{"check":null,"uid":"28ae4bada90b2688","title":"HE 152/2026 · Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta","title_generated":false,"country":"Финляндия","organ":"Finlex (законы и правительственные законопроекты)","kind":"law","kind_name":"Законодательство","lang":"fi","date":"2026-09-03","summary":"Предложение обязывает создать электронный реестр избирателей для выборов в приходах и прямых выборов настоятеля, формируемый на основе церковной системы учёта членов. До вступления реестра в силу Церковь может исправлять данные; автоматические корректировки применяются при смерти или выходе из Церкви, а также при вступлении после создания реестра. Вводится применение Закона об управлении информацией публичного сектора к автоматизированному принятию решений. Реестр засекречивается вне избирательных процедур с исключениями для проверки права голоса. Полный текст документа в базе пока отсутствует.","snippet":"","topics":["Персональные данные"],"status":"ok","error":"","text_len":104277,"versions":1,"url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/152","first_seen":"2026-09-11","last_checked":"2026-09-17 01:27","relevance":"hit","score":30,"query":"","source_key":"finlex_fi","verdict":{"relevance":"hit","score":30,"topics":["Персональные данные"],"need_body":6,"authorities":[],"evidence":[{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":8696,"ctx":"on henkilörekisterinä sovelletaan kirkkolain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/ey kumoami","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":26057,"ctx":"allisuuden korkea taso, koska se sisältäisi henkilöiden uskonnollista vakaumusta koskevia henkilötietoja. kirkon keskusrahasto huolehtisi tietojärjestelmän hankinnasta eikä seurakunnille aiheutu","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":47752,"ctx":"ssa, voidaan arvioida helpottavan ja sujuvoittavan vaalitoimitsijan työtä sekä parantavan henkilötietojen tietosuojaa. laajojen, useiden henkilöiden tietoja sisältävän paperisen vaaliluettelon kä","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":48467,"ctx":"e henkilötunnuksen avulla. tällöin vaalitoimitsijalla on suppeampi mahdollisuus käsitellä henkilötietoja, koska hänellä ei ole mahdollisuutta käsitellä kaikkien seurakunnassa äänioikeutettujen t","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":51096,"ctx":"usta vaalitoimituksen oikeellisuudesta. huomioon tulee myös ottaa se, täyttääkö ehdotettu henkilötietojen käsittely yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset.  tietosuojavaltuutettu totea","zone":"текст","weight":1},{"topic":"Персональные данные","term":"henkilötieto","weak":false,"pos":51888,"ctx":"rheettömyydestä ja pyrkimys yleiseen luottamukseen sellainen, että se syrjäyttää oikeuden henkilötietojen suojaan, erityisesti suhteessa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittamiin erit","zone":"текст","weight":1}],"dropped":[]},"last_changed":"2026-09-11","meta":{"akn":"https://opendata.finlex.fi/finlex/avoindata/v1/akn/fi/doc/government-proposal/2026/152/fin@/main.akn","number":"HE 152/2026"},"source_url":"https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/152","text":"ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ\n\nEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Kirkkohallitus perustaisi rekisterin poimimalla kirkon jäsentietojärjestelmästä vaaleissa äänioikeutetut henkilöt, ja heitä koskevat tarvittavat tiedot sekä muodostamalla näistä tiedoista erillisen konekielisen rekisterin.\n\nKirkkohallituksella ja seurakunnan vaalilautakunnalla olisi oikeus itseoikaista äänioikeusrekisterissä olevia tietoja ennen rekisterin tuloa lainvoimaiseksi. Kirkkohallitus oikaisisi tietoja tilanteissa, joissa äänioikeutetuksi merkitty kuolee tai eroaa kirkosta, sekä tilanteissa, joissa henkilö liittyy kirkon jäseneksi äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.\n\nEsityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamista. Tavoitteena on, että äänioikeusrekisterin avulla vaalien toimittamiseen liittyviä tehtäviä saataisiin automatisoitua, jolloin vaalitoimitsijat ja vaalilautakunnat pystyisivät toimittamaan vaaliin liittyvät tehtävät tehokkaammin, kun käsin tehtävä työ vähenisi. Kirkossa sovellettaisiin myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia, jossa säädetään automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä.\n\nSähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttää muutoksia myös kirkkojärjestykseen. Kirkolliskokous on tehnyt päätöksen kirkkojärjestykseen tulevista muutoksista, jotka tulevat voimaan tässä esityksessä ehdotettujen kirkkolain muutosten tullessa voimaan.\n\nEhdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.\n\nPERUSTELUT\n\n1\n\nAsian tausta ja valmistelu\n\n1.1\n\nTausta\n\nEvankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti marraskuussa 2016 käsitellessään edustaja-aloitetta 1/2016 seurakuntavaalikäytäntöjen kehittämisestä sekä hiippakuntavaltuustoesitystä 3/2016 seurakuntavaalien ajankohdan siirtämisestä ja sähköisestä äänioikeutettujen luettelosta lähettää kyseisen edustaja-aloitteen ja hiippakuntavaltuustoesityksen kirkkohallitukselle valmisteltavaksi. Osa muutosesityksistä toteutettiin nyt jo kumoutuneen kirkon vaalijärjestyksen\n\n(416/2013)\n\nkeväällä 2018 voimaan tulleella muutoksella. Ehdotettu sähköistä äänioikeutettujen luetteloa koskeva lainvalmistelu erotettiin kuitenkin syksyllä 2016 muista ehdotetuista muutostarpeista laajuutensa vuoksi. Siirtyminen sähköiseen luetteloon edellyttää myös tietojärjestelmähanketta.\n\n1.2\n\nValmistelu\n\nKirkkohallituksessa valmisteltiin virkatyönä vaalisäännösten muutosta syksyllä 2019 ja keväällä 2020 siten, että äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sähköisellä äänioikeutettujen rekisterillä. Helmikuussa 2020 esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 54 seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä, hiippakuntien tuomiokapituleilta sekä oikeusministeriöltä ja tietosuojavaltuutetun toimistolta. Tuolloin lausunnon antoi yhteensä 24 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää, joista 50 % kannatti ehdotettua muutosta, 21 % vastusti uudistusta ja 29 % kannatti uudistusta ehdollisena tai siten, että siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin tulisi olla vapaaehtoista. Keväällä 2020 saadut lausunnot olivat siten ristiriitaisia, ettei ehdotettuja säännöksiä ollut mahdollista sulauttaa kirkkolakiehdotukseen vuoden 2020 aikana, kun eduskuntakäsittelyssä tuolloin ollut kirkkolakiesitys (\nHE 19/2019 vp\n) palautettiin kirkkohallitukselle uudelleen\nkirjoittamista varten.\n\nUusi kirkkolaki\n\n(652/2023)\n\nja kirkkojärjestys\n\n(657/2023)\n\ntulivat voimaan 1.7.2023. Nyt kirkkohallituksessa virkatyönä valmisteltu esitys pohjautuu osittain aiempaan vuoden 2020 valmisteluun. Esityksestä on pyydetty lausuntoja satunnaisotoksena yhteensä 54 seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä ajalla 3.5.–20.6.2024. Lausuntoa pyydettiin myös hiippakuntien tuomiokapituleilta, oikeusministeriöltä sekä tietosuojavaltuutetun toimistolta. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin kirkkohallituksen verkkosivulla, jolloin myös muilla oli mahdollisuus jättää lausuntonsa. Kirkon laintarkastustoimikunta on antanut esitysluonnoksesta lausuntonsa 16.9.2024. Lausuntoja on tarkemmin käsitelty esityksen luvussa 6.\n\nKirkkohallituksen esityksessä 9/2024 todettiin tavoitteena olevan, että kirkkohallitus voisi tehdä sähköisen äänioikeusrekisterin itseoikaisut mahdollisimman automaattisesti. Esityksen antamisen jälkeen on havaittu, että automaattinen päätöksenteko edellyttää hallintolain\n\n(434/2003)\n\nlisäksi myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, jäljempänä\n\ntiedonhallintalaki\n) automaattista päätöksentekoa koskevien säännösten soveltamista, jota voimassa olevassa kirkkolaissa ei ole otettu huomioon.\n\nKirkkohallituksen esitystä 9/2024 on sittemmin täydennetty kirkkohallituksen esityksellä 1/2025. Esityksen tarkoituksena on täydentää kirkkohallituksen esitystä 9/2024 kirkkolain muuttamisesta siten, että kirkossa sovellettaisiin myös tiedonhallintalain 6 a lukua, jossa säädetään automaattiseen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä.\n\nKirkkolain 10 luvun 1 §:n mukaan hallintoasiassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan hallintolakia, jollei kirkkolaissa toisin säädetä. Hallintolakia muutetiin vuonna 2023 siten, että siihen lisättiin uusi 8 b luku, jossa säädetään asian ratkaisemisesta automaattisesti. Hallintolain muutos tuli voimaan 1.5.2023. Hallintolain edellä mainittua lukua voidaan soveltaa myös kirkon viranomaisissa. Asian automaattisen ratkaisun edellytyksenä on kuitenkin hallintolain 53 e §:n 2 momentin mukaan, että ratkaiseminen perustuu sovellettavan lain ja etukäteisen harkinnan perusteella laadittuihin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 2 §:n 16 kohdassa tarkoitettuihin käsittelysääntöihin.\n\nKäsittelysäännöillä tarkoitetaan luonnollisen henkilön ennalta laatimia automaattisen tietojenkäsittelyn ohjaamiseen tarkoitettuja sääntöjä, joiden laatimista ohjaavat tiedonhallintalain 6 a luvun säännökset. Lisäksi luvussa säädetään automaattisen ratkaisemisen käyttöönotosta ja käytöstä.\n\nKirkkohallituksen esitystä käsiteltiin kirkolliskokouksessa marraskuussa 2024 ja toukokuussa 2025. Kirkolliskokouksen ehdotus saapui valtioneuvostolle 12.6.2025.\n\n2\n\nNykytila ja sen arviointi\n\n2.1\n\nÄänioikeutettujen luettelo kirkollisissa vaaleissa\n\nSeurakunnassa vaalilautakunnan ja seurakuntayhtymissä keskusvaalitoimikunnan on laadittava seurakuntavaaleja varten äänioikeutettujen luettelo, johon merkitään kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi ja henkilötunnus, äänioikeutettujen lukumäärä, tarvittaessa äänestysalue sekä mahdollinen merkintä turvakiellosta. Luettelossa on oltava myös tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten. Äänioikeutettujen luettelo perustuu kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän (myöhemmin\n\njäsenrekisteri\n) tietoihin. Äänioikeutettujen luettelon tulee olla laadittu seurakuntavaaleja varten vaalivuonna syyskuun 1. päivään mennessä ja tarkistettava viimeistään syyskuun 1. päivänä. Poikkeuksellisia tai ylimääräisiä seurakuntavaaleja varten äänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen vaalipäivää ja tarkistettava viimeistään toisena päivänä mainitusta ajankohdasta. Kirkkoherran välittömän vaalin\näänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää ja tarkistettava kahden päivän kuluessa.\n\nÄänioikeutettujen luettelon tarkastaa vähintään kaksi vaalilautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Äänioikeutettujen luettelon tarkastajien on lisättävä luetteloon ne seurakunnan äänioikeutetut jäsenet, jotka ovat oikeudettomasti jääneet siihen merkitsemättä. Tarkastajat yliviivaavat luettelosta kuolleiden nimet sekä niiden nimet, jotka on merkitty oikeudettomasti äänioikeutetuiksi. Tällöin luetteloon on merkittävä myös toimenpiteen syy. Lisäksi tarkastajat oikaisevat myös muut luettelossa havaitsemansa virheet ja merkitsevät luetteloon äänioikeutettujen tarkistetun lukumäärän sekä varmentavat asiakirjan. Varmentamisen jälkeen äänioikeutettujen luetteloon ei saa tehdä muita merkintöjä kuin ne, jotka johtuvat vaalilautakunnan tekemistä itseoikaisuista taikka oikaisuvaatimukseen tai valitukseen annetuista päätöksistä.\n\nSeurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua äänioikeutettujen luetteloon sinä aikana, kun äänioikeutettujen luettelo pidetään valvonnan alaisena nähtävänä. Äänioikeutettujen luettelo pidetään nähtävänä kahtena luettelon tarkastamista seuraavana arkipäivänä vähintään neljän tunnin ajan, ei kuitenkaan lauantaina. Toisena päivistä luettelo pidetään nähtävänä kello 15–19. Äänioikeutettujen luetteloon henkilörekisterinä sovelletaan kirkkolain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus, jäljempänä\n\ntietosuoja-asetus\n), tietosuojalakia\n\n(1050/2018)\n\nja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, jäljempänä\n\njulkisuuslaki\n) kirkkolain 8 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 momentin\n3 kohdan nojalla.\n\nSeurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa vaalilautakunnalla on oikeus itseoikaisuna lisätä henkilö äänioikeutettujen luetteloon tai merkitä henkilö äänioikeutta vailla olevaksi, jos hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta, merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi tai henkilö on liittynyt kirkon jäseneksi tai eronnut kirkon jäsenyydestä seurakuntavaaleissa elokuun 15. päivän jälkeen ja kirkkoherran välittömässä vaalissa erikseen säädetyn äänioikeuden määräytymispäivän jälkeen. Jos vaalilautakunta katsoo, että henkilöä koskeva merkintä äänioikeutettujen luettelossa on muutoin virheellinen, vaalilautakunta voi korjata virheen ennen luettelon lainvoimaiseksi tuloa. Itseoikaisusta tehdään kirjallinen päätös, joka annetaan asianosaiselle henkilölle tiedoksi. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tehdä, jos henkilö on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeutettujen luettelon laatimisen jälkeen. Myös\nvirheellisen merkinnän korjaamisesta ilmoitetaan asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.\n\nOikaisuvaatimuksen ja kirkollisvalituksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Vaalilautakunta käsittelee äänioikeutettujen luetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset. Vaalilautakunnan oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus hallinto-oikeuteen, jonka on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty valitus kiireellisenä ennen vaalin toimittamista sekä lähetettävä tieto päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sekä vaalilautakunnalle. Vaalilautakunnan on tehtävä päätöksen johdosta äänioikeutettujen luetteloon tarvittavat merkinnät.\n\nSeurakuntavaalien äänioikeutettujen luettelo on lainvoimainen 16 päivää ennen vaalipäivää kello 16 lukien. Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeutettujen luettelo on vastaavasti lainvoimainen 16. päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää kello 16 lukien. Vaalilautakunnan on tehtävä äänioikeutettujen luetteloon merkintä sen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaista äänioikeutettujen luetteloa on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeutettujen luetteloa pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeutettujen luettelon tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.\n\nSeurakunnan on laadittava jokaisesta äänioikeutettujen luetteloon otetusta henkilöstä ilmoituskortti, silloin kun seurakunta on jakautunut äänestysalueisiin. Vaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että ilmoituskortti lähetetään viimeistään 30. päivänä ennen vaalipäivää niille äänestäjille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti voidaan lähettää äänestäjille, vaikka seurakuntaa ei ole jaettu äänestysalueisiin. Käytännössä ilmoituskorttien postitus ja lähettäminen on hoidettu keskitetysti kirkkohallituksen tukemana. Ilmoituskortin tarkoituksena on tiedottaa henkilölle äänioikeudesta kyseisissä vaaleissa sekä antaa tiedot siitä, missä ja milloin henkilö voi käyttää äänioikeuttaan.\n\nIlmoituskortti voi toimia samalla lähetekirjeenä ennakkoäänestyksessä. Ilmoituskorttiin kootaan tietoja kirkon jäsentietojärjestelmästä. Ilmoituskorttiin sisällytettävistä tiedoista säädetään tyhjentävästi kirkkojärjestyksen 9 luvun 8 §:ssä.\n\nJos äänestäjällä on ennakkoäänestyksessä mukanaan ilmoituskortti, voidaan sitä käyttää lähetekirjeenä muussa ennakkoäänestyksessä kuin kotiäänestyksessä. Lähetekirjeessä ovat valmiina tiedot äänestäjästä (nimi ja osoite), äänestysalueesta sekä äänestyspaikasta vaalipäivänä sekä kortin lähettäjäksi merkityn vaalilautakunnan yhteystiedot. Jos äänestäjällä ei ole ilmoituskorttia mukanaan, käytetään erillistä lähetekirjelomaketta, joka kirjoitetaan ennakkoäänestyspaikalla käsin.\n\nEnnakkoäänestyspaikassa on pidettävä luetteloa äänestäjistä. Luetteloon merkitään äänestäjän nimi ja seurakunta, jossa äänestäjä ilmoittaa olevansa merkitty äänioikeutettujen luetteloon, sekä ennakkoäänestyspäivä. Ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalilautakunnan kokouksessa yleisen ennakkoäänestyksen päätyttyä, jolloin tehdään myös merkinnät äänioikeuden käyttämisestä äänioikeutettujen luetteloon.\n\nVarsinaisena vaalipäivänä vaalilautakunta tarkastaa äänioikeutettujen luettelosta, että henkilöllä on vaalissa äänioikeus, ja tekee luetteloon merkinnän äänestämisestä. Äänestyksen päättymisen jälkeen vaalilautakunta ottaa kaikki äänestysliput vaaliuurnasta ja laskee sekä äänestyslippujen että äänioikeutettujen luetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärän.\n\nÄänioikeutettujen luetteloa käytetään lisäksi hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa, piispan vaalissa, arkkipiispan vaalissa ja pappisasessorin vaalissa. Äänioikeus edellä mainituissa vaaleissa pohjautuu joko pappeuteen tai seurakunnan luottamustehtävään hiippakunnassa. Mainituissa vaaleissa äänioikeutettujen luettelo ei tule lainvoimaiseksi, vaan sitä voidaan päivittää vaalipäivään asti.\n\n2.2\n\nNykytilan arviointi\n\nSeurakuntavaalien toimittamisen käytännöt kaipaavat kehittämistä erityisesti ennakkoäänestyksen järjestämisen osalta. Käsin tehtävä työ ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä vie aikaa ja voi lisätä tarpeettomien virheiden määrää vaalimenettelyssä.\n\nLähetekirje kirjoitetaan ennakkoäänestyspaikalla käsin, jollei äänestäjällä ole ilmoituskorttia mukanaan. Lähetekirjeen täyttäminen käsin vie aikaa ja voi aiheuttaa tarpeettomia virheitä. Seurakuntavaaleissa 2022 tuli palautetta siitä, että lähetekirjeiden täyttäminen käsin oli monelle äänestäjälle ongelmallista lähinnä sen vuoksi, ettei vastaavaa käytäntöä ole yleisissä vaaleissa. Tämä puolestaan aiheutti vaalitoimitsijoiden tarvetta tukea äänestäjiä ja siten ruuhkautti ennakkoäänestyspaikkoja. Lisäksi äänestäjän vaalilautakunnan osoitetietojen löytäminen vie aikaa, erityisesti äänestyspaikoissa, joissa käsitellään runsaasti myös toisiin seurakuntiin kuuluvia ennakkoääniä. Äänestäjän seurakunnan vaalilautakunnan osoitetiedot ovat saatavilla yleisessä tietoverkossa, mutta osoitteen etsiminen vie vaalitoimitsijoiden aikaa. Ennakkoäänestys voi myös edellä mainitusta syystä ruuhkautua äänestyspaikalla.\n\nHelsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuusto käsitteli 3.6.2023 Kallion seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston aloitteita siirtymisestä seurakuntavaaleissa sähköiseen äänioikeutettujen luetteloon ja sähköiseen äänestämiseen. Vaalien järjestämistapa on käytännön kannalta hankala erityisesti suurissa yhtymäseurakunnissa, joissa äänestäjien volyymi on suuri. Suurissa kaupungeissa muuttoliike on vilkasta ja äänestäjien määrä – äänestysprosentin pienuudesta huolimatta – on mittava. Erityisen hankalana on pidetty paperisten äänioikeutettujen luetteloiden käsittelyä, joka tapahtuu manuaalisesti äänestyspaikoilla. Luetteloiden käsittely ja lukeminen tuottavat ongelmia ja niiden päivittäminen on hankalaa.\n\nHiippakuntavaltuuston pöytäkirjassa todetaan, että vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Helsingissä annettiin 27 330 ääntä, joista 15 665 oli ennakkoääniä. Äänioikeutettujen luettelojen manuaalinen käsittely lisää merkittävästi erilaisten inhimillisten virheiden (kirjausvirheet, unohdukset, väärinymmärrykset) mahdollisuutta erityisesti siinä vaiheessa, kun tehdään itseoikaisuja. Suurimmat ongelmat vaaleissa liittyivät äänioikeutettujen luettelon virheisiin, mikä johti epäselvyyksiin äänioikeudesta ja usein myös siihen, että jätettiin äänestämättä kokonaan. Lisäksi pöytäkirjassa katsotaan, että paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä, kun papereita selataan ahtaissa tiloissa, jolloin olan yli kurkkimisen vaara on todellinen. Ongelmallista on myös papereiden oikeaoppinen ja tietoturvallinen säilyttäminen ja tuhoaminen.\n\nHiippakuntavaltuusto päätti lähettää aloitteet sähköistä äänioikeutettujen luetteloa koskevilta osin kirkkohallitukselle otettavaksi huomioon asiaa koskevan valmistelun yhteydessä.\n\nYleisen ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen vaalilautakunta tarkastaa kokouksessaan ennakkoäänestysasiakirjat. Vaalilautakunta tekee ennakkoon äänestäneistä käsin merkinnät äänioikeutettujen luetteloon. Äänestäjän nimen etsiminen äänioikeutettujen luettelosta on hidasta ja virheiden mahdollisuus suuri. Jos lähetekirje ja vaalikuori hyväksytään, vaalilautakunta merkitsee äänioikeutettujen luetteloon, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Vaalilautakunnan kokoukset voivat varsinkin suurissa kaupungeissa venyä pitkiksi, koska merkinnät äänioikeuden käyttämisestä tehdään luetteloon käsin.\n\nTrendi on, että yhä enemmän äänestetään ennakkoon. Ennakkoäänestyksen suosion lisääntyessä nykyinen ennakkoäänestysmenettelyn työläys korostuu entisestään. Lisäksi käytäntö on osoittanut, että vuonna 2014 voimaan tullutta säännöstä äänioikeutettujen luettelon itseoikaisusta on sovellettu seurakunnissa vaihtelevasti. Osassa seurakuntia vaalilautakunnat eivät ole tehneet lainkaan itseoikaisuja, koska ovat pitäneet menettelyä hallinnollisesti liian raskaana. Tämä on saattanut johtaa epätietoisuuteen muun muassa siitä, onko kirkkoon elokuun 15. päivän jälkeen liittyneellä äänioikeus seurakuntavaaleissa vai ei.\n\n3\n\nTavoitteet\n\nEsityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamista. Tavoitteena on, että ehdotettu sähköinen äänioikeusrekisteri helpottaisi ja yksinkertaistaisi seurakuntien, vaalitoimitsijoiden ja vaalilautakunnan työtä erityisesti ennakkoäänestyksessä.\n\nSähköinen äänioikeusrekisteri vähentäisi seurakuntien, vaalitoimitsijoiden ja vaalilautakunnan käsin tehtävää työtä. Äänioikeutetusta voitaisiin ennakkoäänestyspaikalla tulostaa äänioikeusrekisteristä lähetekirje, johon sisältyisi valmiina tarvittavat tiedot eikä aikaa kuluisi käsin kirjoittamiseen tai tietojen etsimiseen. Äänioikeusrekisteri vähentäisi samalla tarpeettomia virheitä lähetekirjeissä, koska tarvittavat tiedot tulostuisivat lähetekirjeeseen automaattisesti. Erityisesti tämän arvioidaan helpottavan ja nopeuttavan ennakkoäänestysmenettelyä suurissa kaupungeissa, joissa ennakkoon annetaan huomattava määrä ääniä.\n\nÄänioikeusrekisteri nopeuttaisi ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistamista yleisen ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen. Vaalilautakunta saisi nopeammin ennakkoäänestysasiakirjat tarkastettua, jos äänioikeuden käyttämisestä olisi jo ennakkoäänestyksen yhteydessä tehty merkintöjä äänioikeusrekisteriin.\n\nTavoitteena on, että äänioikeusrekisterin avulla vaalien toimittamiseen liittyviä tehtäviä saataisiin automatisoitua. Seurakuntien vaalilautakunnat ja vaalitoimitsijat pystyisivät tällöin toimittamaan vaaliin liittyvät tehtävät tehokkaammin. Toimiva järjestelmä vähentäisi käsin tehtävää työtä. Sähköisestä järjestelmästä olisi lisäksi mahdollista saada automaattisesti esimerkiksi vaalitilastointiin liittyviä tietoja. Sähköinen järjestelmä ohjaisi parhaimmillaan sekä äänestäjää että vaalivirkailijaa toimimaan oikein.\n\n4\n\nEhdotukset ja niiden vaikutukset\n\n4.1\n\nKeskeiset ehdotukset\n\nEsityksessä ehdotetaan säädettäväksi seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten perustettavasta sähköisestä äänioikeusrekisteristä. Äänioikeusrekisteriä koskevat säännökset noudattaisivat hyvin pitkälti vaalilain\n\n(714/1998)\n\nvastaavia säännöksiä, jolloin säännösten soveltaminen ja tulkinta helpottuisivat.\n\nSähköisestä rekisteristä, johon on koottu äänioikeutettujen tiedot, ehdotetaan käytettäväksi nimitystä äänioikeusrekisteri. Termi äänioikeutettujen luettelo ei tule kysymykseen, koska äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin jatkossa hiippakunnallisissa vaaleissa eli hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa. Lisäksi äänioikeusrekisteri on terminä kuvaavampi kuin äänioikeutettujen luettelo, joka viittaa fyysiseen luetteloon. Äänioikeusrekisteristä tulostettavaa luetteloa kutsuttaisiin puolestaan vaaliluetteloksi.\n\nKirkkohallitus perustaisi äänioikeusrekisterin erikseen kutakin vaalia varten. Äänioikeusrekisterissä olisi vaalien toimittamiseksi tarpeelliset tiedot äänioikeutetuista. Äänioikeusrekisteriin poimittaisiin kirkon jäsenrekisteristä tiedot tulevissa vaaleissa äänioikeutetuista henkilöistä. Seurakuntavaaleja varten olisi vain yksi yhteinen äänioikeusrekisteri kaikkia seurakuntia varten. Poikkeuksellisissa seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa rekisteri kattaisi vain kyseisen seurakunnan äänioikeutetut. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto vaatisi erillisen tietojärjestelmän, josta olisi rajapinta kirkon jäsentietojärjestelmään. Äänioikeusrekisterin tekninen käyttöönotto edellyttäisi seurakunnilta tiettyjä teknisiä valmiuksia.\n\nÄänioikeusrekisteriin voisivat tehdä itseoikaisuja sekä kirkkohallitus että seurakunnan vaalilautakunta. Kirkkohallitus korjaisi äänioikeusrekisteriä itseoikaisuina aina sen lainvoimaiseksi tuloon asti tilanteissa, joissa rekisteriin otettu henkilö olisi kuollut tai hän olisi eronnut kirkosta taikka henkilö olisi liittynyt kirkon jäseneksi rekisterin perustamisen jälkeen, mutta ennen sen lainvoimaiseksi tuloa. Seurakunnan vaalilautakunta tekisi puolestaan oikaisuja tarkastaessaan rekisterin tietoja ennen sen nähtävillä pitämistä, sekä itseoikaisuja käsitellessään sille tehtyjä oikaisuvaatimuksia taikka hallinto-oikeuden päätöksen johdosta.\n\nÄänioikeusrekisteri ehdotetaan otettavaksi käyttöön kaikissa seurakunnissa. Tavoitteena on, että ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena vaalipäivänä käytettäisiin ensisijaisesti äänioikeusrekisteriä. Äänioikeusrekisterin käyttäminen ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena vaalipäivänä edellyttäisi, että vaalilautakunnalla ja vaalitoimitsijoilla olisi riittävät tietotekniset valmiudet ja että seurakunnassa on riittävä määrä tietokoneita ja tulostimia. Äänioikeusrekisteristä tulostetun paperisen vaaliluettelon käyttö olisi perusteltua tilanteissa, joissa äänestyspaikalla olisi puutteita tietoliikenneyhteyksissä tai sähkönsaannissa, tarvittavien laitteiden saatavuudessa taikka seurakunnalla ei muutoin olisi riittäviä tietoteknisiä valmiuksia. Tällöin vaaliluetteloa tarvittaisiin lähinnä ennakkoääniä tarkastettaessa ja varsinaisena vaalipäivänä.\n\nÄänioikeusrekisteri sisältäisi sekä arkaluontoisia tietoja että tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiin tietoryhmiin kuuluvia tietoja, sillä se muodostuisi seurakunnan jäsenten tiedoista ja siitä kävisi siten ilmi rekisterissä olevien henkilöiden uskonnollinen vakaumus. Äänioikeusrekisterin tiedot, lukuun ottamatta henkilötunnuksia, olisivat tarkastusta varten seurakunnan jäsenten nähtävillä kahtena arkipäivänä äänioikeusrekisterin tarkastamisen jälkeen. Menettely vastaisi vallitsevaa tilannetta. Äänioikeusrekisteriin merkityllä olisi oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Oikaisuvaatimuksen voisi tehdä jokainen, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Asianosainen saisi tehdä vaalilautakunnan päätöksestä valituksen hallinto-oikeudelle.\n\nÄänioikeusrekisteri tulisi lainvoimaiseksi ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Lainvoimaiseen rekisteriin merkittäisiin kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä ennakkoäänestyspaikassa tai äänestyspaikassa henkilö on äänestänyt.\n\nÄänioikeusrekisteristä tulostettavista luetteloista ehdotetaan käytettäväksi nimitystä vaaliluettelo. Näin ne eivät sekoittuisi hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan ja pappisasessorin vaalissa käytettäviin äänioikeutettujen luetteloihin. Vaaliluettelot tulostettaisiin äänioikeusrekisteristä sen jälkeen, kun ennakkoäänestysasiakirjat on tarkastettu ja merkinnät äänioikeuden käyttämisestä äänioikeusrekisteriin on tehty. Vaalipäivänä käytettävään vaaliluetteloon tulostuisivat vain niiden äänioikeutettujen tiedot, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä ja joiden osalta äänioikeusrekisterissä ei siten olisi merkintää äänioikeuden käyttämisestä.\n\n4.2\n\nPääasialliset vaikutukset\n\n4.2.1\n\nTaloudelliset vaikutukset\n\n4.2.1.1\n\nValtion talous\n\nEsityksellä ei ole vaikutuksia valtion talouteen.\n\n4.2.1.2\n\nKirkon talous\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuisi kustannuksia kirkon keskusrahastolle sekä jonkin verran myös seurakunnille. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttäisi uutta tietojärjestelmää, johon äänioikeutettujen tiedot koottaisiin jäsenrekisteristä ja jota päivitettäisiin jäsenrekisterin tiedoilla.\n\nTietojärjestelmän kehittämisessä olisi huomioitava tietoturvallisuuden korkea taso, koska se sisältäisi henkilöiden uskonnollista vakaumusta koskevia henkilötietoja. Kirkon keskusrahasto huolehtisi tietojärjestelmän hankinnasta eikä seurakunnille aiheutuisi välittömiä tietojärjestelmäkuluja. Seurakunnille kustannuksia aiheutuisi lähinnä äänioikeusrekisterin käytöstä ennakkoäänestyspaikoilla ja mahdollisesti myös varsinaisena vaalipäivänä.\n\nSeurakuntavaaleissa käytössä ollutta vaalien laskentajärjestelmää ei ole ylläpidetty vaalien väliaikana, jolloin siitä ei ole aiheutunut jatkuvia ylläpitokuluja. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa vaalien tietojärjestelmät eli äänten laskentajärjestelmä ja ehdokasgalleria uusittiin. Yhteensä kustannuksia kertyi 312 486 euroa. Summassa ei ole huomioitu henkilöstöresurssien osuutta. Lisäksi jäsenrekisterin vaaleja tukevien toiminnallisuuksien osalta kustannukset olivat 67 000 euroa. Kustannussäästöä voisi tältä osin syntyä jäsenrekisterin osalta, kun toiminnot siirtyisivät äänioikeusrekisteriin.\n\nKun äänioikeusrekisterin käsittävä tietojärjestelmä olisi käytettävissä myös kirkkoherran välittömässä vaalissa sekä poikkeuksellisissa seurakuntavaaleissa, merkitsisi tämä sitä, että tietojärjestelmää olisi ylläpidettävä muulloinkin kuin neljän vuoden välein toimitettavien seurakuntavaalien aikaan. Tietojärjestelmästä aiheutuisi siten vuotuisia ylläpitokustannuksia.\n\nÄänioikeusrekisteristä aiheutuvat kustannukset riippuvat rekisterin toteuttamistavasta, hankittavasta tietojärjestelmästä ja siihen liittyvästä kilpailutuksesta.\n\nÄänioikeusrekisterin hankintakulun arvioidaan jäävän alle 500 000 euron. Lisäksi tietojärjestelmän ylläpidosta aiheutuu vuosittaisia ylläpitokustannuksia. Näiden ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä ja kustannukset riippuisivat kunakin vuonna toteuttavista kirkkoherran välittömistä vaaleista tai poikkeuksellisista seurakuntavaaleista. Tarkemmin kustannukset ovat arvioitavissa sen jälkeen, kun tietojärjestelmän hankinta on mahdollisesti kilpailutettu. Valtiollisissa vaaleissa ja kuntavaaleissa käytössä oleva sähköinen äänioikeusrekisteri on osa laajempaa tietojärjestelmää eikä sen äänioikeusrekisteri ole siten kopioitavissa kirkolle. Tavoitteena on kuitenkin selvittää, olisiko sen toiminnallisuuksia hyödynnettävissä vertailujärjestelmänä hankinnan yhteydessä.\n\nSeurakunnille sähköisen äänioikeusrekisterin käyttö aiheuttaisi kustannuksia vaihtelevasti. Kustannukset riippuisivat esimerkiksi siitä, kuinka monta ennakkoäänestyspaikkaa seurakunnalla olisi samanaikaisesti käytössä ja onko tuolloin mahdollista käyttää jo olemassa olevia laitteistoja kuten esimerkiksi työntekijän hallussa olevaa tietokonetta tai seurakuntaan aiemmin hankittuja tulostimia. Mahdollista on myös vuokrata tietokoneita ja tulostimia. Esimerkiksi kannettavia tietokoneita on mahdollista vuokrata alle 100 euron kuukausihintaan. Riittävän laadukkaita lasertulostimia on puolestaan saatavilla noin 100 euron hinnalla. Mahdolliset oheislaitteet, kuten viivakoodin lukijat, ovat lähellä samaa hintatasoa. Siten yhden ennakkoäänestyspaikan esityksestä aiheutuvat kustannukset arvioidaan jäävän hyvinkin alhaisiksi, kun turvallinen tietoliikenneyhteys on mahdollista toteuttaa myös seurakunnan työntekijöiden älypuhelinten avulla.\n\nLisäksi kirkon keskusrahastolle aiheutuisi työvoimakustannuksia tietojärjestelmän hankinnan, sen testauksen, käyttöönoton ja siihen liittyvän tarvittavan koulutuksen johdosta. Olisi myös huolehdittava järjestelmän tietoturvatestauksesta sekä ohjelman saavutettavuusauditoinnista. Arvioitavissa myös on, että tietojärjestelmän ylläpidosta sekä vaalivuosina äänioikeusrekisterin ajan tasalla pitämisestä aiheutuu henkilöstöresurssin tarvetta. Tavoitteena kuitenkin on, että äänioikeusrekisteriin tehtävät itseoikaisut saadaan tehtyä mahdollisimman automaattisesti. Lisäksi on varauduttava tukipäivystykseen ennakkoäänestyspäivinä sekä varsinaisena vaalipäivänä. Äänioikeusrekisterin itseoikaisuun liittyvien toimien, kuten tehtävien päätösten tiedoksi antamiset, aiheuttavat sekä lähetyskuluja että tarvittaessa henkilöstöresurssin tarvetta. Tarve riippuu osin siitä, miten pitkälle päätöksenteko ja päätösten tiedoksi antaminen pystytään automatisoimaan.\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönoton ei kokonaisuutena arvioida tuovan kirkolle tai seurakunnille suurempia välittömiä hyötyjä säästöjen muodossa. Pidemmällä aikavälillä äänioikeusrekisteri saattaisi kuitenkin tuoda seurakunnille kustannussäästöjä vaalitoimenpiteiden automatisaation myötä. Varsinaiset hyödyt muodostuisivat ennakkoäänestysmenettelyn ja ennakkoäänestysasiakirjojen käsittelyn tehostumisesta. Uusi toimintatapa vähentäisi seurakunnan työntekijöiden sekä vaalilautakunnan jäsenien ja vaalitoimitsijoiden käsin tehtävää työtä sekä säästäisi jonkin verran ennakkoäänestyksessä käytettävien lomakkeiden painatus- ja kuljetuskustannuksia.\n\n4.2.2\n\nVaikutukset viranomaisten toimintaan\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönotolla olisi vaikutuksia kirkkohallituksen, seurakuntien, kirkon tietohallinnon, seurakunnan vaalilautakunnan ja vaalitoimitsijoiden toimintaan. Kirkkohallitus huolehtisi äänioikeusrekisterin perustamisesta, perustetun rekisterin ajantasaisuudesta säädetyllä tavalla ja tietojärjestelmän ylläpitoon liittyvistä tehtävistä, jolloin kirkkohallituksen henkilöstön työaikaa kuluisi näiden työtehtävien hoitamiseen. Henkilöstöresursseja olisi allokoitava hankkeeseen erityisesti tietojärjestelmää hankittaessa, sen toiminnallisuuksia rakennettaessa sekä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi työaikaa kuluisi erityisesti neljän vuoden välein järjestettävien seurakuntavaalien aikaan. Tietojärjestelmää hankittaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että mahdolliset väestötietojärjestelmän muutosten pohjalta tehtävät perustetun äänioikeusrekisterin itseoikaisut voitaisiin tehdä mahdollisimman automaattisesti.\n\nItseoikaisuihin liittyvä päätöksenteko ja päätösten tiedoksianto aiheuttavat sekä työvoimakustannuksia että postituskuluja.\n\nKirkkohallituksen henkilöstön työaikaa kuluisi seurakuntavaalien, poikkeuksellisten seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin aikana ennakkoäänestysviikolla ja varsinaisena vaalipäivänä, koska kirkkohallitus olisi ainut taho, jolla olisi toimivaltaa korjata lainvoimaista äänioikeusrekisteriä. Käytännössä se tarkoittaisi, että olisi järjestettävä toimiva päivystys ennakkoäänestysviikon ja varsinaisen vaalipäivän ajan mahdollisten rekisterin muutostilanteiden sekä järjestelmän mahdollisten häiriöiden varalta. Seurakuntavaalivuosina tämä saattaa edellyttää henkilöstön lisäresursointia.\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönotto tarkoittaisi, että seurakuntien vaalilautakunnan jäsenet ja vaalitoimitsijat sekä tarvittava muu henkilöstö tulisi kouluttaa käyttämään tietojärjestelmää. Äänioikeusrekisterin käytön opetteluun kuluisi seurakuntien henkilöstön työaikaa erityisesti tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa. Pitkällä aikavälillä äänioikeusrekisterin ei kuitenkaan arvioida lisäävän seurakuntien työmäärää, vaan pikemminkin vähentävän jonkin verran työtä, koska vaalimenettelyä saataisiin automatisoitua tietojärjestelmän myötä. Äänioikeusrekisterin arvioidaan sujuvoittavan ja nopeuttavan vaalitoimitsijoiden työtä erityisesti ennakkoäänestyksessä sekä helpottavan vaalilautakunnan jäsenien työtä ennakkoäänestysasiakirjoja tarkastettaessa.\n\nEhdotuksen mukaan äänioikeusrekisterin käyttö ennakkoäänestyksessä sekä varsinaisena vaalipäivänä tulisi olla ensisijaista, mutta esimerkiksi varsinaisena vaalipäivänä olisi mahdollista käyttää myös äänioikeusrekisteristä tulostettua vaaliluetteloa. Tavoitteena kuitenkin olisi, että viimeistään ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistamisen yhteydessä äänioikeusrekisteriin tehtäisiin merkinnät äänioikeuden käyttämisestä ennakkoon, jotta varsinaisena vaalipäivänä käytettävä vaaliluettelo olisi ajantasainen. Kun äänioikeusrekisterin sijaan olisi tarvittaessa mahdollisuus käyttää vaaliluetteloa, ei voida arvioida kuinka moni seurakunta tosiasiassa hyödyntäisi tietojärjestelmää. Lainmuutoksen hyödyt jäisivät toisaalta vähäisiksi, jos seurakunnat eivät ottaisi järjestelmää käyttöön ennakkoäänestyksessä.\n\nSähköiseen äänioikeusrekisteriin siirtyminen edellyttäisi perustettavalta tietojärjestelmältä korkeaa tietoturvallisuuden tasoa. Lisäksi kyseinen tietojärjestelmä saattaisi olla altis tietoturvaloukkauksille, joihin kirkkohallituksen, seurakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden olisi varauduttava. Myös sähköisen äänioikeusrekisterin teknisiin ongelmiin ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena vaalipäivänä tulee varautua.\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönotosta saattaa aiheutua jonkin verran it-järjestelyjä, jotka työllistäisivät IT-alueita sekä seurakuntia. Jotta äänioikeusrekisterin käyttö sujuvoittaisi vaalien toimittamista, vaalilautakuntien tulisi tehdä päätökset äänestyspaikoista (ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä) riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat tietotekniset valmiudet saataisiin kuntoon. Tietoliikenneyhteydet olisi myös syytä tarkistaa riittävän ajoissa, kun äänestys tapahtuu muualla kuin seurakunnan tiloissa (esimerkiksi virasto tai koulu).\n\n4.2.3\n\nYhteiskunnalliset vaikutukset\n\nEsityksellä arvioidaan olevan seurakunnan jäsenen kannalta suotuisa vaikutus ennakkoäänestyksen sujuvuuteen. Äänioikeusrekisterin arvioidaan nopeuttavan äänestysmenettelyä ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena vaalipäivänä, silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä äänestyspaikassa. Äänioikeusrekisterin arvioidaan myös vähentävän tarpeettomia virheitä äänestysmenettelyssä.\n\nEsityksellä arvioidaan olevaan myönteisiä lapsivaikutuksia siltä osin kuin on kysymys 16–17-vuotiaista seurakuntavaaleissa äänioikeutetuista. Monelle nuorelle äänestäminen seurakuntavaaleissa voi olla käytännössä ensimmäinen äänestyskokemus. Myönteinen ensimmäinen äänestyskokemus kannustaisi nuorta äänestämään myös tulevaisuudessa, mistä syystä ensimmäisen äänestyskokemuksen merkitys voi olla huomattava.\n\nÄänioikeusrekisterin käyttöönoton myötä menettely seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömissä vaaleissa olisi yhdenmukaisempaa yleisten vaalien vaalimenettelyn kanssa. Tämän arvioidaan parantavan luottamusta kirkollisten vaalien toimittamiseen.\n\n5\n\nMuut toteuttamisvaihtoehdot\n\n5.1\n\nVaihtoehdot ja niiden vaikutukset\n\nVaihtoehtona sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotolle on, ettei rekisteriä otettaisi käyttöön, jolloin seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa sovellettaisiin jatkossakin voimassa olevia säännöksiä äänioikeutettujen luettelosta. Tällöin kirkon keskusrahastolle ja seurakunnille ei aiheutuisi niitä kustannuksia, joita on kuvattu luvussa 4.2.1. Myöskään kirkon eri viranomaisten toiminnalle ei aiheutuisi muutoksia.\n\nJos äänioikeusrekisteriä ei otettaisi käyttöön, jäisivät esityksen tavoitteet kuitenkin toteutumatta ja varsinkin seurakuntavaalien vaalimenettelyt poikkeaisivat yleisten vaalien vaalimenettelyistä. Vaalin toimittaminen ei yksinkertaistuisi, nopeutuisi tai helpottuisi. Ennakkoäänestysmenettelyn epäkohtiin ei saataisi parannusta, vaikka ennakkoäänestyksen suosio jatkaa kasvuaan.\n\nToisena vaihtoehtona olisi, että äänioikeusrekisteri otettaisiin käyttöön vain seurakuntavaaleissa eikä lainkaan kirkkoherran välittömässä vaalissa. Se edellyttäisi myös, että kirkkohallituksessa jouduttaisiin pitämään yllä kahta eri tapaa muodostaa listaus tulevissa vaaleissa äänioikeutetuista. Lisäksi vaalisäännöksissä jouduttaisiin ottamaan huomioon kumpikin menettely, mikä kasvattaisi sääntelyn määrää. Myös seurakunnan vaalilautakuntien tulisi osata soveltaa kummankin tavan menettelyjä. Tätä vaihtoehtoa ei siten voida pitää millään tavoin kustannustehokkaana. Kirkkoherran välittömän vaalin ja seurakuntavaalien sääntely on pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta yhtenevää, joten on perusteltua ja kustannustehokasta, että seurakunnat voisivat käyttää äänioikeusrekisteriä molemmissa vaaleissa.\n\n5.2\n\nRuotsin ja Norjan kirkkojen vaalimenettely ja vaaliluettelot\n\nRuotsin kirkon kirkollisvaaleista säädetään kirkkojärjestyksessä (kyrkoordningen) ja kirkkohallituksen määräyksissä. Yli 16-vuotiaat kirkon jäsenet voivat äänestää kirkollisvaaleissa, jotka pidetään joka neljäs vuosi samaan aikaan. Kirkollisvaaleissa äänestetään kolmella eri tasolla: paikallisella tasolla (kirkkovaltuustovaalit), alueellisella tasolla (hiippakuntavaalit) ja kansallisella tasolla (kirkolliskokousvaalit). Kirkkohallitus laatii kirkollisvaaleja varten vaalipiireittäin (valdistrikt) luettelon kaikista äänioikeutetuista (röstlängd). Äänioikeutettujen luettelo sisältää tiedot niistä jäsenistä, joilla on äänioikeus vaaleissa. Äänioikeutettujen luettelo perustuu kirkon jäsenrekisterin tietoihin 37 päivää ennen vaalipäivää. Paperiset äänioikeutettujen luettelot ovat äänestyspaikoissa vaalipäivänä, ja niihin tehdään merkinnät äänestämisestä. Kirkollisvaaleissa äänestäminen tapahtuu samaan tapaan kuin yleisissä vaaleissa.\n\nNorjan kirkon kirkollisvaaleista säädetään Norjan kirkon kirkkojärjestyksessä (Kirkeordning for Den norske kirke). Äänioikeus kirkollisissa vaaleissa on yli 15-vuotiailla seurakunnan jäsenillä. Vaalimenettelyistä kirkollisvaaleista määrätään tarkemmin kirkolliskokouksen antamissa määräyksissä, joita esimerkiksi vuoden 2023 kirkollisvaaleissa oli useita esimerkiksi Forskrift om regler for valg av menighetsråd og leke medlemmer til bispedømmeråd og Kirkemøtet (kirkevalgreglene).\n\nSeurakuntavaaleissa (menighetsråd) käytetään äänioikeutettujen luetteloita (manntall), joissa ovat tiedot vaaleissa äänioikeutetuista. Kirkon keskusneuvosto (Kirkerådet) vastaa äänioikeutettujen luettelon laatimisesta, joka laaditaan Norjan kirkon jäsenrekisterin tietojen perusteella. Se myös huolehtii siitä, että jokainen seurakunta saa luettelon alueensa äänioikeutetuista jäsenistä. Seurakunnat tulostavat paikallisesti äänestysaluekohtaiset paperiset äänioikeutettujen luettelot. Vaalipäivänä luetteloon tehdään merkintä äänioikeuden käyttämisestä.\n\n6\n\nLausuntopalaute\n\nKirkkohallituksen esitysluonnoksesta 9/2024 oli mahdollisuus antaa lausuntoja ajalla 3.5.–20.6.2024. Lausuntopyyntö lähetettiin satunnaisotoksena yhteensä 54 seurakunnalle ja seurakuntayhtymälle. Näistä 26 eli 48 % antoi lausuntonsa. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin kirkkohallituksen verkkosivuilla, jolloin myös muilla oli halutessaan mahdollisuus jättää lausuntonsa. Tätä mahdollisuutta käytti seitsemän seurakuntaa ja yksi seurakuntayhtymä. Lausuntoa pyydettiin myös hiippakuntien tuomiokapituleilta, oikeusministeriöltä ja tietosuojavaltuutetun toimistolta, jotka kaikki antoivat lausuntonsa.\n\nSeurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä tuomiokapitulien lausunnoissa pidettiin esityksen tavoitteita pääasiallisesti perusteltuina ja kannatettavina. Osassa lausunnoissa uudistusta pidettiin myös odotettuna sekä nykyisen vaalijärjestelmän puutteita korjaavana. Yhdessä, noin 3 000 jäsenen seurakunnan lausunnossa kuitenkin katsottiin, että siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin ei sen kannalta ollut perusteltua ja sähköisen äänioikeusrekisterin käyttö tulisi olla seurakunnan itsensä päätettävissä.\n\nLisäksi neljässä muussa seurakunnan lausunnossa pidettiin sinänsä esityksen tavoitteita kannatettavina, mutta tuodaan esille useita epäilyjä esityksen toimeenpanosta, kuten ajatellusta aikataulusta, uuden järjestelmän aiheuttamista kustannuksista ja järjestelmään perehdyttämisestä sekä tietoturvasta. Uuteen järjestelmään siirtymisestä tulisi lausuntojen mukaan voida päättää seurakunnassa.\n\nMyös muissa lausunnoissa on otettu kantaa siihen, että lausuntokierroksella olleen esitysluonnoksen mukaan äänioikeusrekisterin käyttö vaalia toimitettaessa olisi seurakunnalle vapaaehtoista. Pääsääntöisesti lausunnoissa katsotaan, että sähköinen äänioikeusrekisteri tulisi ottaa käyttöön sekä seurakuntavaaleissa että kirkkoherran välittömässä vaalissa. Jos sähköistä äänioikeusrekisteriä ei otettaisi käyttöön, ei saavutettaisi tavoiteltuja hyötyjä. Kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpidon arvioidaan aiheuttavan tarvetta lisäresursointiin. Tuomiokapitulit katsovat, että sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönoton ei tulisi olla seurakunnille vapaaehtoista. Seurakunnat käyttävät jo nyt hyvin laajasti ja monipuolisesti erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jolloin äänioikeusrekisterin käyttö ei voi olla seurakunnalle kovinkaan mittava haaste. Toisaalta seurakunnilta voidaan edellyttää valmiutta ja kapasiteettia tietotekniikan käyttöön. Parissa lausunnossa kuitenkin\nkatsotaan, että vapaaehtoisuus voi olla perusteltua siirtymäaikana.\n\nAnnettujen lausuntojen perusteella esityksen perusteluja on muutettu siten, että sähköisen äänioikeusrekisterin käyttö seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa olisi ensisijaista. Ainoastaan puutteet tietoliikenneyhteyksissä, tarvittavissa tietoteknisissä ratkaisuissa taikka tietoteknisissä valmiuksissa olisivat perusteena paperisen vaaliluettelon käytölle.\n\nUseimmissa seurakuntien, seurakuntayhtymien ja tuomiokapitulien lausunnoissa ehdotuksen sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönottamisesta arvioidaan sujuvoittavan ja tehostavan vaalimenettelyä, varsinkin ennakkoäänestämistä, ennakkoäänien tarkistamista sekä vaaleihin liittyvää raportointia. Joissakin lausunnoissa tuodaan kuitenkin esille, että hyötyjiä ovat nimenomaisesti jäsenmäärältään suurimmat seurakunnat, vaikka myös hyödyt pienemmille seurakunnille tiedostetaan. Lisäksi useassa lausunnossa nostetaan esille tarve riittävällä tavalla perehdyttää seurakunnat ja vaalitoimitsijat äänioikeusrekisterin käyttöön sekä tuen tarpeen huomioon ottaminen niin ennakkoäänestysaikana kuin varsinaisena vaalipäivänä.\n\nJoissakin lausunnoissa on kiinnitetty huomiota vaikeuteen arvioida esityksen taloudellisia vaikutuksia. Hyvänä nähdään, että tietojärjestelmän hankkimis- ja ylläpitokulut maksettaisiin kirkon keskusrahastosta, mikä ei kuitenkaan saisi johtaa seurakuntien keskusrahastomaksujen nostamiseen. Monessa lausunnossa seurakunnalle aiheutuvia kustannuseriä ei pidetty merkittävinä. Yhden seurakunnan lausunnossa ennakkoäänten tarkistamistoimenpiteiden vähentyminen tuodaan esiin säästöä tuottavana mahdollisuutena. Esityksessä kuvattuja ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on lausuntojen perusteella hieman tarkennettu.\n\nLausunnoissa pidetään hyvänä myös sitä, että äänioikeusrekisterin itseoikaisu siirtyisi suuremmalta osaltaan kirkkohallituksen tehtäväksi. Muutamassa lausunnossa kuitenkin ehdotetaan, että äänioikeutetun kuoleman, henkilön kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen lisäksi itseoikaisuna tulisi tehdä korjauksia seurakuntalaisten muuttaessa yhdestä seurakunnasta toiseen rekisterin lainvoimaiseksi tuloon saakka eli 16. päivään ennen vaaleja. Useat vaalien toimittamiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt kuitenkin edellyttävät, että äänioikeutetun äänestysseurakunta tiedetään hyvissä ajoin.\n\nKirkkolain 9 luvun 11 §:n mukaan seurakuntavaaleissa äänioikeutetulla on äänioikeus siinä seurakunnassa, jonka jäsen hän on 15. päivänä elokuuta vaalivuonna. Ehdotettu äänioikeusrekisteri tulee olla kirkkohallituksen laatima ja seurakunnan vaalilautakunnan tarkastama syyskuun 1. päivään mennessä, jotta seurakunnan jäsen voi tarkistaa rekisteristä tietonsa, kun rekisteri pidetään nähtävillä syyskuun alkupäivinä.\n\nValitsijayhdistysten, joiden perustajajäsenten tulee olla seurakunnassa äänioikeutettuja henkilöitä, tulee jättää perustamisasiakirjansa ehdokaslistoineen seurakuntaan viimeistään syyskuun 15. päivänä. Lisäksi, jos seurakunta jakautuu äänestysalueisiin, tulee äänioikeutetulle lähettää ilmoituskortti äänestyspaikkatietoineen viimeistään 30. päivänä ennen vaaleja. Mainituista syistä äänioikeusrekisterin itseoikaisujen perusteena ei voida ottaa huomioon seurakuntamuuttoja, jotka ovat tapahtuneet säädetyn määräajan 15. elokuuta jälkeen.\n\nToisin kuin joissakin seurakuntien lausunnoissa, useammassa tuomiokapitulin lausunnossa katsotaan, että vaalipäivänä äänioikeusrekisterin lisäksi käytössä olevaan vaaliluetteloon tulisi tulostua myös ennakkoon äänestäneet, koska muutoin vaaliluettelo sisältäisi tiedot vain osasta äänioikeutettuja. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että menettely helpottaisi vaalitoimitsijoiden työtä tilanteessa, jossa äänestäjän tietoja ei vaaliluettelosta löydy. Tämä saattaa johtua siitä, että äänestäjä on tullut väärälle äänestyspaikalle tai äänestäjä saattaa olla epätietoinen siitä, onko hän käyttänyt äänioikeuttaan ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden tiedot tulisi olla vaaliluettelossa kuitenkin siten, että luettelossa olisi merkintä äänioikeuden käyttämisestä ennakkoon, jotta kukaan ei äänestä kahdesti. Lausunnoissa viitataan ehdotetun 9 luvun 28 a §:ssä säädettyyn menettelyyn ja katsotaan, ettei ole perusteita, miksi vaaliluettelon tietosisältö poikkeaisi sähköisen äänioikeusrekisterin\ntietosisällöstä.\n\nEhdotuksessa on lähdetty siitä, että varsinaisena vaalipäivänä käytössä olevaan paperiseen vaaliluetteloon tulostuisi pääasiallisesti ainoastaan ne äänioikeutetut, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoon. Jos ennakkoäänestyksen yhteydessä ei merkintää äänioikeuden käyttämisestä olisi äänioikeusrekisteriin tehty ja seurakunnan vaalilautakunta tulostaisi vaaliluettelon ennen kuin se on tarkistanut ennakkoäänet ja tehnyt puuttuvat merkinnät ennakkoäänestyksestä äänioikeusrekisteriin, vaaliluettelo sisältäisi myös osan ennakkoon äänestäneiden tiedoista. Tällöin merkintä ennakkoon äänestämisestä tulisi kyseisten henkilöiden osalta tehdä manuaalisesti paperiseen vaaliluetteloon ennakkoäänien tarkistamisen yhteydessä ehdotetun 9 luvun 28 a §:n mukaisesti. Menettely vastaisi yleisissä vaaleissa käytössä olevaa menettelyä.\n\nSen, että suurin osa ennakkoon äänestäneistä ei enää esiintyisi vaaliluettelossa, voidaan arvioida helpottavan ja sujuvoittavan vaalitoimitsijan työtä sekä parantavan henkilötietojen tietosuojaa. Laajojen, useiden henkilöiden tietoja sisältävän paperisen vaaliluettelon käsittely vaalipäivänä on usein koettu ongelmalliseksi. Paperinen vaaliluettelo on aina seurakunta- tai äänestysaluekohtainen. Jos henkilön tietoja ei vaaliluettelossa olisi, ei siitä kävisi ilmi henkilön mahdollinen muu äänestyspaikka.\n\nVoidaan myös pitää erittäin harvinaisena, että ennakkoon äänestänyt pyrkisi äänestämään uudestaan varsinaisena vaalipäivänä.\n\nJos vaalipäivänä käytetään sähköistä äänioikeusrekisteriä, äänioikeusrekisterin käyttäjä eli vaalitoimitsija hakee yksittäisen äänestäjän tiedot näyttöruudulle henkilötunnuksen avulla. Tällöin vaalitoimitsijalla on suppeampi mahdollisuus käsitellä henkilötietoja, koska hänellä ei ole mahdollisuutta käsitellä kaikkien seurakunnassa äänioikeutettujen tietoja, vaan ainoastaan äänestyspaikalle äänestämään tulleen tietoja. Lausuntojen johdosta esityksen säännöskohtaisia perusteluja on hiukan täsmennetty, mutta ehdotettuihin säännöksiin ei ole tehty muutoksia.\n\nLisäksi seurakuntien, seurakuntayhtymien ja tuomiokapitulien lausunnoissa oli joitakin yksittäisiä huomioita, muun muassa hankittavan tietojärjestelmän tietoturvallisuuteen, käyttäjäystävällisyyteen ja toimivuuteen liittyen. Osa maininnoista on huomioitu esityksen perusteluissa.\n\nOikeusministeriö toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.\n\nTietosuojavaltuutetun lausunnossa kiinnitetään huomiota kolmeen esitettyyn kirkkolain kohtaan. Lausunnossa todetaan ensinnäkin, että ehdotetun kirkkolain 9 luvun perusteluista ei käy ilmi, miksi äänioikeutettujen luettelossa ei olisi merkintää väestötietojärjestelmästä ja digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta turvakiellosta. Kirkkohallituksen jatkovalmistelussa kirkkolain 9 luvun 18 §:n 1 momenttiin lisättiin tieto siitä, että äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä tarvittaessa myös väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto. Maininta turvakiellon kirjaamisesta äänioikeusrekisteriin kirjattiin myös luvun 18 a §:n 3 momentin 6 kohtaan ja 4 momentin 5 kohtaan. Edellä mainittujen säännösten perusteluita täydennettiin vastaavasti.\n\nToiseksi tietosuojavaltuutettu kiinnittää lausunnossaan huomiota kirkkolain 10 luvun 6 §:ään, joka koskisi äänioikeusrekisterin julkisuutta. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että seurakunnan jäsenellä olisi oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä. Tietosuojavaltuutettu toteaa, että lausuntopyynnöstä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko seurakunnan jäsenellä oikeus saada itseään koskevien tietojen lisäksi tieto kaikista äänioikeusrekisteriin merkityistä henkilöistä. Tietosuojavaltuutettu toteaa, että mikäli tarkoituksena on, että seurakuntalainen saisi tarkastaa paitsi omat tietonsa tai tiedot, jotka hänelle on oikeus saada julkisuuslaissa säädetyn asianosaisaseman perusteella, asiaa tulisi tarkemmin perustella, miten tarkastusmahdollisuus tosiasiassa vaikuttaisi äänioikeusrekisterin virheettömyyteen tai\nlisäisi yleistä luottamusta vaalitoimituksen oikeellisuudesta. Huomioon tulee myös ottaa se, täyttääkö ehdotettu henkilötietojen käsittely yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset.\n\nTietosuojavaltuutettu toteaa, ettei voitane pitää kovinkaan todennäköisenä, että seurakuntalainen voisi luotettavasti esittää esimerkiksi väitteitä siitä, että joku listaan merkitty ei olisi seurakunnan jäsen ja että tästä johtuen henkilöllä ei olisi äänioikeutta vaaleissa. Vastaavasti tietosuojavaltuutettu toteaa, ettei yksittäisen seurakuntalaisen ilmoitusta henkilön kuolemasta voitane myöskään pitää luotettavana tietona ja ilmoituksena toisen henkilön poistamiseksi äänioikeutettujen luettelosta. Tietosuojavaltuutettu katsoo, että tulisi tehdä suhteellisuuspunnintaa sen suhteen, onko tavoite äänioikeusrekisterin virheettömyydestä ja pyrkimys yleiseen luottamukseen sellainen, että se syrjäyttää oikeuden henkilötietojen suojaan, erityisesti suhteessa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittamiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviin henkilötietoihin.\n\nLopuksi tietosuojavaltuutettu viittaa oikeusministeriön eduskuntavaaleja 2023 koskeviin vaaliohjeisiin (21.12.2022, VN/12272/2023), joista ilmenee, että valtiollisissa vaaleissa muut äänestäjät eivät saa nähdä ja siten tarkastaa toisia henkilöitä koskevia tietoja, vaikka eduskuntavaaleissa ei lähtökohtaisesti käsitelläkään erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Tämä tulisi tietosuojavaltuutetun mukaan ottaa huomioon myös kirkkolakia muutettaessa. Tietosuojavaltuutetun mukaan seurakuntalaisen oikeus saada tarkastaa muita henkilöitä kuin itseään koskevia tietoja, ei näyttäisi lausuntopyynnössä esitettyjen perustelujen mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiselta.\n\nTietosuojavaltuutetun lausunnon perusteella kirkkohallituksen esityksessä kirkolliskokoukselle ehdotettiin, että seurakuntalainen pääsisi tarkistamaan vain omia tietojaan. Kirkolliskokouksen käsittelyssä lakiehdotus päätettiin kuitenkin palauttaa tarkistusoikeuden osalta muotoon, jossa se oli ennen kirkkohallituksen lausuntokierrosta.\n\nKirkolliskokouksen lakivaliokunta totesi mietinnössään (2/2025, DKIR/158/00.08.00/2024), että kirkkohallituksen esitys poikkesi tietojen tarkastamisoikeuden osalta vaalilain\n\n(714/1998)\n\nsääntelystä, jossa mahdollisuutta tietojen tarkastamiseen ei ole rajattu vain henkilöä itseään koskeviin tietoihin, ja että vastaavaa rajausta ei myöskään ole 1.7.2023 voimaan tulleessa kirkkolaissa\n\n(652/2023)\n\neikä kirkkojärjestyksessä\n\n(657/2023)\n. Lakivaliokunta piti vaalien yleisen luotettavuuden kannalta keskeisenä, että seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisterin tiedot ovat tarkastettavissa vaalilain säännöksiä vastaavalla tavalla. Vaikka lähtökohtaisesti kirkon jäsenyyden voidaan lakivaliokunnan mukaan katsoa olevan Euroopan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittama erityinen henkilötietoryhmä, jota koskevien tietojen käsittely on kiellettyä, on saman artiklan 2 kohdan d alakohdassa kuitenkin huomioitu tarve myös tällaisten tietojen käsittelyyn.\nAlakohdan mukaan käsittely suoritetaan poliittisen, filosofisen, uskonnollisen tai ammattiliittotoimintaan liittyvän säätiön, yhdistyksen tai muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä ja asianmukaisin suojatoimin, sillä edellytyksellä, että käsittely koskee ainoastaan näiden yhteisöjen jäseniä tai entisiä jäseniä tai henkilöitä, joilla on yhteisöihin säännölliset, yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, ja että henkilötietoja ei luovuteta yhteisön ulkopuolelle ilman rekisteröidyn suostumusta.\n\nLakivaliokunnan mukaan tässä tapauksessa kysymys on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädettyjen vaalien toimittamisesta, mikä on katsottava tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuksi lailliseksi toiminnaksi. Kirkollisia vaaleja koskevia säännöksiä on arvioitu kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia koskevat säännökset sisältyvät 1.7.2023 voimaan tulleeseen kirkkolakiin\n\n(652/2023)\n\nja kirkkojärjestykseen\n\n(657/2023)\n. Lakivaliokunta totesi, että vaalit ovat keskeinen osa kirkon demokraattista järjestelmää, jossa kirkon jäsenillä tulee olla mahdollisuus myös valvoa, ketkä on merkitty äänioikeutetuiksi kirkollisissa vaaleissa. Kysymys on yhteisön sisällä toteutuvasta valvontaoikeudesta ja -mahdollisuudesta eikä tarkastusmahdollisuutta esitetä yhteisön ulkopuolisille tahoille.\n\nLakivaliokunta piti kirkollisen lainsäädännön linjausta perusteltuna ja katsoi, että kirkkolain 10 luvun 6 §:ää on syytä muuttaa vain siltä osin, että siinä mainittu äänioikeutettujen luettelo korvataan äänioikeusrekisterillä. Seurakunnan jäsenellä olisi siten oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä.\n\nLakivaliokunta totesi lisäksi kirkkolain 10 luvun 6 §:ää koskevissa perusteluissa pitäneensä vaalien yleisen luotettavuuden kannalta tärkeänä säilyttää seurakunnan jäsenten mahdollisuus tutustua seurakuntavaalien ja välittömän kirkkoherranvaalin äänioikeusrekisteriin ja palauttaneensa pykälän ensimmäisen momentin alun voimassa olevaa kirkkolain säännöstä vastaavaksi siten, että äänioikeutettujen luettelon sijasta säädetään äänioikeusrekisteristä. Edelleen valiokunta toteaa, että koska tietojen tarkistamismahdollisuus ei rajoitu seurakunnan jäsenen omiin tietoihin, pykälään on syytä myös palauttaa turvakieltotilanteita koskeva momentti. Lisäksi lakivaliokunta toteaa täsmentäneensä äänioikeusrekisterin julkisuutta koskevaa säännöstä.\n\nKolmanneksi tietosuojavaltuutetun lausunnossa huomautetaan ehdotetun kirkkolain 9 luvun 18 a §:n perusteluissa olevasta viittausvirheestä. Esitystä on korjattu tältä osin.\n\n7\n\nSäännöskohtaiset perustelut\n\n9 luku\n\nLuottamushenkilöt ja vaalit\n\nLuvun 16 §:ää edeltävää otsikkoa ehdotetaan muutettavan, jotta se kuvaisi nykyistä paremmin 16–21 §:en sisältöä.\n\n18 §.\n\nÄänioikeutettujen luettelo\n. Esityksessä ehdotetaan, että seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin kuitenkin edelleen hiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa eli hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa. Pykälässä säädettäisiin äänioikeutettujen luetteloon merkittävistä henkilötiedoista, luettelon käytöstä ja arkistotulosteesta. Äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin edellä mainituissa vaaleissa voimassa olevan lain tapaan, jolloin pykälän\n\n2 momenttiin\n\nei ehdoteta muutoksia.\n\nPykälän\n\n1 momenttia\n\nehdotetaan täsmennettäväksi siten, että äänioikeutettujen luetteloa käytettäisiin ainoastaan hiippakunnallisissa vaaleissa, joissa äänioikeus perustuu pappisvirkaan tai luottamushenkilöasemaan. Äänioikeutettujen luettelo kyseisissä vaaleissa perustetaan äänioikeutettujen nimitietojen perusteella, mutta henkilötunnusta tarvitaan yksilöimään kyseinen henkilö esimerkiksi tilanteissa, joissa hiippakunnassa on useampi kyseisissä vaaleissa äänioikeutettu samanniminen henkilö. Äänioikeudesta hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa säädetään kirkkolain 9 luvun 13 §:ssä, äänioikeudesta piispan ja arkkipiispan vaaleissa kirkkojärjestyksen 9 luvun 86 §:ssä ja äänioikeudesta tuomiokapitulin pappisasessorin vaalissa kirkkojärjestyksen 9 luvun 98 §:ssä.\n\nHiippakunnallisissa vaaleissa voidaan kirkkojärjestyksen 9 luvun 79, 93 ja 98 §:n mukaan äänestää ennakkoon, jollei kyseisissä vaaleissa äänioikeutetulla ole mahdollisuutta saapua vaalikokoukseen. Tämä edellyttää sitä, että äänioikeutetuille lähetetään tieto ennakkoäänestysmahdollisuudesta sekä äänestysliput. Siten on syytä täydentää äänioikeutettujen luetteloa äänestäjän osoitetiedolla. Samalla on perusteltua, että vaaliluetteloon merkittäisiin tarvittaessa äänioikeutetusta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain\n\n(661/2009)\n\n36 §:ssä tarkoitettu tieto turvakiellosta. Jos henkilöllä on merkintä turvakiellosta, henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto saadaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kiellon kohteena olevan henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon\nhoitamiseen.\n\nPykälän\n\n3 momentissa\n\nsäädettäisiin voimassa olevan lain tapaan äänioikeutettujen luettelon arkistoinnista. Kirkkolain 10 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla kirkkohallitus voi määrätä, että äänioikeutettujen luettelot säilytetään pysyvästi. Tarkentavasti äänioikeutettujen luettelon laatimisesta kutakin vaalia varten on säädetty kirkkojärjestyksen 9 luvun 70, 88 ja 98 §:ssä. Kun äänioikeutettujen luettelo on henkilörekisteri, sovelletaan sen käsittelyyn ja julkisuuteen kirkkolain 8 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 3 kohtaa.\n\n18 a §.\n\nÄänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot\n. Äänioikeusrekisteri korvaisi voimassa olevan lain mukaisen äänioikeutettujen luettelon seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin käytettävän äänioikeusrekisterin perustajasta, rekisteriin otettavista henkilöistä sekä rekisterin tietosisällöstä rekisteriä perustettaessa sekä sen perustamisen jälkeen. Pykälä vastaisi vaalilain 18 §:ää.\n\nÄänioikeusrekisterin perustamisajankohdasta säädettäisiin seurakuntavaalien osalta kirkkojärjestyksen 9 luvun 4 §:ssä ja kirkkoherran välittömän vaalin osalta mainitun luvun 61 §:ssä. Äänioikeudesta seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa on säädetty kirkkolain 9 luvun 11 §:ssä, johon ei esitetä muutoksia.\n\nSeurakunta, jossa jäsenellä on äänioikeus, määräytyy seurakuntavaalien osalta vaalivuoden elokuun 15 päivän tilanteen perusteella ja kirkkoherran välittömässä vaalissa 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää olevan tilanteen perusteella. Poissa olevalla seurakunnan jäsenellä ei olisi äänioikeutta seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran välittömässä vaalissa.\n\nKirkkohallitus perustaisi äänioikeusrekisterin poimimalla jäsenrekisteristä tulevissa vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heitä koskevat tiedot ja muodostamalla näistä tiedoista erillisen sähköisen rekisterin. Kirkkolain 8 luvun 8 §:n 4 momentin 2 kohdan mukaan kirkkohallitus saa käsitellä kirkonkirjojen, joihin jäsenrekisteri kuuluu, tietoja kirkollisten vaalien toimittamisessa. Äänioikeusrekisteri perustettaisiin erikseen jokaista vaalia varten. Kirkkohallitus vastaisi äänioikeusrekisterin teknisestä ylläpidosta ja rekisterin pohjatietojen oikeellisuudesta. Kirkkohallitus olisi siten tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu äänioikeusrekisterin rekisterinpitäjä. Kirkkohallituksen lisäksi äänioikeusrekisteriin tehtävistä merkinnöistä ja niiden oikeellisuudesta vastaisi myös kunkin seurakunnan vaalilautakunta, jolloin kirkkohallitus ja seurakuntien vaalilautakunnat toimisivat yhteisrekisterinpitäjinä yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa säädetyllä\ntavalla.\n\nPykälän\n\n2 momentissa\n\nrekisterinpitäjäksi säädettäisiin kirkkohallitus.\n\nPykälän\n\n3 momentissa\n\nlueteltaisiin tiedot, jotka jokaisesta äänioikeutetusta otettaisiin äänioikeusrekisteriin. Äänioikeusrekisteriin otettaisiin tieto äänioikeutetun henkilötunnuksesta, nimestä, osoitteesta ja seurakunnasta. Lisäksi äänioikeusrekisteristä kävisi ilmi rekisteriin ottamisen päivämäärä. Äänioikeutetun kohdalla olisi tarvittaessa tieto myös äänioikeutetun äänestysalueesta, jos seurakunta on jaettu vaaleja varten äänestysalueisiin kirkkolain 9 luvun 16 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Rekisteriin merkittäisiin tarvittaessa äänioikeutetusta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu tieto turvakiellosta. Säännöksen mukaan, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto. Kun henkilölle on talletettu\nturvakielto järjestelmään, kiellon kohteena olevan henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto saadaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kiellon kohteena olevan henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Äänioikeusrekisterin julkisuudesta ja nähtävänä pitämisestä säädettäisiin kirkkolain 10 luvun 6 §:ssä ja tarkentavasti kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä.\n\nPykälän\n\n4 momentissa\n\nsäädettäisiin niistä tiedoista, joita rekisteriin voidaan merkitä rekisterin perustamisen jälkeen. Äänioikeusrekisteriä voitaisiin korjata 19 §:ssä ehdotetulla tavalla kirkkohallituksen tai vaalilautakunnan itseoikaisuna aina rekisterin lainvoimaiseksi tuloon asti. Jos äänioikeutettu on kuollut rekisterin perustamisen jälkeen, merkittäisiin rekisteriin siitä tieto. Henkilöä ei kuitenkaan tällöin poistettaisi rekisteristä, vaan merkintä kuolemasta tehtäisiin rekisteriin hänen kohdalleen.\n\nÄänioikeusrekisteriin merkittäisiin myös tieto siitä, jos henkilö on merkitty rekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi sekä toimenpiteen syy. Syynä äänioikeuden menettämiseen voi olla esimerkiksi äänioikeutetun eroaminen kirkon jäsenyydestä. Tällöin asiasta on ehdotetun 19 §:n mukaisesti tehtävä kirjallinen päätös, joka on lähetettävä asianomaiselle henkilölle tiedoksi. Vaalilautakunnalla olisi lisäksi äänioikeusrekisterin tarkastamisen yhteydessä oikeus merkitä oikeudettomasti äänioikeusrekisteriin merkitty henkilö äänioikeutta vailla olevaksi. Äänioikeusrekisterin tarkastamisesta säädettäisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 5 §:ssä. Äänioikeusrekisteriin voisi esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi olla virheellisesti merkitty henkilö äänioikeutetuksi, vaikka tosiasiassa henkilöllä ei olisi äänioikeutta.\n\nÄänioikeusrekisteriin merkittäisiin tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä. Rekisteriin merkittäisiin myös tieto äänioikeuden käyttämisestä. Merkinnän äänioikeuden käyttämisestä tekisi äänestyksen vastaanottava vaalitoimitsija tai seurakunnan vaalilautakunta. Merkintä äänioikeuden käyttämisestä ennakkoäänestyspäivänä on välttämätön, jotta vaalipäivän vaaliluettelot muista kuin ennakkoäänestyksessä äänestäneistä voitaisiin tulostaa. Rekisteriin merkittäisiin myös tieto siitä, jos henkilölle on talletettu väestötietojärjestelmään turvakielto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.\n\n19 §.\n\nÄänioikeusrekisterin itseoikaisu\n. Pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia, mutta äänioikeutettujen luettelo ehdotetaan korvattavaksi sanalla äänioikeusrekisteri. Pykälää täydennettäisiin siten, että siinä säädettäisiin myös äänioikeusrekisterin itseoikaisusta kirkkoherran välittömässä vaalissa. Lisäksi pykälässä säädettäisiin myös kirkkohallitukselle oikeus seurakunnan vaalilautakunnan lisäksi tehdä itseoikaisuna muutoksia äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin. Itseoikaisuna henkilö voitaisiin lisätä rekisteriin äänioikeutetuksi, merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset tehtäisiin ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Säännös vastaa vaalilain 26 §:ää. Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta säädettäisiin ehdotetussa 20 §:ssä.\n\nLisäyksissä olisi kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudettomasti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja. Henkilö on myös voinut liittyä kirkon jäseneksi äänioikeuden määräytymistä koskevan ajankohdan jälkeen.\n\nNiissä tapauksissa, joissa henkilö merkitään pykälän\n\n2 momentissa\n\ntarkoitetulla tavalla rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, olisi kyse henkilöstä, jotka ovat kuolleet rekisterin perustamisen jälkeen, taikka henkilöistä, jotka on otettu rekisteriin oikeudettomasti, esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi, vaikka heillä ei luvun 11 §:n mukaan olisi vaaleissa äänioikeutta. Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että henkilön tiedot rekisterissä passivoidaan ja hänen kohdalleen rekisteriin merkittäisiin ”ei äänioikeutta” tai esimerkiksi ”kuollut”. Äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää ei tietojen passivoinnin takia tällaisen henkilön kohdalle voitaisi tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poistettaisi rekisteristä. Jos henkilö merkittäisiin äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta tulisi viipymättä tehdä kirjallinen päätös ja annettava\nse asianomaiselle henkilölle tiedoksi kirkkolain 10 luvun 24 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Käytännössä päätös olisi annettava asianosaiselle tiedoksi noudattaen, mitä hallintolain 59 ja 60 §:ssä säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä, jos äänioikeutetun luetteloon tehdään merkintä äänioikeutetun kuolemasta.\n\nKäytännössä itseoikaisu tehtäisiin kirkkohallituksen toimesta tilanteissa, joissa tieto äänioikeutetun aseman muutoksesta pohjautuisi väestötietojärjestelmästä tulleeseen tietoon. Eli tilanteissa, joissa äänioikeusrekisteriin merkitty henkilö on kuollut tai hän on eronnut kirkosta. Kirkkohallitus korjaisi rekisteriä itseoikaisuna myös tilanteissa, joissa henkilö on liittynyt kirkkoon rekisterin perustamisen jälkeen, mutta ennen sen lainvoimaiseksi tuloa. Seurakunnan vaalilautakunta puolestaan tekisi itseoikaisuja rekisteriin lähinnä tilanteissa, joissa se on antanut päätöksen oikaisuvaatimuksen johdosta tai hallinto-oikeus on antanut päätökseen äänioikeusrekisteriin kohdistuneesta valituksesta.\n\nPykälän\n\n4 momentissa\n\nsäädettäisiin, että korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, olisi korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se olisi ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei siten tarvitsisi ilmoittaa.\n\nPykälän\n\n5 momentissa\n\nsäädettäisiin, että äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskeva asia voitaisiin ratkaista automaattisesti.\n\n20 §.\n\nÄänioikeusrekisterin lainvoimaisuus\n. Pykälässä säädettyjen ajankohtien jälkeen äänioikeusrekisteri olisi lainvoimainen. Kirkkoherran välittömässä vaalissa voi olla kaksi varsinaista vaalipäivää, mistä syystä vaalia varten perustetun äänioikeusrekisterin lainvoimaisuudesta olisi\n\n1 momentissa\n\noma säännös. Lainvoimaisessa äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin ei vaalilautakunta voisi enää tehdä muutoksia.\n\nÄänioikeus tulevissa vaaleissa olisi henkilöillä, jotka on merkitty äänioikeutetuiksi lainvoimaisessa äänioikeusrekisterissä. Ketään henkilöä ei saisi poistaa lainvoimaisesta rekisteristä eikä lisätä siihen, eikä rekisterissä olevia tietoja voisi myöskään muuttaa. Kirkkohallitus huolehtisi siitä, ettei muutosten tekeminen olisi teknisesti mahdollista.\n\nPoikkeuksena olisivat ainoastaan tapaukset, joissa hallinto-oikeus antaisi päätöksensä äänioikeusrekisteristä tehtyyn valitukseen vasta äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tällöin henkilön, jolla vaalilautakunnalle esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen mukaan on äänioikeus, olisi annettava äänestää.\n\nEdellä 19 §:n 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta tehdä äänioikeusrekisteriin itseoikaisuja lainkohdassa mainituissa tapauksissa. Ainakin teoriassa on kuitenkin mahdollista, että äänioikeusrekisteriin tehtäisiin virheellinen oikaisumerkintä, jonka perusteella henkilö merkittäisiin äänioikeutta vailla olevaksi. Esimerkiksi henkilöstä tehtäisiin virheellinen merkintä kuolemasta, jolloin hänet merkittäisiin äänioikeutta vailla olevaksi. Näitä tapauksia varten ehdotetaan tämän pykälän\n\n3 momentissa\n\nsäädettäväksi, että jos henkilö on ilmeisen virheellisesti merkitty äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi, kirkkohallitus voisi poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jos henkilö kykenee äänestyspaikalla todistamaan henkilöllisyytensä, hänen olisi annettava äänestää ja kirkkohallitus aktivoisi äänioikeusrekisterin tiedot hänen osaltaan. Tällöin\nvaalivirkailijan tulisi välittömästi olla yhteydessä kirkkohallitukseen asian selvittämistä ja mahdollista korjaamista varten. Säännöksen tavoitteena on turvata luvun 11 §:ssä tarkoitetuille äänioikeutetulle oikeus äänestää siinäkin tilanteessa, kun inhimillisen virheen tai tietojärjestelmävirheen vuoksi aiempi korjausmerkintä osoittautuu virheelliseksi. Säännös vastaa vaalilain 28 §:n 3 momenttia.\n\nKirkkohallituksen toimivallasta korjata äänioikeusrekisterin ennakkoäänestämistä koskevia merkintöjä säädettäisiin ehdotetun 20 a §:n 1 momentissa.\n\n20 a §.\n\nÄänioikeusrekisterin käyttö\n. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin äänestämistä koskevien merkintöjen tekemisestä äänioikeusrekisteriin, merkintöjen korjaamisesta, rekisterin käytöstä, rekisteristä otettavista arkistotulosteista ja rekisterin tietojen hävittämisestä.\n\nPykälän\n\n1 momentin\n\nmukaan äänioikeusrekisteriin merkittäisiin ennakkoäänestyksen alkamisesta lähtien kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa henkilö on äänestänyt. Äänestyspaikaksi merkittäisiin esimerkiksi ennakkoäänestyspaikka tai äänestysalue. Merkintä tehdään rekisteriin silloin, kun äänestys otetaan vastaan ennakkoäänestyspaikassa. Vaikka äänioikeusrekisterin käyttäminen ennakkoäänestyksen yhteydessä tulisi olla ensisijaista, saattaa esimerkiksi tietoliikenne- tai sähköhäiriöiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi olla, ettei rekisteriä ole mahdollista käyttää ennakkoäänestyspaikalla. Jos rekisteriä ei ole käytetty ennakkoäänestyspaikassa, merkintä äänioikeusrekisteriin äänioikeuden käyttämisestä tehdään myöhemmin vaalilautakunnan toimesta, kun se tarkistaa ennakkoäänet.\n\nÄänioikeusrekisteriä voitaisiin käyttää myös vaalipäivänä. Jos rekisteriä ei käytettäisi varsinaisena vaalipäivänä, paperisiin vaaliluetteloihin tehtyjä äänenkäytön merkintöjä ei kuitenkaan enää jälkikäteen siirretä rekisteriin.\n\nMerkintöjen tekemisestä äänioikeusrekisteriin säädettäisiin ennakkoäänestyksen osalta tarkemmin kirkkojärjestyksen 9 luvun 26 ja 28 §:ssä ja varsinaisen vaalipäivän osalta kirkkojärjestyksen 9 luvun 39 §:ssä. Merkinnän äänioikeuden käyttämisestä äänioikeusrekisteriin asianomaisen henkilön kohdalle voisi tehdä ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija tai vaalilautakunnan jäsen. He myös vastaisivat tekemiensä merkintöjen oikeellisuudesta. Teknisesti äänioikeusrekisterimerkinnän teko tapahtuu siten, että henkilön tiedot haetaan henkilötunnuksen avulla rekisteristä näyttöruudulle.\n\nHenkilötunnus saadaan äänestäjän esittämästä henkilöllisyystodistuksesta. Sen jälkeen, kun henkilö on äänestänyt, merkitään hänen kohdalleen rekisteriin äänioikeus käytetyksi. Sen mahdollisuuden varalta, että esimerkiksi ennakkoäänestyspaikassa äänioikeuden käyttäminen kirjattaisiin vahingossa väärän henkilön kohdalle, ehdotetaan säädettäväksi, että oikeus tällaisen virheellisen kirjauksen korjaamiseen annettaisiin kirkkohallitukselle. Tällaisessa tilanteessa vaalitoimitsijan tulisi välittömästi ilmoittaa asiasta vaalilautakunnalle, joka puolestaan ottaisi välittömästi yhteyttä kirkkohallitukseen virheellisen merkinnän korjaamiseksi.\n\nPykälän\n\n2 momentissa\n\nsäädettäisiin äänioikeusrekisterin käyttötarkoituksesta. Säännös olisi lähinnä informatiivinen ja se vastaisi nykyistä äänioikeutettujen luettelon käyttötarkoitusta. Lähtökohta on, että äänioikeusrekisterin tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on muodostettu. Siten äänioikeusrekisterin tietoja saisi käyttää vain kyseisen seurakuntavaalin tai kirkkoherran välittömän vaalin toimittamiseen. Käytännössä äänioikeusrekisterin tietoja tarvittaisiin myös tilastointitarkoituksiin esimerkiksi yleisen äänestysprosentin laskemiseksi. Lisäksi saattaisi ilmetä tarve käyttää rekisterin tietoja tieteellisessä tutkimuksessa. Tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista säätää siitä, että äänioikeusrekisterin tietoja voitaisiin käyttää tilastointiin ja tieteelliseen tutkimustarkoitukseen.\n\nHenkilötietojen käyttöä tilastointiin ja tieteelliseen tutkimukseen ohjaisivat lisäksi tietosuoja-asetus sekä tietosuojalaki. Äänioikeusrekisterin käyttöön tilastointi- tai tutkimuskäytössä sovellettaisiin tietosuoja-asetuksen 89 artiklaa (yleisen edun mukaisia arkistointintarkoituksia taikka tieteellistä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten tapahtuvaa käsittelyä koskevat suojatoimet ja poikkeukset) ja tietosuojalain 31 §:ää. Mahdollisuudesta antaa yksittäistapauksessa lupa salassa pidettävän asiakirjan tietojen saamiseen tilastointia tai tieteellistä tutkimusta varten säädetään julkisuuslain 28 §:ssä.\n\nÄänioikeusrekisterin julkisuudesta säädettäisiin kirkkolain 10 luvun 6 §:ssä.\n\nPykälän\n\n3 momentissa\n\nsäädettäisiin arkistotulosteista ja rekisterissä olevien tietojen hävittämisestä. Kirkkohallitus antaisi määräyksen äänioikeusrekisteristä otettavista arkistotulosteista. Seurakunta ottaisi äänioikeusrekisteristä kirkkohallituksen määräämät arkistotulosteet sen jälkeen, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen kirkkohallitus hävittäisi rekisterissä olevat tiedot kyseisen seurakunnan osalta. Muiden vaaliasiakirjojen (esimerkiksi vaalipöytäkirja, jonka liitteenä on vaaliluettelo, ja äänestysliput) säilyttämisestä säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 50 ja 66 §:ssä.\n\n10 luku\n\nHallintoasiassa noudatettava menettely ja päätöksenteko\n\n6 §.\n\nÄänioikeusrekisterin julkisuus\n. Pykälässä säädettäisiin äänioikeusrekisterin julkisuudesta. Äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin pykälässä sanalla äänioikeusrekisteri. Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä.\n\nSeurakuntien vaalilautakunnat huolehtivat vaalia valmistelevana toimenpiteenä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämisestä. Äänioikeusrekisteriin merkityllä olisi lisäksi oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Jos henkilö on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeusrekisteriin, sovelletaan asian käsittelyä koskeviin asiakirjoihin julkisuuslain säännöstä, jossa säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin.\n\nNähtävilläpitoajan osalta\n\n1 momentissa\n\nviitattaisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ään, jossa säädettäisiin seurakuntavaalien äänioikeusrekisterin nähtävillä pidon ajankohdasta ja jota mainitun kirkkojärjestyksen luvun 61 §:n nojalla sovelletaan myös välittömän kirkkoherranvaalin äänioikeusrekisterin nähtävillä pitoon. Viitatun säännöksen mukaan äänioikeusrekisteriä pidettäisiin tarkastusta varten valvonnan alaisena nähtävänä vaalilautakunnan suorittaman tarkastuksen jälkeen kahtena rekisterin tarkastamista seuraavana peräkkäisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina.\n\nÄänioikeusrekisteri sisältää sekä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja eli tiedon henkilön kuulumisesta evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Erityisenä henkilötietojen suojakeinona olisi, ettei tietoja nähtävillä pidettäessä kuitenkaan luovutettaisi nähtäväksi henkilötunnuksia. Tältä osin sääntely vastaisi yleisen vaalilain sääntelyä.\n\nSäännöksessä on otettu huomioon tietosuoja-asetuksen 5 artiklan c alakohdan mukainen tietojen minimoinnin periaate. Sen mukaan henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Äänioikeusrekisterin tietojen nähtävilläolon tarkoituksena on antaa seurakunnan jäsenelle tilaisuus tarkastaa äänioikeusrekisterin tietoja ja tehdä omaa äänioikeutta koskevia oikaisuvaatimuksia siinä havaittujen virheiden oikaisemiseksi.\n\nPykälän\n\n2 momentin\n\nmukaan tilanteissa, joissa äänioikeusrekisteriin on tehty merkintä väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta turvakiellosta, luettelossa olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäväksi vain hänelle itselleen.\n\nPykälän\n\n3 momentin\n\nmukaan äänioikeusrekisterin tiedot olisivat salassa pidettäviä muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana eli aikana, jolloin äänioikeusrekisteri on pidettävä kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:n mukaan nähtävänä. Äänioikeusrekisteriä voitaisiin käyttää vain ehdotetun 9 luvun 20 a §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan estäisi tiedon antamista muulloinkin kuin säädettynä nähtävilläpitoaikana äänioikeusrekisteristä sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten. Kun kyseessä olisi sähköinen rekisteri, ei olisi enää tarvetta säätää rajoituksesta antaa sitä jäljennettäväksi tai kuvattavaksi, koska se ei olisi teknisesti mahdollista. Asiaa rajoittaisi jo rekisterin käyttötarkoitus sekä tietosuoja-asetuksen ja lain säännökset.\n\nEhdotetun pykälän\n\n4 momentissa\n\näänioikeusrekisterin julkisuudesta säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin.\n\n8 §.\n\nTiedonhallinta\n. Pykälään ehdotetaan lisättävän\n\n2 momentti\n, jossa automaattinen päätöksenteko mahdollistettaisiin 9 luvun 19 §:ssä tarkoitetuissa äänioikeusrekisterin itseoikaisuissa.\n\n12 luku\n\nMuutoksenhaku\n\n2 §.\n\nOikaisuvaatimus\n. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi äänioikeusrekisteristä aiheutuvat muutokset. Pykälän\n\n1 momentin\n\n8 kohdassa äänioikeutettujen luettelo ehdotetaan korvattavaksi sanalla äänioikeusrekisteri. Säännös koskee oikaisuvaatimusta, joka tehdään äänioikeusrekisterissä olevista tiedoista tai tietojen puuttumisesta ja joka on luvun 10 §:n 2 momentin mukaan tehtävä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä. Ehdotetun tämän luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen äänioikeusrekisteristä saisi tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä taikka häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Seurakunnan muilla jäsenillä ei olisi siten oikeutta hakea muutosta jotakuta toista seurakunnan jäsentä koskeviin merkintöihin. Kirkkohallituksen\ntai seurakunnan vaalilautakunnan äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan, ehdotetun 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen muutosta haettaisiin kirkollisvalituksella. Muutoksenhausta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevista päätöksistä säädetään luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa.\n\n6 §.\n\nOikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä\n. Pykälässä säädetään siitä, kenellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus- ja valitus äänioikeusrekisteristä. Pykälässä äänioikeutettujen luettelo korvattaisiin sanalla äänioikeusrekisteri. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia. Pykälän\n\n1 momentin\n\nmukaan oikaisuvaatimuksen ja valituksen äänioikeusrekisteristä voisi tehdä jokainen, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen. Muutoksenhakuoikeus rajattaisiin koskemaan omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Toisen äänioikeudesta tai tiedoista ei oikaisuvaatimusta tai valitusta voisi tehdä. Vaalilautakunta merkitsisi rekisteriin tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä.\n\nPykälän\n\n2 momenttia\n\nehdotetaan muutettavaksi siten, että se velvoittaisi hallinto-oikeutta käsittelemään valituksen kiireellisenä, mutta siinä ei enää asetettaisi hallinto-oikeudelle määräaikaa valituksen käsittelylle. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaan tuomioistuimelle ei lähtökohtaisesti pidä asettaa määräaikaa valituksen käsittelylle (PeVL 8/2018 vp, s. 5, PeVL 2/2021 vp, kappale 22, PeVL 15/2021, kappale 11). Tämä on merkityksellistä paitsi perustuslain 21 §:n oikeusturvasääntelyn myös perustuslain 3 §:ssä turvatun tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta (PeVL 4/2004 vp, s. 12, PeVL 15/2021, kappale 11). Myöskään siitä seikasta säätäminen, keille tuomioistuin päätöksen lähettää, ei ole tarpeellista. Päätös lähetetään aina muutoksenhakijalle ja alkuperäisen päätöksen tehneelle viranomaiselle.\n\n10 §.\n\nOikaisuvaatimus- ja valitusaika\n. Oikaisuvaatimus- ja valitusajasta säädettäisiin 10 §:n\n\n2 ja 3 momentissa\n\nyleisistä muutoksenhakuajoista poikkeavasti. Oikaisuvaatimusten käsittelystä seurakuntavaaleissa säädettäisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 7 §:ssä ja kirkkoherran välittömässä vaalissa mainitun kirkkojärjestyksen luvun 61 §:n 2 momentissa.\n\nÄänioikeutettujen luettelo korvattaisiin pykälän 2 ja 3 momentissa sanalla äänioikeusrekisteri. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa kirkkolakia. Pykälän 3 momentissa olisi kuitenkin huomioitu, että kirkkohallitus tekisi äänioikeusrekisteriin muuttuneiden väestötietojen pohjalta 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätöksiä.\n\nOikaisuvaatimusaika äänioikeusrekisteristä poikkeaa pykälän 1 momentissa säädetystä 14 päivän määräajasta, ja oikaisuvaatimus tulisi tehdä viimeistään äänioikeusrekisterin nähtävänä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä. Äänioikeusrekisterin nähtävänä pidon ajankohdasta säädettäisiin kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä. Kirkollisvalitus äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevasta päätöksestä ja vaalilautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä olisi tehtävä seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista normaalin 30 päivän määräajan sijaan. Oikaisuvaatimus ja kirkollisvalitus tulee tehdä kirjallisesti ja jättää kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan. Kirkollisvalitus tulee osoittaa hallinto-oikeudelle. Jos kyseessä olisi kirkkohallituksen ehdotetun 9 luvun 19 §:n 2 momentin mukaisesta päätöksestä, valitus jätettäisiin kuitenkin kirkkohallitukselle, joka toimittaisi\ntarvittavat asiakirjat lausuntoineen hallinto-oikeudelle.\n\n8\n\nLakia alemman asteinen sääntely\n\nSähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttää muutoksia myös kirkkojärjestykseen. Kirkolliskokous on tehnyt päätöksen kirkkojärjestykseen tulevista muutoksista, jotka astuvat voimaan tässä esityksessä ehdotettujen kirkkolain muutosten astuessa voimaan.\n\n9\n\nVoimaantulo\n\nKirkkolain muutokset ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2027. Esitetyt muutokset tarkoittaisivat, että äänioikeutettujen luetteloita koskevaa sääntelyä ei enää jatkossa sovellettaisi seurakuntavaaleissa eikä kirkkoherran välittömässä vaalissa. Muutoksen johdosta tarvittaisiin siirtymäsäännös niitä vaaleja varten, jotka ovat tulleet vireille ennen lain voimaantuloa. Seurakuntajaon muutoksen yhteydessä kirkkohallitus voi määrätä ylimääräiset seurakuntavaalit pidettäväksi, jolloin vaalien on katsottava tulleen vireille, kun tuomiokapituli on kirkkojärjestyksen 9 luvun 52 §:n mukaisesti määrännyt vaalipäivän ja vaalitoimien määräajat ja määräpäivät. Vastaavasti kirkkoherran välittömän vaalin on katsottava tuleen vireille, kun tuomiokapituli on kirkkojärjestyksen 9 luvun 56 §:n mukaan määrännyt, milloin kirkkoherran välitön vaali on toimitettava, ja ryhtynyt muutoinkin tarvittaviin toimiin vaalin toimittamiseksi. Niiden seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömien vaalien\ntoimittamiseen, jotka ovat vireillä ennen uuden lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.\n\n10\n\nSuhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys\n\nPerustuslain 76 §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Esityksessä on kyse paperisen äänioikeutettujen luettelon korvaamisesta sähköisellä äänioikeusrekisterillä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Esitykseen sisällytettyjen kirkollisten vaalien menettelyjä koskevien säännösten on katsottava kuuluvan kirkkolain alaan siltä osin, kun säännöksissä on kyse perustuslain 10 ja 21 §:ään liittyvästä sääntelystä tai joista muutoin on perustuslain 80 §:n mukaan säädettävä lailla. Tarkemmin vaaleihin liittyvistä menettelyistä säädettäisiin kirkkojärjestyksessä.\n\nPerustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan lähtökohtaisesti riittävää on perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta, että sääntely täyttää tietosuoja-asetuksessa asetetut vaatimukset. Henkilötietojen suoja tulee turvata ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 4 ja 5).\n\nYleistä tietosuoja-asetusta yksityiskohtaisemman sääntelyn tarve tulee perustella myös tietosuoja-asetuksen puitteissa tapauskohtaisesti. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota myös asetuksessa omaksuttuun riskiperusteiseen lähestymistapaan kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta. Valiokunta on painottanut, että myös arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn kohdalla on syytä pyrkiä selkeään ja ymmärrettävään lainsäädäntöön (PeVL 14/2018 vp, s. 5 ja 6). Valiokunnan henkilötietojen suojaa koskevassa käytännössä on korostettu lailla säätämisen tarvetta erityisesti silloin, kun henkilötietoja käsittelee viranomainen (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 4).\n\nTietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee muun muassa uskonnollinen vakaumus, edellyttää 9 artiklan 2 kohdan poikkeamisperusteen lisäksi, että jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään erityisistä ja asianmukaisista toimenpiteistä luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja henkilötietojen suojaamiseksi. Tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa on lueteltu suojatoimenpiteitä, joita tulee toteuttaa käsiteltäessä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja. Olennainen tietosuoja-asetuksen käsite suojatoimissa on sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja (artikla 25).\n\nEsityksessä ehdotetaan kirkkolakiin otettavaksi säännökset äänioikeusrekisterin tietosisällöstä ja rekisteriin otettujen henkilötietojen käsittelystä vain siltä osin kuin ne ovat tarpeellisia seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamiseksi sekä seurakunnan jäsenen osallistumisoikeuden turvaamiseksi (tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta). Muilta osin rekisteriin otettujen tietojen käsittelyyn sovellettaisiin tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia sekä rekisterin julkisuuteen julkisuuslakia.\n\nEhdotuksen mukaan kirkkolain 9 luvun uudessa 18 a §:ssä säädettäisiin äänioikeusrekisterin perustamisesta ja sen tietosisällöstä sekä rekisteriin perustamisen jälkeen tehtävistä merkinnöistä. Äänioikeusrekisteriin tehtävistä itseoikaisuista ehdotetaan säädettäväksi kirkkolain 9 luvun 19 §:ssä, joka vastaisi nykyistä sääntelyä kuitenkin siten, että oikeus itseoikaisuun olisi myös äänioikeusrekisterin perustaneella kirkkohallituksella. Säännöksen tavoitteena on turvata äänioikeuden toteutuminen sekä se, että vaalien toimittamisen pohjana olisi mahdollisimman virheettömät tiedot.\n\nLainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen korjauksista säädettäisiin kirkkolain 9 luvun 20 §:n 3 momentissa ja 20 a §:n 1 momentissa. Äänioikeusrekisterin käyttötarkoituksesta ja arkistotulosteista säädettäisiin kirkkolain 9 luvun 20 a §:ssä. Kirkkohallitus hävittäisi vaaleja varten äänioikeusrekisterin otetut henkilötiedot sen jälkeen, kun vaalien tulos olisi lainvoimainen ja arkistotulosteet rekisteristä olisi otettu.\n\nÄänioikeusrekisterin nähtävillä pitämisen tarkoituksena on antaa seurakunnan jäsenelle mahdollisuus tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa ja tarvittaessa pyytää rekisterissä olevien tietojensa oikaisua. Lisäksi tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja voidaan käsitellä artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan uskonnollisen yhteisön laillisen toiminnan yhteydessä.\n\nSeurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa on kyse myös perustuslain 14 §:ssä säädetyn osallistumisoikeuden turvaamisesta. Lisäksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja käsiteltäessä on huolehdittava asianmukaisista suojatoimista ja siitä, että tietoja ei luovuteta yhteisön ulkopuolelle ilman rekisteröidyn suostumusta.\n\nSuojatoimenpiteinä voidaan äänioikeusrekisteriä nähtävillä pidettäessä pitää sitä, että äänioikeutettujen henkilötunnukset salattaisiin. Kirkkojärjestykseen otetun täsmentävän säännöksen mukaan rekisteri olisi nähtävänä kahtena päivänä seurakunnan vaalilautakunnan suorittaman äänioikeusrekisterin tietojen tarkastamisen jälkeen. Nähtävillä pitäminen tulisi toteuttaa kirkkojärjestyksen täsmentävän säännöksen mukaan valvottuna. Muina aikoina äänioikeusrekisteri olisi pidettävä salassa.\n\nSuojatoimenpiteenä voidaan pitää myös sitä, että vaalipäivänä äänioikeusrekisterin tukena olevaan vaaliluetteloon otettaisiin lähtökohtaisesti ainoastaan ne seurakunnan tai seurakunnan äänestysalueen äänioikeutetut, jotka eivät olisi vielä käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Lisäksi suojatoimenpiteenä voidaan pitää äänioikeusrekisterin tietojen hävittämistä vaalien tuloksen tultua lainvoimaiseksi.\n\nÄänioikeusrekisterin nähtävänä olon tarkoituksena on antaa seurakunnan jäsenelle tilaisuus tarkastaa rekisterissä olevat tietonsa ja tehdä omaa äänioikeutta koskevia oikaisuvaatimuksia luettelossa mahdollisesti havaitsemiensa virheiden oikaisemiseksi. Säännös äänioikeusrekisterin nähtävänä pitämisestä turvaisi siten osaltaan perustuslain 21 §:ssä ja kirkkolain 12 luvussa säädetyn oikeusturvan toteutumista. Tarkastusmahdollisuus palvelee myös yleistä luottamusta vaalitoimituksen oikeellisuuteen.\n\nPerustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeus hakea muutosta turvataan lailla. Ehdotetuissa kirkkolain 12 luvun 2 ja 6 §:ssä sekä 10 §:n 2 momentissa säädettäisiin muutoksenhakuoikeudesta äänioikeusrekisteriin. Ehdotetuissa kirkkolain 12 luvun 3 §:n 1 momentissa, 6 §:ssä ja 10 §:n 3 momentissa säädettäisiin muutoksenhausta ehdotetun kirkkolain 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan päätökseen.\n\nLakiehdotuksen ei voida katsoa sisältävän perustuslain kanssa ristiriitaisia säännöksiä, mistä syystä se voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.\n\nPonsi\n\nEdellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:\n\nLakiehdotus\n\n1\n\nLaki kirkkolain muuttamisesta\n\nKirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti\n\nmuutetaan\n\nkirkkolain\n\n(652/2023)\n\n9 luvun 16 §:n edellä oleva väliotsikko, 18 §:n 1 ja 3 momentti sekä 19 ja 20 §, 10 luvun 6 ja 8 § sekä 12 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohta, 6 § ja 10 §:n 2 ja 3 momentti, sekä\n\nlisätään\n\n9 lukuun uusi 18 a ja 20 a § sekä 12 luvun 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:\n\n9 luku\n\nLuottamushenkilöt ja vaalit\n\nVaaliviranomaiset, äänioikeutettujen luettelo, äänioikeusrekisteri ja järjestys äänestyspaikalla\n\n16 §\n\n18 §\n\nÄänioikeutettujen luettelo\n\nHiippakunnassa toimitettavissa vaaleissa äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite sekä tarvittaessa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto sekä äänioikeutettujen lukumäärä. Luettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten.\n\nArkistotulosteena toimiva äänioikeutettujen luettelo säilytetään erikseen määrätyllä tavalla.\n\n18 a §\n\nÄänioikeusrekisterin perustaminen, rekisterinpitäjä ja tiedot\n\nKirkkohallitus perustaa seurakuntavaaleja ja kirkkoherran välitöntä vaalia varten rekisterin, johon otetaan jokainen jäsenrekisterin tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu kirkon jäsen (\näänioikeusrekisteri\n).\n\nÄänioikeusrekisterin rekisterinpitäjä on kirkkohallitus.\n\nJokaisesta äänioikeutetusta otetaan rekisteriin seuraavat tiedot jäsenrekisteristä sellaisina kuin ne ovat 11 §:ssä tarkoitettuna päivänä:\n\n1) henkilötunnus;\n\n2) täydellinen nimi;\n\n3) osoite ja seurakunta;\n\n4) rekisteriin ottamisen päivämäärä;\n\n5) tarvittaessa äänestysalue;\n\n6) väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto.\n\nÄänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen äänioikeutetun kohdalle rekisteriin merkitään:\n\n1) kuolintieto, jos äänioikeutettu on kuollut;\n\n2) jos henkilö on merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, tieto siitä sekä toimenpiteen syy;\n\n3) tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä;\n\n4) tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan;\n\n5) tieto 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.\n\n19 §\n\nÄänioikeusrekisterin itseoikaisu\n\nKirkkohallituksella ja seurakunnan vaalilautakunnalla on oikeus lisätä henkilö seurakuntavaalia tai kirkkoherran välitöntä vaalia varten perustettuun äänioikeusrekisteriin tai merkitä henkilö äänioikeutta vailla olevaksi, jos hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä, merkitty siihen virheellisesti äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi taikka henkilö on liittynyt kirkon jäseneksi tai eronnut kirkon jäsenyydestä 11 §:ssä tarkoitettujen määräpäivien jälkeen. Jos vaalilautakunta katsoo, että henkilöä koskeva merkintä äänioikeusrekisterissä on muutoin virheellinen, vaalilautakunta voi korjata virheen. Muutokset on tehtävä seurakuntavaaleissa viimeistään 16 päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 ja kirkkoherran välittömässä vaalissa viimeistään 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää ennen kello 16.\n\nJos henkilö merkitään äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi, tästä on tehtävä kirjallinen päätös ja annettava päätös tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 10 luvun 24 §:n 1 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tehdä, jos henkilö on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin laatimisen jälkeen.\n\nJos henkilö lisätään äänioikeusrekisteriin, hänelle on viipymättä lähetettävä tästä tieto. Kirkon jäseneksi liittyneellä henkilöllä on äänioikeus seurakuntavaaleissa siinä seurakunnassa, jonka jäseneksi hän on liittynyt.\n\nJos äänioikeusrekisterissä korjataan henkilöä koskeva muu virheellinen merkintä, on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.\n\nÄänioikeusrekisterin itseoikaisua koskeva asia voidaan ratkaista automaattisesti.\n\n20 §\n\nÄänioikeusrekisterin lainvoimaisuus\n\nSeurakuntavaaleissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen vaalipäivää kello 16 lukien. Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 16 päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää klo 16 lukien.\n\nLainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.\n\nJos joku on ilmeisen virheellisesti 19 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, kirkkohallitus voi poistaa merkinnän lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä.\n\n20 a §\n\nÄänioikeusrekisterin käyttö\n\nÄänioikeusrekisteriin merkitään sen mukaan kuin kirkkojärjestyksen 9 luvun 26, 28 ja 39 §:ssä säädetään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt. Merkinnän voi tehdä vaalitoimitsija tai vaalilautakunnan jäsen. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain vaalilautakunnan pyynnöstä kirkkohallitus.\n\nÄänioikeusrekisteriä ja siinä olevia tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin vaalin toimittamiseen. Äänioikeusrekisterin tietoja voidaan kuitenkin käyttää tilastointiin ja tieteelliseen tutkimukseen.\n\nSen jälkeen, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan kirkkohallituksen määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen kirkkohallitus hävittää rekisterissä olevat tiedot.\n\n10 luku\n\nHallintoasiassa noudatettava menettely ja päätöksenteko\n\n6 §\n\nÄänioikeusrekisterin julkisuus\n\nSeurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteriin henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeusrekisteri pidetään tarkastusta varten nähtävänä. Äänioikeusrekisteriin merkityllä on oikeus saada maksutta ote hänestä rekisteriin otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeusrekisteriin, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista soveltaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.\n\nJos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 9 luvun 18 a §:n 3 momentin 6 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeusrekisterissä olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäväksi vain hänelle itselleen.\n\nÄänioikeusrekisteri on pidettävä salassa muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana. Salassapitovelvollisuus ei estä tiedon antamista äänioikeusrekisteristä sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten.\n\nÄänioikeusrekisterin julkisuuteen sovelletaan muutoin 8 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 3 kohtaa.\n\n8 §\n\nTiedonhallinta\n\nKirkon viranomaisten tiedonhallintaan, tietojärjestelmien käyttöön sekä tietojen sähköiseen luovutustapaan sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain\n\n(906/2019)\n\n4 §:n 2 momenttia, 12, 13, 13 a, 14–17 ja 21–24 §:ää sekä 6 lukua.\n\nÄänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevaan automaattiseen päätöksentekoon sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a lukua.\n\n12 luku\n\nMuutoksenhaku\n\n2 §\n\nOikaisuvaatimus\n\nKirkon viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:\n\n8) seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran välittömässä vaalissa käytettävästä äänioikeusrekisteristä ja vaalilautakunnan 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä seurakunnan vaalilautakunnalle sekä kirkkohallituksen mainitussa momentissa tarkoitetusta päätöksestä kirkkohallitukselle.\n\n6 §\n\nOikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeusrekisteristä\n\nPoiketen siitä, mitä oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudesta 5 §:ssä säädetään, oikaisuvaatimuksen ja valituksen seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä on siinä virheellinen.\n\nHallinto-oikeuden on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty kirkollisvalitus kiireellisenä. Vaalilautakunnan on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat merkinnät.\n\n10 §\n\nOikaisuvaatimus- ja valitusaika\n\nOikaisuvaatimus seurakuntavaalien tai kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeusrekisteristä on kuitenkin jätettävä kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan viimeistään kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 §:ssä äänioikeusrekisterin nähtävillä pitämiselle säädetyn ajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä.\n\nOikaisuvaatimus vaalilautakunnalle sen 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevasta päätöksestä sekä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle edellä mainitusta ja kirkkojärjestyksen 9 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vaalilautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on tehtävä seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tai valitus on jätettävä sanotussa ajassa kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään muuhun seurakunnan toimipaikkaan. Vaalilautakunnan tulee toimittaa valitus, ote pöytäkirjasta, lausuntonsa ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.\n\nOikaisuvaatimus kirkkohallituksen 9 luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänioikeusrekisterin itseoikaisua koskevasta päätöksestä sekä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle edellä mainitusta kirkkohallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on jätettävä kirkkohallitukseen seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kirkkohallituksen tulee toimittaa valitus, ote pöytäkirjasta, lausuntonsa ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.\n\nTämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.\n\nTämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen seurakuntavaalin ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.\n\nHelsingissä\n\n3.9.2026\n\nPääministeri\n\nPetteri Orpo\n\nOpetusministeri\n\nAnders Adlercreutz","changes":[],"passport":{"data":{"act":{"jurisdiction":"Финляндия","title_official":"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 152/2026)","title_short":"Законопроект об изменении Закона о церкви Финляндии — введение электронного реестра права голоса для церковных выборов","level":"законопроект","date_adopted":"","date_in_force":"предусмотрено с 1.1.2027","date_version":"проект; опирается на действующий Kirkkolaki (652/2023) ja Kirkkojärjestys (657/2023)","phased":"переход к электронному реестру до начала применения; применение Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki (906/2019), включая автоматическое принятие решений, при вступлении изменений в силу","status":"законопроект: на рассмотрении","sunset":"не установлен","regulator":"Kirkkohallitus (формирует реестр); seurakunnan vaalilautakunta (проверка, корректировки по обращениям)","related":"Kirkkolaki (652/2023), Kirkkojärjestys (657/2023), tietosuojalaki (1050/2018), yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, hallintolaki (434/2003), julkisuuslaki (621/1999), vaalilaki (714/1998)"},"goal":{"problem":"трудоёмкость и ошибки ручного ведения бумажных списков избирателей, нагрузка на организаторов, риски утечки данных из-за работы с бумагами, сложности учёта поздних изменений членства перед выборами.","goal":"упростить и ускорить проведение приходских выборов и прямых выборов настоятеля за счёт введения единого электронного реестра права голоса, автоматизации задач и снижения ручной работы.","targets":"сокращение ручных операций и ошибок; ускорение проверки досрочного голосования; возможность печати писем-вызовов и бюллетеней из системы; повышение сопоставимости процедур с государственными выборами.","scope":"Евангелическо-лютеранская церковь Финляндии — приходы, централизованно Кирккохаллитус; избирательные комиссии приходов; избиратели-члены церкви.","exclusions":"епархиальные выборы (члены епархиальных советов, Генеральный синод), выборы епископа, архиепископа, пасторского асессора — сохраняется «список имеющих право голоса» вместо нового реестра; допускается использование печатного списка как исключение при отсутствии технических условий."},"subjects_note":{"protected":"лица под охраной адреса согласно Закону о системе народонаселения и службе Digital and Population Data Services (turvakielto); несовершеннолетние избиратели 16–17 лет упоминаются в части позитивных эффектов первого опыта голосования."},"subjects":[{"role":"оператор","who":"Kirkkohallitus","criteria":"центральный орган управления Евангелическо-лютеранской церкви Финляндии","count":"нет данных"},{"role":"платформа","who":"система электронного реестра права голоса (keskitetty äänioikeusrekisteri)","criteria":"интеграция с системой учёта членов церкви; наличие интерфейсов для комиссий и пунктов голосования","count":"нет данных"},{"role":"оператор","who":"Kirkkohallitus","criteria":"исключительная компетенция вносить изменения в правовую силу реестра вплоть до дня вступления в силу","count":"нет данных"},{"role":"комиссия","who":"seurakunnan vaalilautakunta","criteria":"местная избирательная комиссия прихода","count":"нет данных"},{"role":"потребитель","who":"kirkon jäsen (избиратель)","criteria":"лицо, внесённое в реестр как имеющее право голоса","count":"нет данных"},{"role":"комиссия","who":"vaalilautakunta / vaalitoimikunta","criteria":"местные органы проведения голосования","count":"нет данных"}],"norms":[{"address":"ehdotus, säännös katsottavissa vastikään perustettavaksi rekisteriin; viitataan myös Kirkkolain 9 luvun 18 §:ään ja 18 a §:ään","addressee":"Kirkkohallitus","essence":"создать отдельный электронный реестр права голоса для каждых приходских/досрочных выборов путём извлечения данных о лицах с правом голоса из системы учёта членов церкви и поддерживать его актуальность установленным порядком.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"капитальные; административные","cost_kind":"разовые (создание ИС), регулярные (поддержка, обновления)","trigger":"до начала деятельности по конкретным выборам","sanction":"","refs":"да — общие требования обработки персональных данных (kirkkolain 8 luku 1 §, GDPR, tietosuojalaki 1050/2018)","form":"цифровая","in_force":"с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"},{"address":"ehdotus, tekninen toteutus ja rajapinnat mainitaan perusteluissa","addressee":"разработчик/внедритель платформы от имени Kirkkohallitus","essence":"реализовать систему с высоким уровнем информационной безопасности, включающую обработку особых категорий данных (религиозные убеждения), обеспечить аудит доступности и тестирование безопасности.","type":"обязанность","mechanism":"капитальные затраты; распределение риска","cost_channel":"капитальные; прямые платежи","cost_kind":"разовые","trigger":"до ввода в эксплуатацию","sanction":"","refs":"GDPR ст. 9; национальные законы о защите данных","form":"цифровая","in_force":"к применению с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"},{"address":"ehdotus; itseoikaisu ennen lainvoimaistumista","addressee":"Kirkkohallitus","essence":"осуществлять автоматизированную самоисправку записей в реестре до его вступления в законную силу при смерти лица, выходе из церкви или приобретении членства после формирования реестра и до вступления в силу.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки; информирование","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"постоянно до момента вступления реестра в силу","sanction":"","refs":"ссылается на automaattisen ratkaisumenettelyn soveltamisen tiedonhallintalaissa","form":"цифровая","in_force":"с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"},{"address":"ehdotus; tarkastus ennen nähtävilläpitoa, oikaisuvaatimukset","addressee":"комиссия","essence":"проверить данные реестра до его публичного ознакомления, рассматривать заявления об исправлениях и принимать письменные решения об изменениях, уведомляя заинтересованных лиц, кроме случаев явной ненадобности или смерти лица.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки; информирование","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"по обращению; постоянно в период проверки","sanction":"","refs":"отсылки к порядку административного процесса","form":"смешанная","in_force":"с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"},{"address":"ehdotus; tiedonsaantioikeus omista tiedoista ja ilmoituskortti","addressee":"потребитель","essence":"иметь право бесплатно получить выписку своих данных из реестра и получать уведомление-карту с информацией о месте и времени голосования не позднее чем за 30 дней до выборов.","type":"право","mechanism":"информирование","cost_channel":"нет прямых издержек для субъекта","cost_kind":"по событию","trigger":"по запросу/событию","sanction":"","refs":"ссылки на порядок уведомления в kirkkojärjestyksen 9 luku 8 §","form":"смешанная","in_force":"с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"},{"address":"ehdotus; merkinnät ennakkoäänestyksestä ja vaalipäivänä","addressee":"комиссия","essence":"фиксировать в электронном реестре факт использования права голоса при досрочном голосовании и в день голосования, обеспечивая неизменность правового реестра после даты его вступления в силу.","type":"обязанность","mechanism":"операционные издержки","cost_channel":"административные","cost_kind":"по событию","trigger":"по событию","sanction":"","refs":"параллели с vaalilaki (714/1998)","form":"цифровая","in_force":"с 1.1.2027","ru_analog":"требует проверки"}]},"made_by":"GigaChat-3-Ultra","made_at":"2026-09-16 07:54:38","edited_at":null,"edited_by":null}}