Что изменилось
HE 201/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-03 03:58 · +686 −1374 строк
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Hallinnonala
Ympäristöministeriö
Antopäivä
24.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 201/2026
… 14 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1Asian tausta ja valmistelu
… 2 строк без изменений …
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdennetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Hallitusohjelman mukaan myös selkeytetään asuntojen vuokrausta sekä majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä ja varmistetaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistetaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.
Valtion tukemia vuokra-asuntoja koskeviin vuokrasopimuksiin yleislakina sovellettavaan lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995, AHVL) tulee useita muutoksia lokakuun 2026 alussa (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta
531/2026
ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinhuoneistojen vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneistojen vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta
HE 33/2026 vp
). Muutosten taustalla on Selvitys huoneenvuokralainsäädännön toimivuudesta ja ajantasaisuuden arvioinnista (
Ympäristöministeriön raportteja 23/2016
). Selvityksessä suositeltiin harkittavaksi, tarvitsevatko valtion tukemat vuokrakohteet muiltakin osin kuin vuokran määrittämisen osalta erilaisia säännöksiä kuin vapaarahoitteiset. Tarve tuli ilmi erityisesti huoneiston käyttöoikeuden luovuttamiseen ja vuokraoikeuden siirtoon liittyvissä tilanteissa. Tarpeet tarkentuivat edelleen AHVL:n muutosten valmistelun yhteydessä. Myös selvityksessä tulojen vaikutuksesta asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa suositeltiin vuokraoikeuden siirron rajaamista (
Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:21
). Huoneenvuokralainsäädäntö on nykyisin oikeusministeriön toimialaa, kun taas valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöehtoja koskeva erityislainsäädäntö on ympäristöministeriön
HE 33/2026 vp). Muutosten taustalla on Selvitys huoneenvuokralainsäädännön toimivuudesta ja ajantasaisuuden arvioinnista (
Ympäristöministeriön raportteja 23/2016). Selvityksessä suositeltiin harkittavaksi, tarvitsevatko valtion tukemat vuokrakohteet muiltakin osin kuin vuokran määrittämisen osalta erilaisia säännöksiä kuin vapaarahoitteiset. Tarve tuli ilmi erityisesti huoneiston käyttöoikeuden luovuttamiseen ja vuokraoikeuden siirtoon liittyvissä tilanteissa. Tarpeet tarkentuivat edelleen AHVL:n muutosten valmistelun yhteydessä. Myös selvityksessä tulojen vaikutuksesta asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa suositeltiin vuokraoikeuden siirron rajaamista (Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:21). Huoneenvuokralainsäädäntö on nykyisin oikeusministeriön toimialaa, kun taas valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöehtoja koskeva erityislainsäädäntö on ympäristöministeriön
… 8 строк без изменений …
toimialaa.
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 18.5.—26.6.2026. Lausuntoja pyydettiin laajalla otannalla valtion tukemia vuokra-asuntoja omistavilta yhteisöiltä ja kunnilta, hyvinvointialueilta, vuokralaisia ja vuokranantajia edustavilta järjestöiltä ja muilta alan toimijoilta sekä Suomen Kuntaliitto ry:ltä ja Hyvil Oy:ltä. Lisäksi lausuntoa pyydettiin otannalla tuomioistuimilta, keskeisiltä valtion viranomaisilta ja ministeriöiltä, eduskunnan oikeusasiamieheltä, valtioneuvoston oikeuskanslerilta, tietosuojavaltuutetulta ja lapsiasiavaltuutetulta sekä Finanssiala ry:ltä ja Kuntarahoitus Oyj:ltä. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 261 vastaanottajalle, joista 59 vastasi pyyntöön. Vastanneista 4 ilmoitti, ettei anna lausuntoa tai ole lausuttavaa. Myös niillä, joilta lausuntoa ei nimenomaisesti pyydetty, oli mahdollisuus antaa lausunto. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi saatiin 3 lausuntoa. Lausuntoja saatiin siten yhteensä
58. Lausuntokierroksella ollut esitysluonnos, saadut lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat julkisessa palvelussa osoitteessa
https://valtioneuvosto.fi/hankkeet
tunnuksella
YM008:00/2026
.
YM008:00/2026.
Asukasvalintatehtävästä säätäminen, kunnan jäsenen etusijasta luopuminen asukasvalinnassa sekä eräät hyvinvointialueiden toimivaltaan ja valvonnan tiedonsaantioikeuksiin liittyvät muutokset olivat olleet valmistelussa jo aiemmin ja lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 4.3.—12.4.2024. Lausuntoja pyydettiin valtion tukemia asuntoja omistavilta yhteisöiltä, kunnilta, järjestöiltä sekä asianomaisilta valtion viranomaisilta ja ministeriöiltä. Lausuntopyyntö lähetettiin 118 vastaanottajalle, joista 28 vastasi pyyntöön. Vastanneista 2 ilmoitti, että ei anna lausuntoa. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi saatiin 5 lausuntoa. Lausuntoja saatiin siten yhteensä 31. Kyseisen lausuntokierroksen asiakirjat ovat osoitteessa
https://valtioneuvosto.fi/hankkeet
tunnuksella
YM010:00/2023
.
YM010:00/2023.
Esityksestä on käyty kuntalain
(410/2015)
11 §:n mukainen neuvottelu, ja asia on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Valtion tukemat vuokra-asunnot
2.1.1
Valtion tuki ja vuokrat
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Valtion tukemat vuokra-asunnot
2.1.1Valtion tuki ja vuokrat
Valtio tukee kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein vuokrattavien asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista maksamalla tätä tarkoitusta varten otetuille lainoille korkotukea sekä valtiontakauksella. Korkotukilainoitus on korvannut aiemmin samaan tarkoitukseen myönnetyt aravalainat. Erityisryhmien asumista edistetään lisäksi investointiavustuksilla. Valtion tukeen liittyy asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina, ja muun muassa asukasvalinta on säänneltyä rajoitusten voimassaoloajan. Valtion tuen ehdoista säädetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001, pitkä korkotukilaki), aravarajoituslaissa
(1190/1993)
ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa (574/2016, lyhyt korkotukilaki). Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen osalta ehdoista säädetään lisäksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa
laissa
(1281/2004)
.
(1281/2004).
… 5 строк без изменений …
EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta korkotukilaina ja investointiavustus ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettäviä tukia (englanniksi services of general economic interest, SGEI). Tuki on korvausta yrityksen täyttämästä julkisen palvelun velvoitteesta eli sosiaaliperusteisen asumisen palvelujen tarjoamisesta.
voidaan kuitenkin tasata, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin asuntojen käyttöarvoa ja olisivat keskenään oikeudenmukaisessa suhteessa.
Valtion tukemista vuokra-asunnoista 70 prosenttia sijaitsee kunnissa, joissa niiden keskivuokrat ovat markkinavuokria edullisempia (44 kuntaa). Ero markkinavuokriin on suurin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä ero vuonna 2026 on 24 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla noin 14—16 prosenttia. Vuosina 2022—2024 tapahtuneen kustannusten ja erityisesti korkomenojen voimakkaan nousun seurauksena monet valtion tukemia asuntoja omistavat vuokrataloyhteisöt korottivat vuokria poikkeuksellisen paljon. Suurimpia vuokrankorotuksia ovat tehneet eniten uudistuotantoa rakentaneet yhteisöt, joilla on paljon velkaa suhteessa asuntokannan kokoon. Markkinavuokrien nousua on hillinnyt runsas asuntotarjonta. Näin ollen valtion tukemien vuokrien ero markkinavuokriin on viime aikoina kaventunut suurissa kaupungeissa, ja asuntojen hakijamäärät kokonaisuutena ovat myös laskeneet. (
Varke: Asuntomarkkinakatsaukset 1/2025 ja 1/2026
. Katsauksissa vuokratason ero lasketaan kaksioiden keskivuokrien perusteella, ja se voi olla erilainen muun kokoisia asuntoja tarkasteltaessa.)
Valtion tukemista vuokra-asunnoista 70 prosenttia sijaitsee kunnissa, joissa niiden keskivuokrat ovat markkinavuokria edullisempia (44 kuntaa). Ero markkinavuokriin on suurin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä ero vuonna 2026 on 24 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla noin 14—16 prosenttia. Vuosina 2022—2024 tapahtuneen kustannusten ja erityisesti korkomenojen voimakkaan nousun seurauksena monet valtion tukemia asuntoja omistavat vuokrataloyhteisöt korottivat vuokria poikkeuksellisen paljon. Suurimpia vuokrankorotuksia ovat tehneet eniten uudistuotantoa rakentaneet yhteisöt, joilla on paljon velkaa suhteessa asuntokannan kokoon. Markkinavuokrien nousua on hillinnyt runsas asuntotarjonta. Näin ollen valtion tukemien vuokrien ero markkinavuokriin on viime aikoina kaventunut suurissa kaupungeissa, ja asuntojen hakijamäärät kokonaisuutena ovat myös laskeneet. (Varke: Asuntomarkkinakatsaukset 1/2025 ja 1/2026. Katsauksissa vuokratason ero lasketaan kaksioiden keskivuokrien perusteella, ja se voi olla erilainen muun kokoisia asuntoja tarkasteltaessa.)
Valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta 25 prosenttia puolestaan sijaitsee kunnissa, joissa niiden keskivuokrat ovat markkinavuokria kalliimpia (188 kuntaa) (lähde sama kuin edellä). Monissa kunnissa kasvukeskusten ulkopuolella vuokra-asuntotarjonta voi muodostua lähes kokonaan valtion tuella rakennetuista asunnoista eikä uudistuotantoa juurikaan ole.
2.1.2
Asunnot ja asukasrakenne
2.1.2Asunnot ja asukasrakenne
… 1 строк без изменений …
Valtion tuella rakennettuja, käyttörajoitusten alaisia vuokra-asuntoja oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 345 500, mikä on noin 27 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista. Asunnoista 70 prosenttia (noin 240 000) on niin kutsuttuja tavallisia vuokra-asuntoja ja 30 prosenttia (noin 106 000) erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Erityisryhmiä ovat muun muassa tukea tarvitsevat ikääntyneet henkilöt, vammaiset henkilöt, pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneet henkilöt ja opiskelijat.
Valtion tukemasta asuntokannasta noin 28 prosenttia on yksiöitä, 47 prosenttia kaksioita, 20 prosenttia kolmioita ja loput suurempia. Asuntotuotannon painopiste on siirretty pienempiin asuntoihin yksin asumisen yleistyessä ja perhekoon pienentyessä. Asuntokanta uusiutuu kuitenkin hitaammin kuin kysyntä muuttuu, mistä voi seurata pulaa pienemmistä asunnoista ja ylitarjontaa suuremmista asunnoista. Pienten ja edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ovat lisänneet myös 2024 ja 2025 voimaan tulleet yleisen asumistuen ja toimeentulotuen määrien ja ehtojen muutokset. Esimerkiksi perustoimeentulotukiasiakkailla voidaan aiempaa harvemmin hyväksyä toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen
(144/2024)
… 5 строк без изменений …
mukaisia kuntakohtaisia rajoja suuremmat asumismenot. Lisäksi 1.8.2025 käyttöön otettu opintotuen asumislisä on pääsääntöisesti opiskelijoille aiemmin myönnettyä yleistä asumistukea matalampi.
(Lähteet:
Varke: Valtion tukeman asuntokannan tilastot ja selvitykset
ja
Selvitykset asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, YM070:00/2024
.)
2.1.3
Asukkaiden vaihtuvuus
Selvitykset asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, YM070:00/2024.)
2.1.3Asukkaiden vaihtuvuus
Vuokrasopimukset valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa. Tavoitteena on vuokralaisen mahdollisuus luottaa asumisen pysyvyyteen ja suunnitella siirtymisensä muihin asumismuotoihin elämäntilanteensa mukaan. Määräaikaisia vuokrasopimuksia tehdään esimerkiksi poikettaessa asukasvalintaperusteista tilapäisistä syistä (ks. luku 2.2.4.2) tai kokeiltaessa uuden vuokrasuhteen onnistumista aiempien vuokravelkojen tai häiriöiden jälkeen.
Vuoden 2022 tilastotarkastelun perusteella noin 60 prosenttia tavallisten pitkällä korkotukilainalla tai aravalainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen vuokralaisista oli asunut samassa asunnossa enintään viisi vuotta. Vuokralaisista 10 prosenttia oli asunut samassa asunnossa vähintään 20 vuotta. Pois muuttaneista vähän alle puolet siirtyi markkinavuokralle, kolmasosa toiseen valtion tukemaan asuntoon ja neljäsosa omistusasuntoon. (VATT Datahuone 2025.) Vuonna 2025 tavallisen valtion tukeman vuokra-asunnon sai koko maassa yhteensä 49 500 kotitaloutta eli noin viidenneksessä näistä asunnoista vaihtui asukkaat (
Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026
).
2.2
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta
2.2.1
Asukasvalintatehtävä ja asukasvalinnan valvontatehtävä
Vuoden 2022 tilastotarkastelun perusteella noin 60 prosenttia tavallisten pitkällä korkotukilainalla tai aravalainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen vuokralaisista oli asunut samassa asunnossa enintään viisi vuotta. Vuokralaisista 10 prosenttia oli asunut samassa asunnossa vähintään 20 vuotta. Pois muuttaneista vähän alle puolet siirtyi markkinavuokralle, kolmasosa toiseen valtion tukemaan asuntoon ja neljäsosa omistusasuntoon. (VATT Datahuone 2025.) Vuonna 2025 tavallisen valtion tukeman vuokra-asunnon sai koko maassa yhteensä 49 500 kotitaloutta eli noin viidenneksessä näistä asunnoista vaihtui asukkaat (Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026).
2.2Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta
2.2.1Asukasvalintatehtävä ja asukasvalinnan valvontatehtävä
Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukasvalinnasta valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, kuten muihinkin vuokra-asuntoihin, on huolehtinut vakiintuneesti asunnon omistaja, yleensä vuokrataloyhteisö. Omistajan toimeksiannosta asukasvalinnan voi joissakin tapauksissa tehdä esimerkiksi isännöintitoimisto. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta tai hyvinvointialue. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tehnyt asukasvalinnan omistamiinsa valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, vaikka muutoin asuntoja hallinnoivat kaupungin omistamat vuokrataloyhteisöt. Hyvinvointialue tekee asukasvalinnan esimerkiksi toimiessaan sosiaalihuoltolain
(1301/2014)
… 2 строк без изменений …
mukaisiin asumispalveluihin käytettävien asuntojen välivuokraajana tai muutoin osoittaessaan asukkaita niihin. Myös muu palveluntarjoaja voi toimia tällaisten asuntojen välivuokraajana ja siten huolehtia asukasvalintatehtävästä.
Asukasvalintaa suorittavaan henkilöön sekä yhteisön toimielimen tai johdon jäseneen heidän hoitaessaan asukasvalintatehtäviä sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Säännöksiä sovelletaan myös niihin henkilöihin, jotka hoitavat asukasvalintatehtäviä vuokra-asunnon omistajan alihankkijan palveluksessa. Virkavastuun osalta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat säännökset muutettiin kokonaisuutena vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa vuonna 2023 voimaan tulleella lainmuutoksella. Aravarajoituslaissa oli jo aiemminkin säädetty virkavastuusta yleisellä tasolla. Tuolloin myös arvioitiin perustuslain 124 §:n mukaiset edellytykset julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle ja todettiin, että toimivallan siirto on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen
ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi,
HE 248/2022 vp
, s. 40–43). Virkavastuusäännökset ovat pitkän korkotukilain 41 a §:ssä, aravarajoituslain 24 §:ssä ja lyhyen korkotukilain 11 a §:ssä.
HE 248/2022 vp, s. 40–43). Virkavastuusäännökset ovat pitkän korkotukilain 41 a §:ssä, aravarajoituslain 24 §:ssä ja lyhyen korkotukilain 11 a §:ssä.
Voimassa olevissa korkotukilaeissa ja aravarajoituslaissa ei kuitenkaan säädetä siitä, kuka asukasvalintatehtävästä huolehtii eli kenelle tehtävä on annettu. Sääntelyä tulisi täydentää, jolloin se selkeämmin täyttäisi perustuslain 124 §:n vaatimuksen siitä, että julkisen hallintotehtävän hoitamisen tulee perustua lakiin.
Käytännössä virkavastuulla tehtävään asukasvalintaan voidaan katsoa kuuluvan asunnon ilmoittaminen vuokrattavaksi, asunnon hakemista ja asukasvalintaa koskeva neuvonta, saapuneiden hakemusten suodattaminen ja hakijoiden välinen vertailu, asuntotarjouksen lähettäminen valitulle hakijalle ja hakijan kutsuminen asuntonäytölle (asuntonäytön pitäminen ei kuitenkaan ole virkavastuulla tapahtuvaa), hakijan lähettämien liitteiden tarkistaminen ja hakijan hyväksyminen asukkaaksi sekä vuokrasopimuksen lähettäminen hakijalle allekirjoitettavaksi tai hakijan kutsuminen paikan päälle allekirjoittamaan sopimus (
Aran ohjauskirje 22.6.2023
). Asukasvalinnasta ei tehdä valituskelpoista hallintopäätöstä, mutta asukasvalintaan liittyvistä virheistä ja laiminlyönneistä saa kannella valvonnasta vastaavalle
Käytännössä virkavastuulla tehtävään asukasvalintaan voidaan katsoa kuuluvan asunnon ilmoittaminen vuokrattavaksi, asunnon hakemista ja asukasvalintaa koskeva neuvonta, saapuneiden hakemusten suodattaminen ja hakijoiden välinen vertailu, asuntotarjouksen lähettäminen valitulle hakijalle ja hakijan kutsuminen asuntonäytölle (asuntonäytön pitäminen ei kuitenkaan ole virkavastuulla tapahtuvaa), hakijan lähettämien liitteiden tarkistaminen ja hakijan hyväksyminen asukkaaksi sekä vuokrasopimuksen lähettäminen hakijalle allekirjoitettavaksi tai hakijan kutsuminen paikan päälle allekirjoittamaan sopimus (Aran ohjauskirje 22.6.2023). Asukasvalinnasta ei tehdä valituskelpoista hallintopäätöstä, mutta asukasvalintaan liittyvistä virheistä ja laiminlyönneistä saa kannella valvonnasta vastaavalle
… 3 строк без изменений …
viranomaiselle eli kunnalle tai hyvinvointialueelle (pitkä korkotukilaki 41 § 3 momentti, aravarajoituslaki 21 § 2 momentti ja lyhyt korkotukilaki 30 § 3 momentti). Myös ylimmät laillisuusvalvontaviranomaiset tutkivat julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tehtyjä kanteluja. Rikosoikeudelliset virkavastuuasiat ja virheellisestä menettelystä johtuvat vahingonkorvausasiat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa. Viime kädessä myös virkavastuusäännösten soveltamisala ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä.
Pitkän korkotukilain ja aravarajoituslain asetuksenantovaltuuksien mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista (pitkä korkotukilaki 11 d § 2 momentti ja aravarajoituslaki 4 d § 2 momentti). Valtuuksien nojalla on säädetty ympäristöministeriön asetus arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä (904/2006, asuntohakemusasetus), joka ei sisällä säännöksiä asukasvalinnan valvonnan menettelytavoista. Lyhyen korkotukilain osalta valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalinnan valvonnasta (24 § 4 momentti), mutta säännöksiä ei ole annettu. Myöskään lain tasolla asukasvalinnan valvontaa ei ole tarkemmin säännelty.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke; entinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) on ohjeistanut kuntia ja hyvinvointialueita tekemään valvontatapapäätöksen. Ohjeen mukaan päätöksessä tulisi määritellä muun muassa valvontatavat ja valvontamäärät vuosittain, miten ja milloin vuokrataloyhteisöt toimittavat tiedot asukasvalinnoista valvontaa varten, miten kunta pitää luetteloa vuokra- ja osaomistustaloista, taloissa olevista asunnoista ja asuntojen käyttöasteesta, miten kunta tai hyvinvointialue raportoi valvontatuloksista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista valvonnan kohteelle ja kunnan tai hyvinvointialueen sisällä sekä miten havaittuihin epäkohtiin puututaan. Valvontatapoina voivat olla etukäteis- ja jälkivalvonta sekä pistokokeet. Epäkohtiin kunta tai hyvinvointialue voi puuttua huomauttamalla asiasta ja tehostamalla valvontaa. Jos menettely ei korjaannu, kunnan tai hyvinvointialueen tulisi ilmoittaa asiasta Varkelle. (
ohjeet.varke.fi: Asukasvalintojen ohjaus ja valvonta
.)
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke; entinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) on ohjeistanut kuntia ja hyvinvointialueita tekemään valvontatapapäätöksen. Ohjeen mukaan päätöksessä tulisi määritellä muun muassa valvontatavat ja valvontamäärät vuosittain, miten ja milloin vuokrataloyhteisöt toimittavat tiedot asukasvalinnoista valvontaa varten, miten kunta pitää luetteloa vuokra- ja osaomistustaloista, taloissa olevista asunnoista ja asuntojen käyttöasteesta, miten kunta tai hyvinvointialue raportoi valvontatuloksista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista valvonnan kohteelle ja kunnan tai hyvinvointialueen sisällä sekä miten havaittuihin epäkohtiin puututaan. Valvontatapoina voivat olla etukäteis- ja jälkivalvonta sekä pistokokeet. Epäkohtiin kunta tai hyvinvointialue voi puuttua huomauttamalla asiasta ja tehostamalla valvontaa. Jos menettely ei korjaannu, kunnan tai hyvinvointialueen tulisi ilmoittaa asiasta Varkelle. (ohjeet.varke.fi: Asukasvalintojen ohjaus ja valvonta.)
… 1 строк без изменений …
Käytännössä jälkikäteisvalvonta on Varken ohjaushavaintojen ja ympäristöministeriön vuokrataloyhteisöille tekemän kyselyn perusteella yleisempi tapa. Valvontatapapäätöksen tekeminen ja säännöllinen päivittäminen on yleisempää suuremmissa kaupungeissa kuin pienemmissä kunnissa. Hyvinvointialueille valvonta on vielä verrattain uusi asia ja osin jäsentymätön. Säännökset hyvinvointialueiden valvontatehtävästä tulivat voimaan 1.9.2023. Joidenkin hyvinvointialueiden valvontaan kuuluvia vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kokemusten mukaan valvontaa ei ole toistaiseksi ollut.
Hallinnon lainalaisuusperiaatteen, valvonnan läpinäkyvyyden ja käytäntöjen yhtenäistämisen näkökulmasta olisi perusteltua säätää valvontatapapäätöksestä ja arvioida myös tarvetta antaa sen sisällöstä tarkempia säännöksiä asetuksella. Sääntelyn tulisi kuitenkin pysyä valvonnan suunnittelua koskevissa menettelytavoissa. Valvonnan käytännön toteuttaminen on riippuvainen valvottavien kohteiden määrästä ja laadusta sekä muista alueellisista olosuhteista, joten kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava laaja harkintavalta. Lisäksi Varken ohjeet toimisivat jatkossakin sääntelyä tarkempana valvonnan tukena. Asetustasoinen sääntely voitaisiin toteuttaa kaikilta osin valtioneuvoston asetuksilla ja luopua erillisestä ympäristöministeriön asuntohakemusasetuksesta. Lisäksi olisi tarpeellista selventää valvontaviranomaisten toimivallan rajat tilanteissa, joissa valvonnassa havaitaan asukasvalintaperusteiden vastaista menettelyä.
2.2.2
Asukasvalintaperusteet
2.2.2Asukasvalintaperusteet
… 6 строк без изменений …
Pitkäaikaisella korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinta on keskenään yhdenmukaisesti säännelty. Asukasvalinnan tavoitteena on, että asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asukkaaksi valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. (Pitkä korkotukilaki 11 b § ja aravarajoituslaki 4 b §.)
asunnoissa ne ovat olleet ainoana asukasvalintakriteerinä käytössä koko ajan.
2.2.3
Kunnan jäsenen etusija
2.2.3Kunnan jäsenen etusija
Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettujen, kunnan tai kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa voidaan asunnontarpeen, tulojen ja varallisuuden kannalta kokonaisuutena arvioiden samassa asemassa olevien kesken asettaa etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsen (pitkä korkotukilaki 11 b § 3 momentti ja aravarajoituslaki 4 b § 3 momentti). Kunnan jäsenellä tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikuntalaissa
(201/1994)
tarkoitettu kotikunta on asunnon sijaintikunnassa.
Kunnan jäsenen asettaminen etusijalle oli ollut osassa kunnista vakiintunut käytäntö ennen kuin se kirjattiin lainsäädäntöön vuonna 2006. Tarkoituksena oli oikeustilan selkeyttäminen. Kuntien katsottiin tarvitsevan joustoa asukasvalintaan ottaen huomioon asukasvalinnan tärkeän roolin asuinalueiden erilaistumiskehityksen estämisessä sekä asukasvalinnan suuren vaikutuksen kunnan talouteen, koska asunnon lisäksi kunnan on järjestettävä asukkaalle hänen tarvitsemansa palvelut. (Hallituksen esitys eduskunnalle valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi,
HE 47/2006 vp
, s. 6.)
HE 47/2006 vp, s. 6.)
Ennen etusijasta säätämistä eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli ratkaisuissaan dnro 1183/4/03 ja dnro 2279/4/04 todennut, ettei hakijan kuntalaisuus ollut laillinen kriteeri asukasvalinnassa. Apulaisoikeusasiamies arvioi lisäksi, että kunnallisten vuokra-asuntojen myöntämistä vain kunnan omille asukkaille voitiin pitää liikkumisvapauteen kohdistuvana puuttumisena tai oikeudellisen liikkumisvapauden tosiasiallisena esteenä. Lisäksi asuinpaikan valinnanvapauden asemasta perusoikeutena seuraa, että asuinpaikkaan perustuvaa erottelua ihmisten välillä voidaan pitää perustuslain 6 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisena. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että säännöksille kunnan jäsenen etusijasta oli perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ja viime kädessä perustuslain 121 §:ssä vahvistettuun kunnalliseen itsehallintoon palautuva hyväksyttävä syy (PeVL 14/2006 vp, s. 2).
Kunnan jäsenen etusijaa asukasvalinnassa on nyt arvioitava uudelleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997, toimeentulotukilaki) ja asumistukilain 1.4.2024 voimaan tulleiden muutosten vuoksi. Toimeentulotukilain 7 a §:n 4 momentin mukaan, jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät tarpeellisen suuruiseksi hakijan asuinkunnassa määritellyt menot (kuntakohtainen asumisnormi), eikä hänellä ole laissa säädettyä erityistä perustetta asumiseen kyseisessä asunnossa, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto kolmen kuukauden määräajassa. Muutoksen yhteydessä toimeentulolaista poistettiin säännös, jonka mukaan asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisinä myös määräajan jälkeen, jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan momentissa tarkoitettua edullisempaa asuntoa. Näin ollen edullisempi asunto on nyt tarvittaessa löydettävä eri paikkakunnalta. Myös yleisen asumistuen muutokset, kuten asumistuen
prosentuaalisen osuuden pieneneminen ja omavastuuosuuden suureneminen, lisäävät todennäköisesti joidenkin asumistukea saavien tarvetta etsiä nykyistä edullisempaa asuntoa. Kunnan jäsenen etusija valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on ristiriidassa edellä mainittujen sosiaaliturvan muutosten kanssa. Valtioneuvoston oikeuskansleri on toimeentulotukilain 7 a §:n muuttamista koskevassa lausunnossaan todennut, että kunnan asukkaiden etusija tulisi poistaa julkisesti tuettujen asuntojen asukasvalinnan kriteereistä (
OKV/1654/21/2023
).
prosentuaalisen osuuden pieneneminen ja omavastuuosuuden suureneminen, lisäävät todennäköisesti joidenkin asumistukea saavien tarvetta etsiä nykyistä edullisempaa asuntoa. Kunnan jäsenen etusija valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on ristiriidassa edellä mainittujen sosiaaliturvan muutosten kanssa. Valtioneuvoston oikeuskansleri on toimeentulotukilain 7 a §:n muuttamista koskevassa lausunnossaan todennut, että kunnan asukkaiden etusija tulisi poistaa julkisesti tuettujen asuntojen asukasvalinnan kriteereistä (OKV/1654/21/2023).
Toimintaympäristö on lisäksi muuttunut siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 1.1.2023 lukien siirtyneet hyvinvointialueille. Asumiseen liittyen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarvitsemat palvelut eivät siten ole enää yksin kuntien vastuulla, vaan niiden ja hyvinvointialueiden tehtäväkenttien yhdyspinnassa.
2.2.4
Poikkeaminen asukasvalintaperusteista
2.2.4.1
Poikkeamisen yleisyys
2.2.4Poikkeaminen asukasvalintaperusteista
2.2.4.1Poikkeamisen yleisyys
… 12 строк без изменений …
Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteista voidaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka korkotukivuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua. Asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia. (Pitkä korkotukilaki 11 c § ja aravarajoituslaki 4 c §.) Asukasvalintaperusteista poikkeamisesta säädetään tarkemmin asukasvalinta-asetuksessa.
Rekistereihin perustuvan tarkastelun ja vuokrataloyhteisöjen omien tilastojen välillä saattaa olla eroa. Vuokrataloyhteisöjen omat tilastot perustuvat hakemusasiakirjoihin. Asukasvalinnassa käytetyt tulotiedot voivat olla täsmällisemmät kuin tulorekisteristä saatavat tiedot. On myös mahdollista, että joissakin tapauksissa asuntohakemuksen mukaan huoneistoon on valittu eri määrä asukkaita kuin heitä rekisteritietojen mukaan on kirjoilla kyseisessä huoneistossa, ja näin ollen asukasvalinnassa sovellettu enimmäistuloraja ei ole sama, kuin rekisteritiedon perusteella huoneistossa asuvan asuntokunnan tuloraja olisi.
2.2.4.2
Tilapäiset poikkeusluvat
2.2.4.2Tilapäiset poikkeusluvat
… 4 строк без изменений …
Asukasvalinta-asetuksen 7 §:n mukaan kunta voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti, kuitenkin enintään neljän vuoden ajan kerrallaan, muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntona, jos se on perusteltua vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta taikka siihen on henkilöiden terveydellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvä syy ja asialla on kiire. Luvan antaminen ei saa oleellisesti haitata asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnonsaantia. Poikkeuslupa voi koskea vain vähäistä määrää asuntoja.
asukasvalinnan valvonnasta, se vastaa.
2.2.4.3
Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuminen
2.2.4.3Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuminen
Asukasvalinta-asetuksen 8 §:n mukaan milloin asukasvalintaperusteiden mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole, voidaan asukkaiksi valita muitakin hakijoita. Myös lyhyen korkotukiasetuksen 8 §:n mukaan asukkaiksi saadaan valita muitakin hakijoita, jos asukasvalintaperusteiden mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole. Asukkaaksi on tällöin kuitenkin valittava hakija, jonka olot ovat lähinnä asukasvalintaperusteiden mukaisia edellytyksiä.
Poikkeussäännöksen käyttö riippuu kunnan asuntomarkkinatilanteesta, ja sen tarkoitus on ehkäistä asuntojen tyhjilleen jäämistä. Poikkeussäännös on käytännössä sovellettavissa sekä yksittäisen asunnon että tietyn alueen vuokra-asuntojen käyttötilanteen parantamiseen. Esimerkiksi kunnissa, joissa asunnoilla on yleensä kysyntää, yksittäiseen asuntoon voi liittyä syitä, joiden vuoksi siihen ei löydy hakijoita. Toisissa kunnissa väestön vähenemisen vuoksi tyhjänä olevien asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Yli sadassa kunnassa valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöaste jää alle 90 prosentin, mutta toisaalta myös kasvukeskuksissa on viime vuosina havaittu käyttöasteen heikkenemisiä (
Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026
). Vuokra-asuntokannan käyttöaste
Poikkeussäännöksen käyttö riippuu kunnan asuntomarkkinatilanteesta, ja sen tarkoitus on ehkäistä asuntojen tyhjilleen jäämistä. Poikkeussäännös on käytännössä sovellettavissa sekä yksittäisen asunnon että tietyn alueen vuokra-asuntojen käyttötilanteen parantamiseen. Esimerkiksi kunnissa, joissa asunnoilla on yleensä kysyntää, yksittäiseen asuntoon voi liittyä syitä, joiden vuoksi siihen ei löydy hakijoita. Toisissa kunnissa väestön vähenemisen vuoksi tyhjänä olevien asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Yli sadassa kunnassa valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöaste jää alle 90 prosentin, mutta toisaalta myös kasvukeskuksissa on viime vuosina havaittu käyttöasteen heikkenemisiä (Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026). Vuokra-asuntokannan käyttöaste
on tärkeä vuokrataloyhteisön kokonaistalouden kannalta. Vuokralaisen näkökulmasta korkea käyttöaste mahdollistaa vuokrien pitämisen kohtuullisina. Käyttöasteella on merkitystä myös asuntojen rakentamiseen myönnetyn valtion tukea koskevan riskin realisoitumiseen. Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttumisen voidaan tavallisissa vuokra-asunnoissa arvioida olevan yleisin syy poiketa asukasvalintaperusteista.
2.2.4.4
Asunnon vaihtaminen
2.2.4.4Asunnon vaihtaminen
Valtion tukemia vuokra-asuntoja omistavissa yhteisöissä on myös mahdollista hakea asunnon vaihtoa saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen. Asukasvalintasäännösten mukaan vaihdoissa noudatetaan tulorajoja, paitsi jos vaihto johtuu asukkaasta riippumattomasta syystä eli esimerkiksi peruskorjauksesta. Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen vaihdoissa selvitetään lisäksi asunnontarve. (Asukasvalinta-asetus 6 § 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 3 momentti, lyhyt korkotukiasetus 8 § 3 momentin 1 kohta.)
Kuitenkin vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija valita vuokra-asuntoon, vaikka hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva vuokra-asunto tällöin vapautuu (asukasvalinta-asetus 6 § 5 momentti). Säännöksen tarkoituksena on edistää asuntojen kiertoa ja vaikuttaa vuokratalon asukasrakenteen monipuolistumiseen. Esimerkiksi yksiössä tai pienessä kaksiossa asuva yksinäinen henkilö voidaan valita vähemmän haettuun kolmioon.
2.2.4.5
Vuokraoikeuden siirtäminen ja vuokrasuhteen jatkaminen
2.2.4.5Vuokraoikeuden siirtäminen ja vuokrasuhteen jatkaminen
Kaikkiin valtion tukemiin vuokra-asuntoihin hakija voidaan valita asukkaaksi varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on AHVL:n 45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö (asukasvalinta-asetus 6 § 1 momentti 4 kohta ja lyhyt korkotukiasetus 8 § 3 momentti 2 kohta). AHVL:ssa säädetyt oikeudet ovat poikkeuksia pääsäännöstä, jonka mukaan vuokraoikeutta ei saa siirtää ilman vuokranantajan lupaa.
AHVL:n 45 §:n mukaan vuokralainen saa ilman lupaa siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle puolisolleen, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jommankumman puolison vanhemmalle, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa. Lokakuun alussa 2026 voimaan tulevassa lainmuutoksessa (
531/2026
) säännökseen lisätään edellytys, että perheenjäsen on välittömästi ennen siirtoa asunut huoneistossa keskeytyksettä vähintään vuoden.
AHVL:n 45 §:n mukaan vuokralainen saa ilman lupaa siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle puolisolleen, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jommankumman puolison vanhemmalle, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa. Lokakuun alussa 2026 voimaan tulevassa lainmuutoksessa (531/2026) säännökseen lisätään edellytys, että perheenjäsen on välittömästi ennen siirtoa asunut huoneistossa keskeytyksettä vähintään vuoden.
… 3 строк без изменений …
AHVL:n 46 §:n mukaan sillä, joka oli vuokrannut huoneiston yhdessä kuolleen vuokralaisen kanssa, on oikeus kuolinpesän asemesta jatkaa vuokrasuhdetta, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa sitä. Sama oikeus vuokrasuhteen jatkamiseen on vuokralaiselta jääneellä asuinhuoneistossa asuvalla perheenjäsenellä eli puolisolla, perheeseen kuuluvalla lapsella ja vuokralaisen tai hänen puolisonsa vanhemmalla. Lokakuun alussa 2026 voimaan tulevassa lainmuutoksessa oikeus jatkaa vuokrasuhdetta säilyy ennallaan. Yksin asuneen vuokralaisen vuokrasuhteen päättymiseen ja huoneistoon jääneen omaisuuden käsittelyyn tulee muutoksia, jotka edistävät myös valtion tukemien vuokra-asuntojen saamista uudelleen haettaviksi vuokralaisen kuoleman jälkeen.
Edellä mainituissa vuokraoikeuden siirto- ja vuokrasuhteen jatkamistilanteissa ei ole varsinaisesti kyse asukasvalinnasta. AHVL:n 45 ja 46 §:n mukaisissa tilanteissa vuokralaisen tai vuokrasuhteen jatkajan on ilmoitettava asiasta vuokranantajalle. Jos vuokranantaja haluaa vastustaa siirtoa, vuokranantajan tulee kuukauden kuluessa siirrosta tiedon saatuaan saattaa vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi. Pykälien mukaisia vuokralaisen, eloonjääneen vuokralaisen ja huoneistossa asuvan perheenjäsenen oikeuksia ei voida vuokrasopimuksella rajoittaa. AHVL:n 48 §:n mukaisissa tilanteissa tuomioistuimen on varattava vuokranantajalle tilaisuus tulla kuulluksi eikä määräystä vuokrasuhteen jatkamisesta saa antaa, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että vuokranantaja joutuisi määräyksen johdosta kärsimään vahinkoa. Vuokraoikeuden siirtymisestä ja vuokrasuhteen jatkamisesta päättää näissä tilanteissa tuomioistuin.
Huoneenvuokralakien muuttamista koskeneen työryhmän mietinnössä todetaan, että AHVL:n 45 § mahdollistaa käytännössä sukupolven vaihdoksen vuokra-asumisessa: Vanhemmat voivat siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle lapselleen ja muuttaa tämän jälkeen pois. Tämän jälkeen lapsi voi ottaa huoneistoon asumaan puolisonsa ja perheen lapset. Tietty asuinhuoneisto voi siten olla tietyn perhepiirin hallussa pitkiäkin aikoja. Yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissakaan vuokranantajalla ei usein olisi lain tarkoittamaa perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa. (
Huoneenvuokralakityöryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisuja. Mietintöjä ja lausuntoja 2024:41
, s. 88—89.) AHVL:n esitöiden mukaan perusteltuna syynä vastustaa siirtoa voi lähinnä tulla kysymykseen vuokranantajan taloudellisen
Huoneenvuokralakien muuttamista koskeneen työryhmän mietinnössä todetaan, että AHVL:n 45 § mahdollistaa käytännössä sukupolven vaihdoksen vuokra-asumisessa: Vanhemmat voivat siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle lapselleen ja muuttaa tämän jälkeen pois. Tämän jälkeen lapsi voi ottaa huoneistoon asumaan puolisonsa ja perheen lapset. Tietty asuinhuoneisto voi siten olla tietyn perhepiirin hallussa pitkiäkin aikoja. Yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissakaan vuokranantajalla ei usein olisi lain tarkoittamaa perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa. (Huoneenvuokralakityöryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisuja. Mietintöjä ja lausuntoja 2024:41, s. 88—89.) AHVL:n esitöiden mukaan perusteltuna syynä vastustaa siirtoa voi lähinnä tulla kysymykseen vuokranantajan taloudellisen
riskin merkittävä lisääntyminen. Harkittaessa, milloin vuokranantajalla on katsottava olevan riittävä syy siirron kieltämiseen, on selvitettävä, millä tavoin vuokranantajan asema siirron johdosta muuttuisi, esimerkiksi joutuuko huoneisto alttiiksi olennaista suuremmalle kulumiselle siirron johdosta. Perusteltu syy siirron kieltämiseen olisi esimerkiksi sellainen siirronsaajaan liittyvä seikka, joka oikeuttaisi vuokranantajan siirron jälkeen irtisanomaan tai purkamaan sopimuksen. (Hallituksen esitys Eduskunnalle uusiksi huoneenvuokralaeiksi ja niihin liittyvien lakien muuttamisesta,
HE 304/1994 vp
, s. 74.)
HE 304/1994 vp, s. 74.)
… 3 строк без изменений …
Valtion tukemia vuokra-asuntoja omistavissa yhteisöissä AHVL:n 45 §:n mukaisten vuokraoikeuden siirtojen yleisyys vaihtelee yhteisön koon mukaan. Ympäristöministeriön kyselyn perusteella pienemmissä yhteisöissä tapauksia ei viimeisten viiden vuoden aikana ollut välttämättä lainkaan. Myöskään erityisryhmäasunnoissa ilmiö ei ole esillä. Vastanneissa yhteisöissä tapauksia on enimmäkseen alle 10 vuodessa, mutta suuressa yhteisössä voi olla useita kymmeniä tapauksia ja enimmillään yli 200 vuodessa. Useimmin siirto tehdään puolisolle tai lapselle. Siirroilla esimerkiksi ennakoidaan erotilanteita, jolloin AHVL:n 48 § ei tule sovellettavaksi. Siirtoa on vastustettu silloin, jos siirrosta on arvioitu aiheutuvan vuokravelkaa tai häiriöitä. Pyrkimyksiä oikeuden haitalliseen hyväksi käyttämiseen on havaittu harvoissa yhteisöissä, mutta AHVL:iin tulevaa vähimmäisasumisaikaa kannatettiin useassa vastauksessa.
AHVL:n 88 §:n mukaan mitä vuokraoikeuden jatkamisesta (AHVL:n) 45–48 §:ssä säädetään, sovelletaan työsuhdeasunnon vuokrasuhteeseen vain, jos jatkamista haluava myös on työ- tai virkasuhteessa vuokralaisen työnantajaan. Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteista poikkeamista koskevissa säännöksissä viittaus AHVL:n 88 §:ään on harhaanjohtava, koska 88 § ei itsessään perusta oikeutta vuokrasuhteen jatkamiseen, vaan rajoittaa sitä työsuhdeasuntojen osalta. Viittaus voidaan poistaa, koska AHVL:n 88 §:n säännöstä sovelletaan vuokrasuhteisiin myös valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ilman eri viittausta.
2.3
Asunnon käyttöoikeuden luovuttaminen vuokrasuhteen aikana
2.3.1
Asuinkäyttö, lyhytvuokraus ja alivuokraus
2.3Asunnon käyttöoikeuden luovuttaminen vuokrasuhteen aikana
2.3.1Asuinkäyttö, lyhytvuokraus ja alivuokraus
Korkotuki- ja aravarajoituslainsäädännön mukaan valtion tukemaa asuntoa on käytettävä vuokra-asuntona (pitkä korkotukilaki 11 §, aravarajoituslaki 4 § ja lyhyt korkotukilaki 10 §). Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettua asuntoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman AHVL:n mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan enintään kolme kuukautta kestävästä asumisesta eli käytännössä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden erityisryhmäasunnoista. Valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttäminen majoitustoimintaan ei siten ole sallittua ilman käyttötarkoituksen muutosta, johon luvan vuokrataloyhteisölle myöntää Varke (pitkä korkotukilaki 18 § ja aravarajoituslaki 16 §). Poikkeuksena opiskelija-asuntoja omistavilta yhteisöiltä ei edellytetä luvan hakemista asuntojen majoituskäyttöön kesäaikana. Lyhytaikaisella korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen osalta luvan käyttötarkoituksen muuttamiseen myöntää kohteen sijaintikunta
(lyhyt korkotukilaki 12 §).
Myöskään vuokralainen ei voi käyttää asuntoa majoitustoimintaan esimerkiksi lyhytvuokraukseen tarkoitettujen alustojen kautta. Tästä ei ole kuitenkaan nimenomaista kieltoa valtion tukemia vuokra-asuntoja koskevassa lainsäädännössä. Esimerkiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain
(393/2021)
… 6 строк без изменений …
30 §:ssä kielletään asumisoikeusasunnon tai sen osan käyttäminen majoitukseen, luovuttaminen muutoin vakinaisesta asumisesta poikkeavaan käyttöön ja luovuttaminen ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi, majoitustoimintaan tai muutoin vakinaisesta asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralaisen harjoittamaa majoitustarkoituksessa tehtyä lyhytvuokrausta on ympäristöministeriön kyselyn mukaan tullut ilmi viime vuosina joissakin opiskelija-asuntoja tai tavallisia vuokra-asuntoja omistavissa yhteisöissä. Tapausten määrät ovat kyselyn vastaajilla pääosin jääneet alle kymmeneen vuodessa. Noin 60 prosenttia kyselyn vastaajista ilmoittaa kieltävänsä lyhytvuokrauksen vuokrasopimuksissa.
Noin 60 prosenttia myös ilmoittaa kannattavansa lyhytvuokrauskiellon kirjaamista lakiin, muun muassa koska lyhytvuokraus nähdään toiminnan tarkoituksen vastaisena ja selkeyden vuoksi. Osa vastaajista on kuitenkin huolissaan kiellon vaikutuksista vuokralaisten mahdollisuuksiin määräaikaisiin töihin toisella paikkakunnalla, esimerkiksi opiskelijoiden kesätöihin.
Rakennusten käyttöä asemakaava-alueella koskevaan yleislainsäädäntöön ollaan lisäämässä säännöksiä lyhytvuokrauksesta. Vireillä olevan rakentamislain
(751/2023)
muutoksen (
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta, HE 83/2026 vp
) mukaan lyhytvuokrausta olisi kalustetun asunnon vuokralle antaminen yhdenjaksoisesti alle 28 päiväksi korvausta vastaan majoitustarkoituksessa. Esityksen mukaan asunnon käyttäminen lyhytvuokraukseen vaatisi olennaista käyttötarkoituksen muutosta koskevan luvan, jos tietty, laissa tai kunnan päätöksellä asetettu vuokrauspäivien määrä kalenterivuoden aikana ylittyisi. Sääntely koskisi vain asuntoja, jotka eivät ole asuinkäytössä lyhytvuokrauksen hetkellä eli joissa kukaan ei ole kirjoilla. Lyhytvuokraussääntelyn ulkopuolelle jäisivät siten
muutoksen (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta, HE 83/2026 vp) mukaan lyhytvuokrausta olisi kalustetun asunnon vuokralle antaminen yhdenjaksoisesti alle 28 päiväksi korvausta vastaan majoitustarkoituksessa. Esityksen mukaan asunnon käyttäminen lyhytvuokraukseen vaatisi olennaista käyttötarkoituksen muutosta koskevan luvan, jos tietty, laissa tai kunnan päätöksellä asetettu vuokrauspäivien määrä kalenterivuoden aikana ylittyisi. Sääntely koskisi vain asuntoja, jotka eivät ole asuinkäytössä lyhytvuokrauksen hetkellä eli joissa kukaan ei ole kirjoilla. Lyhytvuokraussääntelyn ulkopuolelle jäisivät siten
… 1 строк без изменений …
asunnot, joissa on vakinainen tai tilapäinen asukas. Niihin sovellettaisiin edelleen rakentamislain 42 §:n 3 momentin yleissäännöstä, jonka mukaan luvanvaraista on muuttaa rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti. Valtion tukemat vuokra-asunnot ovat lähtökohtaisesti niihin valittujen ruokakuntien vakituisia asuntoja. Yleislainsäädännön mukaan niitä voisi käyttää lyhytvuokraukseen, jollei käyttötarkoituksen muutos olisi olennainen, mutta korkotuki- ja aravarajoituslainsäädännön mukaiset käyttörajoitukset ovat ensisijaisia muuhun lainsäädäntöön nähden. Erityislakien käyttörajoitussääntely ei kuitenkaan ole tältä osin kovin helposti ymmärrettävä, ja monet vuokrataloyhteisöt ovatkin nähneet tarpeelliseksi kieltää lyhytvuokrauksen vuokrasopimuksissa. Lyhytvuokrauksen sallittavuutta koskevat uudet yleiset säännöt voivat hämärtää asukkaiden käsitystä asiasta. Lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta erillinen lyhytvuokrauksen ja muun asumisesta poikkeavan
käytön kieltävä säännös olisi perusteltu.
Samassa yhteydessä olisi perusteltua selkeyttää alivuokrauksen asemaa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Alivuokraus tarkoittaa vuokralaisen hallitseman huoneiston osan luovuttamista toisen käytettäväksi vastikkeellisesti, joten se on valtion tukemia vuokra-asuntoja koskevan omakustannusvuokraperiaatteen piirissä olevaa toimintaa.
2.3.2
Väliaikainen luovuttaminen toisen käytettäväksi ja jälleenvuokraus
2.3.2Väliaikainen luovuttaminen toisen käytettäväksi ja jälleenvuokraus
… 2 строк без изменений …
AHVL:n 18 §:n mukaan vuokralainen saa enintään kahdeksi vuodeksi luovuttaa koko asuinhuoneiston toisen käytettäväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn takia oleskelee toisella paikkakunnalla eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen huoneiston käytön väliaikaista luovutusta kirjallisesti ilmoitettava asiasta vuokranantajalle. Jollei vuokranantaja hyväksy luovutusta, hänen on 14 päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan saatettava vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi. Jos tuomioistuin hyväksyy vastustamisen perusteen, sen on kiellettävä luovutus.
Lisäksi koko asuinhuoneiston jälleenvuokraamisesta vuokranantajan luvalla säädetään AHVL:n 10 luvussa. Valtion tukemiin vuokra-asuntoihin sovelletaan jälleenvuokraussäännöksiä lähinnä välivuokrauksessa. Hyvinvointialue tai muu palveluntarjoaja voi toimia sosiaalihuoltolainsäädännön mukaiseen palveluasumiseen tai esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomien henkilöiden tuettuun asumiseen käytettävien asuntojen välivuokraajana.
2.3.3
Vuokran maksaminen huoneiston ollessa toisen käytettävänä
2.3.3Vuokran maksaminen huoneiston ollessa toisen käytettävänä
… 4 строк без изменений …
AHVL:n 19 §:ssä säädetään vastuista silloin, kun huoneisto on luovutettu toisen käytettäväksi. Kun vuokralainen on luovuttanut huoneiston kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi, vuokralainen vastaa, jollei vuokranantajan kanssa ole toisin sovittu, edelleen vuokrasopimuksen mukaan vuokralaiselle kuuluvista velvollisuuksista sekä vahingosta, jonka huoneiston kokonaan tai osittain käytettäväkseen saanut on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle. Huoneiston käytettäväkseen saanut vastaa vuokranantajalle sellaisesta vahingosta, jonka hän olisi velvollinen korvaamaan, jos vuokranantaja olisi vuokrannut huoneiston tai sen osan hänelle.
Lausuntopalautteen perusteella oikeustila on kuitenkin voimassa olevan sääntelyn valossa epäselvä. Kaikkiaan omakustannusvuokran noudattamiseksi korkotuki- ja aravarajoituslainsäädäntöön olisi tarpeen lisätä vuokralaisen velvollisuus noudattaa omakustannusvuokraperiaatetta sekä toimittaa vuokranantajalle tiedot väliaikaisessa luovutuksessa, alivuokrauksessa ja jälleenvuokrauksessa perimästään vuokrasta.
2.3.4
Vuokrasopimuksen purkaminen
2.3.4Vuokrasopimuksen purkaminen
Vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus säädetään AHVL:n 61 ja 62 §:ssä. Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa, jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin lain säännöksiä, jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää, jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. AHVL:n 1.10.2026 voimaan tulevassa muutoksessa
(531/2026)
… 4 строк без изменений …
purkamisperusteisiin lisätään muu erittäin painava syy.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:2003:71 mukaan kunnallinen vuokrataloyhtiö ei ole velvollinen sietämään vuokranmaksun laiminlyöntejä selvästi laajemmin kuin vuokranantajalta yleensä edellytetään. Päätöksen mukaan tästä aiheutuvat seuraukset olisivat omiaan kertautumaan ja vaikuttamaan yhtiön talouteen tavalla, joka koituisi viime kädessä kaikkien yhtiön vuokralaisten vahingoksi. Asunnottomuuden torjumiseksi valtion tukemia vuokra-asuntoja omistavissa yhteisöissä on kuitenkin enenevässä määrin vuokravelkoja ja häätöjä ennalta ehkäisevää vuokravalvontaa ja asumisneuvontaa. Asumisneuvontaa on niissä kehitetty valtion tuella vuodesta 2009 lähtien.
2.4
Henkilötietojen käsittely
2.4.1
Henkilötietojen käsittely asukasvalinnassa
2.4Henkilötietojen käsittely
2.4.1Henkilötietojen käsittely asukasvalinnassa
… 5 строк без изменений …
Asukasvalintatehtävän hoitaminen sisältää asukasvalintaperusteiden mukaan määräytyvien henkilötietojen käsittelyä. Yleisen tietosuoja-asetuksen (EU/2016/679) 4 artiklan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu elin, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, on rekisterinpitäjä, jota koskevat asetuksessa rekisterinpitäjälle säädetyt vastuut ja velvoitteet. Sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu elin, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun, on henkilötietojen käsittelijä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen omistaja vastaa siitä, että valtion tuen ehtona olevia käyttörajoituksia, kuten asukasvalinnan säännöksiä, noudatetaan. Perustapauksessa asuntojen omistaja on tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Kuten luvussa 2.2.1 todettiin, asukasvalinnan voi omistajan puolesta hoitaa esimerkiksi isännöintitoimisto,
jolloin se voi toimia tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä omistajan lukuun. Kuitenkin asuntojen ollessa jälleenvuokrattuina hyvinvointialueelle tai muulle sosiaalihuoltolainsäädännön mukaiselle palveluntarjoajalle palveluntarjoaja voi olla tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitäjä myös asukasvalinnassa käsiteltävien henkilötietojen osalta. Asukasvalinta on tällöin yhteydessä palvelun myöntämiseen, johon liittyvien asiakastietojen rekisterinpitäjänä palveluntarjoaja toimii sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain nojalla.
Asukasvalinnassa käsiteltävät tiedot voivat sisältää yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoihin kuuluvia tietoja, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Tieto ruokakuntaan kuuluvien nimistä ja henkilötunnuksista voi olla yhdistettävissä henkilön seksuaaliseen suuntautumiseen. Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisussaan C-184/20, OT v Vyriausioji tarnybinės etikos komisija katsonut, että tietoa oli pidettävä 9 artiklan mukaisena erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvana tietona, kun tiedosta saattoi tehdä päätelmiä henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta. Asuntohakemus voi myös sisältää hakijan terveydentilaa koskevia tietoja, esimerkiksi jos hakija haluaa niillä perustella tarvetta esteettömälle asunnolle tai välttämättömyyttä muuttaa pois nykyisestä asunnosta. Lisäksi Varken ohjeen mukaan eräiden erityisryhmäasuntojen asukasvalinnassa hakijan tuki- tai palveluasumisen tarve selvitetään lääkärin tai muun
alan asiantuntijan kirjallisella lausunnolla (
Varke: Erityisryhmien asukasvalinnan erityispiirteet
). Ohje perustuu avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa laissa säädettyyn ehtoon, jonka mukaan asuntoa on käytettävä avustusta myönnettäessä nimettyyn erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona, mutta asiasta ei ole tarkempia, henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä.
alan asiantuntijan kirjallisella lausunnolla (Varke: Erityisryhmien asukasvalinnan erityispiirteet). Ohje perustuu avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa laissa säädettyyn ehtoon, jonka mukaan asuntoa on käytettävä avustusta myönnettäessä nimettyyn erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona, mutta asiasta ei ole tarkempia, henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä.
… 7 строк без изменений …
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen erityisten henkilötietojen lisäksi tiedot, jotka koskevat henkilön saamia sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia, katsotaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan soveltamiskäytännössä arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi. Asunnontarpeen kiireellisyyden arvioimiseksi asukasvalinnassa tarvitaan tieto hakijan asunnottomuudesta, jolloin hän voi olla sosiaalihuollon tukitoimien piirissä ja haettava asunto voi olla esimerkiksi asunnottomille tarkoitetussa asumisyksikössä. Sosiaalihuollon etuuksia, kuten esimerkiksi toimeentulotukea tai vammaispalvelulain mukaisia tukia, ei oteta huomioon tuloina asukasvalinnassa, mutta hakija saattaa tuoda hakemuksessa ilmi, että hänen tulonsa koostuvat tällaisista etuuksista.
Sääntelyä päivitettäessä on erityisesti tarpeen arvioida henkilötunnusten käsittelyä voimassa olevan yleislainsäädännön ja viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa. Tietosuojalain
(1050/2018)
29 §:n mukaan henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn suostumuksella tai, jos käsittelystä säädetään laissa. Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, jos rekisteröidyn ja hänen henkilötietojensa yksiselitteinen erottaminen muista rekisteröidyistä ja heidän henkilötiedoistaan (yksilöiminen) on tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi sekä rekisteröidyn yksiselitteiseksi yksilöimiseksi muun muassa vuokraustoiminnassa. Käsittelyssä on kuitenkin noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista minimointiperiaatetta eli henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2023:56
katsonut, että kaikkien vanhempiensa kanssa vuokra-asunnossa asuvien tai asuntoa hakevien alaikäisten lasten henkilötunnusten säännönmukainen kerääminen huoltoyhtiön ovenavauspalvelujen ja huoli-ilmoitusten tekemisen vuoksi ei ole yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla tarpeellista. Asianosaisena olleella vuokrataloyhteisöllä oli myös valtion tukemia vuokra-asuntoja, joiden osalta alaikäisten lasten henkilötunnuksia kerättiin asuntohakemusasetuksen nojalla. Päätöksen mukaan vuokrataloyhteisölle ohjeita antanut Apulaistietosuojavaltuutettu oli hyväksynyt sen, että kyseisen asetuksen piiriin kuuluvilta henkilöiltä voidaan iästä riippumatta kerätä henkilötunnus.
2.4.2
Henkilötietojen käsittely asukasvalinnan valvonnassa
2.4.2Henkilötietojen käsittely asukasvalinnan valvonnassa
… 4 строк без изменений …
Asukasvalinnan valvontaa varten tapahtuva salassa pidettävien tietojen siirtäminen asukasvalinnasta vastaavalta organisaatiolta kunnalle tai hyvinvointialueelle perustuu melko yleisluontoisiin säännöksiin.
sähköposti. Pääsääntöisesti toimintatavan määrittelee valvova viranomainen, mutta se voi määrittyä myös vuokrataloyhteisön järjestelmävalmiuksien perusteella. Yksi suurehko vuokrataloyhteisö ilmoitti, että tietoja ei siirretä, vaan valvoja kirjautuu yhteisön järjestelmään ja saa raporttinäkymän asukasvalinnoista.
Varken ohjeen mukaan asukasvalintoja valvovalla viranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen kaikki tarvittavat asukasvalintaa koskevat asiakirjat valvontaa varten. Etukäteisvalvonnassa päätökset tehdään kirjallisena. Myös jälkivalvonnassa valvovan viranomaisen on syytä tehdä kirjallinen valvontapäätös. Hyväksyvä päätös voi olla esimerkiksi kiinteistön omistajan toimittamaan asiakirjaan tai raporttiin tehty, allekirjoituksella varmennettu hyväksyminen. Jos kunnassa tai hyvinvointialueella käytetään jälkivalvontaa, vuokratalon omistaja toimittaa valvovalle viranomaiselle kirjalliset asukasvalintapäätökset. Tehdyt valintapäätökset voidaan toimittaa myös asukasvalintalistoina, joista käyvät ilmi valinnan perusteet: asunnontarve, kiireellisyysluokitus, varallisuus ja tulot, ruokakunnan koko ja haettavan asunnon koko. (
Ohje asukasvalintojen
valvonnasta kunnille ja hyvinvointialueille 30.5.2023
.)
Varken ohjeen mukaan asukasvalintoja valvovalla viranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen kaikki tarvittavat asukasvalintaa koskevat asiakirjat valvontaa varten. Etukäteisvalvonnassa päätökset tehdään kirjallisena. Myös jälkivalvonnassa valvovan viranomaisen on syytä tehdä kirjallinen valvontapäätös. Hyväksyvä päätös voi olla esimerkiksi kiinteistön omistajan toimittamaan asiakirjaan tai raporttiin tehty, allekirjoituksella varmennettu hyväksyminen. Jos kunnassa tai hyvinvointialueella käytetään jälkivalvontaa, vuokratalon omistaja toimittaa valvovalle viranomaiselle kirjalliset asukasvalintapäätökset. Tehdyt valintapäätökset voidaan toimittaa myös asukasvalintalistoina, joista käyvät ilmi valinnan perusteet: asunnontarve, kiireellisyysluokitus, varallisuus ja tulot, ruokakunnan koko ja haettavan asunnon koko. (Ohje asukasvalintojen
valvonnasta kunnille ja hyvinvointialueille 30.5.2023.)
… 6 строк без изменений …
Valvontaa voidaan siis toteuttaa niin, että kunta tai hyvinvointialue saa tiedot asunnoista ja valittujen ruokakuntien asunnontarpeesta, tuloista ja varallisuudesta anonyymeina. Kuitenkin etukäteisvalvontaa sekä yksittäisiä tarkastuksia varten kunnalla ja hyvinvointialueella on välttämätöntä olla oikeus tarkistaa myös henkilöllisyydet, asuntohakemusten liitteet ja asuntojen osoitteet.
Tiedonsaantia asukasvalinnan valvontaa varten koskevissa korkotuki- ja aravarajoituslainsäädännön säännöksissä tiedonsaanti on sidottu tietojen tarpeellisuuteen, mutta tietoja ei ole säännöksissä tai niiden perusteluissa lueteltu. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan viranomaisen tietojensaantioikeus salassapitovelvollisuuden estämättä on voinut liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta. (Esim. PeVL 13/2023 vp, s. 4.) Erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (esim. PeVL 15/2018 vp, s. 37 ja PeVL 3/2017 vp, s. 5). Sääntelyä tulisi muuttaa siten, että se täyttää mainitut edellytykset.
2.5
Valtion vuokra-asuntotuotannon tukea koskevien lakien muut korjaustarpeet
2.5.1
Muu valvonta ja tarkastukset korkotuki- ja aravalainsäädännössä
2.5Valtion vuokra-asuntotuotannon tukea koskevien lakien muut korjaustarpeet
2.5.1Muu valvonta ja tarkastukset korkotuki- ja aravalainsäädännössä
… 5 строк без изменений …
Komission SGEI-päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että SGEI-palvelun tuottamiseen myönnettävä korvaus täyttää päätöksessä vahvistetut vaatimukset ja erityisesti, että yrityksen saama korvaus ei ylitä päätöksessä määritettyä määrää. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission pyynnöstä todisteet vaatimusten täyttymisestä. Tätä varten jäsenvaltioiden on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia.
Lisäksi Varkella ja Valtiokonttorilla on pitkän korkotukilain 34 §:n, lyhyen korkotukilakin 24 b §:n ja aravarajoituslain 23 §:n mukaan oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta mainituissa laeissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta. Esitöiden mukaan säännöksen tarkoituksena on, että esimerkiksi Verohallinnolta voisi pyytää tietoja, joita lainansaajayhteisö on toimittanut sille verotusta varten, jos tietojen saaminen on tarpeellista vireillä olevan määrätyn valvontatehtävän suorittamiseksi (HE laeiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain 16 a §:n muuttamisesta,
HE 12/2018 vp
). Tarkemmin tietoja luovuttavia tahoja ei ole eritelty.
HE 12/2018 vp). Tarkemmin tietoja luovuttavia tahoja ei ole eritelty.
… 5 строк без изменений …
Viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta pyydettävien tietojen osalta tiedonsaantioikeus on sidottu tietojen välttämättömyyteen. Tiedonsaantioikeus lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä sen sijaan on sidottu tietojen tarpeellisuuteen. Olisi harkittava tiedonsaantioikeuksien yhtenäistämistä niin, että se olisi aina sidottu välttämättömyyteen, sillä valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen luetteleminen kattavasti säännöksissä tai niiden perusteluissa ei ole mahdollista. Perustuslakivaliokunta on paitsi henkilötietoja, myös liikesalaisuuksia koskevien tietojen osalta edellyttänyt, että tietojensaantioikeus joko kytketään välttämättömyysvaatimukseen tai tietosisällöt täsmennetään (PeVL 17/2016 vp, s. 6).
Valvontaa koskevissa säännöksissä ei ole nimenomaisesti säädetty valvovan viranomaisen oikeudesta suorittaa valvontaan liittyviä tarkastuksia. Sääntelyssä tulisi erikseen huomioida tarkastukset valtion tuen kohteena olevien rakennusten tiloissa. Lisäksi aravarajoituslaista puuttuu korkotukilainsäädäntöä vastaava säännös Varken ja Valtiokonttorin oikeudesta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa tarkastustoiminnassaan. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä koskevissa korkotukilakien säännöksissä on myös tarpeita teknisille korjauksille.
2.5.2
Takauskorvaussääntely ja takauslainojen muutokset
2.5.2Takauskorvaussääntely ja takauslainojen muutokset
Korkotukilainoihin sisältyvän valtion täytetakauksen mukaista takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen sisällytettäviä viivästyskorkoja rajoitettiin 1.3.2023 voimaan tulleilla lakimuutoksilla. Pitkän korkotukilain 29 §:n 2 momenttiin ja lyhyen korkotukilain 20 §:n 3 momenttiin lisättiin säännös, jonka mukaan takauskorvaukseen voidaan sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, kun lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan. Lakimuutoksen esitöiden mukaan säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio maksaa luottosopimuksen mukaista viivästyskorkoa siihen päivään, kun takauskorvauksen hakemisen edellytykset täyttyvät ja korkolain mukaista viivästyskorkoa siitä hetkestä lukien, kun takauskorvaushakemus on tullut Valtiokonttorissa vireille, siihen hetkeen, kun korvaus maksetaan (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun
lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi,
HE 248/2022 vp
, s. 29). Valtiokonttorin soveltamiskäytännössä on todettu tarpeelliseksi, että itse säännöksestä kävisi selkeämmin ilmi, mistä lukien viivästyskorko on rajoitettu enintään korkolain 4 §:n 1 momentin mukaiseksi. Selvyyden vuoksi lakeihin olisi syytä lisätä myös säännös takauskorvauksen hakemisesta Valtiokonttorilta.
HE 248/2022 vp, s. 29). Valtiokonttorin soveltamiskäytännössä on todettu tarpeelliseksi, että itse säännöksestä kävisi selkeämmin ilmi, mistä lukien viivästyskorko on rajoitettu enintään korkolain 4 §:n 1 momentin mukaiseksi. Selvyyden vuoksi lakeihin olisi syytä lisätä myös säännös takauskorvauksen hakemisesta Valtiokonttorilta.
Vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa (856/2008, takauslainalaki) ei ole säädetty toimivaltaisesta viranomaisesta hyväksymään lainojen muutokset. Hyväksymiseen on sovellettu takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain
(361/1999)
8 §:ää, jonka mukaan päävelan ehtojen muuttaminen takaajan vahingoksi ei sido takaajaa, ellei hän ole antanut kyseiseen muutokseen suostumustaan taikka ellei takausta ole annettu yleistakauksena. Asiasta olisi kuitenkin tarpeen säätää erityislaissa, kuten korkotukilainsäädännössä on toimittu.
Lisäksi takauslainalain säännös takauskorvauksen maksamatta jättämisestä poikkeaa muusta takauskorvauksia valtion tukemassa asuntotuotannossa koskevasta lainsäädännöstä. Takauslainalain 12 §:n 3 momentin mukaan, jos lainanmyöntäjä ei ole noudattanut lakia taikka hyvää pankki- tai perintätapaa takauslainan myöntämisessä tai takauslainan taikka sen vakuuksien hoitamisessa ja menettely on loukannut takaajan etua, Valtiokonttori voi päättää, että takauskorvaus jätetään osittain maksamatta. Jos lainanmyöntäjän toiminta on ollut törkeää, takauskorvaus voidaan jättää kokonaan maksamatta. Pitkän korkotukilain 32 §:n 4 momentin ja lyhyen korkotukilain 23 §:n 4 momentin mukaan hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta tai hyvityksen määrää alentaa, jos korkotukilainan myöntämisessä, sen hoitamisessa tai sen vakuuden hoitamisessa ei ole noudatettu mainituissa laeissa tai niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä taikka hyvää pankkitapaa. Omistusasuntolainoja
koskevan asuntolainan valtiontakauksesta annetun lain
(340/2025)
12 §:n 4 momentin mukaan Valtiokonttori voi päättää jättää suorittamatta takauskorvauksen luotonantajalle tai alentaa korvauksen määrää, jos luotonantaja on asuntolainaa myöntäessään tai laina-aikana olennaisesti jättänyt noudattamatta mainitussa laissa tai muualla laissa säädettyä, hyvää luotonantotapaa tai hyvää pankkitapaa tai toiminut muuten tavalla, joka voi lisätä valtion takauskorvausriskiä. Siten vain takauslainalaissa edellytetään, että menettely on loukannut takaajan etua tai että toiminta on ollut luonteeltaan törkeää.
2.5.3
Lainan hakijan taloudellisen aseman ja maksukyvyn arvioiminen
2.5.3Lainan hakijan taloudellisen aseman ja maksukyvyn arvioiminen
Pitkän korkotukilain 4 §:n 2 momenttiin lisättiin 1.2.2026 voimaan tulleella lakimuutoksella Varken velvollisuus arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Muutoksella tarkistettiin korkotukilainaksi hyväksymisen yleisten edellytysten säädöstasoa. (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta, 9/2026.)
Vastaava velvollisuus tulisi lisätä lyhyen korkotukilain korkotukilainaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä koskevaan 4 §:ään. Pykälästä puuttuu myös asetuksenantovaltuus lyhyen korkotukiasetuksen 2 §:lle, joka sisältää tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä. Velvollisuus tulisi lisätä myös takauslainalakiin. Siten vuokra-asuntojen tuotantoon tarkoitettujen valtion tukemien lainojen hyväksymiseen liittyisi yhdenmukaisesti hyväksyvän viranomaisen velvollisuus arvioida lainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä.
2.5.4
Yleisluontoiset asetuksenantovaltuudet
2.5.4Yleisluontoiset asetuksenantovaltuudet
Pitkän korkotukilain 40 §:ssä ja aravarajoituslain 25 §:ssä on vanhentuneet asetuksenantovaltuudet, joiden mukaan tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Tällaisten yleisten valtuutuksien nojalla ei käytännössä enää voida antaa tarkempia säännöksiä, vaan niiden sijaan laissa tulee olla yksilöidymmät asetuksenantovaltuudet. Myös korkotukilain 6 §:n 2 momentti, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainan yleisistä ehdoista, on varsin yleinen eikä ole selvää, onko eräät pitkän korkotukiasetuksen säännökset annettu lain 6 §:n 2 momentin vai 40 §:n nojalla.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
… 3 строк без изменений …
Esityksen tavoitteena on parantaa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintakäytännön mukaista kohdentumista pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, jotka tarvitsevat eniten tukea asumisen järjestämisessä. Tavoitteena on myös vahvistaa valtion tukeen liittyvää käyttörajoitusta vain asuinkäyttöön ja omakustannusvuokraperiaatetta sekä mahdollistaa tehokas puuttuminen väärinkäytöksiin.
Kolmanneksi esityksellä on tarkoitus toteuttaa tarvittavia selventäviä ja teknisiä päivityksiä valtion tukemia vuokra-asuntoja koskevaan lainsäädäntöön.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
… 17 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan muutoksia pitkään korkotukilakiin, aravarajoituslakiin, lyhyeen korkotukilakiin ja takauslainalakiin. Muutoksista osa sisältäisi valtion tukeen liittyvien käyttörajoitusten piirissä olevia vuokra-asuntoja koskevia poikkeuksia asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL) mukaisiin yleissäännöksiin.
Pitkän korkotukilain ja aravarajoituslain vanhentuneet asetuksenantovaltuudet kumottaisiin ja tehtäisiin säädöstasoon ja asetuksenantovaltuuksiin liittyviä tarkistuksia.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
Kotitalouksien asema
Valtion tuella rakennetuissa, käyttörajoitusten alaisissa vuokra-asunnoissa asuu yli 330 000 kotitaloutta. Kotitalouksia ei ole yhtä paljon kuin asuntoja, sillä asunnoista osa on tyhjillään. Tyhjillään olevien asuntojen määrä on 2020-luvulla vaihdellut 6 000 ja 11 000 asunnon välillä (
Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026
). Noin 70 prosenttia ruokakunnista asuu tavallisissa vuokra-asunnoissa ja 30 prosenttia erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa.
Valtion tuella rakennetuissa, käyttörajoitusten alaisissa vuokra-asunnoissa asuu yli 330 000 kotitaloutta. Kotitalouksia ei ole yhtä paljon kuin asuntoja, sillä asunnoista osa on tyhjillään. Tyhjillään olevien asuntojen määrä on 2020-luvulla vaihdellut 6 000 ja 11 000 asunnon välillä (Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2026). Noin 70 prosenttia ruokakunnista asuu tavallisissa vuokra-asunnoissa ja 30 prosenttia erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa.
… 15 строк без изменений …
Asukasrakenneselvityksen mukaan vuonna 2022 noin 25 200 pitkällä tai lyhyellä korkotukilainalla tai aravalainalla rahoitettujen tavallisten valtion tukemien vuokra-asuntojen asuntokuntaa ylitti nyt asukasvalintaperusteena olevat enimmäistulorajat. Lukema saattaa olla hieman alempi, jos tulot tarkistetaan yksilöllisesti todellisen asunnossa asuvan ruokakunnan mukaan (ks. luku 2.2.4.1). Varallisuuden osalta valtakunnallista rekisteripohjaista tarkastelua ei ole. Varallisuuden huomioon ottamisessa on käytössä kunta– ja hyvinvointialuekohtaisia enimmäisrajoja.
Valtion tukeen perustuvien käyttörajoitusten piirissä olevia vuokra-asuntoja omistavia yhteisöjä on yhteensä noin 800. Näistä noin 300 on kuntien omistamia vuokrataloyhtiöitä ja noin 500 yleishyödyllisiä yhteisöjä. Kuntaomisteiset yhtiöt omistavat noin 90 prosenttia tavallisista vuokra-asunnoista. Erityisryhmien vuokra-asunnoista taas suurimman osan omistavat yleishyödylliset yhteisöt. Suurimmat valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen omistajat ovat Helsingin kaupungin asunnot Oy, Espoon Asunnot Oy, Y-Säätiö, VAV-konserni (Vantaa) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, joilla on yhteensä yli neljännes käyttörajoitusten piirissä olevista valtion tukemista vuokra-asunnoista (noin 95 000 asuntoa). Lyhytaikaisella korkotukilainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja on noin 20 yhteisöllä, joilta ei edellytetä yleishyödylliseksi nimeämistä.
Asukasvalintatehtävän täsmentäminen lakiin ei vaikuttaisi vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen käytännön toimintaan, mutta se selkeyttäisi niiden asemaa julkisesta hallintotehtävästä huolehtivina organisaatioina. Omistajat voisivat jatkossakin sopia asukasvalintatehtävän hoitamisesta esimerkiksi isännöintiyhtiön kanssa tai antaa asuntoja välivuokralle, jolloin välivuokraaja vastaisi asukasvalinnasta. Asuntojen omistaja vastaa kuitenkin aina siitä, että asukasvalinnat tehdään säännösten mukaan, joten omistajan on varmistuttava toimeksiannon saajan asiantuntemuksesta. Asiaa on käsitelty tarkemmin Varken (aiemmin Ara) ohjauskirjeessä (
Asukasvalinta julkisena hallintotehtävänä ja siihen liittyvä virkavastuu 22.6.2023
).
Asukasvalintatehtävän täsmentäminen lakiin ei vaikuttaisi vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen käytännön toimintaan, mutta se selkeyttäisi niiden asemaa julkisesta hallintotehtävästä huolehtivina organisaatioina. Omistajat voisivat jatkossakin sopia asukasvalintatehtävän hoitamisesta esimerkiksi isännöintiyhtiön kanssa tai antaa asuntoja välivuokralle, jolloin välivuokraaja vastaisi asukasvalinnasta. Asuntojen omistaja vastaa kuitenkin aina siitä, että asukasvalinnat tehdään säännösten mukaan, joten omistajan on varmistuttava toimeksiannon saajan asiantuntemuksesta. Asiaa on käsitelty tarkemmin Varken (aiemmin Ara) ohjauskirjeessä (Asukasvalinta julkisena hallintotehtävänä ja siihen liittyvä virkavastuu 22.6.2023).
… 20 строк без изменений …
Myös asuntohakemusta koskevat uudet säännökset vastaisivat pääosin nykyistä asuntohakemusasetusta ja käytäntöjä. Poikkeuksena tähän luopuminen hakijaa ja tämän puolisoa lukuun ottamatta alle 18-vuotiaiden henkilöiden henkilötunnusten keräämisestä sekä varallisuus- ja tulotietojen keräämisestä ja huomioon ottamisesta asukasvalinnassa aiheuttaisi kertaluontoisia muutostarpeita asuntohakemuslomakkeisiin ja asunnonhakuohjeisiin. Muutos vähentäisi tulo- ja varallisuustietojen käsittelyä vähäisessä määrin.
olevien vuokra-asuntojen kohdentamisella asukasvalintaperusteet täyttäville ruokakunnille on myös myönteistä vaikutuksia, sillä asumisen järjestyminen voi vähentää muuta palveluntarvetta. Vuokranantajan mahdollisuus aiempaa paremmin puuttua asuntojen käyttötarkoituksen vastaiseen toimintaan voi myös osaltaan rauhoittaa asumista valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
4.2.2
Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.2Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset
… 3 строк без изменений …
Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset
Asukasvalinnalla edistetään myös valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdentamista pienituloisille ja vähävaraisille lapsiperheille. Lastensuojelulain
(1283/2023)
… 51 строк без изменений …
35 §:n mukaan, kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, hyvinvointialueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä yhteistyössä kunnan kanssa korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Lapsiperheiden asunnottomuus on Suomessa harvinaista, joskin asiasta on vaikeaa saada kattavaa tietoa. Marraskuussa 2025 tiedossa oli kuitenkin yli sata lasta, joiden perhe oli asunnottomana. (Asunnottomat Suomessa 2025, s. 19 ja 35). Asunnottomuutta ennalta ehkäisevän asumisneuvonnan asiakkaiksi on taloustilanteen tiukentuessa hakeutunut aiempaa enemmän lapsiperheitä.
Esitykseen sisältyy korkotuki- ja aravalainsäädännön noudattamista valvovien viranomaisten tiedonsaantioikeuksia koskevien säännösten päivitys. Ehdotettujen säännösten mukaan lainanmyöntäjän olisi toimitettava lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorille teknisen rajapinnan avulla. Vastaavat velvoitteet sisältyvät voimassa olevaan lakiin, mutta vanhentuneessa sääntelymuodossa. Näin ollen muutos ei vaikuttaisi Valtiokonttorin tietojärjestelmiin.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Valmistelun aikana selvitettiin mahdollisuutta siihen, että asukasvalintaa tekevät organisaatiot saisivat oikeuden tarkistaa hakijoiden ja heidän ruokakuntansa tulotiedot Verohallinnon ylläpitämästä tulotietojärjestelmästä (tulorekisteri). Tämä sujuvoittaisi asukasvalintaa ja vähentäisi salassa pidettävien liiteasiakirjojen käsittelyä. Uusien käyttäjäorganisaatioiden suuren määrän vuoksi Verohallinto ei kuitenkaan nykyisillä resursseillaan pystyisi selviytymään lisääntyvästä käyttöoikeuksien hallinnoinnista. Muutos edellyttäisi hallinnointiresurssien rahoittamista joko nykyiseen rakenteeseen tai tulorekisterin laajentamista uudella rajapinnalla ja käyttöoikeuksien hallinnoinnin osoittamista esimerkiksi Varken tehtäväksi. Tulorekisterin käyttöönotosta on siksi tässä valmistelussa jouduttu luopumaan, ja tulojen tarkistaminen perustuu jatkossa edelleen hakijan toimittamiin liitteisiin.
Hallitusohjelman mukaisesti selvitettiin mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen sekä mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaisiksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Selvityksen mukaan vuokran korottaminen tulojen noustessa olisi määräaikaisia vuokrasopimuksia helpommin yhteensovitettavissa oikeasuhtaisuuden ja kohtuuttomien tilanteiden välttämisen kanssa. Mallista arvioitiin koituvan huomattavia tietojärjestelmäkustannuksia sekä hallinnollisia kustannuksia, joiden ei tulisi rasittaa muiden vuokralaisten omakustannusvuokraa. Selvityksen mukaan kustannusten kattamiseen käytettävän vuokrahyödyn kertyminen olisi kuitenkin epävarmaa, koska asukkaat voivat myös muuttaa pois tulotasonsa parantuessa. (
Tulojen vaikutus asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:21
.)
Hallitusohjelman mukaisesti selvitettiin mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen sekä mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaisiksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Selvityksen mukaan vuokran korottaminen tulojen noustessa olisi määräaikaisia vuokrasopimuksia helpommin yhteensovitettavissa oikeasuhtaisuuden ja kohtuuttomien tilanteiden välttämisen kanssa. Mallista arvioitiin koituvan huomattavia tietojärjestelmäkustannuksia sekä hallinnollisia kustannuksia, joiden ei tulisi rasittaa muiden vuokralaisten omakustannusvuokraa. Selvityksen mukaan kustannusten kattamiseen käytettävän vuokrahyödyn kertyminen olisi kuitenkin epävarmaa, koska asukkaat voivat myös muuttaa pois tulotasonsa parantuessa. (Tulojen vaikutus asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:21.)
… 6 строк без изменений …
Vuokrien nostamiseen perustuvan mallin sijaan valmistelussa tutkittiin mahdollisuutta parantaa valtion tukemien vuokra-asuntojen saatavuutta pienituloisille ja vähävaraisille hakijoille irtisanomalla sellaisten vuokralaisten vuokrasopimukset, jotka eivät enää täytä asukasvalintaperusteita eivätkä tarvitse tukea asumisen järjestämisessä. Valmistelun aikana on ollut esillä vaihtoehto, jossa vuokralaisten tuloja seurattaisiin säännöllisesti ja tietyin ehdoin tulorajan ylittyminen johtaisi vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Myös tämä malli edellyttäisi tulorekisterin käyttömahdollisuutta ja aiheuttaisi vuokrataloyhteisöille säännöllisiä hallinnollisia kustannuksia, joilla olisi vuokravaikutuksia kaikille vuokralaisille. Mallissa olisi myös muutoin kehittämistarpeita. Esimerkiksi varallisuuden huomiotta jättäminen voisi johtaa epätasapuoliseen kohteluun vuokralaisten välillä. Kategorinen malli ei myöskään ottaisi huomioon asuntomarkkinatilanteen alueellisesta eriytymisestä
perusteella sääntely rajauksistaan huolimatta kuitenkin mahdollistaisi henkilötietojen suojan kannalta ongelmallisia massatarkistuksia. Toisaalta olisi tarkasteltava kohdennettujen toimenpiteiden jännitteisyyttä vuokralaisten tasapuolisen kohtelun ja vuokranantajan velvoitteiden täsmällisyyden kanssa. Irtisanomisperusteen käyttämisessä vuokralaisen yksilöllisten olosuhteiden huomioon ottaminen nähdään myös tarpeelliseksi, mikä puolestaan voi olla jännitteessä käytössä olevien asukasvalintaperusteiden kanssa.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
… 9 строк без изменений …
Ruotsi
Vuokralainen, joka ei aio käyttää asuinhuoneistoa, voi vuokranantajan luvalla siirtää vuokraoikeuden lähiomaiselleen, joka asuu vuokralaisen kanssa vakinaisesti. Lupa on annettava, jos muutos on vuokranantajalle kohtuullinen. Lupaan voidaan liittää ehtoja. Sama koskee vuokralaisen kuolinpesää. Vuokralainen voi vuokranantajan luvalla myös vaihtaa asuinhuoneiston vuokraoikeuden toisessa huoneistossa asuvan vuokralaisen kanssa. Lupa on annettava, jos vaihtoon on varteenotettava syy eikä siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Edelleenvuokraaminen on myös sallittua vuokranantajan luvalla. Lupa on annettava, jos vuokralaisella on erityisistä perheolosuhteista, iästä, sairaudesta, tilapäisestä työskentelystä tai opiskelusta toisella paikkakunnalla, pitkästä ulkomailla oleskelusta tai näihin verrattavista olosuhteista johtuva varteenotettava syy edelleenvuokraukseen eikä vuokranantajalla puolestaan ole aiheellista perustetta kieltäytyä. Edelleenvuokralaiselta
perittävä vuokra ei myöskään saa ylittää maakaaren 55 §:n mukaan kohtuullista vuokraa. Lupa edelleenvuokraamiseen voi olla määräaikainen ja sisältää ehtoja. Edelleenvuokrausta koskevia säännöksiä sovelletaan myös majoitustarkoituksessa tehtävään lyhytvuokraukseen, joka ei Ruotsissa ole yleistä vuokrahuoneistoissa (
HE 83/2026
, s. 69).
perittävä vuokra ei myöskään saa ylittää maakaaren 55 §:n mukaan kohtuullista vuokraa. Lupa edelleenvuokraamiseen voi olla määräaikainen ja sisältää ehtoja. Edelleenvuokrausta koskevia säännöksiä sovelletaan myös majoitustarkoituksessa tehtävään lyhytvuokraukseen, joka ei Ruotsissa ole yleistä vuokrahuoneistoissa (HE 83/2026, s. 69).
… 27 строк без изменений …
Tanska
Erotilanteissa huoneistosta pois muuttavan vuokralaisen puolisolla on oikeus siirtyä jatkamaan vuokrasuhdetta. Myös muilla kotitalouden jäsenillä on tämä oikeus tietyissä tilanteissa.
6
Lausuntopalaute
6.1
Lausuntokierros 4.3.—12.4.2024
6Lausuntopalaute
6.1Lausuntokierros 4.3.—12.4.2024
Asukasvalintatehtävästä säätäminen, kunnan jäsenen etusijasta luopuminen asukasvalinnassa, tilapäisiä poikkeuksia koskeva toimivaltasääntely sekä aravarajoituslain tiedonsaantioikeuksia ja tarkastuksia koskeva sääntely ovat olleet valmistelussa aiemmin ja niistä saatiin palautetta keväällä 2024 järjestetyllä lausuntokierroksella. Lausunnot ovat valtioneuvoston julkisessa hankeikkunassa tunnuksella
YM010:00/2023
.
YM010:00/2023.
… 22 строк без изменений …
Asukasvalintatehtävästä säätäminen
Tilapäisiä poikkeuksia koskeva muutosehdotus on luonteeltaan tekninen, mutta muutamat lausunnonantajat olivat sitä mieltä, että perusteluissa tulisi tarkentaa tilapäisten poikkeusten myöntämisen perusteita koskien sitä, millaisissa tilanteissa ja millaisia poikkeukset voivat olla. Oikeusministeriön lausunnossa tuotiin esiin tarve tarkentaa aravarajoituslain tilapäisiä poikkeuksia ja valvontaa koskeviin 4 c ja 4 d §:iin esitettyjä muutoksia, ettei niiden keskinäinen suhde jäisi epäselväksi. Kunnan ja hyvinvointialueen tilapäisiä poikkeuksia koskevan toimivaltasääntelyn sijainti muutettiin uudessa esitysluonnoksessa siten, että se olisi sekä aravarajoituslaissa että pitkässä korkotukilaissa samassa pykälässä asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeamisen sääntelyn kanssa. Esitysluonnoksen liitteenä on asukasvalinta-asetuksen muutosluonnos, joka sisältää tilapäisiä poikkeuksia koskevan tarkentavan säännöksen.
6.2
Lausuntokierros 18.5.—26.6.2026
6.2Lausuntokierros 18.5.—26.6.2026
Aiemman lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistellut ehdotukset yhdistettiin uuteen säädösvalmisteluhankkeeseen, jossa käsiteltiin lisäksi lasten tulojen ja varallisuuden huomioon ottamista asukasvalinnassa, asuntohakemusta, asukasvalinnan valvontatehtävää, vuokraoikeuden siirtoa, vuokra-asunnon luovuttamista toisen käyttöön, asukasrakenteen seurantaa ja asuntojen kohdentamista irtisanomisilla ja määräaikaisuuksilla sekä eräitä toimivaltuuksiin ja asetuksenantovaltuuksiin liittyviä päivityksiä. Lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat valtioneuvoston julkisessa hankeikkunassa hanketunnuksella
YM008:00/2026
.
YM008:00/2026.
… 51 строк без изменений …
Asukasvalintatehtävä ja asukasvalinnan valvontatehtävä
Esityksestä on poistettu lausuntokierroksella ollut ehdotus velvoitteesta seurata vuokrattuina olevien asuntojen soveltumista eniten tarvitseville hakijoille sekä vuokranantajan oikeudesta irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus tulojen ja varallisuuden perusteella. Ratkaisua käsitellään edellä luvussa 5.1. Lausuntopalaute on kuvattu
lausuntoyhteenvedossa
.
lausuntoyhteenvedossa.
… 13 строк без изменений …
Tietojensaantioikeudet ja tarkastukset
Oikeusministeriön mukaan säännöskohtaisissa perusteluissa on syytä selostaa asetuksenantovaltuudet, vaikka muilta osin viitattaisiin ensimmäisen lakiehdotuksen vastaavan säännöksen perusteluihin. Säännöskohtaisia perusteluja on täydennetty.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
6 §.
Korkotukilainan yleiset ehdot.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
6 §. Korkotukilainan yleiset ehdot.
… 9 строк без изменений …
Korkotukilainan yleisiä ehtoja koskeva pykälä on suppea, sillä suurin osa yleisiä ehtoja koskevista säännöksistä on vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (666/2001, pitkä korkotukiasetus). Pykälään siirrettäisiin asetuksesta sellaiset säännökset, jotka eivät ole yksityiskohtaisia menettelysäännöksiä. Säännöksiin tehtäisiin myös eräitä selkeyttäviä muutoksia, jotka eivät muuttaisi oikeustilaa nykyisestä.
Pykälän 5 momentissa olisi asetuksenantovaltuus. Verrattuna pykälän nykyisessä 2 momentissa olevaan valtuussäännökseen uudessa säännöksessä eriteltäisiin tarkemmin, mistä asioista valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää korkotukilainan nostamisessa ja laina-aikaa koskevissa ilmoituksissa noudatettavista menettelyistä. Pitkän korkotukiasetuksen 14 §:ssä säädetään korkotukilainan nostamisen menettelyistä, 15 §:ssä velkakirjaan otettavista maininnoista sekä 16, 16 a ja 17 §:ssä korkotukilainan laina-aikaan liittyviä rajoituksia koskevista merkinnöistä ja Valtiokonttorille tehtävistä ilmoituksista.
7 §.
Korkotuki ja lainanlyhennysohjelma.
7 §.Korkotuki ja lainanlyhennysohjelma.
Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, että korkotukilainaksi hyväksytystä lainasta perittävälle korolle maksetaan korkotukea. Momenttiin lisättäisiin, että korkotuen maksamista haetaan Valtiokonttorilta. Momentissa olevaa asetuksenantovaltuutta täydennettäisiin kattamaan pitkän korkotukiasetuksen asiaa koskevat säännökset. Täydennetyn valtuussäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin korkotuen määrästä, hakemisesta ja maksuajasta. Pitkän korkotukiasetuksen 8 §:ssä säädetään korkotuen määrästä ja 13 §:ssä hakemisesta ja maksuajasta. Pykälään tehtävät muutokset olisivat teknisiä eivätkä muuttaisi oikeustilaa nykyisestä.
11 b §.
Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen.
11 b §. Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen.
Pykälän 3 momentissa oleva säännös kunnan jäsenen etusijasta asukasvalinnassa kumotaan. Momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että pykälän 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso. Tämä yhtenäistäisi lasten tulojen ja varallisuuden huomioon ottamista vastaavaksi kuin yleisen asumistuen myöntämisessä. Asukasvalinnassa 18-vuotiaaksi katsotaan henkilö, joka täyttää 18 vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin asuntoa haetaan. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avopuolisoa eli puolisot elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
11 c §.
Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen.
11 c §. Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen.
Pykälän 1 momentissa säädetään asukasvalintaperusteista poikkeamisen ehdoista. Momenttiin tehtäisiin kielellinen korjaus ja siitä siirrettäisiin etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia koskeva ehto ja asetuksenantovaltuus jäljemmäksi. Muutoin momentti vastaisi voimassa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kunnan ja hyvinvointialueen toimivallasta antaa lupa käyttää vähäistä määrää asuntoja tilapäisesti muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntoina. Kyseessä olisi säädöstason tarkistaminen, sillä lupatoimivallasta säädetään nykyisin valtioneuvoston asetuksessa asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008, asukasvalinta-asetus). Lupatoimivallan jakautuminen vastaisi asukasvalintaperusteiden noudattamisen valvonnasta 11 d §:ssä säädettyä. Luvan antaisi asuntojen sijaintikunta, paitsi jos kyse olisi asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, jolloin luvan antaisi hyvinvointialue. Luvan antamiseen olisi oltava 1 momentissa tarkoitettu syy eli asuntoja saataisiin käyttää muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntoina terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka korkotukivuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön
edistämiseksi. Lupa mahdollistaa sen, että vähäinen määrä asuntoja esimerkiksi varataan käytettäväksi asukasvalintaperusteista poikkeavasti kiireisissä tilanteissa. Hyvinvointialueiden lupatoimivallan osalta on lisäksi huomattava, että se koskee tässä laissa säädettyjä asukasvalintaperusteita. Avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain
(1281/2004)
… 2 строк без изменений …
mukaisista asuntojen käyttöehdoista poikkeamisesta säädetään asianomaisessa laissa erikseen.
Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä. Asetuksenantovaltuus vastaisi muutoin nykyisin 1 momentissa olevaa valtuussäännöstä, mutta siihen lisättäisiin selvyyden vuoksi mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä myös kunnan ja hyvinvointialueen antaman tilapäisen poikkeusluvan myöntämisestä ja se korjattaisiin teknisesti vastaamaan nykyistä tapaa kirjoittaa asetuksenantovaltuus.
11 d §.
Asukasvalintatehtävät.
11 d §. Asukasvalintatehtävät.
… 4 строк без изменений …
Pykälässä säädettäisiin sekä asukasvalintatehtävästä että asukasvalinnan valvontatehtävästä. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan sen sisältöä, joka olisi aiempaa laajempi.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin aiempaa 1 momenttia vastaavasti siitä, että asukasvalintaa valvoo kunta taikka hyvinvointialue silloin, kun hyvinvointialue vastaa asumispalveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevista asumispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa
(1301/2014)
, vammaispalvelulaissa
(1301/2014), vammaispalvelulaissa
(675/2023)
ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa
(519/1977)
. Lisäksi asumiseen liittyviä hyvinvointialueen järjestämistehtäviä on muun muassa lastensuojelulaissa
(417/2007)
. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kunnan ja hyvinvointialueen olisi tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (
valvontatapapäätös
). Valvonnan toteuttamistavoilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten kunta tai hyvinvointialue kokoaa ja ylläpitää tiedot valvottavanaan olevista vuokrataloyhteisöistä ja asunnoista, miten ja milloin vuokrataloyhteisöt toimittavat tiedot asukasvalinnoista valvontaa
(519/1977). Lisäksi asumiseen liittyviä hyvinvointialueen järjestämistehtäviä on muun muassa lastensuojelulaissa
(417/2007). Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kunnan ja hyvinvointialueen olisi tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös). Valvonnan toteuttamistavoilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten kunta tai hyvinvointialue kokoaa ja ylläpitää tiedot valvottavanaan olevista vuokrataloyhteisöistä ja asunnoista, miten ja milloin vuokrataloyhteisöt toimittavat tiedot asukasvalinnoista valvontaa
… 5 строк без изменений …
varten, miten valvontatuloksista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista raportoidaan valvonnan kohteelle ja kunnan tai hyvinvointialueen sisällä sekä miten havaittuihin epäkohtiin puututaan. Jatkossa tällaista päätöstä edellytettäisiin siis kaikilta kunnilta ja hyvinvointialueilta, joilla on valvottavanaan käyttörajoitusten piirissä olevia valtion tukemia vuokra-asuntoja. Se, kuinka usein ja minkä toimielimen valmistelemana ja ratkaisemana valvontatapapäätös annettaisiin, jäisi kunnan ja hyvinvointialueen määriteltäväksi. Päätös olisi annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille.
Pykälän 5 momenttiin siirrettäisiin asetuksenantovaltuus, ja se muutettaisiin koskemaan ympäristöministeriön asetuksen sijaan valtioneuvoston asetusta. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista, joista aiemman valtuussäännöksen mukaan voitiin antaa tarkempia säännöksiä ympäristöministeriön asetuksella. Valtuussäännökseen lisättäisiin mahdollisuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä myös 2 momentissa tarkoitetun valvontatapapäätöksen sisällöstä.
11 e §.
Asuntohakemus.
11 e §. Asuntohakemus.
Lakiin lisättäisiin uusi 11 e §, jossa säädettäisiin asuntohakemuksesta. Asuntohakemuksesta säädetään nykyisin ympäristöministeriön asetuksella arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä
(904/2006)
. Nykyinen sääntely ei vastaa perustuslain 80 §:n mukaisia edellytyksiä, sillä laista puuttuvat säännökset asunnon hakemisen ja siihen liittyvän henkilötietojen toimittamisen perusteista. Jatkossa asunnon hakemisen perusteista säädettäisiin lailla ja tarkempia säännöksiä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.
(904/2006). Nykyinen sääntely ei vastaa perustuslain 80 §:n mukaisia edellytyksiä, sillä laista puuttuvat säännökset asunnon hakemisen ja siihen liittyvän henkilötietojen toimittamisen perusteista. Jatkossa asunnon hakemisen perusteista säädettäisiin lailla ja tarkempia säännöksiä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.
Pykälän 1 momentin mukaan korkotukivuokra-asuntoa olisi haettava kirjallisesti. Asunhuoneiston vuokraamista koskevaan sopimussuhteeseen liittyviin ilmoituksiin ja muihin toimenpiteisiin sovelletaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain
(917/2014)
181 §:n 1 momenttia, jonka mukaan kirjallisen muodon vaatimuksen täyttää myös sellainen sähköinen sopimus, ilmoitus ja muu toimenpide, jonka sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asuntohakemuksen vähimmäissisällöstä. Asuntohakemuksessa olisi ensinnäkin ilmoitettava hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Muista hakijan kanssa asuntoon muuttavista eli hakijaruokakuntaan kuuluvista henkilöistä olisi ilmoitettava nimet ja henkilötunnukset, jos he täyttävät 18 vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin asuntoa haetaan, tai jos kyseessä on hakijan puoliso. Hakijaruokakuntaan kuuluvista lapsista ilmoitettaisiin vain nimet ja syntymäajat. Hakijaruokakunnan kokoa ja ikärakennetta koskevat tiedot ovat välttämättömiä asunnontarpeen arvioimiseksi muun muassa haettavan asunnon kannalta sekä hakijoiden välisessä etusijavertailussa. Sellaisen hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, olisi ilmoitettava tieto oleskeluoikeudestaan. Lain 11 §:n mukaan asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen tai Suomen kansalaiseen rinnastettava henkilö ruokakuntineen. Asuntohakemuksessa olisi ilmoitettava myös hakijan
oma käsitys ruokakunnan asunnontarpeesta ja millaista asuntoa haetaan. Tähän sisältyisivät tiedot asunnottomuudesta ja hakuajankohdan asumismuodosta, koska asunnottomuus tai sen uhka eli esimerkiksi häätö tai muu syy muuttaa nykyisestä asunnosta vaikuttavat arvioon asunnontarpeen kiireellisyydestä ja hakijoiden etusijajärjestyksestä. Lisäksi asuntohakemuksessa olisi ilmoitettava tiedot hakijaruokakunnan varallisuudesta ja tuloista. Asukasvalinta-asetuksen mukaan asukasvalinnassa otetaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus käyvästä arvostaan. Tuloina otetaan huomioon pysyvät veronalaiset kuukausitulot lukuun ottamatta asumistukea ja yleisestä asumistuesta annetun lain
(938/2014)
15 §:ssä tarkoitettuja tuloja, joista yleisimmät ovat erilaiset sosiaalietuudet.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin erityisryhmille tarkoitettuja korkotukivuokra-asuntoja koskevasta lisätarpeesta. Asuntohakemuksessa olisi 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi selvitettävä hakijan kuuluminen siihen erityisryhmään, jonka vuokra-asuntona asuntoa on muun lain tai avustusehtojen mukaan käytettävä. Tällainen käyttörajoitus voi olla voimassa, jos asunnon rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiin on myönnetty avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaista avustusta. Mainitun lain mukaan asuntoa on käytettävä avustusta myönnettäessä nimettyyn erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuoden ajan. Velvoite koskisi myös asuntoja, joihin on myönnetty aiempaa rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannusten oman pääoman kattamiseksi tarkoitettua avustusta, sillä tällaisissakin asunnoissa voi edelleen olla erityisryhmää koskeva käyttörajoitus voimassa. Avustukset perustuivat vuosina 2000—2004 lakiin
eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista
(657/2000)
… 2 строк без изменений …
ja sitä aiemmat avustukset vuotuisiin valtioneuvoston päätöksiin ja talousarvioihin. Kuuluminen erityisryhmään olisi selvitettävä esimerkiksi haettaessa opiskelija-asuntoa tai vammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Asuntohakemukseen ei kuitenkaan olisi sisällytettävä tietoja henkilön vammasta tai muusta terveydentilasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluasuntoon asukasvalinnan tekee useimmiten hyvinvointialue tai muu palveluntarjoaja, joka käsittelee mainittuja tietoja erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolaki) nojalla. Jos asukasvalinnan kuitenkin tekee toinen taho, tarvittaessa erityisryhmään kuuluminen voidaan varmistaa esimerkiksi palveluntarjoajan vahvistuksella. Siten ei ole tarpeellista säätää hakijan erityisryhmään kuulumiseen liittyvien terveystietojen sisällyttämisestä asuntohakemukseen.
Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Täydentävästi käsittelyn oikeusperusteena voi olla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohta, eli käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi, siltä osin kuin hakemuksissa ilmenee henkilötietoja, joiden käsittelystä ei nimenomaisesti säädetä, mutta joihin hakija haluaa vedota esimerkiksi asunnontarpeen kiireellisyyttä perustellakseen. Erityisten henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta eli käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.
12 §.
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
12 §. Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
Lakiin lisättäisiin siitä lailla 470/2018 kumotun 12 §:n tilalle uusi 12 §, jossa säädettäisiin vuokraoikeuden siirrosta.
Pykälän 1 momentti sisältäisi poikkeuksen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
(481/1995)
… 7 строк без изменений …
45 §:ään, jonka mukaan vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa siirtää vuokraoikeuden huoneistossa asuvalle puolisolleen, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jommankumman puolison vanhemmalle, jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa. Korkotukivuokra-asunnossa vuokraoikeuden siirto ei olisi enää sallittua ilman vuokranantajan antamaa lupaa. Lupa olisi annettava erikseen, joten vuokraoikeuden siirtoja ei voitaisi sallia kategorisesti esimerkiksi vuokrasopimuksen ehdoissa, vaan lupa olisi tapauskohtainen. Luvan antamisessa vuokranantajan olisi noudatettava, mitä 11—11 c §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalinnan tavoitteista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalinnasta poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirronsaajan tulisi siten olla 11 §:n mukaisesti Suomen kansalainen tai Suomen kansalaiseen rinnastettava henkilö. Siirronsaajan
ruokakunnan olisi täytettävä 11 b §:ssä ja sen nojalla säädetyt edellytykset asunnontarpeesta, varallisuudesta ja tuloista. Poikkeaminen asukasvalintaperusteista olisi mahdollista 11 c §:ssä ja sen nojalla säädetyin edellytyksin. Luvan antaminen vastaisi siis asukasvalintaa, lukuun ottamatta hakijoiden etusijajärjestykseen asettamista, sillä vuokraoikeuden siirtotilanteissa asunnossa on voimassa oleva vuokrasopimus eikä se ole julkisesti haettavana. Muilta osin vuokraoikeuden siirtoa perheenjäsenelle koskevissa asioissa sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, jossa muun muassa määritellään, ketä perheenjäsenellä tarkoitetaan. Asukasvalintaperusteiden täyttyminen ei myöskään velvoittaisi hyväksymään vuokraoikeuden siirtoa, vaan vuokranantaja voisi vastustaa sitä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:n mukaisesti perustellusta syystä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vuokraoikeuden siirtoa koskevan luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
12 a §.
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
12 a §. Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
… 9 строк без изменений …
Lakiin lisättäisiin uusi 12 a §, jossa säädettäisiin vuokra-asunnon luovuttamisesta toisen käyttöön.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vuokralaisen kiellosta käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislaissa
(751/2023)
tarkoitettuun lyhytvuokraukseen ja luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saisi luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön. Momentin säännökset on tarkoitettu selventämään sitä, että lainansaajan lisäksi myöskään vuokralainen ei voi käyttää korkotukivuokra-asuntoa muuten kuin vuokra-asuntona. Lainsäädännön välisten suhteiden selventämiseksi viitattaisiin rakentamislain 59 a §:n 2 momenttiin, jonka mukaan lyhytvuokrausta on kalustetun asunnon vuokralle antaminen yhdenjaksoisesti alle 28 päiväksi korvausta vastaan majoitustarkoituksessa. Myös rakentamislaissa lyhytaikaiseksi katsottua 28 päivää pidempi vuokraaminen tai kalustamattoman asunnon vuokraaminen
korvausta vastaan olisi kielletty, jos se olisi tehty majoitustarkoituksessa tai muussa asumisesta poikkeavassa tarkoituksessa. Säännökset eivät estäisi vuokralaista itseään hyödyntämästä osaa asunnosta esimerkiksi ammatinharjoittamisessa, kuten tähänkin asti. Säännöksillä ei myöskään rajoitettaisi 1 momentissa tarkoitettua asunnon käyttöä eikä sosiaali- ja terveydenhuollon intervallityyppistä asumista, josta säädetään 11 §:n 2 momentissa.
12 b §.
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
12 b §.Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
… 5 строк без изменений …
Lakiin lisättäisiin uusi 12 b §, jossa säädettäisiin vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään tai korkotukivuokra-asunto tai sen osa luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin tämän lain säännöksiä. Säännökset täydentäisivät asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä purkamisperustetta, jonka mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain säännöksiä.
Pykälän 3 momentin mukaan purkamiseen sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia. Esimerkiksi oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei olisi, jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä olisi vähäinen merkitys. Vuokranantaja voisi kuitenkin tällöin harkita vuokrasopimuksen irtisanomista. Myös varoituksen tiedoksi antamiseen sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.
29 §.
Tarkemmat säännökset valtion vastuusta.
29 §. Tarkemmat säännökset valtion vastuusta.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvauksen viivästyskorkoa koskevaan säännökseen lisättäisiin tieto siitä, mistä lukien takauskorvaukseen sisällytettävä viivästyskorko muuttuu. Takauskorvaukseen voitaisiin takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan. Näin ollen valtio maksaa luottosopimuksen mukaista viivästyskorkoa siihen päivään, jolloin takauskorvauksen hakemisen edellytykset täyttyvät, kuten voimassa olevan säännöksen esitöissä todetaan, ja sen jälkeen enintään viivästyskorkolain mukaista viivästyskorkoa. Pykälän muutokset olisivat selkeyttäviä eivätkä muuttaisi oikeustilaa.
33 §.
Tietojensaanti.
33 §. Tietojensaanti.
… 17 строк без изменений …
Pykälään koottaisiin valvontaan liittyvää tietojensaantia koskevat säännökset voimassa olevasta 33 ja 34 §:stä ja pykälän otsikko muutettaisiin koskemaan vain tietojensaantia.
työhallinnon asiakkuus, terveydentila tai vammaisuus, seksuaalinen käyttäytyminen ja suuntautuminen) tai 32 kohdan (perhe-elämä) nojalla. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohta, eli käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
34 §.
Tarkastusoikeus.
34 §.Tarkastusoikeus.
… 2 строк без изменений …
Pykälässä säädettäisiin valvontaan liittyvästä tarkastusoikeudesta ja pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan sen sisältöä. Tarkastuksia koskevat säännökset koottaisiin 34 §:ään, kun voimassa olevassa laissa ne ovat lomittain tietojensaantia koskevien säännösten kanssa ja osin puutteelliset.
Pykälän 2 momentissa olisi uusi säännös Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen oikeudesta suorittaa tarkastuksia lainansaajan tiloissa. Asiaa koskeva säännös puuttuu voimassa olevasta laista. Korkotukilainan hyväksymisen edellytyksenä on muun ohella, että tuettavat asunnot ovat asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia ja että Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset. Asuntoa, jonka rakentamista, hankkimista tai perusparantamista varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokra-asuntona. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella olisi oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saataisiin kuitenkin
toimittaa vain, jos se olisi välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
… 3 строк без изменений …
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta, eli avustuspetosrikosta tai avustuksen väärinkäyttörikosta, koskevan epäilyn selvittämiseksi. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuilla tiloilla tarkoitetaan asuntojen lisäksi asukkaiden yhteisessä käytössä olevia tiloja, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asumisyksikön oleskelutiloja tai kerrostalon porraskäytävää. Momentissa säädettäisiin myös, että tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain 39 §:ää, jossa säädetään tarkastuksesta ilmoittamisesta, asianosaisen oikeudesta olla läsnä ja saada tietoja tarkastuksen aikana sekä tarkastuskertomuksen laatimisesta.
voisi valtuuttaa Valtiokonttorin tai Valtiokonttori Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen suorittamaan tarkastuksen tilanteessa, jossa molempien valvonnan kohteena olevat seikat olisivat tarkastettavissa yhdellä tarkastuksella.
37 §.
Korkotuen lakkauttaminen.
37 §. Korkotuen lakkauttaminen.
Pykälän 2 momentissa säädetään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen toimivallasta lakkauttaa korkotuen maksaminen ja velvoittaa lainansaaja kokonaan tai osittain suorittamaan takaisin sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut. Lainkohdan mukaan seuraamus on mahdollinen muun muassa, jos lainansaaja on käyttänyt vuokra-asuntoa vastoin 11 §:ssä säädettyä eikä laiminlyönti ole vähäinen. Lainkohtaan ei ole lisätty viittauksia asukasvalintaperusteita koskeviin säännöksiin 11 a —11 c §:ssä silloin, kun asianomaiset säännökset siirrettiin asetustasolta lakiin (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 717/2006). Näin ollen korkotuen lakkauttamista koskeva toimivalta ei ulotu asukasvalintaperusteiden laiminlyöntiin. Korkotuen lakkauttaminen seuraamuksena asukasvalintaperusteiden laiminlyönnistä
olisi harvinainen, sillä tämänkaltainen laiminlyönti on tavanomaisesti korjattavissa kevyemmillä toimenpiteillä. Kuitenkin momenttiin lisättäisiin viittaus asukasvalintaperusteita koskeviin säännöksiin, jotta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen toimivalta olisi riittävä mahdollisissa vakavissa väärinkäytöksissä. Lisäksi sääntely olisi tällöin yhtenäinen lyhyen korkotukilain kanssa, jonka säännösten mukaan korkotuen lakkauttaminen voi koskea myös asukasvalintaperusteiden vastaista menettelyä. Momenttiin tehtäisiin samalla tekninen korjaus.
40 §.
Tarkemmat säännökset.
40 §. Tarkemmat säännökset.
Pykälä tarkempien säännösten antamisesta tämä lain täytäntöönpanosta kumotaan.
41 §.
Muutoksenhaku.
41 §. Muutoksenhaku.
Pykälän 1 momentissa on oikaisuvaatimusta ja muutoksenhakua koskevat viittaussäännökset hallintolakiin ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Momenttiin lisättäisiin tästä poikkeava viittaussäännös, jonka mukaan oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuntalaissa
(410/2015)
ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa
(611/2021)
. Näin muutoksenhaku valvontatapapäätöksistä ei muuttuisi nykyisestä käytännöstä.
7.2
Laki aravarajoituslain muuttamisesta
4 b §.
Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen.
(611/2021). Näin muutoksenhaku valvontatapapäätöksistä ei muuttuisi nykyisestä käytännöstä.
7.2Laki aravarajoituslain muuttamisesta
4 b §. Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen.
Pykälän 3 momentissa oleva säännös kunnan jäsenen etusijasta asukasvalinnassa kumotaan. Momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että pykälän 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso, samalla tavalla kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 11 b §:n 3 momentissa (Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen, kohta 7.1).
4 c §.
Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen.
4 c §. Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kunnan ja hyvinvointialueen toimivallasta antaa lupa käyttää vähäistä määrää asuntoja tilapäisesti muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntoina ja pykälän 1 ja 3 momenttiin tehtäisiin rakenteelliset ja tekniset muutokset samalla tavalla kuin edellä pitkän korkotukilain 11 d §:ssä. (Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen, kohta 7.1).
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin asetuksenantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä. Asetuksenantovaltuus vastaisi muutoin nykyisin 1 momentissa olevaa valtuussäännöstä, mutta siihen lisättäisiin selvyyden vuoksi mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä myös kunnan ja hyvinvointialueen antaman tilapäisen poikkeusluvan myöntämisestä, ja se korjattaisiin teknisesti vastaamaan nykyistä tapaa kirjoittaa asetuksenantovaltuus.
4 d §.
Asukasvalintatehtävät.
4 d §. Asukasvalintatehtävät.
… 6 строк без изменений …
Pykälän otsikko muutettaisiin ja pykälään lisättäisiin uusi asukasvalintatehtävää koskeva 1 momentti samalla tavalla kuin edellä pitkän korkotukilain 11 d §:ään (Asukasvalintatehtävät, kohta 7.1).
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin asetuksenantovaltuudesta. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista, joista aiemman, pykälän 2 momentissa olleen valtuussäännöksen mukaan voitiin antaa tarkempia säännöksiä ympäristöministeriön asetuksella. Valtuussäännökseen lisättäisiin mahdollisuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä myös 2 momentissa tarkoitetun valvontatapapäätöksen sisällöstä.
4 e §.
Asuntohakemus.
4 e §. Asuntohakemus.
… 2 строк без изменений …
Lakiin lisättäisiin uusi 4 e §, jonka 1 ja 2 momentissa säädettäisiin asuntohakemuksen tekemisestä kirjallisesti ja asuntohakemuksen vähimmäissisällöstä samalla tavalla kuin pitkän korkotukilain ehdotetussa 11 e §:ssä (Asuntohakemus, kohta 7.1).
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
5 §.
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle.
5 §.Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle.
Lakiin lisättäisiin siitä lailla 471/2018 kumotun 5 §:n tilalle uusi 5 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:n mukaiseen vuokraoikeuden siirtoon samalla tavalla kuin edellä pitkän korkotukilain 12 §:ssä (Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle, kohta 7.1). Vuokraoikeuden siirtoa koskevan luvan antamisessa sovellettavien edellytysten osalta viitattaisiin aravarajoituslain 4 ja 4 a—4 c §:ään, jotka sisällöllisesti vastaavat pitkän korkotukilain 11 ja 11 a—11 c §:ää.
Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä luvan myöntämisessä noudatettavista menettelytavoista.
5 a §.
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
5 a §. Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
Lakiin lisättäisiin uusi 5 a §, jossa säädettäisiin vuokra-asunnon luovuttamisesta toisen käyttöön. Pykälässä säädettäisiin aravavuokra-asunnon osalta samalla tavalla kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 12 a §:ssä korkotukivuokra-asunnon osalta alivuokrauksen luvanvaraisuudesta, vuokralaisen velvollisuudesta noudattaa omakustannusvuokraperiaatetta ja antaa vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta luovutustilanteissa sekä vuokralaisten kiellosta käyttää tai luovuttaa aravavuokra-asuntoa lyhytvuokraukseen tai muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön (Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön, kohta 7.1).
5 b §.
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
5 b §.Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
Lakiin lisättäisiin uusi 5 b §, jossa säädettäisiin vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 5 §:n säännöksiä tai jos aravavuokra-asunto tain sen osa luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin 5 a §:n säännöksiä. Sääntely vastaisi ehdotettua pitkän korkotukilain 12 b §:ää (Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus, kohta 7.1).
21 §.
Muutoksenhaku.
21 §. Muutoksenhaku.
Pykälän 1 momentin oikaisuvaatimusta ja muutoksenhakua koskevaan säännökseen lisättäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan lisäksi hyvinvointialue sekä momenttiin säännös valvontatapapäätösten oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta. Näin säännökset vastaisivat ehdotettua pitkän korkotukilain 41 §:n 1 momenttia (Muutoksenhaku, kohta 7.1).
23 §.
Valvonta ja tietojensaanti.
23 §. Valvonta ja tietojensaanti.
Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan sen sisältöä. Pykälän valvontaa ja ohjausta koskevaan 1 momenttiin lisättäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan lisäksi hyvinvointialue. Näin säännös vastaisi pitkän korkotukilain säännöksiä viranomaisten valvontatehtävistä. Tietojensaantia koskevat säännökset siirrettäisiin 2—4 momenttiin.
Pykälän 2—4 momentissa säädettäisiin valvontaviranomaisten tietojensaantioikeuksista ja määräystenantovaltuudesta vastaavasti kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 33 §:ssä (Tietojensaanti, kohta 7.1). Korkotukilaeista poiketen tietojensaantioikeus ei kuitenkaan koskisi lainanmyöntäjältä saatavia tietoja, koska aravalainoissa lainanmyöntäjä on valtio.
23 a §.
Tarkastusoikeus.
23 a §. Tarkastusoikeus.
Lakiin lisättäisiin uusi 23 a §, jossa säädettäisiin valvontaviranomaisten tarkastusoikeudesta ja oikeudesta ulkopuolisen asiantuntijan käyttämiseen samalla tavalla kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 34 §:ssä (Tarkastusoikeus, kohta 7.1). Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen oikeudesta toimittaa tarkastus aravalainoitetun kohteen tiloissa säädettäisiin myös vastaavasti kuin korkotukilainalla lainoitettujen kohteiden tilojen tarkastuksista. Aravalainojen myöntämisessä on aravalain
(1189/1993)
nojalla sovellettu vastaavia edellytyksiä asuntojen tarkoituksenmukaisesta asuttavuudesta ja asuinympäristön toimivuudesta sekä kohteen rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksymisestä. Asuntojen käyttörajoituksista säädetään aravarajoituslaissa.
25 §.
Tarkemmat säännökset.
25 §. Tarkemmat säännökset.
Pykälä tarkempien säännösten antamisesta tämä lain täytäntöönpanosta kumotaan.
7.3
Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain muuttamisesta
4 §.
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset.
7.3Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain muuttamisesta
4 §. Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset.
… 3 строк без изменений …
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä koskevaan 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvollisuudesta arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Tällä tarkoitetaan hakemuskohtaisesti tehtävää, muun muassa tilinpäätöstietoihin ja muiden viranomaisten rekisteritietoihin pohjautuvaa arviota yhteisön luottokelpoisuudesta ja edellytyksistä lainan maksuohjelman mukaiseen takaisinmaksamiseen. Muutoksen tarkoitus olisi säätää lain tasolla velvollisuudesta, joka ilmenee nyt vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (603/2016, lyhyt korkotukiasetus) 2 §:stä. Säännös myös täydentäisi 5 §:ää, jossa säädetään korkotukilainan saajista. Muutoksella tarkistettaisiin yleisten
edellytysten säädöstasoa. Vastaava muutos on tehty aiemmin pitkän korkotukilain 4 §:ään.
Pykälän 6 momentiksi lisättäisiin asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä. Lyhyen korkotukiasetuksen 2 §:ssä on korkotukilainaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä tarkentavia säännöksiä, mutta valtuudesta niiden antamiseen ei ole säädetty.
11 §.
Asukasvalintaperusteet.
11 §. Asukasvalintaperusteet.
Pykälän 2 momentissa oleva säännös asuntojen ilmoittamisesta julkisesti haettavaksi siirrettäisiin 11 a §:ään. Momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että pykälän 1 momentissa tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso. Säännös vastaisi ehdotettua pitkän korkotukilain 11 b §:n 3 momenttia (Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen, kohta 7.1) sillä erotuksella, että lyhyessä korkotukilaissa varallisuutta ei oteta huomioon asukasvalintaperusteena.
11 a §.
Asukasvalintatehtävä.
11 a §. Asukasvalintatehtävä.
… 2 строк без изменений …
Pykälässä säädettäisiin asukasvalintatehtävästä. Siihen liittyvää virkavastuuta ja vahingonkorvausvelvollisuutta koskevat säännökset siirrettäisiin jäljemmäksi. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan muuttunutta sisältöä.
Pykälän 2 momenttiin siirrettäisiin 11 §:n 2 momentista säännös asuntojen ilmoittamisesta julkisesti haettavaksi.
11 b §.
Virkavastuu ja vahingonkorvaus virheellisestä menettelystä
. Aiemmin 11 a §:ssä olleet säännökset asukasvalintaa koskevasta virkavastuusta ja vahingonkorvauksesta siirtyisivät uuteen 11 b §:ään. Säännökset vastaisivat voimassa olevaa lakia.
11 c §.
Asuntohakemus.
11 b §.Virkavastuu ja vahingonkorvaus virheellisestä menettelystä. Aiemmin 11 a §:ssä olleet säännökset asukasvalintaa koskevasta virkavastuusta ja vahingonkorvauksesta siirtyisivät uuteen 11 b §:ään. Säännökset vastaisivat voimassa olevaa lakia.
11 c §. Asuntohakemus.
Lakiin lisättäisiin uusi 11 c §, jonka 1 ja 2 momentissa säädettäisiin asuntohakemuksen tekemisestä kirjallisesti ja asuntohakemuksen vähimmäissisällöstä vastaavasti kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 11 e §:ssä (Asuntohakemus, kohta 7.1). Lyhyessä korkotukilaissa asunnontarve ja varallisuus eivät kuitenkaan ole asukasvalintaperusteita, joten niistä ei säädettäisi. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
11 d §.
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle.
11 d §.Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle.
Lakiin lisättäisiin uusi 11 d §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:n mukaiseen vuokraoikeuden siirtoon samalla tavalla kuin pitkän korkotukilain 12 §:ssä (Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle, kohta 7.1). Vuokraoikeuden siirtoa koskevan luvan antamisessa sovellettavien edellytysten osalta viitattaisiin lyhyen korkotukilain 10 ja 11 §:ään. Pitkästä korkotukilaista ja aravarajoituslaista poiketen asukasvalinnassa otetaan huomioon vain ruokakunnan tulot, joten myös luvan antamisessa vuokraoikeuden siirtoon otettaisiin huomioon siirronsaajan ruokakunnan tulot 11 §:ssä ja sen nojalla säädetyn mukaisesti.
Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
11 e §.
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
11 e §. Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön.
Lakiin lisättäisiin uusi 11 e §, jossa säädettäisiin vuokra-asunnon luovuttamisesta toisen käyttöön. Pykälässä säädettäisiin samalla tavalla kuin pitkän korkotukilain 12 a §:ssä alivuokrauksen luvanvaraisuudesta, vuokralaisen velvollisuudesta noudattaa omakustannusvuokraperiaatetta ja antaa vuokranantajalle tiedot korkotukivuokra-asunnosta perimästään vastikkeesta luovutustilanteissa sekä kiellosta käyttää tai luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa lyhytvuokraukseen tai muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön (Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön, kohta 7.1).
11 f §.
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
11 f §.Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus.
Lakiin lisättäisiin uusi 11 f §, jossa säädettäisiin vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 11 d §:n säännöksiä tai jos korkotukivuokra-asunto tain sen osa luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin 11 e §:n säännöksiä. Sääntely vastaisi ehdotettua pitkän korkotukilain 12 b §:ää (Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus, kohta 7.1).
20 §.
Valtion vastuu.
20 §. Valtion vastuu.
Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin takauskorvauksen hakemista ja siihen sisällytettävää viivästyskorkoa koskevat täydennykset samalla tavalla kuin pitkän korkotukilain 29 §:ssä (Tarkemmat säännökset valtion vastuusta, kohta 7.1).
24 §.
Valvonta.
24 §.Valvonta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan oikeudesta ohjata ja valvoa lain noudattamista. Säännös vastaisi voimassa olevaa 1 momenttia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tehtävistä valvoa 13 ja 14 §:n noudattamista ja ohjata kuntia ja lainansaajia. Säännökset vastaisivat voimassa olevaa 2 momenttia.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 3 momenttia vastaavasti siitä, että kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kunnan olisi tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (
valvontatapapäätös
) sekä kunnan menettelystä, jos asukasvalintaperusteiden noudattamisessa havaitaan virheitä tai laiminlyöntejä. Säännökset vastaisivat ehdotettuja pitkän korkotukilain 11 d §:n 2 ja 4 momentin lisäyksiä (Asukasvalintatehtävät, kohta 7.1) sillä erotuksella, että säännökset eivät koskisi hyvinvointialueita, joiden valvonnassa ei ole lyhytaikaisella korkotukilainalla rahoitettuja asuntoja.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 3 momenttia vastaavasti siitä, että kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kunnan olisi tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös) sekä kunnan menettelystä, jos asukasvalintaperusteiden noudattamisessa havaitaan virheitä tai laiminlyöntejä. Säännökset vastaisivat ehdotettuja pitkän korkotukilain 11 d §:n 2 ja 4 momentin lisäyksiä (Asukasvalintatehtävät, kohta 7.1) sillä erotuksella, että säännökset eivät koskisi hyvinvointialueita, joiden valvonnassa ei ole lyhytaikaisella korkotukilainalla rahoitettuja asuntoja.
… 1 строк без изменений …
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin lainanmyöntäjän tehtävästä valvoa, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset. Säännös vastaisi voimassa olevan 3 momentin säännöstä, joka erotettaisiin selkeyden vuoksi omaksi momentikseen ja johon tehtäisiin kielellinen korjaus.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä voitaisiin antaa asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista ja 3 momentissa tarkoitetun valvontatapapäätöksen sisällöstä. Lisäksi momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä vuokranmäärityksen ja vuokrantarkistuksen sekä tuotontuloutuksen valvonnassa noudatettavista menettelytavoista. Asetuksenantovaltuus tarkennettaisiin kaikilta osin koskemaan valvonnan sijaan valvonnassa noudatettavia menettelytapoja. Toistaiseksi tarkempia säännöksiä näistä seikoista ei valtioneuvoston asetuksella ole annettu.
24 a §.
Tietojensaanti.
24 a §. Tietojensaanti.
… 4 строк без изменений …
Pykälään koottaisiin valvontaan liittyvää tietojensaantia koskevat säännökset voimassa olevasta 24 a ja 24 b §:stä ja pykälän otsikko muutettaisiin koskemaan vain tietojensaantia.
Pykälän 4 momenttiin siirrettäisiin voimassa olevan 24 b §:n 1 momentista tietojen saantia viranomaisilta koskeva säännös, jota muutettaisiin samalla tavalla kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 33 §:n 3 momentissa.
24 b §.
Tarkastusoikeus.
24 b §. Tarkastusoikeus.
… 2 строк без изменений …
Pykälä muutettaisiin koskemaan tarkastusoikeutta ja sen 1 momenttiin lisättäisiin valvovien viranomaisten tarkastusoikeutta koskeva säännös samalla tavalla kuin ehdotetussa pitkän korkotukilain 34 §:n 1 momentissa (Tarkastusoikeus, kohta 7.1). Lyhyessä korkotukilaissa ei kuitenkaan säädetä hyvinvointialueen tarkastusoikeudesta, koska hyvinvointialueella ei ole lyhyen korkotukilain mukaisia valvontatehtäviä.
Ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä koskevat säännökset olisivat jatkossa 3 momentissa ja niihin tehtäisiin samanlaiset tekniset muutokset kuin pitkän korkotukilain 34 §:n 3 momentissa.
30 §.
Muutoksenhaku.
30 §. Muutoksenhaku.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaussäännös, jonka mukaan oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuntalaissa. Muutoksenhaku vastaisi ehdotettua pitkän korkotukilain 41 §:n 1 momenttia (Muutoksenhaku, kohta 7.1) sillä erotuksella, että lyhyessä korkotukilaissa ei ole hyvinvointialueelle osoitettuja tehtäviä.
7.4
Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain 4 ja 12 §:n muuttamisesta
4 §.
Takauslainan hyväksyminen ja muuttaminen.
7.4Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain 4 ja 12 §:n muuttamisesta
4 §.Takauslainan hyväksyminen ja muuttaminen.
… 1 строк без изменений …
Pykälässä säädettäisiin jatkossa takauslainan hyväksymisestä ja muuttamisesta. Otsikko muutettaisiin vastaamaan laajentunutta sisältöä.
Pykälän 5 momentiksi lisättäisiin säännös Valtiokonttorin toimivallasta hyväksyä lainanmyöntäjän vaihto sekä muutoksia korkotukilainan lyhennysohjelmaan, korkoon ja muihin lainaehtoihin kesken laina-ajan. Tällä hetkellä lainaehtojen muuttamisesta lainakauden kuluessa ei ole säännöksiä vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa (takauslainalaki), mutta niitä koskevat asiat käsitellään Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin toimivalta lainaehtomuutosten hyväksymiselle on perustunut takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annettuun lakiin
(361/1999)
. Valtiokonttori hoitaa takauslainalain mukaisesti myös lainan vakuuteen, takausmaksun maksamiseen ja takauskorvaukseen liittyviä tehtäviä.
(361/1999). Valtiokonttori hoitaa takauslainalain mukaisesti myös lainan vakuuteen, takausmaksun maksamiseen ja takauskorvaukseen liittyviä tehtäviä.
Ehdotetulla muutoksella näiden asioiden käsittelystä säädettäisiin erityislaissa, ja tehtävä osoitettaisiin Valtiokonttorille. Valtiokonttori voisi hyväksyä tällaisia muutoksia esimerkiksi silloin, jos lainansaajan vuotuiset lainanhoitomenot muuttuvat merkittävästi kesken laina-ajan rahoitusmarkkinoista johtuvista tai lainansaajakohtaisista syistä. Lyhennysohjelmaa, korkoa ja muuta lainaehtojen muutosta koskevaan Valtiokonttorin päätökseen voisi hakea muutosta lain 17 §:n mukaisesti.
12 §.
Takauskorvauksen maksaminen.
12 §. Takauskorvauksen maksaminen.
Pykälän 3 momentin säännös takauskorvauksen osittaisesta tai kokonaan maksamatta jättämisestä yhtenäistettäisiin sisällöltään pitkän korkotukilain 32 §:n 4 momentin ja lyhyen korkotukilain 23 §:n 4 momentin sisältämän hyvityksen alentamista tai suorittamatta jättämistä koskevien säännösten kanssa. Säännöksestä poistettaisiin edellytys takaajan edun loukkaamisesta ja lainanmyöntäjän teon törkeästä luonteesta, koska näitä seikkoja on vaikea arvioida ja näyttää toteen. Pitkän korkotukilain, lyhyen korkotukilain ja takauslainalain säännökset vastaisivat jatkossa toisiaan.
8
Lakia alemman asteinen sääntely
8.1
Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja koskeva lakia alemman asteinen sääntely
8Lakia alemman asteinen sääntely
8.1Pitkällä korkotukilainalla ja aravalainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja koskeva lakia alemman asteinen sääntely
… 5 строк без изменений …
Ehdotettujen pitkän korkotukilain 11 c §:n 4 momentin ja aravarajoituslain 4 c §:n 4 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja mainituissa pykälissä säädettävän poikkeamista koskevan tilapäisen luvan myöntämisestä. Asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetulla valtioneuvoston asetuksella (asukasvalinta-asetus) annettuja tarkempia säännöksiä olisi päivitettävä poikkeamista koskevien säädöstasokorjausten mukaisesti.
Pitkän korkotukilain 40 §:ssä ja aravarajoituslain 25 §:ssä olevat vanhentuneet asetuksenantovaltuudet kumottaisiin. Tästä syystä pitkän korkotukilain 6 ja 7 §:ssä olevia asetuksenantovaltuuksia täydennettäisiin. Mainituissa lainkohdissa tarkoitetut tarkemmat säännökset ovat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (pitkä korkotukiasetus), josta eräitä säännöksiä siirrettäisiin lain tasolle. Aravalainsäädäntöön vanhentuneen asetuksenantovaltuuden kumoaminen ei aiheuttaisi muutoksia.
8.2
Lyhyellä korkotukilainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja koskeva lakia alemman asteinen sääntely
8.2Lyhyellä korkotukilainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja koskeva lakia alemman asteinen sääntely
… 3 строк без изменений …
Ehdotetun lyhyen korkotukilain 4 §:n 6 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä. Asetuksenantovaltuus on aiemmin puuttunut laista, vaikka asiaa koskevia tarkempia säännöksiä on annettu vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (lyhyt korkotukiasetus).
Ehdotetun lyhyen korkotukilain 24 §:n 5 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä kunnan valvontatapapäätöksen sisällöstä. Lyhyeen korkotukiasetukseen lisättäisiin säännökset valvontatapapäätöksen vähimmäissisällöstä.
9
Voimaantulo
9Voimaantulo
… 5 строк без изменений …
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2027. Valtioneuvoston asetuksilla annettavien tarkempien säännösten ja lakien täytäntöönpanon vaatimien toimien vuoksi kuitenkin asukasvalintaan, asuntohakemukseen, vuokraoikeuden siirtoon ja valvontatapapäätökseen liittyvät säännökset tulisivat voimaan 1.6.2027.
Korkotukilainan yleisiä ehtoja ja takauskorvausta sekä takauslainan muuttamista ja takauskorvauksen maksamista koskevia säännösmuutoksia sovellettaisiin myös ennen lakimuutosten voimaantuloa hyväksyttyihin lainoihin. Takauslainalain muutoksen voimaan tullessa vireillä olleeseen takauskorvauksen maksamista koskevaan asiaan sovellettaisiin kuitenkin muutoksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
10
Toimeenpano ja seuranta
10Toimeenpano ja seuranta
… 1 строк без изменений …
Kunnat ja hyvinvointialueet valvovat ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ohjaa valtion tukemien asuntojen asukasvalintaa. Tähän sisältyisi jatkossa myös asukasvalintaperusteiden noudattaminen vuokraoikeuden siirroissa. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus myös ylläpitää ohjeita ja kouluttaa vuokrataloyhteisöjä sekä kuntia ja hyvinvointialueita asukasvalintasäännösten noudattamisessa.
Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus seuraavat ehdotettujen muutosten vaikutuksia valtion tukemien asuntojen asukasvalintaprosessiin ja asuntojen käyttöön. Ympäristöministeriö ryhtyy tarvittaviin lainsäädännön valmistelu- tai muihin toimiin, jos ehdotetuista muutoksista aiheutuisi kielteisiä ja ennakoimattomia vaikutuksia.
11
Suhde muihin esityksiin
11.1
Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Esityksen mukaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (pitkä korkotukilaki) 12 a §:n 3 momentissa, aravarajoituslain 5 a §:n 3 momentissa ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (lyhyt korkotukilaki) 11 e §:n 3 momentissa viitattaisiin rakentamislain 59 a §:n 2 momentin mukaiseen lyhytvuokraukseen. Viittaus edellyttää sitä, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta (
HE 83/2026 vp
) hyväksytään eduskunnassa.
12
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
11Suhde muihin esityksiin
11.1Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Esityksen mukaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (pitkä korkotukilaki) 12 a §:n 3 momentissa, aravarajoituslain 5 a §:n 3 momentissa ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (lyhyt korkotukilaki) 11 e §:n 3 momentissa viitattaisiin rakentamislain 59 a §:n 2 momentin mukaiseen lyhytvuokraukseen. Viittaus edellyttää sitä, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta (HE 83/2026 vp) hyväksytään eduskunnassa.
12Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Oikeus asuntoon
Vuokra-asuntojen tuotannon valtion tuet ovat keino toteuttaa perustuslain 19 §:n 4 momenttia, jonka mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Oikeus asuntoon ei ole subjektiivinen oikeus, vaan se toteutuu ensisijaisesti yksilön omatoimisuuden kautta. Perusoikeussäännösten kokonaisuus korostaa muutenkin yhteiskunnan jäsenten omaa aktiivista toimintaa perusoikeuksien toteuttamisessa. (Hallituksen esitys eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta,
HE 309/1993
, s. 72). Oikeutta asuntoon ei ole turvattu subjektiivisena oikeutena myöskään tavallisessa lainsäädännössä. Poikkeuksia ovat tietyt erityisryhmät ja -tilanteet, joissa oikeus asumiseen turvataan yksiselitteisemmin (sosiaalihuoltolaki 21 §).
HE 309/1993, s. 72). Oikeutta asuntoon ei ole turvattu subjektiivisena oikeutena myöskään tavallisessa lainsäädännössä. Poikkeuksia ovat tietyt erityisryhmät ja -tilanteet, joissa oikeus asumiseen turvataan yksiselitteisemmin (sosiaalihuoltolaki 21 §).
… 19 строк без изменений …
Oikeus asuntoon kytkeytyy muihin perusoikeussäännöksiin. Asumisen perusoikeus tai oikeus asuntoon on ensinnäkin tärkeä muiden perustuslain 19 §:ssä turvattujen sosiaalisten perusoikeuksien kannalta. Oikeus sosiaaliturvaan sisältää oikeuden välttämättömään toimeentuloon, huolenpitoon ja perustoimeentuloon. Julkisen vallan on myös turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lisäksi asumisen perusoikeudella on yhteys perustuslain 7 §:ssä säädettyyn oikeuteen elämään. Perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään perustuslakivaliokunta korosti kunnollisen asunnon erityismerkitystä perustavanlaatuisena elämän ja toimeentulon kysymyksenä (PeVM 25/1994 vp, s. 10).
Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita toteutettaessa valtion tukemalla asuntotuotannolla on merkitystä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kannalta. Erityisryhmille, kuten ikääntyneille, asunnottomille ja vammaisille henkilöille, tarkoitettujen asuntojen osuus on viime vuosina painottunut, ja on noin 30 prosenttia valtion tukemasta asuntokannasta. Muut eli tavalliset valtion tukemat vuokra-asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille. Kohdentumisesta on huolehdittu asukasvalintaperusteilla. Lakisääteisten valintakriteerien lisäksi asukasvalintaa julkisena hallintotehtävänä sitovat hallinnon yleislait ja virkavastuu turvaavat asunnonsaantia ihmisille, joilla on pienituloisuuden ja vähävaraisuuden lisäksi muitakin vaikeuksia löytää asuntoa vapailta markkinoilta, esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen tai kohtaamansa syrjinnän vuoksi.
Valtion velkasuhteen ja taloudellisen liikkumavaran heikentyessä korkotukeen ja takausvastuisiin liittyviä riskejä ei voida kasvattaa aiempien vuosien tasolla. Näin ollen korkotukivaltuuksia pienennetään eikä uusia valtion tukemia vuokra-asuntoja rakenneta yhtä paljon kuin niitä vapautuu käyttörajoituksista eli asukasvalinnan piiristä. Lainaehtojen mukaisesti 15 prosenttia valtion tukemasta asuntokannasta eli noin 60 000 asuntoa vapautuu rajoituksista vuoteen 2033 mennessä, mutta käytännössä niitä arvioidaan vapautuvan jopa 9 000 asuntoa vuodessa Varkelta haettavien vapautusten vuoksi (
Valtakunnallinen alueiden eriytyminen. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:24
, s. 106—107). Vuonna 2025 aloitettiin noin 5 500 valtion tukeman uuden vuokra-asunnon rakentaminen (
Valtion tukema asuntotuotanto 2025. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaisuja 2026:2
, s. 7). Vuonna 2026 määrän arvioidaan olevan noin 5 000 asuntoa, mutta vuonna 2027 se laskee huomattavasti korkotukivaltuuden pienentyessä. Tuesta osa on jatkossakin varattava ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuntotuotantoa varten.
Valtion velkasuhteen ja taloudellisen liikkumavaran heikentyessä korkotukeen ja takausvastuisiin liittyviä riskejä ei voida kasvattaa aiempien vuosien tasolla. Näin ollen korkotukivaltuuksia pienennetään eikä uusia valtion tukemia vuokra-asuntoja rakenneta yhtä paljon kuin niitä vapautuu käyttörajoituksista eli asukasvalinnan piiristä. Lainaehtojen mukaisesti 15 prosenttia valtion tukemasta asuntokannasta eli noin 60 000 asuntoa vapautuu rajoituksista vuoteen 2033 mennessä, mutta käytännössä niitä arvioidaan vapautuvan jopa 9 000 asuntoa vuodessa Varkelta haettavien vapautusten vuoksi (Valtakunnallinen alueiden eriytyminen. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:24, s. 106—107). Vuonna 2025 aloitettiin noin 5 500 valtion tukeman uuden vuokra-asunnon rakentaminen (Valtion tukema asuntotuotanto 2025. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaisuja 2026:2, s. 7). Vuonna 2026 määrän arvioidaan olevan noin 5 000 asuntoa, mutta vuonna 2027 se laskee huomattavasti korkotukivaltuuden pienentyessä. Tuesta osa on jatkossakin varattava ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuntotuotantoa varten.
Samaan aikaan edullisten, erityisesti pienten ja esteettömien vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Asuin- ja muut elinkustannukset ovat nousseet ja työttömyys lisääntynyt. Valtio on sopeuttanut sosiaaliturvamenoja tiukentamalla asumiskuluihin kohdistuvan tuen ehtoja ja alentamalla sen määriä. Sellaisia tuensaajakotitalouksia, joiden asumismenot ylittävät uudet tuen ehdot, ohjataan etsimään edullisempaa asuntoa.
Asunnottomat 2025 -selvityksessä
, asumisneuvonta-avustuksen vuoden 2025 raporteissa ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman yhteydessä kunnat ovat katsoneet, että asumiseen liittyvä avuntarve on lisääntynyt ja että kohtuuhintaisista asunnoista on monilla paikkakunnilla pulaa. Ulosottolaitoksen mukaan häätöjen määrä on lisääntynyt vuosittain vuodesta 2021 alkaen (
Ulosotto Suomessa 2025
, s. 47).
Asunnottomat 2025 -selvityksessä, asumisneuvonta-avustuksen vuoden 2025 raporteissa ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman yhteydessä kunnat ovat katsoneet, että asumiseen liittyvä avuntarve on lisääntynyt ja että kohtuuhintaisista asunnoista on monilla paikkakunnilla pulaa. Ulosottolaitoksen mukaan häätöjen määrä on lisääntynyt vuosittain vuodesta 2021 alkaen (Ulosotto Suomessa 2025, s. 47).
… 6 строк без изменений …
Tällä esityksellä asukasvalintaperusteiden käyttöä laajennettaisiin, jotta olemassa olevia vuokra-asuntoja saataisiin tarkemmin kohdennettua eniten vuokra-asuntoa tarvitseville sen sijaan, että ne jäävät sellaisten asukkaiden käyttöön, joiden taloudellinen tilanne on parantunut niin, että heillä olisi edellytykset järjestää asuminen vapaarahoitteisilla asuntomarkkinoilla. Esitykseen sisältyvistä ehdotuksista tavoitetta edistäisivät asukasvalintaperusteiden soveltaminen vuokraoikeuden siirroissa perheenjäsenelle ja kunnan jäsenen etusijan poistaminen asukasvalinnassa sekä lyhytvuokrauksen kielto. Lisäksi tällä esityksellä päivitettäisiin ja täsmennettäisiin asukasvalintaperusteiden toimeenpanon kannalta keskeisiä säännöksiä. Näitä ovat asukasvalintatehtävää ja asukasvalintaperusteiden noudattamisen valvontaa koskevat säännökset sekä asuntohakemusta koskevat säännökset.
Perustuslain esitöissä julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan verrattain laajaa hallinnollisten tehtävien kokonaisuutta, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon liittyviä tehtäviä sekä tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa yksityisten henkilöiden oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon. Säännös ei koske vain yksilön tai yhteisön oikeuksia koskevaa päätöksentekoa, vaan myös julkisten palvelutehtävien hoitamista sekä palveluiden tuottamiseen liittyviä tehtäviä (Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi,
HE 1/1998 vp
, s. 179). Lisäksi hallintolain perusteluissa todetaan, että julkisen hallintotehtävän käsite viittaa toimintaan, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteenomaisia piirteitä. Keskeistä on myös, että tehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon (Hallituksen esitys eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain
HE 1/1998 vp, s. 179). Lisäksi hallintolain perusteluissa todetaan, että julkisen hallintotehtävän käsite viittaa toimintaan, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteenomaisia piirteitä. Keskeistä on myös, että tehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon (Hallituksen esitys eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain
muuttamisesta,
HE 72/2002 vp
, s. 52).
HE 72/2002 vp, s. 52).
Eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat useissa ratkaisuissaan (18.11.2014 dnro 4002/2/13, 3.12.2015 dnro 4373/2015, 29.4.2016 dnro 1930/2/13 ja 17.12.2018 EOAK/296/2017) katsoneet, että valtion tuella rahoitettujen asuntojen tarjoamista yleisölle, asukasvalintaa ja vuokranmääritystä tulisi pitää julkisena hallintotehtävänä. Perustuslakivaliokunta katsoi asumisoikeuslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 5/2021 vp), että asumisoikeusasuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä ja sääntelyä on siten tarkasteltava perustuslain 124 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa ei ole kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä, mutta asukasvalintamenettelyssä on noudatettava hallinnon yleislakeja ja asukasvalinta-asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla. Asumisoikeusasuntojen asukasvalinnan siirtämistä kunnilta asumisoikeusyhteisöille voitiin pitää tarpeellisena tehtävän tarkoituksenmukaiseksi
hoitamiseksi ottaen huomioon järjestelyn hyödyt asunnon hakijoiden kannalta asukasvalinnan ripeytyessä.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa julkisena hallintotehtävänä on tarkasteltu hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (
HE 248/2022 vp
, s. 40–43), jolloin lainsäädäntöön lisättiin asukasvalintaa koskevat virkavastuusäännökset. Esityksestä ei annettu perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Asumisoikeusasuntoihin verrattuna vuokra-asuntojen asukasvalinnassa korostuu tarveharkinta, ja vuokra-asuntojen hakijat ovat usein asumisoikeusasunnon hakijoita heikommassa taloudellisessa asemassa olevia. Hallituksen esityksessä 248/2022 vp on kuitenkin katsottu, että myöskään vuokra-asuntojen asukasvalinta ei sisällä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä. Lainkohdan esitöiden mukaan merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä pidetään esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (
HE 1/1998 vp
, s. 179). Vuokra-asuntojen asukasvalinnan merkitystä julkisen vallan käyttönä vähentää se, että oikeutta sosiaaliturvaan ja siihen sisältyvää oikeutta asuntoon koskevassa perustuslain 19 §:n 4 momentissa on kysymys edistämisvelvollisuudesta eikä lainkohta muodosta yksilölle subjektiivista oikeutta asua nimenomaan valtion tukemassa vuokra-asunnossa.
Valtion tukemat vuokra-asunnot ovat vain yksi tavoista, joilla julkinen valta edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukee asumisen omatoimista järjestämistä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen tarjoaminen ja siihen liittyvä asukasvalinta luo ennen muuta edellytyksiä oikeuksien toteutumiselle, mikä viittaa pikemminkin tosiasialliseen hallintotoimintaan. Asukasvalinta ei vielä itsessään perusta yksityiselle oikeuksia tai velvollisuuksia, vaikka onkin välttämätön välivaihe ennen vuokrasopimuksen solmimista. Asukasvalinta ei myöskään ole vain viranomaiselle tyypillistä toimintaa, sillä vuokrataloyhteisöt toteuttavat asukasvalintaa myös vapaarahoitteisissa asunnoissaan. Edelleen asukasvalinnasta ei tehdä varsinaista hallintopäätöstä, eikä sellaisen tekeminen olisi käytännössä mahdollista johtuen suurista asukasvalintamääristä. (
HE 248/2022 vp
, s. 41.)
Perustuslain 124 §:n esitöiden mukaan julkisen hallintotehtävän siirron tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota hallinnon tehokkuuteen sekä erityisesti yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin. Myös hallintotehtävän luonne vaikuttaa arviointiin, ja tarkoituksenmukaisuusvaatimus voi palveluiden tuottamiseen liittyvien tehtävien kohdalla täyttyä helpommin kuin esimerkiksi yksilön tai yhteisön keskeisiä oikeuksia koskevan päätöksenteon kohdalla. Perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen arvioinnissa esityöt korostavat julkisia hallintotehtäviä hoitavien henkilöiden koulutuksen ja asiantuntemuksen merkitystä sekä sitä, että näiden henkilöiden julkisen valvonnan on oltava asianmukaista. (
HE 1/1998 vp
, s. 179/II.) Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on palvelullisia piirteitä sen ollessa välttämätön osa valtion tukeman asunnon saamista. Myös hakijamäärät ovat suuria, ja etenkin erityisryhmille
asuntoja tarjoavilla tahoilla on erityistä tietotaitoa asukasvalintaprosesseista. Nopea asukasvalinta ja korkea käyttöaste ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että yhteisöt voivat tarjota niille annetun palvelutehtävän mukaista omakustannusperusteista kohtuuhintaista vuokra-asumista. Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta on niin hallinnon tehokkuuden kuin asukkaaksi hakevan yksilönkin kannalta tarkoituksenmukaista hoitaa asunnot omistavissa yhteisöissä. Asukasvalintatehtävän säilyttämisen vuokra-asuntoyhtiöillä ei ole arvioitu vaarantavan edellä mainittuja oikeushyviä, ja asukasvalintaa on toimivasti toteutettu kyseisten yhtiöiden kautta koko valtion tukeman asuntotuotannon historian ajan. Vuokrataloyhtiöiden työntekijöillä on käytännön työkokemuksen kautta hyvä osaaminen asukasvalintatehtävien hoitamiseen. (
HE 248/2022 vp
, s. 42.) Hallituksen esityksen 248/2022 vp. mukaisen kantelumenettelyyn siirtymisen katsottiin toteuttavan oikeusturvaa ja tehtävää hoitavien julkista
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa julkisena hallintotehtävänä on tarkasteltu hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 248/2022 vp, s. 40–43), jolloin lainsäädäntöön lisättiin asukasvalintaa koskevat virkavastuusäännökset. Esityksestä ei annettu perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Asumisoikeusasuntoihin verrattuna vuokra-asuntojen asukasvalinnassa korostuu tarveharkinta, ja vuokra-asuntojen hakijat ovat usein asumisoikeusasunnon hakijoita heikommassa taloudellisessa asemassa olevia. Hallituksen esityksessä 248/2022 vp on kuitenkin katsottu, että myöskään vuokra-asuntojen asukasvalinta ei sisällä perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä. Lainkohdan esitöiden mukaan merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä pidetään esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (HE 1/1998 vp, s. 179). Vuokra-asuntojen asukasvalinnan merkitystä julkisen vallan käyttönä vähentää se, että oikeutta sosiaaliturvaan ja siihen sisältyvää oikeutta asuntoon koskevassa perustuslain 19 §:n 4 momentissa on kysymys edistämisvelvollisuudesta eikä lainkohta muodosta yksilölle subjektiivista oikeutta asua nimenomaan valtion tukemassa vuokra-asunnossa.
Valtion tukemat vuokra-asunnot ovat vain yksi tavoista, joilla julkinen valta edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukee asumisen omatoimista järjestämistä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen tarjoaminen ja siihen liittyvä asukasvalinta luo ennen muuta edellytyksiä oikeuksien toteutumiselle, mikä viittaa pikemminkin tosiasialliseen hallintotoimintaan. Asukasvalinta ei vielä itsessään perusta yksityiselle oikeuksia tai velvollisuuksia, vaikka onkin välttämätön välivaihe ennen vuokrasopimuksen solmimista. Asukasvalinta ei myöskään ole vain viranomaiselle tyypillistä toimintaa, sillä vuokrataloyhteisöt toteuttavat asukasvalintaa myös vapaarahoitteisissa asunnoissaan. Edelleen asukasvalinnasta ei tehdä varsinaista hallintopäätöstä, eikä sellaisen tekeminen olisi käytännössä mahdollista johtuen suurista asukasvalintamääristä. (HE 248/2022 vp, s. 41.)
Perustuslain 124 §:n esitöiden mukaan julkisen hallintotehtävän siirron tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota hallinnon tehokkuuteen sekä erityisesti yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin. Myös hallintotehtävän luonne vaikuttaa arviointiin, ja tarkoituksenmukaisuusvaatimus voi palveluiden tuottamiseen liittyvien tehtävien kohdalla täyttyä helpommin kuin esimerkiksi yksilön tai yhteisön keskeisiä oikeuksia koskevan päätöksenteon kohdalla. Perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen arvioinnissa esityöt korostavat julkisia hallintotehtäviä hoitavien henkilöiden koulutuksen ja asiantuntemuksen merkitystä sekä sitä, että näiden henkilöiden julkisen valvonnan on oltava asianmukaista. (HE 1/1998 vp, s. 179/II.) Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on palvelullisia piirteitä sen ollessa välttämätön osa valtion tukeman asunnon saamista. Myös hakijamäärät ovat suuria, ja etenkin erityisryhmille
asuntoja tarjoavilla tahoilla on erityistä tietotaitoa asukasvalintaprosesseista. Nopea asukasvalinta ja korkea käyttöaste ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että yhteisöt voivat tarjota niille annetun palvelutehtävän mukaista omakustannusperusteista kohtuuhintaista vuokra-asumista. Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta on niin hallinnon tehokkuuden kuin asukkaaksi hakevan yksilönkin kannalta tarkoituksenmukaista hoitaa asunnot omistavissa yhteisöissä. Asukasvalintatehtävän säilyttämisen vuokra-asuntoyhtiöillä ei ole arvioitu vaarantavan edellä mainittuja oikeushyviä, ja asukasvalintaa on toimivasti toteutettu kyseisten yhtiöiden kautta koko valtion tukeman asuntotuotannon historian ajan. Vuokrataloyhtiöiden työntekijöillä on käytännön työkokemuksen kautta hyvä osaaminen asukasvalintatehtävien hoitamiseen. (HE 248/2022 vp, s. 42.) Hallituksen esityksen 248/2022 vp. mukaisen kantelumenettelyyn siirtymisen katsottiin toteuttavan oikeusturvaa ja tehtävää hoitavien julkista
valvontaa. Edellä mainituin perustein asukasvalintatehtävä myös vuokraoikeuden siirtotilanteissa on perusteltua antaa saman organisaation tehtäväksi, jossa muutkin vuokrataloyhteisön asukasvalinnat hoidetaan. Vuokraoikeuden siirroissa sovellettaisiin jatkossa samoja asukasvalintasäännöksiä kuin asuntohakemuksia käsiteltäessä. Voimassa olevat asukasvalintaa koskevat virkavastuu- ja kantelusäännökset kattavat asukasvalinnan myös vuokraoikeuden siirtotilanteissa. Voidaan lisäksi arvioida, että tämän esityksen mukainen kuntien ja hyvinvointialueiden valvontatapapäätöksestä säätäminen vahvistaisi asukasvalintatehtävää hoitavien organisaatioiden julkista valvontaa.
Perustuslain 124 §:n kannalta merkityksellinen on myös säännös, joka koskee Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) ja Valtiokonttorin oikeutta valtuuttaa ulkopuolinen asiantuntija suorittamaan tarkastuksia tai pyytää ulkopuolinen asiantuntija avustamaan tarkastuksissa. Säännös on lisätty pitkään korkotukilakiin vuonna 2021 voimaan tulleella muutoksella (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 394/2021). Muutosta koskenut hallituksen esitys (
HE 189/2020 vp
) on käsitelty perustuslakivaliokunnassa, mutta valiokunnan lausunnossa tarkasteltiin tuolloin vain asumisoikeusasuntojen asukasvalintatehtävää julkisena hallintotehtävänä (PeVL 5/2021 vp). Lyhyeen korkotukilakiin säännös on lisätty vuonna 2023 voimaan tulleella muutoksella (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 512/2023). Tässä esityksessä ehdotetaan korkotukilakien säännöksiä vastaavien
Perustuslain 124 §:n kannalta merkityksellinen on myös säännös, joka koskee Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) ja Valtiokonttorin oikeutta valtuuttaa ulkopuolinen asiantuntija suorittamaan tarkastuksia tai pyytää ulkopuolinen asiantuntija avustamaan tarkastuksissa. Säännös on lisätty pitkään korkotukilakiin vuonna 2021 voimaan tulleella muutoksella (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 394/2021). Muutosta koskenut hallituksen esitys (HE 189/2020 vp) on käsitelty perustuslakivaliokunnassa, mutta valiokunnan lausunnossa tarkasteltiin tuolloin vain asumisoikeusasuntojen asukasvalintatehtävää julkisena hallintotehtävänä (PeVL 5/2021 vp). Lyhyeen korkotukilakiin säännös on lisätty vuonna 2023 voimaan tulleella muutoksella (Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 512/2023). Tässä esityksessä ehdotetaan korkotukilakien säännöksiä vastaavien
… 20 строк без изменений …
säännösten lisäämistä myös aravarajoituslakiin. Samalla säännöksiin tehtäisiin teknisiä korjauksia.
Tämän esityksen mukainen asukasvalintasääntelyn ulottaminen vuokralaisen voimassa olevan lainsäädännön mukaiseen oikeuteen siirtää vuokraoikeus perheenjäsenelleen perustuu tarpeeseen suunnata yhteiskunnan vähenevät voimavarat asuntomarkkinoilla haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Kyse on heidän suuremmasta tarpeestaan ja siten oikeudestaan saada perustuslain 19 § 4 momentissa tarkoitettua julkisen vallan tukea asumisen järjestämiseen tilanteessa, jossa valtion tukemat vuokra-asunnot tulevat määrällisesti vähenemään ja tuen tarve asumisen järjestämiseen on lisääntynyt. Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa korostuu velvollisuus turvata ensisijaisesti vähävaraisten ja muutoin haavoittuvassa asemassa olevien asuminen sekä torjua asunnottomuutta. Yhteiskunnallista tarvetta ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa
Oikeus asumiseen
.
Oikeus asumiseen.
… 28 строк без изменений …
Alivuokrausoikeuden rajoittaminen perustuu tarpeeseen voida tehokkaasti puuttua valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttötarkoituksen vastaiseen majoitustoimintaan sekä turvata asukkaiden yhdenvertaisuus asumisen kulujen maksamisessa. Lisäksi alivuokrauksen luvanvaraisuus mahdollistaa puuttumisen alivuokrauksen aiheuttamiin asukkaiden kotirauhan ja ahtaasti asumisen kannalta ongelmallisiin tilanteisiin. Vuokranantajan mahdollisuus hallinnoida alivuokrauksia kytkeytyy myös piiloasunnottomuuden torjuntaan sekä lapsiperheiden riittävien tukitoimien saantiin. Valtion tukemassa asuntokannassa tulee ajoittain ilmi ahtaasti asumista erityisesti kansainvälisten asukkaiden ja myös lapsiperheiden osalta. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävässä ohjelmassa kehitetään hyvinvointialueiden ja kaupunkien yhteisiä rakenteita, yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Vuokrataloyhteisöt ovat olennainen osa yhteistyöverkostoja
Asukasvalintaperusteilla valtion tukemat vuokra-asunnot kohdennetaan ensisijaisesti asunnottomille ja muutoin asuntomarkkinoilla haavoittuvassa asemassa oleville, mihin liittyviä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita kuvataan edellä luvussa
Oikeus asuntoon
. Ehdotetulla sääntelyllä päivitettäisiin hakemusmenettelyn säädöstaso ja sääntelytapa. Hakemusmenettelysäännökset konkretisoivat voimassa olevien asukasvalintaperusteiden soveltamista, mutta asukasvalintaperusteita ja niistä johtuvaa käsiteltävien henkilötietojen piiriä ei muutettaisi. Poikkeuksena tästä yleisen tietosuoja-asetuksen minimointiperiaatteen mukaisesti hakijaruokakunnan alle 18-vuotiaiden lasten henkilötunnusten sekä varallisuus- ja tulotietojen käsittelystä ei jatkossa enää säädettäisi, koska tätä ei pidetä lapsen elatusta koskevan lainsäädännön eikä asuntohakemusten käsittelyn kannalta tarpeellisena. Lisäksi oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi valmistelussa
Oikeus asuntoon. Ehdotetulla sääntelyllä päivitettäisiin hakemusmenettelyn säädöstaso ja sääntelytapa. Hakemusmenettelysäännökset konkretisoivat voimassa olevien asukasvalintaperusteiden soveltamista, mutta asukasvalintaperusteita ja niistä johtuvaa käsiteltävien henkilötietojen piiriä ei muutettaisi. Poikkeuksena tästä yleisen tietosuoja-asetuksen minimointiperiaatteen mukaisesti hakijaruokakunnan alle 18-vuotiaiden lasten henkilötunnusten sekä varallisuus- ja tulotietojen käsittelystä ei jatkossa enää säädettäisi, koska tätä ei pidetä lapsen elatusta koskevan lainsäädännön eikä asuntohakemusten käsittelyn kannalta tarpeellisena. Lisäksi oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi valmistelussa
on rajattu asukasvalinnassa tehtävän henkilötietojen käsittelyn ulkopuolelle hakijan erityisryhmään kuulumiseen liittyvät terveystiedot. Ehdotetulla sääntelyllä ulotettaisiin asukasvalintaperusteiden mukaisten henkilötietojen käsittely vuokraoikeuden siirtoihin, joiden käsittely rinnastuisi asuntohakemusten käsittelyyn. Perusteena tähän henkilötietojen käsittelytilanteiden lisäykseen on yleisen edun mukainen tavoite parantaa valtion tukemien vuokra-asuntojen saatavuutta ja kohdentamista eniten vuokra-asuntoa tarvitseville hakijoille, jota on käsitelty edellä kohdassa
Oikeus asuntoon
.
Oikeus asuntoon.
… 8 строк без изменений …
Ehdotetussa sääntelyssä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista liikkumavaraa käytetään säätämällä käsiteltävien tietojen tyypistä sekä siitä, mille yhteisöille ja mihin tarkoitukseen henkilötietoja voidaan luovuttaa. Ehdotetut säännökset perustuvat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaiseen tavoitteeseen kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Valtion tukea ei voitaisi myöntää EU:n SGEI-sääntelyn mukaisesti, ellei kysymys olisi sosiaaliperusteisesta asumisesta, jota tarjotaan muita heikommassa asemassa oleville kotitalouksille ja yhteiskuntaryhmille. Tukijärjestelmän olemassaolo edellyttää siten henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Toimenpiteistä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi säädetään tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa. Koska asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, sovelletaan siitä vastaaviin organisaatioihin myös tiedonhallintalain 4 luvun säännöksiä
Perustuslakivaliokunta on tiedonsaantioikeutta viranomaisilta koskevassa lausunnossaan PeVL 96/2022 vp (s. 4) todennut, että ehdotetun sääntelyn ulottuminen lähtökohtaisesti kaikkiin viranomaisiin ja muihin julkisoikeudellisiin yhteisöihin laajensi tiedonsaantioikeuden välttämättömyyskriteeristä huolimatta ongelmallisen laajaksi. Säännöksestä tuli poistaa maininta muista viranomaisista ja muista julkisoikeudellisista yhteisöistä tai sitä tuli muuten täsmentää olennaisesti. Tällainen muutos oli edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Esityksessä ehdotetaan perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti, että tiedonsaantioikeus rajataan säännöksissä lueteltaviin viranomaisiin.
Perustuslain 10 §:n 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Korkotuki- ja aravalainoilla toteutetaan julkiselle vallalle perustuslain 19 §:n 4 momentissa säädettyjä tehtäviä edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Tehtäviä hoidettaessa on perusoikeussäännöksen esitöiden mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota asumisen terveellisyyteen (
HE 309/1993 vp
, s. 72/II). Sääntelyllä on lisäksi yhteys perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen edistää väestön terveyttä samoin kuin perustuslain 20 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Perustuslakivaliokunta on arvioinut valvontaviranomaisen tarkastusoikeussääntelyä korjausavustuslainsäädännössä ja katsonut, että tällaisessa sääntely-yhteydessä on sinänsä
Perustuslain 10 §:n 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Korkotuki- ja aravalainoilla toteutetaan julkiselle vallalle perustuslain 19 §:n 4 momentissa säädettyjä tehtäviä edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Tehtäviä hoidettaessa on perusoikeussäännöksen esitöiden mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota asumisen terveellisyyteen (HE 309/1993 vp, s. 72/II). Sääntelyllä on lisäksi yhteys perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen edistää väestön terveyttä samoin kuin perustuslain 20 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Perustuslakivaliokunta on arvioinut valvontaviranomaisen tarkastusoikeussääntelyä korjausavustuslainsäädännössä ja katsonut, että tällaisessa sääntely-yhteydessä on sinänsä
… 16 строк без изменений …
hyväksyttävää säätää mahdollisuudesta tehdä kotirauhan piiriin ulottuvia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että avustukset myös tosiasiassa käytetään perusoikeuksien toteutumisen edistämiseen (PeVL 39/2005 vp, s. 2).
Säädettäessä kunnan jäsenen etusijasta kunnan tai kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien asuntojen asukasvalinnassa perustuslakivaliokunta katsoi, että säännöksille kunnan jäsenen etusijasta oli perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ja viime kädessä perustuslain 121 §:ssä vahvistettuun kunnalliseen itsehallintoon palautuva hyväksyttävä syy. Valiokunta arvioi, että kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta kunnan asukkaiden asumistarpeiden tyydyttäminen kuuluu kunnan harjoittaman asuntopolitiikan peruslähtökohtiin. Näin toimiessaan kunta pyrkii kuntalain 1 §:n 2 momentin mukaisesti edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kehittämään kunnan jäsenten asumisoloja asunto-olojen kehittämisestä annetun lain
(919/1985)
5 §:ssä säädetyllä tavalla. (PeVL 14/2006 vp, s. 2.) Kunnalliseen itsehallintoon liittyviä näkökohtia on siten pidetty hyväksyttävänä syynä rajoittaa yhdenvertaisuutta, mutta itsehallinto ei ole edellyttänyt tällaisen rajoituksen säätämistä.
Asukasvalintasääntely kokonaisuudessaan rajoittaa kunnan itsehallintoa kunnan tosiasiallisessa määräysvallassa olevien vuokra-asuntojen käytössä niin kauan kuin asunnot ovat valtion tuen ehtona olevien käyttörajoitusten alaisia. Kunta toteuttaa tällöin asuntopolitiikkaansa EU:n SGEI-sääntelyn mahdollistaman ja samalla rajoittaman valtiontukijärjestelmän puitteissa.
Perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslain esitöiden mukaan itsehallinnon periaatteen mukaisesti lailla olisi turvattava kunnan päätöksentekojärjestelmän kansanvaltaisuus. Tämä sisältää ennen muuta kunnan asukkaiden oikeuden valitsemiinsa hallintoelimiin sekä sen, että päätösvalta kunnissa kuuluu asukkaiden valitsemille toimielimille. (
HE 1/1998 vp
, s. 176.) Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi (PeVL 20/2013 vp, s. 6 ja PeVL 22/2006 vp, s. 2).
Perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslain esitöiden mukaan itsehallinnon periaatteen mukaisesti lailla olisi turvattava kunnan päätöksentekojärjestelmän kansanvaltaisuus. Tämä sisältää ennen muuta kunnan asukkaiden oikeuden valitsemiinsa hallintoelimiin sekä sen, että päätösvalta kunnissa kuuluu asukkaiden valitsemille toimielimille. (HE 1/1998 vp, s. 176.) Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi (PeVL 20/2013 vp, s. 6 ja PeVL 22/2006 vp, s. 2).
… 20 строк без изменений …
Voimassa olevan korkotuki- ja aravalainsäädännön mukaan kunta valvoo kunnassa sijaitsevien korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Tarkempia säännöksiä tehtävän toteuttamisesta ei ole, mutta Varke on antanut ohjeita ja kouluttanut kuntia valvonnassa. Esityksen mukaan tehtävän sääntelyä täydennettäisiin siten, että kunnan olisi päätöksellään määriteltävä valvonnan toteuttamistavat. Päätöksentekomenettely ja muutoksenhaku määräytyisivät kuntalain mukaan. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset, joita koskevien luonnosten mukaan valvontatapapäätöksessä olisi määriteltävä vähintään luettelon pitäminen valvottavista vuokra-asunnoista, kunnalle toimitettavat asukasvalintaa koskevat tiedot, niiden toimitustapa ja -aika, valvonnan tulosten ilmoittaminen vuokra-asuntojen omistajalle ja asukasvalinnan tekijälle, valvonnassa havaittuihin virheisiin ja laiminlyönteihin puuttumisen tavat sekä valvonnasta raportoiminen
Lakiehdotukset
1
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
(604/2001)
40 §,
muutetaan
… 1 строк без изменений …
6 §, 7 §:n 1 momentti, 11 b §:n 3 momentti, 11 c ja 11 d §, 29 §:n 2 momentti, 33 ja 34 §, 37 §:n 2 momentti sekä 41 §:n 1 momentti,
lisätään
lakiin uusi 11 e §, lakiin siitä lailla 470/2018 kumotun 12 §:n tilalle uusi 12 § sekä uusi 12 a ja 12 b § seuraavasti:
6 §
Korkotukilainan yleiset ehdot
6 §Korkotukilainan yleiset ehdot
… 7 строк без изменений …
Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain euromääräinen laina.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää korkotukilainan nostamisessa ja laina-aikaa koskevissa ilmoituksissa noudatettavista menettelyistä.
7 §
Korkotuki ja lainanlyhennysohjelma
7 §Korkotuki ja lainanlyhennysohjelma
Korkotukilainaksi hyväksytystä lainasta perittävälle korolle maksetaan korkotukea. Korkotuen maksamista haetaan Valtiokonttorilta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään korkotuen määrästä, hakemisesta ja maksuajasta.
11 b §
Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen
11 b §Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.
11 c §
Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen
11 c §Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen
… 5 строк без изменений …
Asukasvalintaperusteista saadaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka korkotukivuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä.
11 d §
Asukasvalintatehtävät
11 d §Asukasvalintatehtävät
Asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta tai hyvinvointialue.
Kunta valvoo kunnassa sijaitsevien korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (
valvontatapapäätös
). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille.
Kunta valvoo kunnassa sijaitsevien korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille.
… 3 строк без изменений …
Asukasvalinnan yleinen ohjaus kuuluu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista sekä valvontatapapäätöksen sisällöstä.
11 e §
Asuntohakemus
11 e §Asuntohakemus
… 17 строк без изменений …
Korkotukivuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
12 §
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
12 §Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
… 1 строк без изменений …
Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 11 ja 11 a—11 c §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalinnan tavoitteista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
12 a §
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
12 a §Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
… 2 строк без изменений …
Vuokralainen ei saa luovuttaa korkotukivuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
Vuokralainen ei saa käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain
(751/2023)
59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.
12 b §
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
12 b §Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
… 3 строк без изменений …
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 12 §:n säännöksiä.
Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
29 §
Tarkemmat säännökset valtion vastuusta
29 §Tarkemmat säännökset valtion vastuusta
Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen voidaan takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.
33 §
Tietojensaanti
33 §Tietojensaanti
… 3 строк без изменений …
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja hyvinvointialueella sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 11 e §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta ja muusta 25 tai 27 a §:ssä tarkoitetusta yhteisöstä.
34 §
Tarkastusoikeus
34 §Tarkastusoikeus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori, kunta ja hyvinvointialue voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan, lainanmyöntäjän ja 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain
(434/2003)
39 §:ää.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain
(688/2001)
16 §:n 4 ja 5 momenttia.
37 §
Korkotuen lakkauttaminen
37 §Korkotuen lakkauttaminen
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lakkauttaa korkotuen maksamisen ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan takaisin sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut, jos lainansaaja on käyttänyt vuokra-asuntoa vastoin 11, 11 a—11 c tai 19 a §:ssä säädettyä taikka toiminut vastoin 13 tai 13 a §:ssä, 13 b §:n 1 momentissa tai 13 c §:ssä säädettyä eikä laiminlyönti ole vähäinen. Jos 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lainansaajayhteisön nimeäminen peruutetaan 27 §:n, aravalain 15 d §:n, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 d §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 4 d §:n nojalla, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi päättää, että yhteisöllä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla 25 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä olevien vuokra-asuntolainojen tai asumisoikeustalolainojen korkotuen suorittaminen lakkautetaan kokonaan tai osittain kuuden kuukauden kuluttua nimeämisen peruuttamisesta,
jollei syy nimeämisen peruuttamiseen poistu tänä aikana. Jos lainansaajayhteisön nimeämisen peruuttaminen johtuu muusta syystä kuin yhteisön hakemuksesta, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lisäksi velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan takaisin sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut.
41 §
Muutoksenhaku
41 §Muutoksenhaku
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin, kunnan ja hyvinvointialueen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019)
. Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(410/2015)
ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa
(611/2021)
.
(611/2021).
… 6 строк без изменений …
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta tai korkotuen lakkauttamista koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
2
Laki aravarajoituslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
aravarajoituslain
(1190/1993)
25 §,
muutetaan
… 1 строк без изменений …
4 b §:n 3 momentti, 4 c ja 4 d §, 21 §:n 1 momentti sekä 23 §,
lisätään
lakiin uusi 4 e §, lakiin siitä lailla 471/2018 kumotun 5 §:n tilalle uusi 5 § sekä uusi 5a, 5 b ja 23 a § seuraavasti:
4 b §
Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen
4 b §Asukasvalintaperusteet ja etusijajärjestykseen asettaminen
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.
4 c §
Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen
4 c §Asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestyksestä poikkeaminen
… 5 строк без изменений …
Asukasvalintaperusteista saadaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä.
4 d §
Asukasvalintatehtävät
4 d §Asukasvalintatehtävät
Asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta tai hyvinvointialue.
Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (
valvontatapapäätös
). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi aravavuokra-asuntojen omistajille.
Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi aravavuokra-asuntojen omistajille.
… 3 строк без изменений …
Asukasvalinnan yleinen ohjaus kuuluu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista sekä valvontatapapäätöksen sisällöstä.
4 e §
Asuntohakemus
4 e §Asuntohakemus
… 17 строк без изменений …
Aravavuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
5 §
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
5 §Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
… 1 строк без изменений …
Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 4 ja 4 a—4 c §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalinnan tavoitteista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
5 a §
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
5 a §Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
… 2 строк без изменений …
Vuokralainen ei saa luovuttaa aravavuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
Vuokralainen ei saa käyttää aravavuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain
(751/2023)
59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa aravavuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa aravavuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.
5 b §
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
5 b §Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
… 3 строк без изменений …
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 5 §:n säännöksiä.
Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
21 §
Muutoksenhaku
21 §Muutoksenhaku
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin, hyvinvointialueen ja kunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa
(434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(410/2015)
ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa
(611/2021).
23 §Valvonta ja tietojensaanti
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja hyvinvointialueella sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 4 e §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan ja muun aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetun yhteisön taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta ja muusta aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetusta yhteisöstä.
23 a §Tarkastusoikeus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori, kunta ja hyvinvointialue voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan ja 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus aravalainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja lainaehtojen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain 39 §:ää.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain
(688/2001)
16 §:n 4 ja 5 momenttia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain 4 b §:n 3 momentti ja 4 d §:n 2 momentti sekä 4 e ja 5 § tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 5 a §:n 1 momenttia.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
3
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
(574/2016)
11 §:n 2 momentti, 11 a §, 20 §:n 3 momentti, 24, 24 a ja 24 b § sekä 30 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat, 11 a § ja 20 §:n 3 momentti laissa 514/2023 sekä 24, 24 a ja 24 b § ja 30 §:n 1 momentti laissa 1003/2024, ja
lisätään
4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1003/2024, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, ja uusi 6 momentti, sekä lakiin uusi 11 b—11 f § seuraavasti:
4 §Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä.
11 §Asukasvalintaperusteet
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.
11 a §Asukasvalintatehtävä
Korkotukivuokra-asunnon asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta.
Asunnot on ilmoitettava julkisesti haettaviksi.
11 b §Virkavastuu ja vahingonkorvaus virheellisestä menettelystä
Korkotukivuokra-asunnon asukasvalintaa suorittavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Säännöksiä sovelletaan myös niihin henkilöihin, jotka hoitavat asukasvalintatehtäviä korkotukivuokra-asunnon omistajan alihankkijan palveluksessa. Virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös yhteisön toimielimen tai johdon jäseneen heidän hoitaessaan asukasvalintatehtäviä.
Korkotukivuokra-asunnon omistaja on velvollinen korvaamaan kohtuullisessa määrin välittömän vahingon, joka aiheutuu siitä, että asunnon hakija ei saa hakemaansa asuntoa korkotukiasunnon omistajan tai sen edustajan virheellisen menettelyn vuoksi. Vahingonkorvausvastuusta säädetään lisäksi vahingonkorvauslaissa
(412/1974).
11 c §Asuntohakemus
Korkotukivuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.
Asuntohakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;
2) hakijan puolison sekä hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien muiden henkilöiden nimet ja henkilötunnukset;
3) hakijaruokakuntaan kuuluvien lasten nimet ja syntymäajat;
4) tieto hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, oleskeluoikeudesta; sekä
5) tiedot hakijaruokakunnan tuloista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
11 d §Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
11 e §Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
Vuokralainen ei saa luovuttaa korkotukivuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
Jos vuokralainen alivuokrauksena tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa korkotukivuokra-asunnon kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi asumiseen, luovutuksensaajalta perittävä vastike ei kohtuullista vuokralaisen omistamien kalusteiden ja varusteiden käyttömaksua lukuun ottamatta saa ylittää vuokralaisen asunnosta maksamaa vuokraa ja vuokrasuhteeseen liittyviä käyttökorvauksia. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta sekä myöhemmin pyydettäessä kirjallisesti annettava vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta.
Vuokralainen ei saa käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain
(751/2023)
59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.
11 f §Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 11 d §:n säännöksiä.
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen luovuttaa korkotukivuokra-asunnon tai sen osan toisen käytettäväksi vastoin 11 e §:n säännöksiä, luovutuksensaajalta peritään mainitussa pykälässä sallittua suurempaa vastiketta tai vastiketta koskeva tiedonantovelvollisuus laiminlyödään. Vuokranantajan on halutessaan purkaa vuokrasopimuksen mainitulla perusteella kuitenkin annettava vuokralaiselle ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen. Varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos purkamisperusteen aiheuttanut vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aikaisemmin saman menettelyn johdosta annettu varoitus taikka vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.
Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
20 §Valtion vastuu
Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen voidaan takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.
24 §Valvonta
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain noudattamista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valvoo 13 ja 14 §:n noudattamista. Keskukselle kuuluu myös kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Kunnan on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille. Jos kunta havaitsee virheen tai laiminlyönnin asukkaiden valintaperusteiden noudattamisessa, sen on ohjattava korkotukivuokra-asuntojen omistajaa korjaamaan menettely. Kunnan on tarvittaessa ilmoitettava asiasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
Lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalinnan, vuokranmäärityksen ja vuokrantarkistuksen sekä tuotontuloutuksen valvonnassa noudatettavista menettelytavoista ja valvontatapapäätöksen sisällöstä.
24 a §Tietojensaanti
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 11 c §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta. Lainanmyöntäjän on toimitettava lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorille teknisen rajapinnan avulla.
Lainansaajan tulee etukäteen ilmoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta 13 ja 14 §:n noudattamiseen.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta.
24 b §Tarkastusoikeus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori ja kunta voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan, lainanmyöntäjän ja 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain
(434/2003)
. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019)
. Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(410/2015)
ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa
(611/2021)
.
23 §
Valvonta ja tietojensaanti
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja hyvinvointialueella sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 4 e §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan ja muun aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetun yhteisön taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta ja muusta aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetusta yhteisöstä.
23 a §
Tarkastusoikeus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori, kunta ja hyvinvointialue voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan ja 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus aravalainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja lainaehtojen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain 39 §:ää.
39 §:ää.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain
(688/2001)
16 §:n 4 ja 5 momenttia.
30 §Muutoksenhaku
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(410/2015).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain 4 b §:n 3 momentti ja 4 d §:n 2 momentti sekä 4 e ja 5 § tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tämän lain 11 §:n 2 momentti, 11 c ja 11 d § sekä 24 §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 5 a §:n 1 momenttia.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 11 e §:n 1 momenttia.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
3
Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain muuttamisesta
4
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain
(856/2008)
4 §:n otsikko ja 3 momentti sekä 12 §:n 3 momentti, ja
lisätään
4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 518/2023 ja 1008/2024, uusi 5 momentti seuraavasti:
4 §Takauslainan hyväksyminen ja muuttaminen
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava takauslainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Takauslainaksi hyväksyminen edellyttää, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan.
Takauslainan lainanmyöntäjä voidaan vaihtaa ja lyhennysohjelmaa, korkoa ja muita lainaehtoja voidaan muuttaa kesken laina-ajan, jos Valtiokonttori hyväksyy muutoksen.
12 §Takauskorvauksen maksaminen
Jos lainanmyöntäjä ei ole noudattanut lakia taikka hyvää pankki- tai perintätapaa takauslainan myöntämisessä tai takauslainan taikka sen vakuuksien hoitamisessa, Valtiokonttori voi päättää, että takauskorvaus jätetään osittain tai kokonaan maksamatta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan takauskorvauksen maksamista koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä
24.9.2026
PääministeriPetteri OrpoYmpäristö- ja ilmastoministeriSari Multala
Asetusluonnokset
Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan
asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen
(166/2008)
1, 6, ja 7 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § osaksi asetuksessa 172/2024, 6 § asetuksissa 126/2018 ja 172/2024 sekä 7 § asetuksessa 172/2024, ja
lisätään
asetukseen uusi 8 a ja 8 b §, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tällä asetuksella säädetään tarkemmin aravarajoituslain
(1190/1993)4 b—4 e ja 5 §:ssä
sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
(604/2001)11 b—11 e ja 12 §:ssä
säädetyistä asukasvalintaperusteista, etusijajärjestykseen asettamisesta, asukasvalintaperusteista poikkeamisesta,
asukasvalintatehtävistä, asuntohakemuksesta ja vuokraoikeuden siirrosta perheenjäsenelle.
Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa asukkaita vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa
(232/2002)
tarkoitettuihin osaomistusasuntoihin.
6 §Poikkeukset asukasvalintaperusteista
Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on:
1) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen vuokra-asunnosta toiseen;
2) asunnon vaihtaminen saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen;
3) vuokra-asuntokäytössä olevan talon ylläpidon ja hoidon kannalta välttämätön ruokakunta;
tai
4) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
(481/1995)
45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö; taikka
4)
vuokra-asunto, jota koskee aravarajoituslain 3 §:n 1 momentin nojalla kymmenen vuoden rajoitusaika ja vuokraus tapahtuu mainitun kymmenen vuoden aikana; poikkeus voi koskea kuitenkin enintään 15 prosenttia vuokratalon kaikista asunnoista.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa asunnon vaihtamisessa voidaan 4 §:n 3 momentissa säädetystä enimmäistulorajasta poiketa vain, jos asunnon vaihtaminen johtuu asukkaasta riippumattomasta syystä.
Hakijan muualla virallisesti asuva alle 18-vuotias lapsi voidaan ottaa huomioon enimmäistulorajaa määriteltäessä, jos hakija ei muuten kykenisi hankkimaan lapsen hoidon kannalta tarvetta vastaavaa asuntoa.
Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Asukkaaksi ei kuitenkaan saa valita hakijaruokakuntaa, jonka varallisuus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen. Huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo.
Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija valita vuokra-asuntoon, vaikka hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva vuokra-asunto tällöin vapautuu.
7 §Tilapäiset poikkeukset asukasvalinnassa
Kunta
tai hyvinvointialue
voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti, kuitenkin enintään neljän vuoden ajan kerrallaan, muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntona, jos se on perusteltua vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta taikka siihen on henkilöiden terveydellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvä syy ja asialla on kiire. Luvan antaminen ei saa oleellisesti haitata asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnonsaantia. Poikkeuslupa voi koskea vain vähäistä määrää asuntoja.
8 a §Asuntohakemus
Asunnon hakemista varten on oltava asuntohakemuslomake. Jos asunnon hakeminen liittyy sosiaalihuoltolainsäädännön nojalla myönnettävään asumispalveluun, asuntohakemus voidaan kuitenkin erillisen lomakkeen sijaan tehdä palvelun hakemisen yhteydessä.
Hakijaruokakunnan asunnontarpeesta asuntohakemuksessa on ilmoitettava:
asunnottomuus ja sen kesto;
muuttovelvoite nykyisestä asunnosta ja syy siihen;
nykyisen asunnon hallintasuhde, sijaintikunta, osoite, huoneluku, pinta-ala, varustetaso, kunto ja asukkaiden lukumäärä; sekä
riittävä selvitys muusta asunnontarpeeseen vaikuttavasta seikasta, johon hakija vetoaa.
Hakijan ja hänen puolisonsa sekä muiden hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien henkilöiden varallisuuden ja tulojen selvittämiseksi asuntohakemukseen on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä:
henkilöiden esitäytetyt veroilmoitukset;
selvitys henkilöiden varallisuuden käyvästä arvosta ja veloista;
työnantajan antama palkkatodistus tai muu luotettava selvitys työssä käyvien henkilöiden veronalaisista kuukausituloista;
todistus eläkettä saavien henkilöiden eläkkeen veronalaisesta määrästä kuukaudessa; sekä
selvitys yrittäjänä toimivien henkilöiden kuukausituloista.
Selvitykset varallisuudesta ja tuloista liitetään vain tarvittaessa, jos kysymys on hakemisesta opiskelija-asuntoon taikka 6 §:n 1 tai 4 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta. Asukkaasta riippuvasta syystä tapahtuvaa asunnonvaihtoa koskevaan hakemukseen ja 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuun hakemukseen on kuitenkin liitettävä selvitykset tuloista.
Hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä asuntohakemukseen myös selvitys oleskeluoikeudestaan.
Vuokraoikeuden siirtoa hakevan on toimitettava vuokranantajalle tässä pykälässä tarkoitetut tiedot ja selvitykset lukuun ottamatta nykyistä asuntoa koskevia tietoja.
8 b §Valvontatapapäätös
Kunnan ja hyvinvointialueen valvontatapapäätöksessä on määriteltävä vähintään:
luettelon pitäminen valvottavista vuokra-asunnoista;
kunnalle tai hyvinvointialueelle toimitettavat asukasvalintaa koskevat tiedot, niiden toimitustapa ja -aika;
valvonnan tulosten ilmoittaminen vuokra-asuntojen omistajalle ja asukasvalinnan tekijälle;
valvonnassa havaittuihin virheisiin ja laiminlyönteihin puuttumisen tavat; sekä
valvonnasta raportoiminen kunnassa tai hyvinvointialueella.
Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Valtioneuvoston asetus vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan
vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(603/2016)
1 ja 2 §, 5 §:n 3 ja 4 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 ja 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 14, 15 ja 18 § ja
lisätään
asetukseen uusi 8 a ja 8 b §, seuraavasti:
1 §Korkotukilainan hakeminen
Vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
(574/2016)
11 §:n 2 momentti, 11 a §, 20 §:n 3 momentti, 24, 24 a ja 24 b § sekä 30 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat, 11 a § ja 20 §:n 3 momentti laissa 514/2023 sekä 24, 24 a ja 24 b § ja 30 §:n 1 momentti laissa 1003/2024, ja
lisätään
4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1003/2024, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, ja uusi 6 momentti, sekä lakiin uusi 11 b—11 f § seuraavasti:
4 §
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä.
11 §
Asukasvalintaperusteet
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.
11 a §
Asukasvalintatehtävä
Korkotukivuokra-asunnon asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta.
Asunnot on ilmoitettava julkisesti haettaviksi.
11 b §
Virkavastuu ja vahingonkorvaus virheellisestä menettelystä
Korkotukivuokra-asunnon asukasvalintaa suorittavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Säännöksiä sovelletaan myös niihin henkilöihin, jotka hoitavat asukasvalintatehtäviä korkotukivuokra-asunnon omistajan alihankkijan palveluksessa. Virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös yhteisön toimielimen tai johdon jäseneen heidän hoitaessaan asukasvalintatehtäviä.
Korkotukivuokra-asunnon omistaja on velvollinen korvaamaan kohtuullisessa määrin välittömän vahingon, joka aiheutuu siitä, että asunnon hakija ei saa hakemaansa asuntoa korkotukiasunnon omistajan tai sen edustajan virheellisen menettelyn vuoksi. Vahingonkorvausvastuusta säädetään lisäksi vahingonkorvauslaissa
(412/1974)
.
11 c §
Asuntohakemus
Korkotukivuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.
Asuntohakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;
2) hakijan puolison sekä hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien muiden henkilöiden nimet ja henkilötunnukset;
3) hakijaruokakuntaan kuuluvien lasten nimet ja syntymäajat;
4) tieto hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, oleskeluoikeudesta; sekä
5) tiedot hakijaruokakunnan tuloista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.
11 d §
Vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.
11 e §
Vuokra-asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
Vuokralainen ei saa luovuttaa korkotukivuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
Jos vuokralainen alivuokrauksena tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa korkotukivuokra-asunnon kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi asumiseen, luovutuksensaajalta perittävä vastike ei kohtuullista vuokralaisen omistamien kalusteiden ja varusteiden käyttömaksua lukuun ottamatta saa ylittää vuokralaisen asunnosta maksamaa vuokraa ja vuokrasuhteeseen liittyviä käyttökorvauksia. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta sekä myöhemmin pyydettäessä kirjallisesti annettava vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta.
Vuokralainen ei saa käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain
(751/2023)
59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.
11 f §
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 11 d §:n säännöksiä.
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen luovuttaa korkotukivuokra-asunnon tai sen osan toisen käytettäväksi vastoin 11 e §:n säännöksiä, luovutuksensaajalta peritään mainitussa pykälässä sallittua suurempaa vastiketta tai vastiketta koskeva tiedonantovelvollisuus laiminlyödään. Vuokranantajan on halutessaan purkaa vuokrasopimuksen mainitulla perusteella kuitenkin annettava vuokralaiselle ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen. Varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos purkamisperusteen aiheuttanut vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aikaisemmin saman menettelyn johdosta annettu varoitus taikka vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.
Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.
20 §
Valtion vastuu
Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen voidaan takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.
24 §
Valvonta
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain noudattamista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valvoo 13 ja 14 §:n noudattamista. Keskukselle kuuluu myös kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Kunnan on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (
valvontatapapäätös
). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille. Jos kunta havaitsee virheen tai laiminlyönnin asukkaiden valintaperusteiden noudattamisessa, sen on ohjattava korkotukivuokra-asuntojen omistajaa korjaamaan menettely. Kunnan on tarvittaessa ilmoitettava asiasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
Lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalinnan, vuokranmäärityksen ja vuokrantarkistuksen sekä tuotontuloutuksen valvonnassa noudatettavista menettelytavoista ja valvontatapapäätöksen sisällöstä.
24 a §
Tietojensaanti
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 11 c §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta. Lainanmyöntäjän on toimitettava lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorille teknisen rajapinnan avulla.
Lainansaajan tulee etukäteen ilmoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta 13 ja 14 §:n noudattamiseen.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta.
24 b §
Tarkastusoikeus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori ja kunta voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan, lainanmyöntäjän ja 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain
(39/1889)
29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain
(434/2003)
39 §:ää.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain
(688/2001)
16 §:n 4 ja 5 momenttia.
30 §
Muutoksenhaku
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa
(808/2019)
. Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa
(410/2015)
.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain 11 §:n 2 momentti, 11 c ja 11 d § sekä 24 §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 11 e §:n 1 momenttia.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
4
Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain 4 ja 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1 §:ssä
tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskeva hakemus toimitetaan
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.
2 §Asumiskustannusten kohtuullisuus ja vakavaraisuuden harkinta
Vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
4 §:n
mukaisia edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat täysimääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.
Lainansaajan on annettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta.
5 §Korkotuki
Jos
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
hakemuksesta pidentää lainan korkotukilaina-aikaa vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 17 §:n mukaisesti, maksetaan vuotuisen koron ylittäessä perusomavastuun määrän ylimenevästä osasta korkotukena vuosittain 25 prosenttia, kunnes kymmenen vuotta on kulunut korkotukilaina-ajan pidentämisestä.
Jos
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
pidentää lainan korkotukilaina-aikaa toisen kerran, ei tältä ajalta makseta korkotukea.
8 §Asukkaiden valinta
Hakija voidaan valita asukkaaksi tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on
1) asunnon osoittaminen ruokakunnalle, joka vaihtaa asuntoa saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen asukkaasta riippumattomasta syystä.
2) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
(481/1995)
45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö.
8 a §Asuntohakemus
Asunnon hakemista varten on oltava asuntohakemuslomake.
Hakijan ja hänen puolisonsa sekä muiden hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien henkilöiden tulojen selvittämiseksi asuntohakemukseen on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä:
työnantajan antama palkkatodistus tai muu luotettava selvitys työssä käyvien henkilöiden veronalaisista kuukausituloista;
todistus eläkettä saavien henkilöiden eläkkeen veronalaisesta määrästä kuukaudessa; sekä
selvitys yrittäjänä toimivien henkilöiden kuukausituloista.
Hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, on liitettävä asuntohakemukseen myös selvitys oleskeluoikeudestaan.
Vuokraoikeuden siirtoa hakevan on toimitettava vuokranantajalle tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset.
8 b §Valvontatapapäätös
Kunnan valvontatapapäätöksessä on määriteltävä vähintään:
1) luettelon pitäminen valvottavista vuokra-asunnoista;
2) kunnalle toimitettavat asukasvalintaa koskevat tiedot, niiden toimitustapa ja -aika;
3) valvonnan tulosten ilmoittaminen vuokra-asuntojen omistajalle ja asukasvalinnan tekijälle;
4) valvonnassa havaittuihin virheisiin ja laiminlyönteihin puuttumisen tavat; sekä
5) valvonnasta raportoiminen kunnassa.
9 §Vuokrantarkistus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamassa korkotukilainan hyväksymistä koskevassa päätöksessä vahvistettua alkuvuokraa saa tarkistaa siten, että vuosittainen tarkistus perustuu elinkustannusindeksin vuotuiseen muutokseen lisättynä enintään 1,5 prosenttiyksiköllä.
10 §Kohtuullinen varautuminen
Korkotukiasuntojen vuokrissa saa periä tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin varautumista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
korkotukilainan hyväksymistä koskevassa päätöksessä vahvistaman määrän, joka voi olla enintään kolme kymmenestuhannesosaa kohteen hyväksytyistä rakentamiskustannuksista asuinneliömetriä kohti kuukaudessa.
11 §Omistajan omarahoitusosuuden korko
Korkotukiasuntojen vuokrissa asukkailta perittävä korko lainansaajan osakkeenomistajan lainoituskohteeseen sijoittamalle omarahoitusosuudelle, joka on tarvittu vuokratalon hyväksyttyjen rakentamiskustannusten rahoittamiseksi korkotukilainan lisäksi, saa olla enintään lainoituskohdetta koskevassa
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamassa korkotukilainan hyväksymispäätöksessä vahvistama määrä, joka saa olla enintään kuusi prosenttia omistajan kohteeseen sijoittamasta omarahoitusosuudesta.
14 §Hakemus korkotukilaina-ajan pidentämisestä
Lainansaajan on toimitettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle
hakemus lainan korkotukilaina-ajan pidentämisestä viimeistään kuusi kuukautta ennen korkotukilaina-ajan päättymistä.
15 §Ilmoitus rajoitusmerkinnän tekemistä ja muuttamista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ilmoittaa vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, ja osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista ja poistamista varten tekee Valtiokonttori.
18 §Hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan valvonta
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
ja kunnan viranomaisen on valvoessaan korkotukilainan käyttöä tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.
Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(666/2001)
7 §:n 2 momentti sekä 12 ja 20 § ja
muutetaan
vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain
(856/2008)
4 §:n otsikko ja 3 momentti sekä 12 §:n 3 momentti, ja
lisätään
4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 518/2023 ja 1008/2024, uusi 5 momentti seuraavasti:
4 §
Takauslainan hyväksyminen ja muuttaminen
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava takauslainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Takauslainaksi hyväksyminen edellyttää, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan.
Takauslainan lainanmyöntäjä voidaan vaihtaa ja lyhennysohjelmaa, korkoa ja muita lainaehtoja voidaan muuttaa kesken laina-ajan, jos Valtiokonttori hyväksyy muutoksen.
12 §
Takauskorvauksen maksaminen
Jos lainanmyöntäjä ei ole noudattanut lakia taikka hyvää pankki- tai perintätapaa takauslainan myöntämisessä tai takauslainan taikka sen vakuuksien hoitamisessa, Valtiokonttori voi päättää, että takauskorvaus jätetään osittain tai kokonaan maksamatta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan takauskorvauksen maksamista koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä
24.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Sari Multala
Asetusluonnokset
Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan
asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen
(166/2008)
1, 6, ja 7 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § osaksi asetuksessa 172/2024, 6 § asetuksissa 126/2018 ja 172/2024 sekä 7 § asetuksessa 172/2024, ja
lisätään
asetukseen uusi 8 a ja 8 b §, seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Tällä asetuksella säädetään tarkemmin aravarajoituslain
(1190/1993)
4 b—4 e ja 5 §:ssä
sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
(604/2001)
11 b—11 e ja 12 §:ssä
säädetyistä asukasvalintaperusteista, etusijajärjestykseen asettamisesta, asukasvalintaperusteista poikkeamisesta,
asukasvalintatehtävistä, asuntohakemuksesta ja vuokraoikeuden siirrosta perheenjäsenelle
.
Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa asukkaita vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa
(232/2002)
tarkoitettuihin osaomistusasuntoihin.
6 §
Poikkeukset asukasvalintaperusteista
Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on:
1) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen vuokra-asunnosta toiseen;
2) asunnon vaihtaminen saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen;
3) vuokra-asuntokäytössä olevan talon ylläpidon ja hoidon kannalta välttämätön ruokakunta;
tai
4) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
(481/1995)
45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö; taikka
4)
vuokra-asunto, jota koskee aravarajoituslain 3 §:n 1 momentin nojalla kymmenen vuoden rajoitusaika ja vuokraus tapahtuu mainitun kymmenen vuoden aikana; poikkeus voi koskea kuitenkin enintään 15 prosenttia vuokratalon kaikista asunnoista.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa asunnon vaihtamisessa voidaan 4 §:n 3 momentissa säädetystä enimmäistulorajasta poiketa vain, jos asunnon vaihtaminen johtuu asukkaasta riippumattomasta syystä.
Hakijan muualla virallisesti asuva alle 18-vuotias lapsi voidaan ottaa huomioon enimmäistulorajaa määriteltäessä, jos hakija ei muuten kykenisi hankkimaan lapsen hoidon kannalta tarvetta vastaavaa asuntoa.
Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Asukkaaksi ei kuitenkaan saa valita hakijaruokakuntaa, jonka varallisuus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen. Huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo.
Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija valita vuokra-asuntoon, vaikka hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva vuokra-asunto tällöin vapautuu.
7 §
Tilapäiset poikkeukset asukasvalinnassa
Kunta
tai hyvinvointialue
voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti, kuitenkin enintään neljän vuoden ajan kerrallaan, muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntona, jos se on perusteltua vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta taikka siihen on henkilöiden terveydellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvä syy ja asialla on kiire. Luvan antaminen ei saa oleellisesti haitata asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnonsaantia. Poikkeuslupa voi koskea vain vähäistä määrää asuntoja.
8 a §
Asuntohakemus
Asunnon hakemista varten on oltava asuntohakemuslomake. Jos asunnon hakeminen liittyy sosiaalihuoltolainsäädännön nojalla myönnettävään asumispalveluun, asuntohakemus voidaan kuitenkin erillisen lomakkeen sijaan tehdä palvelun hakemisen yhteydessä.
Hakijaruokakunnan asunnontarpeesta asuntohakemuksessa on ilmoitettava:
asunnottomuus ja sen kesto;
muuttovelvoite nykyisestä asunnosta ja syy siihen;
nykyisen asunnon hallintasuhde, sijaintikunta, osoite, huoneluku, pinta-ala, varustetaso, kunto ja asukkaiden lukumäärä; sekä
riittävä selvitys muusta asunnontarpeeseen vaikuttavasta seikasta, johon hakija vetoaa.
Hakijan ja hänen puolisonsa sekä muiden hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien henkilöiden varallisuuden ja tulojen selvittämiseksi asuntohakemukseen on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä:
henkilöiden esitäytetyt veroilmoitukset;
selvitys henkilöiden varallisuuden käyvästä arvosta ja veloista;
työnantajan antama palkkatodistus tai muu luotettava selvitys työssä käyvien henkilöiden veronalaisista kuukausituloista;
todistus eläkettä saavien henkilöiden eläkkeen veronalaisesta määrästä kuukaudessa; sekä
selvitys yrittäjänä toimivien henkilöiden kuukausituloista.
Selvitykset varallisuudesta ja tuloista liitetään vain tarvittaessa, jos kysymys on hakemisesta opiskelija-asuntoon taikka 6 §:n 1 tai 4 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta. Asukkaasta riippuvasta syystä tapahtuvaa asunnonvaihtoa koskevaan hakemukseen ja 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuun hakemukseen on kuitenkin liitettävä selvitykset tuloista.
Hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä asuntohakemukseen myös selvitys oleskeluoikeudestaan.
Vuokraoikeuden siirtoa hakevan on toimitettava vuokranantajalle tässä pykälässä tarkoitetut tiedot ja selvitykset lukuun ottamatta nykyistä asuntoa koskevia tietoja.
8 b §
Valvontatapapäätös
Kunnan ja hyvinvointialueen valvontatapapäätöksessä on määriteltävä vähintään:
luettelon pitäminen valvottavista vuokra-asunnoista;
kunnalle tai hyvinvointialueelle toimitettavat asukasvalintaa koskevat tiedot, niiden toimitustapa ja -aika;
valvonnan tulosten ilmoittaminen vuokra-asuntojen omistajalle ja asukasvalinnan tekijälle;
valvonnassa havaittuihin virheisiin ja laiminlyönteihin puuttumisen tavat; sekä
valvonnasta raportoiminen kunnassa tai hyvinvointialueella.
2 §, 3 §:n 1 momentti,16 ja 18 §, 19 §:n 2 momentti sekä 21 §,
sellaisina kuin ne ovat, 2 § ja 3 §:n 1 momentti, 18 §, 19 §:n 2 momentti ja 21 § asetuksessa 794/2008 sekä 16 § asetuksessa 491/2018,
seuraavasti:
2 §Hakumenettely ja lausunnot
Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ja Valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.
3 §Erityissäännös hyväksymisedellytyksistä
Vuokra-asunnon ja asumisoikeustalon rakentamista tai perusparantamista varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset.
Keskus
voi antaa luvan töiden aloittamiseen ennen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymistä. Jos työt on aloitettu ilman lupaa, voidaan laina hyväksyä korkotukilainaksi vain erityisestä syystä.
16 §Ilmoitus rajoitusmerkinnän tekemistä ja muuttamista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä Maanmittauslaitokselle sekä lainansaajalle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.
18 §Maanvuokrasopimus
Jos korkotukilainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Korkotukilaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen laina-aikana ja jäljellä oleva vuokra-aika on vähintään 45 vuotta.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.
19 §Asumiskustannusten kohtuullisuus ja vakavaraisuuden harkinta
Korkotukilainan saajan on annettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan korkotuen maksaminen keskeyttää.
21 §Hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan valvonta
Valvottaessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
8 §:n
mukaisesti korkotukilainan käyttöä
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
ja kunnan viranomaisen on tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.
Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Valtioneuvoston asetus vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan
vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(603/2016)
1 ja 2 §, 5 §:n 3 ja 4 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 ja 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 14, 15 ja 18 § ja
lisätään
asetukseen uusi 8 a ja 8 b §, seuraavasti:
1 §
Korkotukilainan hakeminen
Vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
(574/2016)
1 §:ssä
tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskeva hakemus toimitetaan
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle
.
2 §
Asumiskustannusten kohtuullisuus ja vakavaraisuuden harkinta
Vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
4 §:n
mukaisia edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat täysimääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.
Lainansaajan on annettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta.
5 §
Korkotuki
Jos
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
hakemuksesta pidentää lainan korkotukilaina-aikaa vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 17 §:n mukaisesti, maksetaan vuotuisen koron ylittäessä perusomavastuun määrän ylimenevästä osasta korkotukena vuosittain 25 prosenttia, kunnes kymmenen vuotta on kulunut korkotukilaina-ajan pidentämisestä.
Jos
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
pidentää lainan korkotukilaina-aikaa toisen kerran, ei tältä ajalta makseta korkotukea.
8 §
Asukkaiden valinta
Hakija voidaan valita asukkaaksi tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on
1) asunnon osoittaminen ruokakunnalle, joka vaihtaa asuntoa saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen asukkaasta riippumattomasta syystä.
2) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
(481/1995)
45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö.
8 a §
Asuntohakemus
Asunnon hakemista varten on oltava asuntohakemuslomake.
Hakijan ja hänen puolisonsa sekä muiden hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien henkilöiden tulojen selvittämiseksi asuntohakemukseen on ennen vuokrasopimuksen tekemistä liitettävä:
työnantajan antama palkkatodistus tai muu luotettava selvitys työssä käyvien henkilöiden veronalaisista kuukausituloista;
todistus eläkettä saavien henkilöiden eläkkeen veronalaisesta määrästä kuukaudessa; sekä
selvitys yrittäjänä toimivien henkilöiden kuukausituloista.
Hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, on liitettävä asuntohakemukseen myös selvitys oleskeluoikeudestaan.
Vuokraoikeuden siirtoa hakevan on toimitettava vuokranantajalle tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset.
8 b §
Valvontatapapäätös
Kunnan valvontatapapäätöksessä on määriteltävä vähintään:
1) luettelon pitäminen valvottavista vuokra-asunnoista;
2) kunnalle toimitettavat asukasvalintaa koskevat tiedot, niiden toimitustapa ja -aika;
3) valvonnan tulosten ilmoittaminen vuokra-asuntojen omistajalle ja asukasvalinnan tekijälle;
4) valvonnassa havaittuihin virheisiin ja laiminlyönteihin puuttumisen tavat; sekä
5) valvonnasta raportoiminen kunnassa.
9 §
Vuokrantarkistus
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamassa korkotukilainan hyväksymistä koskevassa päätöksessä vahvistettua alkuvuokraa saa tarkistaa siten, että vuosittainen tarkistus perustuu elinkustannusindeksin vuotuiseen muutokseen lisättynä enintään 1,5 prosenttiyksiköllä.
10 §
Kohtuullinen varautuminen
Korkotukiasuntojen vuokrissa saa periä tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin varautumista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
korkotukilainan hyväksymistä koskevassa päätöksessä vahvistaman määrän, joka voi olla enintään kolme kymmenestuhannesosaa kohteen hyväksytyistä rakentamiskustannuksista asuinneliömetriä kohti kuukaudessa.
11 §
Omistajan omarahoitusosuuden korko
Korkotukiasuntojen vuokrissa asukkailta perittävä korko lainansaajan osakkeenomistajan lainoituskohteeseen sijoittamalle omarahoitusosuudelle, joka on tarvittu vuokratalon hyväksyttyjen rakentamiskustannusten rahoittamiseksi korkotukilainan lisäksi, saa olla enintään lainoituskohdetta koskevassa
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamassa korkotukilainan hyväksymispäätöksessä vahvistama määrä, joka saa olla enintään kuusi prosenttia omistajan kohteeseen sijoittamasta omarahoitusosuudesta.
14 §
Hakemus korkotukilaina-ajan pidentämisestä
Lainansaajan on toimitettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle
hakemus lainan korkotukilaina-ajan pidentämisestä viimeistään kuusi kuukautta ennen korkotukilaina-ajan päättymistä.
15 §
Ilmoitus rajoitusmerkinnän tekemistä ja muuttamista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ilmoittaa vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, ja osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista ja poistamista varten tekee Valtiokonttori.
18 §
Hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan valvonta
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
ja kunnan viranomaisen on valvoessaan korkotukilainan käyttöä tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.
Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(666/2001)
7 §:n 2 momentti sekä 12 ja 20 § ja
muutetaan
2 §, 3 §:n 1 momentti,16 ja 18 §, 19 §:n 2 momentti sekä 21 §,
sellaisina kuin ne ovat, 2 § ja 3 §:n 1 momentti, 18 §, 19 §:n 2 momentti ja 21 § asetuksessa 794/2008 sekä 16 § asetuksessa 491/2018,
seuraavasti:
2 §
Hakumenettely ja lausunnot
Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle
. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ja Valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.
3 §
Erityissäännös hyväksymisedellytyksistä
Vuokra-asunnon ja asumisoikeustalon rakentamista tai perusparantamista varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset.
Keskus
voi antaa luvan töiden aloittamiseen ennen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymistä. Jos työt on aloitettu ilman lupaa, voidaan laina hyväksyä korkotukilainaksi vain erityisestä syystä.
16 §
Ilmoitus rajoitusmerkinnän tekemistä ja muuttamista varten
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä Maanmittauslaitokselle sekä lainansaajalle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.
18 §
Maanvuokrasopimus
Jos korkotukilainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Korkotukilaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen laina-aikana ja jäljellä oleva vuokra-aika on vähintään 45 vuotta.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.
19 §
Asumiskustannusten kohtuullisuus ja vakavaraisuuden harkinta
Korkotukilainan saajan on annettava
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan korkotuen maksaminen keskeyttää.
21 §
Hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan valvonta
Valvottaessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
8 §:n
mukaisesti korkotukilainan käyttöä
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen
ja kunnan viranomaisen on tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.
Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20.