What changed
HE 189/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta tehdyn yleissopimuksen... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:35 · +62 −139 lines
Hallituksen esitys eduskunnalle Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallinnonala
Ulkoministeriö
Antopäivä
24.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 189/2026
… 4 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
… 5 строк без изменений …
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi 14.11.2022 päätöslauselman “Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” (A/RES/ES-11/5), jossa todetaan, että Venäjä on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksistaan Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan, ml. YK:n peruskirjan kieltämä voimankäyttö. Päätöslauselmassa tunnustetaan tarve perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn.
Haagissa 2.4.2024 järjestetyssä ministerikonferenssissa, jonka myötä vahinkorekisteristä tuli operatiivinen, sovittiin valmistelujen aloittamisesta vaadekomission perustamiseksi. Alankomaat ilmaisi valmiutensa toimia perustettavan mekanismin isäntämaana.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
… 30 строк без изменений …
Yleissopimuksen valmistelu
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa tunnuksella UM012:00/2025 ja saatavilla osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=UM012:00/2025.
2
Yleissopimuksen tavoitteet
2Yleissopimuksen tavoitteet
… 1 строк без изменений …
Yleissopimuksella perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio. Vaadekomissio on osa prosessia, jossa perustetaan kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kansainvälisen korvausmekanismin on tarkoitus koostua kolmesta osasta: ensimmäinen osa on hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia tallettava vahinkorekisteri, toinen osa korvausvaatimuksia arvioiva ja niistä päättävä vaadekomissio ja kolmas osa olisi rahasto, josta korvaukset maksetaan. Vaadekomission perustamisen myötä EN:n yhteydessä toimiva Ukrainan vahinkorekisteri ja sen toiminnot sulautetaan vaadekomissioon.
Yleissopimuksessa määrätään vaadekomission oikeudellisesta asemasta sekä määritetään vaadekomission organisaatiorakenne, vaadekomission toimeksianto ja tehtävät sekä korvausvaatimusten käsittelyprosessi. Yleissopimuksella luodaan komission hallinnollinen rakenne, joka on kolmiportainen: ylimpänä on jäsenistä koostuva yleiskokous, sen alapuolella jäsenistä koostuva kolmen vuoden välein vaihtuva neuvosto ja alimmalla tasolla ovat komissaaripaneelit. Yleissopimuksessa määrätään myös prosessi, jolla valtio, EU, muu alueellisen yhdentymisen järjestö tai kansainvälinen järjestö voi tulla vaadekomission jäseneksi tai tarkkailijaksi ja irtisanoutua siitä.
3
Keskeiset ehdotukset
3Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yleissopimuksen. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
4
Esityksen vaikutukset
4Esityksen vaikutukset
… 12 строк без изменений …
Suomen jäsenyys vaadekomissiossa tukee osaltaan kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n peruskirjan mukaisen rauhan ja turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumista ja kansainväliseen oikeuteen perustuvan maailmanjärjestyksen vahvistamista. Pääministeri Orpon hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomi edellyttää, että Venäjän vastuu kansainvälisen oikeuden loukkauksista ja korvausvelvollisuus niistä aiheutuvista vahingoista toteutuu. Hallitus edistää kansainvälisiä toimia vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Venäjän hyökkäysrikoksesta sekä hyökkäyssodan yhteydessä tehdyistä kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista. Suomen jäsenyys vaadekomissiossa auttaa osaltaan varmistamaan, että Venäjä vastaa kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Jäsenenä Suomi edistää hyökkäyssotaa koskevaa vastuuvelvollisuutta ja auttaa Ukrainaa saamaan oikeutta
Yleissopimuksen hyväksymisellä ei ole henkilöstö- tai organisaatiovaikutuksia. Suomen edustus vaadekomission yleiskokouksen kokouksissa, ja mahdollinen osallistuminen neuvostoon jäsenenä, on tarkoitus hoitaa virkatyönä.
5
Lausuntopalaute
5Lausuntopalaute
… 3 строк без изменений …
Yleissopimuksen kansallista voimaansaattamista koskeva hallituksen esitysluonnos oli lausuttavana 22.4.2026–3.6.2026 Lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausunnon antoivat puolustusministeriö sekä 3 yksityishenkilöä. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ilmoittivat, että niillä ei ollut asiassa lausuttavaa, ja oikeusministeriö ilmoitti, että se ei lausu asiassa. Annettujen lausuntojen perusteella ei ollut tarvetta täydentää esitystä.
Muissa lausunnoissa huomiota kiinnitettiin muun muassa vaadekomission määräämien korvausten rahoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Nämä ovat kysymyksiä, joita on tarkoitus käsitellä korvausmekanismin perustamisprosessin seuraavassa vaiheessa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota jäsenten rahoitusosuuksiin komission toiminnan rahoittamiseksi ja sen seuraamiseksi, että rahoituksen turvaamiseksi on riittävä määrä yleissopimukseen sitoutuneita osapuolia. Tämän osalta voidaan todeta, että yleissopimuksen voimaantuloa koskevissa määräyksissä on otettu tämä huomioon, sillä voimaantulo edellyttää vähintään 25 valtion sitoutumista ja lisäksi vähintään vahinkorekisterin kolmen merkittävän rahoittajavaltion sitoutumista. Lisäksi lausunnoissa kiinnitetiin huomiota Suomen osallistumiseen komission toimintaan jäsenenä, ml. eduskunnan tiedonsaantioikeuteen siitä.
6
Yleissopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
6Yleissopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
… 73 строк без изменений …
Johdanto
Yleissopimuksen 6 artiklan mukaiset erioikeudet ja vapaudet noudattavat kansainvälisille järjestöille yleisesti myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia. Ne poikkeavat kuitenkin eräiltä osin Suomessa voimassa olevasta lainsäädännöstä. Esimerkiksi lainkäytöllinen koskemattomuus merkitsee vapautusta kaikesta, lähinnä siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta, ja omaisuuden vapautus pakkotoimista koskee erilaisia hallinnollisia ja prosessuaalisia pakkokeinoja ja turvaamistoimia. Säännöksiä etsinnästä, takavarikosta, turvaamistoimenpiteistä, ulosmittauksesta ja pakkolunastuksesta on esimerkiksi pakkokeinolaissa
(806/2011)
, oikeudenkäymiskaaressa
(4/1734)
, ulosottokaaressa
(705/2007)
, rikoslaissa
(39/1889)
, laissa sakon täytäntöönpanosta
(806/2011), oikeudenkäymiskaaressa
(4/1734), ulosottokaaressa
(705/2007), rikoslaissa
(39/1889), laissa sakon täytäntöönpanosta
(672/2002)
ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa
(603/1977)
. Lisäksi erityislaeissa on säännöksiä lunastuksesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Valmiuslaissa
(603/1977). Lisäksi erityislaeissa on säännöksiä lunastuksesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Valmiuslaissa
(1552/2011)
säädetään omaisuuden pakkoluovutuksesta
ja eräistä muista omaisuuteen kohdistuvista pakkotoimista poikkeusolojen vallitessa. Hallinnollisista pakkotoimista säädetään uhkasakkolaissa
(1113/1990)
. Lisäksi perustuslain 81 §:n 1 momentin ja 121 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisuuden perusteista säädetään lailla.
(1113/1990). Lisäksi perustuslain 81 §:n 1 momentin ja 121 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisuuden perusteista säädetään lailla.
… 20 строк без изменений …
Suomessa lain tasolla säädettyjä erioikeuksia ja vapauksia koskeva sopimusmääräys kuuluu lainsäädännön alaan (esim. PeVL 38/2000 vp ja PeVL 49/2001 vp). Yleissopimuksen 6 artiklan määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan.
Määräenemmistöpäätökset kattavat siten mm. eduskunnan toimivallan kannalta merkittäviä eduskunnan budjettivaltaan liittyviä kysymyksiä. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan, sillä se liittyy valtion täysivaltaisuuden käyttämiseen. Määräyksen suhdetta Suomen täysivaltaisuuteen selostetaan tarkemmin esityksen jaksossa 10.2.
Käsittelyjärjestys
.
Käsittelyjärjestys.
… 49 строк без изменений …
10 artikla. Neuvosto. Artiklassa määrätään, että neuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista jäsentä. Neuvoston jäsenten toimikausi on lähtökohtaisesti kolme vuotta vuorotteluperiaatteella. Artiklan mukaan yleiskokous päättää neuvoston kokoonpanon valitsemalla jäsenet neuvostossa toimimista kohtaan kiinnostuksensa ilmaisseiden jäsenten luettelosta siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tulleet jäseniksi. Yleiskokous määrittää ensimmäisessä istunnossaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen yhdeksän ensimmäistä jäsentä, jotka muodostavat neuvoston. Ukraina ja Venäjä voivat olla neuvoston jäseninä edellä mainitun vuorotteluperiaatteen perusteella. Silloin, kun Ukraina ja/tai Venäjä ovat komission jäseninä mutta eivät neuvoston jäseninä, ne kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin ja niillä on oikeus esittää kantansa mutta ei äänioikeutta.
Sopimus ei sisällä henkilötietojen suojaa koskevia määräyksiä. Siten henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen hyväksyminen neuvostossa on keskeistä, ml. koska jäsenet voivat vaihtaa tietoja komission kanssa tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten ratkaisuista, kuten edellä 19 artiklassa määrätään. Koska komissio ei olisi Euroopan neuvoston toimielin, vaan siitä riippumaton sopimuksella perustettava elin, sitä eivät myöskään koskisi Euroopan neuvoston hyväksymät tietosuojamääräykset. Henkilötietojen suojasta säädetään Suomessa lailla, ja jos Suomi jäsenenä luovuttaa tietoja komissiolle, Suomea sitoo jäsenenä sen oma tietojen luovuttamiseen ja henkilötietojen suojaan sovellettava lainsäädäntö. Tilanteesta riippuen Suomen viranomaiset soveltaisivat EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 ja sitä täydentävää tietosuojalakia
(1050/2018)
… 81 строк без изменений …
tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä
annettua lakia (1054/2018, rikosasioiden tietosuojalaki). Tietosuoja-asetus ja rikosasioiden tietosuojalaki sisältää säännökset henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille. Lisäksi sovellettavaksi voivat tulla yksittäisiä viranomaisia koskevat erityissäännökset. Suomea sitoo myös yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (tietosuojayleissopimus, SopS 35 ja 36/1992). Yleissopimusta on muutettu pöytäkirjalla nro CETS 223, joka ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan.
37 artikla. Ilmoitukset. Artiklassa määrätään erinäisistä EN:n pääsihteerin tekemistä yleissopimukseen liittyvistä ilmoituksista koskien mm. allekirjoittamista, ratifiointia, hyväksymistä ja liittymistä.
7
Lakiehdotuksen säännöskohtaiset perustelut
7Lakiehdotuksen säännöskohtaiset perustelut
… 5 строк без изменений …
Esityksen tavoitteena on hyväksyä ja saattaa kansallisesti voimaan Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta tehty yleissopimus. Yleissopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja näin ollen se on hyväksyttävä ja saatettava voimaan eduskunnan myötävaikutuksella perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaisesti. Koska yleissopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi aineellista lainsäädäntöä ei ole tarpeen muuttaa, esitys sisältää vain ehdotuksen blankettilaiksi. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.
3 §. Lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
8
Voimaantulo
8Voimaantulo
… 3 строк без изменений …
Yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että 25 sopimuksen allekirjoittajaa on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi ja että näiden sitoutuneiden valtioiden yksittäiset rahoitusosuudet Ukrainan vahinkorekisterin talousarvioon vuodelle 2025 muodostavat yhteenlaskettuina vähintään 50 prosenttia kyseisen talousarvion kokonaismäärästä. Yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
9
Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
9Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus
Yleissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka kuuluisivat Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991)
18 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Esitykseen liittyvän voimaansaattamislain voimaantulolle Ahvenanmaan maakunnassa ei siten ole tarpeen saada itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaista Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää.
10
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
10.1
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
10Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
10.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
… 15 строк без изменений …
Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako
asiasta on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).
Perustuslain 94 §:n mukaan eduskunta hyväksyy sopimukset myös silloin, kun ne ”muusta syystä” vaativat eduskunnan hyväksymisen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (
HE 1/1998 vp
). Eduskunnan suostumusta edellyttävät sellaiset kansainväliset velvoitteet, jotka aiheuttavat valtiolle vähäistä suurempia kustannuksia. Kustannusten merkittävyyttä arvioitaessa voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan lähtökohtana pitää sitä, kuinka merkittävällä tavalla velvoite sitoo eduskuntaa tämän päättäessä valtion talousarviosta. Jos velvoitteesta aiheutuva menoerä on niin vähäinen, että se on toteutettavissa talousarvioon sisältyvän määrärahan puitteissa ilman tarvetta korottaa määrärahaa tai uuden määrärahan lisäämistä talousarvioon, ei tällainen velvoite toistuvanakaan ole perustuslain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustuslain mukaan ”muusta syystä” eduskunnan
Perustuslain 94 §:n mukaan eduskunta hyväksyy sopimukset myös silloin, kun ne ”muusta syystä” vaativat eduskunnan hyväksymisen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (HE 1/1998 vp). Eduskunnan suostumusta edellyttävät sellaiset kansainväliset velvoitteet, jotka aiheuttavat valtiolle vähäistä suurempia kustannuksia. Kustannusten merkittävyyttä arvioitaessa voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan lähtökohtana pitää sitä, kuinka merkittävällä tavalla velvoite sitoo eduskuntaa tämän päättäessä valtion talousarviosta. Jos velvoitteesta aiheutuva menoerä on niin vähäinen, että se on toteutettavissa talousarvioon sisältyvän määrärahan puitteissa ilman tarvetta korottaa määrärahaa tai uuden määrärahan lisäämistä talousarvioon, ei tällainen velvoite toistuvanakaan ole perustuslain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustuslain mukaan ”muusta syystä” eduskunnan
hyväksymistä vaativa (PeVL 29/2012 vp). Sopimuksen voimaantulon ja maksuvelvollisuuden realisoitumisen ajankohta ei ole vielä tiedossa. Ensimmäisen vuoden rahoitusosuudesta aiheutuvat kustannukset on kuitenkin arvioitu katettavaksi nykyiseen talousarvioon sisältyvistä määrärahoista. Esityksellä ei siten ole vaikutusta vielä vuoden 2027 talousarvioon. Vuosittaisen jäsenmaksuvelvoitteen voimassaolon aikana tulee sen rahoittamiseen varata riittävät määrärahat tulevissa talousarvioissa. Tämä saattaa edellyttää momentin määrärahan kasvattamista nykyisestä. Velvoitteesta aiheutuu siten sellaisia kustannuksia, joita voidaan pitää vähäistä suurempina ja jotka sitovat eduskuntaa tämän päätettäessä valtion talousarviosta. Sopimus vaatii tämän vuoksi eduskunnan hyväksymisen.
Yleissopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, joista on tehty tarkempaa selkoa jaksossa 6
Yleissopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
… 6 строк без изменений …
ja joita selostetaan alla. Tämän vuoksi yleissopimukselle on tarpeen hankkia eduskunnan suostumus.
Edellä jaksossa 6 selostetun mukaisesti 9 artiklan määräykset määräenemmistöpäätöksenteosta kuuluvat lainsäädännön alaan siltä osin kuin ne kattavat eduskunnan toimivallan kannalta merkittäviä eduskunnan budjettivaltaan liittyviä kysymyksiä.
10.2
Käsittelyjärjestys
10.2Käsittelyjärjestys
… 8 строк без изменений …
Yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti yleiskokouksen päätöksentekomenettelyä koskevat määräykset mahdollistavat sen, että Suomi voisi tulla sidotuksi päätöksiin, joita se on vastustanut. Edellä jaksossa 6 selostetun mukaisesti yleiskokous on kokonaisvastuussa komission toimeksiannon täyttämisestä ja se mm. hyväksyy komission vuotuisen rahoitusosuusasteikon, talousarvion, rahoituskertomuksen ja toimintakertomuksen. Yleiskokouksen päätöksentekoa budjettikysymyksissä ohjaavat kuitenkin mm. yleissopimuksen 23 artiklan määräykset, joiden mukaan yleiskokous hyväksyy vuotuisen rahoitusosuusasteikon taloudellisen komitean ehdotuksen perusteella, joka puolestaan pohjautuu EN:n vuotuiseen rahoitusasteikkoon. Siten määräenemmistöpäätökset kattavat mm. eduskunnan toimivallan kannalta merkittäviä eduskunnan budjettivaltaan liittyviä kysymyksiä.
Lakiehdotus
1
Laki Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta tehdystä yleissopimuksesta
… 11 строк без изменений …
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Helsingissä
24.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Ulkoministeri
Elina Valtonen
PääministeriPetteri OrpoUlkoministeriElina Valtonen
… 6 строк без изменений …
Sopimusteksti
palauttavat mieliin
kaikkia valtioita koskevat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan mukaiset velvoitteet, mukaan lukien velvoite pidättyä kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa, ja selvittää kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin,
ilmaisevat
syvän huolensa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä, siviiliväestön siirroista, infrastruktuurin ja luonnonvarojen katastrofaalisesta hävittämisestä, julkisen ja yksityisen omaisuuden menetyksistä ja taloudellisesta tuhosta,
pitävät mielessä
, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa vapauteen, yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kansainvälistä rauhaa ja kehittää ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä riippumatta niiden poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä tai niiden kehitystasosta,
pitävät mielessä, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa vapauteen, yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kansainvälistä rauhaa ja kehittää ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä riippumatta niiden poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä tai niiden kehitystasosta,
palauttavat mieliin
2 päivänä maaliskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/1 nimeltä ”Aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous tuomitsee jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisena tekona,
palauttavat mieliin
Kansainvälisen oikeuden toimikunnan artiklat kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja koskevasta valtiovastuusta ja vastuussa olevan valtion velvollisuuden korvata täysimääräisesti vahinko, joka on aiheutunut kansainvälisen oikeuden vastaisesta teosta,
palauttavat mieliin
16 päivänä joulukuuta 2005 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 60/147, jossa yleiskokous hyväksyi perusperiaatteet ja suuntaviivat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön törkeiden loukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavien loukkausten uhreiksi joutuneiden oikeudesta korvaukseen ja hyvitykseen (Principles and Guidelines on the Right to a Remedy and Reparation for Victims of Gross Violations of International Human Rights Law and Serious Violations of International Humanitarian Law),
palauttavat mieliin
14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 nimeltä ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,
palauttavat mieliin, että päätöslauselmassa ES/11-5 yleiskokous totesi lisäksi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen,
palauttavat mieliin, että yleiskokous lisäksi tunnusti tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi,
palauttavat mieliin, että yleiskokous suositti, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä tai vammoista ja jonka tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä,
pitävät myönteisenä
Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perustamista Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3 Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaissopimuksen laatimisesta, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,
panevatmyös merkille, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri on toimintavalmis ja ottaa vastaan, käsittelee ja kirjaa korvausvaatimuksia perussääntönsä mukaisesti,
palauttavat mieliin
, että päätöslauselmassa ES/11-5 yleiskokous totesi lisäksi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen,
palauttavat mieliin
, että yleiskokous lisäksi tunnusti tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi,
palauttavat mieliin
, että yleiskokous suositti, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä tai vammoista ja jonka tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä,
pitävät myönteisenä
Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perustamista Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3 Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaissopimuksen laatimisesta, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,
panevat
myös merkille
, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri on toimintavalmis ja ottaa vastaan, käsittelee ja kirjaa korvausvaatimuksia perussääntönsä mukaisesti,
palauttavat mieliin
Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perussäännön, jonka mukaan rekisterin toiminnan, mukaan lukien sen digitaalinen alusta kaikkine siihen kirjattuine korvausvaatimuksiin liittyvine tietoineen ja todisteineen, on tarkoitus muodostaa ensimmäinen osa tulevasta kansainvälisestä korvausmekanismista, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan kanssa,
panevat merkille
, että tämä yleissopimus on tällainen kansainvälinen väline ja että sillä perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, joka muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan. Korvausmekanismiin voi kolmantena osana sisältyä myös tuleva korvausrahasto, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi aiheutuneista vahingoista, menetyksistä tai vammoista,
panevat merkille
, että vaikka tässä yleissopimuksessa käsitellään Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen tekemiä kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta niistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, joita se on tehnyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen, eikä estä tämän yleissopimuksen muuttamista siten, että sen ajallinen soveltamisala ulotetaan 20 päivään helmikuuta 2014,
panevat merkille, että tämä yleissopimus on tällainen kansainvälinen väline ja että sillä perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, joka muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan. Korvausmekanismiin voi kolmantena osana sisältyä myös tuleva korvausrahasto, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi aiheutuneista vahingoista, menetyksistä tai vammoista,
panevat merkille, että vaikka tässä yleissopimuksessa käsitellään Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen tekemiä kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta niistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, joita se on tehnyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen, eikä estä tämän yleissopimuksen muuttamista siten, että sen ajallinen soveltamisala ulotetaan 20 päivään helmikuuta 2014,
sitoutuvat
… 595 строк без изменений …
panemaan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset kansainvälisen oikeuden mukaisesti,
Recalling
the obligations of all States under Article 2 of the Charter of the United Nations, including the obligation to refrain in their international relations from the threat or use of force against the territorial integrity or political independence of any State, or in any other manner inconsistent with the purposes of the United Nations, and to settle their international disputes by peaceful means;
Expressing
grave concern at the loss of life, civilian displacement, catastrophic destruction of infrastructure and natural resources, loss of public and private property, and economic calamity caused by the Russian Federation’s aggression against Ukraine;
Bearing in mind
the importance of maintaining and strengthening international peace founded upon freedom, equality, justice, and respect for human rights, and of developing friendly relations among nations irrespective of their political, economic, and social systems or the levels of their development;
Recalling
United Nations General Assembly resolution ES-11/1 of 2 March 2022, entitled “Aggression against Ukraine”, in which the General Assembly deplored in the strongest terms the aggression by the Russian Federation against Ukraine in violation of Article 2(4) of the Charter of the United Nations;
Recalling
the International Law Commission’s Articles on the Responsibility of States for Internationally Wrongful Acts and the obligation of the responsible State to make full reparation for the injury caused by the internationally wrongful act;
Recalling
United Nations General Assembly resolution 60/147 of 16 December 2005, in which the General Assembly adopted the Basic Principles and Guidelines on the Right to a Remedy and Reparation for Victims of Gross Violations of International Human Rights Law and Serious Violations of International Humanitarian Law;
Recalling
United Nations General Assembly resolution ES-11/5 of 14 November 2022, entitled “Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”, in which the General Assembly recognised that the Russian Federation must be held to account for any violations of international law in or against Ukraine, including its aggression in violation of the Charter of the United Nations, as well as any violations of international humanitarian law and international human rights law;
Recalling
that in resolution ES-11/5, the General Assembly further recognised that the Russian Federation must bear the legal consequences of all of its internationally wrongful acts, including making reparation for the injury, including any damage, caused by such acts;
Recalling
that the General Assembly further recognised the need for the establishment, in cooperation with Ukraine, of an international mechanism for reparation for damage, loss, or injury, and arising from the internationally wrongful acts of the Russian Federation in or against Ukraine;
Recalling
that the General Assembly recommended the creation by Member States, in cooperation with Ukraine, of an international register of damage to serve as a record, in documentary form, of evidence and claims information on damage, loss, or injury to all natural and legal persons concerned, as well as the State of Ukraine, caused by internationally wrongful acts of the Russian Federation in or against Ukraine, as well as to promote and coordinate evidence-gathering;
Welcoming
the creation of the Register of Damage Caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine through Resolution CM/Res(2023)3 of the Committee of Ministers of the Council of Europe of 12 May 2023 establishing the Enlarged Partial Agreement on the Register of Damage Caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine as confirmed by Resolution CM/Res(2025)3 of the Committee of Ministers of the Council of Europe of 9 July 2025;
Noting also
that the Register of Damage Caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine is operational and receives, processes, and records claims in accordance with its Statute;
Recalling
the Statute of the Register of Damage Caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine, which stipulates that the work of the Register, including its digital platform with all data about claims and evidence recorded therein, is intended to constitute the first component of a future international compensation mechanism to be established by a separate international instrument in cooperation with Ukraine;
Noting
that this Convention is such an international instrument and that it establishes the International Claims Commission for Ukraine, which constitutes the second component of the international compensation mechanism that may also include, as the third component, a future compensation fund mandated to pay compensation for damage, loss, or injury caused by the Russian Federation’s internationally wrongful acts in or against Ukraine;
Noting
that whilst this Convention addresses internationally wrongful acts committed by the Russian Federation in or against Ukraine on or after 24 February 2022, this does not absolve the Russian Federation of any responsibility for its internationally wrongful acts committed in or against Ukraine on or after 20 February 2014, nor does it preclude the possibility of a future amendment to this Convention to allow its temporal scope to be extended to 20 February 2014;
Committing
… 587 строк без изменений …
to implement the provisions of this Convention in conformity with international law;
¹ In accordance with the adjusted budget 2025 (document RD4U-COP(2024)16, p. 6, Table 7), as adopted by the Conference of Participants of the Register on 11 October 2024 (document RD4U-COP(2024)18, p. 3), 50 % of the total budget of the Register for 2025 equals €3 692 150. For signatories that have not made a contribution to the budget of the Register for 2025, the amount that would have been their assessed contribution to the budget of the Register had they been a Participant of the Register shall be used for the purposes of calculation of aggregate individual contributions under this subparagraph (b).