Что изменилось
HE 228/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja kunnan peruspalvelujen... · редакция 1 → 2 · зафиксировано 2026-11-03 03:56 · +99 −193 строк
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n kumoamisesta
Hallinnonala
Valtiovarainministeriö
Antopäivä
8.10.2026
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 228/2026
… 8 строк без изменений …
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman luvun 3.1 Kunnat ja kaupungit elinvoiman vetureina mukaan hallitus uudistaa kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta. Hallitusohjelman luvun 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva mukaan perustoimeentulotuen kustannukset on lähetettävä Kansaneläkelaitokselta kunnille läpinäkyvässä muodossa kuukausittaisena tiedonantona.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusuudistusta varten asetetut selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ehdottivat, että kunnan rahoitusosuutta perustoimeentulosta ei enää vähennettäisi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, vaan kunnan rahoitusosuuden perintää reaaliaikaistettaisiin siirtymällä laskutusmenettelyyn.
Laesterä Eero – Sulonen Arto: Valtionosuusuudistus 2027 – taustoitusta (https://vm.fi/documents/10623/203164374/Selvityshenkil%C3%B6iden%20raportti_16122024_tiedoteliite.pdf/e621fdff-ba9c-db11-53f5-3a7f0136d9fe/Selvityshenkil%C3%B6iden%20raportti_16122024_tiedoteliite.pdf)
[1]
Tämä selvityshenkilöiden ehdotus oli osa kunnan peruspalvelujen valtionosuusuudistusta.
Kevään 2026 kehysriihessä hallitus vahvisti päätöksellään, että vuoden 2029 alusta siirrytään järjestelmään, jossa Kela laskuttaa kunnilta perustoimeentulotuen kuntaosuudet reaaliaikaisesti (2 kuukauden viive), nykyisen kahden vuoden viiveen sijaan. Tällä esityksellä toimeenpannaan valtionosuusuudistusta edellä mainituilta osin.
1.2
Valmistelu
1.2Valmistelu
… 5 строк без изменений …
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Asiaa on käsitelty valmistelun aikana myös Suomen Kuntaliiton kanssa.
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa vm.fi/hankkeet tunnuksella VM047:00/2026.
2
Nykytila ja sen arviointi
2Nykytila ja sen arviointi
Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuesta ja sen perintä
Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997, jäljempänä
toimeentulotukilaki
) 27 f §:n mukaan kunta rahoittaa perustoimeentulotuen kustannuksista 50 prosenttia. Vuoden 2027 alusta voimaan tulevan lakimuutoksen myötä kunnan rahoitusosuus on kuitenkin 100 prosenttia, jos hakija on 18–24-vuotias ja perheessä on vain 18–24-vuotiaita henkilöitä.
toimeentulotukilaki) 27 f §:n mukaan kunta rahoittaa perustoimeentulotuen kustannuksista 50 prosenttia. Vuoden 2027 alusta voimaan tulevan lakimuutoksen myötä kunnan rahoitusosuus on kuitenkin 100 prosenttia, jos hakija on 18–24-vuotias ja perheessä on vain 18–24-vuotiaita henkilöitä.
Toimeentulotukilain mukaan Kansaneläkelaitoksen on kohdennettava perustoimeentulotukea maksaessaan kustannukset siihen kuntaan, jonka alueella hakija tai perhe vakinaisesti oleskelee. Kunnan rahoitusosuus otetaan huomioon tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta.
Käytännössä Kansaneläkelaitos kohdistaa kunnan rahoitusosuuden pääsääntöisesti perustoimeentulotuen hakijan tai perheen kotikunnalle. Jos tuen hakija tai perhe tosiasiallisesti kuitenkin oleskelee muutoin kuin tilapäisesti muualla kuin kotikunnassaan, kohdistetaan kustannukset kotikunnan sijasta oleskelukuntaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tuen hakija tai perhe työn, opiskelun tai pitkäaikaisen laitoshoidon vuoksi oleskelee muualla kuin kotipaikkakunnallaan.
Kansaneläkelaitoksen etuusohje toimeentulotuesta 14.4.2026 luku 1.1.8 ()
Voimassa olevat etuusohjeet | Tietoa Kelasta | Kela
[2]
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021, jäljempänä
valtionosuuslaki
) 29 §:n mukaan kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta.
valtionosuuslaki) 29 §:n mukaan kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta.
Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta. Käytännössä perustoimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset vähennetään kunnan valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä eli vuoden 2026 valtionosuudesta vähennetään rahoitusosuus, joka perustuu vuonna 2024 maksettuun perustoimeentulotukeen. Vuoden 2026 keväällä Kansaneläkelaitos on toimittanut valtiovarainministeriölle tiedot vuoden 2025 aikana kuntiin kohdistuneista perustoimeentulotukimenoista. Nämä vuoteen 2025 kohdistuvat perustoimeentulotukimenot vähennetään vuoden 2027 valtionosuudesta.
Vuoden 2026 peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettävä kuntien rahoitusosuuden määrä on 361 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Tätä edeltävinä vuosina kuntien rahoitusosuus on ollut noin 300–400 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2027 valtionosuudesta tehtävä vähennys tulee olemaan noin 482 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Kuntien rahoitusosuuden kasvuun edellisiin vuosiin verrattuna vaikuttavat sekä muutokset perustoimeentulotuen rahoituksessa että muihin sosiaalietuuksiin tehdyistä muutoksista ja yleisestä suhdannetilanteesta johtuva perustoimeentulotukimenojen kasvu. Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2025 noin 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi kuntien rahoitusosuutta kasvattaa huhtikuun 2025 alusta voimaan tullut kotoutumisen edistämisestä annetun lain
(681/2023)
… 308 строк без изменений …
muutos, jolla kumottiin säännös kansainvälistä suojelua saaville ja heihin rinnastettaville henkilöille maksetun perustoimeentulotuen
korvaamisesta valtion varoista. Valtion erilliskorvauksen poistuessa rahoitusvastuu edellä mainituille henkilöille, kuten pakolaisille ja tilapäistä suojelua saaville, maksetusta perustoimeentulotuesta jakautuu kuntien ja valtion kesken vastaavasti kuin muiden perustoimeentulotuen saajien osalta.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävään vähennykseen siirryttiin vuonna 2017, kun perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Ennen edellä mainittua uudistusta kunnalle maksettiin valtionosuutta 50 prosenttia perustoimeentulotukikustannuksista. Uudistuksen yhteydessä kunnan rahoitusvastuun määrä säilytettiin entisellään, ja rahoitusosuuden perintä päätettiin toteuttaa vähentämällä kunnan rahoitusosuus kokonaisuudessaan peruspalvelujen valtionosuudesta. Tätä perusteltiin sillä, että menettelyllä vältyttiin kuntien ja valtion väliseltä erilliseltä maksuliikenteeltä.
Ks.
HE 358/2014 vp
[3]
Perustoimeentulotuen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kannustavuutta kuntien näkökulmasta selvitettiin vuonna 2021 valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeessa ”Kuntien toimintamallit ja rahoitusvastuu toimeentulotukitarpeen ehkäisyssä ja vähentämisessä”.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/ea635788-dfda-42c9-a553-b52b4f74b338
[4]
… 6 строк без изменений …
Selvityksen mukaan kuntien edustajat kokivat, että kuntien vaikutusmahdollisuudet toimeentulotuen tarpeeseen ja menoihin ovat vähäiset. Kuntien mukaan työllisyyspalvelut ovat kunnalle tärkein yksittäinen keino näihin asioihin vaikuttamiseksi. Selvityksen mukaan toimeentulotukimenoihin kiinnitetään kunnissa vain vähäisesti huomiota, mikä johtuu siitä, että reaaliaikaista tietoa toimeentulotukimenoista ei ole helposti saatavissa kunnissa eivätkä toimeentulotuen kustannukset näy kunnille erillisenä menoeränä, vaan menot hukkuvat osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuden suurta kokonaisuutta.
Perustoimeentulotuen rahoittaminen peruspalvelujen valtionosuusvähennyksen kautta on siirtänyt perustoimeentulotukimenot kauaksi kunnan budjettiprosessista. Kunnan näkökulmasta perustoimeentulotukimenot eivät konkretisoidu, mikä hankaloittaa myös niihin kohdistuvien tavoitteiden asettamista.
Siirryttäessä perustoimeentulotuen rahoituksessa kunnalle maksettavasta valtionosuudesta kunnan rahoitusosuuden perintään peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuden vähennys vuosina 2017 ja 2018 perustettiin vuoden 2016 toteuma- ja arviotietoihin (alkuvuoden toteuma ja loppuvuoden arvio) perustoimeentulotuen kustannuksista. Vähennyksen määrä tarkistettiin vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätösten yhteydessä vastaamaan kunnan rahoitusosuutta vuosien 2017 ja 2018 toteutuneista perustoimeentulokustannuksista.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 816/2015
[5]
… 1 строк без изменений …
Vastaavasti, jos valtionosuuden kautta tapahtuvasta rahoitusosuuden perinnästä luovuttaisiin, tulisi muutoksen voimaantuloa edeltävän kahden vuoden rahoitusosuus tarkistaa vastaamaan toteutuneisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan rahoitusosuutta kyseisiltä vuosilta.
Toimeentulotukilain 27 b §:n mukaan valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotukea varten kuukausittain ennakkoa Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
(731/2001)
12 d §:ssä tarkoitettuun sosiaaliturvan yleisrahastoon Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Perustoimeentulotuen maksamista varten tarvittava ennakko suoritetaan siten, että Kansaneläkelaitokselle maksetaan vuotuisen ennakon määrästä tammikuun ennakon yhteydessä vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen ja riittävän maksuvalmiuden turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa ennakko voidaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä jaksottaa edellä säädetystä poiketen. Kuluvan vuoden ennakoiden yhteismäärää tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kunkin kuukauden ennakko maksetaan edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä arkipäivänä.
3
Tavoitteet
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa perustoimeentulotukimenojen perintää sekä tuoda perustoimeentulotukimenot osaksi kunnan budjettiprosessia ja näin parantaa kunnan tietoisuutta kuntaan kohdistuvista perustoimeentulotukimenoista. Toimeentulotukimenojen näkyväksi tekemisellä pyritään kannustamaan kuntia omilla toimillaan ehkäisemään toimeentulotuen tarvetta. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää poistamalla järjestelmästä vähennys, jolla ei ole suoraa yhteyttä peruspalvelujen valtionosuudella rahoitettaviin valtionosuustehtäviin.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
… 5 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan, että kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista perittäisiin kunnalta erillislaskutuksella. Kansaneläkelaitos laskuttaisi kunnan rahoitusosuuden kuukausittain, eikä rahoitusosuutta enää vähennettäisi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Laskutusmenettelyyn siirtyminen ei muuttaisi kunnan rahoitusosuuden määräytymistä eikä siten kunnalta perittävän rahoitusosuuden määrää. Kysymyksessä olisi perinnän ajoitukseen ja tapaan liittyvä muutos. Muutos ei myöskään vaikuttaisi perustoimeentulotuen myöntämisen edellytyksiin.
Siirryttäessä rahoitusosuuden perinnässä laskutusmenettelyyn liittyisi muutokseen siirtymäkausi, jolla perinnän ajoituksen muuttuminen tarkistettaisiin kuntien ja valtion välillä kustannusneutraaliksi.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1
Vaikutukset valtion talouteen
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1Vaikutukset valtion talouteen
… 10 строк без изменений …
Siirtyminen kunnan perustoimeentulotuen rahoitusosuuden perinnässä valtionosuuteen tehtävästä vähennyksestä laskutusmenettelyyn lisäisi peruspalvelujen valtionosuusmomentin (28.90.30) määrärahaa, mutta vähentäisi määrärahan tarvetta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan perustoimeentulotuen määrärahamomentilla (33.10.57). Tämä johtuisi siitä, että Kansaneläkelaitos käyttäisi kunnilta laskuttamaansa perustoimeentulotuen rahoitusosuutta osana perustoimeentulotuen maksamista, mikä vähentäisi valtion Kansaneläkelaitokselle maksamien ennakoiden tarvetta.
Vaikutuksia valtiontalouteen ei ole huomioitu vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmassa. Määrärahatarpeet tulee arvioida ja käsitellä kevään 2027 julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2029 talousarvioesityksen laadinnan yhteydessä.
4.2.1.2
Vaikutukset kuntatalouteen
4.2.1.2Vaikutukset kuntatalouteen
… 11 строк без изменений …
Laskutusmenettelyyn siirtyminen ei itsessään vaikuttaisi perustoimeentulotuen rahoitusosuuden määrään, joka kunnalta peritään toimeentulotukilain säännösten mukaisesti. Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista laskutettaisiin kunnalta tuen maksukuukautta seuraavana kuukautena. Voimassa olevien säännösten mukaan kunnan rahoitusosuus vähennetään valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä eli esimerkiksi vuoden 2026 valtionosuudesta vähennetään kunnan rahoitusosuus vuonna 2024 maksetun toimeentulotuen perusteella.
Vuoden 2025 perustoimeentulotukimenot olivat noin miljardi euroa, josta kuntien rahoitusosuus on noin 481,8 miljoonaa euroa
31.3.2025 saakka valtio rahoitti eräiden kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettujen henkilöiden perustoimeentulotuen 100 prosenttisesti. Edellä mainitusta johtuen kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kokonaismenoista on vähemmän kuin 50 prosenttia.
. Tämä vähennetään voimassa olevan lainsäädännön mukaan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2027. Kansaneläkelaitos on sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään laskelmaraportissa ennakoinut perustoimeentulotuen kustannuksia vuosina 2026–2030. Perustoimeentulotuen kustannusten kokonaismäärän on arvioitu olevan vuonna 2026 noin 1,07 miljardia euroa, vuonna 2027 noin 997 miljoonaa euroa, vuonna 2028 noin 955 miljoonaa euroa, vuonna 2029 noin 930 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 noin 920 miljoonaa euroa.
[6]. Tämä vähennetään voimassa olevan lainsäädännön mukaan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2027. Kansaneläkelaitos on sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään laskelmaraportissa ennakoinut perustoimeentulotuen kustannuksia vuosina 2026–2030. Perustoimeentulotuen kustannusten kokonaismäärän on arvioitu olevan vuonna 2026 noin 1,07 miljardia euroa, vuonna 2027 noin 997 miljoonaa euroa, vuonna 2028 noin 955 miljoonaa euroa, vuonna 2029 noin 930 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 noin 920 miljoonaa euroa.
… 121 строк без изменений …
Raportin tietojen perusteella kuntien rahoitusosuus kustannuksista olisi vuonna 2026 noin 534,5 miljoonaa euroa, vuonna 2027 noin 595,7 miljoonaa euroa sisältäen 194,4 miljoonaa euroa nuorille maksettavaa perustoimeentulotukea, vuonna 2028 noin 570,6 miljoonaa euroa sisältäen 186,2 miljoonaa euroa nuorille maksettavaa perustoimeentulotukea, vuonna 2029 noin 555,7 miljoonaa euroa sisältäen 181,3 miljoonaa euroa nuorille maksettavaa perustoimeentulotukea ja vuonna 2030 noin 549,7 miljoonaa euroa sisältäen 179,4 miljoonaa euroa nuorille maksettavaa perustoimeentulotukea.
Siirtymäkauden aikana tehtävät valtionosuuden lisäykset tai vähennykset määräytyisivät perustoimeentulotuen kuntakohtaisen toteumatiedon mukaan. Kuntakohtainen vaikutus olisi siten riippuvainen siitä, ovatko kuntaan kohdistuvat perustoimeentulotukimenot toteutuneet suurempana vai pienempänä kuin valtionosuudesta tehty vähennys. Yksittäisen kunnan kohdalla siirtymäkauden tarkistus voi siten olla vähennys, vaikka koko maan tasolla tarkasteltuna siirtymäkauden tarkistus tarkoittaisi valtionosuuksien lisääntymistä, tai päinvastoin. Tällainen tilanne on mahdollinen, mikäli kuntaan kohdistuvien perustoimeentulotukimenojen kehitys poikkeaa koko maan tason kehityksestä.
4.2.2
Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.2.1
Vaikutukset yksityisyyden suojaan
4.2.2Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset
4.2.2.1Vaikutukset yksityisyyden suojaan
… 1 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksella olisi salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus oma-aloitteisesti luovuttaa kunnalle sellaisen perustoimeentulotuen hakijan yksilöintitiedot, jolle maksettua toimeentulotukea rahoitetaan kunnan varoista. Tietojenluovutusoikeuteen sisältyisi myös tieto tuen hakijalle maksetun perustoimeentulotuen määrästä ja kunnan rahoitusosuus tästä. Tiedot luovutettaisiin kunnalle rahoitusosuuden perintää koskevan laskun oikeellisuuden varmistamiseksi. Kansaneläkelaitos luovuttaisi tiedot kunnalle lähetettävän laskun yhteydessä Kansaneläkelaitoksen etuustietopalvelu KELMU:ssa.
Kunta on velvollinen noudattamaan henkilötietoja käsitellessään EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sitä täydentävää kansallista tietosuojalakia
(1050/2018)
sekä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lakia
(621/1999)
. Kunta saisi käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaisesti käyttää saamiaan tietoja vain sille tulleen laskun oikeellisuuden varmistamiseen. Kunnan tulisi huolehtia tietojen tietoturvallisesta käsittelystä ja tarvittavista suojatoimista. Kunnan saamat tiedot toimeentulotuen saajasta ovat salassapidettäviä ja niitä käsittelevällä henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Muutoksen ei siten arvioida muodostavan merkittävää riskiä yksityisyyden suojalle.
4.2.2.2
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten asemaan
(621/1999). Kunta saisi käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaisesti käyttää saamiaan tietoja vain sille tulleen laskun oikeellisuuden varmistamiseen. Kunnan tulisi huolehtia tietojen tietoturvallisesta käsittelystä ja tarvittavista suojatoimista. Kunnan saamat tiedot toimeentulotuen saajasta ovat salassapidettäviä ja niitä käsittelevällä henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Muutoksen ei siten arvioida muodostavan merkittävää riskiä yksityisyyden suojalle.
4.2.2.2Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten asemaan
… 2 строк без изменений …
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esityksessä ei esitetä muutoksia oikeuteen saada perustoimeentulotukea tai sen määrään, joten esityksellä ei ole suoria vaikutuksia yhdenvertaisuuteen eikä sukupuolten asemaan.
Tilastotietojen mukaan perustoimeentulotuen saajista hieman suurempi osuus on miehiä kuin naisia, mutta jakauma on melko tasainen. Vuonna 2025 perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä oli 20–24-vuotiaat miehet. Mikäli kunta kohdistaisi toimia nuoriin, voisivat toimet kohdistua miehiin naisia enemmän. Tilastotietojen valossa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneista 25–64-vuotiaissa miesten osuus on naisia suurempi. Toimeentuloriippuvuuden ehkäisemiseen tähtäävät toimet voisi myös tätä kautta kohdistua enemmän miehiin kuin naisiin.
4.2.2.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.2.2.3Vaikutukset viranomaisten toimintaan
… 8 строк без изменений …
Vaikutukset kuntiin
Valtionosuudesta ei enää vähennettäisi kunnan rahoitusosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista, joten Kansaneläkelaitoksen ei enää tarvitsisi toimittaa valtiovarainministeriölle vuosittain tietoja kuhunkin kuntaan maksetusta perustoimeentulotuesta. Kunnan rahoitusosuuden perintä siirtyisi Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi, joka laskuttaisi rahoitusosuuden kuukausittain suoraan kultakin kunnalta. Laskutusmenettelyyn siirtyminen ei lisäisi Kansaneläkelaitoksen työtä tietojärjestelmiin tehtäviä kertaluonteisia muutoksia ja ylläpitoa lukuun ottamatta. Muutoksella ei olisi vaikutusta toimeentulotuen myöntämis- tai maksatusprosesseihin.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
Hallitusohjelman kirjaus voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa siten, että perustoimeentulotukimenot vähennettäisiin edelleen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä, mutta Kansaneläkelaitos lähettäisi kunnille erillisen tiedon kunnan rahoitusosuudesta kuukausittain. Tällöin kunnalla olisi ajantasainen tieto rahoitusosuudesta, mutta menot jäisivät edelleenkin kunnan budjetoinnin ulkopuolelle. Kuntien kannusteet ehkäistä perustoimeentulotuen tarvetta jäisivät tällöin todennäköisesti vähäisemmiksi.
6
Lausuntopalaute
6Lausuntopalaute
… 18 строк без изменений …
Esitysluonnoksesta annettiin 29 lausuntoa. Kunnista lausunnon antoivat Espoon, Helsingin, Joensuun, Järvenpään, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Porin, Porvoon, Rauman, Savonlinnan ja Tampereen kaupungit sekä Hankasalmen, Isojoen, Juvan, Keminmaan, Luumäen, Marttilan, Perhon, Sauvon, Savukosken, Sonkajärven, Teuvan ja Viitasaaren kunnat. Lisäksi lausunnon antoivat Suomen Kuntaliitto ry, sosiaali- ja terveysministeriö, apulaistietosuojavaltuutettu sekä eräs yksityishenkilö. Työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos ja Lohjan kaupunki ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa esityksestä.
Lausuntopalautteen johdosta laskun yhteydessä toimitettavien toimeentulotuen saajaa koskevien tietojen tekninen toimitustapa on täsmennetty vastaamaan kuntien esittämää. Lisäksi esityksen perusteluja on joiltakin osin täsmennetty. Jatkovalmistelussa on arvioitu, ettei ehdotettua toimeentulotuen saajaa koskevien tietojen edelleen luovuttamista kunnalta muille tahoille voida toteuttaa tämän esityksen yhteydessä. Tämä edellyttäisi asian huolellista selvittämistä ja arvioimista perustuslain kannalta.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki toimeentulotuesta
18 k §.
Kansaneläkelaitoksen oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki toimeentulotuesta
18 k §.Kansaneläkelaitoksen oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen.
… 1 строк без изменений …
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen oikeudesta antaa perustoimeentulotuen hakijaa koskevia tietoja kunnalle. Säännös olisi yhteydessä 27 f §:ään, jossa säädettäisiin kunnan rahoitusosuuden perintään liittyvästä laskutusmenettelystä. Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa kunnalle sellaisen perustoimeentulotuen hakijan yksilöintitiedot, jolle maksettua perustoimeentulotukea rahoitetaan kunnan varoista. Lisäksi tietojen luovutusoikeuden piiriin kuuluisi tuen hakijalle maksetun perustoimeentulotuen määrä edelliseltä kuukaudelta sekä tähän perustuva kunnan rahoitusosuus. Tiedot toimitettaisiin kunnalle Kansaneläkelaitoksen etuustietopalvelu KELMU:ssa perustoimeentulotuen rahoitusosuudesta lähetettävän laskun yhteydessä.
Kunnan oikeus käsitellä luovutettavia henkilötietoja perustuisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. Edellä mainitun c alakohdan mukaan tietojen käsittely on lainmukaista, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä rahoittaa perustoimeentulotukea. Ehdotetussa 27 f §:ssä tarkoitettuun laskutusmenettelyyn siirtyminen tuo perustoimeentulotukimenot osaksi kunnan kirjanpitoa. Tämä tarkoittaa muutosta nykytilaan, sillä voimassa olevan lain mukaan rahoitusosuuden perintä tapahtuu kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kautta, eikä kustannusta kirjata kunnan kirjanpitoon erillisenä menoeränä. Kunnan on kyettävä varmistamaan menojen oikeellisuus. Kirjausten tulee perustua liiketapahtuman todentavaan tositteeseen. Kirjanpitolain
(1336/1997)
2 luvun 5 §:n mukaan menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä.
27 b §
.
27 b §.
Perustoimeentulotuen kattamiseksi Kansaneläkelaitokselle suoritettavat ennakot ja maksuvalmiussuoritus.
… 7 строк без изменений …
Pykälä muutettaisiin kokonaisuudessaan ja sen otsikko muutettaisiin vastaamaan paremmin pykälän sisältöä. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 1 momenttia.
Kansaneläkelaitoksen tulisi välittömästi ilmoittaa asiasta valtiolle eli käytännössä sosiaali- ja terveysministeriölle, jonka toimialaan toimeentuloturvaa koskevat asiat kuuluvat.
27 f §
.
27 f §.
Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista.
… 1 строк без изменений …
Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä kävisi ilmi rahoitusosuuden uusi perintätapa.
Laskun eräpäivä olisi sen lähettämiskuukauden 28. päivä. Jos edellä mainittu päivä sattuisi viikonlopulle tai arkipyhälle, määrättäisiin eräpäiväksi lähin edeltävä pankkipäivä. Eräpäivä olisi laskun lähettämiskuukauden lopussa, jotta kuntien rahoitusosuus olisi Kansaneläkelaitoksen käytettävissä seuraavan kuukauden perustoimeentulotuen maksamiseen. Lisäksi momentissa säädettäisiin viivästyskorosta, jos kunta ei maksaisi rahoitusosuuttaan eräpäivään mennessä. Kunnan tulisi maksaa viivästyneelle suoritukselle viivästyskorkoa korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Voimaantulosäännös.
Lainkohta sisältää voimaantulosäännöksen.
7.2
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
29 §.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulon määrällä.
7.2Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
29 §.Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulon määrällä.
Pykälä kumottaisiin. Kunnan rahoitusosuutta perustoimeentulotuesta ei enää vähennettäisi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, vaan Kansaneläkelaitos laskuttaisi rahoitusosuuden erikseen kunnilta. Laskuttamisesta säädettäisiin toimeentulotuesta annetun lain 27 f §:ssä.
Voimaantulosäännös.
Lainkohta sisältää voimaantulosäännöksen ja siirtymäsäännöksen.
8
Voimaantulo
8Voimaantulo
… 4 строк без изменений …
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2029. Toimeentulotukilain 27 b § tulisi kuitenkin voimaan 1.12.2028, jotta laskutusmenettelyyn siirtymisestä johtuva muutos Kansaneläkelaitoksen määrärahatarpeessa voitaisiin ottaa huomioon maksettaessa ennakko tammikuulle 2029. Ennakon maksaminen tapahtuisi joulukuussa 2028.
Uudistukseen liittyvä siirtymäkausi on tarkoituksenmukaista ajoittaa siten, että kuntien valtionosuuteen ei kohdistuisi siirtymäkaudesta johtuen suuria vähennyksiä. Perustoimeentulotukikustannusten on arvioitu kääntyvän laskuun vuodesta 2027 alkaen. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien valtionosuuteen tehtäisiin vuonna 2029 siirtymäkaudesta johtuva vähennys ja vuonna 2030 lisäys. Jos muutos tulisi voimaan vuonna 2028, tulisi kuntien valtionosuuteen ennakollisten tietojen mukaan tehtäväksi siirtymäkaudesta johtuva vähennys molempina siirtymävuosina.
9
Toimeenpano ja seuranta
9Toimeenpano ja seuranta
Kansaneläkelaitoksen tulee tehdä tarvittavat tietojärjestelmämuutokset ennen vuotta 2029 laskutusmenettelyn käyttöönottamiseksi.
10
Suhde muihin esityksiin
10.1
Esityksen riippuvuus muista esityksistä
10Suhde muihin esityksiin
10.1Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys 89/2026 vp, jossa esitetään muutettavaksi toimeentulotuesta annetun lain 27 b §:ää. Kyseistä pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä. Ehdotukset tulee sovittaa yhteen eduskuntakäsittelyssä.
10.2
Suhde talousarvioesitykseen
10.2Suhde talousarvioesitykseen
… 3 строк без изменений …
Esityksellä on liittymä valtion vuoden 2029 talousarvioesitykseen. Vuoden 2029 talousarviossa tulee ottaa huomioon määrärahan lisäys momentilla 28.90.30 (valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen) sekä määrärahan vähennys momentilla 33.10.57 (perustoimeentulotuki).
Momentilla 33.10.57 vähennys olisi arviolaskelmien mukaan 555,7 miljoonaa euroa, kun kunnat maksaisivat rahoitusosuuden suoraan Kansaneläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitos käyttäisi näitä varoja perustoimeentulotuen maksamiseen. Momentin määrärahassa tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että kuntien rahoitusosuuden maksuviiveistä johtuen Kansaneläkelaitokselle tulisi maksaa lisäksi ennakkoa 20 prosenttia kuntien arvioidusta vuosikustannuksesta. Vuotta 2029 koskeva ennakko tulisi maksaa Kansaneläkelaitokselle jo joulukuussa 2028, jotta perustoimeentulotuen maksuvalmius säilyy alkuvuodesta 2029. Edellä mainittu ennakko olisi vuodelle 2029 noin 111 miljoonaa euroa. Vuoden 2030 talousarviossa tarkistettaisiin 20 prosentin ennakko arvioitujen perustoimeentulotukimenojen mukaiseksi ja maksettaisiin Kansaneläkelaitokselle joulukuussa 2029.
11
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
11Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
… 20 строк без изменений …
Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksella olisi salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa kunnalle oma-aloitteisesti sellaisen perustoimeentulotuen hakijan yksilöintitiedot, jolle maksettua perustoimeentulotukea rahoitetaan kunnan varoista. Tietojen luovutusoikeus koskisi myös tuen hakijalle maksetun perustoimeentulotuen määrää. Kansaneläkelaitos toimittaisi tiedot kunnalle rahoitusosuutta koskevan laskun yhteydessä Kansaneläkelaitoksen etuustietopalvelun KELMU:ssa.
Lakiehdotukset
1
Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
toimeentulotuesta annetun lain
(1412/1997)
27 b § ja 27 f §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 27 b § laeissa 1023/2022 ja 1106/2024 ja 27 f §:n 2 momentti laissa 1023/2022, sekä
lisätään
lakiin uusi 18 k § sekä 27 f §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1023/2022 ja 26/2026, uusi 3 momentti seuraavasti:
3 a luku
Tietojen luovuttaminen viranomaisten välillä
18 k §
Kansaneläkelaitoksen oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen
3 a lukuTietojen luovuttaminen viranomaisten välillä
18 k §Kansaneläkelaitoksen oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen
Kansaneläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus antaa kunnalle sellaisen perustoimeentulotuen hakijan yksilöintitiedot, jolle maksettua perustoimeentulotukea rahoitetaan kunnan varoista 27 f §:n nojalla, sekä tiedot tuen hakijalle edellisenä kuukautena maksetun perustoimeentulotuen määrästä ja kunnan rahoitusosuudesta. Yksilöintitiedoilla tarkoitetaan tuen hakijan nimeä ja henkilötunnusta sekä tietoa siitä, millä perusteella tuen hakijan katsotaan vakinaisesti oleskelevan kunnan alueella.
27 b §
Perustoimeentulotuen kattamiseksi Kansaneläkelaitokselle suoritettavat ennakot ja maksuvalmiussuoritus
27 b §Perustoimeentulotuen kattamiseksi Kansaneläkelaitokselle suoritettavat ennakot ja maksuvalmiussuoritus
Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotukea varten kuukausittain ennakkoa Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
(731/2001)
… 4 строк без изменений …
12 d §:ssä tarkoitettuun sosiaaliturvan yleisrahastoon Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Jos Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius perustoimeentulotuen maksamiseen on 2 momentissa tarkoitetuista ennakoista huolimatta vaarantumassa, Kansaneläkelaitoksen on välittömästi ilmoitettava asiasta valtiolle, ja valtion tulee suorittaa Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotuen rahoituksen turvaamiseksi sellainen määrä varoja, että Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius perustoimeentulotuen maksamiseen on riittävästi turvattu. Maksuvalmiussuoritus tulee palauttaa valtiolle, kun sitä ei enää tarvita perustoimeentulotuen maksuvalmiuden turvaamiseen.
27 f §
Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista
27 f §Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista
Kansaneläkelaitos perii kunnalta kuukausittain jälkikäteen 1 momentissa tarkoitetun rahoitusosuuden. Kansaneläkelaitos käyttää laskuttamaansa rahoitusosuutta osana perustoimeentulotuen maksatusta.
Kansaneläkelaitoksen on lähetettävä kunnalle lasku edellisen kuukauden rahoitusosuudesta seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä. Kansaneläkelaitoksen tulee toimittaa kunnalle laskun yhteydessä 18 k §:ssä tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä tai, jos se osuu viikonlopulle tai arkipyhälle, eräpäivä on tätä edeltävä pankkipäivä. Jos kunta ei ole maksanut rahoitusosuuttaan viimeistään eräpäivänä, peritään viivästysajalta korkolain
(633/1982)
4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen viivästyskorko.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Sen 27 b § tulee kuitenkin voimaan jo 1 päivänä joulukuuta 2028.
2
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n kumoamisesta
… 1 строк без изменений …
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Tällä lailla kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
(618/2021)
… 3 строк без изменений …
29 §, sellaisena kuin se on laissa 1105/2024.
Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 29 §:n mukaan kunnan valtionosuudesta varainhoitovuonna 2027 tai 2028 vähennetty perustoimeentulotuen rahoitusosuus poikkeaa toimeentulotuesta annetun lain
(1412/1997)
27 f §:n mukaan määräytyvästä kunnan rahoitusosuudesta vastaavalta vuodelta, tehdään kunnan valtionosuuteen erotusta vastaava vähennys tai lisäys. Vuosien 2027 ja 2028 toteutuneessa rahoitusosuudessa otetaan kuitenkin huomioon vain 50 prosenttia sellaiselle henkilölle maksetusta perustoimeentulotuesta, joka on 18–24-vuotias ja jonka perheessä on ollut vain 18–24-vuotiaita henkilöitä. Vuoteen 2027 kohdistuva tarkistus tehdään varainhoitovuoden 2029 valtionosuuteen ja vuoteen 2028 kohdistuva tarkistus varainhoitovuoden 2030 valtionosuuteen. Kansaneläkelaitoksen tulee toimittaa valtiovarainministeriölle tarkistuksen tekemistä varten tarvittavat tiedot kuntaan maksetusta perustoimeentulotuesta maksuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Helsingissä
8.10.2026
Pääministeri
Petteri Orpo
Kunta- ja alueministeri
Anna-Kaisa Ikonen
PääministeriPetteri OrpoKunta- ja alueministeriAnna-Kaisa Ikonen
Alaviitteet
1.
Laesterä Eero – Sulonen Arto: Valtionosuusuudistus 2027 – taustoitusta (https://vm.fi/documents/10623/203164374/Selvityshenkil%C3%B6iden%20raportti_16122024_tiedoteliite.pdf/e621fdff-ba9c-db11-53f5-3a7f0136d9fe/Selvityshenkil%C3%B6iden%20raportti_16122024_tiedoteliite.pdf)
2.
Kansaneläkelaitoksen etuusohje toimeentulotuesta 14.4.2026 luku 1.1.8 ()
Voimassa olevat etuusohjeet | Tietoa Kelasta | Kela
3.
Ks.
HE 358/2014 vp
4.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/ea635788-dfda-42c9-a553-b52b4f74b338
5.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 816/2015
6.
31.3.2025 saakka valtio rahoitti eräiden kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettujen henkilöiden perustoimeentulotuen 100 prosenttisesti. Edellä mainitusta johtuen kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kokonaismenoista on vähemmän kuin 50 prosenttia.