi yhdenvertaisesti kaikille ja sen sisällöt olisi esimerkiksi käännettävä ruotsiksi ja muille kielille vain kerran.
jälkeen. Tällöin on myös mahdollista, että tekojärjestelmien käyttöönotto voi porrastua.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2.1
Yleistä
5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2.1Yleistä
Suomessa säädetään erikseen hoidon tarpeen arvioinnista sekä niin sanotusta hoitotakuusta, joka määrittelee enimmäisajat hoitoon pääsylle. Eri maissa hoitoon pääsy ja hoitotakuu toteutetaan eri tavoilla. Eri maissa terveydenhuoltojärjestelmä voi olla Suomen kaltainen, terveyskeskusta vastaava järjestelmä, mutta käytössä on myös vakuutuspohjaisia järjestelmiä. Hoitoon pääsy vastaanotolle ei tällöin välttämättä noudata samoja periaatteita kuin Suomen järjestelmä, jossa on säädetty erikseen hoidon tarpeen arvioinnista ja hoitotakuusta. Tästä syystä eri maiden vertaaminen on haastavaa ja järjestelmien toimintaperiaate vaikuttaa muotoutuvan erilaiseksi. EU-maissa kuitenkin sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta, lääkinnällisiä laitteita koskevia asetuksia sekä tekoälyasetusta. Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot on käsitelty maakohtaisesti.
Useissa maissa on käytössä triagekartoitus, jolla tarkoitetaan päivystystoiminnassa hoidon kiireellisyysluokittelun tekoa, eikä niinkään arviota siitä, onko henkilöllä terveydenhuoltolain 51 §:n tarkoittama hoidon tarve. Kartoitus ei tällöin välttämättä perustu vastaavanlaiseen käytäntöön kuin Suomessa hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä. Suomessa triagekartoitusta hyödynnetään kuitenkin myös päivystyksessä ja ensihoidossa eli arvioitaessa sitä, onko kyseessä kiireetön vai kiireellinen hoito. Järjestelmät saattavat olla päällekkäisiä terveysneuvonnan ja triagekartoituksen osalta muissa maissa.
5.2.2
Ruotsi
5.2.2Ruotsi
Hoitotakuusta säädetään Ruotsin terveyden- ja sairaanhoitolaissa (Hälso- och sjukvårdslag 2017:30), terveyden- ja sairaanhoitoasetuksessa (Hälso- och sjukvårdsförordning 2017:80) sekä potilaslaissa (Patientlag 2014:821). Potilaslaissa todetaan, että potilaan on, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta, saatava viipymättä lääkärin arvio terveydentilastaan. Terveyden- ja sairaanhoitolaissa säädetään yleisesti hoidon saavutettavuudesta ja laadusta. Mainitun lain 5 luvun 3 §:ssä säädetään, että ennen uuden diagnostisen tai hoitomenetelmän soveltamista terveydenhuollon tarjoajan on varmistettava, että menetelmän yksilölliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat on huomioitu.
Lisäksi potilasturvallisuuslain (Patientsäkerhetslag 2010:659, PSL-laissa) 3 luvussa säädetään terveydenhuollon tarjoajan velvollisuudesta harjoittaa järjestelmällistä potilasturvallisuustyötä sekä Socialstyrelsenin määräyksellä kehittämistyöstä ja laadunvarmistuksesta terveydenhuollossa säädetään Socialstyrelsenin määräyksellä (laadun hallinnan sääntely SOSFS 2011:9)
Ks. lisää osoitteesta
https://www.socialstyrelsen.se/kunskapsstod-och-regler/regler-och-riktlinjer/foreskrifter-och-allmanna-rad/konsoliderade-foreskrifter/20119-om-ledningssystem-for-systematiskt-kvalitetsarbete/
. Vårdgivaren (hoidon järjestäjä) on vastuussa siitä, että potilasturvallisuus
[45]. Vårdgivaren (hoidon järjestäjä) on vastuussa siitä, että potilasturvallisuus
on järjestelmällistä, suunnitelmallista ja jatkuvasti kehittyvää. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden vastuusta, vaan organisaation velvollisuudesta rakentaa turvallinen järjestelmä. Lisäksi digitalisaatiosta annetuissa ohjeissa korostetaan, että etähoito
Etähoitoa koskevat ohjeet, Regler för vårdgivaren vid värd på distans (Socialstyrelsen 2026). Saatavilla osoitteesta:
https://www.socialstyrelsen.se/kunskapsstod-och-regler/regler-och-riktlinjer/juridiskt-stod-for-dokumentation/regler-for-vardgivaren-vid-vard-pa-distans/
[46]
ja sähköinen viestintä ovat vakiintuneita osia terveydenhuoltoa.
Ruotsissa on kansallisesti keskeinen järjestelmä hoitoon pääsyn ja triagen tukemisessa Ineran tuottama 1177-palvelukokonaisuus (sjukvårdsrådgivning eli terveysneuvonta). Järjestelmä tarjoaa hoitohenkilöstölle tukea hoito tarpeen lääketieteellisessä arvioinnissa (oireiden arvioinnissa ja ohjauksessa oikealle hoitotasolle), neuvonnassa ja myös triage-arvioinnissa (kiireellisyydessä) sekä siihen liittyvän puhelinneuvontapalvelun.
Ks. Inera-1177 rådgivningsstödet webb. Saatavilla osoitteesta: ja ks. Myös Inera – Så stödjer 1177 rådgivningsstödet webb kommunens sjuksköterskor. Saatavilla osoitteesta: https://www.inera.se/aktuellt/nyheter/sa-stodjer-1177-radgivningsstodet-webb-kommunens-sjukskoterskor/
https://www.inera.se/tjanster/alla-tjanster-a-o/1177-radgivningsstodet-webb/
[47]
Palvelu
on luokiteltu NMI-järjestelmäksi ja on siten sääntelyn (HSLF-FS 2022:42 Läkemedelsverkets föreskrifter om nationella medicinska informationssystem) alainen. Tämä järjestelmä hyödyntää automatisoitua tiedonkeruuta (automatiserad anamnesupptagning), teknologiaan perustuvaa oirearviointia (Utifrån invånarens svar görs en automatisk bedömning av invånarens vårdbehov) ja automatisoitua itsehoito-ohjausta (automatiska råd om självhjälp). Palvelu mahdollistaa myös kuvien, chatin ja videon käytön osana hoitoon hakeutumista.
Ks lisää. Inera – 1177 symtombedömning och hänvisning. Saatavilla osoitteesta: ja automatisaatiosta Inera - 1117- direkt palvelukuvauksesta saatavilla osoitteesta: sekä kuviin, chat-yhteyteen ja videokontaktiin ks. Lisää Inera-1177 symtombedömning och hänvisning, tjänstespecifika villkor, saatavilla osoitteesta (PDF): https://www.inera.se/globalassets/inera/media/dokument/kontakta-oss/avtal/btv/1177-symtombedomning-och-hanvisning---beskrivning-och-tjanstespecifika-villkor.pdf
https://www.inera.se/tjanster/alla-tjanster-a-o/1177-symtombedomning-och-hanvisning/
[48]
Sairaankuljetusten ja kiireellisen hoidon ohjauksessa hyödynnetään SOS Alarmin päätöksenteon tukea, joka ohjaa käyttäjää valitsemaan oikean palvelunumeron joko hätätilanteisiin tai 1177-palveluun, jos sairaankuljetusta ei tarvita.
Ks. lisääs SOS Alarm - 11-appen toimintaa ja ohjauslogiikkaa, saatavilla osoitteesta: SOS Alarm – Ambulansprioritering och dirigering artikkelissa kuvataan päätöksenteon tukea ambulanssien ohjauksessa:
https://www.sosalarm.se/112-och-andra-viktiga-nummer/112-appen/
[49]
Varsinainen
RETTS-triagejärjestelmä toimii kiireellisessä sairaalahoidon priorisoinnissa, mutta sen automaatioon ei viitata.
Wirelint, Sara. 2023. Patienter bedöms olika på akuten – trots samma system. Linnéuniversitetet. Saatavilla osoitteesta:. Lisäksi ks. Wireklint et al. 2022. A longitudinal, retrospective registry‑based validation study of RETTS, Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 30:27. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9013139/.
https://lnu.se/mot-linneuniversitetet/aktuellt/nyheter/2023/patienter-bedoms-olika-pa-akuten-trots-samma-system/
[50]
Ruotsissa kansallisia lääketieteellisiä tietojärjestelmiä koskee Nationella medicinska informationssystem (HSLF‑FS 2022:42, NMI) -sääntely
Ks. lisää kansallisista lääketieteellisistä tietojärjestelmistä: Läkemedelsverket: Nationella medicinska informationssystem – NMI Saatavilla osoitteesta:
https://www.lakemedelsverket.se/sv/medicinteknik/tillverka/nationella-medicinska-informationssystem/
. Järjestelmiä koskee laatu-, dokumentaatio-, valvonta- ja rekisteröintivelvollisuudet. 1177-palvelu on määritelty kansalliseksi lääketieteelliseksi tietojärjestelmäksi (NMI), ja sitä koskee yksityiskohtainen laadun, dokumentaation ja valvonnan sääntely.
Läkemedelsverkets föreskrifter HSFL-FS 2022:42. Saatavilla osoitteesta:
https://www.lakemedelsverket.se/sv/lagar-och-regler/foreskrifter/2022-42/
[51]. Järjestelmiä koskee laatu-, dokumentaatio-, valvonta- ja rekisteröintivelvollisuudet. 1177-palvelu on määritelty kansalliseksi lääketieteelliseksi tietojärjestelmäksi (NMI), ja sitä koskee yksityiskohtainen laadun, dokumentaation ja valvonnan sääntely.
[52]
Osaa Socialsyrelsenin määräyksen pykälistä sovelletaan vain terveydenhuollon tarjoajiin, jotka käsittelevät potilaiden henkilötietoja kokonaan tai osittain automatisoiduissa järjestelmissä (1 luku 2 §). Säädös koskee tietojärjestelmiä, mutta se ei vaikuttaisi sisältävän säännöksiä päätöksenteosta. Laadunvaatimukset ovat enemmänkin teknisiä, ei oikeastaan organisatorisia tai oikeudellisia, ja hallinnollisia velvoitteita vaikuttaisi olevan vain rekisteröinti ja yksilöinti NMI-sääntelyn mukaan. Ruotsissa ei vaikuttaisi erikseen olevan säädetty terveydenhuollossa automaattisesta päätöksenteosta, koska 1177-järjestelmissä ammattilainen on edelleen päätöksentekijä (hoidosta), eikä kyse varsinaisesti vaikuttaisi olevan automaattisesta
päätöksenteosta.
5.2.3
Norja
5.2.3Norja
… 2 строк без изменений …
Norjassa on käytössä hoitotakuuaika sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon hoitotakuusta säädetään potilaslaissa (Lov om pasient- og brukerrettigheter, LOV-1999-07-02-63) ja perusterveydenhuollon hoitotakuusta määrätään kuntien yleislääkärijärjestelmää koskevissa säännöissä (Forskrift om fastlegeordning i kommunene, FOR-2012-08-29-842).
Norjassa on käytössä terveysteknologiaa. Terveysteknologiajärjestelmiä sääntelee digitaalisen terveyden ja potilasturvallisuuden yleislainsäädäntö, jotka täydentävät toisiaan (mm. LOV om behandling av helseopplysninger ved ytelse av helsehjelp (LOV-2014-06-20-42, pasientjournalloven (laki terveydenhuollon henkilötietojen käsittelystä)), Lov om helsepersonell m.v. (LOV-1999-07-02-64, laki terveysrekistereistä ja terveydenhuollon henkilötietojen käsittelystä), helseregister lovenforskrift om standarder og nasjonale e-helseløsninger (FOR-2015-07-01-853, asetus standardeista ja kansallisista e-terveystarkaisuista)), lov om helsepersonell m.v. (LOV-1999-07-02-64, helsepersonelloven, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä)), mutta varsinaisesta automaattisesta päätöksenteosta ei erikseen säädetä. Ammattilainen vastaa aina lopputuotoksesta, vaikka teknologia tukisi päätöksentekoa. Norjassa on erillinen kansallinen viranomainen Helsedirektorat, joka ohjaa alalla olevia
standardeja. Lääkinnällisiä laitteita koskien säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa sekä erillisessä asetuksessa (Lov om medisinsk utstyr (LOV-1995-01-12-6), forskrift om håndtering av medisinsk utstyr (FOR-2013-11-29-1373)). Lääkinnällisistä laitteista vastaavalla Direktoratet for medisinske produkter (DMP) on erillinen strategia
Strategi for DMP / Direktoratet for medisinske produkter. Saatavilla osoitteesta:
https://www.dmp.no/om-oss/organisasjon/strategi#Digitalisering-3
, jonka mukaan edistynyttä teknologiaa, mukaan lukien tekoälyä (AI), integroidaan lääkinnällisiin laitteisiin. Ohjelmistot on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi. Lääkinnällisiä laitteita koskevissa EU-asetuksissa on useita vaatimuksia elektronisille
[53], jonka mukaan edistynyttä teknologiaa, mukaan lukien tekoälyä (AI), integroidaan lääkinnällisiin laitteisiin. Ohjelmistot on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi. Lääkinnällisiä laitteita koskevissa EU-asetuksissa on useita vaatimuksia elektronisille
ohjelmoitaville järjestelmille (laitteille, jotka sisältävät ohjelmoitavia järjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka itsessään ovat laitteita).
Ks. lisää Lov og forskrift om medisinsk utstyr luku oppaasta Medisinsk utstyr – personvern og informasjonssikkerhet. Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/normen/medisinsk-utstyr-personvern-og-informasjonssikkerhet/regelverk/lov-og-forskrift-om-medisinsk-utstyr
[54]
Helsedirektoratet on terveys- ja hoitoalan digitalisaation ja tiedonhallinnan kansallinen viranomainen ja helpottaa palvelun ja väestön tarpeiden täyttämistä. Helsedirektorat asettaa suunnan ja viitekehyksen kansalliselle palvelujen kehittämiselle, joka tukee yhtenäisiä ja tehokkaita palveluja. Digitalisaation
kansallisena viranomaisena Helsedirektorat vastaa säännösten tulkinnasta, terveydenhuollon ammattilaisten tarpeiden turvaamisesta digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä ja hallinnassa sekä tuotteiden ja niihin liittyvien ohjauspalveluiden standardoinnista.
Meld. St. 9 (2023–2024): Nasjonal helse- og samhandlingsplan 2024–2027: Vår felles helsetjeneste. Saatavilla osoitteessa:
https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/meld.-st.-9-20232024/id3027594/?q=veiledning&ch=9#kap9-6
[55]
Ministeriön Digitalisaatio-osasto vastaa terveys- ja hoitoalan digitalisaatiotyön koordinoinnista.
Digitaliseringsavdelingen:
https://www.regjeringen.no/no/dep/hod/organiseringen-av-helse-og-omsorgsdepartementet/avdelinger/digitaliseringsavdelingen-dig/id2473079/
[56]
Norjassa on käytössä kansallinen ratkaisu. Norsk Helsenett tarjoaa yhteisen infrastruktuurin ja vastaa kansallisista teknisistä ratkaisuista (mm. Helsenorge alusta).
Vi knytter Helse-Norge tillsammans / Norsk Helsenett.
https://www.nhn.no/
[57]
Helsedirektorat otti vuonna 2025 käyttöön ohjaus- ja hyväksyntäjärjestelmän, joka sisältää kattavan yleiskatsauksen terveysteknologian kansallisista vaatimuksista ja hyväksynnöistä. Järjestelmä tukee muun muassa kuntia ja maakuntaviranomaisia ratkaisujen hankinnassa. Järjestelmä helpottaa asianmukaisten standardien
Ks. esim. Sivustolla on kattavasti tietoa suositelluista ja pakollisista sähköisen terveydenhuollon standardeista ja muista terveys- ja hoitopalveluiden vaatimusasiakirjoista
www.helsedirektoratet.no/digitalisering-og-e-helse/referansekatalogen-for-e-helse
.
[58]
käyttöä.
Veilednings- og godkjenningsordning for helseteknologi /Helsedirektoratet. Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/digitalisering-og-e-helse/veilednings-og-godkjenningsordning-for-helseteknologi
[59]
Norjassa on käytössä kansallinen Kartslegginskema, joka on integroitu Helsenorge.no – palveluun.
Digital samhandling og nasjonale e-helseløysingar / Helse og omsorgsdepartement. Tietoa Norjan kansallisista sähköisen terveydenhuollon ratkaisuista. Saatavilla osoitteesta:
https://www.regjeringen.no/no/tema/helse-og-omsorg/digitalisering-av-helse-og-omsorgstjenestene/innsikt/digital-samhandling-og-nasjonale-e-helseloysingar/id2878023/
[60]
Helsedirektorat ja Norsk Helsenett ovat kehittäneet digitaalisen Kartlegginsskeman, jotta Helsenorge.no:ssa voidaan kartoittaa potilaiden oireita ennen yleislääkärikäyntejä.
Kartlegginsskjema
i forkant av e-konsultasjon. Saatavilla osoitteesta:
https://www.nhn.no/tjenester/helsenorge/informasjon-per-malgruppe/helsenorge-for-fastleger/kartleggingsskjema-i-forkant-av-e-konsultasjon
[61]
Erikseen akuuttihoitoa koskien on oma SATS Norge tiragekartoitusjärjestelmä.
Ks. lisää osoitteesta: https://www.helse-bergen.no/avdelinger/mottaksklinikken/sats-norge/
[62]
Helsedirektoratin vuonna 2024 tekemän loppuraportin
Evaluering av digital triagerinslosning: sluttrapport. Saatavilla osoitteesta (PDF): https://osloeconom ics.no/wp-content/uploads/2025/05/OE-Rapport-2024-119-Evaluering-av-digital-triageringslosning.-Sluttrapport.pdf
[63]
mukaan
ratkaisu toimii pääasiassa kartoitustyökaluna eikä niinkään priorisoi potilaita kiireellisyyden tai konsultaatiotyypin mukaan. Loppuraportissa todetaan kuitenkin kartoitusratkaisun mahdollistavan fyysisen käynnin tai digitaalisen viestinnän tarpeen priorisoinnin. Testauksessa osa lääkäreistä käytti kartoituslomakkeen tietoja ehdottaakseen asiakkaalle muita terveyspalveluita, joihin oli lyhyemmät odotusajat ja osa lääkäreistä käytti kyselylomakkeen tietoja muuttaakseen lääkäriajan konsultaatiomuotoa ja kiireellisyyttä.
Vuosiraportissa 2022 on kuvattu Digitaalisen triage-ratkaisun testaamista (Swedish Doctrin) ja todettu, että lääkäreiden oli hyödyllistä saada tietoa potilaalta ennen konsultaatiota. Potilaat olivat paremmin valmistautuneita konsultaatioon triage-prosessin avulla, ja heillä oli parempi käsitys terveydentilastaan. Tämän integroiminen Helsenorge-alustalle kuitenkin todettiin vaativana, jonka jälkeen kehitettiin uusi ja itsenäinen triage-ratkaisu yhteisrahoitusjärjestelmän ja terveysministeriön varoilla.
. Kapittel 3.5 Digitale løsninger for pasientoppfølging og samhandling. Saatavilla osoitteesta: https://www.helsedirektoratet.no/rapporter/handlingsplan-for-allmennlegetjenesten-arsrapport-2022-inklusive-status-per-mai-2023/framtiden-er-teambasert/digitale-losninger-for-pasientoppfolging-og-samhandling
Handlingsplan for allmennlegetjenesten - årsrapport 2022, inklusive status per mai 2023
[64]
Näitä ratkaisuja koskien ei kuitenkaan ole erillistä lainsäädäntöä, vaan niistä säännellään yleissääntelyllä, sekä ne tulkitaan lääkinnälliseksi laitteeksi
https://www.helsedirektoratet.no/normen/medisinsk-utstyr-personvern-og-informasjonssikkerhet/regelverk/lov-og-forskrift-om-medisinsk-utstyr
. Erillistä nimenomaista sääntelyä ei vaikuta olevan säännelty, koska EU-säädösten yhdessä elsedirektoratin
[65]. Erillistä nimenomaista sääntelyä ei vaikuta olevan säännelty, koska EU-säädösten yhdessä elsedirektoratin
antamien ohjeiden on katsottu olevan riittävä taso sääntelylle, ja prosessissa vaikuttaa merkittävällä tavalla olevan mukana ihminen. Esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden osalta jo nyt terveydenhuollon ammattilaisilla on vastuu siitä, että he käyttävät
Saatavilla osoitteesta: Lov og forskrift om medisinsk utstyr – Helsedirektoratet
[66]
laitteita valmistajan ohjeiden mukaan, mutta samalla myös potilaalla itsellään, että hänkin huomioi ohjeet. Norjassa on myös laadittu raportti
Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/rapporter/report-on-quality-assurance-use-of-artificial-intelligence-in-health-and-care-services
[67]
tekoälyn
hyödyntämisestä lääkinnällisissä laitteissa.
5.2.4
Tanska
5.2.4Tanska
… 2 строк без изменений …
Tanskassa on yleinen säädös terveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolain 2 §:ssä (Sundhedsloven, LBK nr 247 af 12/03/2024). Lisäksi hoitotakuusta säädetään myös mainitussa laissa. Perusterveydenhuollossa tai suun terveydenhuollossa ei sen sijaan ole asetettu hoitotakuumääräaikoja. Hoidon tarpeen arvioinnista Tanskan terveysvirasto Sundhedsstyrelsen on antanut ohjeistuksen hoidon tarpeen arvioinnista lähetteiden ja niiden käsittelyn osalta. Tanskassa valinnanvapautta toteutetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Käytössä on vakuutuspohjainen järjestelmä. Tanskalaisen terveysvakuutuslainsäädännön mukaan väestö voi valita kahden eri vakuutusluokan välillä. Sen perusteella asiakkailla ei perusterveydenhuollossa ole lainkaan asiakasmaksuja. He listautuvat perusterveydenhuollon lääkärille, joka puolestaan toimii portinvartijana erikoissairaanhoitoon. He maksavat asiakasmaksuja perusterveydenhuoltoon, mutta voivat hakeutua erikoislääkärin
vastaanotolle ilman lähetettä.
Tanskassa käytetään erilaisia viranomaismääräyksiä ja ohjeistuksia. Etähoidosta on ohjeistus ”Vejledning om ansvarsforhold m.v. ved brug af telemedicin mellem sund-hedspersoner, VEJ 9796/2021”
Saatavilla osoitteesta:.
https://www.retsinformation.dk/eli/retsinfo/2021/9796
. Tanskan terveysvirasto Sundhedsstyrelsen on antanut ohjeistuksen myös ensihoidosta ja sen kehittämisestä
Vejledning om ansvarsforhold m.v. ved brug af telemedicin mellem sund-hedspersoner. VEJ 9796/2021.
https://www.retsinformation.dk/eli/retsinfo/2021/9796
.
. Tässä ohjeistuksessa on annettu suositus 32, joka koskee teknologian
[68]. Tanskan terveysvirasto Sundhedsstyrelsen on antanut ohjeistuksen myös ensihoidosta ja sen kehittämisestä
[69]. Tässä ohjeistuksessa on annettu suositus 32, joka koskee teknologian
hyödyntämistä akuuttihoidossa sekä suositus 33, joka koskee teknologian kehittämistä ja käyttöönoton koordinointia. Sundhedsstyrelsen suosittelee kohdassa 32, että terveydenhuollon toimijat hyödyntävät teknologisia ratkaisuja järjestelmällisesti akuuttihoidon laadun, potilasturvallisuuden ja resurssien käytön parantamiseksi. Tähän sisältyy esimerkiksi digitaalisten työkalujen hyödyntäminen potilaiden seurannassa, triagessa ja päätöksenteon tukena sekä teknologian käyttöönotto tavalla, joka vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee yhdenmukaista hoidon laatua koko maassa. Sundhedsstyrelsen suosittelee kohdassa 33, että teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa akuuttihoidossa koordinoidaan kansallisesti, jotta varmistetaan yhteentoimivat järjestelmät eri sektoreiden välillä, yhtenäiset standardit tiedonvaihdolle, dokumentaatiolle ja tietoturvalle sekä tasapuolinen pääsy teknologisiin ratkaisuihin, kaikissa alueissa kustannustehokas ja vaikuttava käyttöönotto sekä teknologian kehittäminen,
joka perustuu tutkimukseen, arviointiin ja käyttäjäkokemukseen. Käyttöönotto tulee tehdä hallitusti ja yhdenmukaisesti. Tanskan potilasturvallisuus virasto Styrelsen for Patientsikkerhed on antanut ohjeistuksen digitaalisen terveydenhuollon oppaasta
Styrelsen for Patientsikkerhed. Ei pvm. Digital sundhedsfaglig behandling.. Lisäksi Styrelsen for Patientsikkerhed. 2023. Digital sundhedsfaglig behandling – pligter og ansvar En guide til sundhedsfaglige behandlingssteder. Saatavilla: https://cdn1.gopublic.dk/stps/Media/638318393737335429/Digital%20sundhedsfaglig%20behandling%20Pligter%20og%20ansvar%20En%20guide%20til%20sundhedsfaglige%20behandlingssteder.pdf
https://stps.dk/sundhedsfaglig/ansvar-og-retningslinjer/sundhedsfaglig-vejledning/digital-sundhedsfaglig-behandling
.
.
[70].
Oppaan mukaan digitaalisessa terveydenhoidossa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin muussakin hoidossa.
Tanskassa on käytössä DEPT (Danish Emergency Process Triage) -triage-järjestelmä
Danish Emergency Process Triage: Vitalparametre og Kontaktårsagskort. D.E.P.T, Generisk. Version 2.0. Saatavilla: https://f003.backblazeb2.com/file/deptriageweb/index.html.
, josta on annettu Midtjyllandin alueen standardi soveltamiseen
Region Midtjylland. 2018. Triage og proces, regional retningslinje. Saatavilla: Sahttps://www.rm.dk/api/NewESDHBlock/DownloadFile?agendaPath=%5C%5CRMAPPS0221.onerm.dk%5CCMS01-EXT%5CESDH%20Data%5CRM_Internet%5CDagsordener%5CAkutfagligt_Raad%202019%5C11-04-2019%5CAaben_dagsorden&appendixId=233720.
. Lisäksi Tanskassa on käytössä päätöksentekotyökalu kriteeristöperustaiseen hoidontarpeen arviointiin hätätilanteissa. Työkalu Dansk Indeks for Akuthjælp perustuu norjalaiseen vastineeseen. Ohjeistus ohjaa kysymään oikeat kysymykset, määrittämään kiireellisyyden ja käynnistämään
[71], josta on annettu Midtjyllandin alueen standardi soveltamiseen
[72]. Lisäksi Tanskassa on käytössä päätöksentekotyökalu kriteeristöperustaiseen hoidontarpeen arviointiin hätätilanteissa. Työkalu Dansk Indeks for Akuthjælp perustuu norjalaiseen vastineeseen. Ohjeistus ohjaa kysymään oikeat kysymykset, määrittämään kiireellisyyden ja käynnistämään
tilanteeseen sopivan vasteen.
Danske regioner. 2022. Indeks for Akuthjælp (version 1.10). Saatavilla osoitteesta:
https://www.ph.rm.dk/siteassets/omrader/amk-vagtcentra/dansk-indeks-version-1.10---landsudgaven_uden-krydser-wt.pdf
.
[73]
Tanskassa on käytössä yleinen hätänumero 112 ja päivystysnumero 1813. Päivystysnumerosta on käynnissä hanke vuosille 2024-2027
Direc. Ei pvm. 1813AI: Responsible AI for the Emergency Hotline. Saatavilla osoitteesta:
https://direc.dk/citizen-facing-bidirectional-ai-for-emergency-triage-1813ai/
.
, jossa on tarkoitus hyödyntää tekoälybottia järjestelmään kohdistuvan paineen purkuun. Hankkeen 1813AI tavoitteena ei vaikuttaisi olevan automatisointi, eikä tekoäly korvaa ammattilaista, vaan järjestelmä toimisi ensilinjan tukena ei henkeä uhkaavissa kiireellisissä tapauksissa. Tekoäly on tarkoitus integroida akuuttihoidon triage-järjestelmään.
[74], jossa on tarkoitus hyödyntää tekoälybottia järjestelmään kohdistuvan paineen purkuun. Hankkeen 1813AI tavoitteena ei vaikuttaisi olevan automatisointi, eikä tekoäly korvaa ammattilaista, vaan järjestelmä toimisi ensilinjan tukena ei henkeä uhkaavissa kiireellisissä tapauksissa. Tekoäly on tarkoitus integroida akuuttihoidon triage-järjestelmään.
Tanskassa ei siis vaikuttaisi olevan käytössä automaattista päätöksentekoa. Esimerkiksi hankkeen 1813AI järjestelmä hyödyntää automaatiota, joka toimii ammattilaisen tukena, esikarsijana ja vuorovaikutteisena tiedonkerääjänä, mutta lopullisen päätöksen tekee ammattilainen. Järjestelmä vaikuttaa rakennetun siten, että se ei saa tehdä lopullista triage-luokitusta eikä päättää hoitoon ohjauksesta ilman ihmistä.
5.2.5
Viro
5.2.5Viro
Virossa ei varsinaisesti säädetä automaattisesta päätöksenteosta terveydenhuollossa, vaan lainsäädännöllinen kehikko on monen lain ja asetuksen kokonaisuus. Virossa on terveystietojärjestelmiä koskeva asetus (Tervise infosüsteemi põhimäärus, RT I, 30.12.2025, 26), jonka 13 §:ssä säädetään terveystietojärjestelmien käytöstä terveydentilan arviointiin ja hoitosuositusten saamiseen.
Tervise infosüsteemi põhimäärus. Riigi Teataja. Saatavilla:
https://www.riigiteataja.ee/akt/126042022006?leiaKehtiv
.
[75]
Viron terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki (Tervishoiuteenuste korraldamise seadus,) säätelee terveyspalvelujen järjestämistä ja siinä on pykäliä potilastietojen käsittelystä (mm. 3, 4, ja 59 §):
Tervishoiuteenuste korraldamise seadus. Riigi Teataja. Saatavilla:.Tervishoiuteenuste korraldamise seadus. Riigi Teataja. Saatavilla:. Englanninkielinen käännös laista: Health Services Organisation Act. Riigi Teataja. Saatavilla:
https://www.riigiteataja.ee/akt/130122025026
.
[76]
Lääkinnällisiä laitteita koskevassa laissa (Meditsiiniseadme seadus) säädetään myös diagnosoinnissa käytetyistä laitteista, joihin vaikuttaisi kuuluvan myös siinä käytetyt tietojärjestelmät. Laitteiden ammattikäytölle asetetuista vaatimuksista säädetään 31 §:ssä ja ammattikäytön edellytyksistä 32 §:ssä. Viron tiedonhallintalakiin (Isikuandmete kaitse seadus) on otettu yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklaa vastaava säännös, jossa kielletään automaattinen päätöksen teko, profilointi mukaan luettu, ellei siitä ole erikseen laissa säädetty.
Virossa on julkishallinnon tekoälyn käyttöä ja sen reunaehtoja ohjaava KRATT-toimintasuunnitelma vuosille 2024–2026. Se ei ota erityisesti kantaa terveydenhuoltoon, mutta ohjaa tiettyjen hallinnollisten päätösten tekoa.
AI and Data Action Plan (Kratt) 2024–2026 (Tehisintellekti Tegevuskava 2024–2026). Saatavilla:. Ks. Myös aiheesta erillisestä artikkelistä tekoälyn hyödyntämisestä terveydenhuollossa Estonia embraces new AI-based services in healthcare. 2023. e-Estonia. 24. toukokuuta 2023.
https://regulations.ai
5.2.6
Puola
[77]
5.2.6Puola
Puolassa ei säädetä automaattisesta päätöksenteosta terveydenhuollon yhteydessä.
Puolassa päivystyksessä (SOR) on käytössä tietojärjestelmä TOPSOR, joka ohjaa triage‑prosessia. Potilas luokitellaan viisiportaiseen kiireellisyysasteikkoon. Järjestelmän käyttö ja tietojen käsittely on säädetty PRM‑lain (Państwowe Ratownictwo Medyczne)
Państwowe Ratownictwo Medyczne. Saatavilla osoitteesta:
https://api.sejm.gov.pl/eli/acts/DU/2025/91/text.pdf
[78]
art. 33 a:ssa, ja triagen aikarajat vahvistaa SOR‑asetus (Dz.U. 2024 poz. 336).
SOR‑asetus: w sprawie ogłoszenia jednolitego tekstu rozporządzenia Ministra Zdrowia w sprawie szpitalnego oddziału ratunkowego. Saatavilla osoitteesta:
https://api.sejm.gov.pl/eli/acts/DU/2024/336/text.pdf
[79]
Järjestelmä
ei tee lopullista päätöstä, vaan päätöksestä vastaa terveydenhuollon ammattihenkilö, ja järjestelmä toimii terveydenhuollon ammattilaisen tukena, mutta ei vaikuttaisi korvaavan tätä.
5.2.7
Espanja
5.2.7Espanja
Espanjassa ei vaikuttaisi olevan erityislainsäädäntöä, joka kohdistuisi nimenomaisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien tai automaation käyttöön hoidon tarpeen tai kiireellisyyden arvioinnissa. Sääntelykehys vastaa pitkälti muiden EU‑maiden tilannetta, joissa automaatiota koskeva erityislainsäädäntö on vähäistä ja ohjaus perustuu yleislakeihin sekä EU‑sääntelyyn (GDPR, AI Act).
Espanjan perustuslain (BOE-A-1978–31229 Constitución Española) luvussa 2 § 18 mom. 4. rajoittaa tietotekniikan käyttöä siltä osin kuin kansalaisten yksityisyyden suoja ja oikeudet sitä edellyttävät
BOE-A-1978-31229 Constitución Española. Saatavilla osoitteesta:. Lisäksi englanninkielinen versio löytyy Espanjan senaatin sivuilta Spanish Constitution. Senado de España. Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-1978-31229#a18
.
[80]
Espanjan tiedonhallintalaissa (BOE-A-2018-16673 Ley Orgánica 3/2018, de 5 de diciembre, de Protección de Datos Personales y garantía de los derechos digitales.)
BOE-A-2018-16673 Ley Orgánica 3/2018, de 5 de diciembre, de Protección de Datos Personales y garantía de
los derechos digitales. Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-2018-16673
[81]
on säädetty arkaluontoisista tiedoista siten, että Asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 2 kohdan g, h ja i alakohdissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely, joka perustuu Espanjan lainsäädäntöön, on perustuttava lain tasoiseen säännökseen. Kyseinen säännös voi asettaa lisävaatimuksia tietojen turvallisuudelle ja luottamuksellisuudelle.
Erityisesti tällainen säännös voi sallia terveystietojen käsittelyn silloin, kun se on välttämätöntä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelmien ja palvelujen hallinnoimiseksi, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, tai vakuutussopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena.
Artículo 9. Categorías especiales de datos. Saatavilla osoitteesta:
BOE-A-2018-16673 Ley Orgánica 3/2018, de 5 de diciembre, de Protección de Datos Personales y garantía de los derechos digitales.
[82]
Terveydenhuollossa käsiteltävistä tiedoista on säädetty Espanjan tiedonhallintalain 9 artiklan mom. 2:ssa. Henkilötietojen käyttöä automaattisessa päätöksenteossa ja profiloinnissa koskee 11 artiklan mom. 1. Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista viitataan yleiseen tietosuoja-asetukseen ja todetaan, että rekisterinpitäjien ja käsittelijöiden on otettava erityisesti huomioon suuremmat riskit, joita voi syntyä esimerkiksi terveyteen liittyvässä profiloinnissa Espanjan tiedonhallintalain 28 artiklan 2.d kohdassa.
Asetus terveyspalvelujen kansallisesta järjestämisestä (BOE-A-2006–16212 Real Decreto 1030/2006, de 15 de septiembre, por el que se establece la cartera de servicios comunes del Sistema Nacional de Salud y el procedimiento para su actualización)
Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-2006-16212
.
[83]
sääntelee yleisellä tasolla, mitä kriteereitä hoitomenetelmän, tekniikan tai teknologian on täytettävä, että sitä voi käyttää terveyspalvelujen järjestämisessä kansallisella tasolla (Artίculo 5). Espanjan itsehallintoalueilla on mahdollista tehdä lisäksi omia linjauksia.
6
Lausuntopalaute
6.1
Lausuntokierros
6Lausuntopalaute
6.1Lausuntokierros
… 33 строк без изменений …
Esityksestä järjestettiin julkinen lausuntokierros ajalla 5.5.2026-15.6.2026. Lausuntopyyntö lähetettiin usealle vastaanottajalle, minkä lisäksi myös muilla tahoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa esitysluonnoksesta. Lausuntopyynnön saaneisiin lukeutuivat muun muassa hyvinvointialueet, HUS-yhtymä, oikeusministeriö sekä eräät muut ministeriöt, yksityiset terveydenhuollon toimijat, terveysteknologian sektorin toimijat, valtion viranomaiset, laillisuusvalvojat ja järjestöt.
Lausuntopalautteet ovat luettavissa hankeikkunassa STM011:00/2026. Lausuntoyhteenveto julkaistaan hankeikkunassa STM011:00/2026.
6.2
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto
6.2Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto
… 4 строк без изменений …
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi hallituksen esityksestä lausuntonsa 28.7.2026. Lausunnon yleisessä osiossa todetaan, että esitysluonnoksesta saa hyvän käsityksen asian taustasta, keskeisistä ehdotuksista ja tavoitteista. Arviointineuvosto piti myönteisenä myös sitä, että esityksessä oli tarkasteltu vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ja tunnistettu keskeiset vaikutuslajit. Arviointineuvoston mukaan vaikutusarviointeja tulisi kuitenkin vielä täydentää useilta osin. Esimerkiksi arviointineuvosto toi lausunnossaan esille, että esitykseen on hyvä lisätä mahdollisuuksien mukaan kotimaisia kokemuksia tekoälyavusteisen hoidon tarpeen arvioinnista ja laajemmin kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tekoälypohjaisten oirearviointien käytöstä sekä tutkimustietoa digitaalisten palveluiden vaikutuksista muiden palveluiden käyttöön. Lisäksi arviointineuvoston mukaan nykytilan kuvaus on melko laaja, joten tekstiä voisi tarpeen mukaan tiivistää siten, että kuvauksessa
Esityksen jatkovalmistelun yhteydessä arviointineuvoston esille nostamiin seikkoihin on pyritty vastamaan täydentämällä esityksen vaikutusta koskevia lukuja. Lisäksi esitystä on selkeytetty sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Myös tekstiä on mahdollisuuksien mukaan pyritty tiivistämään.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Terveydenhuoltolaki
51 §.
Yhteyden saaminen perusterveydenhuollon yksikköön ja arvio hoidon tarpeesta.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Terveydenhuoltolaki
51 §. Yhteyden saaminen perusterveydenhuollon yksikköön ja arvio hoidon tarpeesta.
… 2 строк без изменений …
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti.
Automaation olisi sovelluttava suomalaisen terveydenhuollon käyttöön ja sen tulisi perustua lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttyihin kriteereihin. Potilaslain esitöiden (HE 185/1991 vp, s. 14) mukaan potilaan terveydentilasta johtuvan hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Tällä velvoitteella turvattaisiin se, että hoidon tarpeen arvion automaatio perustuu yleisesti hyväksyttyihin aineistoihin. Näitä aineistoja ovat esimerkiksi terveydenhuoltolain 7 §:ssä tarkoitetut yhtenäiset hoidon perusteet, 7 a §:ssä tarkoitetut palveluvalikoiman periaatteet sekä muut terveydenhuollon sisältöä koskevat viranomaissuositukset ja -ohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa julkaissut yhtenäiset kiireettömän ja kiireellisen hoidon perusteet. Kiireettömän hoidon perusteita ollaan parhaillaan päivittämässä. Lääke
-
… 15 строк без изменений …
ja
hammaslääketieteellisen arvion pohjana käytetään yleisesti myös esimerkiksi Käypä hoito -suosituksia, joihin myös eduskunnan oikeusasiamies (esimerkiksi EOA Dnro 5025/2020, s. 6 ja EOAK/64/2020) ja muut valvontaviranomaiset ovat laillisuusvalvontakäytännössään toistuvasti viitanneet yhteyksissä, joissa on arvioitu esimerkiksi sitä, onko hoitopäätökset tehty lain edellyttämällä tavalla. Käypä hoito -suositusten on katsottu yleisesti olevan keskeinen näyttö siitä, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä hoitona. Hoidon tarpeen arviointia tukevat lisäksi ammattilaisten käyttämät tietokannat, kuten Terveysportti, joka kokoaa yhteen lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tietokantoja sekä hoitosuosituksia.
Edellä mainituissa velvoitteissa on kyse ennen kaikkea automaation ja tekoälyn käyttöön kohdistuvista riskeistä. Onkin huomioitava, että lääkinnällisenä laitteena ja tietojärjestelmänä järjestelmään kohdistuu muussa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Esimerkiksi lääkinnällisistä laitteista annetun lain mukaan ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava vaaratilanteista. Laitteella on myös oltava seurantajärjestelmä. Asiakastietolaissa taas säädetään esimerkiksi tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvonnasta.
70 b §.
Hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävän automaation vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ja valvonta.
70 b §.Hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävän automaation vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ja valvonta.
… 20 строк без изменений …
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 70 b §.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen velvoitteesta antaa asiakastietolain 20 §:n 2 momentissa ja 84 §:n 4 momentissa tarkoitetut määräykset määräaikaan mennessä. Määräysten antaminen edellyttää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii ensin tarvittavat kansalliset olennaisia vaatimuksia, kuten yhteentoimivuutta ja toiminnallisuutta koskevat määrittelyt. Määräajan asettamisessa on siten huomioitava sekä määrittelyjen laatimiseen että määräyksen valmisteluun tarvittava aika. Tietojärjestelmään, jonka käyttötarkoituksena on hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävä automaatio, tulee vähintään toteuttaa tähän käyttötarkoitukseen laaditut olennaiset vaatimukset. Nimenomaisella aikarajaan perustuvalla määräyksenantovelvoitteella turvattaisiin se, että 51 §:ssä tarkoitettu hoidon tarpeen arvion automaatio olisi hoidon tarpeen automaation käyttötapausta toteuttavissa tietojärjestelmissä kansallisesti yhdenmukaisesti toteutettu.
Näin mahdollistettaisiin myös kansallisen tietopohjan rakentuminen. Ehdotuksella ei laajenneta asiakastietolain 20 §:n 2 momentissa tai 84 §:n 4 momentissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle säädettyä määräyksenantovaltaa, vaan säädettäisiin velvollisuudesta antaa näiden olemassa olevien valtuussäännösten soveltamisalaan kuuluvat hoidon tarpeen arvion automaatiota koskevat määräykset säädetyssä määräajassa. Asiakastietolakia koskevassa hallituksen esityksessä (
HE 246/2022 vp
) todetaan, että olennaiset vaatimukset ja niitä koskevat määräykset olisi vahvistettava hyvissä ajoin ennen niiden mukaisten vaatimusten voimaan tuloa. Lisäksi tietojärjestelmäpalveluiden tuottajille sekä tietojärjestelmien ja hyvinvointisovellusten valmistajille olisi varattava riittävä ja kohtuullinen aika vaatimusten toteuttamiseksi ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.
Näin mahdollistettaisiin myös kansallisen tietopohjan rakentuminen. Ehdotuksella ei laajenneta asiakastietolain 20 §:n 2 momentissa tai 84 §:n 4 momentissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle säädettyä määräyksenantovaltaa, vaan säädettäisiin velvollisuudesta antaa näiden olemassa olevien valtuussäännösten soveltamisalaan kuuluvat hoidon tarpeen arvion automaatiota koskevat määräykset säädetyssä määräajassa. Asiakastietolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 246/2022 vp) todetaan, että olennaiset vaatimukset ja niitä koskevat määräykset olisi vahvistettava hyvissä ajoin ennen niiden mukaisten vaatimusten voimaan tuloa. Lisäksi tietojärjestelmäpalveluiden tuottajille sekä tietojärjestelmien ja hyvinvointisovellusten valmistajille olisi varattava riittävä ja kohtuullinen aika vaatimusten toteuttamiseksi ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.
Pykälässä ehdotettavat velvoitteet eivät ole päällekkäisiä EU-lainsäädännön, kuten MD-asetuksen tai tekoälyasetuksen kanssa vaan kohdistuvat hyvinvointialueeseen palvelun järjestäjänä ja digitaalisen hoidon tarpeen arvion käyttäjänä. Säännös toimii siten unionin sääntelyä täydentävänä kansallisena sääntelynä ja hyvinvointialueen on sinänsä mahdollista hyödyntää erilaisia synergioita eri velvoitteita täyttäessään.
7.2
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä
9 a §.
Käyttöoikeus potilastietoihin hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävässä automaatiossa.
7.2Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä
9 a §.Käyttöoikeus potilastietoihin hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävässä automaatiossa.
… 12 строк без изменений …
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 a §. Pykälässä säädettäisiin oikeudesta saada ja käyttää potilastietoja, kun kyse on terveydenhuoltolain 51 §:n 3 momentin mukaisesti potilaan hoidon tarpeen arvion automaatiosta. Pykälän mukaan automaatiossa saataisiin käyttää potilaan itsensä antamien tietojen lisäksi asiakastietolain 71 §:n mukaisia ajantasaisia keskeisiä potilaan potilastietoja sekä lääkemääräyslain 3 §:n 5 kohdan mukaista valtakunnallista lääkityslistaa, siten kuin asiakastietolain 4 §:ssä ja 54 §:ssä säädetään. Siten automaatiossa käytettäisiin rakenteisesti kirjattuja ja valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin tallennettuja potilasasiakirjoja, joista Kanta-palveluihin kuuluva tiedonhallintapalvelu koostaa terveydenhuollon toteuttamisen kannalta
keskeiset ajantasaiset potilastiedot ja tuottaa niistä yhteenvetoja. Koosteet sisältävät sekä rekisterinpitäjän omat potilastiedot että muiden palvelun antajien rekisterinpitoon kuuluvat potilastiedot. Potilastietojen käsittelyssä olisi huomioitava asiakastietolain 4 §, jossa säädetään potilastietojen salassapidosta ja siitä, että terveydenhuollon toimintayksiköissä saa käsitellä palvelunantajan rekisteriin kuuluvia potilaan hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömiä potilastietoja salassapitosäännösten estämättä. Sen lisäksi, että ehdotettavassa pykälässä rajattaisiin potilastietojen käyttö asiakastietolain 71 §:n mukaisiin keskeisiin ajantasaisiin potilastietoihin ja lääkemääräyslain mukaiseen lääkityslistaan, digitaalisen hoidon tarpeen arvion toteutuksessa voidaan käsiteltäviä potilastietoja rajata sen mukaan, mitkä tiedot ovat arvioitavan terveysongelman kannalta keskeisiä. Keskeisiä, tiedonhallintapalvelussa koostettavia potilastietoja ovat 71 §:n mukaan diagnoosit ja käyntisyyt,
ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelyjen mukainen asiakirja, joka on (hyvinvointialueen oman rekisterinpidon lisäksi) myös tallennettava Kanta-palveluihin.
8
Voimaantulo
8Voimaantulo
Esitetään, että lait tulevat voimaan keväällä 2027.
9
Toimeenpano ja seuranta
9Toimeenpano ja seuranta
… 5 строк без изменений …
Järjestämislain 21 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Kukin palvelunjärjestäjä vastaa omavalvonnasta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviensä lainmukaisessa hoitamisessa.
Ennakoiva sote 2-hanketta (STM011:00/2026) koskien on käynnistetty useita erilaisia selvityksiä. Yhteistyössä Sitran kanssa on suunniteltu kartoitettavaksi nykyiset hoidon tarpeen arvioinnin toimintamallit ja tulevaisuuden kehitysnäkymät sekä selvittäväksi potilaan oikeuksien varmistamisen toteutustapa ja suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoituksena selvittää lisäksi tarkemmin kansallisen tietopohjan määrittely. Tässä yhteydessä arvioidaan myös ylläpitomallia, johon osallistuisi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos erityisesti olennaisten vaatimusten määrittelyn osalta. Lisäksi kansallisen arkkitehtuurin ja tietorakenteiden kuvausta on tarkoitus selvittää tarkemmin sekä toteuttaa erillisenä selvityksenä kansallisen digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin toimintamallia koskeva kustannus-hyötyanalyysi.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
… 34 строк без изменений …
Yksityiselämän suoja
Taloudellisille, sosiaalisille ja sivistyksellisille oikeuksille tyypillisesti oikeus terveyteen kansainvälisten ihmisoikeuksien tasolta ei muodosta mitään tarkkarajaisia reunaehtoja esimerkiksi terveyspalvelujen järjestämiselle tai toteuttamisen muodolle. Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista voidaan kuitenkin johtaa lähtökohta, jonka keskiössä on terveyspalvelujen järjestäminen yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi, huomioiden eri ryhmien mahdollisuus päästä terveydenhuollon palvelujen piiriin.
Esim. TSS-komitean 14. yleiskommentti, kohta 19, jossa korostetaan heikoimmassa asemassa olevien oikeuksia.
Ehdotettu sääntely on merkityksellistä perustuslain 19 §:n 3 momentin kannalta. Säännöksellä turvataan jokaisen oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perusoikeussäännöksessä on kysymys etenkin palvelujen saatavuuden turvaamisesta. Säännöksessä ei määritellä tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä, vaan velvoitetaan julkinen valta turvaamaan niiden saatavuus (PeVL 30/2013 vp). Palvelujen järjestämistapaan ja saatavuuteen vaikuttavat välillisesti myös muut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto sekä oikeus elämään. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä (
HE 309/1993 vp
, s. 71 ja PeVL 36/2012 vp, s. 2/II).
[84]
Ehdotettu sääntely on merkityksellistä perustuslain 19 §:n 3 momentin kannalta. Säännöksellä turvataan jokaisen oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perusoikeussäännöksessä on kysymys etenkin palvelujen saatavuuden turvaamisesta. Säännöksessä ei määritellä tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä, vaan velvoitetaan julkinen valta turvaamaan niiden saatavuus (PeVL 30/2013 vp). Palvelujen järjestämistapaan ja saatavuuteen vaikuttavat välillisesti myös muut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto sekä oikeus elämään. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä (HE 309/1993 vp, s. 71 ja PeVL 36/2012 vp, s. 2/II).
… 11 строк без изменений …
Lainsäätäjälle osoitetun tehtävän kannalta tulee huomioida, että perustuslain 19 §:n 3 momentissa käytetyllä sääntelyvaraustyypillä ("sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään") on haluttu korostaa lainsäätäjän rajoitettua, perustuslain ilmaisemaan pääsääntöön sidottua liikkuma-alaa (PeVM 25/1994 vp, s. 6/I).
Yhdenvertaisuus
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (
HE 309/1993 vp
, s. 42). Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta määrätään myös useassa ihmisoikeussopimuksessa.
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (HE 309/1993 vp, s. 42). Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta määrätään myös useassa ihmisoikeussopimuksessa.
Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perustuslain 6 §:n 4 momentin mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään, eikä lailla voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Lainsäädännölle on ominaista, että se voi kohdella tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (
HE 309/1993 vp
, s. 42—43, ks. myös PeVL 31/2014 vp, s. 3/I). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti todennut, ettei yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (mm. PeVL 11/2012 vp, s. 2, PeVL 2/2011 vp, s. 2).
Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään, eikä lailla voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Lainsäädännölle on ominaista, että se voi kohdella tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309/1993 vp, s. 42—43, ks. myös PeVL 31/2014 vp, s. 3/I). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti todennut, ettei yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (mm. PeVL 11/2012 vp, s. 2, PeVL 2/2011 vp, s. 2).
… 41 строк без изменений …
YK:n vammaisyleissopimuksessa turvataan vammaisille henkilöille oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen sukupuolisensitiivisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden vammaisille henkilöille, terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien (artikla 25). Edelleen sopimuksessa turvataan muun muassa oikeus kuntoutukseen (artikla 26) ja riittävä elintaso ja sosiaaliturva (artikla 28). YK:n vammaisyleissopimuksen 4 artiklan mukaiset yleiset velvoitteet nimenomaisesti edellyttävät sopijavaltioita ”toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, asettaen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian”.
olisi siis myönteisiä vaikutuksia oikeusturvan ja hyvän hallinnon toteutumiseen.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut säännösehdotusta automatisoiduista yksittäispäätöksistä (PeVL 62/2018 vp, s. 6—9) ja katsonut, että automaattisen päätöksenteon sääntely on henkilötietojen suojaan liittyvien kysymysten ohella merkityksellistä erityisesti perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaatteiden ja 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Perustusvaliokunta on arvioinut myös toista säännösehdotusta (
HE 298/2018 vp
, hallituksen esitys eduskunnalle potilasvakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) automatisoiduista yksittäispäätöksistä eikä valiokunnalla ollut sinänsä huomauttamista hallituksen esityksessä kuvattuihin päätöksenteon automatisoinnin päämääriin (PeVL 70/2018 vp). Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että päätöksenteon perustuminen automaattiseen käsittelyyn olisi säännöksen mukaan ollut mahdollista vain, jos automaattisen päätöksen antaminen olisi käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä kyseisen lain
Perustuslakivaliokunta on arvioinut säännösehdotusta automatisoiduista yksittäispäätöksistä (PeVL 62/2018 vp, s. 6—9) ja katsonut, että automaattisen päätöksenteon sääntely on henkilötietojen suojaan liittyvien kysymysten ohella merkityksellistä erityisesti perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaatteiden ja 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Perustusvaliokunta on arvioinut myös toista säännösehdotusta (HE 298/2018 vp, hallituksen esitys eduskunnalle potilasvakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) automatisoiduista yksittäispäätöksistä eikä valiokunnalla ollut sinänsä huomauttamista hallituksen esityksessä kuvattuihin päätöksenteon automatisoinnin päämääriin (PeVL 70/2018 vp). Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että päätöksenteon perustuminen automaattiseen käsittelyyn olisi säännöksen mukaan ollut mahdollista vain, jos automaattisen päätöksen antaminen olisi käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä kyseisen lain
… 1 строк без изменений …
ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista.
asianosaisen oikeusturvaa (PeVL 49/2017 vp, s. 5, PeVL 35/2005 vp, s. 2/I).
Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan automaattista päätöksentekoa maahanmuuttohallinnossa (
HE 224/2018 vp
) kiinnittänyt huomiota myös hallinnon lainalaisuuteen ja virkavastuuseen (PeVL 62/2018 vp, s. 8—9). Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 118 §:ssä säädetään vastuusta virkatoimista. Pykälän 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Pykälän 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin
Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan automaattista päätöksentekoa maahanmuuttohallinnossa (HE 224/2018 vp) kiinnittänyt huomiota myös hallinnon lainalaisuuteen ja virkavastuuseen (PeVL 62/2018 vp, s. 8—9). Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 118 §:ssä säädetään vastuusta virkatoimista. Pykälän 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Pykälän 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin
… 63 строк без изменений …
vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.
Lakiehdotukset
1
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
terveydenhuoltolain
(1326/2010)
51 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 116/2023, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 70 b § seuraavasti:
51 §
Yhteyden saaminen perusterveydenhuollon yksikköön ja arvio hoidon tarpeesta
51 §Yhteyden saaminen perusterveydenhuollon yksikköön ja arvio hoidon tarpeesta
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, hyvinvointialue voi käyttää hoidon tarpeen arvion tekemisessä automaatiota. Automaation on sovelluttava suomalaisen terveydenhuollon käyttöön ja sen tulee perustua lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Potilaalla on kuitenkin aina oikeus terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arvioon. Potilaalle on annettava ennen automaation käyttämistä selkeä ja ymmärrettävä tieto automaation merkityksestä.
70 b §
Hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävän automaation vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ja valvonta
70 b §Hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävän automaation vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ja valvonta
… 6 строк без изменений …
Hyvinvointialueen on ennen automaation käyttöönottoa 51 §:ssä tarkoitetun hoidon tarpeen arvion tekemisessä määriteltävä ja toteutettava toimenpiteet, joilla varmistetaan, että automaatio vastaa sille laissa säädettyjä vaatimuksia. Lisäksi hyvinvointialueen on arvioitava automaation käytöstä potilaiden turvallisuuteen, oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuteen kohdistuvat riskit.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin
(703/2023)
uusi 9 a § seuraavasti:
9 a §
Käyttöoikeus potilastietoihin hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävässä automaatiossa
9 a §Käyttöoikeus potilastietoihin hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävässä automaatiossa
… 2 строк без изменений …
Terveydenhuoltolain 51 §:n 3 momentissa tarkoitetun potilaan hoidon tarpeen arvion tekemisessä käytettävässä automaatiossa on oikeus saada ja käyttää potilaan itsensä antamien tietojen lisäksi tämän lain 71 §:ssä tarkoitettuja potilaan keskeisiä ajantasaisia potilastietoja ja lääkemääräyslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettua valtakunnallista lääkityslistaa noudattaen, mitä tämän lain 4 §:n 3 momentissa ja 54 §:ssä säädetään. Keskeisten ajantasaisten potilastietojen ja lääkityslistan käyttö edellyttää, että potilas valitsee niiden hyödyntämisen hoidon tarpeen arvion tekemiseksi. Potilaalle on arvion tekemisen yhteydessä annettava tieto siitä, mitä keskeisiä ajantasaisia potilastietoja ja mitä lääkityslistan tietoja arvion tekemisessä on huomioitu.
Helsingissä
24.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Sosiaali- ja terveysministeri
Wille Rydman
PääministeriPetteri OrpoSosiaali- ja terveysministeriWille Rydman
Alaviitteet
1.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2023.
2.
Duodecim, Käypähoito pähkinänkuoressa. Päivitetty 27.3.2025. Saatavilla osoitteesta:
https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito-pahkinankuoressa
3.
Duodecim, Uutta Terveysportissa: Hammaslääkärin käsikirja. 20.05.2026. Artikkeli saatavilla osoitteessa:. Hammaslääkärin käsikirja saatavilla osoitteesta:
https://www.duodecim.fi/2026/05/20/uutta-terveysportissa-hammaslaakarin-kasikirja/
4.
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM029:00/2025
5.
Syrjä, V., Parviainen, L & Niemi, A. (2019). Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2019: Ulkoistukset, henkilöstö, työpanokset ja tehtäväsiirrot. THL. Saatavilla osoitteesta:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-442-4
6.
Kaarlo Tuori ja Toomas Kotkas, Sosiaalioikeus, 6., uudistettu painos (Helsinki: Alma Talent, 2023), s. 216.
7.
Nykyisin Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB).
8.
Asia C-634/21 Schufa Holding sekä yhdistetyt asiat C-26/22 ja C-64/22 Schufa Holding.
9.
Asia C-203/22 Dun & Bradstreet Austria.
10.
Council of Europe Framework Convention on Artificial Intelligence and Human Rights, Democracy and the Rule of Law. Saatavilla osoitteesta:
https://rm.coe.int/1680afae3c
11.
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyn käyttötapaukset ja lainsäädäntö – Selvitys ja suositukset yhteisistä tulkinnoista hyvinvointialueille. 05.12.2024. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tekoalyn-kayttotapaukset-ja-lainsaadanto-selvitys-ja-suositukset-yhteisista-tulkinnoista-hyvinvointialueille/
12.
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Tuore selvitys tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvointialueilla. 21.03.2024. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/tuore-selvitys-tekoalyn-hyodyntamisesta-hyvinvointialueilla/
13.
Una. Tekoälynkehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla (versio 1). 01.11.2024. Saatavilla osoitteessa:
https://unaoy.fi/uncategorized/tekoalykehittamisen-tilannekuva-hyvinvointialueilla_v10/
14.
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM063:00/2025
15.
Mäki-Lohiluoma, J. (2025). Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen tuotanto ja lainsäätäjän harkintavallan rajat, Väitöskirja, Lapin Yliopisto. S. 143.
16.
Aiemmin asiasta säädettiin potilasvahinkolaissa
(585/1986).
17.
Niskasaari, E., Cansel, A., Kemppainen, T., Lehto P. & Tiihonen T. (2025). Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi. Sitra. Saatavilla osoitteesta:
https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollon-edellakavijaksi/
18.
Duodecim, Tekoäly voisi keventää lääkärin kirjaamisen taakkaa. 27.05.2025. Artikkeli saatavilla osoitteessa:
https://www.duodecim.fi/2025/04/28/tekoaly-voisi-keventaa-laakarin-kirjaamisen-taakkaa/
19.
Heinonen, J. (2021). Cost benefits and mechanisms of implementing an AI triage solution in a primary healthcare center – Case Klinik Access at Myyrmäki health center. Aalto Yliopisto. Saatavilla osoitteesta:
https://aaltodoc.aalto.fi/items/2785ae24-ff75-411c-b36c-abc29271c505
20.
DigiFinland, Etusivu, Ajankohtaista, Tuore Omaolon vaikuttavuusselvitys paljastaa digipalvelun potentiaalin. 29.11.2023. Saatavilla osoitteesta:
https://digifinland.fi/tuore-omaolon-vaikuttavuusselvitys-paljastaa-digipalvelun-potentiaalin/
21.
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, s. 60. Pennanen ym. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52.
22.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2023.
23.
Ks. esim. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2023:52, s. 44–45., jossa todetaan, että useampi eri ammattilainen hoitaa asiakkaan tapausta eri kanavissa.
24.
Suomi.fi. Hyvät käytännöt kehittäjille, tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. Huomioi ympäristövaikutukset. 03.07.2025. Saatavilla osoitteesta:
https://kehittajille.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/organisoi-eettinen-toimintatapa/huomioi-ymparistovaikutukset?
25.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus
2024. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Saatavilla osoitteesta: (Käyty 19.03.2026).
https://stat.fi/fi/julkaisu/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku
26.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto StVL 2/2026 vp – O 41/2023 vp tarkastusvaliokunnalle. Saatavilla osoitteesta: https://www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2026-AK-12168#DocumentRoot
27.
Koskela, T., Liu, V. & Kaila, M. (2022) How Does Triage by an Electronic Symptom Checker Match with Triage by a Nurse? Studies in Health Technology and Informatics, Vol. 294, s. 571–572. ”The findings show that electronic symptom assessments are safe compared to the assessment of an experienced nurse.”
28.
Koskela, T., Liu, V. & Kaila, M. (2022). How Does Triage by an Electronic Symptom Checker Match with Triage by a Nurse? Studies in Health Technology and Informatics 294, s. 571-572.
29.
Määttä, J., Lindell, R., Hayward, N. ym. (2023). Diagnostic Performance, Triage Safety, and Usability of a Clinical Decision Support System Within a University Hospital Emergency Department. JMIR Medical Informatics, 11:e46760.
30.
Levine, D., Tuwani, R., Kompa, B. ym. (2024). The diagnostic and triage accuracy of the GPT-3 artificial intelligence model: an observational study. The Lancet Digital Health, 6(8), e555-e561.
31.
THL. Innokylä. RRP- hanke, Pohjanmaan hyvinvointialueen Hoidon tarpeen arvionnin chat- kanava perusterveydenhuoltoon. 15.10.2025. Saatavilla osoitteesta: https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/rrp-hanke-pohjanmaan-hyvinvointialueen-hoidon-tarpeen-arvionnin-chat-kanava#show-more (viitattu 12.8.2026)
32.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: TilastokeskusTilastokeskus. 2024. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Saatavilla osoitteesta: (Käyty 19.03.2026)
https://stat.fi/fi/julkaisu/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku.
33.
THL (2024): Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot.
https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/sukupuolten-hyvinvointi-ja-terveyserot.
34.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2022. ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus.
https://stat.fi/julkaisu/cl8jxd2ks9jb20dukeq98yupk
35.
OECD/European Observatory on Health Systems and Policies (2023), Suomi: Maan terveysprofiili 2023, State of Health in the EU, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels. ISBN 9789264317017 (PDF). Series: State of Health in the EU. SSN 25227041 (online).
https://health.ec.europa.eu/system/files/2024-01/2023_chp_fi_finnish.pdf
36.
THL (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
37.
OECD/European Observatory on Health Systems and Policies (2023), Suomi: Maan terveysprofiili 2023, State of Health in the EU, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels.
38.
THL (2017): Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-896-8
39.
THL (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
40.
THL (2023): Digitaaliset palvelut ja digitaalinen asiointi.
https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/digitaaliset_palvelut_ja_digitaalinen_asiointi.html
41.
THL (2024): Palvelut ja sukupuoli.
https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/palvelut-ja-sukupuoli
42.
Kujansivu, K., Tolvanen, E., Haaga, T., Sääksvuori, L., Kortelainen, M. & Nokso-Koivisto, O. (2026). Digital clinic users in Finnish public primary care: their characteristics, reasons for visits, and equity considerations – a register study. Scandinavian Journal of Primary Health Care. Volume 44, 2026. Julkaistu online, 18.6.2026. Verkkojulkaisu saatavilla osoitteesta: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02813432.2026.2686721
43.
Lasse Lehtonen – Mirva Lohiniva-Kerkelä – Irma Pahlman. Terveysjuridiikka. Luvusta 4 Potilaan oikeudet, alaluku itsemääräämisoikeus, alaluvun luku itsemääräämisoikeus eri tilanteissa, alaikäinen potilas. Teos on alun perin valmistunut tammikuussa 2014. Sisältö julkaistiin myös kirjana joulukuussa 2015 nimellä
Terveysoikeus. Teosta päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Teos on päivitetty kokonaan loka–joulukuussa 2023. Teos on ilmestynyt myös kirjana tammikuussa 2024 nimellä Terveysoikeus. (Viitattu 25.04.2026).
44.
Todettu Kilpailu- ja Kuluttajaviraston selvityksessä arvioitaessa toisessa yhteydessä markkinamekanismia. Kilpailu- ja Kuluttajaviraston selvityksiä 6/2015, Potilaan valinnanvapaus, Ruotsin malli ja suomen sote-uudistus, markkinoiden toimivuuden ja taloudellisten vaikutusten näkökulma. s. 58.
45.
Ks. lisää osoitteesta
https://www.socialstyrelsen.se/kunskapsstod-och-regler/regler-och-riktlinjer/foreskrifter-och-allmanna-rad/konsoliderade-foreskrifter/20119-om-ledningssystem-for-systematiskt-kvalitetsarbete/
46.
Etähoitoa koskevat ohjeet, Regler för vårdgivaren vid värd på distans (Socialstyrelsen 2026). Saatavilla osoitteesta:
https://www.socialstyrelsen.se/kunskapsstod-och-regler/regler-och-riktlinjer/juridiskt-stod-for-dokumentation/regler-for-vardgivaren-vid-vard-pa-distans/
47.
Ks. Inera-1177 rådgivningsstödet webb. Saatavilla osoitteesta: ja ks. Myös Inera – Så stödjer 1177 rådgivningsstödet webb kommunens sjuksköterskor. Saatavilla osoitteesta: https://www.inera.se/aktuellt/nyheter/sa-stodjer-1177-radgivningsstodet-webb-kommunens-sjukskoterskor/
https://www.inera.se/tjanster/alla-tjanster-a-o/1177-radgivningsstodet-webb/
48.
Ks lisää. Inera – 1177 symtombedömning och hänvisning. Saatavilla osoitteesta: ja automatisaatiosta Inera - 1117- direkt palvelukuvauksesta saatavilla osoitteesta: sekä kuviin, chat-yhteyteen ja videokontaktiin ks. Lisää Inera-1177 symtombedömning och hänvisning, tjänstespecifika villkor, saatavilla osoitteesta (PDF): https://www.inera.se/globalassets/inera/media/dokument/kontakta-oss/avtal/btv/1177-symtombedomning-och-hanvisning---beskrivning-och-tjanstespecifika-villkor.pdf
https://www.inera.se/tjanster/alla-tjanster-a-o/1177-symtombedomning-och-hanvisning/
49.
Ks. lisääs SOS Alarm - 11-appen toimintaa ja ohjauslogiikkaa, saatavilla osoitteesta: SOS Alarm – Ambulansprioritering och dirigering artikkelissa kuvataan päätöksenteon tukea ambulanssien ohjauksessa:
https://www.sosalarm.se/112-och-andra-viktiga-nummer/112-appen/
50.
Wirelint, Sara. 2023. Patienter bedöms olika på akuten – trots samma system. Linnéuniversitetet. Saatavilla osoitteesta:. Lisäksi ks. Wireklint et al. 2022. A longitudinal, retrospective registry‑based validation study of RETTS, Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 30:27. Saatavilla osoitteesta: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9013139/.
https://lnu.se/mot-linneuniversitetet/aktuellt/nyheter/2023/patienter-bedoms-olika-pa-akuten-trots-samma-system/
51.
Ks. lisää kansallisista lääketieteellisistä tietojärjestelmistä: Läkemedelsverket: Nationella medicinska informationssystem – NMI Saatavilla osoitteesta:
https://www.lakemedelsverket.se/sv/medicinteknik/tillverka/nationella-medicinska-informationssystem/
52.
Läkemedelsverkets föreskrifter HSFL-FS 2022:42. Saatavilla osoitteesta:
https://www.lakemedelsverket.se/sv/lagar-och-regler/foreskrifter/2022-42/
53.
Strategi for DMP / Direktoratet for medisinske produkter. Saatavilla osoitteesta:
https://www.dmp.no/om-oss/organisasjon/strategi#Digitalisering-3
54.
Ks. lisää Lov og forskrift om medisinsk utstyr luku oppaasta Medisinsk utstyr – personvern og informasjonssikkerhet. Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/normen/medisinsk-utstyr-personvern-og-informasjonssikkerhet/regelverk/lov-og-forskrift-om-medisinsk-utstyr
55.
Meld. St. 9 (2023–2024): Nasjonal helse- og samhandlingsplan 2024–2027: Vår felles helsetjeneste. Saatavilla osoitteessa:
https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/meld.-st.-9-20232024/id3027594/?q=veiledning&ch=9#kap9-6
56.
Digitaliseringsavdelingen:
https://www.regjeringen.no/no/dep/hod/organiseringen-av-helse-og-omsorgsdepartementet/avdelinger/digitaliseringsavdelingen-dig/id2473079/
57.
Vi knytter Helse-Norge tillsammans / Norsk Helsenett.
https://www.nhn.no/
58.
Ks. esim. Sivustolla on kattavasti tietoa suositelluista ja pakollisista sähköisen terveydenhuollon standardeista ja muista terveys- ja hoitopalveluiden vaatimusasiakirjoista
www.helsedirektoratet.no/digitalisering-og-e-helse/referansekatalogen-for-e-helse.
59.
Veilednings- og godkjenningsordning for helseteknologi /Helsedirektoratet. Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/digitalisering-og-e-helse/veilednings-og-godkjenningsordning-for-helseteknologi
60.
Digital samhandling og nasjonale e-helseløysingar / Helse og omsorgsdepartement. Tietoa Norjan kansallisista sähköisen terveydenhuollon ratkaisuista. Saatavilla osoitteesta:
https://www.regjeringen.no/no/tema/helse-og-omsorg/digitalisering-av-helse-og-omsorgstjenestene/innsikt/digital-samhandling-og-nasjonale-e-helseloysingar/id2878023/
61.
Kartlegginsskjema
i forkant av e-konsultasjon. Saatavilla osoitteesta:
https://www.nhn.no/tjenester/helsenorge/informasjon-per-malgruppe/helsenorge-for-fastleger/kartleggingsskjema-i-forkant-av-e-konsultasjon
62.
Ks. lisää osoitteesta: https://www.helse-bergen.no/avdelinger/mottaksklinikken/sats-norge/
63.
Evaluering av digital triagerinslosning: sluttrapport. Saatavilla osoitteesta (PDF): https://osloeconom ics.no/wp-content/uploads/2025/05/OE-Rapport-2024-119-Evaluering-av-digital-triageringslosning.-Sluttrapport.pdf
64.
. Kapittel 3.5 Digitale løsninger for pasientoppfølging og samhandling. Saatavilla osoitteesta: https://www.helsedirektoratet.no/rapporter/handlingsplan-for-allmennlegetjenesten-arsrapport-2022-inklusive-status-per-mai-2023/framtiden-er-teambasert/digitale-losninger-for-pasientoppfolging-og-samhandling
Handlingsplan for allmennlegetjenesten - årsrapport 2022, inklusive status per mai 2023
65.
https://www.helsedirektoratet.no/normen/medisinsk-utstyr-personvern-og-informasjonssikkerhet/regelverk/lov-og-forskrift-om-medisinsk-utstyr
66.
Saatavilla osoitteesta: Lov og forskrift om medisinsk utstyr – Helsedirektoratet
67.
Saatavilla osoitteesta:
https://www.helsedirektoratet.no/rapporter/report-on-quality-assurance-use-of-artificial-intelligence-in-health-and-care-services
68.
Saatavilla osoitteesta:.
https://www.retsinformation.dk/eli/retsinfo/2021/9796
69.
Vejledning om ansvarsforhold m.v. ved brug af telemedicin mellem sund-hedspersoner. VEJ 9796/2021.
https://www.retsinformation.dk/eli/retsinfo/2021/9796.
70.
Styrelsen for Patientsikkerhed. Ei pvm. Digital sundhedsfaglig behandling.. Lisäksi Styrelsen for Patientsikkerhed. 2023. Digital sundhedsfaglig behandling – pligter og ansvar En guide til sundhedsfaglige behandlingssteder. Saatavilla: https://cdn1.gopublic.dk/stps/Media/638318393737335429/Digital%20sundhedsfaglig%20behandling%20Pligter%20og%20ansvar%20En%20guide%20til%20sundhedsfaglige%20behandlingssteder.pdf
https://stps.dk/sundhedsfaglig/ansvar-og-retningslinjer/sundhedsfaglig-vejledning/digital-sundhedsfaglig-behandling.
71.
Danish Emergency Process Triage: Vitalparametre og Kontaktårsagskort. D.E.P.T, Generisk. Version 2.0. Saatavilla: https://f003.backblazeb2.com/file/deptriageweb/index.html.
72.
Region Midtjylland. 2018. Triage og proces, regional retningslinje. Saatavilla: Sahttps://www.rm.dk/api/NewESDHBlock/DownloadFile?agendaPath=%5C%5CRMAPPS0221.onerm.dk%5CCMS01-EXT%5CESDH%20Data%5CRM_Internet%5CDagsordener%5CAkutfagligt_Raad%202019%5C11-04-2019%5CAaben_dagsorden&appendixId=233720.
73.
Danske regioner. 2022. Indeks for Akuthjælp (version 1.10). Saatavilla osoitteesta:
https://www.ph.rm.dk/siteassets/omrader/amk-vagtcentra/dansk-indeks-version-1.10---landsudgaven_uden-krydser-wt.pdf.
74.
Direc. Ei pvm. 1813AI: Responsible AI for the Emergency Hotline. Saatavilla osoitteesta:
https://direc.dk/citizen-facing-bidirectional-ai-for-emergency-triage-1813ai/.
75.
Tervise infosüsteemi põhimäärus. Riigi Teataja. Saatavilla:
https://www.riigiteataja.ee/akt/126042022006?leiaKehtiv.
76.
Tervishoiuteenuste korraldamise seadus. Riigi Teataja. Saatavilla:.Tervishoiuteenuste korraldamise seadus. Riigi Teataja. Saatavilla:. Englanninkielinen käännös laista: Health Services Organisation Act. Riigi Teataja. Saatavilla:
https://www.riigiteataja.ee/akt/130122025026.
77.
AI and Data Action Plan (Kratt) 2024–2026 (Tehisintellekti Tegevuskava 2024–2026). Saatavilla:. Ks. Myös aiheesta erillisestä artikkelistä tekoälyn hyödyntämisestä terveydenhuollossa Estonia embraces new AI-based services in healthcare. 2023. e-Estonia. 24. toukokuuta 2023.
https://regulations.ai
78.
Państwowe Ratownictwo Medyczne. Saatavilla osoitteesta:
https://api.sejm.gov.pl/eli/acts/DU/2025/91/text.pdf
79.
SOR‑asetus: w sprawie ogłoszenia jednolitego tekstu rozporządzenia Ministra Zdrowia w sprawie szpitalnego oddziału ratunkowego. Saatavilla osoitteesta:
https://api.sejm.gov.pl/eli/acts/DU/2024/336/text.pdf
80.
BOE-A-1978-31229 Constitución Española. Saatavilla osoitteesta:. Lisäksi englanninkielinen versio löytyy Espanjan senaatin sivuilta Spanish Constitution. Senado de España. Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-1978-31229#a18.
81.
BOE-A-2018-16673 Ley Orgánica 3/2018, de 5 de diciembre, de Protección de Datos Personales y garantía de
los derechos digitales. Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-2018-16673
82.
Artículo 9. Categorías especiales de datos. Saatavilla osoitteesta:
BOE-A-2018-16673 Ley Orgánica 3/2018, de 5 de diciembre, de Protección de Datos Personales y garantía de los derechos digitales.
83.
Saatavilla osoitteesta:
https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-2006-16212.
84.
Esim. TSS-komitean 14. yleiskommentti, kohta 19, jossa korostetaan heikoimmassa asemassa olevien oikeuksia.