← back to the document

What changed

HE 152/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-04 02:45 · +89 −276 lines

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta
Hallinnonala
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Antopäivä
3.9.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 152/2026
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti marraskuussa 2016 käsitellessään edustaja-aloitetta 1/2016 seurakuntavaalikäytäntöjen kehittämisestä sekä hiippakuntavaltuustoesitystä 3/2016 seurakuntavaalien ajankohdan siirtämisestä ja sähköisestä äänioikeutettujen luettelosta lähettää kyseisen edustaja-aloitteen ja hiippakuntavaltuustoesityksen kirkkohallitukselle valmisteltavaksi. Osa muutosesityksistä toteutettiin nyt jo kumoutuneen kirkon vaalijärjestyksen
(416/2013)
keväällä 2018 voimaan tulleella muutoksella. Ehdotettu sähköistä äänioikeutettujen luetteloa koskeva lainvalmistelu erotettiin kuitenkin syksyllä 2016 muista ehdotetuista muutostarpeista laajuutensa vuoksi. Siirtyminen sähköiseen luetteloon edellyttää myös tietojärjestelmähanketta.
1.2
Valmistelu
Kirkkohallituksessa valmisteltiin virkatyönä vaalisäännösten muutosta syksyllä 2019 ja keväällä 2020 siten, että äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sähköisellä äänioikeutettujen rekisterillä. Helmikuussa 2020 esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 54 seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä, hiippakuntien tuomiokapituleilta sekä oikeusministeriöltä ja tietosuojavaltuutetun toimistolta. Tuolloin lausunnon antoi yhteensä 24 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää, joista 50 % kannatti ehdotettua muutosta, 21 % vastusti uudistusta ja 29 % kannatti uudistusta ehdollisena tai siten, että siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin tulisi olla vapaaehtoista. Keväällä 2020 saadut lausunnot olivat siten ristiriitaisia, ettei ehdotettuja säännöksiä ollut mahdollista sulauttaa kirkkolakiehdotukseen vuoden 2020 aikana, kun eduskuntakäsittelyssä tuolloin ollut kirkkolakiesitys (
HE 19/2019 vp
) palautettiin kirkkohallitukselle uudelleen
1.2Valmistelu
Kirkkohallituksessa valmisteltiin virkatyönä vaalisäännösten muutosta syksyllä 2019 ja keväällä 2020 siten, että äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sähköisellä äänioikeutettujen rekisterillä. Helmikuussa 2020 esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 54 seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä, hiippakuntien tuomiokapituleilta sekä oikeusministeriöltä ja tietosuojavaltuutetun toimistolta. Tuolloin lausunnon antoi yhteensä 24 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää, joista 50 % kannatti ehdotettua muutosta, 21 % vastusti uudistusta ja 29 % kannatti uudistusta ehdollisena tai siten, että siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin tulisi olla vapaaehtoista. Keväällä 2020 saadut lausunnot olivat siten ristiriitaisia, ettei ehdotettuja säännöksiä ollut mahdollista sulauttaa kirkkolakiehdotukseen vuoden 2020 aikana, kun eduskuntakäsittelyssä tuolloin ollut kirkkolakiesitys (HE 19/2019 vp) palautettiin kirkkohallitukselle uudelleen
kirjoittamista varten.
Uusi kirkkolaki
(652/2023)
ja kirkkojärjestys
(657/2023)
tulivat voimaan 1.7.2023. Nyt kirkkohallituksessa virkatyönä valmisteltu esitys pohjautuu osittain aiempaan vuoden 2020 valmisteluun. Esityksestä on pyydetty lausuntoja satunnaisotoksena yhteensä 54 seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä ajalla 3.5.–20.6.2024. Lausuntoa pyydettiin myös hiippakuntien tuomiokapituleilta, oikeusministeriöltä sekä tietosuojavaltuutetun toimistolta. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin kirkkohallituksen verkkosivulla, jolloin myös muilla oli mahdollisuus jättää lausuntonsa. Kirkon laintarkastustoimikunta on antanut esitysluonnoksesta lausuntonsa 16.9.2024. Lausuntoja on tarkemmin käsitelty esityksen luvussa 6.
Kirkkohallituksen esityksessä 9/2024 todettiin tavoitteena olevan, että kirkkohallitus voisi tehdä sähköisen äänioikeusrekisterin itseoikaisut mahdollisimman automaattisesti. Esityksen antamisen jälkeen on havaittu, että automaattinen päätöksenteko edellyttää hallintolain
(434/2003)
lisäksi myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, jäljempänä
tiedonhallintalaki
) automaattista päätöksentekoa koskevien säännösten soveltamista, jota voimassa olevassa kirkkolaissa ei ole otettu huomioon.
tiedonhallintalaki) automaattista päätöksentekoa koskevien säännösten soveltamista, jota voimassa olevassa kirkkolaissa ei ole otettu huomioon.
Kirkkohallituksen esitystä 9/2024 on sittemmin täydennetty kirkkohallituksen esityksellä 1/2025. Esityksen tarkoituksena on täydentää kirkkohallituksen esitystä 9/2024 kirkkolain muuttamisesta siten, että kirkossa sovellettaisiin myös tiedonhallintalain 6 a lukua, jossa säädetään automaattiseen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä.
Kirkkohallituksen esitystä käsiteltiin kirkolliskokouksessa marraskuussa 2024 ja toukokuussa 2025. Kirkolliskokouksen ehdotus saapui valtioneuvostolle 12.6.2025.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Äänioikeutettujen luettelo kirkollisissa vaaleissa
2Nykytila ja sen arviointi
2.1Äänioikeutettujen luettelo kirkollisissa vaaleissa
Seurakunnassa vaalilautakunnan ja seurakuntayhtymissä keskusvaalitoimikunnan on laadittava seurakuntavaaleja varten äänioikeutettujen luettelo, johon merkitään kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi ja henkilötunnus, äänioikeutettujen lukumäärä, tarvittaessa äänestysalue sekä mahdollinen merkintä turvakiellosta. Luettelossa on oltava myös tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten. Äänioikeutettujen luettelo perustuu kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän (myöhemmin
jäsenrekisteri
) tietoihin. Äänioikeutettujen luettelon tulee olla laadittu seurakuntavaaleja varten vaalivuonna syyskuun 1. päivään mennessä ja tarkistettava viimeistään syyskuun 1. päivänä. Poikkeuksellisia tai ylimääräisiä seurakuntavaaleja varten äänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen vaalipäivää ja tarkistettava viimeistään toisena päivänä mainitusta ajankohdasta. Kirkkoherran välittömän vaalin
jäsenrekisteri) tietoihin. Äänioikeutettujen luettelon tulee olla laadittu seurakuntavaaleja varten vaalivuonna syyskuun 1. päivään mennessä ja tarkistettava viimeistään syyskuun 1. päivänä. Poikkeuksellisia tai ylimääräisiä seurakuntavaaleja varten äänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen vaalipäivää ja tarkistettava viimeistään toisena päivänä mainitusta ajankohdasta. Kirkkoherran välittömän vaalin
äänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää ja tarkistettava kahden päivän kuluessa.
Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua äänioikeutettujen luetteloon sinä aikana, kun äänioikeutettujen luettelo pidetään valvonnan alaisena nähtävänä. Äänioikeutettujen luettelo pidetään nähtävänä kahtena luettelon tarkastamista seuraavana arkipäivänä vähintään neljän tunnin ajan, ei kuitenkaan lauantaina. Toisena päivistä luettelo pidetään nähtävänä kello 15–19. Äänioikeutettujen luetteloon henkilörekisterinä sovelletaan kirkkolain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus, jäljempänä
tietosuoja-asetus
), tietosuojalakia
tietosuoja-asetus), tietosuojalakia
(1050/2018)
ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, jäljempänä
julkisuuslaki
) kirkkolain 8 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 momentin
julkisuuslaki) kirkkolain 8 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 momentin
3 kohdan nojalla.
Äänioikeutettujen luetteloa käytetään lisäksi hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa, piispan vaalissa, arkkipiispan vaalissa ja pappisasessorin vaalissa. Äänioikeus edellä mainituissa vaaleissa pohjautuu joko pappeuteen tai seurakunnan luottamustehtävään hiippakunnassa. Mainituissa vaaleissa äänioikeutettujen luettelo ei tule lainvoimaiseksi, vaan sitä voidaan päivittää vaalipäivään asti.
2.2
Nykytilan arviointi
2.2Nykytilan arviointi
Seurakuntavaalien toimittamisen käytännöt kaipaavat kehittämistä erityisesti ennakkoäänestyksen järjestämisen osalta. Käsin tehtävä työ ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä vie aikaa ja voi lisätä tarpeettomien virheiden määrää vaalimenettelyssä.
Trendi on, että yhä enemmän äänestetään ennakkoon. Ennakkoäänestyksen suosion lisääntyessä nykyinen ennakkoäänestysmenettelyn työläys korostuu entisestään. Lisäksi käytäntö on osoittanut, että vuonna 2014 voimaan tullutta säännöstä äänioikeutettujen luettelon itseoikaisusta on sovellettu seurakunnissa vaihtelevasti. Osassa seurakuntia vaalilautakunnat eivät ole tehneet lainkaan itseoikaisuja, koska ovat pitäneet menettelyä hallinnollisesti liian raskaana. Tämä on saattanut johtaa epätietoisuuteen muun muassa siitä, onko kirkkoon elokuun 15. päivän jälkeen liittyneellä äänioikeus seurakuntavaaleissa vai ei.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamista. Tavoitteena on, että ehdotettu sähköinen äänioikeusrekisteri helpottaisi ja yksinkertaistaisi seurakuntien, vaalitoimitsijoiden ja vaalilautakunnan työtä erityisesti ennakkoäänestyksessä.
Tavoitteena on, että äänioikeusrekisterin avulla vaalien toimittamiseen liittyviä tehtäviä saataisiin automatisoitua. Seurakuntien vaalilautakunnat ja vaalitoimitsijat pystyisivät tällöin toimittamaan vaaliin liittyvät tehtävät tehokkaammin. Toimiva järjestelmä vähentäisi käsin tehtävää työtä. Sähköisestä järjestelmästä olisi lisäksi mahdollista saada automaattisesti esimerkiksi vaalitilastointiin liittyviä tietoja. Sähköinen järjestelmä ohjaisi parhaimmillaan sekä äänestäjää että vaalivirkailijaa toimimaan oikein.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten perustettavasta sähköisestä äänioikeusrekisteristä. Äänioikeusrekisteriä koskevat säännökset noudattaisivat hyvin pitkälti vaalilain
(714/1998)
vastaavia säännöksiä, jolloin säännösten soveltaminen ja tulkinta helpottuisivat.
Äänioikeusrekisteristä tulostettavista luetteloista ehdotetaan käytettäväksi nimitystä vaaliluettelo. Näin ne eivät sekoittuisi hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan ja pappisasessorin vaalissa käytettäviin äänioikeutettujen luetteloihin. Vaaliluettelot tulostettaisiin äänioikeusrekisteristä sen jälkeen, kun ennakkoäänestysasiakirjat on tarkastettu ja merkinnät äänioikeuden käyttämisestä äänioikeusrekisteriin on tehty. Vaalipäivänä käytettävään vaaliluetteloon tulostuisivat vain niiden äänioikeutettujen tiedot, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä ja joiden osalta äänioikeusrekisterissä ei siten olisi merkintää äänioikeuden käyttämisestä.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1
Valtion talous
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1Valtion talous
Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talouteen.
4.2.1.2
Kirkon talous
4.2.1.2Kirkon talous
Äänioikeusrekisterin käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuisi kustannuksia kirkon keskusrahastolle sekä jonkin verran myös seurakunnille. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttäisi uutta tietojärjestelmää, johon äänioikeutettujen tiedot koottaisiin jäsenrekisteristä ja jota päivitettäisiin jäsenrekisterin tiedoilla.
Äänioikeusrekisterin käyttöönoton ei kokonaisuutena arvioida tuovan kirkolle tai seurakunnille suurempia välittömiä hyötyjä säästöjen muodossa. Pidemmällä aikavälillä äänioikeusrekisteri saattaisi kuitenkin tuoda seurakunnille kustannussäästöjä vaalitoimenpiteiden automatisaation myötä. Varsinaiset hyödyt muodostuisivat ennakkoäänestysmenettelyn ja ennakkoäänestysasiakirjojen käsittelyn tehostumisesta. Uusi toimintatapa vähentäisi seurakunnan työntekijöiden sekä vaalilautakunnan jäsenien ja vaalitoimitsijoiden käsin tehtävää työtä sekä säästäisi jonkin verran ennakkoäänestyksessä käytettävien lomakkeiden painatus- ja kuljetuskustannuksia.
4.2.2
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Äänioikeusrekisterin käyttöönotolla olisi vaikutuksia kirkkohallituksen, seurakuntien, kirkon tietohallinnon, seurakunnan vaalilautakunnan ja vaalitoimitsijoiden toimintaan. Kirkkohallitus huolehtisi äänioikeusrekisterin perustamisesta, perustetun rekisterin ajantasaisuudesta säädetyllä tavalla ja tietojärjestelmän ylläpitoon liittyvistä tehtävistä, jolloin kirkkohallituksen henkilöstön työaikaa kuluisi näiden työtehtävien hoitamiseen. Henkilöstöresursseja olisi allokoitava hankkeeseen erityisesti tietojärjestelmää hankittaessa, sen toiminnallisuuksia rakennettaessa sekä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi työaikaa kuluisi erityisesti neljän vuoden välein järjestettävien seurakuntavaalien aikaan. Tietojärjestelmää hankittaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että mahdolliset väestötietojärjestelmän muutosten pohjalta tehtävät perustetun äänioikeusrekisterin itseoikaisut voitaisiin tehdä mahdollisimman automaattisesti.
Äänioikeusrekisterin käyttöönotosta saattaa aiheutua jonkin verran it-järjestelyjä, jotka työllistäisivät IT-alueita sekä seurakuntia. Jotta äänioikeusrekisterin käyttö sujuvoittaisi vaalien toimittamista, vaalilautakuntien tulisi tehdä päätökset äänestyspaikoista (ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä) riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat tietotekniset valmiudet saataisiin kuntoon. Tietoliikenneyhteydet olisi myös syytä tarkistaa riittävän ajoissa, kun äänestys tapahtuu muualla kuin seurakunnan tiloissa (esimerkiksi virasto tai koulu).
4.2.3
Yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.3Yhteiskunnalliset vaikutukset
Esityksellä arvioidaan olevan seurakunnan jäsenen kannalta suotuisa vaikutus ennakkoäänestyksen sujuvuuteen. Äänioikeusrekisterin arvioidaan nopeuttavan äänestysmenettelyä ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena vaalipäivänä, silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä äänestyspaikassa. Äänioikeusrekisterin arvioidaan myös vähentävän tarpeettomia virheitä äänestysmenettelyssä.
Äänioikeusrekisterin käyttöönoton myötä menettely seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömissä vaaleissa olisi yhdenmukaisempaa yleisten vaalien vaalimenettelyn kanssa. Tämän arvioidaan parantavan luottamusta kirkollisten vaalien toimittamiseen.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Vaihtoehtona sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotolle on, ettei rekisteriä otettaisi käyttöön, jolloin seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa sovellettaisiin jatkossakin voimassa olevia säännöksiä äänioikeutettujen luettelosta. Tällöin kirkon keskusrahastolle ja seurakunnille ei aiheutuisi niitä kustannuksia, joita on kuvattu luvussa 4.2.1. Myöskään kirkon eri viranomaisten toiminnalle ei aiheutuisi muutoksia.
Toisena vaihtoehtona olisi, että äänioikeusrekisteri otettaisiin käyttöön vain seurakuntavaaleissa eikä lainkaan kirkkoherran välittömässä vaalissa. Se edellyttäisi myös, että kirkkohallituksessa jouduttaisiin pitämään yllä kahta eri tapaa muodostaa listaus tulevissa vaaleissa äänioikeutetuista. Lisäksi vaalisäännöksissä jouduttaisiin ottamaan huomioon kumpikin menettely, mikä kasvattaisi sääntelyn määrää. Myös seurakunnan vaalilautakuntien tulisi osata soveltaa kummankin tavan menettelyjä. Tätä vaihtoehtoa ei siten voida pitää millään tavoin kustannustehokkaana. Kirkkoherran välittömän vaalin ja seurakuntavaalien sääntely on pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta yhtenevää, joten on perusteltua ja kustannustehokasta, että seurakunnat voisivat käyttää äänioikeusrekisteriä molemmissa vaaleissa.
5.2
Ruotsin ja Norjan kirkkojen vaalimenettely ja vaaliluettelot
5.2Ruotsin ja Norjan kirkkojen vaalimenettely ja vaaliluettelot
Ruotsin kirkon kirkollisvaaleista säädetään kirkkojärjestyksessä (kyrkoordningen) ja kirkkohallituksen määräyksissä. Yli 16-vuotiaat kirkon jäsenet voivat äänestää kirkollisvaaleissa, jotka pidetään joka neljäs vuosi samaan aikaan. Kirkollisvaaleissa äänestetään kolmella eri tasolla: paikallisella tasolla (kirkkovaltuustovaalit), alueellisella tasolla (hiippakuntavaalit) ja kansallisella tasolla (kirkolliskokousvaalit). Kirkkohallitus laatii kirkollisvaaleja varten vaalipiireittäin (valdistrikt) luettelon kaikista äänioikeutetuista (röstlängd). Äänioikeutettujen luettelo sisältää tiedot niistä jäsenistä, joilla on äänioikeus vaaleissa. Äänioikeutettujen luettelo perustuu kirkon jäsenrekisterin tietoihin 37 päivää ennen vaalipäivää. Paperiset äänioikeutettujen luettelot ovat äänestyspaikoissa vaalipäivänä, ja niihin tehdään merkinnät äänestämisestä. Kirkollisvaaleissa äänestäminen tapahtuu samaan tapaan kuin yleisissä vaaleissa.
Seurakuntavaaleissa (menighetsråd) käytetään äänioikeutettujen luetteloita (manntall), joissa ovat tiedot vaaleissa äänioikeutetuista. Kirkon keskusneuvosto (Kirkerådet) vastaa äänioikeutettujen luettelon laatimisesta, joka laaditaan Norjan kirkon jäsenrekisterin tietojen perusteella. Se myös huolehtii siitä, että jokainen seurakunta saa luettelon alueensa äänioikeutetuista jäsenistä. Seurakunnat tulostavat paikallisesti äänestysaluekohtaiset paperiset äänioikeutettujen luettelot. Vaalipäivänä luetteloon tehdään merkintä äänioikeuden käyttämisestä.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
Kirkkohallituksen esitysluonnoksesta 9/2024 oli mahdollisuus antaa lausuntoja ajalla 3.5.–20.6.2024. Lausuntopyyntö lähetettiin satunnaisotoksena yhteensä 54 seurakunnalle ja seurakuntayhtymälle. Näistä 26 eli 48 % antoi lausuntonsa. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin kirkkohallituksen verkkosivuilla, jolloin myös muilla oli halutessaan mahdollisuus jättää lausuntonsa. Tätä mahdollisuutta käytti seitsemän seurakuntaa ja yksi seurakuntayhtymä. Lausuntoa pyydettiin myös hiippakuntien tuomiokapituleilta, oikeusministeriöltä ja tietosuojavaltuutetun toimistolta, jotka kaikki antoivat lausuntonsa.
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta totesi mietinnössään (2/2025, DKIR/158/00.08.00/2024), että kirkkohallituksen esitys poikkesi tietojen tarkastamisoikeuden osalta vaalilain
(714/1998)
sääntelystä, jossa mahdollisuutta tietojen tarkastamiseen ei ole rajattu vain henkilöä itseään koskeviin tietoihin, ja että vastaavaa rajausta ei myöskään ole 1.7.2023 voimaan tulleessa kirkkolaissa
(652/2023)
eikä kirkkojärjestyksessä
(657/2023)
. Lakivaliokunta piti vaalien yleisen luotettavuuden kannalta keskeisenä, että seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisterin tiedot ovat tarkastettavissa vaalilain säännöksiä vastaavalla tavalla. Vaikka lähtökohtaisesti kirkon jäsenyyden voidaan lakivaliokunnan mukaan katsoa olevan Euroopan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittama erityinen henkilötietoryhmä, jota koskevien tietojen käsittely on kiellettyä, on saman artiklan 2 kohdan d alakohdassa kuitenkin huomioitu tarve myös tällaisten tietojen käsittelyyn.
(657/2023). Lakivaliokunta piti vaalien yleisen luotettavuuden kannalta keskeisenä, että seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisterin tiedot ovat tarkastettavissa vaalilain säännöksiä vastaavalla tavalla. Vaikka lähtökohtaisesti kirkon jäsenyyden voidaan lakivaliokunnan mukaan katsoa olevan Euroopan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittama erityinen henkilötietoryhmä, jota koskevien tietojen käsittely on kiellettyä, on saman artiklan 2 kohdan d alakohdassa kuitenkin huomioitu tarve myös tällaisten tietojen käsittelyyn.
Alakohdan mukaan käsittely suoritetaan poliittisen, filosofisen, uskonnollisen tai ammattiliittotoimintaan liittyvän säätiön, yhdistyksen tai muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja asianmukaisin suojatoimin, sillä edellytyksellä, että käsittely koskee ainoastaan näiden yhteisöjen jäseniä tai entisiä jäseniä tai henkilöitä, joilla on yhteisöihin säännölliset, yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, ja että henkilötietoja ei luovuteta yhteisön ulkopuolelle ilman rekisteröidyn suostumusta.
Lakivaliokunnan mukaan tässä tapauksessa kysymys on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädettyjen vaalien toimittamisesta, mikä on katsottava tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuksi lailliseksi toiminnaksi. Kirkollisia vaaleja koskevia säännöksiä on arvioitu kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia koskevat säännökset sisältyvät 1.7.2023 voimaan tulleeseen kirkkolakiin
(652/2023)
ja kirkkojärjestykseen
(657/2023)
. Lakivaliokunta totesi, että vaalit ovat keskeinen osa kirkon demokraattista järjestelmää, jossa kirkon jäsenillä tulee olla mahdollisuus myös valvoa, ketkä on merkitty äänioikeutetuiksi kirkollisissa vaaleissa. Kysymys on yhteisön sisällä toteutuvasta valvontaoikeudesta ja -mahdollisuudesta eikä tarkastusmahdollisuutta esitetä yhteisön ulkopuolisille tahoille.
(657/2023). Lakivaliokunta totesi, että vaalit ovat keskeinen osa kirkon demokraattista järjestelmää, jossa kirkon jäsenillä tulee olla mahdollisuus myös valvoa, ketkä on merkitty äänioikeutetuiksi kirkollisissa vaaleissa. Kysymys on yhteisön sisällä toteutuvasta valvontaoikeudesta ja -mahdollisuudesta eikä tarkastusmahdollisuutta esitetä yhteisön ulkopuolisille tahoille.
Lakivaliokunta piti kirkollisen lainsäädännön linjausta perusteltuna ja katsoi, että kirkkolain 10 luvun 6 §:ää on syytä muuttaa vain siltä osin, että siinä mainittu äänioikeutettujen luettelo korvataan äänioikeusrekisterillä. Seurakunnan jäsenellä olisi siten oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä.
Kolmanneksi tietosuojavaltuutetun lausunnossa huomautetaan ehdotetun kirkkolain 9 luvun 18 a §:n perusteluissa olevasta viittausvirheestä. Esitystä on korjattu tältä osin.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7Säännöskohtaiset perustelut
9 luku
Luottamushenkilöt ja vaalit
Luvun 16 §:ää edeltävää otsikkoa ehdotetaan muutettavan, jotta se kuvaisi nykyistä paremmin 16–21 §:en sisältöä.
18 §.
Äänioikeutettujen luettelo
. Esityksessä ehdotetaan, että seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin kuitenkin edelleen hiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa eli hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa. Pykälässä säädettäisiin äänioikeutettujen luetteloon merkittävistä henkilötiedoista, luettelon käytöstä ja arkistotulosteesta. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin edellä mainituissa vaaleissa voimassa olevan lain tapaan, jolloin pykälän
18 §.Äänioikeutettujen luettelo. Esityksessä ehdotetaan, että seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin kuitenkin edelleen hiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa eli hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa. Pykälässä säädettäisiin äänioikeutettujen luetteloon merkittävistä henkilötiedoista, luettelon käytöstä ja arkistotulosteesta. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin edellä mainituissa vaaleissa voimassa olevan lain tapaan, jolloin pykälän
2 momenttiin
ei ehdoteta muutoksia.
Pykälän
1 momenttia
ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin ainoastaan hiippakunnallisissa vaaleissa, joissa äänioikeus perustuu pappisvirkaan tai luottamushenkilöasemaan. Äänioikeutettujen luettelo kyseisissä vaaleissa perustetaan äänioikeutettujen nimitietojen perusteella, mutta henkilötunnusta tarvitaan yksilöimään kyseinen henkilö esimerkiksi tilanteissa, joissa hiippakunnassa on useampi kyseisissä vaaleissa äänioikeutettu samanniminen henkilö. Äänioikeudesta hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa säädetään kirkkolain 9 luvun 13 §:ssä, äänioikeudesta piispan ja arkkipiispan vaaleissa kirkkojärjestyksen 9 luvun 86 §:ssä ja äänioikeudesta tuomiokapitulin pappisasessorin vaalissa kirkkojärjestyksen 9 luvun 98 §:ssä.
Hiippakunnallisissa vaaleissa voidaan kirkkojärjestyksen 9 luvun 79, 93 ja 98 §:n mukaan äänestää ennakkoon, jollei kyseisissä vaaleissa äänioikeutetulla ole mahdollisuutta saapua vaalikokoukseen. Tämä edellyttää sitä, että äänioikeutetuille lähetetään tieto ennakkoäänestysmahdollisuudesta sekä äänestysliput. Siten on syytä täydentää äänioikeutettujen luetteloa äänestäjän osoitetiedolla. Samalla on perusteltua, että vaaliluetteloon merkittäisiin tarvittaessa äänioikeutetusta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain
(661/2009)
36 §:ssä tarkoitettu tieto turvakiellosta. Jos henkilöllä on merkintä turvakiellosta, henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto saadaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kiellon kohteena olevan henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon
hoitamiseen.
Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin voimassa olevan lain tapaan äänioikeutettujen luettelon arkistoinnista. Kirkkolain 10 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla kirkkohallitus voi määrätä, että äänioikeutettujen luettelot säilytetään pysyvästi. Tarkentavasti äänioikeutettujen luettelon laatimisesta kutakin vaalia varten on säädetty kirkkojärjestyksen 9 luvun 70, 88 ja 98 §:ssä. Kun äänioikeutettujen luettelo on henkilörekisteri, sovelletaan sen käsittelyyn ja julkisuuteen kirkkolain 8 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 3 kohtaa.
18 a §.
Äänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot
. Äänioikeusrekisteri korvaisi voimassa olevan lain mukaisen äänioikeutettujen luettelon seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin käytettävän äänioikeusrekisterin perustajasta, rekisteriin otettavista henkilöistä sekä rekisterin tietosisällöstä rekisteriä perustettaessa sekä sen perustamisen jälkeen. Pykälä vastaisi vaalilain 18 §:ää.
18 a §.Äänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot. Äänioikeusrekisteri korvaisi voimassa olevan lain mukaisen äänioikeutettujen luettelon seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin käytettävän äänioikeusrekisterin perustajasta, rekisteriin otettavista henkilöistä sekä rekisterin tietosisällöstä rekisteriä perustettaessa sekä sen perustamisen jälkeen. Pykälä vastaisi vaalilain 18 §:ää.
Äänioikeusrekisterin perustamisajankohdasta säädettäisiin seurakuntavaalien osalta kirkkojärjestyksen 9 luvun 4 §:ssä ja kirkkoherran välittömän vaalin osalta mainitun luvun 61 §:ssä. Äänioikeudesta seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa on säädetty kirkkolain 9 luvun 11 §:ssä, johon ei esitetä muutoksia.
Pykälän
2 momentissa
rekisterinpitäjäksi säädettäisiin kirkkohallitus.
Pykälän
3 momentissa
lueteltaisiin tiedot, jotka jokaisesta äänioikeutetusta otettaisiin äänioikeusrekisteriin. Äänioikeusrekisteriin otettaisiin tieto äänioikeutetun henkilötunnuksesta, nimestä, osoitteesta ja seurakunnasta. Lisäksi äänioikeusrekisteristä kävisi ilmi rekisteriin ottamisen päivämäärä. Äänioikeutetun kohdalla olisi tarvittaessa tieto myös äänioikeutetun äänestysalueesta, jos seurakunta on jaettu vaaleja varten äänestysalueisiin kirkkolain 9 luvun 16 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Rekisteriin merkittäisiin tarvittaessa äänioikeutetusta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu tieto turvakiellosta. Säännöksen mukaan, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto. Kun henkilölle on talletettu
turvakielto järjestelmään, kiellon kohteena olevan henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto saadaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kiellon kohteena olevan henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Äänioikeusrekisterin julkisuudesta ja nähtävänä pitämisestä säädettäisiin kirkkolain 10 luvun 6 §:ssä ja tarkentavasti kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä.
Pykälän
4 momentissa
säädettäisiin niistä tiedoista, joita rekisteriin voidaan merkitä rekisterin perustamisen jälkeen. Äänioikeusrekisteriä voitaisiin korjata 19 §:ssä ehdotetulla tavalla kirkkohallituksen tai vaalilautakunnan itseoikaisuna aina rekisterin lainvoimaiseksi tuloon asti. Jos äänioikeutettu on kuollut rekisterin perustamisen jälkeen, merkittäisiin rekisteriin siitä tieto. Henkilöä ei kuitenkaan tällöin poistettaisi rekisteristä, vaan merkintä kuolemasta tehtäisiin rekisteriin hänen kohdalleen.
Äänioikeusrekisteriin merkittäisiin tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä. Rekisteriin merkittäisiin myös tieto äänioikeuden käyttämisestä. Merkinnän äänioikeuden käyttämisestä tekisi äänestyksen vastaanottava vaalitoimitsija tai seurakunnan vaalilautakunta. Merkintä äänioikeuden käyttämisestä ennakkoäänestyspäivänä on välttämätön, jotta vaalipäivän vaaliluettelot muista kuin ennakkoäänestyksessä äänestäneistä voitaisiin tulostaa. Rekisteriin merkittäisiin myös tieto siitä, jos henkilölle on talletettu väestötietojärjestelmään turvakielto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.
19 §.
Äänioikeusrekisterin itseoikaisu
. Pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia, mutta äänioikeutettujen luettelo ehdotetaan korvattavaksi sanalla äänioikeusrekisteri. Pykälää täydennettäisiin siten, että siinä säädettäisiin myös äänioikeusrekisterin itseoikaisusta kirkkoherran välittömässä vaalissa. Lisäksi pykälässä säädettäisiin myös kirkkohallitukselle oikeus seurakunnan vaalilautakunnan lisäksi tehdä itseoikaisuna muutoksia äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin. Itseoikaisuna henkilö voitaisiin lisätä rekisteriin äänioikeutetuksi, merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset tehtäisiin ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Säännös vastaa vaalilain 26 §:ää. Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta säädettäisiin ehdotetussa 20 §:ssä.
19 §.Äänioikeusrekisterin itseoikaisu. Pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia, mutta äänioikeutettujen luettelo ehdotetaan korvattavaksi sanalla äänioikeusrekisteri. Pykälää täydennettäisiin siten, että siinä säädettäisiin myös äänioikeusrekisterin itseoikaisusta kirkkoherran välittömässä vaalissa. Lisäksi pykälässä säädettäisiin myös kirkkohallitukselle oikeus seurakunnan vaalilautakunnan lisäksi tehdä itseoikaisuna muutoksia äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin. Itseoikaisuna henkilö voitaisiin lisätä rekisteriin äänioikeutetuksi, merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset tehtäisiin ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Säännös vastaa vaalilain 26 §:ää. Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta säädettäisiin ehdotetussa 20 §:ssä.
Lisäyksissä olisi kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudettomasti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja. Henkilö on myös voinut liittyä kirkon jäseneksi äänioikeuden määräytymistä koskevan ajankohdan jälkeen.
Niissä tapauksissa, joissa henkilö merkitään pykälän
2 momentissa
tarkoitetulla tavalla rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, olisi kyse henkilöstä, jotka ovat kuolleet rekisterin perustamisen jälkeen, taikka henkilöistä, jotka on otettu rekisteriin oikeudettomasti, esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi, vaikka heillä ei luvun 11 §:n mukaan olisi vaaleissa äänioikeutta. Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että henkilön tiedot rekisterissä passivoidaan ja hänen kohdalleen rekisteriin merkittäisiin ”ei äänioikeutta” tai esimerkiksi ”kuollut”. Äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää ei tietojen passivoinnin takia tällaisen henkilön kohdalle voitaisi tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poistettaisi rekisteristä. Jos henkilö merkittäisiin äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta tulisi viipymättä tehdä kirjallinen päätös ja annettava
se asianomaiselle henkilölle tiedoksi kirkkolain 10 luvun 24 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Käytännössä päätös olisi annettava asianosaiselle tiedoksi noudattaen, mitä hallintolain 59 ja 60 §:ssä säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä, jos äänioikeutetun luetteloon tehdään merkintä äänioikeutetun kuolemasta.
Pykälän
4 momentissa
säädettäisiin, että korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, olisi korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se olisi ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei siten tarvitsisi ilmoittaa.
Pykälän
5 momentissa
säädettäisiin, että äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskeva asia voitaisiin ratkaista automaattisesti.
20 §.
Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus
. Pykälässä säädettyjen ajankohtien jälkeen äänioikeusrekisteri olisi lainvoimainen. Kirkkoherran välittömässä vaalissa voi olla kaksi varsinaista vaalipäivää, mistä syystä vaalia varten perustetun äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta olisi
20 §.Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus. Pykälässä säädettyjen ajankohtien jälkeen äänioikeusrekisteri olisi lainvoimainen. Kirkkoherran välittömässä vaalissa voi olla kaksi varsinaista vaalipäivää, mistä syystä vaalia varten perustetun äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta olisi
1 momentissa
oma säännös. Lainvoimaisessa äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin ei vaalilautakunta voisi enää tehdä muutoksia.
Edellä 19 §:n 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta tehdä äänioikeusrekisteriin itseoikaisuja lainkohdassa mainituissa tapauksissa. Ainakin teoriassa on kuitenkin mahdollista, että äänioikeusrekisteriin tehtäisiin virheellinen oikaisumerkintä, jonka perusteella henkilö merkittäisiin äänioikeutta vailla olevaksi. Esimerkiksi henkilöstä tehtäisiin virheellinen merkintä kuolemasta, jolloin hänet merkittäisiin äänioikeutta vailla olevaksi. Näitä tapauksia varten ehdotetaan tämän pykälän
3 momentissa
säädettäväksi, että jos henkilö on ilmeisen virheellisesti merkitty äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi, kirkkohallitus voisi poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jos henkilö kykenee äänestyspaikalla todistamaan henkilöllisyytensä, hänen olisi annettava äänestää ja kirkkohallitus aktivoisi äänioikeusrekisterin tiedot hänen osaltaan. Tällöin
vaalivirkailijan tulisi välittömästi olla yhteydessä kirkkohallitukseen asian selvittämistä ja mahdollista korjaamista varten. Säännöksen tavoitteena on turvata luvun 11 §:ssä tarkoitetuille äänioikeutetulle oikeus äänestää siinäkin tilanteessa, kun inhimillisen virheen tai tietojärjestelmävirheen vuoksi aiempi korjausmerkintä osoittautuu virheelliseksi. Säännös vastaa vaalilain 28 §:n 3 momenttia.
Kirkkohallituksen toimivallasta korjata äänioikeusrekisterin ennakkoäänestämistä koskevia merkintöjä säädettäisiin ehdotetun 20 a §:n 1 momentissa.
20 a §.
Äänioikeusrekisterin käyttö
. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin äänestämistä koskevien merkintöjen tekemisestä äänioikeusrekisteriin, merkintöjen korjaamisesta, rekisterin käytöstä, rekisteristä otettavista arkistotulosteista ja rekisterin tietojen hävittämisestä.
Pykälän
20 a §.Äänioikeusrekisterin käyttö. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin äänestämistä koskevien merkintöjen tekemisestä äänioikeusrekisteriin, merkintöjen korjaamisesta, rekisterin käytöstä, rekisteristä otettavista arkistotulosteista ja rekisterin tietojen hävittämisestä.
Pykälän
1 momentin
mukaan äänioikeusrekisteriin merkittäisiin ennakkoäänestyksen alkamisesta lähtien kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa henkilö on äänestänyt. Äänestyspaikaksi merkittäisiin esimerkiksi ennakkoäänestyspaikka tai äänestysalue. Merkintä tehdään rekisteriin silloin, kun äänestys otetaan vastaan ennakkoäänestyspaikassa. Vaikka äänioikeusrekisterin käyttäminen ennakkoäänestyksen yhteydessä tulisi olla ensisijaista, saattaa esimerkiksi tietoliikenne- tai sähköhäiriöiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi olla, ettei rekisteriä ole mahdollista käyttää ennakkoäänestyspaikalla. Jos rekisteriä ei ole käytetty ennakkoäänestyspaikassa, merkintä äänioikeusrekisteriin äänioikeuden käyttämisestä tehdään myöhemmin vaalilautakunnan toimesta, kun se tarkistaa ennakkoäänet.
Pykälän
2 momentissa
säädettäisiin äänioikeusrekisterin käyttötarkoituksesta. Säännös olisi lähinnä informatiivinen ja se vastaisi nykyistä äänioikeutettujen luettelon käyttötarkoitusta. Lähtökohta on, että äänioikeusrekisterin tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on muodostettu. Siten äänioikeusrekisterin tietoja saisi käyttää vain kyseisen seurakuntavaalin tai kirkkoherran välittömän vaalin toimittamiseen. Käytännössä äänioikeusrekisterin tietoja tarvittaisiin myös tilastointitarkoituksiin esimerkiksi yleisen äänestysprosentin laskemiseksi. Lisäksi saattaisi ilmetä tarve käyttää rekisterin tietoja tieteellisessä tutkimuksessa. Tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista säätää siitä, että äänioikeusrekisterin tietoja voitaisiin käyttää tilastointiin ja tieteelliseen tutkimustarkoitukseen.
Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin arkistotulosteista ja rekisterissä olevien tietojen hävittämisestä. Kirkkohallitus antaisi määräyksen äänioikeusrekisteristä otettavista arkistotulosteista. Seurakunta ottaisi äänioikeusrekisteristä kirkkohallituksen määräämät arkistotulosteet sen jälkeen, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen kirkkohallitus hävittäisi rekisterissä olevat tiedot kyseisen seurakunnan osalta. Muiden vaaliasiakirjojen (esimerkiksi vaalipöytäkirja, jonka liitteenä on vaaliluettelo, ja äänestysliput) säilyttämisestä säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 50 ja 66 §:ssä.
10 luku
Hallintoasiassa noudatettava menettely ja päätöksenteko
6 §.
Äänioikeusrekisterin julkisuus
. Pykälässä säädettäisiin äänioikeusrekisterin julkisuudesta. Äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin pykälässä sanalla äänioikeusrekisteri. Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä.
6 §.Äänioikeusrekisterin julkisuus. Pykälässä säädettäisiin äänioikeusrekisterin julkisuudesta. Äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin pykälässä sanalla äänioikeusrekisteri. Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä.
Seurakuntien vaalilautakunnat huolehtivat vaalia valmistelevana toimenpiteenä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämisestä. Äänioikeusrekisteriin merkityllä olisi lisäksi oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Jos henkilö on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeusrekisteriin, sovelletaan asian käsittelyä koskeviin asiakirjoihin julkisuuslain säännöstä, jossa säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin.
Nähtävilläpitoajan osalta
1 momentissa
viitattaisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ään, jossa säädettäisiin seurakuntavaalien äänioikeusrekisterin nähtävillä pidon ajankohdasta ja jota mainitun kirkkojärjestyksen luvun 61 §:n nojalla sovelletaan myös välittömän kirkkoherranvaalin äänioikeusrekisterin nähtävillä pitoon. Viitatun säännöksen mukaan äänioikeusrekisteriä pidettäisiin tarkastusta varten valvonnan alaisena nähtävänä vaalilautakunnan suorittaman tarkastuksen jälkeen kahtena rekisterin tarkastamista seuraavana peräkkäisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina.
Pykälän
2 momentin
mukaan tilanteissa, joissa äänioikeusrekisteriin on tehty merkintä väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta turvakiellosta, luettelossa olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäväksi vain hänelle itselleen.
Pykälän
3 momentin
mukaan äänioikeusrekisterin tiedot olisivat salassa pidettäviä muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana eli aikana, jolloin äänioikeusrekisteri on pidettävä kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:n mukaan nähtävänä. Äänioikeusrekisteriä voitaisiin käyttää vain ehdotetun 9 luvun 20 a §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan estäisi tiedon antamista muulloinkin kuin säädettynä nähtävilläpitoaikana äänioikeusrekisteristä sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten. Kun kyseessä olisi sähköinen rekisteri, ei olisi enää tarvetta säätää rajoituksesta antaa sitä jäljennettäväksi tai kuvattavaksi, koska se ei olisi teknisesti mahdollista. Asiaa rajoittaisi jo rekisterin käyttötarkoitus sekä tietosuoja-asetuksen ja lain säännökset.
Ehdotetun pykälän
4 momentissa
äänioikeusrekisterin julkisuudesta säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin.
8 §.
Tiedonhallinta
. Pykälään ehdotetaan lisättävän
2 momentti
, jossa automaattinen päätöksenteko mahdollistettaisiin 9 luvun 19 §:ssä tarkoitetuissa äänioikeusrekisterin itseoikaisuissa.
8 §.Tiedonhallinta. Pykälään ehdotetaan lisättävän
2 momentti, jossa automaattinen päätöksenteko mahdollistettaisiin 9 luvun 19 §:ssä tarkoitetuissa äänioikeusrekisterin itseoikaisuissa.
12 luku
Muutoksenhaku
2 §.
Oikaisuvaatimus
. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi äänioikeusrekisteristä aiheutuvat muutokset. Pykälän
2 §.Oikaisuvaatimus. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi äänioikeusrekisteristä aiheutuvat muutokset. Pykälän
1 momentin
8 kohdassa äänioikeutettujen luettelo ehdotetaan korvattavaksi sanalla äänioikeusrekisteri. Säännös koskee oikaisuvaatimusta, joka tehdään äänioikeusrekisterissä olevista tiedoista tai tietojen puuttumisesta ja joka on luvun 10 §:n 2 momentin mukaan tehtävä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä. Ehdotetun tämän luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen äänioikeusrekisteristä saisi tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä taikka häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Seurakunnan muilla jäsenillä ei olisi siten oikeutta hakea muutosta jotakuta toista seurakunnan jäsentä koskeviin merkintöihin. Kirkkohallituksen
tai seurakunnan vaalilautakunnan äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan, ehdotetun 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen muutosta haettaisiin kirkollisvalituksella. Muutoksenhausta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevista päätöksistä säädetään luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa.
6 §.
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä
. Pykälässä säädetään siitä, kenellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus- ja valitus äänioikeusrekisteristä. Pykälässä äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sanalla äänioikeusrekisteri. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia. Pykälän
6 §.Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä. Pykälässä säädetään siitä, kenellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus- ja valitus äänioikeusrekisteristä. Pykälässä äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sanalla äänioikeusrekisteri. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia. Pykälän
1 momentin
mukaan oikaisuvaatimuksen ja valituksen äänioikeusrekisteristä voisi tehdä jokainen, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Muutoksenhakuoikeus rajattaisiin koskemaan omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Toisen äänioikeudesta tai tiedoista ei oikaisuvaatimusta tai valitusta voisi tehdä. Vaalilautakunta merkitsisi rekisteriin tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että se velvoittaisi hallinto-oikeutta käsittelemään valituksen kiireellisenä, mutta siinä ei enää asetettaisi hallinto-oikeudelle määräaikaa valituksen käsittelylle. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaan tuomioistuimelle ei lähtökohtaisesti pidä asettaa määräaikaa valituksen käsittelylle (PeVL 8/2018 vp, s. 5, PeVL 2/2021 vp, kappale 22, PeVL 15/2021, kappale 11). Tämä on merkityksellistä paitsi perustuslain 21 §:n oikeusturvasääntelyn myös perustuslain 3 §:ssä turvatun tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta (PeVL 4/2004 vp, s. 12, PeVL 15/2021, kappale 11). Myöskään siitä seikasta säätäminen, keille tuomioistuin päätöksen lähettää, ei ole tarpeellista. Päätös lähetetään aina muutoksenhakijalle ja alkuperäisen päätöksen tehneelle viranomaiselle.
10 §.
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
. Oikaisuvaatimus- ja valitusajasta säädettäisiin 10 §:n
10 §.Oikaisuvaatimus- ja valitusaika. Oikaisuvaatimus- ja valitusajasta säädettäisiin 10 §:n
2 ja 3 momentissa
yleisistä muutoksenhakuajoista poikkeavasti. Oikaisuvaatimusten käsittelystä seurakuntavaaleissa säädettäisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 7 §:ssä ja kirkkoherran välittömässä vaalissa mainitun kirkkojärjestyksen luvun 61 §:n 2 momentissa.
tarvittavat asiakirjat lausuntoineen hallinto-oikeudelle.
8
Lakia alemman asteinen sääntely
8Lakia alemman asteinen sääntely
Sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttää muutoksia myös kirkkojärjestykseen. Kirkolliskokous on tehnyt päätöksen kirkkojärjestykseen tulevista muutoksista, jotka astuvat voimaan tässä esityksessä ehdotettujen kirkkolain muutosten astuessa voimaan.
9
Voimaantulo
9Voimaantulo
Kirkkolain muutokset ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2027. Esitetyt muutokset tarkoittaisivat, että äänioikeutettujen luetteloita koskevaa sääntelyä ei enää jatkossa sovellettaisi seurakuntavaaleissa eikä kirkkoherran välittömässä vaalissa. Muutoksen johdosta tarvittaisiin siirtymäsäännös niitä vaaleja varten, jotka ovat tulleet vireille ennen lain voimaantuloa. Seurakuntajaon muutoksen yhteydessä kirkkohallitus voi määrätä ylimääräiset seurakuntavaalit pidettäväksi, jolloin vaalien on katsottava tulleen vireille, kun tuomiokapituli on kirkkojärjestyksen 9 luvun 52 §:n mukaisesti määrännyt vaalipäivän ja vaalitoimien määräajat ja määräpäivät. Vastaavasti kirkkoherran välittömän vaalin on katsottava tuleen vireille, kun tuomiokapituli on kirkkojärjestyksen 9 luvun 56 §:n mukaan määrännyt, milloin kirkkoherran välitön vaali on toimitettava, ja ryhtynyt muutoinkin tarvittaviin toimiin vaalin toimittamiseksi. Niiden seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömien vaalien
toimittamiseen, jotka ovat vireillä ennen uuden lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Perustuslain 76 §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Esityksessä on kyse paperisen äänioikeutettujen luettelon korvaamisesta sähköisellä äänioikeusrekisterillä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Esitykseen sisällytettyjen kirkollisten vaalien menettelyjä koskevien säännösten on katsottava kuuluvan kirkkolain alaan siltä osin, kun säännöksissä on kyse perustuslain 10 ja 21 §:ään liittyvästä sääntelystä tai joista muutoin on perustuslain 80 §:n mukaan säädettävä lailla. Tarkemmin vaaleihin liittyvistä menettelyistä säädettäisiin kirkkojärjestyksessä.
Lakiehdotus
1
Laki kirkkolain muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
kirkkolain
(652/2023)
9 luvun 16 §:n edellä oleva väliotsikko, 18 §:n 1 ja 3 momentti sekä 19 ja 20 §, 10 luvun 6 ja 8 § sekä 12 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohta, 6 § ja 10 §:n 2 ja 3 momentti, sekä
lisätään
9 lukuun uusi 18 a ja 20 a § sekä 12 luvun 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
9 luku
Luottamushenkilöt ja vaalit
9 lukuLuottamushenkilöt ja vaalit
Vaaliviranomaiset, äänioikeutettujen luettelo, äänioikeusrekisteri ja järjestys äänestyspaikalla
16 §
18 §
Äänioikeutettujen luettelo
18 §Äänioikeutettujen luettelo
Hiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite sekä tarvittaessa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto sekä äänioikeutettujen lukumäärä. Luettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten.
Arkistotulosteena toimiva äänioikeutettujen luettelo säilytetään erikseen määrätyllä tavalla.
18 a §
Äänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot
Kirkkohallitus perustaa seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten rekisterin, johon otetaan jokainen jäsenrekisterin tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu kirkon jäsen (
äänioikeusrekisteri
).
18 a §Äänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot
Kirkkohallitus perustaa seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten rekisterin, johon otetaan jokainen jäsenrekisterin tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu kirkon jäsen (äänioikeusrekisteri).
Äänioikeusrekisterin rekisterinpitäjä on kirkkohallitus.
5) tieto 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.
19 §
Äänioikeusrekisterin itseoikaisu
19 §Äänioikeusrekisterin itseoikaisu
Kirkkohallituksella ja seurakunnan vaalilautakunnalla on oikeus lisätä henkilö seurakuntavaalia tai kirkkoherran välitöntä vaalia varten perustettuun äänioikeusrekisteriin tai merkitä henkilö äänioikeutta vailla olevaksi, jos hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä, merkitty siihen virheellisesti äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi taikka henkilö on liittynyt kirkon jäseneksi tai eronnut kirkon jäsenyydestä 11 §:ssä tarkoitettujen määräpäivien jälkeen. Jos vaalilautakunta katsoo, että henkilöä koskeva merkintä äänioikeusrekisterissä on muutoin virheellinen, vaalilautakunta voi korjata virheen. Muutokset on tehtävä seurakuntavaaleissa viimeistään 16 päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 ja kirkkoherran välittömässä vaalissa viimeistään 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää ennen kello 16.
Äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskeva asia voidaan ratkaista automaattisesti.
20 §
Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus
20 §Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus
Seurakuntavaaleissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen vaalipäivää kello 16 lukien. Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää klo 16 lukien.
Jos joku on ilmeisen virheellisesti 19 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, kirkkohallitus voi poistaa merkinnän lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä.
20 a §
Äänioikeusrekisterin käyttö
20 a §Äänioikeusrekisterin käyttö
Äänioikeusrekisteriin merkitään sen mukaan kuin kirkkojärjestyksen 9 luvun 26, 28 ja 39 §:ssä säädetään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt. Merkinnän voi tehdä vaalitoimitsija tai vaalilautakunnan jäsen. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain vaalilautakunnan pyynnöstä kirkkohallitus.
Sen jälkeen, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan kirkkohallituksen määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen kirkkohallitus hävittää rekisterissä olevat tiedot.
10 luku
Hallintoasiassa noudatettava menettely ja päätöksenteko
6 §
Äänioikeusrekisterin julkisuus
10 lukuHallintoasiassa noudatettava menettely ja päätöksenteko
6 §Äänioikeusrekisterin julkisuus
Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä. Äänioikeusrekisteriin merkityllä on oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeusrekisteriin, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista soveltaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.
Äänioikeusrekisterin julkisuuteen sovelletaan muutoin 8 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 3 kohtaa.
8 §
Tiedonhallinta
8 §Tiedonhallinta
Kirkon viranomaisten tiedonhallintaan, tietojärjestelmien käyttöön sekä tietojen sähköiseen luovutustapaan sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain
(906/2019)
4 §:n 2 momenttia, 12, 13, 13 a, 14–17 ja 21–24 §:ää sekä 6 lukua.
Äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan automaattiseen päätöksentekoon sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a lukua.
12 luku
Muutoksenhaku
2 §
Oikaisuvaatimus
12 lukuMuutoksenhaku
2 §Oikaisuvaatimus
Kirkon viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:
8) seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran välittömässä vaalissa käytettävästä äänioikeusrekisteristä ja vaalilautakunnan 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä seurakunnan vaalilautakunnalle sekä kirkkohallituksen mainitussa momentissa tarkoitetusta päätöksestä kirkkohallitukselle.
6 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä
6 §Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä
Poiketen siitä, mitä oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudesta 5 §:ssä säädetään, oikaisuvaatimuksen ja valituksen seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen.
Hallinto-oikeuden on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty kirkollisvalitus kiireellisenä. Vaalilautakunnan on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat merkinnät.
10 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
10 §Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
Oikaisuvaatimus seurakuntavaalien tai kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä on kuitenkin jätettävä kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan viimeistään kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä.
Helsingissä
3.9.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Opetusministeri
Anders Adlercreutz
PääministeriPetteri OrpoOpetusministeriAnders Adlercreutz