{"check":null,"uid":"77bac3a9b1973c64","title":"HE 198/2025 · Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi","title_generated":false,"country":"Финляндия","organ":"Finlex (законы и правительственные законопроекты)","kind":"law","kind_name":"Законодательство","lang":"fi","date":"2026-01-15","summary":"Закон Финляндии изменяет законодательство о персональной информации, обрабатываемой в рамках Рапортуусасоисюстеемиссä (Рапортная система следственных органов). Предлагается расширить полномочия Рапортной системы по обмену информацией с другими государственными органами, включая возможность запрашивать мнения от полиции относительно подозреваемых лиц и их связей с серьезными и организованными преступлениями. Также предусматривается расширение возможностей обмена данными между налоговыми органами и органами труда, включая автоматический доступ к данным о налоговых задолженностях и нарушениях трудовых норм. Закон вступает в силу 1 августа 2026 года.","snippet":"","topics":["Персональные данные"],"status":"ok","error":"","text_len":171635,"versions":2,"url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/198","first_seen":"2026-09-11","last_checked":"2026-09-17 01:27","relevance":"hit","score":46,"query":"","source_key":"finlex_fi","verdict":{"relevance":"hit","score":46,"topics":["Персональные данные"],"need_body":8,"authorities":[],"evidence":[{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":53,"ctx":"he 198/2025 · hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi l","zone":"название","weight":3},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":70,"ctx":"esityksen pääasiallinen sisältö  esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, ulosottokaarta, verotustietojen ju","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":7669,"ctx":"a olevien tietojen osalta perustuu kuitenkin keskeisiltä osin viranomaisten toimintaa tai henkilötietojen käsittelyä koskevaan, viranomaiskohtaiseen, erityislainsäädäntöön. erityislainsäädännössä","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":12303,"ctx":"e ( sm046:00/2023 ), jossa tarkoituksena on arvioida poliisilain 4 ja 7 luvun ja poliisin henkilötietolain 3 ja 4 luvun kansallista tiedonvaihtoa koskevien säännösten muutostarpeet suhteessa voima","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":14602,"ctx":"0/2024 ).  rikosseuraamuslaitosta koskeva tietojenvaihtosääntely  rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelystä, tiedonsaantioikeuksista ja tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille s","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":14753,"ctx":"ojen luovuttamisesta muille viranomaisille säädetään vuonna 2022 voimaan tulleella lailla henkilötietojen käsittelystä rikosseuraamuslaitoksessa  (1301/2021) , jäljempänä myös  rikosseuraamuslait","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":14864,"ctx":"telystä rikosseuraamuslaitoksessa  (1301/2021) , jäljempänä myös  rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki . sääntelyn uudistaminen oli yhteydessä rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän k","zone":"текст","weight":1}],"dropped":[]},"last_changed":"2026-09-12","meta":{"akn":"https://opendata.finlex.fi/finlex/avoindata/v1/akn/fi/doc/government-proposal/2025/198/fin@/main.akn","number":"HE 198/2025"},"source_url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/198","text":"ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ\n\nEsityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, ulosottokaarta, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.\n\nEhdotuksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen voimassa olevia tiedonsaantioikeuksia Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta täsmennettäisiin. Lisäksi ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voisi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi ehdotetun mahdollisista kytköksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.\n\nUlosottokaareen lisättäisiin ulosottomiehelle mahdollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja epäillystä rikoksesta esitutkintaviranomaisille nykyistä laajemmin siten, että se kattaisi myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevat rikokset. Verohallinnolle mahdollistettaisiin tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös silloin, kun kyse olisi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnasta. Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietoja useampaa toimijaa koskevana tietojoukkona toiselta viranomaiselta valvonnan kohdentamista varten laajennettaisiin siten, että jatkossa se koskisi myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa. Lisäksi laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamista\nvarten.\n\nRikosseuraamuslaitosta koskevilla ehdotuksilla toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä.\n\nUlosottokaareen, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin osaltaan hallitusohjelman kirjauksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen.\n\nLait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026.\n\nPERUSTELUT\n\n1\n\nAsian tausta ja valmistelu\n\n1.1\n\nTausta\n\nPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma\n\nPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma, Vahva ja välittävä Suomi, 2023, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa\n\nhttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8\n\nsisältää useita viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja sen sujuvoittamista rikoksentorjunnan ja rikosten ehkäisemisen tehostamiseksi koskevia kirjauksia. Kirjaukset koskevat useiden ministeriöiden hallinnonaloja, ja ne liittyvät esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden, jengirikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseen sekä kansallisen turvallisuuden parantamiseen.\n\nEsityksen Rikosseuraamuslaitosta koskevilla ehdotuksilla toteutettaisiin hallituksen ohjelman kirjaus (s. 191) tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä.\n\nUlosottokaareen, lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta, sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin osaltaan hallituksen ohjelman kirjauksia (s. 205) työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen.\n\n1.2\n\nValmistelu\n\nEsitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Verohallinnon, Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien ehdotusten osalta on lisäksi valmistelun aikana käyty keskustelua sisäministeriön, Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin kanssa.\n\nLakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ehdotettavan muutoksen tavoitteita on lisäksi käsitelty työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa 12.6.2025 ja 17.9.2025.\n\nEsityksen valmistelussa on hyödynnetty myös oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (\nOM068:00/2024\n).\n\nViranomaisten välistä oma-aloitteista turvallisuus- ja rikostorjuntaperusteista tietojenvaihtoa sekä sen yhteydessä esiintyviä ongelmia, tulkintakäytäntöjä ja sääntelyn kehittämistarpeita selvittänyt VN TEAS –tutkimushanke Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto)\n\nOma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa\n\nhttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9\n\nvalmistui 8.6.2023. Hankkeessa tarkasteltiin muun muassa vankilaturvallisuuden parantamiseen sekä talousrikollisuuden ehkäisyyn liittyvän tietojenvaihtosääntelyn nykytilaa.\n\nLuonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 1.9.-13.10.2025 lausuntopalvelussa. Lausuntoja pyydettiin seuraavilta tahoilta: eduskunnan oikeusasiamies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Insinööriliitto ry, Itä-Suomen aluehallintovirasto, keskusrikospoliisi, Kirkon työmarkkinajärjestö KiT, Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Lapin aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Poliisihallitus, Rikosseuraamuslaitos, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen yrittäjät ry, Syyttäjälaitos, Teknisen Kaupan Liitto ry, Teollisuusliitto ry, tietosuojavaltuutetun toimisto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, työ- ja elinkeinoministeriö, Ulosottolaitos, Valtion työmarkkinalaitos VTML,\nvaltioneuvoston oikeuskansleri, valtiovarainministeriö ja Verohallinto. Lisäksi kuka tahansa on voinut antaa asiasta lausunnon lausuntopalvelun kautta.\n\nLausunnoista on laadittu tiivistelmä.\n\nHallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla hankeikkunassa hankkeen tunnuksella\n\nOM063:00/2023\n.\n\n2\n\nNykytila ja sen arviointi\n\n2.1\n\nViranomaisten välinen tiedonvaihto rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi\n\nViranomaisten välisestä tietojenvaihdosta säädetään sekä yleislaeissa että viranomaiskohtaisesti erityislainsäädännössä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta\n\n(621/1999)\n, jäljempänä\n\njulkisuuslaki\n, on yleislaki, joka sääntelee muun muassa viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa. Viranomaisten tiedonhallinnasta ja teknisten rajapintojen avulla tapahtuvasta tietojen vaihtamisesta säädetään puolestaan laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta\n\n(906/2019)\n, jäljempänä\n\ntiedonhallintalaki\n. Viranomaisten välinen tietojenvaihto muiden kuin julkisesti saatavilla olevien tietojen osalta perustuu kuitenkin keskeisiltä osin viranomaisten toimintaa tai henkilötietojen käsittelyä koskevaan, viranomaiskohtaiseen, erityislainsäädäntöön. Erityislainsäädännössä voidaan säätää esimerkiksi tietyn viranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä tietoa toiselta viranomaiselta\npyydettäessä. Nykytilanteessa lailla on voitu säätää myös tietyn viranomaisen, joko samanaikaisesti toisessa laissa säädetyn toista viranomaista koskevan pyyntöön perustuvan oikeuden kanssa rinnakkain, taikka itsenäisesti, oikeudesta luovuttaa tieto toisen viranomaisen pyynnön perusteella. Viranomaisen oma-aloitteisesta tietojen antamisesta on puolestaan kyse silloin, kun laissa nimenomaisesti säädetään viranomaisen oikeudesta tai velvollisuudesta antaa, ilmoittaa taikka luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä ilman, että tietojen saaja on esittänyt tätä koskien erillistä pyyntöä.\n\nEsimerkiksi tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraporttiin saaduissa lausunnoissa nousi esiin viranomaisia koskevaan erityissääntelyyn liittyviä epäselvyyksiä ja haasteita, joiden on havaittu joko estävän tai vaikeuttavan viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Saadun lausuntopalautteen perusteella haasteita aiheutuu sekä epäselvästä sääntelystä että erilaisista tulkintakäytännöistä.\n\nLausuntotiivistelmä, Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen koordinaatioryhmän väliraportti. Oikeusministeriön julkaisuja 2024:38. Saatavilla: sivu 19\n\nhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-178-6\n\nViranomaisten välisen tiedonvaihdon haasteita, erityisesti ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, on edellä mainittujen lisäksi selvitetty muun muassa seuraavissa selvityksissä: Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille –hanke\n\nMoniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille, hanke 2021–2022. Hankkeen materiaalit saatavilla:\n\nhttps://polamk.fi/moniviranomaistoiminnan-suunnitelmallista-johtamista-tukevien-toimintamallien-luominen-poliisille\n\n, Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä eri maissa\n\nSelvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä\neri maissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:55. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa\n\nhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163536\n\n, sekä Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet\n\nUlkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:2. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:\n\nhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163728\n\n.\n\nSelvityksissä tiedonvaihtoa koskevat säännökset on nähty epäselvinä ja tulkinnanvaraisina ja ne voivat siten olla esteenä tehokkaalle yhteistyölle eri viranomaisten välillä. Tulkintavaikeuksia on ilmennyt etenkin sen osalta, onko, ja millaisin edellytyksin, oma-aloitteinen tietojen antaminen toiselle viranomaiselle tämän lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi mahdollista.\n\n2.2\n\nViranomaisten välinen tiedonvaihto vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi\n\nJärjestäytyneen rikollisuuden vaikutus vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen\n\nRikosseuraamuslaitos teetti vuonna 2021 selvityksen\n\nSelvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2021. Saatavilla:\n\nhttps://rikosseuraamus.fi/material/collections/20210510163527/7QCW6DgVd/2021-03_Selvitys_Risen_kyvysta_vastata_jarjestaytyneen_rikollisuuden_aiheuttamiin_haasteisiin_web.pdf\n\njärjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta vankiloissa. Vankilaolosuhteissa järjestäytynyt rikollisryhmä pyrkii vaikuttamaan vankien ja henkilökunnan käyttäytymiseen sekä vankilan toimintojen järjestämiseen monin tavoin. Ensisijaisena tavoitteena on käyttää väkivallan uhkaan perustuvaa\nvalta-asemaa taloudellisen hyödyn tai muiden etuisuuksien hankkimiseen. Selvityksessä todetaan, että henkilökunnan havaintojen perusteella muiden vankien painostus, käskyttäminen ja kiristys ovat järjestäytyneen rikollisryhmän tavanomaisia toimintatapoja vankilaolosuhteissa. Rikollisryhmien johtohenkilöt pyrkivät myös ohjaamaan vankilan ulkopuolella tapahtuvaa rikollista toimintaa vankilasta käsin.\n\nVankilaturvallisuuden ylläpitämistä koskevan viranomaisten välisen tietojenvaihdon keskeisiä viranomaisia ovat erityisesti Rikosseuraamuslaitos ja poliisi.\n\nPoliisia koskevan tietojenvaihtosääntelyn osalta on käynnissä lainsäädäntöhanke (\nSM046:00/2023\n), jossa tarkoituksena on arvioida poliisilain 4 ja 7 luvun ja poliisin henkilötietolain 3 ja 4 luvun kansallista tiedonvaihtoa koskevien säännösten muutostarpeet suhteessa voimassa olevaan yleislainsäädäntöön ja poliisin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksiin ja valmistella arvion pohjalta ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Hallituksen esitys\n\nHE 182/2025 vp\n\nannettiin eduskunnalle 4.12.2025.\n\nViranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä koskevia toimenpiteitä sisältyy myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030\n\nValtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:\n\nhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-069-7\n\n. Strategia sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet:\n\n[J]ärjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisen torjunnan ja siihen liittyvän tietojenvaihdon tehostaminen lainsäädäntöteitse\n,\n\n[Y]hteisen tilannekuvan ja tietoisuuden muodostaminen sekä analysoidun tiedon hyödyntäminen eri toimijoiden kesken\n,\nsekä\n\n[T]orjutaan viranomaisiin kohdistuvaa korruption uhkaa\n.\n\nSisäministeriössä on lisäksi käynnissä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva lainsäädäntöhanke (\nSM008:00/2025\n), jonka tavoitteena on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa tietojenvaihtoa ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisella torjunnalla tarkoitetaan keinoja, joilla heikennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä esimerkiksi erilaisissa lupaprosesseissa taikka julkisissa hankinnoissa.\n\nVankilaturvallisuuden, ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan vankiloissa, osalta on lisäksi oikeusministeriössä käynnissä lainsäädäntöhankkeet vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämisestä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta\n\nHE 53/2025 vp\n\nannettiin eduskunnalle 22.5.2025 (\nOM039:00/2021\n). Vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämisen toinen vaihe on parhaillaan käynnissä (\nOM085:00/2024\n).\n\nRikosseuraamuslaitosta koskeva tietojenvaihtosääntely\n\nRikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelystä, tiedonsaantioikeuksista ja tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille säädetään vuonna 2022 voimaan tulleella lailla henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa\n\n(1301/2021)\n, jäljempänä myös\n\nRikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki\n. Sääntelyn uudistaminen oli yhteydessä Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon. Voimassa oleva Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki on varsin uutta sääntelyä ja sen valmistelussa pyrittiin huomioimaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän ja menettelytapojen uudistaminen. Uudistettu sääntely on ollut voimassa vasta vähän aikaa, eikä siinä ole havaittu merkittäviä puutteita tai korjaustarpeita viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskeviin säännöksiin tänä aikana. Myös oma-aloitteisesta tiedonluovuttamisesta on säädetty kattavasti niin, että Rikosseuraamuslaitos voi esimerkiksi luovuttaa oma-aloitteisesti\nvälttämättömiä tietoja poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, Oikeusrekisterikeskukselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle (Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki 19 §). Lisäksi Rikosseuraamuslaitos voi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja myös esimerkiksi Maahanmuuttovirastolle sekä ulosottoviranomaiselle (21 § ja 23 §).\n\nSääntelyssä havaittuja puutteita ja haasteita\n\nTiedonvaihdon sujuvoittamistarpeita vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä nuoriso- ja jengirikollisuuteen liittyvien henkilöiden tietojen osalta on tunnistettu Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välillä tapahtuvassa tietojen vaihdossa. Rikosseuraamuslaitoksen oma-aloitteinen tiedonluovuttaminen poliisille (19 §) on rajattu koskemaan toiselle viranomaiselle välttämättömiä tietoja. Sen arvioiminen, mitkä tiedot yksittäisessä tapauksessa ovat poliisille välttämättömiä, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneen henkilön osalta, voi Rikosseuraamuslaitoksen havaintojen mukaan joissakin tilanteissa joko estää tietojen luovuttamista taikka tarpeettomasti hidastaa sitä. Esimerkiksi VN TEAS -selvitykseen\n\nOma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:39, pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.\n\nhttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-216-9\n\nsisältyneissä viranomaisten haastatteluissa, Rikosseuraamuslaitoksen haastateltavat totesivat seuraavaa:\n\noma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen liittyvän ”välttämättömyyden” harkinta on ollut hankala kysymys, josta on käyty runsaasti keskustelua. Välttämättömyyteen on suhtauduttu sitä kautta, että jokin tieto on välttämätön, mikäli jokin selkeä virkatehtävä on mahdoton tehdä ilman tätä tietoa. Välttämättömyys on aina yhteydessä johonkin, esimerkiksi vankilaturvallisuuden kannalta välttämättömät tiedot eivät aina ole myös poliisille välttämätöntä, mutta toisaalta vankilaturvallisuuden tiedot voivat olla merkityksellisiä vangin vapautumisen jälkeisen turvallisuusriskin arvioinnin kohdalla\n.\n\nOma-aloitteisessa tietojen luovuttamisessa tietoja luovuttava viranomainen joutuu arvioimaan tietojen luovuttamisen edellytyksiä myös tietoja vastaanottavan viranomaisen puolesta ja sen lakisääteisen tehtävän näkökulmasta. Julkisuuslaissa omaksutun viranomaisten erillisyyden periaatteen mukaisesti jokainen viranomainen vastaa omista tiedoistaan ja niiden antamisesta laissa säädetyin edellytyksin.\n\nTiedonvaihtohaasteet voivat liittyä joko sääntelyyn ja sen eriäviin tulkintoihin eri viranomaisissa tai esimerkiksi eri viranomaisten sisäisiin käytäntöihin. Edellä kuvattu haaste arvioida tietojen välttämättömyyttä poliisin tehtävien kannalta voi olla seurausta siitä, ettei voimassa olevassa sääntelyssä ole säädetty luovutettavista tiedoista tarkemmin, vaan oma-aloitteisen luovuttamisen kynnys on kaikkien tietojen osalta säädetty Rikosseuraamuslaitoksen harkintaan tietojen välttämättömyydestä vastaanottavan viranomaisen tehtävien kannalta.\n\nTietojenvaihdon haasteita on arvioitu myös toimenpideohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi\n\nToimenpide ohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:13, saatavilla:\n\nhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-847-1\n\nvuosille 2024–2027. Toimenpiteen 5.4 Parannetaan viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä, alatoimenpiteessä 5.4.1 Tietojen vaihdon parantaminen vankilaturvallisuuden edistämiseksi, on arvioitu tietojenvaihdon haasteista seuraavaa:\n\n[K]uitenkaan esimerkiksi vangin katujengiin kuulumisesta tai hänen tapaajiensa rikollisista yhteyksistä ei välttämättä ole tietoa heti vangin tultua vankilaan. Tällöin vankilassa ei\nvoida ryhtyä tarpeellisiin rajoitustoimiin. Rikosseuraamuslaitoksessa olisi välttämätöntä tietää heti asiakkuuden tai vankeuden alussa, ketkä kuuluvat katujengeihin. Tietoa tarvitaan vankien sijoittelun ja erillään pitämisen vuoksi. Katujengiläisten aiheuttama väkivallan uhka vankiloissa on kasvanut huomattavasti. Vankilat eivät saa muilta viranomaisilta etukäteen tietoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden henkilöistä ennen kuin he ovat vankeusvankeja\n. Oikeudesta saada vankia koskevia tietoja vankeuden alkaessa on nykyisellään säädetty Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain 16 §:ssä. Rikosseuraamuslaitoksella on sen mukaan oikeus saada poliisilta tiedot\n\nehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen, tutkintavankien ja vankien sijoittamista sekä kansainvälistä täytäntöönpanon siirtoa, tutkintavankeusaikaisen tai vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä\n\nvarten. Tästä huolimatta käytännössä tietojen vaihtamista\nvoivat sääntelyn lisäksi hankaloittaa kuitenkin myös esimerkiksi eri viranomaisten sisäiset prosessit taikka puuttuvat yhteiset toimintamallit ja määritelmät.\n\nKatujengeihin kuulumisen osalta on lisäksi 1.7.2025 tullut voimaan rikoslain\n\n(38/1889)\n\nmuutos (Laki rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta\n\n(178/2025)\n, jossa säädetään rikoksen tekemisestä osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteena.\n\nVoimassa olevassa laissa ei myöskään ole säädetty Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta selvittää vangin siviilityön tai valvotun koevapauden työpaikkojen soveltuvuutta työnantajiksi. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä on sekä estää rikosten tekeminen vankeusaikana että turvata vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten turvallinen ja lainmukainen täytäntöönpano. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on myös vähentää tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Työpaikkojen ja muiden toimintavelvollisuuspaikkojen osalta tulisikin voida riittävällä tavalla varmistua siitä, ettei niillä ole kytköksiä esimerkiksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai harmaaseen talouteen. Vankien asema työmarkkinoilla voi myös olla sellainen, että riski joutua hyväksikäytön kohteeksi on kohonnut. Esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikkö teki selvityksen järjestäytyneestä rikollisuudesta yritysmaailmassa\n\nJärjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa\nyrityskentässä. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö, 10.12.2024, saatavilla\n\nhttps://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2024_14-j%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt-rikollisuus-suomalaisessa-yrityskent%C3%A4ss%C3%A4.pdf\n\n. Selvityksessä hyödynnettiin keskusrikospoliisin keräämiä tietoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhteyksissä olevista henkilöistä. Selvityksen mukaan vuonna 2022 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä oli 2 407, joista suurin osa oli osakeyhtiöitä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä yrityksiä oli erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla, jotka ovat samalla myös niin sanottuja perinteisiä harmaan\ntalouden ongelmatoimialoja, joilla esiintyy paljon myös pimeää työtä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneillä yrityksillä havaittiin lisäksi olevan paljon enemmän ilmoituspuutteita ja verovelkaa kuin verrokkiyrityksillä. Selvityksessä arvioitiin lisäksi, että Suomessa toimisi noin 1 600 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyttä yritystä, joita ei tunnistettu keskusrikospoliisin tietojen avulla. Selvityksen löydösten perusteella suomalaisella järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä.\n\n2.3\n\nViranomaisten välinen tiedonvaihto ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi\n\nTietojenvaihto ja moniviranomaisyhteistyö\n\nHyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat piilorikollisuutta, eivätkä rikosten uhrit ole itse aina aktiivisia rikoksesta ilmoittamisessa. Viranomaisten rooli on tällöin myös rikollisuuden havaitsemisessa tärkeä. Monissa viranomaistehtävissä voidaan havaita hyväksikäyttöön viittaavia seikkoja tai saada sellaista tietoa, josta voisi olla hyötyä toisen viranomaisen valvonta- tai muussa lakisääteisessä tehtävässä. Tietoa voisi hyödyntää muun muassa hyväksikäyttöä ennalta ehkäisevästi eri lupaviranomaisten lupamenettelyissä, uhrien oikeuksien turvaamisessa sekä rikosasioiden selvittämisessä ja siten rikosvastuun toteuttamisessa esimerkiksi oikea-aikaisen ja hyvin suunnitellun kohdevalvonnan avulla. Kyse voi olla sellaisesta tiedosta, jonka rooli edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa taikka turvaamisessa on merkittävä, mutta joka ei kuitenkaan tavoita sitä viranomaista, joka tietoa tehtävässään tarvitsisi. Tietoja tehtävässään tarvitseva viranomainen ei välttämättä\nmyöskään tiedä toisella viranomaisella olevista tiedoista, jotka voivat perustua esimerkiksi tämän havaintoihin, eikä tämän vuoksi osaa myöskään pyytää tietoja, vaikka lainsäädännössä olisikin tarvittavat tiedonsaantioikeudet säädetty. Hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan näkökulmasta olisi siten merkitystä, että viranomaiset voisivat luovuttaa tietoja tarvittaessa myös omasta aloitteestaan. Tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa vain harvojen viranomaisten välillä oma-aloitteisen tietojenvaihtamisen.\n\nPoliisiammattikorkeakoulun raportissa\n\nKimmo M. Kuukasjärvi, Saana Rikkilä & Terhi Kankaanranta, ”Matalat kynnykset on helpointa ylittää” Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta moniviranomaistoiminnassa. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 142, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere, 2022. Saatavilla:\n\nhttps://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/754541/POLAMK_Raportteja_142_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y\n\non tarkasteltu moniviranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon nykytilaa. Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan osallistuu useita viranomaisia, keskeisinä viranomaisina voidaan mainita poliisi, työsuojeluviranomaiset, Rajavartiolaitos, Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto. Myös\nmuut viranomaiset voivat tehdä tärkeitä havaintoja ja kerätä omien tehtäviensä hoitamiseen liittyen tietoja, joita voidaan hyödyntää moniviranomaistoiminnassa. Nykyisellään tietoa kerätään ja analysoidaan eri järjestelmistä, esimerkiksi verohallinnon tulorekisteristä, vinkkien perusteella sekä tietoja vaihdetaan eri viranomaisten kesken. Poliisilaitokset ja sidosryhmät voivat toimittaa ihmiskauppaa koskevia tietoja keskusrikospoliisille, joka tuottaa tietoa koskevaa analyysipalvelua.\n\nViranomaisten toimintaympäristö on muuttunut myös työperäisen hyväksikäytön torjunnan osalta. Esimerkiksi uudet työnteon muodot ja niihin mahdollisesti liittyvä hyväksikäyttö voivat olla vaikeita tunnistaa. Esimerkiksi työntekijöiden todellisen työnantajan tunnistaminen ei ole aina yksinkertaista. Myös työehtojen sisältö tai se, ovatko työntekijät työsuhteessa vai yrittäjiä, voi olla epäselvää. Viranomaisissa voidaan tehdä myös enenevissä määrin havaintoja siitä, miten liiketoiminnan laillisia rakenteita ja käytäntöjä käytetään hyväksikäytön piilotteluun. Havainnot voivat koskea myös esimerkiksi lupajärjestelmän väärinkäyttöä, jolloin viranomaisen tulisi voida ilmoittaa tekemästään väärinkäyttöä koskevasta havainnosta lupia myöntävälle viranomaiselle.\n\nSääntelyssä havaittuja puutteita ja haasteita\n\nEri viranomaisilta kerättyjen tietojen avulla on edellä mainitussa Poliisiammattikorkeakoulun raportissa mainittu moniviranomaisyhteistyössä esiin tulleita tiedonvaihtoa ja sen parantamista koskevia havaintoja, esimerkiksi: vihje- ja vinkkitiedon saamisen tärkeys, muut viranomaiset eivät saa tietoja mahdollisista havainnoista työvoiman hyväksikäytöstä tai muusta väärinkäytöstä, tiedonvaihtoa koskevat laintulkinnat tiedonvaihtomahdollisuuksista haittaavat tiedonvaihtoa käytännön työssä, ja lainsäädäntö nähdään hankalasti tulkittavaksi tai rajoittavaksi.\n\nIhmiskauppaan ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien havaintojen osalta tulisi voida tietoa vaihtaa eri viranomaisten välillä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näissä tapauksissa valvonnan ja mahdollisen esitutkinnan kannalta oikea-aikaisella tiedonsaannilla ja toimenpiteiden toteuttamiselle on suuri merkitys sekä asioiden selvittämisen, mutta myös viranomaisresurssien tehokkaan kohdentamisen kannalta. Mikäli tietoa ei saada riittävän aikaisessa vaiheessa, on mahdollista, että esimerkiksi asianomistaja tai epäilty on saattanut lähteä maasta, työnantaja hävittänyt todistusaineistoa tai tutkinnan kohteena olevat yritykset tai yritysjärjestelyt muuttua.\n\nKorkein oikeus arvioi ratkaisussaan\n\nKKO 2023:24\n\noma-aloitteista tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Asiassa oli kyse poliisin oma-aloitteisesti ulosotolle luovuttamista tiedoista. Ratkaisussa todetaan, ettei laissa ollut riittävällä tavalla säädetty poliisin toimivallasta luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. KKO:n ratkaisun perusteella tulisikin viranomaisen oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta säätää riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.\n\nEri viranomaisten mahdollisuuksia nykyisen sääntelyn mukaan oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi on tarkasteltu myös osana oikeusministeriön asettamaa koordinaatioryhmää rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän tietojenvaihtosääntelyn sujuvoittamiseksi (\nOM068:00/2024\n). Tunnistettujen mahdollisten tietojenvaihdon sujuvoittamistarpeiden osalta keskustelua on käyty erityisesti työsuojeluviranomaista, maahanmuuttohallintoa, Verohallintoa ja Ulosottolaitosta koskevien säännösten osalta.\n\nUlosottoviranomaisen oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskeva sääntely\n\nUlosottokaaressa on säädetty ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja omasta-aloitteesta muille viranomaisille. Ulosottomies saa ulosottokaaren 3 luvun 72 §:n mukaan oma-aloitteisesti luovuttaa välttämättömiä tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle, mikäli on syytä epäillä, että vastaaja tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen alaiseen ulosottomenettelyssä tehtyyn rikokseen, täytäntöönpanon tuloksen olennaisesti vaarantavaan rikokseen, kirjanpitorikokseen, tai muuhun rikokseen, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta. Siten voimassa oleva sääntely mahdollistaa tietojen luovuttamisen silloin, kun on syytä epäillä ihmiskauppaa. Muiden työperäistä hyväksikäyttöä koskevien rikosepäiltyjen osalta oma-aloitteinen luovuttaminen ei ole mahdollista, sillä ulosottokaaressa asetettu luovuttamiskynnys,\n\njosta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin 4 kuukautta vankeutta\n,\nei ylity.\n\nUlosottokaaressa ei kuitenkaan ole säädetty mahdollisuudesta oma-aloitteisesti luovuttaa muita kuin rikosepäilyjä koskevia tietoja, esimerkiksi tietoja toisen viranomaisen valvontatehtävän hoitamiseksi. Näin ollen tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle ei ole nykysääntelyn valossa mahdollista.\n\nVerohallinnon oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen\n\nVerohallinnon oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta säädetään laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta\n\n(1346/1999)\n, jäljempänä myös\n\nverotietolaki\n, 18 §:ssä. Verotustiedot ovat pääasiassa salassa pidettäviä ja Verohallinnon oma-aloitteisesta tietojen antamisesta säädetään tyhjentävästi verotietolain 18 §:ssä. Säännös ei velvoita tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen, eli se antaa mahdollisuuden luovuttaa tietoja. Muiden viranomaisten tietojensaantioikeus voi perustua verotietolain lisäksi viranomaisen omaan lainsäädäntöön, mutta tietojensaantiin voi liittyä verotietolakiin tai kansainväliseen sääntelyyn liittyviä rajoituksia.\n\nVerotietolain 18.1 §:n 2 kohdan mukaan Verohallinto voi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja muille viranomaisille silloin, kun kyse on\n\nniiden laissa tai asetuksessa säädettyyn tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden täyttämisestä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta ja jonka selvittämiseksi tietojen antaminen saattaa olla tarpeen\n. Kyseisen kohdan soveltaminen ei ole kuitenkaan käytännön tasolla ongelmatonta, sillä se edellyttää Verohallinnolta laaja-alaista ymmärrystä eri viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yhteisöjen lakisääteisistä tehtävistä, valvonnasta ja tietotarpeesta, sekä eri rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen edellytyksistä ja rangaistusasteista.\n\nVerohallinto voi kyseisen 2 kohdan ehtojen täyttyessä luovuttaa tietoja myös työsuojeluviranomaiselle. Muissa, kuin 2 kohdan tarkoittamissa epäillyissä rikostapauksissa, Verohallinto voi luovuttaa työsuojeluviranomaiselle tietoja vain verotietolain 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun työsuojeluviranomaisen tehtävään valvoa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamista\n\n(1233/2006)\n.\n\nVerohallinto voi tehtävässään kuitenkin tehdä havaintoja, joilla on merkitystä työsuojeluviranomaisen muidenkin valvontatehtävien hoitamisessa. Esimerkiksi lain veronumerosta ja veronumerorekisteristä\n\n(473/2021)\n\nmukaisesti Verohallinto myös rekisteröi ulkomaalaisia, pääsääntöisesti Suomeen työskentelemään tulevia henkilöitä. Rekisteröinnissä voidaan tehdä sellaisia havaintoja, jotka liittyvät työsuojeluviranomaisen tehtävään. Rekisteröinnissä tehtävien havaintojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle ei kuitenkaan tällä hetkellä ole säädetty, eikä Verohallinto siten voi tietoja luovuttaa.\n\nTyösuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko\n\nTyösuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain\n\n(44/2006)\n, jäljempänä\n\ntyösuojelun valvontalaki\n, 4 c pykälässä säädetään työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietyt tietojoukot Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain\n\n(1233/2006)\n, jäljempänä\n\ntilaajavastuulaki\n, noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.\n\nPykälä on osa työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuksia, joita laajennettiin erityisesti vuonna 2017 harmaan talouden torjunnan vuoksi. Valvontaan käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi työsuojeluviranomaisen on tärkeää saada tietoa, jonka avulla voidaan löytää osuvia valvontakohteita.\n\nTiedonsaantioikeuksien laajentamista koskevassa hallituksen esityksessä\n\nHE 114/2016 vp\n. ei erikseen määritellä, mitä käsitteellä tietojoukko tarkoitetaan. Hallituksen esityksestä käy kui-tenkin ilmi (s. 10), että ”…4 c §:n nojalla saataisiin kerralla suurempi tietomäärä…”. Käsite tietojoukko tarkoittaa käytännössä samaa kuin tiedon saaminen esimerkiksi julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti”. (Ks. tiedon luovuttamisesta julkisuuslain nojalla ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti” kumotun henkilötietolain\n\n(523/1999)\n\nhallituksen esitys\n\nHE 96/1998 vp\n. s. 41 ja julkisuuslain hallituksen esitys\n\nHE 30/1998 vp\n. s. 74 sekä oikeusasiamiehen ratkaisu 18.9.2017 EOAK/1473/2016.)\n\nTyösuojeluviranomainen saa 4 c pykälän nojalla tietojoukon, joka on käytännössä lista tietyillä hakukriteereillä etukäteen määritellyistä keskenään samantyyppisistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä. Hallituksen esityksen\n\nHE 114/2016 vp\n. (s. 32) mukaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävillä yksiköillä tarkoitetaan yritys- ja yhteisötietolain\n\n(244/2001)\n\n3 §:ssä tarkoitettuja yksiköitä. Työsuojeluviranomainen ei tietopyynnössä yksilöi yksiköitä niiden yksilöintitiedoilla, vaan muilla yksiköitä yhdistävillä ominaisuuksilla. Yksilöintitiedot saadaan vasta tietopyyntöön annetussa vastauksessa. Vastauksena saatu tietojoukko tai lista auttaa työsuojeluviranomaista kohdentamaan tilaajavastuulain noudattamisen valvontaa osuviin kohteisiin. (Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi jatkaa edelleen tiedon pyytämistä saamaansa tietojoukkoon/listalle kuuluvasta yhdestä yksilöidystä yksiköstä työsuojelun valvontalain 4 b §:n nojalla.)\nVoimassa olevan 4 c pykälän mukaan valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot on hävitettävä välittömästi. Tilaajavastuulain noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu tilaajaan. Työsuojeluviranomainen valvoo, että tilaaja on pyytänyt sopimuskumppaniltaan tilaajavastuulaissa tarkoitetut selvitykset ennen sopimuksen tekemistä (5 ja 5 a §). Työsuojeluviranomainen valvoo myös sitä, ettei tilaaja ole tehnyt sopimusta yrityksen kanssa, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa (9 §). Vastaavasti valvotaan, ettei tilaaja ole tehnyt sopimusta yrityksen kanssa, vaikka tilaajan on täytynyt tietää, että yrityksellä ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan (9 §).\n\nTyösuojelun valvontalain 4 c pykälässä tarkoitettu työsuojeluviranomaisen oikeus saada tie-tojoukko on tehostanut tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista. Pykälän nojalla työsuojeluviranomainen saa tietää Verohallinnolta yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä, joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä, Eläketurvakeskukselta yksiköitä, joiden Eläketurvakeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin eläkevakuuttamisvelvollisuutensa, ja Tapaturmavakuutuskeskukselta yksiköitä, joiden Tapaturmavakuutuskeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin tapaturmavakuuttamisvelvollisuutensa. Nämä lakisääteisiä velvoitteitaan laiminlyöneet yksiköt ovat mahdollisia tilaajien sopimuskumppaneita. Yksiköt tietoon saatuaan työsuojeluviranomainen voi selvittää erikseen muilla toimenpiteillään näiltä yksiköiltä mahdollisesti vuokratyövoimaa tai alihankintaa tilanneet tilaajat. Tilaajien selvittyä valvonta\nkohdistetaan tilaajiin.\n\nTyösuojelun valvontalain 4 c pykälä on ollut yksi tehokas toimenpide muiden joukossa har-maan talouden ja myös työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumiseksi. Mainittuja ei toivottuja yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan torjua parhaiten työsuojeluviranomaisen eri val-vontatehtävistä tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan lisäksi ulkomaalaisen työvoiman käytön sekä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnalla.\n\nTyösuojeluviranomaisen suorittamassa ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa ulko-maalaisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Valvonta kohdistuu työnantajaan, joka voi olla sijoittautunut Suomeen tai ulkomaille. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on usein työnantajasta, joka lähettää työntekijöitä Suomeen tilapäiseen työhön Euroopan unionin palvelujen tarjonnan vapauden nojalla. Ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa työsuojeluviranomainen valvoo, että ulkomaalaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä Suomessa. Valvonnan tarkoituksena on turvata myös työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso. Valvonta voi pitää sisällään muitakin seikkoja, kuten työpaikan työympäristövalvontaa.\n\nTyösuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu työnantajaan. Työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa valvotaan, että työnantaja noudattaa toiminnassaan työlainsäädäntöä, kuten esimerkiksi työsopimuslakia\n\n(55/2001)\n, työaikalakia\n\n(872/2019)\n\nja vuosilomalakia\n\n(162/2005)\n, sekä alan yleissitovaa työehtosopimusta. Lisäksi valvotaan yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Valvonnan tarkoituksena on turvata työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso, tasapuolinen kohtelu ja työsuhdeturva. Työsuojeluviranomaisen suorittamassa ajo- ja lepoaikavalvonnassa on myös kyse työajan valvonnasta, joten ajo- ja lepoaikavalvonta määritellään perinteisesti osaksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaa.\n\nUlkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnassa valvontaa kannattaa kohdistaa sellaiseen työnantajaan, joka on laiminlyönyt työsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin kuuluvien säännösten noudattamista.\n\nTyösuojeluviranomaisella ei nykyään ole oikeutta saada työsuojelun valvontalain 4 c pykälässä tarkoitettuja tietojoukkoja ulkomaalaisen työvoiman käytön eikä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnan kohdentamista varten. Jos tämä oikeus olisi, työsuojeluviranomainen voisi kohdentaa valvontaa nykyistä tehokkaammin osuviin valvontakohteisiin, mikä lisäisi valvonnan vaikuttavuutta. Samalla valvontaresursseja käytettäisiin vähemmän lainsäädäntöä noudattavien työnantajien valvontaan.\n\nTyösuojeluviranomainen voi hyödyntää tilaajavastuulain, ulkomaalaisen työvoiman käytön ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontansa kohdentamisessa Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa\n\n(1207/2010)\n\ntarkoitettua ilmiöselvitystä ja velvoitteidenhoitoselvitystä. Näitä palveluja hyödyntämällä työsuojeluviranomainen voi jo nykyään saada tietoa useammasta yrityksestä kerralla, eli käytännössä tietojoukon, eli tietoa ”massamuotoisesti” tai ”laajamittaisesti”. Kyseessä ei kuitenkaan tällöin ole työsuojelun valvontalain 4 c pykälässä tarkoitettua tietojoukko.\n\nHarmaan talouden selvitysyksikkö voi laatia työsuojeluviranomaiselle esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kannalta kiinnostavan ilmiöselvityksen. Selvitysyksikkö laatii ilmiöselvityksen aina siten, että ilmiöselvitys on anonyymi, eli siitä ei voi tunnistaa tiettyä yritystä. Ilmiöselvitykset ovat pääsääntöisesti julkisia. Ilmiöselvityksessä kuvatun yritysjoukon yksilöintitiedot ovat kuitenkin selvitysyksikön itsensä tiedossa. Työsuojeluviranomaisella on myös oikeus saada velvoitteidenhoitoselvityksiä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n nojalla muun muassa ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaan. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 5.3 §:n nojalla työsuojeluviranomainen voi pyytää, että selvitysyksikkö laatisi velvoitteidenhoitoselvityksiä ilmiöselvityksessä kuvatun ryhmän perusteella. Tällöin velvoitteidenhoitoselvityksiä koskevassa pyynnössä työsuojeluviranomainen ei yksilöi yrityksiä niiden yksilöintitiedoilla,\nvaan tietyillä ilmiöselvityksessä kuvatuilla ryhmäominaisuuksilla, jotka ilmiöselvityksessä yhdistävät kyseisiä yrityksiä. (Ryhmäominaisuus voisi olla esimerkiksi tietty toimiala tai se, että yritys työllistää niin sanottuja kolmansien maiden kansalaisia.) Selvitysyksikkö luovuttaa tällä perusteella työsuojeluviranomaiselle kerralla useita yksittäisiä yrityksiä koskevia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Velvoitteidenhoitoselvitysten avulla työsuojeluviranomainen voi valita osuvia valvontakohteita esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaan.\n\nYllä kuvatulla tavalla työsuojeluviranomainen voi siis käynnistää samasta ilmiöselvityksestä useita yksilöityjä yrityksiä koskevia velvoitteidenhoitoselvityksiä tietämättä etukäteen yritys-ten yksilöintitietoja. Tämän lisäksi työsuojeluviranomainen voi pyytää selvitysyksiköltä vel-voitteidenhoitoselvityksiä useasta yrityksestä kerralla yksilöimällä kyseiset yritykset etukäteen niiden yksilöintitiedoilla, eli ilman ilmiöselvityksen hyödyntämistä pohjatietona. Velvoitteidenhoitoselvityksiä luovutetaan erilaisissa teknisissä muodoissa. Työsuojeluviranomainen vastaanottaa niitä tällä hetkellä pdf- ja taulukkomuodossa, mutta ei rakenteellisessa muodossa tietojärjestelmäsyistä.\n\nHarmaan talouden selvitysyksikön palvelut tukevat tehokkaasti työsuojeluviranomaisen tilaa-javastuulain, ulkomaalaisen työvoiman käytön ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnan kohdentamista. Palvelut vaikuttavat myönteisesti harmaan talouden, työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan. Työsuojeluviranomainen kohdentaa valvontaa myös muilla perinteisemmillä keinoilla, kuten eri toimialoja ja työelämän eri ilmiöitä koskevan kokemuksensa perusteella sekä vihjetietojen avulla. Valvonnan kohdentamisessa käytettyjen erilaisten keinojen valikoimaa voitaisiin kuitenkin lisätä laajentamalla työsuojelun valvontalain 4 c §:ssä tarkoitettua työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko.\n\n3\n\nTavoitteet\n\nEsityksen tavoitteena on sujuvoittaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Viranomaisten välinen tietojenvaihto luo edellytyksiä myös viranomaisten tehokkaammalle ja oikea-aikaisemmalle valvonnalle ja varhaiselle puuttumiselle.\n\nRikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantia ja tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä tarkennettaisi, jotta Rikosseuraamuslaitos saisi tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot muilta viranomaisilta. Tavoitteena on mahdollistaa sujuva tiedonvaihto poliisin kanssa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tietojen vaihtaminen poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmahdollisuuksiin vankiloihin ja vankilaturvallisuuteen.\n\nEsityksen tavoitteena on tehostaa työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaa mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen. Ulosottolaitos ja Verohallinto voisivat luovuttaa oma-aloitteisesti tietoja esitutkintaviranomaisille epäiltäessä työperäiseen hyväksikäyttöön tai ihmiskauppaan liittyvää rikosta. Verohallinto voisi luovuttaa omasta aloitteestaan tietoja myös työsuojeluviranomaisille. Tältä osin tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaan liittyvien viranomaisten ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.\n\nTyösuojeluviranomaista koskevan työsuojelun valvontalain 4 c pykälän muuttamisen tavoitteena on tehostaa työsuojeluviranomaisen toimenpitein tehtävää työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaa.\n\n4\n\nEhdotukset ja niiden vaikutukset\n\n4.1\n\nKeskeiset ehdotukset\n\nLaki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa\n\nEsityksellä sujuvoitettaisi Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuteen torjumiseksi.\n\nLisäksi ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voisi selvittää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi taikka muuksi toimintapaikaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen pyytämällä keskusrikospoliisilta lausunto asiassa.\n\nMuilta viranomaisilta saatavien tietojen osalta esityksen tavoitteena on täsmentää nykyistä sääntelyä siten, että sosiaali- ja terveyshuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja että Maahanmuuttovirastolta voitaisi saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta.\n\nUlosottokaari\n\nEsityksellä laajennettaisiin ulosottomiehen mahdollisuutta antaa tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle myös silloin, kun kyse olisi työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvistä rikosepäilyistä.\n\nLisäksi ulosottorekisterin sisältöä selkeytettäisi siten, että ulosottorekisteriin voidaan sisällyttää myös sellaisia tietoja, jotka on saatu toisen viranomaisen oma-aloitteisen tietojen luovuttamisen seurauksena.\n\nLaki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta\n\nVerohallinnolle ehdotetaan mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti verotustietoja esitutkintaviranomaisille silloin, kun kyse olisi työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyvistä rikosepäilyistä.\n\nLisäksi Verohallinnon mahdollisuutta luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti työsuojeluviranomaiselle laajennettaisi siten, että jatkossa Verohallinto voisi luovuttaa tietoja myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi.\n\nLaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta\n\nTyösuojelun valvontalain 4 c pykälä muutettaisiin kokonaisuudessaan siten, että työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada tietojoukkoja tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamisen lisäksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseen.\n\nEsityksellä laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten. Työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten säilyisi ennallaan. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamista varten koskisi Verohallinnolta saatavia tietojoukkoja.\n\n4.2\n\nPääasialliset vaikutukset\n\n4.2.1\n\nTaloudelliset vaikutukset\n\nEsityksellä ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia viranomaisiin. Esityksellä olisi kuitenkin vaikutusta erityisesti keskusrikospoliisin resursseihin.\n\nEsityksestä johtuvat tehtävät hoidettaisi kuitenkin viranomaisten nykyisten määrärahojen puitteissa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että uusien kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden myötä tulevat tehtävät resursoidaan pääsääntöisesti luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla nykyisten tehtävien hoitamista.\n\nEhdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisi viranomaisten välistä tietojenvaihtoa nykyisten tehtävien ja tietojärjestelmien puitteissa, eikä esityksen siten arvioida edellyttävän lisäresursseja.\n\nTyöperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi oma-aloitteisesti luovutettavia tietoja koskevat ehdotukset voivat kuitenkin edellyttää viranomaisessa henkilöstön osaamisen lisäämistä tai ohjeistusta esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.\n\nEhdotus Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa työnantajan tai muun toimintavelvollisuuspaikan mahdollisista kytköksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen olisi kokonaan uutta sääntelyä ja sillä olisi vaikutusta keskusrikospoliisin resursseihin. Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että keskusrikospoliisille tehtävien työnantajia koskevien lausuntopyyntöjen määrä voisi vuositasolla olla noin 400–500 kappaletta. Keskusrikospoliisi on arvioinut lausuntopyynnöistä johtuvaa mahdollista resurssitarvetta suhteessa keskusrikospoliisilla jo nykyisin oleviin vastaaviin tehtäviin. Esityksestä johtuva arvioitu lausuntojen määrä vaikuttaisi kuitenkin olevan merkittävästi suurempi, kuin mitä esimerkiksi turvallisuusselvityslain\n\n(726/2014)\n\nmukaiset lausuntomäärät. Esityksessä ehdotettu lausuntojen antaminen vaatisi tiedonkeruuta. Lisäksi tiedonkeruuta tulisi tehdä myös lausuntopyynnössä yksilöityyn yritykseen tai yhteisöön\nliittyviin henkilöihin kohdistuvina rekisteritarkastuksina. Keskusrikospoliisi on arvioinut, että jo pelkästään arvioidun lausuntopyyntöjen määrän perusteella ehdotus edellyttäisi keskusrikospoliisilta huomattavaa resurssien suuntaamista. Vaikka yhden lausuntopyynnön käsitteleminen voisi suppeillaan viedä työaikaa noin tunnin verran, voisi kuitenkin yksittäisen lausuntopyynnön käsittely edellyttää myös huomattavaa jatkoselvittelyä ja lisätiedon keräämistä, jolloin käsittelylle on varattava merkittävästi enemmän aikaa. Keskusrikospoliisi onkin arvioinut, että lausuntoasian käsittely voisi laajemmissa tapauksissa vaatia jopa useampia työpäiviä. Viranomaisilla ei myöskään ole olemassa tietojärjestelmää, jolla lausuntopyynnön käsittelyä voitaisi nopeuttaa esimerkiksi rekisteritarkastuksien tekemiseen eri järjestelmien välillä.\n\nEsityksestä voidaan edellä todetuin perustein arvioida aiheutuvan resurssivaikutuksia keskusrikospoliisille. Keskusrikospoliisin arvion perusteella yhden lausuntopyynnön käsittely voisi vaatia resursseja yhdestä tunnista esimerkiksi kahteen päivään. Pienimmillään Rikosseuraamuslaitoksen arvioiman lausuntopyyntömäärän käsittely voisi siten viedä aikaa keskusrikospoliisissa noin 400 tuntia, joka vastaisi noin 0,2-0,3 henkilötyövuotta. Vaikutus voisi kuitenkin olla myös suurempi, esimerkiksi mikäli arvioidusta 400-500 lausuntopyynnöstä noin puolet vaatisi laajempaa kahden päivän selvitystyötä, voitaisi arvioida, että lausuntopyyntöjen aiheuttama lisätyö voisi olla jopa noin 2-2,5 henkilötyövuotta (1htv = noin 85 000 euroa/vuosi).\n\nKeskusrikospoliisin resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta olisi keskeistä, että lausuntojen käsittelyyn olisi saatavilla sitä tukevat tietojärjestelmät. Esimerkiksi turvallisuusselvitysten osalta turvallisuusrekisterin ja poliisin tietojärjestelmän tiedot vertautuvat tietyissä määrin suoraan toisiinsa, ja vain ne, joissa on osumia, tulevat keskusrikospoliisille lausuttaviksi. Esityksessä tarkoitetun lausuntopyynnön käsittelemiseksi keskusrikospoliisi on katsonut, että sillä voisi olla esimerkiksi rajattu näkymä Rikosseuraamuslaitoksen järjestelmään siltä osin, kuin kyse olisi lausuntopyynnön käsittelemiseksi tarvittavien rekisteritietojen tarkastamisesta.\n\n4.2.2\n\nVaikutukset yrityksiin\n\nEhdotus työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamisesta vaikuttaisi välillisesti myönteisesti lakisääteisiä velvollisuuksiaan noudattavien yritysten toimintaan. Työsuojeluviranomainen voisi kohdentaa valvontaa aiempaa osuvammin lakisääteisiä velvollisuuksiaan laiminlyöviin yrityksiin, jolloin tällaisten yritysten kiinnijäämisriski kasvaisi. Työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaa tehostamalla lakisääteisiä velvoitteita noudattavien yritysten kilpailuasetelma paranisi verrattuna niihin yrityksiin, jotka ovat saaneet perusteetonta taloudellista hyötyä eri velvoitteiden laiminlyönnillä.\n\nSamalla työsuojeluviranomaisen valvontaresursseja käytettäisiin vähemmän lainsäädäntöä noudattavien yritysten valvontaan, mikä vapauttaisi näissä yrityksissä tarkastuksiin kuluvia resursseja ja työaikaa. Kun työsuojeluviranomainen kuitenkin jatkossakin tarkastaisi myös lainsäädäntöä noudattavia yrityksiä, nämä yritykset hyötyisivät edelleen tarkastuksiin liittyvistä eduista, kuten työnantajan ja työntekijöiden yhteistyön vahvistamisesta, tiedon lisäämisestä ja laiminlyöntien ja epäkohtien ennaltaehkäisystä.\n\n4.2.3\n\nVaikutukset viranomaisten toimintaan\n\n4.2.3.1\n\nVaikutukset viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon ja rikoksentorjuntaan\n\nEhdotettu muutos täsmentää Rikosseuraamuslaitoksen oma-aloitteista tietojen luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi, ei arvioiden mukaan merkittävällä tavalla lisäisi Rikosseuraamuslaitoksen poliisille luovuttamien tietojen määrää. Sääntelyn täsmentämisellä arvioitaisi kuitenkin olevan vaikutusta siihen, että Rikosseuraamuslaitos luovuttaisi tarvittavat tiedot jatkossa oikea-aikaisemmin ilman, että tietojen luovuttaminen tapahtuisi vasta poliisin tietopyynnön perusteella. Muutoksen arvioidaan myös lisäävän Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välistä yhteistyötä.\n\nEhdotus Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa työnantajan mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen lisäisi viranomaisten välistä yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.\n\nEhdotukset oma-aloitteisen tietojen luovuttamisen mahdollistamisesta työsuojeluviranomaiselle sekä esitutkintaviranomaisille parantaisivat mahdollisuuksia tehostaa työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaa mahdollistamalla toisen viranomaisen tekemien havaintojen luovuttamisen toimivaltaiselle viranomaiselle. Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnassa on viranomaisen tehtävien hoitamisen kannalta merkitystä sillä, että tieto työperäiseen hyväksikäyttöön mahdollisesti liittyvistä havainnoista saadaan riittävän hyvissä ajoin. Tämä siksi, että hyväksikäyttöön liittyy kansainvälisiä kytköksiä ja esimerkiksi asianosaiset voivat poistua maasta taikka olla muutoin hankalasti tavoitettavissa. Siten mahdollisten tutkintatoimenpiteiden kannalta on tärkeää, että asian selvittämiseen päästään aikaisessa vaiheessa.\n\nArvioiden mukaan ulosottomenettelyssä työperäistä hyväksikäyttöä koskevia havaintoja todennäköisesti tehdään, mutta määrät ainakin tällä hetkellä ovat varsin pieniä. On arvioitu, että esitutkintaviranomaisille työperäistä hyväksikäyttöä koskevien rikosepäilyjen johdosta luovutettavissa tiedoissa voitaisi puhua muutamista tapauksista vuodessa.\n\nVerohallinnon osalta ehdotetut muutokset täsmentävät nykyisiä säädöksiä. Verohallinto luovuttaa jo nykyisellään oma-aloitteisesti tietoja työsuojeluviranomaiselle, ja nyt ehdotettavien muutosten osalta voidaan arvioida, että Verohallinnolla on jo sekä osaamista että tarvittavia sisäisiä prosesseja tietojen luovuttamiseksi työsuojeluviranomaiselle.\n\nTyösuojeluviranomaisen tiedonsaantia koskeva ehdotus olisi osa laajempia työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaan tähtääviä viranomaisten tiedonvaihtoa parantavia toimenpiteitä. Keskeisin muutos oikeustilaan olisi se, että Verohallinto voisi luovuttaa työsuojeluviranomaiselle tilaajavastuulain, työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi kerralla eräitä tietoja sellaisista yrityksistä, jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita, tai joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä Ehdotettavan pykälän muutoksen johdosta työsuojeluviranomainen voisi kohdentaa tilaajavastuulain, ulkomaalaisen työvoiman käytön ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaa nykyistä\ntehokkaammin osuviin valvontakohteisiin, mikä lisäisi valvonnan vaikuttavuutta. Pykälän muutos myös lisäisi työsuojeluviranomaisen ja Verohallinnon yhteistyötä. Työsuojeluviranomainen käyttäisi oikeuttaan saada tietojoukkoja ensisijaisesti silloin, kun työsuojeluviranomainen aikoisi valita valvontakohteita itsenäisesti.\n\nVerohallinnolle työsuojeluviranomaisen laajentuva tiedonsaantioikeus merkitsisi lisää hallin-nollista työtä. Työsuojeluviranomaiselle luovutettaisiin tietojoukkoja kuitenkin vain siltä osin, kuin niitä olisi mahdollista olemassa olevien Verohallinnon tietoaineistojen ja tietojärjestel-mien avulla muodostaa ja luovuttaa ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.\n\nViranomaisten tiedonvaihdon tehostamisella viranomaiset voivat entistä paremmin havaita ja puuttua harmaan talouden toimintaan. Ehdotuksilla kavennetaan harmaan talouden toimijoiden liikkumatilaa ja esityksellä voidaan lisätä harmaata taloutta harjoittavien yritysten kiinnijäämisriskiä.\n\nEsityksen tiedonvaihtoa koskevien muutosten arvioidaan edellyttävän, että viranomaiset keskenään sopivat tarvittavista käytännöistä tietojen vaihtamiseksi.\n\nOikea-aikaisella ja oma-aloitteisella tietojen luovuttamiselle voitaisi tehostaa rikoksentorjuntaa ja sitä tekevien viranomaisten tehtävien hoitamista, sekä edistää viranomaisen resurssien tehokkaampaa suuntaamista.\n\n4.2.3.2\n\nVaikutukset viranomaisten tiedonhallintaan, tiedonvaihdon yhteentoimivuuteen ja tietosuojaan\n\nEsityksellä ei ehdoteta muutoksia viranomaisten nykyisiin tehtäviin. Ehdotukset koskevat sellaisia tietolajeja, joita kyseessä olevat viranomaiset voivat käsitellä jo voimassa olevan sääntelyn puitteissa.\n\nEsityksellä parannetaan tiedonvaihdon oikeudellista yhteentoimivuutta erityisesti oma-aloitteisen luovuttamisen täsmällisellä ja tarkkarajaisella säätämisellä, jonka johdosta viranomaisilla olisi tarvittava säädösperusta luovuttaa salassa pidettävää tietoa oma-aloitteisesti toiselle viranomaiselle. Esityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu tiedonvaihdon yhteentoimivuuden haasteina myös esimerkiksi viranomaisten prosessien erilaisuus sekä tietoa koskevien yhteisten määritelmien ja tiedon jakamisen teknisten ratkaisujen puute. Esitys ei kuitenkaan sisällä ehdotuksia tekniselle taikka semanttiselle yhteentoimivuudelle, esimerkiksi viranomaisten tietojärjestelmille.\n\nTiedonhallintalaissa säädetään viranomaisten tiedonhallinnasta. Esityksellä ei kuitenkaan arvioida olevan suoria vaikutusta viranomaisten tiedonhallintaan taikka tietojärjestelmiin, sillä ehdotukset eivät edellyttäisi uusia tietojärjestelmiä taikka muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin.\n\nEsityksessä ehdotetuilla tiedonanto- ja -saantioikeuksilla voi kuitenkin olla vaikutuksia viranomaisten tiedonhallintamalleihin siltä osin, kun kyse olisi uusien tietolajien luovuttamisesta nykyisin voimassa olevaan sääntelyyn nähden. Uusia tietolajeja sisältyy esityksen 1. lakiehdotuksen 16 a §:ään, ja 2., 3. ja 4. lakiehdotukseen. Esityksen 1. lakiehdotuksen 16 a §:n osalta on arvioitu, että viranomaisten nykyisten tietojärjestelmien puitteissa Rikosseuraamuslaitoksen tekemä lausuntopyyntö ja keskusrikospoliisin sen perusteella antama lausunto tapahtuisivat käytännössä sähköpostin välityksellä. Mikäli 16 a §:ssä tarkoitettuja lausuntopyyntöjä tultaisi tekemään valmistelussa arvioitu määrä, eli noin 400-500 lausuntopyyntöä vuodessa, voisi kysymys olla tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetuista vakiomuotoisista ja säännönmukaisesti luovutettavista tiedoista, joita voitaisi luovuttaa teknisen rajapinnan avulla. Esityksen 2. lakiehdotuksessa muutos nykytilanteeseen\nolisi se, että ulosottomies voisi luovuttaa esitutkintaviranomaisille tietoja myös työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvistä rikoksista. Jo voimassa olevankin sääntelyn puitteissa ulosottomies voi luovuttaa esitutkintaviranomaisille muita rikoksia koskevia tietoja. Esityksen 3. ja 4. lakiehdotuksessa niin ikään laajennettaisi nykyisellään luovutettaviin tietoihin nähden luovutettavia tietosisältöjä. Esityksen 2. ja 3. lakiehdotuksessa kysymys on oma-aloitteisesti luovutettavista tiedoista, joissa lähtökohtaisesti sekä tietojen luovutus että luovutettavat tietosisällöt edellyttävät tapauskohtaista harkintaa sen osalta, millaiseen viranomaisen tekemään havaintoon oma-aloitteinen luovuttaminen perustuu ja mitkä tiedot kyseisen havainnon osalta luovutetaan. Esityksen 4. lakiehdotuksessa puolestaan tietojoukkoa koskeva tietopyyntö tulee ehdotetussa pykälässä määritetyillä tavoilla rajata kulloinkin kyseessä olevan valvonnan kohdentamista koskevan tarpeen mukaisesti.\n\nVaikka viranomainen luovuttaisi tietoja esityksessä ehdotetun mukaisesti myös omasta aloitteestaan, olisi myös silloin, samalla tavoin kuin toisen viranomaisen pyynnön perusteella tietoja luovutettaessa, huolehdittava viranomaisen sisäisten prosessien selkeydestä sen osalta, kenellä on oikeus arvioida tietojen luovuttamisen edellytyksiä ja tapoja.\n\nJulkisuuslaissa säädetään viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta ja salassa pidosta sekä viranomaisen tietojen luovuttamisesta. Ehdotuksissa on kyse sellaisten salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, joiden luovuttamisesta tulee erikseen säätää lailla.\n\n4.2.4\n\nVaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä ihmisryhmiin\n\n4.2.4.1\n\nVaikutukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan\n\nRikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevilla ehdotuksilla olisi vaikutusta rekisteröityjä koskevien tietojen käsittelyyn. Ehdotukset eivät sisällä uusia henkilötietolajeja suhteessa nykyiseen, vaan ehdotusten vaikutukset rajoittuisivat koskemaan sitä, milloin ja kenen osalta Rikosseuraamuslaitos olisi oikeutettu kyseisiä tietoja käsittelemään.\n\nEsityksen 1. lakiehdotuksen 16 §:ään ehdotetut muutokset koskisivat tuomittuja, vankeja ja tutkintavankeja. Voimassa olevan sääntelyn mukaan tietoja on voitu pyytää rikoksesta epäillyn (16 §:n 1 momentin 6 kohta) osalta, eli silloin, kun henkilöstä on laadittu yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista varten seuraamusselvitys tai rangaistusajan suunnitelma taikka valmisteltu muu tuomiota edeltävä toimenpide tai lausunto. Muutoksen myötä tietoja voitaisi pyytää paitsi ennen tuomiota myös tuomion tai vangitsemisen jälkeen. Ehdotettu muutos sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen saamisesta (16 §:n 2 momentin 3 kohta) koskisi tuomittuja, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että Rikosseuraamuslaitos voisi ottaa tiedot tarvittavin osin huomioon jo ennen rangaistuksen täytäntöönpanon alkamista, kun voimassa olevan sääntelyn puitteissa tiedot voidaan saada pyynnöstä vasta rangaistuksen täytäntöönpanon alkamisen jälkeen. Muutoksilla ei siten voisi arvioida olevan merkittäviä\nvaikutuksia rekisteröidyn näkökulmasta.\n\nUlosottolaitosta ja Verohallintoa koskevien ehdotusten tietojen oma-aloitteisen luovuttamisen mahdollistamisesta työsuojeluviranomaiselle ja esitutkintaviranomaiselle vaikutukset kohdistuisivat rekisteröityihin, jotka toimivat elinkeinoharjoittajina ja työnantajan asemassa tilanteissa, joissa viranomainen havaitsee joko työsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin liittyviä laiminlyöntejä taikka rikokseen viittaavia seikkoja. Verohallinnon osalta henkilötietojen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle koskisi pääsääntöisesti esimerkiksi yksityisen elinkeinoharjoittajan toiminimeä ja y-tunnusta. Työsuojeluviranomaiselle luovutettaviin tietoihin voisi kuitenkin sisältyä esimerkiksi työntekijöiden henkilötietoja silloin, kun niissä olisi kysymys työntekijälle maksettua palkkaa koskevasta epäillystä työnantajan laiminlyönnistä, jonka johdosta tietoja työsuojelulle luovutetaan. Ehdotuksissa on pääsääntöisesti kyse työnantajia koskevista tiedoista, jotka eivät ole henkilötietoja,\neikä niillä siten olisi vaikutusta rekisteröityihin. Vaikutukset eivät siten koskisi rekisteröityjä laajasti tai yleisesti, vaan vaikutusten voidaan arvioida rajautuvan pieneen osaan rekisteröityjä, jotka toimivat joko työnantajana toimivassa yrityksessä vastuullisessa asemassa taikka harjoittavat toimintaansa yksityisinä elinkeinoharjoittajina työnantajana, ja joiden toiminnassaan voidaan arvella laiminlyövän työnantajalle laissa säädettyjä velvollisuuksia. Tämän lisäksi henkilötiedot voisivat koskea myös epäillyn hyväksikäytön uhrin tietoja siltä osin, kuin viranomaisella olisi tiedot halussaan ja ne voitaisi ehdotetun sääntelyn puitteissa luovuttaa, esimerkiksi epäillyn rikoksen esitutkintaa varten. Näissä tilanteissa voitaisi arvioida, että ehdotettu sääntely parantaisi epäillyn rikoksen taikka työnantajan laiminlyönnin kohteeksi joutuneen asemaa ja oikeuksien toteutumista. Ehdotetuilla muutoksilla arvioitaisi siten olevan vain vähäisiä merkityksiä rekisteröityjen henkilötietojen\nsuojaan, sillä henkilötietojen luovuttaminen olisi mahdollista ainoastaan silloin, kun kysymys olisi ehdotetuissa säännöksissä rajatuista tapauksista ja että kyseinen viranomainen on omassa toiminnassaan havainnut sellaista, jonka perusteella voidaan olettaa, että kysymys olisi joko työsuojeluviranomaisen taikka esitutkintaviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarvittavista tiedoista. Ehdotettavan työsuojelun valvontalain 4 c pykälän vaikutuksia yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen suojaan voisi pitää vähäisinä. Ehdotus kohdistuisi pääasiallisesti yritys- ja yhteisöjärjestelmään rekisteröitäviin yksiköihin. Työsuojeluviranomaisen saamissa tietojoukoissa olisi kuitenkin mukana myös henkilötietoja, esimerkiksi jos yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröity yksikkö olisi yksityinen elinkeinonharjoittaja. Henkilötietoja voi esiintyä myös yritysten nimissä. Lisäksi työsuojeluviranomainen saisi yritysten todellisten omistajien yksilöintitiedot. Työsuojeluviranomainen\nolisi ehdotuksen mukaisesti velvollinen rajaamaan tietojoukkoa yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Työsuojeluviranomaisen tulee siten tietojoukkoa rajaamalla varmistaa, ettei tietojoukkoon sisälly henkilötietoja enempää, kuin kyseisessä tapauksessa valvonnan kohdentamiseksi on välttämätöntä.\n\n4.2.4.2\n\nVaikutukset muihin perusoikeuksiin\n\nTyösuojelun valvontalain 4 c pykälän muutoksen tavoitteena on, että se vaikuttaisi myönteisesti perustuslain 18 §:ssä tarkoitettuun työvoiman suojeluun ja 7 §:ssä tarkoitettuun jokaisen oikeuteen henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Muutoksen voi nähdä tukevan välillisesti myös perustuslain 18 §:ssä tarkoitettua elinkeinonvapautta, kun lakisääteisiä velvoitteita noudattavien yritysten kilpailuasetelma paranisi verrattuna niihin yrityksiin, jotka ovat saaneet perusteetonta taloudellista hyötyä eri velvoitteiden laiminlyönnillä.\n\n4.2.4.3\n\nIhmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset\n\nRikosseuraamuslaitosta koskevilla ehdotuksilla olisi vaikutusta vankeihin, tuomittuihin ja tutkintavankeihin. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen\n\nRikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2023, Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja -sarja. Saatavilla\n\nhttps://www.rikosseuraamus.fi/material/sites/rise_ja_rskk_yhteiset/dokumentit/qgn6jsfk2/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2023.pdf\n\nmukaan vangeista suurin osa on miehiä, naisia oli vuonna 2023 vain noin 8 prosenttia vangeista. Vuonna 2023 vankeusvankien keski-ikä oli 37,5 vuotta ja tutkintavankien 35,4 vuotta. Vankeusvangeista 10 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 14 prosenttia 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tutkintavangeista alle 25-vuotiaita oli 19 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus\nvangeista on noin 18 prosenttia.\n\nMerkittävin vaikutus ehdotetuista muutoksista olisi sillä, että jatkossa Rikosseuraamuslaitos voisi pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja jo ennen täytäntöönpanon alkamista tehtävään rangaistusajan suunnitelman laadintaan. Vangin näkökulmasta ehdotettu muutos parantaisi mahdollisuutta saada tarvitsemiaan tukitoimia täytäntöönpanon aikana, sillä niiden tarve voitaisi ottaa huomioon jo suunnitelman laadinnan yhteydessä ja siten myös esimerkiksi sijoituspaikan valinnassa.\n\nEsityksessä ehdotetut muutokset eivät kohdistuisi kansalaisiin yleisesti. Vaikutukset rajoittuisivat Rikosseuraamuslaitosta koskevien ehdotusten osalta vankeihin, tuomittuihin ja tutkintavankeihin, sekä vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajana toimiviin. Lisäksi vaikutuksia olisi sekä Ulosoton että Verohallinnon osalta elinkeinoharjoittajiin, joilla on työntekijöitä ja joiden osalta tehdään havaintoja työnantajan laissa säädettyjen velvoitteiden laiminlyönneistä taikka hyväksikäytöstä.\n\nTyönantajina toimivien elinkeinoharjoittajien lisäksi muutoksilla olisi välillisiä vaikutuksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhrien asemaan.\n\nEhdotuksilla pyritään parantamaan viranomaisten mahdollisuutta selvittää ja tutkia epäiltyä hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa ja sitä kautta parantamaan työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhrien tilannetta.\n\nTietojen oma-aloitteisen luovuttamisen työsuojeluviranomaiselle voidaan arvioida auttavan hyväksikäytön uhrien tilannetta. Työperäisessä hyväksikäytössä ja ihmiskaupassa on kyse tilanteista, joissa uhri on alisteisessa asemassa tekijään nähden, eikä uhrilla useinkaan ole mahdollisuuksia ilmoittaa asiasta viranomaisille. Tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen mahdollistaa sen, että työsuojeluviranomainen saa ajoissa tiedon toisen viranomaisen tekemästä havainnosta ja voi tarvittaessa ryhtyä valvontatoimiin asian selvittämiseksi.\n\nEhdotuksilla pyritään välillisesti vahvistamaan hyväksikäytön uhrien oikeuksien toteutumista. Hyväksikäytön uhrin näkökulmista ehdotetut muutokset havaintotiedon oma-aloitteisesta luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle mahdollistavat sen, että työsuojeluviranomaisella on paremmat mahdollisuudet kohdentaa valvontaa ja sitä kautta myös havaita mahdollista hyväksikäyttöä ja puuttua siihen.\n\nEhdotuksilla laajentaa esitutkintaviranomaisille oma-aloitteisesti luovutettavat tiedot kattamaan myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevia rikosepäilyjä parannettaisi niin ikään mahdollisen rikoksen uhriksi joutuneen asemaa ja oikeuksien toteutumista saattamalla epäily mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esitutkintaviranomaisen tietoon. Työperäinen hyväksikäyttö, myös sen lievemmät muodot, voivat liittyä ihmiskauppaan ja toisaalta hyväksikäytön eri muotoja voi esiintyä myös yhtä aikaa ja päällekkäin. Uhrin näkökulmasta on siten merkityksellistä, että viranomainen voi ilmoittaa epäilemästään rikoksesta kaikkien työperäistä hyväksikäyttöä osoittavien rikosten osalta, koska hyväksikäyttöön voi liittyä myös vakavampia muotoja, joita viranomainen ei välttämättä pysty omassa tehtävässään havaitsemaan tai tunnistamaan.\n\n5\n\nMuut toteuttamisvaihtoehdot\n\nEsityksen valmistelussa on selvitetty muita toteutusvaihtoehtoja, joilla voitaisi sujuvoittaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.\n\nLailla säätämisen sijasta tietojenvaihtoa olisi yleisesti mahdollista sujuvoittaa myös viranomaisten yhteistyön lisäämisellä, sisäisillä ohjeistuksilla taikka tulkintakäytännöillä. Selvityksissä on kuitenkin noussut esiin tarve sille, että viranomaisten tietojenvaihdosta, erityisesti oma-aloitteisesta tietojenvaihdosta, säädettäisi riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti laissa, että voitaisi välttää tietojen luovuttamista ja saamista koskevien tulkintojen vaikeus ja erilaisuus eri viranomaisissa.\n\nLausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa oli mukana myös ehdotus niin sanottujen havaintotietojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta. Salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen liittyviä eri selvityksissä esiin nousseita haasteita käytännön viranomaistyössä voisi olla mahdollista helpottaa siten, että eri viranomaisilla olisi paremmin tietoa toisilla viranomaisilla olevista tiedoista, jolloin kyseinen viranomainen voisi omia tiedonsaantioikeuksiaan käyttäen pyytää tietoja siltä viranomaiselta, jolla tarvittavat tiedot ovat. Lausuntopalautteen perusteella myös tallaisten suppeampien salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen liittyisi kuitenkin viranomaistoiminnan näkökulmasta sellaisia tulkintahaasteita, ettei ehdotusta pidetty mahdollisena käytännössä soveltaa. Ulosottolaitos nosti ehdotusta koskevassa lausunnossaan esiin tulkintahaasteista ensinnäkin sen, ettei sillä ole asiantuntemusta arvioida työsuojeluviranomaisille tarpeellisia havaintotietoja,\neikä niiden arvioiminen myöskään liity ulosottotehtävien hoitamiseen. Toiseksi haasteeksi tietojen luovuttamisen osalta lausunnossa nostettiin kotirauhan piirin suojaan kuuluvien havaintojen rajaaminen luovutettavien havaintotietojen ulkopuolelle, sillä ulosottomiehen on käytännössä todella hankalaa arvioida pysyväisluonteeseen asumiseen käytettyä tilaa. Myös havaintotietojen vastaanottamisen näkökulmasta lausuntopalautteessa ehdotusta pidettiin liian suppeana, ja katsottiin että se voisi lisätä työsuojeluviranomaisen työtä siltä osin, että se joutuisi havaintotiedon saatuaan vielä erikseen pyytämään Ulosottolaitokselta tarkempia tietoja (Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnot).\n\nTyösuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko\n\nEsityksen valmistelun aikana sosiaali- ja terveysministeriö kysyi aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilta, miltä eri viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta työsuojeluviranomainen tarvitsisi tietojoukkoja valvonnan kohdentamiseen. Verohallinnon lisäksi tuli esiin tarve saada tietojoukkoja myös eräiltä muilta viranomaisilta. Esityksen valmisteluaikataulun puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta näiden tietotarpeiden selvittämiseen ja asiaan on mahdollista palata myöhemmin. Valmistelun aikana kuitenkin todettiin, että työsuojeluviranomainen voi saada tietojoukon jo ainakin Oikeusrekisterikeskukselta konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun lain\n\n(137/2004)\n\n9 §:n nojalla. Voimassa oleva lainsäädäntökin voi siten joskus riittää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämiseen. Tämä edellyttää toisten viranomaisten lakisääteisten tehtävien ja olemassa olevien tiedonsaantioikeuksien entistä parempaa tuntemista.\n\n5.1\n\nVaihtoehdot ja niiden vaikutukset\n\nViranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittaminen muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla olisi mahdollista niiden viranomaisten ja tietojen osalta, joista on jo riittävällä tasolla säädetty. Tämän vuoksi ainakin uusista salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevista toimivaltuuksista on säädettävä nimenomaisesti lailla.\n\n6\n\nLausuntopalaute\n\nLausunnon antoivat seuraavat tahot: Akava ry, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Insinööriliitto IL ry, keskusrikospoliisi, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, oikeuskansleri, Poliisihallitus, Rikosseuraamuslaitos, sisäministeriö, STTK ry, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Yrittäjät ry, Syyttäjälaitos, tietosuojavaltuutetun toimisto, Ulosottolaitos, Vaasan yliopisto, valtiovarainministeriö ja Verohallinto.\n\nLausunnonantajat kannattivat esityksen tavoitteita tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tehokas tiedonvaihto nähdään useissa lausunnoissa keskeisenä erityisesti viranomaisten valvonnan kohdentamiselle ja rikosten torjumiseksi. Useammassa lausunnoissa nostettiin kuitenkin tarpeita tiedonvaihtoa koskevien ehdotusten täsmentämiseksi.\n\nLausuntopalaute ehdotuksista vankilaturvallisuuden parantamiseksi (1. lakiehdotus)\n\nErityisesti oikeuskansleri, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, tietosuojavaltuutetun toimisto ja sosiaali- ja terveysministeriö painottivat lausunnoissaan tarvetta esityksen jatkovalmistelussa tarkentaa ehdotuksia viranomaisen salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta ja niiden kytkemisestä tietojen tarpeellisuuteen taikka välttämättömyyteen (1. lakiehdotuksen 19 §) perustuslakivaliokunnan vakiintunut lausuntokäytäntö huomioiden.\n\nRikosseuraamuslaitos, Poliisihallitus, sisäministeriö ja keskusrikospoliisi pitivät tarpeellisena täsmentää myös ehdotusta Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää lausuntoa keskusrikospoliisilta (1. lakiehdotuksen 16 a §). Erityisesti säännöskohtaisia perusteluita tulisi täydentää sen osalta, mitä henkilötietoja lausunnon antamiseksi voidaan käsitellä. Myös lausuntoa koskevaa mahdollista asianosaisjulkisuuden rajoittamista tulisi vielä tarkentaa. Sekä keskusrikospoliisi että Poliisihallitus huomauttivat myös, etteivät rahanpesurekisterin tiedot olisi tässä yhteydessä käytettävissä. Lisäksi Poliisihallitus ja keskusrikospoliisi nostivat esiin ehdotuksen resurssivaikutukset keskusrikospoliisille sekä lausuntojen antamisessa tarpeellisen tietojärjestelmän puuttumisen.\n\nRikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja (1. lakiehdotuksen 16 §) osalta lausunnoissa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että voimassa olevaa pykälätekstiä ei ole korjattu vastaamaan nykyistä tilannetta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueille.\n\nLausuntopalaute ehdotuksista työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehosta-miseksi (2., 3. ja 4. lakiehdotus)\n\nUseampi lausunnonantaja piti hyvänä, että tietoja voidaan luovuttaa työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi ja siten torjua hyväksikäyttöä ja myös parantaa rehellisesti toimivien työnantajien asemaa markkinoilla.\n\nUlosottokaarta koskevaa ehdotusta tietojen oma-aloitteisesta luovuttamista rikosepäilyn johdosta esitutkintaviranomaisille (2. lakiehdotuksen 72 §) pidettiin tarpeellisena tarkentaa jatkovalmistelussa siten, että siinä edelleen viitattaisi voimassa olevan säännöksen mukaisesti ulosottokaaren 70 §:n 1 momentin 1 kohtaan.\n\nEhdotettu ulosottomiehen mahdollisuus luovuttaa niin sanottuja havaintotietoja työsuojeluviranomaiselle ei saanut lausuntopalautteessa tukea. Ulosottolaitos piti ehdotuksen soveltamista hankalana, jopa mahdotonta, soveltaa käytännössä. Työsuojeluviranomainen puolestaan piti ehdotusta tarpeellisena, mutta katsoi, että luovutettavat tiedot olisi ehdotuksessa rajattu liian suppeiksi työsuojeluviranomaisen valvontatehtävien kannalta.\n\nVerohallinnon oma-aloitteista (3. lakiehdotuksen 18 §) tietojen luovuttamista koskevan ehdotuksen osalta oikeuskansleri, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, sosiaali- ja terveysministeriö, ja tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnittävät huomiota siihen, että ehdotus on hankalasti yhteensovitettavissa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön kanssa. Myös muutama muu lausunnonantaja tuki näitä huomioita. Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että esityksessä tulisi perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön haastaminen perustella avoimesti ja myös oikeudellisesti erityisen kattavasti, myös eurooppalainen, vastaava tulkintakäytäntö arvioiden.\n\nVerohallinto ja valtiovarainministeriö kiinnittivät huomiota ehdotukseen työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada tietojoukko Verohallinnolta (4. lakiehdotuksen 4 c §) ja pitivät tarpeellisena jatkovalmistelussa muokata ehdotusta siten, että työsuojeluviranomaisen tehtävänä olevaa tietojoukon rajaamista selkeytetään.\n\nMuut esitystä koskevat huomiot\n\nValtiovarainministeriö kiinnittää lisäksi huomiota esityksen mahdollisiin vaikutuksiin viranomaisten tiedonhallintaan. Esityksessä tulisikin arvioida, mikä merkitys esityksessä ehdotettavalla sääntelyllä olisi kohteena olevien tiedonhallintayksiköiden tiedonhallintamalleissa kuvattuihin tiedonanto- tai tiedonsaantioikeuksiin.\n\nLausuntopalautteen huomioiminen esityksen jatkovalmistelussa\n\nRikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevia ehdotuksia on lausuntopalautteen johdosta tarkennettu ja täydennetty. Työnantajien tietojen käsittelyn osalta on pykäläkohtaisia perusteluja täydennetty sen osalta, milloin kysymys on yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesta käsittelystä (4, 7 ja 8 §), ja milloin työnantajaa koskevia henkilötietoja voisi tulla käsiteltäväksi rikostorjuntaperustaisesti (16 a §).\n\nEsitykseen on lausuntopalautteen johdosta lisätty teknisluontoiset korjaukset Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain 16 §:n 2 momenttiin.\n\nEhdotusta Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää lausuntoa keskusrikospoliisilta on täydennetty siten, että lausuntoa voisi pyytää paitsi työnantajasta, myös muusta toimintavelvollisuuspaikasta. Jatkovalmistelussa on arvioitu, että tehty lisäys ei kuitenkaan lisäisi arvioitujen lausuntopyyntöjen määrää.\n\nLisäksi ehdotuksesta keskusrikospoliisille aiheutuvia resurssivaikutuksia on täydennetty ja tarkennettu.\n\nSekä Poliisihallitus että keskusrikospoliisi nostivat lausunnoissaan esiin, että sen lisäksi, että lausuntoa voisi pyytää keskusrikospoliisilta, tulisi jatkovalmistelussa arvioida mahdollisuutta saada työnantajaa koskevaa selvitystä myös Harmaan talouden selvitysyksiköltä. Asiaa on arvioitu esityksen perusvalmistelun aikana. Lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöminen voi olla yhteydessä myös vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja voisi näin antaa tarpeellista tietoa Rikosseuraamuslaitokselle. Valmistelussa on kuitenkin katsottu, ettei velvoitteidenhoitoselvitys yksinään olisi Rikosseuraamuslaitoksen arvioinnin kannalta kovin hyödyllinen, vaan se todennäköisesti voisi vain täydentää keskusrikospoliisilta saatavaa tietoa, eikä näin ollen esimerkiksi vähentäisi lausuntopyyntöjen määrää keskusrikospoliisille.\n\nRikosseuraamuslaitoksen mahdollisuutta luovuttaa poliisille vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja (1. lakiehdotuksen 19 §) on tarkennettu siten, että säännös olisi muotoiltu perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa lausuntokäytännössä edellytetyin tavoin sitomalla tietojen luovuttaminen niiden tarpeellisuuteen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja luovutettavat tietosisällöt luetteloimalla.\n\nEsitykseen on lisätty ehdotus Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain 36 §:n 1 momenttiin tehtävästä muutoksesta, jonka mukaan lausuntopyynnön ja lausunnon osalta rekisteröidyn oikeus tarkastaa tietonsa näiltä osin olisi rajattu.\n\nUlosottokaaren 3 luvun 72 §:n 1 momentin (2. lakiehdotus) ehdotusta oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta epäillyn rikoksen johdosta on ulosottolaitoksen ja syyttäjälaitoksen lausunnoissa nostettujen huomioiden perusteella korjattu niin, että 1 momentti koskisi jatkossakin voimassa olevan lain mukaisesti tietojen luovuttamisen 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle\n\nsiinä mainittua tarkoitusta varten\n. Lisäksi pykälää on muokattu siten, että siinä on paremmin huomioitu tietojen luovuttaminen 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti myös syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten, ei pelkästään rikosta koskevan epäilyn johdosta esitutkintaviranomaisille.\n\nLausunnolla ollut esitysluonnos sisälsi ehdotuksen ulosottokaaren 3 luvun 72 §:n uudeksi 4 momentiksi niin sanottujen havaintotietojen luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle. Sekä Ulosottolaitos että työsuojeluviranomainen pitivät ehdotusta havaintotietojen luovuttamisesta haastavana soveltaa käytännön viranomaistyössä. Ulosottomiehen mahdollisuutta tehdä työsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin liittyviä havaintoja ulosottomenettelyssä sekä luovuttaa näitä havaintoja omasta aloitteestaan työsuojeluviranomaiselle on jatkovalmistelussa tarkasteltu yhteistyössä Ulosottolaitoksen kanssa. Jatkovalmistelussa on arvioitu myös mahdollisuutta sitoa ulosottomiehen oma-aloitteinen tietojen luovutus välttämättömyyteen taikka luovutettavien tietojen tarpeellisuuteen, jolloin mahdollisesti voitaisi poistaa joitakin niitä lausunnoissa todettuja haasteita, joita esitysluonnoksessa olleeseen havaintotietojen luovuttamista koskevaan ehdotukseen sisältyi. Käytännössä kuitenkin\nulosottomiehen olisi arvioiden mukaan erittäin hankalaa tunnistaa niitä tietoja, joita työsuojeluviranomainen omassa tehtävässään tarvitsisi. Lisäksi on arvioitu, että silloin kun ulosottomiehellä voisi olla mahdollisuus tällaisten tietojen arvioimiseen, olisi kysymyksessä todennäköisesti niin selkeää laiminlyöntiä osoittava tilanne, jossa ulosottomiehen oma-aloitteiseen tietojen luovuttamiseen tulisi sovellettavaksi esityksessä ehdotettu säännös mahdollisuudesta luovuttaa työperäistä hyväksikäyttöä koskevaa epäiltyä rikosta koskevia tietoja esitutkintaviranomaiselle. Näin ollen jatkovalmistelussa on arvioitu, että erillinen säännös mahdollisuudesta luovuttaa tietoja omasta aloitteestaan myös työsuojeluviranomaiselle jäisi käytännössä soveltamatta ja siten vaille merkitystä.\n\nVerohallinnon oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskevaa ehdotusta (3. lakiehdotus) on jatkovalmistelussa tarkennettu perustuslakivaliokunnan vakiintunut lausuntokäytäntö huomioiden. Esitystä on korjattu siten, että ehdotus Verohallinnon oma-aloitteisesta tietojen luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaan valvontaan siirrettäisi lain 18 §:n 1 momentin uuteen kohtaan 16, ja samalla tietojen luovuttaminen sidottaisi tietojen välttämättömyyteen. Vastaavasti esitutkintaviranomaisille oma-aloitteisesti luovutettavista tiedoista säädettäisi uudessa kohdassa 17. Lisäksi lakiteknisten seikkojen vuoksi kohta 15 otettaisi esitykseen mukaan siten, että kohdan 15 lopussa oleva piste muutettaisi puolipisteeksi.\n\nTyösuojeluviranomaisen tietojoukkoa koskevaa tiedonsaantioikeutta (4. lakiehdotus) on jatkovalmistelussa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, työsuojeluviranomaisen ja Verohallinnon kanssa muokattu siten, että säännöstekstistä käy selkeämmin ilmi perusteet, joilla tietojoukkoa tulee rajata.\n\nLisäksi esityksen vaikutusarviointia sekä säännöskohtaisia perusteluita on täydennetty valtiovarainministeriön lausunnon mukaisesti tiedonhallintavaikutusten ja erityisesti tietojen luovuttamistavan osalta.\n\n7\n\nSäännöskohtaiset perustelut\n\n7.1\n\nLaki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa\n\n4 §.\n\nRikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit.\n\nPykälän 4 momenttia täydennettäisi siten, että rikosseuraamusrekisteriin voisi sisältyä myös vangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaa koskevia henkilötietoja. Näillä tarkoitettaisi erityisesti työantajan yhteyshenkilönä toimivan nimeä ja yhteystietoa. Mikäli työnantajana toimisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, silloin myös työnantajan toiminimi ja y-tunnus olisivat henkilötietoja, jotka voitaisi tallentaa rekisteriin. Työpaikkana toimivan yrityksen tai muun yhteisön vastuu- ja yhteyshenkilöiden henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisi yleislakina yleistä tietosuoja-asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) sekä tietosuojalakia\n\n(50/2018)\n. Pykälässä tarkoitettuja työnantajan ja työnantajan yhteyshenkilön tietoja on lähtökohtaisesti tarpeen käsitellä jokaisen työnantajan osalta, jotta\ntarvittava yhteydenpito on mahdollista. Tämä eroaisi siten työnantajan tietojen käsittelystä ehdotetussa 16 a §:n tarkoituksessa.\n\n7 §.\n\nTietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.\n\nPykälän 5 momenttia täsmennettäisi siten, että tietoihin saisi sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.\n\n8 §.\n\nTietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä\n. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisi vastaavasti kuten 7 §:ää. Tietoihin saisi sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.\n\n16 §\n.\n\nOikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.\n\nPykälän 1 momentin 6 kohtaa täydennettäisi siten, että se kattaisi myös tuomittua, vankia ja tutkintavankia koskevat tiedot. Kyse on tiedoista ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmään rekisteröidyn maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevasta asiasta, maasta poistamista koskevan asian päätöksen toimeenpanosta sekä maahantulokiellosta ja sen pituudesta. Tiedot ovat tarpeen esimerkiksi kansainvälisen pidätysmääräyksen taikka kansainvälisen siirtoasian käsittelemiseksi. Voimassa olevan sääntelyn mukaan Rikosseuraamuslaitos voi saada tiedon esimerkiksi henkilölle annetusta maasta poistamista koskevasta päätöksestä silloin, kun se koskee rikoksesta epäiltyä, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa tai valvottuun koevapauteen sijoitettua. Tieto olisi kuitenkin tarpeen saada myös silloin, kun kyse on tuomittua,\nvankia tai tutkintavankia koskevasta asiasta. Esimerkiksi vankeusrangaistuksen siirtäminen vangin kotimaassa suoritettavaksi voi olla mahdollista tapauksissa, joissa henkilö on päätetty käännyttää taikka karkottaa kyseiseen maahan. Rikosseuraamuslaitoksen oikeus saada tietoja myös tuomitun, vangin ja tutkintavangin osalta tarkoittaisi käytännössä sitä, että jatkossa Rikosseuraamuslaitoksella olisi mahdollista saada tieto esimerkiksi henkilön oleskelulupaa koskevan asian vireillä olosta myös tilanteissa, joissa henkilön tullessa vankilaan oleskelulupa-asian käsittely on vielä kesken. Tällä voisi olla erityisesti merkitystä tilanteissa, joissa kyse olisi vankilassa olevasta nuoresta tai alaikäisestä turvapaikanhakijasta. Rikosseuraamuslaitoksen kannalta merkitystä olisi erityisesti sillä, mikäli henkilölle tehtäisi ulkomaalaislaissa\n\n(301/2004)\n\ntarkoitettu iän selvittäminen ja selvityksen johdosta henkilön syntymävuosi muuttuisi turvapaikkaprosessin aikana niin, että sillä olisi vaikutusta\nmyös esimerkiksi siihen voidaanko henkilö sijoittaa vankilassa aikuisten osastolle. Siten tilanteissa, joissa Rikosseuraamuslaitos jatkossa saisi tiedon, että vankilassa olevan henkilön oleskelulupa-asia on kesken, tulisi Rikosseuraamuslaitoksen pyytää tietoja riittävän usein niin, että se voisi varmistua saavansa tiedon oleskelulupaa koskevasta päätöksestä, ja siihen mahdollisesti sisältyvästä iän selvittämisestä, riittävän oikea-aikaisesti.\n\nPykälän 2 momentista poistettaisiin sana ”kunnan” huomioiden sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille. Lisäksi ”terveysviranomaisilta” muutettaisi muotoon ”terveydenhuollon viranomaisilta”. Muutokset olisivat luonteeltaan teknisiä.\n\nPykälän 2 momentin 3 kohtaan lisättäisi oikeus saada tiedot myös tuomitusta ja tutkintavangista. Lisäksi teknisenä muutoksena ”päihdehuollon” muutettaisi muotoon ”päihdehoidon”. Kohdassa tarkoitettujen tietojen sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja päihdehuollon palveluiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja edunvalvonta-asioista on katsottu olevan välttämättömiä vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanossa sekä vapautumisen valmistelussa. Vaikka rangaistusajan suunnitelmaa voidaankin täsmentää rangaistuksen täytäntöönpanon alkamisen jälkeen, olisi kuitenkin välttämätöntä, että henkilön hoidon ja kuntoutuksen tarve ja mahdollinen toimintakyvyn puute voitaisi ottaa mahdollisimman hyvin huomioon jo ennen täytäntöönpanon alkamista. Sen lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä henkilön hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi, voi henkilön tarvitsemalla kuntoutuksella\nolla merkitystä myös vankilasijoittelun kannalta. Ehdotuksella ei siten muutettaisi Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen salassapitoa suhteessa tällä hetkellä voimassa olevaan sääntelyyn. Ehdotus koskisi vain sellaisia tietolajeja, jotka Rikosseuraamuslaitoksella on jo voimassa olevan 2 momentin 3 kohdan mukaan oikeus saada. Ehdotuksella ei myöskään laajennettaisi tai muutettaisi tietojen käyttötarkoitusta. Kyse olisi siten edelleen vain välttämättömistä tiedoista ja vain laissa säädettyihin tarkoituksiin.\n\n16 a §.\n\nOikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta\n. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisi Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta pyytää yritystä tai muuta yhteisöä koskeva lausunto keskusrikospoliisilta sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi. Työnantajan soveltuvuuden selvittämisellä tarkoitettaisi oikeutta saada lausunto työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunto olisi tarpeen Rikosseuraamuslaitokselle vankeuslaissa\n\n(765/2005)\n\nja laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta\n\n(400/2015)\n\nsäädettyjen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Ehdotetussa pykälässä säädettäisi lausuntomenettelystä edellä mainittujen Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi. Pykälässä ei siten\nolisi tarkoitus säätää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajan varsinaisesta soveltuvuuden arvioinnista tai sen edellytyksistä. Säännös olisi tarpeen, jotta Rikosseuraamuslaitos voisi varmistua riittävällä tavalla siitä, että osoitettu työpaikka tai muu toimintavelvollisuuspaikka on soveltuva rangaistuksen täytäntöönpanon ja sille asetettujen tavoitteiden, esimerkiksi rikoksettoman elämän tukemisen osalta. Vangin työskentelyllä siviilityöpaikassa voi olla myös vaikutusta vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet henkilöt voivat pyrkiä vaikuttamaan vankilan ulkopuolelta vankilassa oleviin henkilöihin.\n\nTyönantajan soveltuvuuden selvittämiseen olisi oikeus, kun kyseistä yritystä tai yhteisöä on ehdotettu vangin siviilityöpaikan työnantajaksi, valvotun koevapauden aikaiseksi työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi. Rikosseuraamusta suorittava voi hankkia työpaikan itse, esimerkiksi ammatillisen opiskelun kautta, jolloin on tärkeää, että Rikosseuraamuslaitos voi tarvittaessa selvittää työnantajan soveltuvuutta jo ennen työskentelyn aloittamista.\n\nMahdollisuus pyytää lausuntoa koskisi työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunnon antajaksi ehdotettu keskusrikospoliisi kerää tietoa järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta ja henkilöistä, joilla on yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikosseuraamuslaitoksella ei kuitenkaan olisi velvollisuutta soveltuvuuden selvittämiseen ja lausunnon pyytämiseen, vaan se voisi harkita selvityksen tarvetta tapauskohtaisesti. Esimerkiksi sellaisten työnantajien taikka muiden toimintavelvollisuuspaikaksi osalta, jotka ovat jo aiemmin toimineet työnantajina tai toimintavelvollisuuspaikkoina, voisi lausunnon pyytäminen olla tarpeetonta.\n\nOikeus pyytää lausuntoa olisi rajattu koskemaan työnantajaksi taikka muuksi toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotettua yritystä tai yhteisöä. Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoa koskevien tehtävien näkökulmasta keskeisintä on saada tieto yleisesti lausuntopyynnössä yksilöityä yritystä taikka yhteisöä koskien, ei esimerkiksi yksittäisten vastuuhenkilöiden osalta, sillä esimerkiksi rikoksettoman elämän tukemisen näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, kenellä nimenomaisella henkilöllä kyseisessä työ- tai toimintavelvollisuuspaikassa on kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lausunnon rajoittaminen pelkkään työnantajaan olisi perusteltua myös keskusrikospoliisille lausuntopyynnöistä johtuvan resurssitarpeen rajaamiseksi olennaiseen. Rikosseuraamuslaitoksen tulisi lausuntoa pyytäessään yksilöidä lausunnon kohteena oleva yritys tai muu yhteisö, esimerkiksi y-tunnuksen ja toiminimen avulla. Lausuntopyyntöön ja lausuntoon voisi sisältyä henkilötietoja,\nmikäli niitä sisältyisi yrityksen tai yhteisön toiminimeen tai y-tunnukseen, esimerkiksi silloin kun kyse olisi yksityisestä elinkeinoharjoittajasta. Mikäli henkilötietoja käsitellään ehdotetun 16 a §:n tarkoituksessa, sovelletaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia\n\n(1054/2018)\n, jäljempänä\n\nrikosasioiden tietosuojalaki\n.\n\nKeskusrikospoliisin oikeus käsitellä henkilötietoja lausuntopyynnön käsittelemiseksi ja lausunnon antamiseksi kuuluisi rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalalle, jota täydentää muun muassa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettu laki\n\n(616/2019)\n. Rikosseuraamuslaitoksen lausuntopyyntö ja sen johdosta annettava lausunto olisi rajattu koskemaan vain työnantajaa tai muuta toimintavelvollisuuspaikkaa. Käytännössä kuitenkin organisaation yhteyksissä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on kysymys yksittäisistä henkilöistä ja heidän mahdollisista yhteyksistään, ja lausuntopyyntöä käsitellessään ja lausuntoa antaessaan keskusrikospoliisin olisikin tarpeen käsitellä yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja. Lausunnon antamisessa olisi käytännössä kysymys henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5–8 §:ssä tarkoitetuista henkilötiedoista. Tarkoituksena olisi, että lausuntopyynnön käsittelyn yhteydessä suoritettava henkilötietojen\nkäsittely perustuisi nyt ehdotetun säännöksen lisäksi edellä mainituissa säädöksissä oleviin henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin ja keskusrikospoliisin hallussa olevien henkilötietojen hyödyntämiseen. Annettava lausunto ei sisältäisi henkilötietoja.\n\nKeskusrikospoliisi antaisi lausuntona näkemyksensä siitä, onko keskusrikospoliisi havainnut kyseisellä työnantajalla mahdollisia kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Keskusrikospoliisi voisi myös jättää lausumatta asiassa. Tämä voisi olla perusteltua esimerkiksi tilanteessa, jossa keskusrikospoliisi joutuu tekemään lausuntopyynnön saadessaan punnintaa, mitä tietoa on mahdollista luovuttaa ja voiko tiedon luovuttaminen mahdollisesti vaarantaa poliisin toimintaa. Rikosseuraamuslaitos voisi käyttää keskusrikospoliisilta pyytämäänsä lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työpaikkaa koskevan asian ratkaisemisessa. Lausunto ei kuitenkaan olisi Rikosseuraamuslaitosta sitova, vaan työnantajan soveltuvuuden arviointi perustuisi Rikosseuraamuslaitoksen asiassa tekemään kokonaisharkintaan.\n\nRikosseuraamuslaitoksen keskusrikospoliisilta saamaan lausuntoon sovellettaisi julkisuuslakia. Lausunto olisi salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Sen mukaan salassa pidettäviä ovat poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset. Lisäksi julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisjulkisuudesta ja sen rajoittamisesta, jonka mukaisesti lausunnon asianosaisjulkisuutta voitaisi rajoittaa, mikäli siitä tiedon antaminen on vastoin erittäin tärkeää yleistä taikka yksityistä etua. Rikosseuraamuslaitoksen rekisteritietojen osalta ehdotetaan lisäksi 36 §:n 1 momenttiin lisättäväksi, että rekisteröidyllä ei olisi oikeutta tarkastaa omia tietojaan lausuntomenettelyä koskien.\n\nLausuntopyyntöihin ja lausuntojen antamiseen tulisi sovellettavaksi yleislakina tiedonhallintalaki. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä. Myös 23 §:ssä tarkoitetun katseluyhteyden avaaminen toiselle viranomaiselle voisi tulla sovellettavaksi.\n\n19 §\n.\n\nTietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.\n\nPykälään lisättäisi uusi 2 momentti, jossa säädettäisi, 1 momentin säännöstä täydentävänä, yksityiskohtaisemmin poliisille luovutettavista tiedoista silloin, kun kyse on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan luovutettavista tiedoista. Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että myös oma-aloitteisesti siltä osin, kuin se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten. Kyseinen 1 momentti kattaa useille eri viranomaisille luovutettavia tietoja ja siinä säädetty luovuttamisen edellytys on, että viranomainen on harkinnut luovutuksen olevan välttämätöntä. Kun tietoja luovutetaan toisen viranomaisen pyynnöstä, tulee tietoja pyytävän viranomaisen lähtökohtaisesti\narvioida pyydettävien tietojen luovuttamisen perusteet ja merkityksen oman laissa säädetyn tehtävänsä kannalta siten, että tietoja luovuttava viranomainen voi arvioida tietojenluovuttamisen lainmukaisuuden. Oma-aloitteisessa tietojen luovuttamisessa tietoja luovuttava viranomainen joutuu pyyntöperusteisesta luovuttamisesta poiketen harkitsemaan tietojen luovuttamisen perusteet ja merkityksen myös toisen, tietoja vastaanottavan, viranomaisen tehtävien kannalta. Oma-aloitteisesti luovutettavien tietojen osalta Rikosseuraamuslaitos joutuu siten 1 momentissa tarkoitetussa tilanteissa harkitsemaan tietojen välttämättömyyttä toisen viranomaisen tehtävien kannalta. Ehdotettu tarkennus poliisille oma-aloitteisesti luovutettavien tietojen osalta olisi tarpeen siksi, että Rikosseuraamuslaitoksella ei ole oman tehtävänsä puitteissa mahdollista kattavasti arvioida esimerkiksi sitä, mitä tietoja poliisilla jo on hallussaan, ja mitkä tiedot siten poliisin näkökulmasta olisi välttämättömiä luovuttaa\nRikosseuraamuslaitoksen omasta-aloitteesta.\n\nEhdotetun 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos voisi pyynnöstä ja myös omasta-aloitteestaan luovuttaa poliisille tietoja silloin, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Luovuttaa voisi tiedot, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen Tietojen luovuttamisen edellytyksenä olisi tietojen tarpeellisuus poliisin tehtävien kannalta. Luovutettavat tiedot olisi rajattu koskemaan vangin yhteyksiä vakavaa ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Mikäli vakavaan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja estämiseen liittyviä tietoja luovutetaan poliisin pyynnön perusteella, tulee poliisin arvioida pyynnössään pyydettyjen tietojen tarpeellisuus tehtäviensä kannalta. Rikosseuraamuslaitoksen luovuttaessa tietoja oma-aloitteisesti, tulee Rikosseuraamuslaitoksen arvioida tietojen ja siten myös tietojen luovuttamisen tarpeellisuus myös poliisin osalta. Luovutuksen\nedellytyksenä oleva vaatimus tietojen tarpeellisuudesta olisi matalampi kuin 1 momentissa säädetty vaatimus tietojen välttämättömyydestä. Luovutettavat tietosisällöt olisi kuitenkin rajattu täsmällisesti, kun vastaavasti 1 momentissa tietosisältöjä ei olisi lueteltu vaan ne olisi sidottu välttämättömyyteen.\n\nTietojen luovuttamistapaan sovellettaisiin yleislakina tiedonhallintalakia. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä.\n\n36 §\n.\n\nTarkastusoikeuden rajoitukset.\n\nPykälän 1 momenttiin lisättäisi rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoituksen piiriin 16 a §:ssä tarkoitetut lausuntopyynnön tai lausunnon tiedot. Voimassa olevassa 36 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa välttämättömistä erityisistä tarkastusoikeuden rajoituksista. Kyse on rikosasioiden tietosuojalakia täsmentävästä säännöksestä. Keskusrikospoliisin antamaan lausuntoon sovellettaisi julkisuuslakia, jonka 24 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella lausunto olisi salassa pidettävä. Lausuntopyynnöstä ja sitä koskevasta lausunnosta voi kuitenkin käydä ilmi sellaisia vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja, joiden antaminen rekisteröidylle voisi vaarantaa vankilaturvallisuutta taikka henkilöiden turvallisuutta.\n\n7.2\n\nUlosottokaari\n\n1 luku\n\nYleiset säännökset\n\n26 §\n.\n\nRekisterin tietosisältö.\n\nPykälän 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin muilta viranomaisilta saatavat tiedot. Lisäyksen tarkoituksena olisi selventää voimassa olevaa sääntelyä, jonka mukaan ulosottorekisteriin saa kerätä ja tallentaa erityistietoina ulosottoasian asianosaisilta ja sivullisilta saatuja tietoja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja. Ulosottoviranomainen voi ulosottokaaren 3 luvun 48–68 §:ssä tarkemmin säädetyillä tavoilla hankkia ulosottoasiaan liittyviä tietoja ulosoton asianosaisilta, sivullisilta ja muilta viranomaisilta, ja näitä tietoja käsitellään ulosottorekisterissä ulosottoasiaan liittyvinä erityistietoina. Toisilta viranomaisilta tiedonsaantioikeuksien puitteissa hankitut tiedot, kuten verotustiedot ja tiedot viranomaisten rekistereihin rekisteröidystä omaisuudesta, ovat vakiintunut osa tätä tiedonhankintaa ja\ntiedonkäsittelyä. Lisäksi muutoksella olisi tarkoitus mahdollistaa muiden viranomaisten oma-aloitteisesti luovuttamien tietojen tallentaminen ja käsittely ulosottorekisterissä. Esimerkiksi sisäministeriössä käynnissä olevassa poliisin tietojenvaihtoa koskevassa säädöshankkeessa (\nSM046:00/2023\n) tavoitteena on parantaa poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja ja varmistaa, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukisivat viranomaisyhteistyötä. Lisäksi kyseisen hankkeen tavoitteena on, että Rajavartiolaitosta, Tullia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn esitettäisi tarvittavat muutokset, jotka tukisivat niin ikään mainittuja tavoitteita Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston toiminnan näkökulmasta. Muutoksilla ei olisi kuitenkaan vaikutusta sen osalta,\nettä ulosottorekisteriin tallennettaisiin jatkossakin vain vireillä olevien ulosottoasioiden käsittelyn kannalta tarpeellisia tietoja. Jos toiselta viranomaisen oma-aloitteisesti luovuttama tieto ei liity vireillä olevaan ulosottoasiaan, ulosottoviranomaisen tulee poistaa vastaanottamansa tieto, eikä sitä tallennettaisi ulosottorekisteriin.\n\n3 luku\n\nYleiset menettelysäännökset\n\n72 §\n.\n\nOma-aloitteinen tietojen antaminen\n. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin ja lisäksi momenttiin lisättäisiin uusi 4 kohta, jonka mukaan tietoja voisi luovuttaa oma-aloitteisesti myös silloin, kun kyse olisi työsyrjinnästä, kiskonnasta työelämässä, törkeästä kiskonnasta työelämässä, kiskonnasta tai ihmiskaupasta.\n\nSääntelyn selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi 1 momentin sanamuoto olisi jatkossa ”luovuttaa” sijaan ”antaa”, vastaavasti kuten voimassa olevissa 2 ja 3 momenteissa on käytetty. Pykälässä säädettyä ulosottomiehen oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskevien aiempien esitöiden\n\nHE 216/2001\n\nmukaan\n\nkyseessä olisi vasta rikosepäily, ulosottomieheltä ei voitaisi edellyttää perinpohjaista rikosoikeudellista arviota rikoksen todennäköisyydestä, tunnusmerkistön törkeysasteesta taikka osallisuuskysymyksistä. Ulosottomiehen virheenä ei voitaisi yleensä pitää sitäkään, että henkilöä lopulta syytetään tai hänet tuomitaan teosta, joka ei ole virallisen syytteen alainen.\n\nNyt ehdotetulla muutoksella selkeytettäisiin pykälätekstiä siltä osin, että luovutettavien\ntietojen tulisi olla välttämättömiä käsillä olevan asian saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon. Nyt ehdotettu muutos vastaisi paremmin myös aiemmissa esitöissä todettua seikkaa, ettei ulosottomieheltä voida vaatia rikosoikeudellista arviota asiassa. Tietoja voidaan luovuttaa saman luvun 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten. Kyseisessä kohdassa tarkoitettuja viranomaisia ovat syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiset, joille tietoja voidaan antaa rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä varten sekä törkeiden rikosten ennalta estämistä varten ja suojelupoliisille valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten ennalta estämistä varten.\n\nPykälän 1 momenttiin lisättäisi uusi 4 kohta, jonka mukaan ulosottomies voisi omasta aloit-teestaan luovuttaa tietoja myös silloin, kun niiden epäillään liittyvän työsyrjintään, kiskontaan työelämässä, törkeään kiskontaan työelämässä, kiskontaan tai ihmiskauppaan. Kohdan lisääminen olisi tarpeen, sillä kyseiset rikokset eivät sisälly voimassa olevaan sääntelyyn. Kyse olisi työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvistä rikoksista. Ihmiskauppa sisältyy jo nykyiseen 4 kohtaan, joka uuden 4 kohdan myötä muuttuisi 5 kohdaksi, joka kattaa törkeitä rikoksia koskevat epäilyt. Olisi kuitenkin tarpeen mainita ihmiskauppa myös uudessa 4 kohdassa, koska työperäisessä hyväksikäytössä ja ihmiskaupassa on kyse rikosilmiöstä, joka tyypillisesti on piilorikollisuutta, eivätkä rikosten uhrit itse ilmoita rikoksesta. Tällöin myös viranomaisten rooli rikosten havaitsemisessa korostuu. Ulosottomies voisi siten jatkossa oma-aloitteisesti antaa myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevia tietoja\nesitutkinta- ja syyttäjäviranomaisille rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuikäsittelyä varten.\n\n7.3\n\nLaki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta\n\n18 §.\n\nVerohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen\n. Pykälän 1 momenttiin lisättäisi uusi 16 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi luovuttaa tietoja työsuojeluviranomaiselle työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi. Lisäksi momenttiin lisättäisi uusi 17 kohta, jonka mukaan Verohallinto voisi oma-aloitteisesti luovuttaa esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työperäiseen hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin.\n\nPykälän 1 momentin uudessa 16 kohdassa säädettäisi siitä, että verovalvonnassa havaittuja tietoja voisi oma-aloitteisesti luovuttaa työsuojeluviranomaiselle myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi. Ehdotetussa 16 kohdassa täydennettäisi voimassa olevassa 4 kohdassa säädettyä työsuojeluviranomaisen tilaajavastuulain valvontaa koskevaa tehtävää siten, että uusi 16 kohta kattaisi myös muut työsuojeluviranomaisen valvontatehtävät, joiden hoitamiseksi työsuojeluviranomaiselle on lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta\n\n(44/2006)\n\n4 b §:ssä säädetty oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta ja julkista tehtävä hoitavalta. Työsuojeluviranomaisen tekemässä työolosuhteiden valvonnassa on työsuojelun valvontalain 4 b §:ää koskevien esitöiden (\nHE 94/2021 vp\n) mukaan kyse esimerkiksi työpaikan ja työympäristön rakenteiden turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien säännösten\nsekä koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuutta koskevien säännösten noudattamista työpaikoilla, sekä esimerkiksi työnteon fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden valvonnasta. Ehdotetulla muutoksella ei muutettaisi Verohallinnon tehtäviä taikka verovalvonnan sisältöä, vaan kysymys olisi siitä, että Verohallinnolla olisi mahdollisuus luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. Verovalvonnan yhteydessä voidaan tehdä havaintoja, joiden oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi olisi perusteltua. Verohallinto voi omassa tehtävässään tehdä havaintoja esimerkiksi toimialasta poikkeavasta palkanmaksusta, tai ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintien yhteydessä voidaan havaita työnteko-oikeudettomia henkilöitä. Esimerkiksi aina ei ole selvää, kuka on työntekijöiden todellinen työnantaja, mitkä työehdot ovat, tai ovatko työntekijät työsuhteessa\nvai yrittäjiä. Samaan aikaan tietoisuus työperäisestä hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, pakkoyrittäjyydestä ja ihmiskaupasta on noussut. Verohallinnossa on myös enenevissä määrin tehty havaintoja siitä, miten liiketoiminnan laillisia rakenteita ja käytäntöjä käytetään hyväksikäytön piilotteluun. Esimerkiksi verotarkastuksessa saatetaan tehdä pimeiden palkkojen lisäksi havaintoja alipalkkauksesta tai toimeksiantosuhteen todellisesta luonteesta. Työsuojeluviranomainen valvoo pääasiassa työsuhteessa tapahtuvaa työtä, mutta sen lisäksi työsuojeluviranomainen voi myös arvioida tarpeen mukaan sitä, onko yrittäjäksi ilmoitettu henkilö tosiasiassa työsuhteessa. Muutos mahdollistaisi tietojen ilmoittamisen työsuojeluviranomaiselle oma-aloitteisesti. Lisäksi Verohallinto voisi jatkossa luovuttaa oma-aloitteisesti myös työturvallisuuslain noudattamista koskevia havaintoja, esimerkiksi rakentamisilmoituksia ja veronumeroita koskien. Verovalvonnassa voidaan havaita tilanteita, joissa esimerkiksi\nveronumeroa haettaessa työnantajaksi ilmoitetaan jokin toinen yritys. Oikeus tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen ei kuitenkaan muodostaisi Verohallinnolle velvollisuutta havaintojen keräämiseen tai tulkintaan omaa tehtäväänsä laajemmin, esimerkiksi työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymisestä. Luovutettavien tietojen joukko ja käyttötarkoitus on rajattu koskemaan työsuojeluviranomaisen laissa säädettyjä tehtäviä.\n\nPykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 17 kohta, jossa säädettäisiin Verohallinnon oikeudesta salassapitovelvollisuuden estämättä antaa oma-aloitteisesti esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työsyrjintään, kiskontaan työelämässä, törkeään kiskontaan työelämässä, kiskontaan tai ihmiskauppaan. Luovutettavien tietojen tulisi olla välttämättömiä, että epäily voidaan saattaa kyseisen viranomaisen tietoon. Kyse olisi Verohallinnon mahdollisuudesta luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti, eikä muutoksella olisi tarkoitus muuttaa Verohallinnon tehtäviä taikka verovalvonnan sisältöä. Verohallinto voisi siten luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti esitutkintaviranomaiselle silloin, kun se havaitsee kyseisiin rikoksiin viittaavaa toimintaa, esimerkiksi työntekijöihin kohdistuvaan hyväksikäyttöön viittaavia palkkoja tai maksuja. Verohallinnolta ei kuitenkaan edellytettäisi tietojen luovuttamiseksi asian yksityiskohtaisempaa rikosoikeudellista\narviointia, eikä kyse olisi siten esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisestä. Olisi esitutkintaviranomaisen tehtävänä arvioida tarkemmin mahdollista esitutkintakynnyksen taikka rikosten tunnusmerkistöjen täyttymistä. Oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen olisi siten rajattu koskemaan vain kohdassa nimenomaisesti lueteltuihin, työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin kohdistuvia epäilyjä. Säännös ei muodostaisi Verohallinnolle laajempaa oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen esitutkintaviranomaisille.\n\nTietojen luovuttamistapaan sovellettaisiin yleislakina tiedonhallintalakia. Tiedonhallintalain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, millä edellytyksillä viranomainen voi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla. Edellytyksenä teknisen rajapinnan käyttämiselle on, että tietojen luovuttaminen on säännöllisesti toistuvaa ja luovutettavat tiedot vakiosisältöisiä.\n\n7.4\n\nLaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta\n\n4 c §.\n\nOikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muuta julkista tehtävää hoitavalta\n.\n\nPykälässä säädetään työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja mui-den tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietyt tietojoukot Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.\n\nPykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada tietojoukkoja tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamisen lisäksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseen.\n\nEsityksellä laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten. Työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten säilyisi puolestaan ennallaan.\n\nEsityksessä ehdotetaan lisäksi, että työsuojeluviranomaisen oikeus saada tietojoukko työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamista varten koskisi Verohallinnolta saatavia tietojoukkoja.\n\nEhdotettavan pykälän nojalla työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada valvontakohteiden valintaa varten tietojoukkoja tietynlaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävillä yksiköillä tarkoitettaisiin voimassa olevan pykälän tapaan yritys- ja yhteisötietolain 3 §:ssä tarkoitettuja yksiköitä. Luovutettavaan tietojoukkoon sisältyvät yksiköt olisivat laiminlyöneet jotakin toisen viranomaisen tai muun julkista tehtävää hoitavan valvomaa lakisääteistä velvoitetta tai niiden toimintaan liittyisi jokin muu piirre, joka tekisi niistä myös työsuojeluviranomaisen valvonnan kohdentamisen kannalta kiinnostavia. Se, olisiko tietojoukkoon sisältyvä tietty yksikkö lopulta todellisuudessa esimerkiksi laiminlyönyt jotakin työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvontaan kuuluvaa säännöstä, selviäisi aikanaan työsuojelutarkastuksella.\n\nEhdotettavan pykälän 1 momentin johdantokappaleen mukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä (tietyiltä viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta) tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi tietyt tietojoukot.\n\nTilaajavastuulain noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu ti-laajaan. Tilaajien tulee varmistaa tilaajavastuulaissa säädettävällä tavalla, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Ehdotettavan pykälän 1 momentin 1−3 kohdan nojalla työsuojeluviranomainen saisi tietää tietynlaisia yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä. Kyseiset yksiköt ovat mahdollisia tilaajien sopimuskumppaneita. Yksiköt tietoon saatuaan työsuojeluviranomainen voi selvittää erikseen muilla toimenpiteillään näiltä yksiköiltä mahdollisesti vuokratyövoimaa tai alihankintaa tilanneet tilaajat. Tilaajien selvittyä valvonta kohdistetaan tilaajiin. On myös mahdollista, että jotkut yksiköistä toimisivat itsekin tilaajan roolissa.\n\nEhdotettavan pykälän 1 momentin 1\n\nkohdan\n\nmukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:\n\n- joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä\n\n(1 kohdan a alakohta)\n,\n\n- jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita\n\n(1 kohdan b alakohta)\n, tai\n\n- joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä\n\n(1 kohdan c alakohta).\n\nVoimassa olevan pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on oikeus saada Verohallinnolta yksilöintitiedot ja verovelan määrää koskevat tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Ehdotettavan pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla työsuojeluviranomainen saisi edelleen tämänkin tietojoukon, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut\n\nHE 114/2016 vp\n\ns. 32.)\n\nLisäksi työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten laajennettaisiin. Ehdotettavan pykälän 1 mo-mentin 1 kohdan nojalla työsuojeluviranomainen voisi tehdä tietopyynnön Verohallinnolle myös yksiköistä, jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita. Näissä tapauksissa olisi tyypillisesti kyse palkanmaksuun liittyvistä ilmoituspuutteista, niin sanotun pimeän palkan maksamisesta ja työntekijöiden verojen tilittämättä jättämisestä palkanmaksun yhteydessä. Verohallinto olisi todennut asian verovalvonnassa. Verohallinto olisi voinut suorittaa arvioverotuksen ilmoituspuutteiden vuoksi. (Pimeällä palkan maksamisella tarkoitetaan tavallisesti palkan ja/tai muiden palkaksi luettavien suoritusten ja etuuksien maksamista siten, että asiasta ei ilmoiteta viranomaisille ollenkaan tai osittain, ja jätetään hoitamatta\npalkan maksuun liittyviä työnantajan velvoitteita.) Työsuojeluviranomainen voisi tehdä tietopyynnön myös yksiköistä, jotka ovat laiminlyöneet ”muun suorituksen” maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita. Kyse voisi olla erityisesti arvonlisäverojen ilmoitus- ja maksupuutteista. Verohallinto olisi voinut verottaa arvionlisäverot arvioverotuksella. ALV-ilmoitus- ja maksupuutteet voivat olla merkki tilaajavastuulain noudattamisen valvonnassa siitä tavasta ja tasosta, jolla yksikkö hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan.\n\nEhdotettavan pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla työsuojeluviranomainen voisi tehdä tietopyynnön Verohallinnolle myös yksiköistä, joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä. Esimerkiksi yksikön liikevaihtoa ja kustannusrakennetta, erityisesti palkanmaksua ja palveluostoja, koskevat tiedot voisivat joissakin tapauksissa nostaa esiin toimialan muista vastaavista yksiköistä selvästi poikkeavia yksiköitä. Myös esimerkiksi yksiköiden yritystoiminnan laajuutta tai taloudellista asemaa kuvaavien tietojen ja toisaalta yksiköiden työntekijämäärien välillä voisi olla selvä epäsuhta, minkä vuoksi ne poikkeaisivat samalla toimialalla toimivista vastaankaltaisista yksiköistä. Tällaisilla tiedonhauilla olisi mahdollista nostaa esiin potentiaalisia esimerkiksi pimeää palkkaa maksaneita yksiköitä tai liian vähän palkkaa maksaneita yksiköitä.\nToisinaan voisivat erottua myös yksiköt, jotka käyttävät esimerkiksi alihankkijoita tai muita sopimuskumppaneita palkatun työvoiman sijasta, vaikka toimialalla tyypillisesti käytetään pääasiassa palkattua työvoimaa. Näissä tapauksissa tiedonhaun ei tarvitsisi kohdistua Verohallinnon verovalvonnan tietoihin, vaan tiedonhakuja voitaisiin tehdä yleisemmin Verohallinnolla olevasta verotustiedosta. Tällaisilla tiedonhauilla olisi mahdollisuus löytää myös muita yksiköitä kuin niitä, jotka jo ovat valikoituneet verovalvonnan kohteiksi. On kuitenkin huomattava, että poikkeamat voivat johtua myös täysin perustelluista yksikön toimintaan liittyvistä syistä, mutta työsuojeluvalvonnan kohdentamisen vaiheessa riittäisi tieto pelkkien poikkeamien olemassaolosta.\n\nEhdotettavan pykälän 1 momentin\n\n2 kohdan\n\nmukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Eläketurvakeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitä-vistä yksiköistä, joiden Eläketurvakeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin eläkevakuuttamisvelvollisuutensa. Myös voimassa olevan pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on tämä oikeus, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut\n\nHE 114/2016 vp\n\ns. 32 alkaen.)\n\nEhdotettavan pykälän 1 momentin\n\n3 kohdan\n\nmukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Tapaturmavakuutuskeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Tapaturmavakuutuskeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin tapaturmavakuuttamisvelvollisuutensa. Myös voimassa olevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella on tämä oikeus, eli oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. (Ks. kyseisen tietojoukon perustelut\n\nHE 114/2016 vp\n\ns. 32 alkaen.)\n\nEhdotettavan pykälän\n\n2 momentin\n\nmukaan työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonnan ja ulkomaalaisen työvoiman käytön kohdentamiseksi Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:\n\n- jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita\n\n(1 kohta)\n, tai\n\n- joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä\n\n(2 kohta).\n\nTyösuojeluviranomaisen suorittama työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonta kohdistuu työnantajaan. (Ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa valvotaan myös, että eräät muut tahot ovat noudattaneet heille säädettyjä velvoitteita, esimerkkinä ulkomaalaislain\n\n(301/2004)\n\n82 §.) Ehdotettavan pykälän 2 momentin nojalla työsuojeluviranomainen saisi tietää tietynlaisia yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä. Yksiköt tietoon saatuaan työsuojeluviranomainen voisi selvittää tarvittaessa vielä erikseen, onko tietty yksikkö työnantajan asemassa vai ei, ja kohdistaa valvontaa työnantajiin.\n\nEhdotettavan pykälän 2 momentin nojalla työsuojeluviranomainen voisi tehdä tietopyyntöjä Verohallinnolle samanlaisista yksiköistä, kuin ehdotettavan pykälän 1 momentin 1 kohdan b ja c alakohdan nojalla. Työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa voidaan kohdentaa pitkälti samantyyppisten tietojoukkojen avulla kuin tilaajavastuulain noudattamisen valvontaa. Ehdotettavan 2 momentin perustelut vastaavat siten tältä osin pitkälti 1 kohdan b ja c alakohdan perusteluja. Valvontatehtävien sisällöt ovat kuitenkin erilaiset. Tämä voisi mahdollisesti vaikuttaa siihen, mitä tarkempia hakukriteerejä kuhunkin tietopyyntöön valittaisiin, eli esimerkiksi millaiset laiminlyönnit tai poikkeamat kulloinkin kiinnostaisivat. Työsuojeluviranomainen suorittaa samalla tarkastuksella usein sekä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen, että ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa. Sen vuoksi ehdotettavan pykälän 2 momentin nojalla Verohallinnolta\nsaatava tietojoukko esimerkiksi yksiköistä, jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita, voisi palvella sekä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen että ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamista. Ehdotettavan pykälän 2 momenttia olisikin tarkoitus tulkita siten, että tällaiset kahden valvontatehtävän kannalta olennaiset tietopyynnöt ja tietojoukot olisivat mahdollisia.\n\nEhdotettavan pykälän nojalla työsuojeluviranomaisella olisi oikeus saada Verohallinnolta, Eläketurvakeskukselta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävien yksiköiden yksilöintitiedot, eli käytännössä nimi sekä yritys- ja yhteisötunnus.\n\nLisäksi ehdotettavan pykälän 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin nojalla työsuojeluviran-omaisella olisi oikeus saada Verohallinnolta yksiköitä koskevat muut valvonnan kohdenta-miseksi välttämättömät tiedot. Yksiköitä koskevat muut valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot voisivat jonkin verran vaihdella riippuen siitä, mitä valvontaa työsuojeluviranomainen olisi kulloinkin tietojoukon avulla kohdentamassa, millaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä työsuojeluviranomainen olisi kulloinkin kiinnostunut ja mitkä tiedot olisivat käytännössä välttämättömät kunkin valvonnan kohdentamiseksi. Yleensä riittäisi muutama tieto per yksi yksikkö. Lisätietoja voitaisiin pyytää tarvittaessa valvonnan myöhemmissä vaiheissa työsuojelun valvontalain 4 b §:n nojalla.\n\nEhdotettavan pykälän 3 momentin mukaan Verohallinnon luovuttamaan tietojoukkoon sisältyviin yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä koskeviin muihin valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiin tietoihin voisi kuulua esimerkiksi sellaisten henkilöiden yksilöintitiedot, jotka Verohallinnon mukaan omistavat yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävät yksiköt.\n\nVaikka Verohallinnolta saatavat yksiköitä koskevat muut valvonnan kohdentamiseksi välttä-mättömät tiedot voisivat jonkin verran vaihdella, silti ehdotettavan pykälän 3 momentissa säädettäisiin keskeisimmistä valvonnan kohdentamiseksi välttämättömistä tiedoista. Momentti olisi esimerkinomainen, ei-tyhjentävä luettelo.\n\nTavallisesti työsuojeluviranomainen selvittää omistajat muista tietolähteistä. Verohallinto voi kuitenkin saada tietoonsa, että tietyillä yksiköillä on virallisesti omistajiksi rekisteröityjen henkilöiden sijasta muut todelliset omistajat. Esimerkiksi liiketoimintakiellossa olevat henkilöt tai henkilöt, jotka haluavat salata omistuksensa, voivat käyttää bulvaania. Työsuojeluviranomaisen on syytä kohdentaa valvontaa erityisesti tällaisiin yrityksiin, joille on kasautunut työsuojeluvalvonnan kannalta kiinnostavia ehdotettavassa pykälässä tarkoitettuja piirteitä.\n\nYksiköitä koskeviin muihin valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiin tietoihin kuuluisi myös tieto yksikön työpaikan, eli työntekopaikan, fyysisestä sijainnista, jos Verohallinnolla olisi se tiedossa. Monissa töissä työntekopaikkoja voi olla useitakin.\n\nTyösuojeluviranomainen ei yleensä tarvitsisi tietoa yksiköiden toiminnasta laajemmin. Kuitenkin kustakin Verohallinnolle tehdystä tietopyynnöstä ja sen hakukriteereistä riippuen Verohallinnon luovuttamaan tietojoukkoon sisältyviin yksiköitä koskeviin muihin valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiin tietoihin voisi kuulua myös esimerkiksi samantyyppisiä tietoja, joilla työsuojeluviranomainen tekisi muita tietopyyntöjä Verohallinnolle. Esimerkiksi, jos tietopyyntö koskisi yksiköitä, jotka ovat laiminlyöneet palkan maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteita, ja jos Verohallinnolla olisi lisäksi tieto, että joidenkin näiden laiminlyöneiden yksikköjen yritystoiminnan laajuutta kuvaavat tiedot ja työntekijämäärä ovat selvässä epäsuhdassa keskenään, tieto epäsuhdasta voitaisiin luovuttaa työsuojeluviranomaiselle ”yksikköä koskevana muuna valvonnan kohdentamiseksi välttämättömänä tietona”.\n\nEhdotettavan pykälän 4 momentin mukaan työsuojeluviranomaisen olisi rajattava tietopyyn-nössä tietojoukkoa yhteistyössä Verohallinnon, Eläketurvakeskuksen tai Tapaturmavakuutus-keskuksen kanssa. Tietojoukkoa olisi rajattava yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön oikeudellisella muodolla, maantieteellisellä alueella, aikajaksolla ja toimialalla. Verohallinnon luovuttamaa tietojoukkoa olisi rajattava myös yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön verovelkaa koskevilla tiedoilla, palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyvien verolainsäädännössä tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyöntiä koskevilla tiedoilla tai liikevaihtoa ja toimintaa koskevilla tiedoilla.\n\nEhdotettavan pykälän 4 momentti vastaisi pitkälti voimassa olevan pykälän 2 momenttia. Tie-tojoukko tulisi rajata edelleen työsuojeluviranomaisen ja Verohallinnon, Eläketurvakeskuksen tai Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteistyönä. Ehdotettavan pykälän 4 momentissa otettaisiin kuitenkin huomioon pykälän laajennettu uusi sisältö Verohallinnon osalta.\n\nPyydettäessä 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tai 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tietojoukkoa Verohallinnolta, työsuojeluviranomaisen olisi yksilöitävä Verohallinnolle, millaisia poikkeavia liikevaihtotietoja ja yksiköiden toimintaa koskevia tietoja Verohallinnon tulisi käyttää tehdessään hakuja verotustietoihin. Eli työsuojeluviranomaisen olisi kerrottava, millä poikkeamatiedoilla Verohallinto erottelisi tietyt yksiköt samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yksiköistä. Esimerkiksi yksikön liikevaihtoa ja kustannusrakennetta, erityisesti palkanmaksua ja palveluostoja, koskevat tiedot voisivat joissakin tapauksissa nostaa esiin toimialan muista esimerkiksi sijainniltaan ja kooltaan vastaavista yksiköistä selvästi poikkeavia yksiköitä. Työsuojeluviranomainen ja Verohallinto voisivat hyödyntää molempien kokemusta tietopyyntöjä suunniteltaessa.\n\nEhdotettavan pykälän 4 momentissa tarkoitettujen tietopyynnön rajausperusteiden valintaan vaikuttaisi olennaisesti myös se, millaisia tietoaineistoja erityisesti Verohallinnolla on käytet-tävissään omia lakisääteisiä tehtäviään varten, millaisilla tietojärjestelmillä tietoja Verohallinnossa käsitellään ja millaisessa muodossa tietoja voidaan hakea ja luovuttaa työsuojeluviranomaiselle. Ehdotetun pykälän nojalla työsuojeluviranomaiselle luovutettaisiin pykälässä tarkoitettuja tietojoukkoja vain siltä osin, kuin niitä on mahdollista olemassa olevien tietoaineistojen ja tietojärjestelmien avulla muodostaa ja luovuttaa ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.\n\nKäytännössä tietopyyntöä suunniteltaessa sovitaan myös kulloinkin luovutettavan tietojoukon enimmäismäärä ja mitoitetaan se valvonnan kohdentamisen tarpeisiin ja resursseihin. Useimmiten tietojoukon kooksi riittää kymmenet tai sadat yksiköt. Lisäksi tietojoukon suunnittelussa ja luovutettavien tietojen käsittelyssä otetaan huomioon, minkä verran tietojoukkoon sisältyy salassa pidettäviä tietoja ja sisältyykö tietojoukkoon henkilötietoja. Työsuojeluviranomainen noudattaa henkilötietojen käsittelyssä yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia, mukaan lukien asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua minimointiperiaatetta.\n\nTyösuojeluviranomainen käyttäisi oikeuttaan saada tietojoukkoja ensisijaisesti silloin, kun työsuojeluviranomainen aikoisi valita valvontakohteita itsenäisesti. Lisäksi työsuojeluviranomainen voisi käyttää oikeuttaan tarvittaessa myös, kun työsuojeluviranomainen suunnittelisi yhteisvalvontaa Verohallinnon kanssa. Yhteisvalvonnan suunnittelussa Verohallinto ja työsuojeluviranomainen kertovat toisilleen aluksi yksilöintitiedot niistä valvontakohteista, jotka he aikovat tarkastaa. Tämän jälkeen katsotaan, onko valvontakohteissa sellaisia yhteisiä kohteita, jotka sekä Verohallinto että työsuojeluviranomainen tarkastavat.\n\nEhdotettavan pykälän 5 momentin mukaan työsuojeluviranomaisen olisi tuhottava valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot välittömästi. 5 momentissa käytettäisiin sanaa ”tuhottava” sanan ”hävitettävä” sijasta, koska sitä käytetään myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 21.2 §:ssä. Ehdotettava 5 momentti ei merkitsisi oikeustilan muutosta verrattuna voimassa olevan pykälän 3 momenttiin.\n\n8\n\nVoimaantulo\n\nLait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026.\n\n9\n\nToimeenpano ja seuranta\n\nOikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos seuraavat esityksen 1. lakiehdotuksen 16 a §:n vaikutuksia ja erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen keskusrikospoliisille tekemien lausuntopyyntöjen määrää. Toteutunut lausuntomäärä ja siitä johtuvat resurssivaikutukset huomioiden tarvittaessa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää nykyisiä tietojärjestelmiä niin, että ne tukisivat lausuntojen sujuvaa ja tehokasta käsittelyä.\n\n10\n\nSuhde muihin esityksiin\n\n10.1\n\nEsityksen riippuvuus muista esityksistä\n\nEhdotetut muutokset (2. lakiehdotuksen 72 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3. lakiedotuksen 18 §:n 1 momentin 17 kohta), joissa viitataan työperäistä hyväksikäyttöä koskeviin rikosnimikkeisiin, ovat riippuvaisia työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamista koskevassa hankkeessa (\nOM093:00/2023\n) ehdotettavista muutoksista työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuuteen korvaamalla kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Kyseinen hallituksen esitys työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 11/2026.\n\nEduskunnassa on vireillä hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi\n\nHE 163/2025\n, jossa ehdotetaan muutetavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n 1 momentin 6 kohtaa. Ehdotukset on tarvittaessa sovitettava yhteen.\n\n10.2\n\nSuhde talousarvioesitykseen\n\nEsityksellä ei ole vaikutusta talousarvioon.\n\n11\n\nSuhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys\n\nEsityksellä on merkitystä perustuslain 10 §:ssä turvatun henkilötietojen ja yksityiselämän suojan kannalta. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta on säädettävä tarkemmin lailla. Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös EU:n perusoikeuskirjan kannalta. EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvataan yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan.\n\nSalassa pidettävien tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle\n\nPerustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten välistä tietojen luovuttamista ja saamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä yleensä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Huomiota perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin, jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus \"tietojen välttämättömyydestä\" jonkin tarkoituksen kannalta (PeVL 17/2016 vp).\n\nPerustuslakivaliokunnan käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa säätäessä rajoittaa lisäksi se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa säännöksessä turvatun yksityiselämän suojan piiriin (esim. PeVL 71/2014 vp, s. 2). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että lainsäätäjän on turvattava henkilötietojen suoja tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa (esim. PeVL 18/2012 vp, s. 2 ja PeVL 71/2012 vp, s. 2).\n\nHenkilötietojen käsittelyä koskevan kansallisen erityissääntelyn tarve\n\nPerustuslakivaliokunnan mukaan tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Henkilötietojen suoja tulee turvata ensisijaisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee siten suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 4–5 ja PeVL 52/2022 vp, 4 kohta).\n\nPerustuslakivaliokunta on lausunnoissaan katsonut, että rikosasioiden tietosuojadirektiivi ei, toisin kuin suoraan sovellettava yleinen tietosuoja-asetus, sisällä sellaista yksityiskohtaista sääntelyä, joka muodostaisi riittävän säännöspohjan perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta (PeVL 14/2018 vp, s. 7, myös PeVL 26/2018 vp, s.3).\n\nHenkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä ja periaatteista sekä rekisteröidyn oikeuksista säädetään sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa että rikosasioiden tietosuojalaissa (PeVL 15/2018 vp ja PeVL 26/2018 vp, s.4), ja siten perustuslakivaliokunta on katsonut, että olennaista on, että henkilötietojen käsittelyä koskevien periaatteiden soveltamisala muodostuu riittävän kattavaksi (PeVL 60/2018 vp, s. 5).\n\nYksityiskohtainen sääntely on myös sitä perustellumpaa, mitä korkeampi riski henkilötietojen käsittelystä arvioidaan aiheutuvan henkilön oikeuksille ja vapauksille (PeVL 14/2018 vp, s. 5). Tästä syystä perusoikeusherkissä sääntelykonteksteissa on henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyn lakitasoisuutta, täsmällisyyttä ja kattavuutta arvioitava perustuslakivaliokunnan käytännön valossa (PeVL 14/2018 vp, s. 7).\n\nHenkilötietojen käsittelyä rikosseuraamusasioissa koskevat ehdotukset (1. lakiehdotus)\n\nHenkilötietojen käsittely Rikosseuraamuslaitoksessa kuuluu lain henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä\n\n(1054/2018)\n, niin sanotun\n\nrikosasioiden tietosuojalain\n, soveltamisalaan. Poikkeuksena tästä ovat tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötiedot, joihin sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679,\n\ntietosuoja-asetus\n, sekä tietosuojalakia\n\n(1050/2018)\n.\n\nEsityksen 1. lakiehdotuksen 16 § ja 19 §:ää koskevissa muutoksissa olisi kyse rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä. Mikäli ehdotetun 16 a §:n johdosta olisi välttämätöntä käsitellä henkilötietoja, esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantajaksi taikka muuksi toimintapaikaksi ehdotettu olisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, olisi myös silloin kysymys rikosasioiden tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä. Ehdotuksen 4 §, 7 § ja 8 §:ää koskevissa muutoksissa tarkoitettujen henkilötietojen osalta olisi puolestaan kyse yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä.\n\nRikosseuraamuksia koskevien tietojen katsotaan olevan valtiosääntöisesti arkaluonteisia henkilötietoja. Arkaluontoiset henkilötiedot kattavat myös erityiset henkilötietoryhmät, joista on säädetty rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä. Sen lisäksi rikosseuraamusten täytäntöönpanoon sekä tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyvien henkilötietojen käsittelystä voidaan myös katsoa aiheutuvan korkea riski luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille. Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut arkaluontoisten henkilötietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 15/208 vp, PeVL 37/2013 vp). Edellä todetusta johtuen on perusteltua, että henkilötietojen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti, kuten jo on arvioitu tarkoituksenmukaiseksi säädettäessä Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakia. Nyt ehdotettavat muutokset täyttäisivät sääntelylle asetetut täsmällisyyden ja yksityiskohtaisuuden vaatimukset.\n\nEhdotetun 16 §:n muutoksilla ei muutettaisi nykytilaa sen osalta, mitä tietoja Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä, mihin tarkoituksiin kyseisiä henkilötietoja saa käyttää eikä myöskään henkilötietojen säilyttämiseen ehdoteta muutoksia. Esityksellä ei myöskään muutettaisi Rikosseuraamuslaitoksen rekisterien tietosisältöjä.\n\nEhdotetussa 16 a §:ssä säädettäisi Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuudesta pyytää keskusrikospoliisilta lausunto yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista kytköksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Henkilötietoja voisi sisältyä lausuntopyyntöön ja keskusrikospoliisin antamaan lausuntoon vain siinä tapauksessa, että kyseinen työnantaja olisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, jolloin luovutettavia henkilötietoja olisivat yksityisen elinkeinoharjoittajan y-tunnus ja toiminimi.\n\nEhdotetussa 19 §:n 2 momentissa täsmennettäisi voimassa olevaa 1 momentin säännöstä. Ehdotuksessa luovutettavat tietosisällöt olisi rajattu koskemaan vain tietoja vangin yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joita Rikosseuraamuslaitoksella on hallussaan. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan oikeus tietojen saamiseen tai luovuttamiseen on voinut liittyä jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin, jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi (PeVL 17/2016 vp). Ehdotettavassa säännöksessä tietojen luovuttamisen edellytys olisi tietojen tarpeellisuus vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja lisäksi luovuttaa voisi vain pykälässä lueteltuja tietoja, eli tietoja, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kyse olisi siten säännöksessä rajatusta joukosta Rikosseuraamuslaitoksella olevia tietoja. Ehdotettu säännös olisi täsmällinen\nja tarkkarajainen ja säännöksessä tietojen luovuttaminen olisi kytketty tietojen tarpeellisuuteen perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään edellyttämin tavoin (PeVL 17/2016 vp).\n\nEhdotetussa 36 §:ssä olisi kysymys rikosasioiden tietosuojalakia täsmentävästä rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoittamisesta. Tarkastusoikeuden rajoittaminen olisi perusteltua Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien edellyttämällä tavalla. Ehdotetun 16 a §:n tarkoittama lausuntopyyntö taikka lausunto voi sisältää sellaista vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvää tietoa, joiden osalta rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoittaminen on perusteltua vankilaturvallisuuden ja myös henkilöiden turvallisuuden näkökulmasta. Tarkastusoikeuden rajoitus olisi tarkkarajainen ja täsmällinen. Sääntelyn tarkoitus olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävä, eli vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja vankilaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajoitusta voidaan näin ollen pitää oikeasuhtaisena.\n\nEhdotetuissa 4 §, 7 §, ja 8 §:ää koskevissa muutoksissa olisi kyse yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain soveltamisalaan kuuluvasta sääntelystä, eikä näissä ehdotuksissa tarkoitettuihin henkilötietoihin sisältyisi arkaluontoisten tai erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittelyä.\n\nKansallisen liikkumavaran käyttöä on arvioitu otsikon Yleisen tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käyttö (1. lakiehdotuksen 4 §, 7 §, ja 8 §, sekä 2., 3. ja 4. lakiehdotus) alla.\n\nTietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle (3. lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentin 16 kohta) ja esitutkintaviranomaiselle (2. lakiehdotuksen 72 § 1 momentti ja 3. lakiehdotuksen 18 § 1 momentin 17 kohta)\n\nEhdotuksissa tietojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta työsuojeluviranomaiselle olisi asiallisesti kyse myös siitä, että työsuojeluviranomaisen tarpeet syrjäyttävät luovutettavaa tietoa koskevat salassapidolla suojattavat intressit. Työsuojeluviranomaiselle luovutettavilla tiedoilla tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaisesti työnantajana toimivan, pääsääntöisesti oikeushenkilön, elinkeinotoimintaa koskevia tietoja, jotka liittyvät työsuojeluviranomaisen laissa säädettyihin valvontatehtäviin. Viranomaisella olevien tietojen salassa pidosta on säädetty julkisuuslaissa. Yksityistä liikesalaisuutta ja elinkeinotoimintaa koskevien tietojen salassa pidosta säädetään julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa. Salassapitoperusteena on siten yksityisen liikesalaisuus sekä elinkeinonharjoittajan taloudellinen etu. Esitöissä\n\nHE 49/2018 vp\n\njulkisuuslaissa\ntarkoitettua liikesalaisuuden alaa on avattu myös oikeuskäytännön kautta. Esitöissä todetaan muun muassa, että\n\nyhtiöiden työntekijälleen maksaman palkan määrä ja muut yksittäisen työsopimuksen ehtoja koskevat tiedot olivat yhtiöiden liikesalaisuuksia. (KHO 8.1.2007 t. 5)\n. Liikesalaisuuksia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä. Sen sijaan samassa kohdassa tarkoitetut asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista, ovat salassa pidettäviä, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinoharjoittajalle konkreettista taloudellista vahinkoa.\n\nVerotustietojen julkisuudesta puolestaan säädetään laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassa pidosta\n\n(1346/1999)\n. Lain esitöissä\n\nHE 149/1999\n\nvp mainitaan, että pääsääntönä verotustietojen julkisuudessa ja salassa pidossa olisi,\n\nettä verovelvollisen taloudellista asemaa koskevat verotusasiakirjat samoin kuin muut verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, olisivat salassa pidettäviä\n. Taloudellista asemaa koskeviin tietoihin voi sisältyä esimerkiksi liikesalaisuuksia.\n\nEhdotetussa sääntelyssä olisi siten asiallisesti kyse siitä, että ehdotusten mukaisesti rajatuissa tilanteissa työsuojeluviranomaiselle säädetty toimivalta, ja sillä suojattavat oikeushyvät, valvoa elinkeinoharjoittajia niille laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen osalta syrjäyttäisi elinkeinoharjoittajan taloudellista asemaa koskevien tietojen salassapidon.\n\nEsityksen 3. lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentin 16 kohtaa koskevassa ehdotuksessa tietojen luovuttaminen olisi kytketty tietojen luovuttamisen välttämättömyyteen, jotta Verohallinnossa tehty havainto voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen tietoon ja siten työsuojeluviranomaiselle säädettyjen valvontatehtävissä huomioitavaksi. Perustuslakivaliokunta on arvioinut kyseiseen 18 §:ään aiemmin ehdotettavia tietojenluovutussäännöksiä lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (PeVL 5/2025 vp). Kyseisessä lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotusta oli muutettava siten, että viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus liitetään joko jonkin tarkoituksen kannalta \"tarpeellisiin tietoihin\", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi, tai jos tietosisältöjä ei ole luetteloitu, sisällytetään\nsääntelyyn vaatimus \"tietojen välttämättömyydestä\" jonkin tarkoituksen kannalta.\n\nEhdotetulla muutoksella 18 §:n 1 momentin 16 kohtaa muutettaisi siten, että tietojen luovuttamisen edellytyksenä olisi jatkossa tietojen välttämättömyys työsuojeluviranomaiselle sen valvoessa työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöä. Luovutettavien tietojen käyttötarkoitus olisi rajattu koskemaan ehdotetussa kohdassa yksilöityjä lakisääteisiä valvontatehtäviä. Verohallinto voisi luovuttaa oma-aloitteisesti vain tietoja, jotka ovat välttämättömiä, että Verohallinnon tekemä havainto voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen tietoon. Ehdotettu säännös olisi edellä todetulla tavalla riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Ehdotettavassa säännöksessä tietojen luovuttaminen olisi kytketty tietojen välttämättömyyteen perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään edellyttämällä tavalla (PeVL 17/2016 vp).\n\nEhdotetun sääntelyn tarkkarajaisuudesta johtuen tietojen luovuttamisessa myös henkilötietojen käyttötarkoituksen osalta kyse olisi edelleen viranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitaminen, jossa on kyse elinkeinotoimintaa koskevien laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen valvonnasta.\n\nEsitutkintaviranomaiselle luovutettavien tietojen osalta (2. lakiehdotuksen 72 § 1 momentti ja 3. lakiehdotuksen 18 § 1 momentin 17 kohta) olisi kyse, vastaavasti kuten työsuojeluviranomaiselle luovutettavissa tiedoissa, elinkeinoharjoittajan taloudellista asemaa koskevien tietojen salassapitointressin syrjäyttämisestä rikosten tutkimiseksi ja rikoksen uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Esitutkintaviranomaiselle luovutettaviin tietoihin voisi kuitenkin sisältyä myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, esimerkiksi henkilön etnistä alkuperää ja terveydentilaa koskevia tietoja, sekä myös valtiosääntöisesti arkaluontoiseksi katsottuja tietoja, esimerkiksi rikoksia koskevia tietoja.\n\nPerustuslakivaliokunta on arvioinut arkaluontoisten henkilötietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp).\n\nLuovutettavien tietojen osalta ehdotetut säännökset (2. lakiehdotuksen 72 § ja 3. lakiehdotuksen 18 § 1 momentin 16 ja 17 kohta) olisi rajattu perustuslakivaliokunnan arkaluontoisten henkilötietojen käsittelyä koskevan lausuntokäytännön edellyttämällä tavalla tietoihin, jotka ovat välttämättömiä säännöksessä mainittuun tarkoitukseen nähden.\n\nTietojoukkoa koskeva tiedonsaantioikeus (4. lakiehdotus)\n\nEhdotuksen mukaisesti luovutettavissa tietojoukoissa olisi kyse pääsääntöisesti yrityksiä koskevista tiedoista ja yritysten omistajien yksilöintitiedoista. Tietoihin sisältyisi kuitenkin myös joitakin muita henkilötietoja, esimerkiksi yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröity yksikkö, joka on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Henkilötietoja voisi periaatteessa esiintyä myös yritysten nimissä. Ehdotettavan pykälän nojalla työsuojeluviranomainen saisi Verohallinnolta kerralla tietoja useammasta yrityksestä ja niiden yritys- tai elinkeinotoiminnasta. Mukana tulisi myös jonkin verran henkilötietoja.\n\nEhdotettavassa pykälässä tiedonsaantioikeus on rajoitettu koskemaan valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiä tietoja. Tietojoukkoihin ei sisältyisi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja eikä valtiosääntöisesti arvioiden arkaluonteisia henkilötietoja.\n\nEhdotettavassa pykälässä olisi kysymys pykälässä ehdotettujen rajausten mukaisen tietojoukon luovuttamisesta, eli käytännössä tietoa voitaisi luovuttaa massamuotoisesti tai laajamittaisesti. Valvonnan kohdentamiseksi olisi välttämätöntä, että työsuojeluviranomaisella on oikeus saada tietoa tietojoukkona. Suppeampi määrä ei olisi tarkoituksenmukaista, koska pykälä olisi tarkoitettu käytettäväksi valvonnan kohdentamisessa. Valvonnan kohdentaminen ei ole tehokasta ja tarkoituksenmukaista, mikäli tiedonsaantioikeus olisi rajattu vain yksittäiseen toimijaan, jolloin käytännössä työsuojeluviranomaisen olisi jo ennen tietopyynnön tekemistä tullut päättää kohdistaa valvontaa kyseiseen yksittäiseen yritykseen.\n\nLuovutettavien tietojen määrän ei kuitenkaan voisi arvioida muodostavan riskiä henkilötietojen suojan kannalta. Pykälän mukaan työsuojeluviranomaiselle luovutettaisiin vain valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot ja niissäkin olisi mukana vain vähän henkilötietoja. Luovutettavat henkilötiedot olisi rajattu ehdotetussa pykälässä koskemaan Verohallinnon yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä ja lisäksi mahdollisesti muita välttämättömiä tietoja kyseisten yksikköjen yritys- tai elinkeinotoiminnasta. Valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot olisi tuhottava välittömästi.\n\nTaloudellista asemaa koskevien tietojen suojaamiseksi säädetty verotustietojen salassapito suojaa käytännössä myös verotustietoihin sisältyviä henkilötietoja. Salassapito murrettaisiin kuitenkin yhteiskunnallisesti hyväksyttävistä syistä, eli työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjumiseksi.\n\nTiedot voisi luovuttaa vain työsuojeluviranomaisen nimenomaisen tietopyynnön perusteella ja rajaten luovutettava tietojoukko tiettyjen rajausperusteiden mukaisesti. Nämä voidaan tulkita tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskeviksi yleisiksi edellytyksiksi.\n\nYleisen tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käyttö (1. lakiehdotuksen 4 §, 7 §, ja 8 §, sekä 2., 3. ja 4. lakiehdotus)\n\nEsitykseen sisältyvissä ehdotuksissa (1. lakiehdotuksen 4 §, 7 §, ja 8 §,\n\nsekä 2., 3. ja 4. lakiehdotus\n) olisi kyse tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käytöstä henkilötietojen luovuttamista ja saamista koskevan erityissääntelyn osalta.\n\nPerustuslakivaliokunta on todennut, että hallituksen esityksessä tulisi erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran käytöstä (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, ja peVL 44/2016 vp, s.4).\n\nEhdotuksissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta (rekisterinpitäjän lakisääteinen velvollisuus), joka mahdollistaa sääntelyliikkumavaran käytön 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Viranomaisen luovuttaessa tietoja omasta-aloitteestaan, olisi käsittelyperusteena puolestaan 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen julkisen vallan käyttäminen. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi sellaisessa käsittelyssä, joka tehdään (6 artiklan) 1 kohdan c ja e alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen tietojenkäsittely muun muassa muissa erityisissä käsittelytilanteissa siten kuin IX luvussa säädetään. Tietosuoja-asetuksen\n6 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltion lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.\n\nHenkilötietojen käsittelyssä on noudatettava henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ja rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain mukaisesti. Erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi on lisäksi säädetty tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa.\n\nTietojen luovuttamista koskevan sääntelyn voidaan arvioida olevan välttämätöntä ja oikeasuhtaista niillä tavoiteltuun hyötyyn ja yleisen edun tavoitteeseen nähden. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on tehostaa työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja harmaan talouden torjuntaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevissa ehdotuksissa (1. lakiehdotuksen 4 §, 7 §, ja 8 §) puolestaan kysymys on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta ja vankilaturvallisuuden ylläpitämisestä rikosseuraamusten täytäntöönpanoa koskevien tehtävien hoitamisesta. Ehdotetussa sääntelyssä luovutettavat tiedot on rajattu ehdotetun sääntelyn tavoitteen ja toisaalta tietoja koskevan salassapitointressin mukaisesti vain sellaisiin tietoihin, joiden luovuttaminen on perusteltua tavoiteltuun päämäärään nähden. Tietojen luovuttaminen olisi mahdollista vain toisen viranomaisen lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi.\n\nViranomaisten välisestä tietojenvaihdosta säädettäisi riittävän täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti lailla. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaan, jos käsittely tapahtuu muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi tiedot on kerätty, käsittelystä tulisi säätää jäsenvaltion sellaisessa lainsäädännössä, joka muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän ja oikeasuhteisen toimenpiteen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi.\n\nSäätämisjärjestys\n\nEdellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.\n\nPonsi\n\nEdellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:\n\nLakiehdotukset\n\n1\n\nLaki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta\n\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\n\nhenkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain\n\n(1301/2021)\n\n4 §:n 4 momentti, 7 §:n 5 momentti, 8 §:n 3 momentti,16 §:n 1 momentin 6 kohta, 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä, 36 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 16 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 730/2023, ja\n\nlisätään\n\nlakiin uusi 16 a § ja 19 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1070/2024, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,\n\nseuraavasti:\n\n4 §\n\nRikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit\n\nRikosseuraamusrekisteriin sisältyvät myös tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden, vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajan sekä asioijien henkilötietoja sisältävät tiedot.\n\n7 §\n\nTietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä\n\nRikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saadaan sisällyttää 1–3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen, työnantajan tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeästä henkilön tilaa taikka olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.\n\n8 §\n\nTietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä\n\nVangin tai tutkintavangin tietoihin saadaan sisällyttää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen sekä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi välttämättömät tiedot muun vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävän henkilön, vangin tai tutkintavangin lähiomaisen, työnantajan taikka muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeästä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.\n\n16 §\n\nOikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta\n\nSen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa, teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:\n\n6) poliisilta, Rajavartiolaitokselta ja Maahanmuuttovirastolta tieto rikoksesta epäillyn, tuomitun, vangin, tutkintavangin, yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tai valvottuun koevapauteen sijoitetun ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään rekisteröidyn ulkomaalaisen maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevasta asiasta, maasta poistamista koskevan päätöksen toimeenpanosta sekä maahantulokiellosta ja sen pituudesta;\n\nRikosseuraamuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta sekä muilta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:ssä tarkoitetuilta tiedonantovelvollisilta:\n\n3) tuomitun, vangin, tutkintavangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja päihdehoidon palveluiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja edunvalvonta-asioista näiden seikkojen huomioon ottamiseksi vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanossa, elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamisessa sekä vapautumisen valmistelussa.\n\n16 a §\n\nOikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta\n\nRikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi.\n\n19 §\n\nTietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle\n\nSen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tiedot, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.\n\n36 §\n\nTarkastusoikeuden rajoitukset\n\nSen lisäksi, mitä rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa säädetään, rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tarkastusoikeuden toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata vakava uhka Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestykselle ja turvallisuudelle taikka Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tai jonkun muun turvallisuudelle. Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta rikosseuraamusrekisterin sisältämiin 7 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin kirjallista suostumusta ja mielipiteen selvittämistä koskeviin tietoihin, 16 a §:ssä tarkoitettuihin lausuntopyynnön tai lausunnon tietoihin eikä 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoihin.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\n2\n\nLaki ulosottokaaren 1 luvun 26 §:n ja 3 luvun 72 §:n muuttamisesta\n\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\n\nulosottokaaren\n\n(705/2007)\n\n1 luvun 26 §:n 3 kohta ja 3 luvun 72 §:n 1 momentti,\n\nsellaisina kuin ne ovat laissa 340/2020\n\nseuraavasti:\n\n1 luku\n\nYleiset säännökset\n\n26 §\n\nRekisterin tietosisältö\n\nUlosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa:\n\n3) asianosaiselta, viranomaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (\nerityistiedot\n);\n\n3 luku\n\nYleiset menettelysäännökset\n\n72 §\n\nOma-aloitteinen tietojen antaminen\n\nUlosottomies saa sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan antaa 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän seuraaviin rikoksiin, jos tiedot ovat välttämättömiä asian saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon:\n\n1) ulosottomenettelyssä tehty rikos;\n\n2) täytäntöönpanon tuloksen olennaisesti vaarantava rikos;\n\n3) kirjanpitorikos;\n\n4) työsyrjintä, kiskonta työelämässä, törkeä kiskonta työelämässä, kiskonta tai ihmiskauppa; tai\n\n5) muu kuin 1–4 kohdassa tarkoitettu rikos, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\n3\n\nLaki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta\n\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\n\nverotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain\n\n(1346/1999)\n\n18 §:n 1 momentin 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 275/2025, sekä\n\nlisätään\n\n18 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1108/2006, 504/2008, 525/2009, 499/2015, 1146/2015, 529/2017, 1128/2017, 22/2018, 228/2019, 723/2019, 865/2019, 287/2021 ja 275/2025, uusi 16 ja 17 kohta\n\nseuraavasti:\n\n18 §\n\nVerohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen\n\nVerohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen:\n\n15) Patentti- ja rekisterihallitukselle sellaisista verovalvonnassa tai muutoin havaituista tiedoista, jotka ovat tarpeellisia tosiasiallisia edunsaajia koskevien rekisteritietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden varmentamisessa;\n\n16) työsuojeluviranomaiselle verovalvonnassa havaittuja tietoja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen, työolosuhteiden sekä ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi, jos tiedot ovat välttämättömiä asian saattamiseksi työsuojeluviranomaisen tietoon;\n\n17) esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työsyrjintään, kiskontaan työelämässä, törkeään kiskontaan työelämässä, kiskontaan tai ihmiskauppaan, jos tiedot ovat välttämättömiä epäilyn saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\n4\n\nLaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 c §:n muuttamisesta\n\nEduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\n\ntyösuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain\n\n(44/2006)\n\n4 c §, sellaisena kuin se on laissa 1418/2016, seuraavasti:\n\n4 c §\n\nOikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta\n\nTyösuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi seuraavat tietojoukot:\n\n1) Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut mainitun lain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:\n\na) joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä;\n\nb) jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteitaan; tai\n\nc) joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä;\n\n2) Eläketurvakeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Eläketurvakeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin eläkevakuuttamisvelvollisuutensa;\n\n3) Tapaturmavakuutuskeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Tapaturmavakuutuskeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin tapaturmavakuuttamisvelvollisuutensa.\n\nLisäksi työsuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötieto-järjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:\n\n1) jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteitaan; tai\n\n2) joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä.\n\nVerohallinnon luovuttamaan tietojoukkoon sisältyviin yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä koskeviin muihin kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiin tietoihin voi kuulua sellaisten henkilöiden yksilöintitiedot, jotka Verohallinnon mukaan omistavat yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävät yksiköt.\n\nTyösuojeluviranomaisen on rajattava tietoa koskevassa pyynnössään tietojoukkoa yhteistyössä Verohallinnon, Eläketurvakeskuksen tai Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa. Tietojoukkoa on rajattava yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön oikeudellisella muodolla, maantieteellisellä alueella, aikajaksolla ja toimialalla. Verohallinnon luovuttamaa tietojoukkoa on rajattava myös yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön verovelkaa koskevilla tiedoilla, palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyvien verolainsäädännössä tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyöntiä koskevilla tiedoilla tai liikevaihtoa ja toimintaa koskevilla tiedoilla.\n\nTyösuojeluviranomaisen on tuhottava valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot välittömästi.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\nHelsingissä\n\n15.1.2026\n\nPääministeri\n\nPetteri Orpo\n\nOikeusministeri\n\nLeena Meri","changes":[{"id":646,"doc_id":12982,"v_from":13632,"v_to":13847,"detected_at":"2026-09-12 01:22:38","added":1311,"removed":1092,"summary":"--- \n+++ \n-## Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen om behandling av personuppgifter vid Brottspåföljdsmyndigheten och till lagar som har samband med den\n-\n-## PROPOSITIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL\n-\n-I denna proposition föreslås det att lagen om behandling av personuppgifter vid Brottspåföljdsmyndigheten, utsökningsbalken, lagen om offentlighet och sekretess i fråga om beskattningsuppgifter samt lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen ändras.\n-\n-Enligt propositionen ska Brottspåföljdsmyndighetens gällande rätt att få uppgifter från Migrationsverket och socialvården preciseras. Därtill föreslås det att Brottspåföljdsmyndigheten ska kunna begära ett utlåtande av centralkriminalpolisen om eventuella kopplingar mellan den som föreslås bli arbetsgivare för en fånge eller en person som avtjänar samhällspåföljd och allvarlig och organiserad brottslighet.\n-\n-Det föreslås att det till utsökningsbalken fogas möjlighet för utmätningsmannen att på eget initiativ lämna ut uppgifter om ett misstänkt brott till förundersökningsmyndigheterna i större omfattning än för nuvarande så, att rätten att lämna uppgifter också ska omfatta brott som gäller arbetsrelaterat utnyttjande. Enligt förslaget ska Skatteförvaltningen ges möjlighet att på eget initiativ lämna ut uppgifter till arbetarskyddsmyndigheten också när det är fråga om tillsynen av iakttagandet av minimivillkoren för anställningsförhållanden samt av arbetsförhållandena och anlitandet av utländsk arbetskraft. Arbetarskyddsmyndighetens rätt att få en datamängd av en annan myndighet för riktandet av tillsyn ska enligt utvidgas så, att den i fortsättningen också ska gälla tillsyn av att minimivillkoren för anställningsförhållanden iakttas och av anlitandet av utländsk arbetskraft. Dessutom föreslås det att arbetarskyddsmyndighetens rätt att få en datamängd av Skatteförvaltningen för att rikta tillsynen av lagen om beställarens utredningsskyldighet och ansvar vid anlitande av utomstående arbetskraft ska utvidgas.\n-\n-Med de förslag som gäller Brottspåföljdsmyndigheten genomförs den skrivning i regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering som gäller lagstiftningsändringar som behövs för att det ska vara möjligt att mellan olika myndigheter utbyta information om personer med anknytning till allvarlig och organiserad brottslighet och om andra personer som kan ha en inverkan på säkerheten i fängelserna.\n-\n-Med de ändringar som föreslås i utsökningsbalken, lagen om offentlighet och sekretess i fråga om beskattningsuppgifter samt i lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen genomförs för sin del de skrivningar i regeringsprogrammet som gäller mer effektiv bekämpning av arbetsrelaterat utnyttjande och människohandel, genom att informationsutbytet mellan myndigheterna förbättras och lämnande av uppgifter på eget initiativ.\n-\n-Lagarna avses träda i kraft den 1 augusti 2026.\n-\n-—————\n-\n-RP 198/2025 rd\n-\n-## INNEHÅLL\n-\n-PROPOSITIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL .............................................................1 MOTIVERING ............................................................................................................................4 1 Bakgrund och beredning ...........................................................................................................4 1.1 Bakgrund .......................................................................................................................4 1.2 Beredning ......................................................................................................................4 2 Nuläge och bedömning av nuläget ...........................................................................................5 2.1 Informationsutbyte mellan myndigheterna för bekämpning och förebyggande av brott ..........................................................................................................."}],"passport":{"data":{"act":{"jurisdiction":"Финляндия","title_official":"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi","title_short":"HE 198/2025 — расширение обмена данными между ведомствами для борьбы с тяжкими и организованными преступлениями, трудовой эксплуатацией и торговлей людьми","level":"законопроект","date_adopted":"","date_in_force":"1.8.2026","date_version":"проект; текст на стадии подготовки (в базе Finlex от 2026-01-15)","phased":"не указаны иные даты помимо общей","status":"законопроект: на рассмотрении","sunset":"","regulator":"Офис омбудсмена по защите данных (по вопросам ПДн), Минюст Финляндии (координация); применяющие органы — Тюремная служба, полиция Кeskusrikospoliisi, Налоговое управление, Агентство по взысканию, Управление труда и окружающей среды","related":"Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa (1301/2021); Ulosottokaari; Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999); Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006); связанные проекты SM046:00/2023, SM008:00/2025, HE 182/2025"},"goal":{"problem":"барьеры межведомственного обмена персональными данными мешают своевременному выявлению связей подозреваемых с организованной преступностью, угроз безопасности пенитенциарных учреждений, а также трудовой эксплуатации и торговли людьми; ограниченные основания для самостоятельного раскрытия информации налоговыми органами и службой взыскания.","goal":"ускорить обмен информацией между госорганами для предупреждения и расследования преступлений, усилить контроль за соблюдением трудовых стандартов и противодействие серой экономике через расширенный доступ к данным о задолженностях и нарушениях.","targets":"оценка ресурсной нагрузки KRP ~400–500 запросов мнений в год (~400–2500 часов работы).","scope":"государственные органы (тюремная служба, полиция, налоговый орган, агентство по взысканию, трудовая инспекция) и их информационные потоки; косвенно — работодатели и площадки найма под усиленным контролем.","exclusions":"не заявлены специальные категории исключений из-под сферы; ограничения следуют из принципов необходимости и соразмерности обработки ПДн."},"subjects_note":{"protected":"жертвы трудовой эксплуатации и торговли людьми упоминаются как бенефициары раннего вмешательства; специальных процессуальных гарантий сверх общих норм ПДн в тексте нет."},"subjects":[{"role":"оператор","who":"Rikosseuraamuslaitos (Пенитенциарная служба Финляндии)","criteria":"центральный орган исполнения наказаний; обрабатывает данные осуждённых и лиц под надзором","count":"нет данных"},{"role":"оператор","who":"Rikosseuraamuslaitos","criteria":"исполнение наказаний и надзор","count":"нет данных"},{"role":"платформа/посредник","who":"Ulosottolaitos (Агентство по взысканию)","criteria":"уполномоченный орган принудительного исполнения","count":"нет данных"},{"role":"оператор","who":"Verohallinto (Налоговое управление)","criteria":"центральный налоговый орган","count":"нет данных"},{"role":"регулятор","who":"Työsuojeluviranomainen (Управление труда и окружающей среды)","criteria":"инспекторский орган по труду и охране труда","count":"нет данных"},{"role":"разработчик/оператор систем","who":"Keskusrikospoliisi (Центральная криминальная полиция)","criteria":"центральное подразделение уголовной полиции","count":"нет данных"},{"role":"поставщик услуг/работодатель","who":"потенциальные работодатели и площадки привлечения заключённых/поднадзорных","criteria":"юрлица и ИП, предлагающие работу осуждённым/уязвимым лицам","count":"нет данных"},{"role":"оператор","who":"Verohallinto","criteria":"центральный налоговый орган","count":"нет данных"},{"role":"регулятор","who":"Työsuojeluviranomainen","criteria":"государственная инспекция труда","count":"нет данных"},{"role":"государственный орган","who":"Syyttäjälaitos (Прокуратура/дознание)","criteria":"органы уголовного преследования","count":"нет данных"},{"role":"потребитель","who":"работники и лица под надзором","criteria":"физические лица, чьи данные циркулируют в контурах обмена\nОценка числа адресаты: широкие группы работников и осуждённых","count":""}],"norms":[{"address":"ст. без точной нумерации проекта (предложение об уточнении права на самостоятельную передачу сведений полиции)","addressee":"оператор","essence":"Пенитенциарная служба вправе самостоятельно передавать полиции необходимые сведения о лице для предотвращения влияния серьёзной и организованной преступности на тюремную безопасность, без критерия «строгой необходимости» для конкретной задачи получателя.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"регулярные","trigger":"постоянно","sanction":"отсылка к иным актам — общие санкции законодательства о ПДн","refs":"да, закон о ПДн в пенитенциарной системе и общий режим ответственности","form":"цифровая/смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"требует проверки; сопоставимо с внутриведомственными регламентами ФСИН и МВД РФ об обмене оперативными сведениями, но финский проект шире формализует самостоятельную передачу вне запроса-получателя."},{"address":"ст. без точной нумерации проекта (новая возможность запрашивать мнение у KRP)","addressee":"оператор","essence":"Пенитенциарная служба может запрашивать у Центральной криминальной полиции письменное мнение о связях кандидата в работодатели или иной площадки взаимодействия заключённого/поднадзорного с серьёзной и организованной преступностью.","type":"право","mechanism":"распределение риска","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"по запросу органа","sanction":"отсутствует в проекте; нагрузка ложится на KRP","refs":"да, регулирование деятельности KRP","form":"смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"требует проверки; элементы схожи с запросами ФСИН в подразделения МВД при оценке контрагентов пенитенциарного производства, однако закрепление мнения специализированного центрального органа — особенность проекта."},{"address":"поправки к Ulosottokaari (расширение оснований самостоятельной передачи сведений)","addressee":"посредник","essence":"Агентство по взысканию вправе самостоятельно передавать материалы дознанию/следствию при подозрении на преступления трудового характера (эксплуатация, торговля людьми), выходя за пределы текущих порогов тяжести.","type":"обязанность","mechanism":"информирование","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"при инциденте/обнаружении признаков","sanction":"общая ответственность по законам о ПДн/исполнении","refs":"да, уголовно-процессуальные нормы","form":"цифровая/смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"частично сопоставимо с обязанностями подразделений ФССП сообщать о признаках преступлений по УК РФ, но конкретизация по «трудовым» составам и упрощённый порог требуют проверки соответствия ФЗ № 229-ФЗ и УПК РФ."},{"address":"изменения к Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (самостоятельная передача налоговой информации)","addressee":"оператор","essence":"Налоговое управление вправе самостоятельно направлять налоговые данные службе взыскания и инспекции труда для контроля соблюдения минимальных условий труда, охраны труда и использования иностранной рабочей силы.","type":"обязанность","mechanism":"информирование","cost_channel":"административные","cost_kind":"регулярные/по событию","trigger":"постоянно/при обнаружении нарушений","sanction":"общая ответственность по налоговому законодательству и закону о ПДн","refs":"да, законы о труде и охране труда","form":"цифровая","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"ФНС России передаёт сведения по запросам и в установленных случаях автоматически (например, задолженности), но широкая проактивная передача инспекциям по критериям минимальной оплаты и иностранной рабочей силы требует проверки соотношения НК РФ и ТК РФ."},{"address":"поправка к 4 c § Laki työsuojelun valvonnasta... (право на получение массива данных)","addressee":"регулятор","essence":"Инспекция труда получает право получать массивы данных от Налогового управления одновременно для трёх направлений: соблюдение обязанности заказчика (tilaajavastuu), минимальные условия труда и использование иностранной рабочей силы.","type":"право","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"регулярные","trigger":"постоянно/до начала целевых проверок","sanction":"","refs":"да, tilaajavastuu-lainsäädäntö (1233/2006)","form":"цифровая","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"ГИТ вправе получать сведения от ФНС по соглашениям и запросам; автоматизированный массовый доступ по трём направлениям одним механизмом потребует проверки нормативов цифрового взаимодействия ведомств в РФ."},{"address":"новая функция предоставления заключений по запросам RS","addressee":"разработчик/оператор систем","essence":"Центральная криминальная полиция предоставляет заключения о возможных связях работодателей/площадок с серьёзной и организованной преступностью по запросам Пенитенциарной службы.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"содержательные","cost_kind":"по событию","trigger":"по запросу органа","sanction":"управленческая/административная ответственность внутри сектора","refs":"да, регулирующие акты о полиции","form":"смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"требует проверки; сходно с выдачей информационных писем ГУУР/Интерпол НЦБ РФ, но институционализированный поток «заключений» по спискам площадок — специфика проекта."},{"address":"последствия изменений RS-KRP информационного обмена (косвенная норма)","addressee":"поставщик","essence":"При предложении заключить договор с пенитенциарной системой работодатель подлежит проверке на связи с серьёзной и организованной преступностью посредством запроса мнения KRP.","type":"ограничение","mechanism":"барьер входа","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"до начала деятельности/контракта","sanction":"отказ в допуске к договору при выявлении рисков","refs":"закупочные/административные правила сотрудничества с RS","form":"смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"проверка добросовестности контрагента существует (ФСИН/межведомственные запросы), но обязательность централизованного «мнения» KRP по каждому кандидату — предмет проверки против практик ФАС/МВД в РФ."},{"address":"изменение режима тайны и каналов передачи налоговых данных","addressee":"оператор","essence":"Расширяются каналы автоматической передачи налоговых данных инспекции труда и службе взыскания для выявления нарушений МРОТ, условий труда и незаконной занятости иностранцев.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"регулярные","trigger":"постоянно","sanction":"ответственность по налоговому праву и ПДн","refs":"да, законодательство о труде и миграции","form":"цифровая","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"частичная автоматизация обмена ФНС-ГИТ-ФССП есть, но охват критериев («МРОТ», «иностранная рабочая сила») единым контуром требует проверки НПА РФ о СМЭВ-мониторинге."},{"address":"корректировка 4 c § TYVL (массовые выборки)","addressee":"регулятор","essence":"Закрепляется право на получение структурированных массивов данных от нескольких администраторов сразу для риск-ориентированного выбора объектов контроля по всем трём трекам надзора.","type":"право","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"регулярные","trigger":"постоянно","sanction":"","refs":"да, TilajaVastuu и смежные законы","form":"цифровая","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"пилотируемые витрины данных Роструда существуют; единая правовая норма на массовые выгрузки по трём основаниям требует проверки статуса цифровых профилей риска в РФ."},{"address":"расширения UA-kirjasta (Ulosottokaari) по передаче материалов","addressee":"госорган","essence":"Получает от службы взыскания сведения по признакам трудовой эксплуатации и торговли людьми для решения вопроса об уголовном преследовании.\nТип предписание: обязанность принимать и оценивать информацию","type":"","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"по поступлению материала","sanction":"дисциплинарно-процессуальная ответственность","refs":"УПК Финляндии","form":"смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"приём сообщений от ФССП по экономическим/трудовым правонарушениям предусмотрен КоАП/УПК РФ, детализация по «трудовой эксплуатации» требует проверки практики применения."},{"address":"рамочные требования проектов к обработке ПДн","addressee":"потребитель","essence":"Данные используются ведомствами строго для выполнения законных задач профилактики и расследования; избыточные сведения подлежат удалению, применяются принципы необходимости и соразмерности.","type":"защита права","mechanism":"распределение риска","cost_channel":"нет прямых издержек","cost_kind":"","trigger":"постоянно","sanction":"жалобы омбудсмену, блокировка потоков","refs":"Общий регламент ЕС по ПДн имплементирован финским правом","form":"цифровая/смешанная","in_force":"1.8.2026","ru_analog":"ФЗ-152 предусматривает аналогичные принципы; отличия — в процедурной автоматизации контуров B2G/G2G и роли независимого омбудсмена."}]},"made_by":"GigaChat-3-Ultra","made_at":"2026-09-16 08:20:09","edited_at":null,"edited_by":null}}