{"check":null,"uid":"f1d22fda9c16769e","title":"HE 235/2026 vp · Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 13 §:n ja valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta","title_generated":false,"country":"Финляндия","organ":"Finlex (законы и правительственные законопроекты)","kind":"law","kind_name":"Законодательство","lang":"fi","date":"2026-10-08","summary":"Закон Финляндии изменяет законодательство о государственных образовательных и учебных реестрах, устанавливая новые условия передачи информации между государственными образовательными учреждениями и реестрами, включая возможность получения информации из общенациональных реестров для жителей Аландских островов. Вводятся изменения в порядок учета и хранения информации об образовании и обучении, а также об уровне владения языками сотрудниками публичных организаций. Устанавливаются дополнительные требования к хранению и передаче персональных данных, связанных с образованием и квалификацией, с учетом требований общего регламента защиты данных Европейского союза. Закон вступает в силу 1 января 2027 года.","snippet":"","topics":["Персональные данные"],"status":"ok","error":"ReadTimeout: The read operation timed out","text_len":161743,"versions":1,"url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/235","first_seen":"2026-11-10","last_checked":"2026-11-16 03:38","relevance":"hit","score":49,"query":"","source_key":"finlex_fi","verdict":{"relevance":"hit","score":49,"topics":["Персональные данные"],"need_body":8,"authorities":[],"evidence":[{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":3484,"ctx":"lisaatiota täysimääräisesti julkishallinnon toiminnassa. kokonaisuudistuksen keskiössä on henkilötietojen käsittelyä koskeva, eu:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan kuuluva lainsäädänt","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":8784,"ctx":"non neuvottelukunnassa syyskuussa 2026.  2nykytila ja sen arviointi  2.1yleislainsäädäntö henkilötietojen käsittelystä  luonnollisten henkilöiden oikeutta henkilötietojen suojaan sääntelevät ylei","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":8849,"ctx":"ti  2.1yleislainsäädäntö henkilötietojen käsittelystä  luonnollisten henkilöiden oikeutta henkilötietojen suojaan sääntelevät yleislainsäädäntönä euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (eu) 201","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":8997,"ctx":"roopan parlamentin ja neuvoston asetus (eu) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/ey kumoami","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":9252,"ctx":"suojalaki (1050/2018). yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":9342,"ctx":"henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai j","zone":"текст","weight":1}],"dropped":[]},"last_changed":"2026-11-10","meta":{"number":"HE 235/2026 vp","original_url":"https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/235","extraction":"official_finnish_document_view"},"source_url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/235","text":"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 13 §:n ja valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta\n\nHallinnonala\n\nOpetus- ja kulttuuriministeriö\n\nAntopäivä\n\n8.10.2026\n\nEsityksen teksti\n\nSuomi\n\nKäsittelyn tila\n\nVireillä\n\nKäsittelytiedot\n\nEduskunta.fi 235/2026\n\nESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ\n\nEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annettua lakia, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia ja valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettua lakia.\n\nValtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla edistettäisiin opintotietojen liikkumista ja hyödyntämistä laissa tarkoitettujen rekisterien, tietovarantojen ja tietojen luovutuspalvelun kautta.\n\nEsityksellä mahdollistettaisiin opintotietojen luovuttaminen valtakunnallisista rekistereistä Ahvenanmaalle samalla tavoin kuin muualla Suomessa, jos muualla Suomessa opiskellut henkilö siirtyy Ahvenanmaalle jatkamaan opintojaan.\n\nEsityksessä ehdotetaan päivityksiä säännöksiin, jotka koskevat ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteena käytettävien tietojen ja vapaan sivistystyön koulutuksen tietojen tallentamista opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon. Lisäksi ehdotetaan tarkennuksia säännöksiin, jotka koskevat opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjän tehtävän siirtymistä Opetushallitukselle opetuksen tai koulutuksen järjestäjän toiminnan lakatessa sekä tietojen luovuttamista opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta.\n\nLisäksi esityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännöksiin, jotka koskevat oppivelvollisuustietojen tallentamista oppivelvollisuusrekisteriin ja tietojen luovuttamista oppivelvollisuusrekisteristä. Myös valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettuun lakiin ehdotetaan selventävää tarkennusta tietojen luovuttamista koskevasta vastuusta.\n\nEsityksessä ehdotetaan myös päivitystä, joka koskee oppijanumeron käyttämistä yleisiin kielitutkintoihin ja valtakunnalliseen osaamistietovarantoon liittyviin tehtäviin. Lisäksi ehdotetaan teknistä tarkennusta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin.\n\nLait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.\n\nPERUSTELUT\n\n1Asian tausta ja valmistelu\n\n1.1Tausta\n\nPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (s. 113) mukaan hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen. Kokonaisuudistuksen yhteydessä kumotaan tiedon liikkuvuutta, pilvipalveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä tai muuten julkisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä haittaavat säädökset ja hyödynnetään tarvittaessa nykyistä laajemmin Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen kansallista liikkumavaraa. Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän (OM126:00/2023) väliraportin (Koivu, Virpi ym. 2024: Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus. Koordinaatioryhmän väliraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:25, kuvailulehti ja s. 10–11,\nhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165708) mukaan kokonaisuudistuksella on yhteys\nhallitusohjelman tavoitteeseen hyödyntää digitalisaatiota täysimääräisesti julkishallinnon toiminnassa. Kokonaisuudistuksen keskiössä on henkilötietojen käsittelyä koskeva, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan kuuluva lainsäädäntö, joka voi vaikuttaa viranomaisten tiedon liikkuvuuteen, julkisten palveluiden tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen tai julkisten palveluiden digitalisointiin.\n\nAhvenanmaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät alkavat opinto- ja tutkintorekistereitä koskevan maakuntalain (landskapslag om studie- och examensregister, Ålands författningssamling 2025:47) ja eräiden opinto- ja tutkintorekistereitä koskevien hallintotehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetun tasavallan presidentin asetuksen\n(504/2025)\nnojalla tallentaa opintotietojaan rekistereihin ja tietovarantoihin, joita ylläpitävät viranomaiset muualla Suomessa. Asiaa valmistelleessa työryhmässä (OKM028:00/2024) nousi esille tarve saada Ahvenanmaalla myös suoraan sähköisesti opintotietoja muun Suomen rekistereistä ja tietovarannoista.\n\nEsityksessä huomioidaan samalla viimeaikaisten lakimuutosten aiheuttamia ja muita havaittuja tietosuojaan liittyviä tarkennustarpeita, jotka koskevat erityisesti tietojen tallentamista, säilyttämistä ja luovuttamista sekä rekisterinpitäjän tehtävien siirtymistä tietyissä tilanteissa.\n\n1.2Valmistelu\n\nEsitys on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ahvenanmaan tietotarpeet ovat nousseet esille työryhmässä Ahvenanmaan maakunnan liittämiseksi valtakunnallisiin opinto- ja tutkintorekistereihin (OKM028:00/2024). Työryhmä asetettiin 1.3.2024, ja 16.12.2024 sen toimikautta pidennettiin vuoden 2025 loppuun asti. Esitystä valmisteltaessa on lisäksi kuultu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen virkahenkilöitä helmikuussa 2026.\n\nLuonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausuntokierroksella 11.5.–22.6.2026. Esityksestä on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering), Digi- ja väestötietovirasto, Kansallisarkisto, Opetushallitus, tietosuojavaltuutettu, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, ylioppilastutkintolautakunta, Aalto-yliopisto, Aikuislukioliitto ry, Ammatilliset erityisoppilaitokset (AMEO-verkosto), Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Bildningsalliansen rf, Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Helsingin eurooppalainen koulu, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Högskolan på Åland, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansalaisopistojen liitto KoL ry,\nLapin yliopisto, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Opintokeskukset ry, Oulun yliopisto, Pro Lukio ry, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Rikosseuraamuslaitos, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskäräjät, Sivistysala ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, Suomen Kansanopistoyhdistys ry, Suomen kesäyliopistot ry, Suomen konservatorioliitto r.y., Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Lähilukioyhdistys ry, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, Suomen Oppisopimusosaajat ry, Suomen Rehtorit ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto, Taiteen perusopetusliitto TPO ry, Tampereen yliopisto, Tilastokeskus, Turun yliopisto, Urheiluopistot ry, Vaasan yliopisto, Valtiokonttori, Vammaisfoorumi\nry, Vammaisten henkilöiden neuvottelukunta VANE, Vapaa Sivistystyö ry, Vates-säätiö sr, Yksityiskoulujen Liitto ry, Åbo Akademi, Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet (AMS), Ålands folkhögskola, Ålands gymnasium sekä Ålands statistik- och utredningningsbyrå (ÅSUB). Myös muilla on ollut mahdollisuus jättää lausunto Lausuntopalvelun tai opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon kautta.\n\nEsityksestä annettiin 28 lausuntoa. Lausunnon antoivat eduskunnan apulaisoikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Kansallisarkisto, Opetushallitus, Rikosseuraamuslaitos, tietosuojavaltuutettu, AEO (Ammatilliset erityisopettajat ry), Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Bildningsalliansen rf, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Kansalaisopistojen liitto KoL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Oulun yliopisto, Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, Suomen Rehtorit ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Taiteen perusopetusliitto TPO ry, Vammaisfoorumi ry sekä Ylioppilastutkintolautakunta. Lisäksi lausunnon antoi yksi yksityishenkilö.\n\nHallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa\nhttps://okm.fi/hanke?tunnus=OKM002:00/2025.\n\nEsitys on käsitelty kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa syyskuussa 2026.\n\n2Nykytila ja sen arviointi\n\n2.1Yleislainsäädäntö henkilötietojen käsittelystä\n\nLuonnollisten henkilöiden oikeutta henkilötietojen suojaan sääntelevät yleislainsäädäntönä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) sekä sitä täydentävä tietosuojalaki\n(1050/2018). Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa. Asetuksen 4 artiklassa määritellään, että ’henkilötiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön eli rekisteröityyn liittyviä tietoja (1 kohta). ’Käsittelyllä’ puolestaan tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin\ntai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Henkilötietojen käsittelyä ovat muun muassa tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, jäsentäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, haku, kysely, käyttö, tietojen luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittaminen tai yhdistäminen, rajoittaminen, poistaminen tai tuhoaminen (2 kohta). ’Rekisterillä’ tarkoitetaan mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein (6 kohta).\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista, joiden noudattamisesta rekisterinpitäjä vastaa ja joiden noudattaminen rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan. Artiklassa säädetty käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa, että henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Toinen keskeinen periaate on tietojen minimointi, joka tarkoittaa, että henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Täsmällisyysperiaatteen mukaan henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan\ntai oikaistaan viipymättä. Säilytyksen rajoittamisperiaatteen mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Eheyden ja luottamuksellisuuden periaate tarkoittaa, että henkilötietoja on käsiteltävä tavalla, jolla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta käyttäen asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään käsittelyperusteista eli edellytyksistä, joiden vallitessa henkilötietojen käsittely on lainmukaista. Julkisen sektorin henkilötietojen käsittelyn tulisi lähtökohtaisesti perustua 6 artiklan 1 kohdan alakohtaan c tai e (HE 9/2018 vp, s. 34). Alakohta c:n mukaan käsittely on lainmukaista siltä osin kuin käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Alakohdassa e sallitaan henkilötietojen käsittely siltä osin kuin se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Artiklan 3 kohdan mukaan alakohdissa c ja e tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Käsittelyn tarkoitus on määriteltävä kyseisessä oikeusperusteessa tai, 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa käsittelyssä, sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan\ntehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Lisäksi käsittelyn oikeusperusteesta säädettäessä voidaan mukauttaa yleisen tietosuoja-asetuksen sääntöjen soveltamista kuten käsittelyn lainmukaisuutta koskevia edellytyksiä, käsiteltävien tietojen tyyppiä, rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa, käyttötarkoitussidonnaisuutta, säilytysaikoja sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä. Perusvaatimuksena tällaiselle lainsäädännölle on, että sen on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhtainen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.\n\nKäsittelyperusteella on vaikutusta rekisteröidyn oikeuksiin, joista säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen III luvussa. Luku sisältää säännöksiä muun muassa rekisteröidyn informoinnista sekä rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen, tietojen poistamiseen ja käsittelyn rajoittamiseen. Asetuksen 21 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan. Vastaavaa vastustamisoikeutta ei ole silloin, jos käsittely perustuu 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa lähtökohtaisesti kielletään käsittelemästä niin kutsuttuja erityisiä henkilötietoryhmiä, joihin kuuluvat muun muassa terveyttä koskevat tiedot. Artiklan 2 kohdassa säädetään kuitenkin poikkeuksista käsittelykieltoon. Esimerkiksi 2 kohdan a alakohdan mukaan erityisiä henkilötietoryhmiä voidaan käsitellä, jos rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten.\n\nLisäksi 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaan erityisiä henkilötietoja voidaan käsitellä, jos se on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Alakohdan g nojalla (ks.\nHE 9/2018 vp, s. 84–86) on säädetty erityisten henkilötietoryhmien käsittelykieltoon poikkeus esimerkiksi tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Sen perusteella erityisiä henkilötietoja voidaan käsitellä, jos siitä säädetään laissa tai käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.\n\nTietosuojalain perusteluissa (HE 9/2018 vp, s. 84–86) todetaan, että osa 9 artiklan 2 kohdan luetelmakohdista on suoraan sovellettavia, osa edellyttää jäsenvaltion lainsäädäntöä. Kansallisella lainsäädännöllä ei tällöinkään voida ohittaa yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja periaatteita. Tietosuojalain 6 §:n lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta henkilötietojen käsittelystä on mahdollista säätää tarkemmin erityislainsäädännöllä. Perusteluissa viitataan lisäksi siihen, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan lainsäädännön on oltava oikeasuhteinen tavoitteeseensa nähden, siinä tulee noudattaa keskeiseltä osin henkilötietojen suojaa ja siinä tulee säätää asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Vastaavat vaatimukset seuraavat tietosuojalain perustelujen mukaan myös lainsäätäjää sitovista perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyksistä. Asianmukaisista\nja erityisistä suojatoimista erityisten henkilötietoryhmien käsittelyssä on yleissäännös tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa, joka sisältää vaatimuksia esimerkiksi teknisistä, menettelyllisistä ja organisatorisista toimenpiteistä.\n\nTietosuojalain perustelujen (HE 9/2018 vp, s. 85) mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin eivät kuulu tiedot, jotka on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta. Rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien henkilötietojen käsittelystä säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa. Sen mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Kattavaa rikosrekisteriä pidetään vain julkisen viranomaisen valvonnassa. Artiklaa täydennetään tietosuojalain 7 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikoksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä\nhenkilötietoja saa käsitellä muun muassa 6 §:n 1 momentin 2 tai 7 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa. Pykälän 2 momentin nojalla myös tällöin sovelletaan, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään toimenpiteistä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi.\n\nHenkilötietojen luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville on yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu henkilötietojen käsittelyn muoto. Vastaanottajalla tarkoitetaan asetuksen 4 artiklan 9 kohdan mukaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle luovutetaan henkilötietoja, oli kyseessä kolmas osapuoli tai ei. Viranomaisia, jotka mahdollisesti saavat henkilötietoja tietyn tutkimuksen puitteissa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ei kuitenkaan pidetä vastaanottajina. Henkilötietojen luovutusten edellytyksiä on arvioitava edellä käsiteltyä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatetta vasten. Jos tietojen käyttötarkoitus muuttuisi luovutuksen johdosta, luovutus edellyttää 6 artiklan 4 kohdan mukaan rekisteröidyn suostumusta tai säännöstä esimerkiksi jäsenvaltion lainsäädännössä. Kansallisen liikkumavaran puitteissa voidaan säätää yleisen tietosuoja-asetuksen\n6 artiklan 3 kohdan mukaisesti niistä tahoista ja tarkoituksista, joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa. Kansallisessa lainsäädännössä tietojen luovuttamista sääntelee yleislakina laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta\n(621/1999), jäljempänä\njulkisuuslaki. Julkisuuslain 24 § sisältää luettelon salassa pidettävistä tiedoista. Julkisuuslain 7 luku sisältää yleissäännöksiä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, joka edellyttää useimmiten nimenomaista säännöstä tiedon antamisesta tai tiedonsaantioikeudesta muualla lainsäädännössä.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan ’rekisterinpitäjällä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Jos tällaisen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä, rekisterinpitäjä tai tämän nimittämistä koskevat erityiset kriteerit voidaan vahvistaa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Rekisterinpitäjästä on mahdollista säätää kansallisessa lainsäädännössä yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdan mahdollistaman liikkumavaran nojalla. Tietosuojavaltuutetun toimiston lainsäädäntölausuntoja varten antamassa ohjeessa (16.10.2017 v1.0, s. 9) korostetaan, että rekisterinpitäjän vastuun on oltava osa toiminnallista vastuuta. Kun rekisterinpitäjästä säädetään laissa, määrittelyyn tulee suhtautua erityisen tarkkaavaisesti\nja varmistua siitä, että vastuu kohdentuu oikealle taholle. Ohjeen mukaan rekisterinpitäjäksi tulee osoittaa sellainen taho, joka tosiasiallisesti käyttää rekisterinpitäjälle kuuluvaa määräysvaltaa ja voi toteuttaa rekisterinpitäjälle kuuluvat velvoitteet.\n\nJos vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ne ovat yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisrekisterinpitäjiä. Ne määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön ja 13 ja 14 artiklan mukaisten tietojen toimittamista koskevien tehtäviensä osalta, paitsi jos ja siltä osin kuin rekisterinpitäjiin sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä määritellään rekisterinpitäjien vastuualueet. Artiklan 2 kohdan mukaan järjestelystä on käytävä asianmukaisesti ilmi yhteisten rekisterinpitäjien todelliset roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden ja järjestelyn keskeisten osien on oltava rekisteröidyn saatavilla. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 79 kohdan mukaan vastuut tulee jakaa selkeästi rekisteröidyn oikeuksien\nja vapauksien suojelua sekä valvontaviranomaisten seurantaa ja toimenpiteitä ajatellen.\n\n2.2Laki valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä\n\n2.2.1Lain tarkoitus ja soveltamisala\n\nValtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain\n(884/2017), jäljempänä\nopinto-, koulutus-, ja tutkintorekisterilaki, tarkoituksena on 1 §:n mukaan 1) mahdollistaa henkilön opinto- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi; 2) turvata opinto- ja tutkintotietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa; 3) edistää koulutukseen hakeutumista, aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista sekä elinikäistä oppimista.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa säädetään henkilöiden opintoja, kuten opinto- ja tutkintosuorituksia tai oppivelvollisuutta, koskevien tietojen tallentamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä eri rekisterien ja tietovarantojen kautta. Rekisterit ja tietovarannot ovat osa Opetushallituksen ylläpitämää valtakunnallista Opintopolku-palvelua. Laissa säänneltyjä rekistereitä ja tietovarantoja ovat oppijanumerorekisteri, opetuksen ja koulutuksen valtakunnallinen tietovaranto (ns. KOSKI-tietovaranto), oppivelvollisuusrekisteri, ylioppilastutkintorekisteri, opiskelijavalintarekisteri, korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto (ns. VIRTA-tietovaranto) sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hankkiman muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteri. Laissa on säännöksiä näiden rekisterien ja tietovarantojen käyttötarkoituksista, rekisterinpitäjistä, tietovarantoihin ja rekistereihin tallennettavista tiedoista, tietojen säilytysajoista ja tietojen\nluovuttamisesta. Lisäksi vuoden 2026 alussa voimaan tullut 4 a luku koskee koulutustarjonnan tietojen tallentamista luvussa tarkoitettuun koulutustarjonnan tietovarantoon. Koulutustarjonnan tietovarantoon tallennetaan tietoa tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista, eikä tähän tietovarantoon liity henkilötietojen käsittelyä samassa määrin kuin muihin opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakia ei sovelleta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan itsehallintolain\n(1144/1991)\n18 §:n 14 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat muun muassa opetusta. Ahvenanmaa on säätänyt opinto- ja tutkintorekistereistä maakuntalain (landskapslag om studie- och examensregister). Maakuntalaki vastaa Ahvenanmaalle soveltuvin osin opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakia. Maakuntalain nojalla Ahvenanmaalla otetaan käyttöön oppijanumerorekisteri, opetuksen ja koulutuksen tietovaranto, ylioppilastutkintorekisteri, opiskelijavalintarekisteri, korkeakoulujen tietovaranto sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu. Eräiden opinto- ja tutkintorekistereitä koskevien hallintotehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetulla tasavallan presidentin asetuksella on siirretty näihin rekistereihin, tietovarantoihin ja luovutuspalveluun liittyviä tehtäviä Opetushallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle opinto-,\nkoulutus- ja tutkintorekisterilakia vastaavalla tavalla. Näitä asioita ja tätä esitystä valmisteltaessa on tulkittu, että muualla Suomessa suoritettuihin ja tallennettuihin opintotietoihin sovelletaan opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakia, kun taas Ahvenanmaalla suoritettuihin ja tallennettuihin opintotietoihin sovelletaan Ahvenanmaan maakuntalakia.\n\n2.2.2Tietojen luovuttamisesta ja muusta käytöstä\n2.2.2.1Oppijanumerorekisteri\nLaki sisältää säännökset Opintopolkuun kuuluvasta Opetushallituksen ylläpitämästä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta (ns. KOSKI-palvelu) sekä siihen liittyvistä opetustoimen rekistereistä ja tietovarannoista. Lain 6 luvussa säännellyn luovutuspalvelun avulla henkilö voi Oma opintopolku -palvelussa katsoa ja käyttää opetustoimen rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä omia tietojaan ja tietoja voidaan myös luovuttaa niiden saamiseen oikeutetuille. Lisäksi lain eri luvuissa on rekisteri- ja tietovarantokohtaisia säännöksiä tietojen luovuttamisesta suoraan eri luvuissa tarkoitetuista rekistereistä ja tietovarannoista.\n\nEsitystä valmisteltaessa on arvioitu, että Ahvenanmaalle olisi perusteltua luovuttaa muun Suomen opintotietoja vastaavista rekistereistä ja tietovarannoista, jotka Ahvenanmaa itsekin ottaa käyttöön. Tietoja tarvittaisiin lähinnä tilanteissa, joissa muualla Suomessa opiskellut henkilö hakeutuu jatkamaan opintojaan Ahvenanmaalle. Päinvastaisessa tilanteessa olisi kyse Ahvenanmaan maakuntalain piirissä olevien tietojen luovuttamisesta, jota opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki ei sääntele.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 1 luku sisältää säännökset oppijanumerorekisteristä. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan oppijanumero on luonnolliselle henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tai varhaiskasvatuslaissa\n(540/2018)\ntarkoitetussa tietovarannossa tarkoitettuja tietoja. Pykälän 2 momentin mukaan oppijanumeroa voidaan käyttää henkilön yksilöintiin toteutettaessa varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä sekä toteutettaessa Opetushallituksesta annetussa laissa\n(564/2016)\ntarkoitettuja tehtäviä, jos henkilön yksilöinti on välttämätöntä kyseisten tehtävien toteuttamisessa. Pykälän 3 momentin mukaan Opetushallitus antaa tiedoksi henkilön oppijanumeron 1 momentissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten tietojen tallentajan pyynnöstä. Tiedon tallentajan on pyydettävä Opetushallitukselta\nhenkilön oppijanumero, kun henkilöstä tallennetaan ensimmäistä kertaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja. Opetushallitus antaa oppijanumeron tiedoksi 2 momentissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten mainitussa momentissa tarkoitettuja tehtäviä toteuttavan toimijan pyynnöstä. Jos pyynnön kohteena olevalla henkilöllä ei ole oppijanumeroa, Opetushallituksen on luotava henkilölle oppijanumero.\n\nOppijanumero on siten opetushallinnossa käytettävä henkilötunnuksen kaltainen yksilöivä tunniste. Sama oppijanumero kulkee henkilön mukana koulutuksesta toiseen. Myös Ahvenanmaa on maakuntalakinsa nojalla liittymässä samaan oppijanumerorekisteriin, joka muualla Suomessa on ollut käytössä jo aiemmin. Tätä esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että Opetushallituksella ei olisi opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain nojalla tarvetta luoda oppijanumeroa Ahvenanmaan oppilaitoksessa opiskelevalle henkilölle, vaan tällaisissa tilanteissa oppijanumero luotaisiin maakuntalain nojalla. Jos henkilö maakuntalain nojalla saa oppijanumeron Ahvenanmaalla suoritettuja opintoja varten, tarkoituksenmukaista olisi, että henkilöllä säilyisi oppijanumerorekisterin kautta sama oppijanumero, jos henkilö siirtyisi jatkamaan opintojaan muualle Suomeen. Jos taas henkilö siirtyisi muualta Suomesta jatkamaan opintojaan Ahvenanmaalle, olisi tarvetta antaa tieto opinto-, koulutus- ja\ntutkintorekisterilain nojalla luodusta henkilön oppijanumerosta Ahvenanmaalle. Lain 3 §:n 3 momentti mahdollistaa nykyisin oppijanumerotiedon antamisen 1 tai 2 momentissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten. Pykälän 1 momentti sisältää viittaukset opinto- ja tutkintorekisterilakiin ja varhaiskasvatuslakiin. Pykälän 2 momentissa viitataan varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen liittyviin lakisääteisiin tehtäviin. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki ulottuu valtakunnan toimivaltaan kuuluvaan varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen. Lain 3 a §:n 3 momentin mukaan oppijanumerorekisteristä voidaan luovuttaa tietoja myös toimijalle, jolla on lakiin tai lakisääteiseen tehtävään perustuva oikeus saada rekisteriin sisältyviä tietoja. Salassa pidettäviä tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa vain, jos oikeudesta salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen tai saamiseen nimenomaisesti erikseen säädetään. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että oppijanumero voitaisiin\nluovuttaa 3 a §:n 3 momentin nojalla myös esimerkiksi Ahvenanmaan koulutuksen järjestäjille, jolla on oikeus saada oppijanumerotieto. Oppijanumero ei ole salassa pidettävä tieto.\n\nOppijanumero otettiin vuoden 2026 alusta käyttöön myös yleisiin kielitutkintoihin liittyvissä rekistereissä, joista säädetään yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa\n(964/2004). Oppijanumeron käytöstä säädetään kyseisen lain 8 ja 10 §:ssä. Laki yleisistä kielitutkinnoista ei kuulu opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 2 §:ssä lueteltuun soveltamisalaan, kuten ei kuulu 3 §:ssä mainittu varhaiskasvatuslakikaan. Sen vuoksi 3 §:ään olisi perusteltua lisätä viittaus yleisiin kielitutkintoihin ja niitä koskevaan lakiin vastaavasti kuin siinä on viitattu varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuslakiin. Lisäksi esitystä valmisteltaessa Opetushallitus nosti esille, että oppijanumero annetaan nykyisin myös valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa\n(1449/2025)\ntarkoitetun digitaalisen palvelun eli Osaamispolku-palvelun osaamisprofiilien haltijoille silloin, kun kyse on lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta Opetushallituksen tehtävissä ja yksilöinti\non välttämätöntä näiden tehtävien toteuttamiseksi.\n\n2.2.2.2Opetuksen ja koulutuksen valtakunnallinen tietovaranto\nLain 2 luvussa säännelty opetuksen ja koulutuksen valtakunnallinen tietovaranto sisältää tietoja yksilöiden suorittamasta tai kesken olevasta perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta, Helsingin eurooppalaisen koulun opetuksesta sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisille suunnatusta tai Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta. Lisäksi tietovaranto voi sisältää tietoja taiteen perusopetuksesta sekä vapaan sivistystyön vapaatavoitteisesta koulutuksesta.\n\nLain 5 §:n mukaan opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät, 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija sekä Opetushallitus. Lain 9 §:n 6 momentissa viitataan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimijaan, joka järjestää Suomen solmiman valtiosopimuksen perusteella mainitussa laissa tarkoitettuja tutkintoja ja koulutusta. Tietoja opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallentavat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät ja 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija.\n\nTietojen luovuttamista opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta koskee opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 10 §. Sen 1 momentin mukaan Opetushallitus päättää tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaa luovutuksen lainmukaisuudesta. Koska momentissa ei rajata, mille tahoille Opetushallitus voi luovuttaa tietoja, esitystä valmisteltaessa momentin on arvioitu riittävän nykyisenlaisena siihen, että tietoja muualla Suomessa suoritetuista ja tallennetuista opinnoista voidaan luovuttaa opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta tarvittavissa määrin myös Ahvenanmaalle. Jos kyseessä on salassa pidettävä tieto, sen luovuttaminen edellyttää kuitenkin esimerkiksi nimenomaista säännöstä tiedonsaantioikeudesta muualla lainsäädännössä kuten muulloinkin. Säännöksiä tiedonsaantioikeuksista käsitellään jäljempänä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun yhteydessä.\n\nTietojen luovuttamista koskevan 10 §:n perustelujen (HE 160/2022 vp, s. 31) mukaan säännöksellä on ollut tarkoitus selkeyttää tietovarannon yhteisrekisterinpitäjien välistä vastuunjakoa. Perusteluissa todetaan, että Opetushallitus olisi tietovarannon ylläpitäjänä ja tietovarantoa hyödyntävän 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun ylläpitäjänä vastuussa myös tietojen luovuttamisesta suoraan tietovarannosta. Perustelujen mukaan säännöksellä ei ole ollut tarkoitus tosiasiallisesti muuttaa voimassa ollutta oikeustilaa.\n\nHallituksen esityksen (HE 160/2022 vp, s. 21) vaikutusarvioinnissa kuvattiin, että tuolloin voimassa olleiden säännösten perusteella oli epäselvää, miten vastuu tietojen luovuttamisesta opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta ja oppivelvollisuusrekisteristä jakautui yhteisrekisterinpitäjien kesken. Tältä osin sääntelyä oli tarkoitus selkeyttää siten, että 10 §:n 1 momentissa säädettäisiin tietojen luovuttamisesta vastuussa olevasta rekisterinpitäjästä. Koska Opetushallitus vastaa kyseisen tietovarannon ja rekisterin ylläpidosta, oli hallituksen esityksen mukaan tarkoituksenmukaista, että Opetushallitus vastaisi myös tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja rekisteristä sekä luovutuksen lainmukaisuudesta.\n\nHallituksen esityksessä (HE 160/2022 vp, s. 20–21) mainitaan, ettei 10 §:ssä ole ollut tarkoitus rajoittaa esimerkiksi julkisuuslain 16 §:n 3 momentin soveltumista. Nykyinen 10 §:n 1 momentti ei olekaan ristiriidassa julkisuuslain 16 §:n 3 momentin kanssa. Opetushallitus päättää tietojen luovuttamisesta lähtökohtaisesti julkisuuslain mukaisesti, mutta epäselvyyttä on aiheuttanut, soveltuuko opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 10 §:n 1 momentin kanssa samaan aikaan julkisuuslain 15 §.\n\nJulkisuuslain 15 §:ssä säädetään asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtämisestä toiselle viranomaiselle. Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjaa, jonka toinen viranomainen on laatinut tai joka kuuluu toisen viranomaisen käsiteltävänä olevaan asiaan, viranomainen voi pykälän 1 momentin mukaan siirtää tiedonsaantia koskevan asian sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka on laatinut asiakirjan tai jonka käsiteltäväksi asia kokonaisuudessaan kuuluu. Julkisuuslain 15 §:n perustelujen (HE 30/1998 vp, s. 72) mukaan pykälän tavoitteena on ollut tehostaa tarkoituksenmukaista tehtävänjakoa viranomaisten toiminnassa sekä selkeyttää tietohuoltoa. Tietopyynnön siirtäminen olisi pykälän 1 momentin nojalla mahdollista, jos pyydetty asiakirja on toisen viranomaisen laatima tai jos kysymys on toisen viranomaisen kokonaisuudessaan käsiteltäväksi kuuluvaan asiaan liittyvästä asiakirjasta. Perusteluissa kuvataan, että siirtäminen voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun pyydetyn\nasiakirjan salassapito on riippuvainen tietojen antamisesta johtuvista vaikutuksista. Salassapidon ulottuvuuden määrittely saattaa perustelujen mukaan tällöin edellyttää sellaista erityisasiantuntemusta, joka on asian käsittelystä kokonaisuudessaan vastaavalla viranomaisella. Lisäksi julkisuuslain 15 §:ään sisältyy kaksi muuta momenttia, mutta esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kohdalla tulkintaongelma koskee lähinnä 1 momentin soveltamista, sillä kaksi muuta momenttia eivät yleensä muutoinkaan tulisi sovellettaviksi opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kohdalla.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain eduskuntakäsittelyssä (HaVL 29/2017 vp, s. 5–6) oli esillä, että tietovarantoon tallennettavat tiedot ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oppilas- ja opiskelijarekistereihin sisältyviä tietoja. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilailla ei kuitenkaan ollut tarkoitus säännellä perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja opetuksen ja koulutuksen järjestäjien lakisääteisiä tehtäviä varten tarpeellista henkilötietojen käsittelyä tai tietojen luovuttamista niistä rekistereistä. Tietojen luovuttaminen niistä henkilörekistereistä määräytyy asianomaisissa laeissa olevien säännösten mukaisesti. Sen sijaan opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain säännöksillä pyrittiin toteuttamaan lakiehdotuksen 1 §:n tavoitteita muun muassa opintosuoritus- ja tutkintotietojen keskitetystä sähköisestä kokoamisesta, käsittelystä ja luovuttamisesta, ja alkuperäisen lain säännöksillä\noli siksi tarkoitus osin syrjäyttää yleissääntelyä.\n\nKäytännössä samoja tietoja luovuttavat Opetushallitus opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä tietoja sinne tallentaneet yhteisrekisterinpitäjät omista alkuperäisistä rekistereistään. Koska edellä mainitulla tavalla nykyistä 10 §:n 1 momenttia koskevan hallituksen esityksen mukaan sääntelyä oli nimenomaan tarkoitus selkeyttää säätämällä tietojen luovuttamisesta vastuussa olevaksi rekisterinpitäjäksi Opetushallitus, tätä esitystä valmisteltaessa on tulkittu, että se olisi erityissäännös suhteessa sen kanssa ristiriitaiseen julkisuuslain 15 §:ään. Näin ollen Opetushallituksella ei todennäköisesti olisi mahdollisuutta siirtää opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon kohdistuvia tietopyyntöjä julkisuuslain 15 §:n nojalla muille yhteisrekisterinpitäjille. On kuitenkin myös tunnistettu, että vastaan voi tulla tilanteita, joissa julkisuuslain 15 §:n 1 momentin perusteluissa tarkoitetulla tavalla pyydetyn tiedon salassapito on\nriippuvainen tietojen antamisesta johtuvista vaikutuksista ja salassapidon ulottuvuuden määrittely saattaa edellyttää tietoa tai ymmärrystä, jota on alkuperäisellä rekisterinpitäjällä kuten opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä, mutta ei Opetushallituksella. Tällaisissa tilanteissa nykyinen 10 § kohdistaa kuitenkin vastuun tietojen lainmukaisuuden arvioinnista yksinomaan Opetushallitukselle.\n\n2.2.2.3Ylioppilastutkintorekisteri\nLain 3 luku koskee ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämää ylioppilastutkintorekisteriä. Ylioppilastutkintorekisteri sisältää tietoja ylioppilastutkinnon suorittamisesta, muun muassa tiedot ylioppilastutkinnon edellyttämästä suoritetusta koulutuksesta sekä koesuoritukset, arvosanat ja pistemäärät. Rekisteri sisältää myös ylioppilastutkinnon suorittamisen, tutkinnon jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täydentämisen ajankohdat. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 15 §:ssä on säännöksiä tietojen luovuttamisesta ylioppilastutkintorekisteristä. Pykälän 1 momentin mukaan ylioppilastutkintorekisteristä luovutetaan opiskelijavalintarekisteriin lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen.\n\nLain 17 §:n 3 momentissa säädetään opiskelijavalintarekisterin osarekistereistä, joita ovat korkeakoulujen hakurekisteri sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteri. Korkeakoulujen hakurekisteriä käytetään valittaessa opiskelijoita yliopistolaissa tarkoitettuihin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin ja ammattikorkeakoululaissa tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan myös muuhun korkeakoulun tarjoamaan koulutukseen, sekä opiskelupaikan vastaanottamista koskevien rajoitusten valvontaan. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteriä käytetään valittaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja lukiolaissa tarkoitettuihin koulutuksiin ja tutkintoihin, tutkintokoulutukseen valmentavasta\nkoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun koulutukseen ja vapaassa sivistystyössä järjestettyyn oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen.\n\nTarkoituksenmukaista olisi, että tietoja muualla Suomessa suoritetuista ylioppilastutkinnoista luovutettaisiin opiskelijavalintarekisteriin myös Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten tilanteissa, joissa henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon muualla Suomessa ja hakee sen jälkeen Ahvenanmaalle opiskelemaan. Koska opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki koskee vain muun Suomen opetusta ja koulutusta ja Ahvenanmaalla on toimivalta säätää omasta opetuksestaan ja koulutuksestaan, Ahvenanmaan opiskelijavalinnat eivät kuulu opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 17 §:n 3 momentin piiriin. Nykyinen opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki ei sisällä vastaavaa säännöstä tietojen luovuttamisesta ylioppilastutkintorekisteristä Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten, vaan 15 §:n 1 momenttia olisi tarpeen täydentää tältä osin.\n\n2.2.2.4Opiskelijavalintarekisteri\nLain 4 luvussa säännelty opiskelijavalintarekisteri voi sisältää tietoja muun muassa henkilön aikaisemmasta koulutuksesta, suoritetuista tutkinnoista ja koulutukseen hakemisesta. Rekisteri voi sisältää tietoja myös työkokemuksesta ja harrastustoiminnasta, mutta vain jos ne ovat olleet tarpeellisia opiskelijavalinnassa. Lisäksi rekisteriin voidaan tietyissä tilanteissa tallentaa henkilön oman ilmoituksen mukaisena muun muassa ammatinvalintaan vaikuttavat terveystiedot.\n\nLain 17 §:ssä säädetään opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksesta. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriä käytetään muun muassa koulutukseen hakeutumisen, opiskelijavalinnan ja opiskelupaikan vastaanottamisen järjestämiseen sekä koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seuraamiseen (kohta 2). Opiskelijavalintarekisteriä käytetään myös muun muassa opiskelijoiden valintaa, valintojen kehittämistä ja opintojen järjestämistä varten tarpeellisten tietojen antamiseen yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjille, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestäjille ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille (kohta 3).\n\nLain 18 §:n 1 momentin mukaan opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjiä ovat Opetushallitus sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut 17 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta ja ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät 17 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta. Osarekistereitä on käsitelty edellä jaksossa 2.2.2.3 ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamisen yhteydessä. Lain 20 §:ssä säädetään opiskelijavalintarekisterin tietolähteistä. Sen mukaan opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjällä on oikeus koulutukseen hakevan henkilön ilmoittamien tietojen lisäksi salassapitosäännösten estämättä saada 19 §:n 1 ja 5 momentissa tarkoitettuja tietoja ylioppilastutkintorekisteristä, Digi- ja väestötietovirastolta, työvoimaviranomaisilta, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta, perusopetuksen\njärjestäjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestäjiltä, vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiltä sekä kahden tai useamman korkeakoulun yhteisistä rekistereistä, jotka on muodostettu opiskelijoiden valintaa varten. Lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat 1) hakijan nimi, oppijanumero ja henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot; 2) hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot; 3) koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita koskevat tiedot kunkin hakijan osalta; 4) valinnan tulosta, opiskelupaikan vastaanottamista ja oppilaitokseen ilmoittautumista koskevat tiedot; sekä 5) hakijan suostumus henkilötietojen käsittelyyn koulutusta koskevaa suoramarkkinointia varten. Lain 19 §:n 5 momentin mukaan opiskelijavalintarekisterin osarekistereihin\nvoidaan tallentaa myös muita osarekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 17 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden perusteella. Näitä tietoja opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjällä on siten oikeus saada salassapitosäännösten estämättä 20 §:ssä mainituilta tahoilta.\n\nLain 21 § sisältää säännöksiä tietojen luovuttamisesta opiskelijavalintarekisteristä. Pykälän mukaan opiskelijavalintarekisteristä saa luovuttaa muun muassa pykälässä mainituille koulutuksen järjestäjille ja viranomaisille 19 §:n 1 ja 5 momentissa tarkoitettuja tietoja salassapitosäännösten estämättä siinä määrin kuin 1 momentissa tarkoitetut tiedot ovat tarpeen ja 5 momentissa tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi.\n\nEsitystä valmisteltaessa on katsottu, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain sisältämät säännökset opiskelijavalintarekisteristä koskevat heitä, jotka hakevat opiskelemaan muualle Suomeen kuin Ahvenanmaalle. Säännösten nojalla esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjät saavat opiskelijavalintarekisteristä tiedot niistä hakijoista, jotka ovat hakeneet kyseisten opetuksen ja koulutuksen järjestäjien koulutuksiin. Säännösten nojalla tiedot kulkevat opetuksen ja koulutuksen järjestäjille suoraan opiskelijavalintarekisteristä. Tiedot luovutetaan kuitenkin vain niille oppilaitoksille, joihin henkilö on hakenut muun Suomen hauissa. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että muun Suomen hakujen piiriin kuuluvia tietoja ei olisi hyödyllistä eikä tarpeellista luovuttaa Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa liittyy käytännössä samaan opiskelijavalintarekisteriin, mutta Ahvenanmaan hakujen osalta tietoja ja niiden luovuttamista säännellään Ahvenanmaan maakuntalaissa.\nAhvenanmaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät saavat siten tietoja omista hakijoistaan sen mukaan, miten tietojen luovuttamisesta säädetään maakuntalaissa. Jos Ahvenanmaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjillä on tarve saada opiskelijavalintojaan varten tietoja aikaisemmin mantereella suoritetuista opinnoista, tietoja luovutettaisiin opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta 10 §:n nojalla.\n\nNäin ollen esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että 21 §:ään ei olisi tarvetta lisätä säännöstä tietojen luovuttamisesta muualle Suomeen hakeneista Ahvenanmaalle. Sen sijaan 20 §:ssä mainituista tietolähteistä olisi tarpeen antaa tietoa myös Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten vastaavalla tavalla kuin muun Suomen opiskelijavalintoja varten. Koska 20 §:ssä viitataan opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjiin ja Ahvenanmaan osalta opiskelijavalintarekisterin rekisterinpitäjistä ei säädetä opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa vaan maakuntalaissa, 20 §:ää olisi tarpeen tarkentaa Ahvenanmaan tiedonsaannin mahdollistamiseksi.\n\n2.2.2.5Muut tietovarannot, rekisterit ja tietojen luovutuspalvelu\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 5 luvussa säädetty korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto sisältää tietoja korkeakoulujen opiskeluoikeuksista, ilmoittautumisista, tutkinnoista ja erikoiskoulutuksista sekä opintosuorituksista. Tietovarannon osalta on valmisteilla erillinen hallituksen esitys korkeakoulujen opintotietopalvelun uudistamisesta (OKM065:00/2025,\nhttps://okm.fi/hanke?tunnus=OKM065:00/2025). Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon liittyvät tiedon liikkumisen kysymykset on tarkoituksenmukaista arvioida kyseisen hankkeen yhteydessä.\n\nEsitystä valmisteltaessa on arvioitu, että Ahvenanmaan tietotarpeet ulottuisivat vastaaviin rekistereihin ja tietovarantoihin, jotka ollaan ottamassa käyttöön myös Ahvenanmaalla maakuntalain nojalla. Maakuntalain nojalla ei Ahvenanmaalla ainakaan toistaiseksi olla ottamassa käyttöön esimerkiksi oppivelvollisuusrekisteriä eikä opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon osaa, johon tallennetaan tietoja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden henkilökohtaisista osaamisen kehittämissuunnitelmista. Oppivelvollisuusrekisteri sisältää tiedot henkilön oppivelvollisuudesta sekä siitä, millä opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä, oppilaitoksen ylläpitäjällä tai kunnalla on ohjaus- ja valvontavastuu henkilön oppivelvollisuudesta. Koska esimerkiksi oppivelvollisuutta koskeva säädösperusta on muualla Suomessa ja Ahvenanmaalla erilainen eikä Ahvenanmaalla olla ottamassa näitä osioita käyttöön omillekaan tiedoille, esitystä valmisteltaessa on arvioitu, ettei myöskään\nmuun Suomen vastaavista tiedoista olisi hyötyä Ahvenanmaalla.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 11 d §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta oppivelvollisuusrekisteristä. Siinä säädetään vastaavasti kuin opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kohdalla, että Opetushallitus vastaa tietojen luovuttamisesta oppivelvollisuusrekisteristä ja luovutuksen lainmukaisuudesta (ks.\nHE 160/2022 vp).\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 6 luvussa säädetään opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta. Lain 28 §:n 1 momentin mukaan Opetushallitus ylläpitää opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelua, jolla opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa mainituissa rekistereissä ja tietovarannoissa olevia henkilön tietoja yhdistetään ja tarjotaan keskitetysti hänen itsensä nähtäväksi ja käytettäväksi sekä luovutetaan tietojen saamiseen oikeutetuille. Pykälän 2 momentissa on luettelo tiedoista, joita luovutuspalvelun avulla luovutetaan.\n\nLain 29 §:ssä säädetään siitä, mille tahoille tietoja voidaan luovutuspalvelun kautta luovuttaa. Pykälän 1 momentin mukaan luovutuspalveluun sisältyvän käyttöliittymän avulla henkilö voi katsoa ja käyttää laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä omia tietojaan. Momentti mahdollistaa henkilön itsensä katsoa ja käyttää tietoa muualla Suomessa suoritetuista opinto- ja tutkintosuorituksistaan, vaikka henkilö olisi siirtynyt jatkamaan opintojaan Ahvenanmaalle.\n\nLain 29 §:n 2 momentin mukaan tietoja voidaan lisäksi luovuttaa viranomaiselle opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Esitystä valmisteltaessa on yhdessä Opetushallituksen kanssa arvioitu, että tiedon saamiseen oikeuttava säännös riittää olla myös Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä. Esimerkiksi Ahvenanmaan opintotukilain\n[1]\n39 a §:ssä on säädetty Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaisen oikeudesta saada tietoja salassapitosäännösten estämättä.\n\nValtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa säädetään valtakunnallisesta osaamistietovarannosta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa henkilöiden tallentaa ja ylläpitää tietoa omasta osaamisestaan ja työuraan ja koulutukseen liittyvistä kiinnostuksenkohteistaan ja suunnitelmistaan. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat Opetushallitus ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. Lain perustelujen (HE 133/2025 vp, s. 57–58) mukaan tietovarannon tietoihin olisi pääsy ainoastaan Opetushallituksella, minkä vuoksi myös tietojen luovuttamisesta vastaa Opetushallitus laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti.\n\n2.2.3Eräiden tietojen tallentaminen opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon\n2.2.3.1Rahoitussäännösten nojalla tallennetut ammatillisen koulutuksen tiedot\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 4 §:ssä säädetään opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon käyttötarkoituksista. Pykälän 1 momentin mukaan tietovarantoon tallennettuja perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, lukiolaissa tarkoitettua koulutusta, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettua koulutusta ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa tarkoitettua opetusta koskevia tietoja käytetään henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Pykälän perustelujen (HE 72/2017 vp, s. 38) mukaan tietovarannon käyttötarkoitus perustuu ensisijaisesti henkilön tarpeisiin liittyen omien perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevien tietojensa saatavuuteen ja hyödyntämiseen.\nTietovarantoon tallennetaan opiskelua, suorituksia ja tutkintoja, läsnäoloa sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämistä koskevia tietoja, joita henkilö tarvitsee hakeutuessaan koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä hakiessaan koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Tietovaranto edistää henkilölle kuuluvien oikeuksien käyttämistä ja muutoinkin henkilön mahdollisuuksia hyödyntää omia tietojaan haluamallaan tavalla.\n\nLain 4 §:n 2 momentin mukaan tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään lisäksi myönnettäessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain\n(1705/2009), jäljempänä\nopetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki, mukaista opetuksen ja koulutuksen rahoitusta. Perustelujen (HE 72/2017 vp, s. 38) mukaan kyse on pääasiassa sellaisista läsnäolo- ja suoritustiedoista, joita muutenkin tallennettaisiin tietovarantoon. Pelkästään rahoituksen määräämisessä tarvittavat rekisterinpitäjän tietovarantoon tallentamat tiedot muodostaisivat käytännössä muusta tietosisällöstä erillisen osarekisterin, jonka käyttötarkoitus olisi muuta tietosisältöä suppeampi. Rahoituksen määräämisessä tarvitaan oppilas- ja opiskelijakohtaista tietoa rahoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Perustelujen mukaan tietovarantoon tallennettavien tietosisältöjen olisi oltava perusteltuja ehdotettavien käyttötarkoitusten kannalta. Edellä mainitut käyttötarkoitukset\nmäärittelevät ja rajaavat lain 7–9 §:ssä ehdotettua tietovarannon tietosisältöä ja 11 §:n mukaisia tietojen säilytysaikoja.\n\nRahoitusta koskevien säännösten nojalla opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon on aiemmin tallennettu tietoja oppilaskohtaisista tukitoimista tai erityisestä tuesta ja ammatillisen koulutuksen osalta vankilaopetuksesta. Vuonna 2026 voimaan tulevien muiden lakimuutosten myötä näitä tietoja ei kuitenkaan enää tallennettaisi samojen säädösten nojalla kuin aiemmin.\n\nPerusopetuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja lukion osalta lain 7, 8 ja 9 b §:n 1 momenttien 4 kohdissa säädetään, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa tarkoitetun rahoituksen laskentaperusteena olevat opetuksen tai koulutuksen järjestämistä koskevat tiedot.\n\nAmmatillisen koulutuksen osalta lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, että koulutuksen järjestäjän on tallennettava tietovarantoon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan muun muassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot sekä mainitussa laissa tarkoitetun laskennallisen perusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot. Kohdan nykyinen sanamuoto on tullut voimaan 1.1.2026. Aiemman sanamuodon mukaan koulutuksen järjestäjän oli tallennettava opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitetut opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot sekä mainitussa laissa tarkoitetun perus- ja suoritusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot. Vankilaopetuksen järjestämistä käytettiin ennen lakimuutosta perusrahoituksen painotusperusteena, joten tieto siitä tallennettiin opetuksen ja koulutuksen\nvaltakunnalliseen tietovarantoon 9 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla. Saman lakimuutoksen yhteydessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettiin siten, että 2026 alusta alkaen vankilaopetus ei enää ole perusrahoituksen painotusperuste, vaan osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 32 e §:ssa tarkoitettua harkinnanvaraista rahoitusta. (Ks.\nHE 161/2024 vp.) Harkinnanvaraiseen rahoitukseen ei kuitenkaan viitata tallennettavia tietoja koskevassa opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa, joten säännöksen nojalla ei enää tallenneta tietoa vankilaopetuksen järjestämisestä.\n\nOppilaskohtaisia tukitoimia tai erityistä tukea koskevia tietoja on käsitelty tarkemmin kohdassa 5 Muut toteuttamisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset; samoin tietoa perusopetuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena.\n\n2.2.3.2Vapaan sivistystyön koulutusta koskevat tiedot\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 9 d §:ssä säädetään vapaan sivistystyön vapaatavoitteisia koulutuksia sekä osaamismerkkejä koskevien tietojen tallentamisesta opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon. Tällä hetkellä 9 d §:n 1 momentin mukaan tietovarantoon tallennetaan tieto koulutuksen päättymispäivästä, mutta ei koulutuksen alkamispäivästä.\n\nAlkamispäivän puuttumisen vuoksi ei ole tietoa ajanjaksosta, jonka aikana koulutus on suoritettu. Ilman ehdotettua muutosta opintosuorituksen kestoksi tallentuu yksi päivä, riippumatta siitä onko kyse lyhyestä tai pitkästä koulutuksesta. Vapaassa sivistystyössä järjestetään kestoltaan vaihtelevan pituisia koulutuksia, mutta erityisen ongelmalliseksi tietojen poikkeuksellinen tallennustapa on todettu pitkien koulutusten osalta. Näitä ovat muun muassa kansanopistojen pitkät, lukuvuoden pituiset vapaatavoitteiset linjat sekä kansalaisopistojen lukukauden tai lukuvuoden kestävät koulutukset, esimerkiksi kielen opiskelun koulutukset.\n\nNykytilanteella on vaikutuksia koulutussuoritustietojen käyttämiselle tilastointitarkoituksiin, opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen rekisterin toiminnallisuuksiin sekä opiskelijalle itselleen. Oppijalla on oikeus nähdä opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennetut tiedot Oma Opintopolku -palvelusta sekä välittää palvelun kautta tietoa opintosuoritteista kolmansille osapuolille. Vaikka koulutuksen kesto olisi tosiasiallisesti useita kuukausia, on yhden päivän kestoiseksi merkitty koulutus tulkittu opiskelijoiden taholta tallennusvirheeksi. Nykytilanteen mukainen mahdollisuus tallentaa vain yksi päivämäärä koulutuksen suoritukselle on aiheuttanut epäselvyyttä myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joissa ohjeistuksesta huolimatta tallennetaan joko koulutuksen aloitus- tai päättymispäivämäärä. Tällöin tallennettu tieto ei ole enää yhteismitallista ja osaltaan muodostaa tiedon hyödyntämisessä todettuja haasteita.\n\nNykytilanne on aiheuttanut ylimääräistä työtä myös Opetushallituksen asiakaspalvelussa sekä opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon ylläpidossa. Tietovarannon toimintalogiikka perustuu muiden koulutusasteiden osalta koulutussuoritukselle tallennettavaan aloitus- ja päättymispäivämäärään, jolloin nykytilanteen mukainen pelkkä päättymispäivämäärän tallennus poikkeaa muusta koulutustiedosta. Tietovarannon ylläpitämisen kannalta koulutuksen alkamispäivämäärätiedon salliminen opiskeluoikeuden tietoihin helpottaisi myös tietovarannon ylläpidettävyyttä ja oppilaitoksille annettavaa neuvontaa.\n\n2.2.4Tiedot oppivelvollisuudesta vapauttamisesta\n\nOppivelvollisuuslain\n(1214/2020)\n2 §:ssä säädetään oppivelvollisuuden alkamisesta ja päättymisestä sekä oppivelvollisuudesta vapauttamisesta. Lisäksi oppivelvollisuuslain 7 § sisältää säännökset oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 11 c §:ssä säädetään oppivelvollisuutta koskevien tietojen tallentamisesta oppivelvollisuusrekisteriin. Pykälän 1 momentin mukaan oppivelvollisuusrekisteri sisältää tiedot henkilön oppivelvollisuuden suorittamisen alkamisesta, keskeyttämisestä ja päättymisestä sekä tiedon oppivelvollisuuslaissa säädetyllä tavalla ohjaus- ja valvontavastuussa olevasta tahosta. Pykälän 2 momentin mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän sekä kunnan on tallennettava rekisteriin tieto oppivelvollisuuslain 7 §:ssä tarkoitetusta oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä ja sen kestosta. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 11 c §:ssä ei siten nykyisin säädetä\noppivelvollisuudesta vapauttamista koskevan tiedon tallentamisesta, mutta tiedolle on havaittu tarvetta.\n\n2.2.5Rekisterinpitäjän tehtävän siirtyminen\nOpetuksen ja koulutuksen valtakunnallista tietovarantoa koskevassa opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 5 §:n 3 momentissa säädetään rekisterinpitäjän tehtävän siirtymisestä. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän tai 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan toiminta lakkaa eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, 3 momentin mukaan kyseisten tietovarantoon tallennettujen tietojen sekä 9 d ja 9 e §:ssä tarkoitettujen suostumusten osalta rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus. Käytännössä Opetushallitukselle ei ole tällaisissa tilanteissa aina kulkenut tietoa rekisterinpitäjän tehtävien siirtymisestä ja tehtävien sujuvassa siirrossa on saattanut olla muitakin haasteita.\n\n3Tavoitteet\n\nEsityksen tavoitteena on edistää tietojen liikkumista viranomaisten välillä opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tarkoitettujen rekisterien, tietovarantojen ja luovutuspalvelun kautta. Tavoitteena on muun muassa edistää tallennettujen opintotietojen liikkumista muualla Suomessa opiskelleen henkilön hakeutuessa jatkamaan opintojaan Ahvenanmaalle. Lisäksi tavoitteena on tarkentaa eräitä pykäliä, jotka koskevat vastuunjakoa tietojen luovuttamisessa rekistereistä ja tietovarannoista. Tavoitteena on lisäksi toteuttaa opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiin edellä kuvatuista muista lakimuutoksista tai havaituista tarpeista johtuvia päivityksiä sekä tehdä samalla teknisluonteisia selventäviä tarkennuksia julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin ja valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettuun lakiin.\n\n4Ehdotukset ja niiden vaikutukset\n\n4.1Keskeiset ehdotukset\n\nEsityksessä ehdotetaan opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat opintotietojen sähköisen luovuttamisen Ahvenanmaalle samalla tavoin kuin muualla Suomessa. Tietojen siirtyminen tällä tavoin koskisi niitä rekistereitä, jotka myös Ahvenanmaa on ottamassa käyttöön maakuntalakinsa nojalla. Muutostarpeita on arvioitu jaksossa 2.2.2, ja muutoksia ehdotetaan säännöksiin, jotka koskevat tietojen luovuttamista ylioppilastutkintorekisteristä ja opiskelijavalintarekisterin tietolähteitä.\n\nOpetuksen ja koulutuksen valtakunnallista tietovarantoa koskevaan lukuun ehdotetaan päivityksiä tallennettavia tietoja koskeviin säännöksiin. Esityksen mukaan tietovarantoon tallennettaisiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteena käytettävät tiedot ja vapaan sivistystyön koulutuksista päättymispäivän lisäksi alkamispäivä. Nykyiseen säännökseen, joka koskee rekisterinpitäjän tehtävien siirtymistä Opetushallitukselle opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtävän lakatessa, ehdotetaan tarkennettavaksi opetuksen tai koulutuksen järjestäjän velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle rekisterinpitäjän tehtävien siirtymisestä ja huolehtia yhteistyöstä niiden siirtämisessä. Lisäksi ehdotetaan, että tietojen luovuttamista koskevaa asiaa käsitellessään Opetushallitus voisi tarvittaessa konsultoida tietovarannon muita yhteisrekisterinpitäjiä.\n\nOppivelvollisuusrekisteriä koskevaan lukuun ehdotetaan päivitystä, jonka mukaan rekisteriin tallennettaisiin tieto myös oppivelvollisuudesta vapauttamisesta. Lisäksi ehdotetaan Opetushallitukselle mahdollisuutta konsultoida tietojen luovuttamista koskevassa asiassa muita yhteisrekisterinpitäjiä vastaavasti kuin opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kohdalla.\n\nMyös valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettuun lakiin ehdotetaan selventävää tarkennusta tietojen luovuttamista koskevasta vastuusta.\n\nEsityksessä ehdotetaan myös, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiin päivitettäisiin säännös oppijanumeron käyttämisestä yleisiin kielitutkintoihin ja valtakunnalliseen osaamistietovarantoon liittyviin välttämättömiin tehtäviin. Lisäksi ehdotetaan teknistä tarkennusta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin.\n\n4.2Pääasialliset vaikutukset\n\n4.2.1Taloudelliset vaikutukset\nEsitys ei vaikuta valtiontalouden kehyksiin tai valtion talousarvioon. Esityksen taloudelliset vaikutukset on lähtökohtaisesti arvioitu vähäisiksi.\n\nOpetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suoritteisiin sovelletaan valtion maksuperustelakia\n(150/1992)\nsekä Opetushallituksen ja sen erillisyksiköiden suoritteiden maksullisuudesta annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta\n(1508/2025). Opetushallituksen ja sen erillisyksiköiden rekistereihin ja tietokantoihin perustuvat tietojärjestelmäpalvelut, tietopalvelut sekä näihin liittyvä konsultointi ovat asetuksen 5 §:n 4 kohdan mukaan suoritteita, jotka Opetushallitus ja sen erillisyksikkönä toimiva Ylioppilastutkintolautakunta hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein. Opetushallitukselta saadun tiedon mukaan se perii esimerkiksi tietojen luovuttamisesta ja sitä varten rakennettavista rajapinnoista maksun näiden säännösten mukaisesti. Kuitenkin silloin kun tiedot on lainsäädännön mukaan oikeus saada maksutta, maksu peritään vain rajapinnan rakentamisesta.\n\n4.2.2Vaikutukset viranomaisiin ja niiden tiedonhallintaan\nEsitys sujuvoittaisi tiedonkulkua opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä viranomaisten välillä. Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat, että tiedot liikkuisivat sähköisesti esimerkiksi henkilön hakeutuessa opiskelemaan muualta Suomesta Ahvenanmaalle. Ehdotetut muutokset edistäisivät tietojen liikkumista sähköisesti sen sijaan, että esityksen kohteena olevat tiedot siirrettäisiin tarvittaessa vaihtelevilla tavoilla kuten paperisena tai sähköpostitse.\n\nAmmatillisen koulutuksen osalta esitys mahdollistaisi rahoituksen perusteena käytettävien tietojen keräämisen jatkossakin opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kautta sen sijaan, että osa tiedoista jouduttaisiin keräämään erikseen esimerkiksi erillisellä lomakkeella. Esitystä valmisteltaessa tällaisena tietona on ollut esillä erityisesti tieto koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena. Ennen 1.1.2026 alkanutta ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilua 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjällä oli vankilaopetuksen tehtävä. Tällä hetkellä kokeilun myötä kyseinen tehtävä on 44 koulutuksen järjestäjällä.\n\nEsityksen vaikutukset viranomaisten toimintaan ja tiedonhallintaan arvioidaan vähäisiksi. Esimerkiksi vankilaopetuksen tietoja on ammatillisesta koulutuksesta tallennettu opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon vuoden 2026 alkuun asti aikaisempien säännösten perusteella. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että myös esimerkiksi tietojen luovuttaminen ylioppilastutkintorekisteristä Ahvenanmaan toimijoille toimisi nykyisillä järjestelmillä ja rajapinnoilla.\n\nEhdotetulla vapaan sivistystyön tietoja koskevalla lakimuutoksella saatettaisiin vapaan sivistystyön vapaatavoitteisten koulutusten tallennustapa vastaamaan opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon toimintalogiikkaa. Alkamispäivätiedon tallentamisen lisääminen parantaisi vapaan sivistystyön koulutustietojen laatua, luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille muutos vähentäisi epäselvyyttä tietojen tallentamisessa ja siten myös siitä aiheutuvaa ylimääräistä työtä. Opetushallitukselle koulutuksen alkamispäivämäärän tallentamisen mahdollistaminen merkitsisi sitä, että oppilaitosten ja oppijoiden ilmoittamat ongelmat ja epätietoisuus tietojen tallentamisessa ja hyödyntämisessä poistuisivat tai ainakin vähenisivät. Ehdotettu muutos aiheuttaisi vähäisiä muutostarpeita opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon toiminnallisuuksien kehittämiseen sekä mahdollisesti ePerusteet- palvelun tietomallien päivitykseen.\nTeknisten muutostöiden kustannukset olisivat määrältään vähäisiä niin Opetushallitukselle kuin vapaan sivistystyön oppilaitoksille.\n\nOpetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjinä toimiville opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, oppilaitosten ylläpitäjille ja lain 9 §:n 6 momentissa tarkoitetulle toimijalle voisi aiheutua hieman lisätyötä, jos Opetushallitus konsultoisi niitä tietopyyntöjen käsittelyssä 10 §:ään ehdotetun tarkennuksen johdosta. Sama koskisi oppivelvollisuusrekisterin yhteisrekisterinpitäjinä toimivia opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä, oppilaitosten ylläpitäjiä ja kuntia. Yhteisrekisterinpitäjillä olisi velvollisuus avustaa Opetushallitusta tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämisessä, mutta muilta osin tietojen luovuttamista koskevat pyynnöt käsittelisi kuitenkin edelleen Opetushallitus kuten tähänkin asti.\n\nEhdotettu velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle rekisterinpitäjän tehtävien siirtymisestä ja huolehtia yhteistyöstä tehtävien siirtämisessä ei asiallisesti lisäisi hallinnollista työtä. Hallintolain\n(434/2003)\n10 § sisältää jo nykyisin viranomaisten yhteistyövelvoitteen, ja yhteistyö on käytännössä luonnollinen osa sitä, että rekisterinpitäjän tehtävät voidaan siirtää sujuvasti jo nykyisen lain nojalla. Oppivelvollisuudesta vapauttamista koskevan tiedon tallentamisesta aiheutuisi kunnille hieman lisää hallinnollista työtä, mutta tapausten määrä arvioidaan vähäiseksi.\n\nEsityksellä ei ole Ahvenanmaahan muita vaikutuksia kuin siitä johtuvat, että Ahvenanmaan hakua varten voitaisiin saada muualta Suomesta siirtyvistä hakijoista tietoja sähköisesti. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa säännellään ainoastaan kyseisen lain nojalla tallennettujen, muun Suomen opintoja koskevien tietojen tallentamista, säilyttämistä ja käyttöä. Myös tässä esityksessä on kyse ainoastaan muualla Suomessa tallennettujen tietojen luovuttamisesta Ahvenanmaalle. Esitys ei puuttuisi Ahvenanmaan toimivaltaan tai itsehallintoon, vaan Ahvenanmaalla suoritettavien opintojen osalta samoja asioita säännellään Ahvenanmaan maakuntalaissa.\n\nKielitutkintoja ja valtakunnallista osaamistietovarantoa koskevat muutosehdotukset vastaavat käytännössä nykytilaa, joten kyse olisi ainoastaan teknisluonteisista tai muulla tavoin selventävistä muutoksista.\n\n4.2.3Vaikutukset ihmisiin\nEhdotetut muutokset parantaisivat ihmisten mahdollisuuksia hyödyntää opintotietojaan Omasta Opintopolusta. Lisäykset tietojen luovuttamisesta Ahvenanmaalle edistäisivät sitä, että muualla Suomessa opiskelleiden tiedot siirtyisivät suoraan sähköisesti Ahvenanmaan opiskelijavalintaa varten, jos muualla Suomessa opiskellut henkilö hakeutuu jatkamaan opintojaan Ahvenanmaalle. Ahvenanmaalta saatujen tietojen mukaan muualta Suomesta on hakenut Ahvenanmaan lukioon noin 20–30 henkilöä vuosittain vuosina 2022–2024. Ahvenanmaan korkeakouluun haki 55 henkilöä vuonna 2024.\n\nEhdotettu vapaan sivistystyön tietoja koskeva lakimuutos parantaa opiskelijan mahdollisuutta hyödyntää vapaan sivistystyön koulutussuoritustietoja Omassa Opintopolussa heti opintojensa alusta alkaen eikä vasta niiden päätyttyä, kuten nykytilassa. Tällöin opiskelijan olisi myös mahdollista hyödyntää tietojaan jo aikaisemmassa vaiheessa, eikä vasta koulutuksen tai suorituksen päätyttyä. Merkitystä on myös sillä, ettei opiskelijalle jäisi enää epäselvyyttä siitä, onko hyödynnettävä tieto oikein Oma Opintopolku -palvelun suoritusjakolinkkiä hyödyntäessä.\n\nEsitystä valmisteltaessa on arvioitu, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tarkoitettujen yhteisrekisterinpitäjien käsitellessä tietoja lain mukaisissa rekistereissä, tietovarannoissa ja luovutuspalvelussa olisi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna käsittelyperusteena pääosin 1 kohdan c alakohta, eli rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen. Lain useimmissa säännöksissä säädetään täsmällisesti esimerkiksi velvollisuudesta tallentaa tietoa ja luovuttaa sitä tiedon saamiseen oikeutetuille, eikä useimpiin säännöksiin liity esimerkiksi vapaaehtoisuutta tai lisävaatimusta suostumuksesta. Kyse olisi siten tietojen tallentamista ja luovuttamista koskevasta lakisääteisestä velvollisuudesta, eikä siihen soveltuisi myöskään yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklassa tarkoitettu rekisteröidyn vastustamisoikeus.\n\nTietyissä tilanteissa kuten vapaan sivistystyön tietojen tallentamista koskevien säännösten perusteluissa (HE 19/2021 vp, s. 13) on arvioitu, että opiskelijan, osaamismerkin suorittajan, näiden huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumukseen perustuvan tietojen tallentamisen käsittelyperusteena olisi 1 kohdan e alakohta eli yleinen etu. Tällöin rekisteröidyllä on 21 artiklan mukainen vastustamisoikeus.\n\nEdellä kuvatut vaikutukset edistäisivät hyvää hallintoa mahdollistamalla tietojen liikkumista sähköisesti ja vähentämällä tarvetta toimittaa samoja tietoja useaan kertaan eri tahoille. Toisaalta tallennettu tieto esimerkiksi vankilaopetuksesta voisi myös leimata henkilöä ja siten olla riski yhdenvertaisuuden kannalta. Riskiä tulisi vähentää teknisillä, menettelyllisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä siten, ettei tieto tarpeettomasti esiinny henkilön tietojen yhteydessä, ottaen huomioon myös yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukainen tietojen minimoinnin periaate. Käsiteltäessä tietoa koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena olisi lisäksi huomioitava julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohta. Siinä on säädetty salassa pidettäväksi hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen\ntulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy. Koulutustietoja hyödynnetään paitsi rahoitusta varten, esimerkiksi opintoihin tai työhön hakeuduttaessa, ja erityisesti jälkimmäisestä näkökulmasta lainkohdassa mainittujen edellytysten täyttyminen ei useissa tilanteissa ole ilmeistä. Tieto vankilaopetuksesta olisi siis julkisuuslain perusteella useissa tilanteissa salassa pidettävä. Muutos vankilaopetusta koskevan tiedon tallentamisen suhteen on vähäinen, sillä kyseinen tieto on ammatillisen koulutuksen osalta tallennettu jo aiemmin rahoitusta koskevien säännösten perusteella kuten edellä on kuvattu. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 11 §:n 2 momentin mukaan opetuksen ja koulutuksen rahoituksen myöntämistä varten tallennetut tiedot säilytetään ainoastaan viisi vuotta opintojen päättymisestä tai tutkinnon suorittamisesta.\n\n5Muut toteuttamisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset\n\nAmmatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteena opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavien tietojen osalta on esitystä valmisteltaessa ollut esillä toinenkin vaihtoehto. Sen sijaan, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 9 §:n 1 momentin 4 kohta muotoiltaisiin väljemmin perus- ja lukiokoulutuksen tietojen tallentamista koskevaa vastaavaa säännöstä vastaavasti, ammatillisen koulutuksen tietoja koskevaan nykyiseen kohtaan voitaisiin ainoastaan tarkentaa viittauksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain pykäliin. Kohtaa voitaisiin tällöin esittää muutettavaksi esimerkiksi siten, että koulutuksen järjestäjän olisi tallennettava tietovarantoon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot, 32 a §:ssä tarkoitetun laskennallisen perusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot ja 32 e §:ssä tarkoitetussa harkinnanvaraisessa rahoituksessa käytettävät\ntiedot. Esitystä valmisteltaessa on kuitenkin valittu lakiehdotukseen laajempi muotoilu, joka vastaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tietojen tallentamista koskevaa säännöstä. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että vastaava säännös mahdollistaisi paremmin tietojen tallentamisen jatkuvuuden esimerkiksi tilanteissa, joissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakia muutetaan.\n\nRahoituksen laskentaperusteena on aiemmin tallennettu opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tietoa myös esimerkiksi oppilaskohtaisista tukitoimista tai erityisestä tuesta, jolla on ollut rahoituksessa oma korotuskertoimensa kuten vankilaopetuksella. Oppilaskohtainen tukitoimi tai erityinen tuki rahoituskriteerinä jää kuitenkin vuonna 2026 pois oppimisen tukeen tehtyjen säädösmuutosten vuoksi, eikä tiedon keräämiselle enää elokuusta 2026 alkaen ole vastaavaa perustetta. Lisäksi perusopetuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta ei ole aiemmin tallennettu tietoa siitä, jos opetus tai koulutus on toteutettu vankilaopetuksena. Silloinkin kun vankilaopetuksesta, oppilaskohtaisista tukitoimista tai erityisestä tuesta ei tarvita tietoa rahoituksen perusteeksi, kyseisille tiedoille on havaittu tarvetta opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta ja seurantaa varten. Tällä hetkellä ministeriö hyödyntää muun muassa Tilastokeskuksen\nja Rikosseuraamuslaitoksen keräämää tietoa. Myös Opetushallituksella on tiedonkeruita, samoin Valtiokonttorilla erityisesti kunnille. Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen ja ministeriön käyttämät kategoriat kuitenkin eroavat hieman toisistaan muun muassa sen suhteen, kerätäänkö tietoa koulutuspäivistä, aloittaneiden tai paikalla olleiden opiskelijoiden määristä vai opiskelijavuosista. Ministeriön tarpeet liittyvät muun muassa koulutuksen toteumatietojen seurantaan. Välttämättä tätä tarkoitusta varten ei ole tarpeen käsitellä henkilöön yhdistettävää tietoa, vaan esimerkiksi opiskelijoiden lukumäärä tietyssä koulutuksessa täyttää jo osan tietotarpeista. Joihinkin tietotarpeisiin päästää kuitenkin summatason tiedonkeruulla käsiksi vain hyvin kankeasti tai ei ollenkaan. Tarkoituksena on esimerkiksi seurata yhdenvertaisuutta ja sitä, tehdäänkö yhdenvertaisuuden edistämiseksi riittävästi ja oikeita toimenpiteitä. Esimerkiksi henkilöpohjainen tieto oppilaskohtaisista tukitoimista tai erityisestä\ntuesta yhdistettynä muihin tietoihin mahdollistaisi vertailutiedon siitä, miten oppilaskohtaisia tukitoimia tai erityistä tukea saaneet työllistyvät tai sijoittuvat työelämään tai jatko-opintoihin ja kuinka kauan heidän opiskelunsa kestää. Tietopohjan tarve korostuu muun muassa säädösvalmistelussa arvioitaessa säädösehdotusten vaikutuksia sekä säädösmuutosten seurannassa. Lisäksi tällaista seurantatietoa tarvittaisiin silloin tällöin yksittäisiä selvityksiä varten sekä osana opetus- ja kulttuuriministeriön päivittäistä työtä.\n\nLain 4 §:n 3 momentin mukaan tietoja voidaan käyttää myös muiden viranomaisten hoitaessa sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, joissa tarvitaan tietovarantoon tallennettuja tietoja. Pykälän 4 momentin mukaan tietovarantoon tallennettuja tietoja voidaan käyttää lisäksi koulutuksen arvioinnissa, tilastoinnissa ja seurannassa. Lain perusteluissa (HE 72/2017 vp, s. 38–39) todetaan, että siltä osin kuin tietovarantoon sisältyisi tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavia tietoja, ei olisi tarpeen järjestää erillisiä tiedonkeruita, vaan tietovarannon tietoja voitaisiin hyödyntää. Esitystä valmisteltaessa ja jo sitä ennen on tulkittu, että seurannassa voidaan siten hyödyntää tietoja, joita tietovarantoon tallennetaan muista syistä. Tietovarannon tarkoituksena ei kuitenkaan ole kerätä tietoja pelkästään seurantaa varten.\n\nEsitystä valmisteltaessa ja lausuntokierroksella oli esillä vaihtoehto, jonka mukaan opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon voitaisiin tallentaa opetus- ja kulttuuriministeriön tilastollista seurantaa varten välttämättömiä tietoja, jos niitä on tarpeen kerätä henkilötietona. Tämä vaihtoehto olisi mahdollistanut tietojen keräämisen tietovarannon kautta ensisijaisesti tai pelkästään seurantaa varten ja siten laajentanut tietovarannon nykyisin säädettyä käyttötarkoitusta. Koska tietovarannon tekninen ratkaisu mahdollistaa ainakin toistaiseksi ainoastaan henkilöpohjaisen tiedon käsittelyn, tiedot käytännössä tallennettaisiin tietovarantoon aina henkilötietona. Tästä näkökulmasta tunnistettiin, että vaihtoehto olisi ollut ongelmallinen yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tietojen minimoinnin periaatteen mukaan käsiteltävien henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja\nsiihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Tiedon kerääminen muussa muodossa edellyttäisi muunlaista teknistä ratkaisua kuin mihin tietovaranto ainakaan nykyisessä muodossaan taipuu. Myös lausuntopalautteessa nostettiin esille tietovarannon tekniseen kehittämiseen ja tietosuojaan liittyviä haasteita sekä muitakin tietotarpeita. Lausuntopalautetta ja asian jatkovalmistelua on käsitelty tarkemmin jäljempänä lausuntopalautteen yhteydessä.\n\nEsitystä valmisteltaessa on lisäksi noussut esille muiden viranomaisten tarpeita hyödyntää tietoa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 29 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa viranomaiselle opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Tällaisista tiedonsaantioikeuksista säädetään yleensä muussa lainsäädännössä. Viranomaisia koskevassa lainsäädännössä tulisi siten huolehtia riittävien tiedonsaantioikeuksien säätämisestä suhteessa tiedonsaantitarpeeseen. Lisäksi 29 §:n 5 momentin mukaan henkilö, josta on tallennettu tietoja opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tarkoitettuun rekisteriin tai tietovarantoon, voi luovutuspalvelussa antaa suostumuksensa rekisterissä tai tietovarannossa olevan tiedon luovuttamiseen viranomaiselle tai\nmuulle taholle sekä peruuttaa antamansa suostumuksen.\n\n6Lausuntopalaute\n\n6.1Palaute koulutuspolkujen sujuvoittamisesta\n\nSaadussa lausuntopalautteessa yleisesti pääosin kannatettiin esitysluonnoksen kokonaisuutta, erityisesti tavoitetta sujuvoittaa tiedon sähköistä liikkuvuutta ja hyödyntämistä. Esimerkiksi Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf ja Suomen Rehtorit ry katsoivat tavoitteiden tukevan sujuvia koulutuspolkuja. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto lausui ehdotettujen muutosten tukevan siirtymiä koulutusasteelta toiselle, ja erilaisten oppijoiden liiton mukaan opintotietojen sujuva liikkuminen ja hyödyntäminen tukee oppijan koulutuspolun jatkuvuutta. Vammaisfoorumi lausui, että esityksessä kuitenkin korostuvat hallinnon ja tiedon liikkuvuuden tavoitteet enemmän kuin vammaisten opiskelijoiden oikeuksien, yksityisyyden suojan ja yhdenvertaisuuden erityinen turvaaminen.\n\nMuun muassa Helsingin kaupunki, Ammatilliset erityisopettajat ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuivat kannattavansa sitä, että lain tarkoitusta koskevaan 1 §:ään lisättäisiin tiedon siirtyminen nivelvaiheissa. Tämän katsottiin lausunnoissa esimerkiksi edistävän koulutuspolun eheyttä, sujuvoittavan aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, tukevan tuen jatkuvuutta sekä vähentävän opiskelijan byrokraattista taakkaa ja katkoksia opiskelussa.\n\n6.2Palaute tietosisältöjen tarkentamisesta ja laajentamisesta\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 3 §:ään ehdotettua oppijanumeron käytön laajentamista kannatettiin siitä saadussa lausuntopalautteessa eli muutamissa lausunnoissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry katsoivat sen helpottavan kielitaidon osoittamista. Bildningsalliansen rf piti tärkeänä, ettei ehdotettu muutos saa heikentää kielitutkintoihin osallistumista ja että kielitaito tulee voida jatkossakin osoittaa yleisellä kielitutkinnolla riippumatta kielitaidon hankkimisen tavasta. Palautteen perusteella säännöskohtaisiin perusteluihin on tarkennettu, että näiden tavoitteiden toteutumiseksi pykälä mahdollistaisi oppijanumeron antamisen kielitutkinnon suorittamista varten, vaikka henkilöllä ei vielä olisi oppijanumeroa muita opintoja varten käytössään. Opetushallitus esitti lausunnossaan, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 3 §:ään lisättäisiin viittaus myös valtakunnallisesta osaamistietovarannosta\nannettuun lakiin, sillä oppijanumeroa käytetään myös kyseiseen lakiin liittyvissä tehtävissä. Saadun palautteen perusteella 3 §:ään on lisätty tällainen viittaus.\n\nSaadussa lausuntopalautteessa Helsingin kaupunki, Opetushallitus, Bildningsalliansen rf ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry kannattivat myös 11 c §:ään ehdotettua lisäystä, jonka mukaan oppivelvollisuusrekisteriin tallennettaisiin tieto oppivelvollisuudesta vapauttamisesta. Bildningsalliansen rf ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry katsoivat, että tämä helpottaisi oppivelvollisuuden seurantaa. Bildningsalliansen rf lausui sen edistävän myös nuorten tukemista – järjestön mukaan tietojärjestelmän tulisikin vahvistaa yksilöiden koulutuspolkuja eikä ainoastaan seurantaa.\n\nMuun muassa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Bildningsalliansen rf, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Kansalaisopistojen liitto KoL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Suomen Kansanopistoyhdistys ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kannattivat opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 9 d §:ään ehdotettua vapaan sivistystyön koulutuksen alkamispäivän tallentamista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Suomen Kansanopistoyhdistys sekä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK katsoivat muutoksen edistävän vapaan sivistystyön tietojen hyödynnettävyyttä. Kansalaisopistojen liiton ja SAMOKin lausuntojen mukaan muutos lisäisi tietojen luotettavuutta nykytilaan verrattuna. Bildningsalliansen rf ja Kansalaisopistojen liitto lausuivat, että muutoksessa on kuitenkin huomioitava vapaan sivistystyön erityisluonne tutkintokoulutukseen nähden. Suomen kansanopistoyhdistys ry piti tärkeänä, ettei muutos johda tarpeettoman\nyksityiskohtaiseen tai päällekkäiseen tiedonkeruuseen. Tältä osin lausuntopalautteen ei ole katsottu aiheuttavan tarvetta muuttaa ehdotusta jatkovalmistelussa, sillä kyse olisi ainoastaan alkamispäivän lisäämisestä niihin vapaan sivistystyön tietoihin, joiden tallentamisesta laissa jo säädetään vapaan sivistystyön erityispiirre huomioiden.\n\nAmmatillisen koulutuksen rahoituksen perusteena käytettävien tietojen kerääminen opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kautta oli Opetushallituksen lausunnon mukaan tärkeää sen sijaan, että osa tiedoista kerättäisiin erikseen esimerkiksi erillisillä lomakkeilla tai tukeuduttaisiin muiden toimijoiden mahdollisesti eri perustein kokoamaan tietoon. Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry kannatti rahoituksen laskentaperusteena olevan sääntelyn yhtenäistämistä vastaamaan perusopetuksen ja lukion osalta säädettyä. Myös Helsingin kaupunki kannatti lausunnossaan sitä, että yhteismitallista tietoa kerättäisiin suoraan tietovarannosta ja että samalla vähennettäisiin erilliskeräysten määrää eikä tiedonkeruista tulisi opetuksen järjestäjille useita erillisiä lomakkeita.\n\nLausuntokierroksella olleessa luonnoksessa ehdotettiin tietosisällön laajentamista siten, että opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kautta olisi mahdollista kerätä myös sellaista tietoa, jolle on tarvetta ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tilastollista seurantaa varten. Tämä olisi käytännössä koskenut erityisesti tietoa opetuksen tai koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena sekä oppilaskohtaisista tukitoimista tai erityisestä tuesta silloinkin, kun näitä tietoja ei ole tarpeen kerätä rahoituksen laskentaperusteena tai muilla perusteilla.\n\nLausuntopalautteessa Rikosseuraamuslaitos kannatti sitä, että tieto opetuksen tai koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena kerättäisiin opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kautta. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan muutos mahdollistaisi nykyistä luotettavamman vankilaopetuksen tilastoinnin, mikä olisi edellytyksenä toiminnan seurannalle ja kehittämiselle. Lausunnon mukaan Rikosseuraamuslaitoksen rekistereistä ei ole luotettavasti saatavilla vastaavia tietoja.\n\nEsimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Rehtorit ry kannattivat lausunnoissaan tietovarannon kehittämistä tavalla, joka laajentaisi tietopohjaa tai tukisi tiedolla johtamista. Ammatilliset erityisopettajat ry ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry pitivät tärkeänä kerätä tietoa esimerkiksi erityisen tuen päätöksistä oppimisen tuen seurantaa varten, joko opetuksen tai koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tai muulla tavoin. Nämä järjestöt näkivät myös henkilötasoisen tiedon keräämisen perustelluksi esimerkiksi opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannassa. Ammatilliset erityisopettajat ry ja Erilaisten oppijoiden liitto ry pitivät tärkeänä, että rekisterit ja tietovarannot kuvaisivat oppijan tilannetta myös oppimisen tuen näkökulmasta, eivät pelkästään suoritusten, hakeutumisen tai opiskeluoikeuden perusteella. Järjestöjen lausunnoissa nousi esille, että vähäinen, puutteellinen tai hajanainen tieto\njättää tukea tarvitsevien tai erilaisten oppijoiden tilanteen näkymättömäksi, mikä heikentää mahdollisuuksia arvioida tuen toteutumista ja kehittää järjestelmää tietoon perustuen. Ammatilliset erityisopettajat ry mainitsi lausunnossaan lisäksi ammatillisten erityisopettajien työn vaikuttavuuden seurannan. Erilaisten oppijoiden liitto lausui, että rekisteri- ja tietovarantosääntelyä tulisi kehittää tavalla, joka vahvistaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä tuen jatkuvuutta koko koulutuspolun ajan. Molemmat järjestöt korostivat kuitenkin, että oppimisen tukeen liittyvien tietojen keräämisessä ja käsittelyssä on varmistettava niiden eettinen ja tarkoituksenmukainen käyttö.\n\nFinlands Svenska Skolungdomsförbund FSS ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) toivoivat, että opiskelijoista kerätään vain opintoihin hakeutumisen ja opintojen kannalta välttämättömiä tai olennaisia tietoja. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausui, että digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen julkishallinnossa ja opintotietojen sujuvampi liikkuvuus viranomaisten välillä on kannatettava suunta. SAMOK piti esitystä kannatettavana ja opiskelijoiden arkea sujuvoittavana, kunhan arkaluonteisten seurantatietojen suojatoimista huolehditaan. Leimaantumisriskin vuoksi ja opiskelijan yhdenvertaisuuden turvaamiseksi suojatoimien on SAMOKin mukaan oltava ehdottoman tiukat eikä arkaluonteinen tieto saa tarpeettomasti esiintyä tai näkyä opiskelijan normaalien tietojen yhteydessä. Opiskelijajärjestöjen lausunnoissa pidettiin tärkeänä myös opiskelijan tietosuojaan liittyviä oikeuksia kuten opiskelijan informointia tietojen keräämisestä ja käytöstä sekä suoraviivaista\nkeinoa käyttää vastustamisoikeutta.\n\nVammaisfoorumi lausui, että koulutukseen liittyvien rekisteri- ja tietojärjestelmien tulee tukea opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, kohtuullisten mukautusten toteutumista sekä koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Vammaisfoorumin mukaan esityksessä ei riittävästi kuvattu vammaisten opiskelijoiden arkaluonteisten tietojen suojaamista konkreettisesti ja tietojen käytön rajaamista käytännössä vain välttämättömiin tilanteisiin. Vammaisfoorumi toivoi säännöksiä terveystietojen käytön rajaamiseksi sekä täsmennyksiä opiskelijan oikeuksiin nähdä, hallita ja valvoa omien tietojensa käyttöä. Lisäksi Vammaisfoorumin lausunnon mukaan esityksessä olisi tullut arvioida perusteellisemmin vammaisiin henkilöihin kohdistuvia vaikutuksia, kuten arkaluonteisten tietojen käsittelyn vaikutusta yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen. Koulutuksen tiedonhallintajärjestelmillä voi käytännössä olla huomattava vaikutus siihen, kuinka helposti opiskelija saa tarvitsemansa tukipalvelut,\nmiten opiskelijan tietoja tulkitaan eri tilanteissa sekä syntyykö järjestelmien käytöstä hallinnollisia esteitä vammaisten opiskelijoiden koulutukseen osallistumiselle ja yhdenvertaiselle kohtelulle.\n\nRekisteröityjen oikeuksista seurantatietojen yhteydessä kantoivat huolta myös oikeusministeriö, Opetushallitus ja tietosuojavaltuutettu. Oikeusministeriön lausunnon mukaan jatkovalmistelussa olisi arvioitava ja perusteltava, voidaanko tietosuojalain suojatoimisääntelyä pitää riittävänä varmistamaan asianmukaiset ja riittävät suojatoimet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi, jos opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettaisiin tietoja tilastollista seurantaa varten. Myös tietosuojavaltuutettu katsoi tarpeelliseksi arvioida, tulisiko lakimuutoksessa säätää suojatoimista. Tietosuojavaltuutettu katsoi lisäksi, että seurantatietojen keräämistä koskevasta ehdotuksesta jäi epäselväksi monta yksityiskohtaa. Opetushallituksen lausunnossa puolestaan toivottiin tarkennusta vastustamisoikeuden käyttöön ja tietojen säilytysaikoihin.\n\nLisäksi Opetushallitus arvioi, että seurantatietojen kerääminen vaatisi mahdollisesti laajempaa kehittämistyötä kuin mitä tavanomaisen pienkehitys- ja ylläpitotyön puitteissa tehdään. Lausunnoissa nostettiin esille muitakin tietotarpeita, jotka eivät sisältyneet esitysluonnokseen: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ehdotti, että tietovarantoja tulisi voida nykyistä laajemmin käyttää koulutuksen kohdentamiseen ja kehittämiseen ja tästä näkökulmasta myös tiedot oppimisen tuesta ja vankiloissa suoritetuista koulutuksista olisivat palvelukeskuksen lausunnon mukaan tärkeitä. Lisäksi Kansallisarkisto katsoi, että keskitettyjä tietovarantoja koskevassa sääntelyssä tulisi huomioida myös arkistoinnin tarpeet, sillä arkistoinnin toteuttaminen keskitetyistä tietovarannoista tehostaisi julkisen hallinnon toimintaa ja viranomaisten tiedonhallintaa.\n\nSaadun lausuntopalautteen ja esitystä valmisteltaessa saatujen tietojen perusteella esityksestä on jatkovalmistelussa jätetty pois opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 4 §:ään lausuntokierroksella ehdotettu lisäys, jonka mukaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilastollista seurantaa varten välttämättömiä tietoja olisi voitu tallentaa opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon silloinkin, kun niitä ei tallennettaisi muilla perusteilla. Jatkovalmistelun aikana on arvioitu, että esimerkiksi erityiseen tukeen liittyvät ministeriön seurannan tietotarpeet voidaan toistaiseksi täyttää muilla tavoilla, joilla on mahdollista kerätä myös esimerkiksi sellaista laadullista tietoa, jota valtakunnallisten opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterien kautta ei saataisi. Esitystä valmisteltaessa on tunnistettu, että tietovarantoihin ja rekistereihin kohdistuu kehittämistarpeita jatkossakin. Näitä olisi tarkoituksenmukaista myöhemmin selvittää kokonaisuutena\nhuomioiden käytössä olevat resurssit.\n\nMuutamissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siirtymäsäännökseen, jonka perusteella vuoteen 2026 asti muiden säännösten nojalla tallennettuja tietoja voitaisiin tallentaa takautuvasti myös lain voimaantuloa edeltävältä ajalta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin lausunnossa nähtiin tarpeelliseksi selventää siirtymäsäännöstä ja sen perusteluja siltä osin, olisiko takautuva tallentaminen velvoittavaa ja minne laissa tarkoitettuja tietoja voitaisiin takautuvasti tallentaa lain voimaantuloa edeltävältä ajalta. Myös tietosuojavaltuutettu kiinnitti huomiota säännösten täsmällisyysvaatimukseen. Siirtymäsäännöstä on tarkennettu jatkovalmistelussa. Edellä mainittujen, jatkovalmistelussa tehtyjen muutosten jälkeen siirtymäsäännös jää koskemaan ainoastaan ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteena olevia tietoja.\n\n6.3Palaute tietojen luovuttamista koskevista muutosehdotuksista\n\nMuun muassa Ylioppilastutkintolautakunta, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, Bildningsalliansen rf, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Suomen Kuntaliitto ry ja Suomen Rehtorit ry lausuivat kannattavansa muutosehdotuksia tietojen luovuttamisesta Ahvenanmaalle. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja oikeusministeriö kiinnittivät huomiota siihen, että kyseisissä pykälissä tarkoitetut viranomaiset tai organisaatiot tulisi jatkovalmistelussa yksilöidä tarkemmin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puolestaan kiinnitti huomiota siihen, minkä vuoksi 15 §:ään ehdotettu lisäys tietojen luovuttamisesta oli muotoiltu harkintavaltaa jättäväksi eikä ehdottomaksi. Ehdotettavia säännöksiä on tarkennettu jatkovalmistelussa lausuntopalautteessa esitettyjen huomioiden pohjalta.\n\nLausuntopalautteessa esimerkiksi Suomen Kansanopistoyhdistys ry ja Suomen Rehtorit ry pitivät myönteisenä sitä, että tietojen luovuttamista koskevia vastuita pyritään selkeyttämään. Lausuntokierroksen esitysluonnokseen sisältyi ehdotus, jonka mukaan Opetushallitus voisi siirtää tietopyynnön opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon tai oppivelvollisuusrekisterin alkuperäiselle rekisterinpitäjälle katsoessaan siirtämisen tarkoituksenmukaiseksi. Esimerkiksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen, oikeusministeriön ja Helsingin kaupungin lausunnoissa ehdotuksen ei kuitenkaan katsottu muodostavan selkeää sääntelykokonaisuutta yhdessä julkisuuslain kanssa. Myös Helsingin kaupunki sekä Suomen Rehtorit ry näkivät ehdotuksessa riskin erilaisille tulkinnoille tietojen luovuttamisen suhteen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen, oikeusministeriön ja Helsingin kaupungin lausunnoissa nousi esille erityisesti tarkoituksenmukaisuusharkinnan ongelmallisuus. Oikeusministeriön\nmukaan jatkovalmistelussa oli tarpeen täsmentää tietopyynnön siirtämisen kriteereitä ja perustella säätämisjärjestysperusteluissa sitä, että sääntely riittäisi varmistamaan tietopyyntöjen asianmukaisen käsittelyn ja että vastuu tietojen luovuttamisesta olisi selkeä.\n\nLausunnoissa nostettiin lisäksi tarkemmin esille tietopyyntöjen siirtämistä koskevan ehdotuksen suhde julkisuuslakiin: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja Suomen Kuntaliitto kiinnittivät huomiota siihen, että ehdotus poikkeaa julkisuuslain 15 §:n sanamuodosta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri nostivat esille, onko ehdotuksella tarkoitus rajata julkisuuslain 15 §:n soveltamista. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja oikeusministeriö epäilivät, ettei julkisuuslain säännöksiä tietopyyntöjen käsittelystä välttämättä sovellettaisi kaikkiin opetuksen ja koulutuksen järjestäjiin, jolloin jäisi epäselväksi, minkä lainsäädännön nojalla ne käsittelisivät ja ratkaisisivat niille siirretyn tietopyynnön. Oikeusministeriön mukaan julkisuuslakiin viittaamisen sijaan selkeämpää olisi tässä yhteydessä erityissäännös ja jatkovalmistelussa olisi arvioitava julkisen hallintotehtävän siirtämistä yksityiselle myös perustuslain 124 §:n valossa. Lisäksi\ntulisi arvioida, onko perusteltua siirtää tietopyyntöjä muille kuin viranomaisille vai voitaisiinko tiedonluovutukset tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi jonkinlaisella konsultoinnilla niin, että vastuu tietopyyntöön vastaamisesta jäisi viranomaiselle. Jatkovalmistelussa 10 ja 11 d §:ää on arvioitu tarkemmin saadun lausuntopalautteen perusteella ja päädytty ehdottamaan konsultointimenettelyä sen sijaan, että tietopyynnön käsittelytehtävä siirrettäisiin.\n\nSuomen opiskelijakuntien liiton lausunnossa oli esillä huoli tietopyyntöjen siirtämisen vaikutuksesta opiskelijan asiointiin. Tietopyyntöjen käsittelyyn ehdotettavat muutokset eivät kuitenkaan vaikuta opiskelijan asiointiin, joka tapahtuisi jatkossakin Oma Opintopolku -palvelun kautta kuten tähänkin asti.\n\n6.4Muu lausuntopalaute\n\nAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Kansalaisopistojen liitto KoL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry ja Taiteen perusopetusliitto TPO ry lausuivat 5 §:ään ehdotetusta tarkennuksesta, joka koskee rekisterinpitäjän ilmoitus- ja yhteistyövelvollisuutta toiminnan lakatessa. Lausuntojen perusteella velvoite on ymmärrettävä ja yhteistyö hyvä asia, mutta Kansalaisopistojen liitto piti tarpeellisena, että Opetushallitus antaa velvoitteen toteuttamisesta ennakoivan ja käytännönläheisen ohjeistuksen, ja myös Taiteen perusopetusliitto näki tarvetta selkeälle ohjeistukselle ja viestinnälle tiedonkulun ja vastuiden tunnistamisen varmistamiseksi.\n\nLausuntopalautteessa nostettiin muutenkin esille resurssien ja selkeän ohjeistuksen merkitystä osana ehdotettujen muutosten toimeenpanoa. Muun muassa vapaan sivistystyön järjestöjen ja Helsingin kaupungin lausunnoissa nostettiin esille vapaan sivistystyön tietojen tallentamiseen ehdotetun muutoksen vaikutuksia. Lausuntojen perusteella ehdotettu muutos edellyttää pieniä teknisiä järjestelmämuutoksia, mutta toisaalta vapaan sivistystyön toimijoilla on käytössään erilaisia opintohallintojärjestelmiä ja vaihtelevat resurssit. Lausunnoissa pidettiin tärkeänä kevyttä toimeenpanoa, johon tarjotaan selkeä ohjeistus ja tukea. Toisaalta Helsingin kaupungin lausunnon mukaan vapaan sivistystyön koulutusten aloituspäivätiedon lisääminen sujuvoittaisi erilaisia koulutuksia järjestävän tiedon tallentajan työtä, kun eri koulutusmuotoja koskevia poikkeavia tallennustapoja olisi nykyistä vähemmän.\n\nOpetusalan ammattijärjestö OAJ lausui kannattavansa myös julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin ja valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettuun lakiin esitettyjä teknisiä tarkennuksia.\n\nOikeusministeriön mukaan esitysluonnoksessa oli tehty opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon osalta asianmukaisesti selkoa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta sekä tietosuojaoikeudellisista rooleista, mutta oikeusministeriö nosti lausunnossaan lisäksi esille joitakin tietosuojaan liittyviä tarkennustarpeita, samoin tietosuojavaltuutettu. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri ja oikeusministeriö kiinnittivät huomiota tarpeeseen täydentää säätämisjärjestysperusteluja. Jatkovalmistelussa perusteluja on täydennetty lausuntopalautteen perusteella, huomioiden kuitenkin että jatkovalmistelussa esityksestä on jätetty pois tietosuojan ja viranomaistehtävien siirtämisen kannalta keskeisiä lausuntokierroksella olleita ehdotuksia, jotka ovat mahdollisesti olleet syynä osaan palautteesta.\n\nErityisesti Opetushallitus esitti lausunnossaan muita huomioita asioista, joista osa on ollut esillä esitystä valmisteltaessa. Valmistelussa on selvitetty erityisesti opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 2 §:n 1 momentissa luetellun soveltamisalan laajentamista muiden hallinnonalojen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla oleviin koulutuksiin. Kyse olisi käytännössä siitä, mitä tietoa muiden hallinnonalojen koulutuksista tallennettaisiin ja hyödynnettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ylläpidettyjen tietovarantojen kautta. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain säätämisen yhteydessä hallintovaliokunta (HaVL 29/2017 vp, s. 3) korosti, että tietyt muiden hallinnonalojen koulutukset ja osallistujatiedot ovat julkisuuslain 24 §:n mukaisesti salassa pidettäviä eikä tällaisia tietoja ole tarkoituksena sisältyä opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain mukaisiin tietovarantoihin tai luovutuspalveluun. Sen vuoksi tätä esitystä\nvalmisteltaessa on arvioitu, että mahdollisia säännöksiä asiasta olisi tarkoituksenmukaisempaa valmistella muilla hallinnonaloilla, joiden vastuulla kyseisiä koulutuksia koskeva lainsäädäntö muutenkin on ja joilla on paras asiantuntemus arvioida oman hallinnonalansa osalta, miltä osin ne haluavat tietojaan käsiteltäviksi ja millaisia vaikutuksia sillä on kyseisellä hallinnonalalla. Säännösten ei olisi välttämätöntä sisältyä nimenomaan opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiin, vaan kyseeseen voisi tulla myös esimerkiksi viittaussäännös kyseistä koulutusta koskevassa lainsäädännössä.\n\nValtiovarainministeriön lausunnon sisältönä oli, ettei sillä ole lausuttavaa.\n\n7Säännöskohtaiset perustelut\n\n7.1Laki valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä\n\n1 §. Lain tarkoitus.\nPykälässä säädetään lain tarkoituksesta. Nykyisen pykälän mukaan lain tarkoituksena on 1) mahdollistaa henkilön opinto- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi; 2) turvata opinto- ja tutkintotietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa sekä 3) edistää koulutukseen hakeutumista, aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista sekä elinikäistä oppimista. Kohtaan 3 tarkennettaisiin, että tarkoituksena olisi myös edistää tiedon siirtymistä siirtymävaiheissa, sillä tältä osin on ollut epäselvyyttä esimerkiksi opiskelijan vaihtaessa koulua.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan lakisääteisestä velvoitteesta tai yleisen edun mukaisesta tehtävästä käsittelyperusteena on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa, tai käsittelyperusteen ollessa yleinen etu käsittelyn on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Edellä jaksossa 4.2.3 Vaikutukset ihmisiin on arvioitu, että käsiteltäessä tietoja opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain mukaisissa rekistereissä, tietovarannoissa ja luovutuspalvelussa käsittelyperusteena olisi pääosin rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen, mutta tietyissä tilanteissa myös yleinen etu. Lakiin tarkennettaisiin siten käsittelyn tarkoituksen määrittelyä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite\nja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Tiedon siirtyminen siirtymävaiheissa täyttäisi nämä edellytykset, sillä se edistäisi koulutuspolkujen sujuvuutta, mikä olisi yleisen edun mukaista. Tietojen luovuttamisesta säädetään jo nykyisin tarkemmin jäljempänä opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa, joten ehdotetussa muutoksessa olisi kyse ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vähäisestä selventämisestä.\n\n3 §.Oppijanumero.\nPykälän 1 momentin mukaan oppijanumero on luonnolliselle henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa tietovarannossa tarkoitettuja tietoja. Oppijanumero otettiin vuoden 2026 alusta käyttöön myös yleisiin kielitutkintoihin liittyvissä rekistereissä, joista säädetään yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa, joten pykälään lisättäisiin viittaus kyseiseen lakiin. Oppijanumero olisi mahdollista antaa kielitutkinnon suorittamista varten, vaikka henkilöllä ei vielä olisi oppijanumeroa muita opintoja varten käytössään. Yleisiin kielitutkintoihin voi nykyisin osallistua kuka tahansa riippumatta siitä, miten ja missä hän on kielitaitonsa hankkinut, ja näin kielitaidon voisi jatkossakin osoittaa yleisellä\nkielitutkinnolla riippumatta aikaisemmista opinnoista.\n\nSelvyyden vuoksi 1 momenttiin tarkennettaisiin, että oppijanumero koskee sekä näissä laeissa tarkoitettujen rekisterien että tietovarantojen tietoja, sillä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa säädetään arvioijarekisteristä ja yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteristä. Myös opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki sisältää säännöksiä sekä tietovarannoista että rekistereistä. Sanojen käytössä on kyse erilaisista näkökulmista: tietosuojalainsäädännössä kuten yleisessä tietosuoja-asetuksessa viitataan rekistereihin, kun taas tiedonhallintalainsäädännössä säädetään tietovarannoista. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa määritellään, että rekisterillä tarkoitetaan mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein. Tietovaranto on määritelty julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain\n(906/2019), jäljempänä\ntiedonhallintalaki,\n2 §:n 6 kohdassa viranomaisen tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa käytettäväksi tietoaineistoja sisältäväksi kokonaisuudeksi, jota käsitellään tietojärjestelmien avulla tai manuaalisesti.\n\nSamasta syystä pykälän 2 momenttiin lisättäisiin, että oppijanumeroa voitaisiin käyttää henkilön yksilöintiin toteutettaessa myös tutkintoihin liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Nykyisin pykälässä mainitaan ainoastaan varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen liittyvät lakisääteiset tehtävät.\n\nNykyisen 2 momentin mukaan oppijanumeroa voidaan käyttää henkilön yksilöintiin myös toteutettaessa Opetushallituksesta annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä, jos henkilön yksilöinti on välttämätöntä kyseisten tehtävien toteuttamisessa. Tähän yhteyteen lisättäisiin, että oppijanumeroa voitaisiin käyttää myös toteutettaessa valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä, jos henkilön yksilöinti olisi välttämätöntä kyseisten tehtävien toteuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilanteita, joissa henkilö muutoin yksilöitäisiin henkilötunnuksella, joten oppijanumeroa voitaisiin tällöin käyttää henkilötunnuksen sijaan. Opetushallituksen lausuntopalautteen mukaan oppijanumero annetaan jo nykyisin osaamisprofiilien haltijoille silloin, kun kyse on lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta Opetushallituksen tehtävissä ja yksilöinti on välttämätöntä näiden tehtävien toteuttamiseksi.\n\nOn kuitenkin huomattava, että valtakunnallinen osaamistietovaranto eroaa luonteeltaan tietovarannoista ja rekistereistä, joista säädetään opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaissa. Osaamistietovaranto on henkilöille vapaaehtoinen käyttää, eikä minkään tiedon tallentaminen ole henkilölle pakollista. Valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa tarkoitettua digitaalista palvelua henkilö voi käyttää halutessaan myös anonyymisti ainakin tietyiltä osin, ja henkilön tunnistamista sääntelee digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain\n(306/2019)\n6 §:n yleissäännös. Näiden erityispiirteiden vuoksi oppijanumeron käyttö osaamistietovarannon yhteydessä olisi ehdotetun lisäyksen mukaan sidottu välttämättömyysvaatimukseen.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan asetuksen sääntöjen soveltamista. Mukauttaa voidaan muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, käsiteltävien tietojen tyyppiä, asianomaisia rekisteröityjä sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet. Myös näitä koskevan lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Ehdotetussa muutoksessa käytettäisiin tässä kuvattua kansallista liikkumavaraa. Oppijanumeron käyttö vahvistaisi henkilöiden tietosuojaa siltä kannalta, että sitä käytettäisiin opetushallinnon rekistereissä henkilötunnuksen sijasta ja siltä osin puolestaan vältettäisiin henkilötunnuksen käsittelyä.\n\n5 §.Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako.\nPykälässä säädetään opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjyydestä ja siihen liittyvien vastuiden jakautumisesta. Pykälän 1 momentin mukaan tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät, 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija sekä Opetushallitus. Lain 9 §:n 6 momentissa viitataan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimijaan, joka järjestää Suomen solmiman valtiosopimuksen perusteella mainitussa laissa tarkoitettuja tutkintoja ja koulutusta.\n\nJos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän tai 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan toiminta lakkaa eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, kyseisten tietovarantoon tallennettujen tietojen sekä 9 d ja 9 e §:ssä tarkoitettujen suostumusten osalta rekisterinpitäjänä toimii nykyisen 3 momentin mukaan Opetushallitus. Käytännössä tällaisissa tilanteissa on Opetushallituksen mukaan ollut haasteita tiedonkulussa ja tehtävien siirtämisessä. Sen vuoksi 3 momenttiin lisättäisiin ilmoitusvelvollisuus ja velvollisuus huolehtia yhteistyöstä rekisterinpitäjän tehtävien siirtämisessä. Lisäyksen mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän taikka 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan olisi ennen toiminnan lakkaamista ilmoitettava Opetushallitukselle rekisterinpitäjän tehtävien siirtymisestä ja huolehdittava yhteistyöstä niiden siirtämisessä. Opetushallituksen tulisi ohjeistaa yhteisrekisterinpitäjiä\ntästä velvoitteesta tarvittavissa määrin.\n\nEhdotetussa lisäyksessä hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaista kansallista liikkumavaraa määritellä jäsenvaltion lainsäädännössä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet. Kyse olisi lähinnä täsmennyksestä tehtävien siirron sujuvoittamiseksi.\n\n9 §.Ammatillista koulutusta koskevat tiedot.\nPykälän nykyisen 1 momentin 4 kohdan mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot sekä mainitussa laissa tarkoitetun laskennallisen perusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot. Kyseistä kohtaa muutettaisiin vastaamaan perusopetuksen ja lukion osalta säädettyä. Kohdan mukaan myös ammatillisen koulutuksen järjestäjän olisi tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun rahoituksen laskentaperusteena\nolevat koulutuksen järjestämistä koskevat tiedot. Kohtaa olisi tarpeen korjata, sillä nykyinen muotoilu ei kata kaikkia rahoituksen kannalta tarpeellisia, ennen vuotta 2026 tallennettuja tietoja. Ehdotettu perusopetusta ja lukiokoulutusta vastaava muotoilu varmistaisi paremmin tietojen tallentamisen jatkuvuuden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakia muutettaessa. Ehdotetussa muutoksessa hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa mukauttaa käsittelyn oikeusperusteessa muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, käsiteltävien tietojen tyyppiä sekä käyttötarkoitussidonnaisuutta. Edellä kuvatuista syistä ehdotetun muutoksen arvioidaan täyttävän yleisen tietosuoja-asetuksen edellytykset siitä, että lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 11 §:n 2 momentin mukaan opetuksen ja koulutuksen rahoituksen myöntämistä varten tallennetut tiedot säilytetään ainoastaan viisi vuotta opintojen päättymisestä tai tutkinnon suorittamisesta.\n\n9 d §. Vapaan sivistystyön koulutusta ja osaamismerkkejä koskevat tiedot.\nVoimassa olevassa pykälässä säädetään niistä tiedoista, jotka vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän on tallennettava valtakunnalliseen opetuksen ja koulutuksen tietovarantoon. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että koulutuksen alkamispäivä olisi myös tallennettava tietovarantoon. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan koulutuksesta tallennetaan vain päättymispäivä. Ehdotetun muutoksen myötä säädöspohja edellyttäisi koulutuksen alkamispäivän tallentamista vapaan sivistystyön opiskeluoikeuksiin vastaavasti kuin muissakin koulutusmuodoissa.\n\nLain 9 a §:n mukaan vapaan sivistystyön oppivelvollisille järjestetystä koulutuksesta tietovarantoon tallennetaan opintojen aloittaminen, väliaikainen keskeytyminen ja päättyminen. Ehdotetun muutoksen seurauksena kaikki vapaan sivistystyön koulutuksia koskevat opintosuoritukset tallennettaisiin tietovarantoon alkamis- ja päättymispäivillä. Alkamispäivän tallentaminen tukisi oppijoiden mahdollisuuksia hyödyntää omia tietojaan osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa, kun omien suoritustietojen oikeellisuuteen liittyvät tulkintaepäselvyydet vähenisivät.\n\nKuten 9 §:ään ehdotetun muutoksen kohdalla, myös 9 d §:ään ehdotetussa muutoksessa hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa mukauttaa käsittelyn oikeusperusteessa muun muassa käsiteltävien tietojen tyyppiä. Edellä kuvatuilla perusteilla ehdotetun muutoksen arvioidaan täyttävän yleisen tietosuoja-asetuksen edellytykset siitä, että lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.\n\n10 §.Tietojen luovuttaminen tietovarannosta.\nPykälä koskee tietojen luovuttamista opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta. Pykälän 1 momentin mukaan Opetushallitus päättää tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaa luovutuksen lainmukaisuudesta.\n\nNykytilan kuvauksessa kerrotulla tavalla on esitystä valmisteltaessa tulkittu, että nykyinen 1 momentti on suhteessa julkisuuslakiin erityissäännös ja syrjäyttäisi siten julkisuuslain 15 §:n, jossa säädetään asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtämisestä toiselle viranomaiselle. On kuitenkin myös tunnistettu, että vastaan voi tulla tilanteita, joissa opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on paras tieto ja ymmärrys tiedon luovuttamisen vaikutuksista. Tällaisia tilanteita varten momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että Opetushallitus voisi tarvittaessa konsultoida 5 §:ssä tarkoitettua yhteisrekisterinpitäjää, jonka olisi tällöin tehtävä yhteistyötä tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämisessä. Konsultointimahdollisuus olisi tilanteissa, joissa Opetushallitus arvioi sen tarpeelliseksi; jokaisen tietopyynnön käsittelyssä ei tarvitsisi konsultoida muita yhteisrekisterinpitäjiä. Käytännössä Opetushallitus voisi konsultoida ehdotetun lisäyksen nojalla sitä\nyhteisrekisterinpitäjää, jonka tallentamaa tietoa tietopyyntö koskisi. Konsultoitavia yhteisrekisterinpitäjiä voisi käsiteltävänä olevan tietopyynnön sisällöstä riippuen olla myös useampia kuin yksi. Momenttiin ehdotetun lisäyksen mukaan yhteisrekisterinpitäjällä olisi velvollisuus auttaa tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämisessä. Momentissa tarkoitettuja tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä olisivat 5 §:ssä tarkoitetut koulutuksen ja opetuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät ja 9 §:n 6 momentissa tarkoitettu toimija. Konsultoinnista huolimatta Opetushallitus päättäisi edelleen tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaisi luovutuksen lainmukaisuudesta kuten nykyisinkin.\n\nEhdotetussa muutoksessa hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa määritellä jäsenvaltion lainsäädännössä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet.\n\n11 c §.Oppivelvollisuutta koskevat tiedot ja tietojen tallentaminen.\nPykälässä säädetään oppivelvollisuutta koskevien tietojen tallentamisesta oppivelvollisuusrekisteriin. Nykyisessä 1 momentissa säädetään, että oppivelvollisuusrekisteri sisältää tiedot henkilön oppivelvollisuuden suorittamisen alkamisesta, keskeyttämisestä ja päättymisestä sekä tiedon oppivelvollisuuslaissa säädetyllä tavalla ohjaus- ja valvontavastuussa olevasta tahosta. Nykyisen 2 momentin mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän sekä kunnan on tallennettava rekisteriin tieto oppivelvollisuuslain 7 §:ssä tarkoitetusta oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä ja sen kestosta.\n\nOppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentissa säädetään oppivelvollisuudesta vapauttamisesta, josta päättää asuinkunta hakemuksesta. Oppivelvollisuudesta vapauttaminen ei sisälly opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain nykyisen 11 c §:n mukaan oppivelvollisuusrekisteriin tallennettaviin tietoihin. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että oppivelvollisuusrekisteri sisältäisi nykyisten tietojen lisäksi tiedon oppivelvollisuudesta vapauttamisesta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin, että kunnan olisi tallennettava oppivelvollisuusrekisteriin tieto myös oppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oppivelvollisuudesta vapauttamisesta.\n\nMyös 11 c §:ään ehdotetussa muutoksessa hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa mukauttaa käsittelyn oikeusperusteessa muun muassa käsiteltävien tietojen tyyppiä. Ehdotetun muutoksen arvioidaan täyttävän yleisen tietosuoja-asetuksen edellytykset siitä, että lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Lisäys helpottaisi oppivelvollisuuden seurantaa sekä lasten ja nuorten tukemista koulutuspoluillaan.\n\n11 d §.Tietojen luovuttaminen rekisteristä.\nPykälä koskee tietojen luovuttamista oppivelvollisuusrekisteristä, ja sen 1 momentin mukaan Opetushallitus vastaa tietojen luovuttamisesta rekisteristä ja luovutuksen lainmukaisuudesta. Momenttiin ehdotetaan vastaavaa lisäystä kuin 10 §:ään. Oppivelvollisuusrekisterin yhteisrekisterinpitäjiä ovat 11 b §:n 1 momentin mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät, kunnat sekä Opetushallitus. Kuten 10 §:ään ehdotetussa muutoksessa, myös 11 d §:ään ehdotetussa muutoksessa hyödynnettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa määritellä jäsenvaltion lainsäädännössä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet.\n\n15 §.Tietojen luovuttaminen ylioppilastutkintorekisteristä.\nYlioppilastutkintorekisteristä luovutetaan pykälän 1 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriin 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Momenttiin lisättäisiin, että nämä tiedot luovutettaisiin myös opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain 4 luvussa tarkoitettuun opiskelijavalintarekisteriin niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin mainitun lain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Olisi perusteltua, että tietoja muualla Suomessa suoritetuista ylioppilastutkinnoista luovutettaisiin vastaavalla tavalla sähköisesti Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten tilanteissa, joissa\nhenkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon muualla Suomessa ja hakee sen jälkeen Ahvenanmaalle opiskelemaan. Maakuntalain 14 §:n 3 momentti sisältää Ahvenanmaalla järjestettävää koulutusta koskevan vastaavan säännöksen kuin opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 17 §:n 3 momentti. Käytännössä Opetushallitus ylläpitää sekä muun Suomen että sopimusasetuksen nojalla myös Ahvenanmaan opiskelijavalintarekisteriä. Pykälässä viitattaisiin kuitenkin lakiteknisistä syistä molempiin rekistereihin erikseen, sillä niiden säädöspohja tulee eri laeista.\n\nEhdotetussa muutoksessa käytettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa mukauttaa käsittelyn oikeusperusteessa muun muassa yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa. Artiklan mukaan lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Olisi yleisen edun mukaista, oikeasuhtaista ja yhdenvertaista, että tiedot voitaisiin luovuttaa samalla tavoin sähköisesti riippumatta siitä, hakeeko henkilö jatkamaan opintojaan muualle Suomeen vai Ahvenanmaalle.\n\n20 §.Opiskelijavalintarekisterin tietolähteet.\nPykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka koskisi tietojen luovuttamista Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten. Momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetuista tietolähteistä luovutettaisiin myös Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten tarpeelliset 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten välttämättömät 19 §:n 5 momentissa tarkoitetut tiedot opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain 15 §:ssä tarkoitetuille opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjille noudattaen, mitä mainitun lain 17 §:ssä säädetään niiden oikeudesta saada tietoja.\n\nEdellä 15 §:ään ehdotetun muutoksen tavoin 20 §:ään ehdotetussa muutoksessa käytettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa mukauttaa käsittelyn oikeusperusteessa muun muassa yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa. Artiklan mukaan lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Kuten 15 §:ään ehdotetun muutoksen kohdalla, olisi yleisen edun mukaista, oikeasuhtaista ja yhdenvertaista, että välttämättömät tiedot liikkuisivat samalla tavoin sähköisesti riippumatta siitä, hakeeko henkilö jatkamaan opintojaan muualle Suomeen vai Ahvenanmaalle.\n\nPykälässä kokonaisuutena säädetään oikeudesta saada tietoja salassapitosäännösten estämättä, ei suoranaisesti tiedonluovutustavasta. Tietojen luovutustapaa säännellään yleislainsäädännössä, erityisesti tiedonhallintalain 5 luvussa, jonka säännökset sähköisestä luovuttamisesta edellyttävät laissa säädettyä tiedonsaantioikeutta.\n\nVoimaantulosäännös.\nLainkohta sisältäisi voimaantulosäännöksen ja siirtymäsäännöksen. Siirtymäsäännöksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän olisi tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon myös sellaiset vuotta 2026 koskevat 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, joita on vuoteen 2026 asti tallennettu muiden säännösten nojalla. Tällaisia tietoja olisivat ainakin ammatillisen koulutuksen vankilaopetuksen tiedot, joita on tallennettu aikaisempien rahoitussäännösten nojalla vuoden 2025 loppuun asti. Siirtymäsäännöksen seurauksena tietoihin ei jäisi aukkoa vuodelta 2026.\n\n7.2Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta\n\n13 §.Kielitaidon osoittaminen kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä.\nPykälää on lailla 1107/2025 muutettu kielitutkintojärjestelmien muuttuessa. Pykälä on aikaisemmin koskenut sitä, millä tavoin suomen tai ruotsin kielen taito voidaan valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamisen sijasta osoittaa yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitetuilla kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla tai opinnoilla. Muutoksen yhteydessä säännöstä muutettiin viittaamaan kielitutkintoihin yleisesti, mutta otsikko jäi päivittämättä säännöksen sisältöä vastaavaksi. Sen vuoksi otsikkoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että siinäkin viitattaisiin kielitutkintoihin yleisesti. Kyse olisi teknisestä tarkennuksesta.\n\n7.3Laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta\n\n9 §. Tietojen luovuttaminen.\nValtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat Opetushallitus ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. Lain perustelujen (HE 133/2025 vp, s. 57–58) mukaan tietovarannon tietoihin on kuitenkin pääsy ainoastaan Opetushallituksella, minkä vuoksi se vastaa myös tietojen luovuttamisesta. Selvyyden vuoksi tietojen luovuttamista koskeva vastuu ehdotetaan tarkennettavaksi perusteluista 9 §:ään. Pykälään tulisi uusi 1 momentti, jonka mukaan Opetushallitus vastaisi tietojen luovuttamisesta tietovarannosta. Muut momentit siirtyisivät yhtä numeroa jäljemmäs. Sen vuoksi pykälän viimeisen momentin viittaus 1 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi 2 momenttiin.\n\nEhdotetussa tarkennuksessa käytettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa määritellä jäsenvaltion lainsäädännössä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet.\n\n8Voimaantulo\n\nEhdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2027. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiin ehdotettavien, Ahvenanmaan tiedonsaantia koskevien muutosten olisi tarkoituksenmukaista tulla voimaan kevään 2027 yhteishakuihin mennessä.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakia koskevaan lakiesitykseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän olisi tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon myös sellaiset vuotta 2026 koskevat 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, joita on vuoteen 2026 asti tallennettu muiden säännösten nojalla. Tällaisia tietoja olisivat ainakin ammatillisen koulutuksen vankilaopetuksen tiedot, joita on tallennettu aikaisempien rahoitussäännösten nojalla vuoden 2025 loppuun asti. Siirtymäsäännöksen seurauksena tietoihin ei jäisi aukkoa vuodelta 2026.\n\n9Toimeenpano ja seuranta\n\nLain toimeenpanosta huolehtisivat Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö, jotka myös antaisivat tarvittavaa ohjeistusta ja seuraisivat toimeenpanoa osana tavanomaista yhteistyötään. Lausuntopalautteen perusteella Opetushallituksen olisi tarpeellista antaa opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjille ohjeistusta erityisesti vapaan sivistystyön koulutusten alkamis- ja päättymispäivän tallentamiseen sekä tilanteisiin, joissa rekisterinpitäjän tehtävät siirtyvät rekisterinpitäjän toiminnan lakatessa Opetushallitukselle opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Myös 9 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla tallennettavista tiedoista ja niiden takautuvasta tallentamisesta siirtymäsäännöksen nojalla olisi todennäköisesti annettava ammatillisen koulutuksen järjestäjille tarkempaa ohjeistusta.\n\n10Esityksen riippuvuus muista esityksistä\n\nOpetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys korkeakoulujen opintotietopalvelun uudistamisesta (OKM065:00/2025,\nhttps://okm.fi/hanke?tunnus=OKM065:00/2025). Hankkeessa ehdotetaan uudistettavaksi opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 5 luvun korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa koskeva sääntely. Tietojen liikkuvuutta koskevat muutostarpeet korkeakoulujen valtakunnallisten tietovarannon osalta on tarkoituksenmukaisempaa arvioida kyseisen esityksen yhteydessä.\n\n11Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys\n\n11.1Henkilötietojen ja yksityiselämän suoja\n\nPerustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta (PeVL 31/2017 vp, s. 2–4 viitteineen) viittasi vakiintuneeseen käytäntöönsä siitä, että lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa lisäksi henkilötietojen suojan sisältyminen osittain samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Valiokunnan mukaan kysymys on kaiken kaikkiaan siitä, että lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Henkilötietojen käsittelyä koskevassa sääntelyssä on muun ohella kyse perustuslain 10 §:ssä yksityisille ihmisille turvattujen oikeuksien toteuttamisesta. Perustuslakivaliokunta viittasi myös opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilakiehdotuksen perusteluihin, joiden mukaan lakiesityksen tavoitteena oli saada kattavasti julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opinto-oikeus-,\nläsnäolo-, opintosuoritus- ja tutkintotiedot paitsi viranomaisten myös kansalaisten käyttöön.\n\nTässä esityksessä ehdotetaan vähäisiä laajennuksia opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon ja oppivelvollisuusrekisterin tietosisältöön. Oppijanumeron käytön laajentaminen ehdotetulla tavalla parantaisi henkilötietojen suojaa, sillä oppijanumerolla korvattaisiin henkilötunnuksen käyttöä. Tiedot vapaan sivistystyön koulutuksen alkamispäivästä ja oppivelvollisuudesta vapauttamisesta olisivat myös vähäisiä täydennyksiä nykyiseen tietosisältöön ja helpottaisivat tietojen hyödynnettävyyttä. Erityisesti vapaan sivistystyön alkamispäivä parantaisi opintotietojen hyödynnettävyyttä henkilön itsensä näkökulmasta.\n\nOpinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 9 §:ään ehdotetun muutoksen johdosta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteena käytettävät tiedot kerättäisiin kokonaisuudessaan opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon kautta, kun nykyisen säännöksen nojalla niistä kerätään tällä tavoin ainoastaan osa ja muut tiedot kerätään muulla tavoin. Muutoksen myötä opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettaisiin myös tieto siitä, jos koulutus olisi toteutettu vankilaopetuksena. Tämä tieto on tosin tallennettu tietovarantoon jo aiemmin, vuoteen 2026 asti, muiden säännösten nojalla. Tieto koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena sisältää epäsuoremmin myös julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitetun tiedon tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä. Tällaisia tietoja sisältävät hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit on kyseisessä kohdassa säädetty salassa pidettäviksi,\njollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy. Näitä edellytyksiä suhteessa tietovarannon erilaisiin käyttötarkoituksiin on arvioitu jaksossa 4.2.3 Vaikutukset ihmisiin.\n\nPerustuslakivaliokunnan (esim. PeVL 31/2017 vp, s. 3 viitteineen) mukaan yksityiselämän suojaan kohdistuvia rajoituksia on lisäksi arvioitava kulloisessakin sääntely-yhteydessä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa. Valiokunta on tämän vuoksi aikaisemmin arvioinut esimerkiksi arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä, minkä johdosta esimerkiksi tällaisia tietoja sisältävien rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden, kannalta. Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä. Perustuslakivaliokunta on painottanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn aiheuttamia uhkia. Valiokunta on kiinnittänyt erityistä\nhuomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään.\n\nPerustuslakivaliokunta (PeVM 25/1994 vp, s. 5) on johtanut perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudesta ja oikeuksien luonteesta perustuslaissa turvattuina perusoikeuksina joitain yleisiä vaatimuksia perusoikeuksien rajoittamiselle: Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin, ja niiden on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä, ja rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaavanlaista oikeutta koskevilla määräyksillä, ainakin siltä osin kuin niihin sisältyy tyhjentävä luettelo ihmisoikeuksien hyväksyttävistä rajoitusperusteista. Perusoikeussäännöksiä on perusteltua tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asianomaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät\nrajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita. Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia, ja niiden tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Jokin perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.\n\nKoulutuksen rahoituksen laskentaperusteena tieto koulutuksen toteuttamisesta vankilaopetuksena olisi joka tapauksessa välttämätöntä kerätä jollain tavalla rahoitusasioiden käsittelyä varten. Näin ollen tiedon käsittely olisi välttämätöntä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. Rahoituksen myöntäminen puolestaan edistää koulutuksen järjestämistä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies (esim. EOAK/2971/2024, 1.10.2025) on korostanut, että jokaisen oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun on turvattu perustuslaissa. Oppivelvollisuuslaki turvaa yhtäläisesti myös alaikäisten vankien oikeutta maksuttomaan koulutukseen. Vankeus ei ole itsessään peruste rajoittaa näitä oikeuksia. Kyse on nuorista, joiden myöhemmänkin elämänpolun kannalta vankilaopetuksella voi olla erittäin suuri merkitys. Ratkaisussa pidetään olennaisena, että tarvittavat voimavarat vankilaopetuksen järjestämiseen on turvattu siten,\nettä jokainen oppivelvollinen voi suorittaa oppivelvollisuuttaan ja alaikäisten vankien sivistykselliset oikeudet turvataan. Ratkaisussa on kuitenkin esillä, että opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä vankilassa on edelleen monia ongelmia muun muassa oppijoita koskevaan tiedonsiirtoon ja tietojärjestelmiin liittyen. Edellä mainituilla perusteilla rahoituksen perusteena olevan vankilaopetustiedon tallentaminen opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon ehdotetun 9 §:n nojalla on esitystä valmisteltaessa arvioitu hyväksyttäväksi ja oikeasuhtaiseksi.\n\nEhdotetussa 9 §:ssä viitattaisiin ainoastaan rahoituksen perusteena käytettäviin tietoihin. Nämä määräytyvät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain kautta. Vuoden 2026 alusta alkaen vankilaopetus ei enää ole perusrahoituksen painotusperuste, vaan osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 32 e §:ssa tarkoitettua harkinnanvaraista rahoitusta (ks.\nHE 161/2024 vp). Vaikka kerättävät tiedot yksilöitäisiin ehdotetussa 9 §:n muutoksessa ainoastaan viittaamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin, kulloistenkin rahoituksen perusteena käytettävien tietojen on rahoituslain kautta määräydyttävä täsmällisesti tasapuolisen rahoituksen vuoksi. Näin ollen esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että rajoitusten olennainen sisältö ilmenisi laista riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Ehdotettava muotoilu olisi sillä tavoin joustava, että se mahdollistaisi rahoituslain tai käytettävien rahoitusperusteiden muuttuessa mukauttaa myös tietojen tallentamista vastaavalla\ntavalla. Näin tietojen kerääminen olisi varmimmin sidottu käyttötarkoitukseen eli rahoituksen myöntämisperusteisiin. Ehdotettu muotoilu vastaisi sitä, miten rahoituksen perusteena käytettävien tietojen tallentamisesta on nykyisin säädetty useiden muiden koulutusmuotojen osalta.\n\n11.2Tietojen luovuttaminen\n\nPerustuslakivaliokunta (PeVL 7/2019 vp, s. 6) on kiinnittänyt perustuslain 12 §:n 2 momentissa turvatun julkisuusperiaatteen ja perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn julkisen vallan käytön lakiperustaisuuden vaatimuksen johdosta huomiota siihen, jos yhteisrekisterinpitäjyyttä koskevasta sääntelystä ei selkeästi käy ilmi tiedon luovuttamiseen toimivaltainen viranomainen. Esityksessä täsmennettäisiin tiedon luovuttamista koskevia vastuita valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annettuun lakiin sekä opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 10 ja 11 d §:ään. Lausuntopalautteen johdosta ehdotettua 10 ja 11 d §:ää on pyritty selkeyttämään siten, että vastuu tietojen luovuttamisesta säilyy Opetushallituksella, ja pykäliin lisättäisiin ainoastaan mahdollisuus konsultoida tiedon alkuperäistä tallentajaa. Näin vastuunjako säilyisi selkeänä ja entisellään, mutta samalla voitaisiin konsultointimenettelyllä varmistaa tarvittaessa riittävä asiantuntemus tiedon luovuttamisen edellytysten\narvioinnissa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän konsultointi voisi tietyissä tilanteissa edistää myös henkilötietojen ja yksityiselämän suojaa, jos heidän tietojensa ja ymmärryksensä avulla Opetushallitus saa laajemman kuvan tiedon julkisuuteen ja salassapitoon vaikuttavista seikoista.\n\nPerustuslakivaliokunta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 2–3 viitteineen) on lisäksi arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta \"tarpeellisiin tietoihin\", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus \"tietojen välttämättömyydestä\" jonkin tarkoituksen kannalta. Valiokunnan mukaan salassapitosäännösten edelle menevässä tietojensaantioikeudessa on viime kädessä kysymys siitä,\nettä tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan. Mitä yleisluonteisempi tietojensaantiin oikeuttava sääntely on, sitä suurempi on vaara, että tällaiset intressit voivat syrjäytyä hyvin automaattisesti.\n\nPerustuslakivaliokunta (PeVL 10/2014 vp, s. 6) on pitänyt ongelmallisen väljänä säännöstä, jonka perusteella laissa sinänsä asianmukaisesti yksilöidyllä viranomaisella on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada salassapitovelvollisuuden estämättä tarpeellisia tietoja viranomaisilta ja toiminnanharjoittajilta. Sen sijaan tietojensaantioikeus oli valiokunnan mukaan joko kytkettävä välttämättömyysvaatimukseen tai tietosisällöt tuli täsmentää. Tällainen muutos oli edellytyksenä sille, että lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.\n\nTässä esityksessä ehdotetaan, että kahteen opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain pykälään lisätään säännös tietojen luovuttamisesta Ahvenanmaalle. Lain 15 §:ään lisättäisiin, että 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot luovutettaisiin ylioppilastutkintorekisteristä myös opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain 4 luvussa tarkoitettuun opiskelijavalintarekisteriin niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin maakuntalain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat 1) kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimi, henkilötunnus, oppijanumero, sukupuoli, äidinkieli sekä suoritettua ylioppilastutkintoon osallistumisen ja ylioppilastutkinnon myöntämisen edellyttämää koulutusta koskevat tiedot; 1 a) tieto ylioppilastutkinnosta annetun lain 20 §:n 4 momentissa tarkoitettuun kokeeseen ilmoittautumisesta;\n2) koesuoritukset ja arvostelumerkinnät sekä kokelaiden saamat arvosanat ja pistemäärät eri kokeista sekä 3) tutkinnon suorittamisen tai hylkäämisen, tutkinnon jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täydentämisen ajankohta.\n\nLain 20 §:ään lisättävän uuden 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetuista tietolähteistä luovutettaisiin myös Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten tarpeelliset 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten välttämättömät mainitun pykälän 5 momentissa tarkoitetut tiedot opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain 15 §:ssä tarkoitetuille opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjille noudattaen, mitä mainitun lain 17 §:ssä säädetään niiden oikeudesta saada tietoja. Lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat 1) hakijan nimi, oppijanumero ja henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot; 2) hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot; 3) koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita koskevat tiedot kunkin hakijan osalta; 4) valinnan tulosta, opiskelupaikan vastaanottamista ja oppilaitokseen\nilmoittautumista koskevat tiedot; sekä 5) hakijan suostumus henkilötietojen käsittelyyn koulutusta koskevaa suoramarkkinointia varten. Pykälän 5 momentin mukaan opiskelijavalintarekisterin osarekistereihin voidaan tallentaa myös muita osarekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 17 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden perusteella.\n\nSuuri osa 15 ja 20 §:n nojalla luovutettavista tiedoista on luonteeltaan julkisia. On mahdollista, että tietojen joukossa kuitenkin toisinaan on myös joitain tietoja, jotka ovat esimerkiksi julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä. Lain 15 §:ssä tietojen luovuttaminen olisi joka tapauksessa sidottu tarpeellisuuteen ja luovutettavat tiedot olisi yksilöity viittaamalla edellä mainittuihin pykäliin, joissa tiedot olisi lueteltu. Lain 20 §:ssä viitataan 19 §:n 1 ja 5 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, joita ei 5 momentissa ole yhtä tyhjentävästi yksilöity: pykälän 5 momentti koskee sanamuotonsa mukaan opiskelijavalintarekisterin osarekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 17 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden perusteella. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain 17 §:ssä säädetään opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksesta\nainoastaan muun Suomen opiskelijavalintoja varten. Lain 20 §:ään ehdotettavassa uudessa momentissa tietojen luovuttaminen olisi siksi sidottu siihen, että 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot olisivat tarpeellisia ja 19 §:n 5 momentissa tarkoitetut tiedot välttämättömiä Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten.\n\n11.3Ahvenanmaan itsehallinto\n\nPerustuslain 120 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään. Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 14 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat muun muassa opetusta. Opinto- ja tutkintorekistereitä koskevassa Ahvenanmaan maakuntalaissa säädetään Ahvenanmaan opetusta ja koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä. Opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilaki puolestaan koskee ainoastaan muun Suomen opetusta ja koulutusta koskevien tietojen tallentamista, säilyttämistä ja käyttöä. Esitystä valmisteltaessa toimivallan jakoa on tulkittu siten, että muun Suomen opetuksesta tallennettujen tietojen luovuttamista koskevien säännösten tulee sisältyä muun Suomen lainsäädäntöön, koska kyse on siellä tallennetuista tiedoista. Siten myös tällaisten tietojen luovuttamista Ahvenanmaalle sääntelee lähtökohtaisesti muun Suomen lainsäädäntö. Kuitenkin\njos opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain perusteella tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla, myös Ahvenanmaalla säädetyillä tiedonsaantioikeuksilla on merkitystä. Sen sijaan opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain säännökset kyseisessä laissa tarkoitettujen tietojen luovuttamisesta eivät ulotu sääntelemään Ahvenanmaan maakuntalain nojalla tallennettuja tietoja; Ahvenanmaan opetuksesta ja koulutuksesta tallennettujen tietojen luovuttamisesta sisältyy sen sijaan säännöksiä Ahvenanmaan maakuntalakiin.\n\nAhvenanmaan itsehallintolakityöryhmän mietinnössä (Ahvenanmaan itsehallintolain uudistaminen. Itsehallintolakityöryhmän 2025 mietintö. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2026:27,\nhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/a401d9f8-90c1-4cbe-9ee7-6bc780d32bef, s. 251 ja 307) ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakiin säännöstä (101 §), jonka mukaan Ahvenanmaan viranomainen voisi luovuttaa salassa pidettävistä asiakirjoista tietoja muun Suomen viranomaiselle, jolla on eduskuntalain mukaan vastaavat tehtävät kuin vastaanottavalla viranomaisella maakuntapäivälaissa säädetyn mukaisesti on. Vastaavasti muun Suomen viranomainen voisi luovuttaa salassa pidettävistä asiakirjoista tietoja Ahvenanmaan viranomaiselle, jolla maakuntapäivälain mukaan on vastaavat tehtävät kuin vastaanottavalla\nviranomaisella eduskuntalaissa säädetyn mukaisesti on. Oikeudesta luovuttaa asiakirjoja säädettäisiin pykäläluonnoksen mukaan maakuntapäivälaissa tai eduskuntalaissa. Pykäläluonnoksen perusteluissa todetaan, että ”tehokkaan yhteistyön helpottamiseksi on tarpeen säätää nykyistä selkeämmin siitä, miten Ahvenanmaan ja valtakunnan viranomaisilla olisi oikeus saada ja luovuttaa tietoja keskenään. Nykyisin tätä on käsitelty sekä eduskunta- että maakuntapäivälainsäädännössä erityislaissa, esimerkiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain\n(53/2018)\n13 §:n 33 kohdassa sekä yksityistä terveydenhuoltoa koskevan maakuntalain (ÅFS 2024:29) 17 §:n 3 kohdassa. Pykälä merkitsisi sitä, että itsehallintolakiin otettaisiin yleinen julkisuutta ja salassapitoa koskeva säännös, jolla vähennettäisiin tarvetta säätää erityislainsäädännössä oikeudesta luovuttaa asiakirjoja Ahvenanmaan ja valtakunnan viranomaisten välillä. Sen sijaan erityislain sääntelyä sovellettaisiin ilman erityisiä viittauksia Ahvenanmaan\nja valtakunnan viranomaisiin. Sekä Ahvenanmaan julkisuuslaissa (ÅFS 2021:79) että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa\n(621/1999)\non yleiset säännökset siitä, että salassa pidettävän asiakirjan saa luovuttaa vain, jos se on laissa sallittu. Viranomaisten oikeudesta saada tieto asiakirjasta säädetään pääosin erityislainsäädännössä. Perustuslain 10 §:n 1 momenttia on tulkittu siten, että viranomaisten tiedonsaantioikeudesta ja tietojen luovuttamismahdollisuudesta on säädettävä lailla (ks. esim. PeVL 10/2014 vp, PeVL 19/2012 vp, s. 3–4 ja PeVL 62/2010 vp, s. 3–4).” Lisäksi pykälän perusteluissa mainitaan esimerkkinä, että jos maakuntapäivälaissa säädettäisiin Ahvenanmaan lukion oikeudesta luovuttaa tietoja Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaiselle, viranomaisella olisi ehdotetun säännöksen mukaisesti oikeus luovuttaa tiedot myös muun Suomen vastaavalle työmarkkina- ja opintopalveluviranomaiselle, jos muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Vaikka\nkyseinen säännös tultaisiin aikanaan säätämään, Ahvenanmaa on kuitenkin liittymässä Opetushallituksen ylläpitämiin rekistereihin jo paljon sitä ennen. Sen vuoksi toistaiseksi ehdotetaan lisättäväksi opinto-, koulutus- ja tutkintorekisterilain tiettyihin säännöksiin erikseen, että tietoja voitaisiin siinä jo mainittujen muun Suomen viranomaisten lisäksi luovuttaa tietyille maakuntalaissa tarkoitetuille Ahvenanmaan viranomaisille.\n\nEdellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.\n\nEdellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:\n\nLakiehdotukset\n1\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\nvaltakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain\n(884/2017)\n1 §, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5 §:n 3 momentti, 9 §:n 1 momentin 4 kohta, 9 d §:n 1 momentin 2 kohta, 10 §:n 1 momentti, 11 c §:n 1 ja 2 momentti, 11 d §:n 1 momentti ja 15 §:n 1 momentti,\n\nsellaisina kuin ne ovat, 1 § laissa 568/2019, 3 §:n 1 ja 2 momentti laissa 1234/2021, 5 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 d §:n 1 momentti laissa 944/2022, 9 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 1080/2024, 9 d §:n 1 momentin 2 kohta laissa 478/2021, 11 c §:n 1 momentti laissa 1221/2020 sekä 11 c §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti laissa 721/2022, sekä\n\nlisätään\n20 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 79/2026, uusi 2 momentti seuraavasti:\n\n1 §Lain tarkoitus\n\nLain tarkoituksena on:\n\n1) mahdollistaa henkilön opinto- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi;\n\n2) turvata opinto- ja tutkintotietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa;\n\n3) edistää koulutukseen hakeutumista, tiedon siirtymistä siirtymävaiheissa, aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista sekä elinikäistä oppimista.\n\n3 §Oppijanumero\n\nOppijanumero on luonnolliselle henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa tässä laissa, varhaiskasvatuslaissa\n(540/2018)\ntai yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa\n(964/2004)\ntarkoitetussa tietovarannossa tai rekisterissä tarkoitettuja tietoja.\n\nOppijanumeroa voidaan käyttää henkilön yksilöintiin toteutettaessa varhaiskasvatukseen, opetukseen, koulutukseen tai tutkintoihin liittyviä lakisääteisiä tehtäviä sekä toteutettaessa Opetushallituksesta annetussa laissa\n(564/2016)\ntai valtakunnallisesta osaamistietovarannosta annetussa laissa\n(1449/2025)\ntarkoitettuja tehtäviä, jos henkilön yksilöinti on välttämätöntä kyseisten tehtävien toteuttamisessa.\n\n5 §Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako\n\nJos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän taikka 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan toiminta lakkaa eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, kyseisten tietovarantoon tallennettujen tietojen sekä 9 d ja 9 e §:ssä tarkoitettujen suostumusten osalta rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän taikka 9 §:n 6 momentissa tarkoitetun toimijan on ennen toiminnan lakkaamista ilmoitettava Opetushallitukselle rekisterinpitäjän tehtävien siirtymisestä ja huolehdittava yhteistyöstä niiden siirtämisessä.\n\n9 §Ammatillista koulutusta koskevat tiedot\n\nAmmatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on tallennettava tietovarantoon seuraavat tiedot ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan:\n\n4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun rahoituksen laskentaperusteena olevat koulutuksen järjestämistä koskevat tiedot;\n\n9 d §Vapaan sivistystyön koulutusta ja osaamismerkkejä koskevat tiedot\n\nVapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän on tallennettava tietovarantoon seuraavat tiedot mainitun lain 6 b §:ssä säädetyt edellytykset täyttävässä, muussa kuin mainitun lain 7 a luvussa tarkoitetussa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan, jos oppilaitoksen ylläpitäjä on päättänyt tarjota tietovarantoon tallentamista koulutukseen osallistuville opiskelijoille ja opiskelija suostuu tietojen tallentamiseen:\n\n2) koulutuksen alkamis- ja päättymispäivä;\n\n10 §Tietojen luovuttaminen tietovarannosta\n\nOpetushallitus päättää tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaa luovutuksen lainmukaisuudesta. Opetushallitus voi tarvittaessa konsultoida 5 §:ssä tarkoitettua yhteisrekisterinpitäjää, jonka on tällöin tehtävä yhteistyötä tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämisessä.\n\n11 c §Oppivelvollisuutta koskevat tiedot ja tietojen tallentaminen\n\nOppivelvollisuusrekisteri sisältää tiedot henkilön oppivelvollisuuden suorittamisen alkamisesta, keskeyttämisestä ja päättymisestä, tiedon oppivelvollisuudesta vapauttamisesta sekä tiedon oppivelvollisuuslaissa säädetyllä tavalla ohjaus- ja valvontavastuussa olevasta tahosta.\n\nOpetuksen ja koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ylläpitäjän sekä kunnan on tallennettava rekisteriin tieto oppivelvollisuuslain 7 §:ssä tarkoitetusta oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä ja sen kestosta. Kunnan on tallennettava rekisteriin tieto myös oppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oppivelvollisuudesta vapauttamisesta.\n\n11 d §Tietojen luovuttaminen rekisteristä\n\nOpetushallitus vastaa tietojen luovuttamisesta rekisteristä ja luovutuksen lainmukaisuudesta. Opetushallitus voi tarvittaessa konsultoida 11 b §:ssä tarkoitettua yhteisrekisterinpitäjää, jonka on tällöin tehtävä yhteistyötä tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämisessä.\n\n15 §Tietojen luovuttaminen ylioppilastutkintorekisteristä\n\nOpiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Nämä tiedot luovutetaan myös opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 2025:47) 4 luvussa tarkoitettuun opiskelijavalintarekisteriin niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin mainitun lain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Oppivelvollisuusrekisteriin luovutetaan tieto ylioppilastutkinnon suorittamisesta, jos henkilö on ollut oikeutettu oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen.\n\n20 §Opiskelijavalintarekisterin tietolähteet\n\nEdellä 1 momentissa tarkoitetuista tietolähteistä luovutetaan myös Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten tarpeelliset 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja Ahvenanmaan opiskelijavalintoja varten välttämättömät mainitun pykälän 5 momentissa tarkoitetut tiedot opinto- ja tutkintorekistereistä annetun Ahvenanmaan maakuntalain 15 §:ssä tarkoitetuille opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjille noudattaen, mitä mainitun lain 17 §:ssä säädetään niiden oikeudesta saada tietoja.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\nAmmatillisesta koulutuksesta annetussa laissa\n(531/2017)\ntarkoitetun koulutuksen järjestäjän on tallennettava opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon myös sellaiset vuotta 2026 koskevat 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, joita on vuoteen 2026 asti tallennettu muiden säännösten nojalla.\n\n2\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\njulkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain\n(424/2003)\n13 §:n otsikko, sellaisena kuin se on laissa 1107/2025, seuraavasti:\n\n13 §Kielitaidon osoittaminen kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n3\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\nvaltakunnallisesta osaamistietovarannosta annetun lain\n(1449/2025)\n9 § seuraavasti:\n\n9 §Tietojen luovuttaminen\n\nOpetushallitus vastaa tietojen luovuttamisesta tietovarannosta.\n\nPoiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa\n(621/1999)\nja muualla laissa säädetään tietojen luovuttamisesta, Opetushallitus ei saa luovuttaa osaamistietovarannon sisältämiä henkilötietoja, jollei henkilö tai hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa ole antanut suostumusta siihen ennen tietojen luovuttamista. Mitä tässä pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta, koskee myös tiedon antamista muulla tavoin.\n\nSuostumuksen voi antaa osaamistietovarannossa olevien tietojen luovuttamiseen viranomaiselle tai muulle taholle henkilön omia tarkoituksia varten, myös salassapitosäännösten estämättä.\n\nLisäksi suostumuksen voi antaa tietojen luovuttamiseen opetuksen, koulutuksen ja osaamisen arviointia, kehittämistä, muuta seurantaa, ohjausta ja suunnittelua varten. Tällöin salassapitosäännösten estämättä saadaan luovuttaa vain välttämättömät tiedot.\n\nTässä pykälässä tarkoitetun suostumuksen voi antaa ja sen voi milloin tahansa perua palvelun kautta. Suostumuksen tulee olla annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti sekä tietoisena siitä, mihin tarkoituksiin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa. Suostumus ja ilmoitus sen perumisesta on säilytettävä yhtä pitkään kuin henkilöön yhdistettävissä olevat tiedot.\n\nMitä 2 momentissa säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista ja muusta laista poikkeamisesta, ei kuitenkaan koske tietojen luovuttamista yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia, tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia eikä tilastollisia tarkoituksia varten.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\nHelsingissä\n8.10.2026\n\nPääministeriPetteri OrpoOpetusministeriAnders Adlercreutz\n\nAlaviitteet\n\n1.\nLandskapslag (2006:71) om studiestöd.","changes":[],"passport":null}